Roadmap Tiekartta

Transkriptio

1 Roadmap Tiekartta

2

3 Contents 3 Vision, mission, values 5 Introduction School of Engineering 9 Key priorities Research Research excellence for academic and societal impact 29 Creativity Creativity in technology 33 Education Attractive programmes and a new study culture 55 Faculty and services Excellence in supporting and advancing our goals 63 Campus Transforming our campus into a unique collaboration hub 67 Research groups Research at departments 87 Appendix Facts and figures Sisältö 4 Visio, missio, arvot 6 Johdanto Insinööritieteiden korkeakoulu 10 Avainalueet Tutkimus Huippututkimuksella tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 30 Luovuus Luovuus tekniikassa 34 Opetus Vetovoimaiset ohjelmat ja uusi opiskelukulttuuri 56 Henkilöstö ja palvelut Huippuosaamista tavoitteiden saavuttamiseksi 64 Kampus Kampuksesta ainutlaatuinen yhteistyön keskittymä 68 Tutkimusryhmät Laitosten tutkimus 87 Liite Korkeakoulu lukuina For the reader In this edition, Roadmap is presented in both English and Finnish. As a rule, the English text can be found on the lefthand page of a spread, with a Finnish version on the right. Lukijalle Tässä versiossa Tiekartta esitellään sekä englanniksi että suomeksi. Pääsääntöisesti englanninkielinen teksti on aukeamien vasemmanpuolisilla ja suomenkielinen oikeanpuolisilla sivuilla.

4 Foreword Gary Marquis Dean The School of Engineering published its first Roadmap in That document outlined the steps needed to both reform and reshape the school in order to become a world-class school of engineering by The primary message of the Roadmap was that excellence requires focus both in terms of research and education. Since 2012, the research focus areas Arctic Technology, Mechanics and Materials, Multidisciplinary Energy Technologies, Sustainable Built Environment and Systems Design and Production have guided the school as it hired more than 40 new professors, including 35 tenure track professors. Focus in education has translated into a significant reduction in the number of BSc and MSc programmes offered as well as a 30% reduction in the number of courses. In late 2015, the Aalto University Foundation Board approved the revised strategy of the university. This new strategy, Shaping the future, has been a response to the rapidly changing operating environment of pre- dominantly publicly funded higher education in Europe, as well as a reflection of what Aalto University has learned during its first six years as a spearhead for renewal of the entire Finnish higher education system. Roadmap is our school s vision and statement about how we will implement and contribute to the university s overall strategy. In addition to defining the school s contributions to the university s research themes, educational development and creative and entrepreneurial activities, this document also specifies four crucial priorities that will be the keys to our success as a school of engineering. The document also provides key performance indicators for research, education and other operational areas. In short, this roadmap shows the way toward reaching the world class status we first envisioned back in

5 Esipuhe Gary Marquis Dekaani Insinööritieteiden korkeakoulun ensimmäinen Tiekartta julkaistiin vuonna Tiekartassa esiteltiin toimenpiteet, joiden avulla korkeakoulu saavuttaisi alansa maailmanluokan vuoteen 2020 mennessä. Ensimmäisen tiekartan tärkein sanoma koski fokusointia ja sen tärkeyttä tavoitteidemme saavuttamisessa tutkimuksessa ja koulutuksessa. Vuodesta 2012 alkaen korkeakoulun suuntaa ovat ohjanneet tutkimuksen fokusalueet arktinen tekniikka, kestävä rakennettu ympäristö, mekaniikka ja materiaalit, monialainen energiatekniikka ja teknisten järjestelmien suunnittelu ja toteutus. Korkeakoulu on palkannut fokusalueille 40 uutta professoria, joista 35 tenure track -urajärjestelmään. Opetustoiminnan fokusointi on johtanut koulutusohjelmien vähentämiseen ja 30 %:n vähennykseen kurssimäärissä. Vuoden 2015 lopulla Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi yliopiston uuden strategian, joka kantaa nimeä Tulevaisuuden tekijät. Uusi strategia on vastaus julkisesti rahoitetun eurooppalaisen korkeakoulutuksen toimintaympäristön nopeaan muutokseen. Aalto-yliopisto perustettiin kuusi vuotta sitten suomalaisen yliopistouudistuksen keihäänkärjeksi, ja uusi strategia heijastaa kaikkea tähän asti opittua. Insinööritieteiden korkeakoulun Tiekartta on näkemyksemme siitä, miten korkeakoulu osallistuu yliopiston strategian toteuttamiseen ja kehittämiseen: mikä on korkeakoulun rooli yliopiston tutkimusteemoissa, miten kehitämme koulutusta ja mitä luovan toiminnan ja yrittäjyyden tukeminen merkitsee. Lisäksi tiekartta määrittelee neljä kehitysaluetta, joilla edistyminen on korkeakoulun tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Se sisältää myös tunnuslukuja ja tavoitteita tutkimuksen, opetuksen ja muun toiminnan alueilla. Tiekartta näyttää suunnan, jota seuraten saavutamme vuonna 2012 asettamamme tavoitteen maailmanluokasta. 2

6 Vision, mission, values Vision target state 2020 Excellence» Every research group is internationally known for excellence in their fields.» Education is inspiring and student-oriented. Multidisciplinarity» Research is vision-based and promotes strong disciplines as well as innovative collaboration between fields.» The school plays a key role in the multidisciplinary education programmes of Aalto University. Entrepreneurship» The school promotes a positive mindset and entrepreneurial way of thinking.» Students and researchers are allowed trial and error possibilities and entrepreneurial activities alongside their academic careers. Mission Science to Engineering The Aalto University School of Engineering will play a leading role in helping Finland renew its technology industries and developing a sustainable built environment through scientific research, technological innovation and inspiring education. Values a strong foundation The school shares in the values of Aalto University:» Passion for exploration» Courage to influence and excel» Freedom to be creative and critical» Responsibility to accept, care and inspire» Integrity, openness and equality Societal impact» The school provides leading education programmes in engineering disciplines crucial for Finland and for addressing grand global challenges.» MSc and DSc graduates are highly valued by industrial partners. 3

7 Visio, missio, arvot Visio vuoden 2020 tavoitetila Huipputason tutkimus ja opetus» Tutkimusryhmät ja niiden tutkimustyö edustavat alojensa kansainvälistä huipputasoa.» Koulutus on innostavaa ja opiskelijakeskeistä. Monialaisuus» Tutkimusta ohjaa visio ja tutkimustyössä kehitetään vahvaa perusosaamista sekä innovatiivista monialaista yhteistyötä.» Korkeakoulu on keskeinen toimija Aaltoyliopiston monialaisissa koulutusohjelmissa. Yrittäjyys» Korkeakoulu kannustaa yhteisön jäseniä positiiviseen ja yrittäjähenkiseen ajatteluun.» Opiskelijoilla ja tutkijoilla on tilaa yritykseen ja erehdykseen, ja heitä kannustetaan yritystoimintaan akateemisen uran ohella. Missio Tiedettä tekniikkaan Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoululla on johtava rooli suomalaisen teknologiateollisuuden uusiutumisessa, sen kilpailukyvyn parantamisessa ja kestävän rakennetun ympäristön kehittämisessä tieteellisen tutkimuksen, teknologisen innovoinnin ja innostavan koulutuksen avulla. Arvot vahva perusta Insinööritieteiden korkeakoulu jakaa Aaltoyliopiston arvot:» Intohimo etsiä uutta» Rohkeus vaikuttaa ja menestyä» Vapaus olla luova ja kriittinen» Vastuu välittää, suvaita ja innostua» Perustana eettisyys, avoimuus ja tasaarvo Yhteiskunnallinen vaikuttavuus» Korkeakoulu tarjoaa kansallisesti tärkeillä tekniikan aloilla maan parhaita koulutusohjelmia, jotka antavat edellytykset tarttua myös maailmanlaajuisiin haasteisiin.» Valmistuneet diplomi-insinöörit ja tekniikan tohtorit ovat teollisuuden ja sidosryhmien arvostamia osaajia. 4

8 INTRODUCTION School of Engineering The School of Engineering has long-standing traditions in its most central fields of research and teaching: energy technology, mechanical engineering, civil and environmental engineering and surveying. Most of these fields were present in one of Aalto University s forerunners, the Helsinki Technical School, which was founded in In the beginning of 2016, the School of Engineering was reorganised into three internationally recognisable departments: Built Environment (BE), Civil Engineering (CE) and Mechanical Engineering (ME). The departments take primary responsibility for MSc-level and doctoral education as well as research, while the school has the primary responsibility for the BSc programme, which transcends departments. It should be noted, however, that educational programmes and research initiatives that extend beyond the borders of research teams, departments and schools are valued at Aalto University and are becoming more common. Strategy and strategic implementation Aalto University s strategy for was approved by the university s board in December This strategy encompasses the mission, vision and values of the university. It also outlines seven research themes in which the university already possess international-level competence and infrastructure. Five of these themes, Human-centred living environments, Advanced energy solutions, ICT and digitalisation, Arts and design and Materials and sustainable use of natural resources coincide with focus areas of the School of Engineering. The strategy further outlines objectives and planned development actions for research and innovation; art, creativity and design; education; the university campus; and strategy enablers. This document, Roadmap , is the updated strategic plan for the School of Engineering that builds on the strategy of Aalto University. The School of Engineering and Aalto University leadership have agreed on four key priorities for the school s development during the period Aalto University s strategy is available at aalto.fi/en/about/strategy/ 5

9 JOHDANTO Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoululla on pitkät perinteet sen keskeisimmillä tutkimusaloilla: energiatekniikassa, konetekniikassa, rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa sekä maanmittauksessa. Useimmat näistä olivat jo edustettuina vuonna 1849 perustetussa Helsingin teknillisessä reaalikoulussa, joka on yksi Aalto-yliopiston edelläkävijöistä. Insinööritieteiden korkeakoulun organisaatio uudistettiin vuoden 2016 alussa. Uudessa organisaatiossa korkeakoulu muodostuu kolmesta kansainvälisesti tunnistettavasta insinööritieteen yksiköstä: konetekniikan (ME), rakennetun ympäristön (BE) ja rakennustekniikan (CE) laitoksista. Laitokset ovat ensisijaisesti vastuussa tutkimuksesta sekä maisteri- ja tohtoritason koulutuksesta, ja korkeakoulu vastaa laitosten yhteisestä kandidaattiohjelmasta. Aaltoyliopistossa yleistyviä tutkimusryhmien, laitosten ja korkeakoulujen rajojen ylittäviä koulutusohjelmia ja tutkimushankkeita tuetaan aktiivisesti. Strategia ja strategian toteutus Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi joulukuussa 2015 yliopiston strategian vuosille Strategia kattaa yliopiston mission, vision ja arvot. Lisäksi strategiassa kuvataan tutkimuksen seitsemän tutkimusteemaa, joissa toiminta ja infrastruktuuri ovat jo kansainvälisellä tasolla. Insinööritieteiden korkeakoulun fokusalueet tukevat seuraavia yliopiston tutkimusteemoja: ihmislähtöinen rakennettu ympäristö, edelläkäyvät energiaratkaisut, ICT ja digitalisaatio, taide ja design, materiaalit ja kestävä luonnonvarojen käyttö. Strategia linjaa tavoitteet ja kehitystoimet yliopiston toiminnan eri alueille: tutkimus ja innovaatio; taide, luovuus ja design; koulutus; yliopiston kampus; strategian mahdollistajat. Tiekartta on Insinööritieteiden korkeakoulun uudistettu strateginen toimintasuunnitelma, joka rakentuu yliopiston strategian pohjalle. Tiekartan ytimessä ovat neljä korkeakoulun kehitykselle asetettua avainaluetta, jotka korkeakoulu ja yliopiston johto ovat sopineet vuosiksi Aalto-yliopiston strategia on nähtävillä osoitteessa aalto.fi/fi/about/strategy/ 6

10 INTRODUCTION Governance Decision-making at the School of Engineering is guided by university strategy and the school s strategic implementation plan as outlined in Roadmap Governance of Aalto University and the School of Engineering are outlined in their respective handbooks. These handbooks also describe the PDCA cycle (Plan, Do, Check, Act), through which the school seeks to continuously improve its activities, and its annual clocks, which support operational planning and implementation. Short- and long-term key performance indicator targets for the School of Engineering are agreed upon between the president of Aalto University and the dean of the School of Engineering. The dean subsequently forms similar agreements with each of the school s departments. School of Engineering organisation Dean Gary Marquis Vice deans» Kirsi Virrantaus, education» Olli Varis, research Departments» Built Environment (BE) Kauko Viitanen, head of department» Civil Engineering (CE) Jari Puttonen, head of department» Mechanical Engineering (ME) Jouni Partanen, head of department Management committees and teams» Academic Committee for Engineering» Degree Programme Committee» Doctoral Programme Committee» Tenure Track Committee» Quality Committee Services» Campus Services» Communications Services» Financial Services» HR Services» IT Services» Leadership Support Services» Learning Services» Research and Innovation Services» Secretarial Services and other school services» Technical Support Services Scientific Advisory Board (SAB) 7

11 JOHDANTO Johtaminen Insinööritieteiden korkeakoulun päätöksentekoa ohjaavat yliopiston strategia sekä Tiekartta :ssa esitelty strateginen toimintasuunnitelma. Aalto-yliopiston ja Insinööritieteiden korkeakoulun toiminta esitellään omissa käsikirjoissaan. Käsikirjat sisältävät myös korkeakoulun jatkuvan kehittämisen PDCA-syklin kuvauksen sekä operatiivisen suunnittelun ja toteutuksen perustana toimivat vuosikellot. Korkeakoulun dekaani ja yliopiston rehtori neuvottelevat lyhyen ja pitkän aikavälin tunnuslukutavoitteista, joiden pohjalta dekaani laatii tavoitesopimukset korkeakoulun laitosten kanssa. Insinööritieteiden korkeakoulun organisaatio Dekaani Gary Marquis Varadekaanit» Kirsi Virrantaus, opetus» Olli Varis, tutkimus Laitokset» Rakennettu ympäristö (BE) Kauko Viitanen, laitoksen johtaja» Rakennustekniikka (CE) Jari Puttonen, laitoksen johtaja» Konetekniikka (ME) Jouni Partanen, laitoksen johtaja Toimielimet» Insinööritieteiden akateeminen komitea» Koulutusneuvosto» Tohtorinkoulutusneuvosto» Tenure track -komitea» Laatutyöyhmä Palvelut» Kampuspalvelut» Viestintäpalvelut» Talouspalvelut» Henkilöstöpalvelut» Tietotekniikkapalvelut» Johtamisen tukipalvelut» Oppimispalvelut» Tutkimus- ja innovaatiopalvelut» Sihteeripalvelut ja muut korkeakoulun palvelut» Tekniset palvelut Tieteellinen tukiryhmä (SAB) 8

12 Key priorities Tenure track Recruit and support the personal development of tenure track professors with a special focus on the successful integration of international professors» Fill tenure track positions with high-quality candidates from Finland and abroad» Continue to develop support services for international personnel Partnerships Strengthen partnerships to enhance co-operation» Develop novel models for co-operation with long-term collaboration partners» Bring together actors from different fields to solve multidisciplinary challenges» Create unique research and teaching environments together with our partners Study culture Enable a revolutionary change in our education and study culture» Inspiring, hands-on and multidisciplinary education» Increase the amount of students earning 55 cr per academic year to 1 400» Increase course feedback rate from the 2016 level» Increase BSc feedback rate to 85%» Provide academic advising for all students and develop it based on assessments» Increase the use of e-learning tools Attractive programmes Develop and implement attractive MSc programmes» Increase the visibility of the school s programmes» Attract talented bachelor s graduates to master s programmes» Increase co-operation and networking with Nordic Five Tech, the CLUSTER network and other leading schools of technology to offer international joint programmes * European Mining, Minerals and Environmental Programme 9

13 Avainalueet Tenure track Tenure track -professorien rekrytointi ja henkilökohtaisen kehittymisen tuki, kansainvälisten professorien perehdyttämisen ja sopeutumisen huomioiminen» Tenure track -paikoille valitaan parhaat hakijat Suomesta ja ulkomailta» Kehitetään kansainväliselle henkilöstölle suunnattuja palveluita Kumppanuudet Vahvistetaan kumppanuuksia yhteistyön kehittämiseksi» Kehitetään uusia yhteistyömalleja pitkäaikaisten kumppanien kanssa» Edistetään eri alojen toimijoiden yhteistyötä monialaisten haasteiden ratkaisemiseksi» Luodaan ainutlaatuisia tutkimus- ja opetusympäristöjä yhdessä kumppanien kanssa Opiskelukulttuuri Opetus- ja opiskelukulttuurin vallankumous» Panostetaan innostavaan, käytännönläheiseen ja monialaiseen opetukseen» Tavoitteena vähintään 55 op lukuvuodessa suorittanutta opiskelijaa» Kasvatetaan saadun kurssipalautteen määrää vuoden 2016 tasosta» Nostetaan Kandipalautteen vastausaste 85 prosenttiin» Akateemista ohjausta tarjotaan kaikille opiskelijoille ja sitä kehitetään arvioinnin pohjalta» Lisätään verkko-oppimistyökalujen käyttöä Vetovoimaiset koulutusohjelmat Kehitetään maisteriohjelmien sisältöjä ja opetusmenetelmiä» Kasvatetaan korkeakoulun maisteriohjelmien näkyvyyttä» Rekrytoidaan lahjakkaita kandidaatteja maisteriohjelmiin» Lisätään verkostoitumista ja yhteistyötä Nordic Five Tech ja CLUSTER -verkostojen sekä muiden johtavien tekniikan yliopistojen kanssa kansainvälisten yhteisohjelmien tarjoamiseksi 10

14 RESEARCH Research excellence for academic and societal impact In line with our vision of becoming a worldclass engineering school we will continue our pursuit of research excellence. We define research excellence as follows: Every research group is internationally known for excellence in its own fields. Research is vision-based and promotes strong discipline as well as innovative collaboration between fields. All School of Engineering professors should be internationally respected in their fields of specialisation and several should be listed amongst the world s most cited and influential scientists. To achieve this, the school needs:» A research traineeship programme for MSc students interested in DSc studies» An increase to competitive recruitment and mid-term reviews for all doctoral students» Focus areas of research supported by world-class research infrastructure: Design Factory, Aalto Ice Tank, Aalto Industrial Internet Campus (incl. the Aalto University Digital Design Laboratory, ADDLAB), Materials Engineering Lab, ICONIC, Water Engineering Lab, Indoor Environment Lab, etc.» Nordic Five Tech as an important network for research, doctoral education and MSc programmes» Stable research financing, including new partnership models in place for various stakeholders Research focus In 2012, as part of the effort to strengthen selected areas of its research activity, the School of Engineering chose five focus areas that guide the allocation of its resources. The research focus areas of the school are as follows:» Arctic technology» Mechanics and materials» Multidisciplinary energy technologies» Sustainable built environment» Systems design and production 11

15 TUTKIMUS Huippututkimuksella tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta Visionamme on kansainvälisesti korkeatasoinen insinööritieteiden korkeakoulu ja vision toteuttamiseksi tavoittelemme jatkuvasti parempaa tutkimuksen laatua. Määrittelemme huippututkimuksemme seuraavasti: Jokainen tutkimusryhmä tunnetaan kansainvälisesti oman alansa huippututkimuksesta. Tutkimus perustuu visioon, vahvaan perusosaamiseen ja innovatiiviseen monialaiseen yhteistyöhön. Korkeakoulun professorit ovat aloillaan kansainvälisesti arvostettuja ja siteerattuja. Monet heistä lukeutuvat maailman vaikuttavimpiin tutkijoihin. Vision toteuttamiseksi tarvitaan:» Tutkimusharjoitteluohjelma tohtoriopinnoista kiinnostuneille maisteriopiskelijoille» Tiukempaa kilpailua tohtoriopiskelijoiden rekrytointiin ja väliarvioinnit kaikille tohtoriopiskelijoille» Korkealaatuinen infrastruktuuri tutkimuksen fokusalueiden tueksi, esimerkkeinä Design Factory, Aalto Ice Tank, Aalto-yliopiston teollisen internetin kampus (ml. Aalto-yliopiston digitaalisen suunnittelun laboratorio ADDLAB), materiaalitekniikan laboratorio, rakennusten tietomallinnuksen ICONIC-infrastruktuuri, vesitekniikan laboratorio, sisäilmatutkimuksen laboratorio» Nordic Five Tech -verkosto tutkimuksen, tohtorikoulutuksen ja maisteriohjelmien yhteistyöalustaksi» Vakaa pohja tutkimuksen rahoitukselle, mukaan lukien uudet kumppanuusmallit eri sidosryhmille Tutkimuksen fokusalueet Insinööritieteiden korkeakoulu määritteli vuonna 2012 viisi tutkimuksen fokusaluetta, jotka ohjaavat korkeakoululle osoitettavien resurssien käyttöä. Korkeakoulun tutkimuksen fokusalueet ovat:» Arktinen tekniikka» Kestävä rakennettu ympäristö» Mekaniikka ja materiaalit» Monialainen energiatekniikka» Teknisten järjestelmien suunnittelu ja toteutus 12

16 Research activities of the School of Engineering within the Aalto University research profile Human-centred living environments ICT and digitalisation Advanced energy solutions Global business dynamics Materials and sustainable use of natural resources Arts and design Health and wellbeing Aalto University s research efforts are categorised into four fundamental comptence areas and three multidisciplinary, integrative themes. The focus areas of the School of Engineering have connections to all Aalto University research themes. However, our primary contributions are to the following areas: Advanced energy solutions 7 professors» Energy efficiency and systems» Thermodynamics and combustion technology Human-centred living environments 31 professors» Building design and construction» Marine and Arctic technology» Real estate economics» Spatial planning and transportation engineering» Water and environmental engineering Arts and design 3 professors» Digital design and production in engineering ICT and digitalisation 16 professors» Engineering design» Digital production» Geoinformatics Materials and sustainable use of natural resources 16 professors» Engineering materials» Mineral-based materials and mechanics The school s research groups are presented from page 67 onwards. 13

17 Insinööritieteiden korkeakoulun tutkimus Aalto-yliopiston tutkimusprofiilissa Ihmislähtöinen rakennettu ympäristö ICT ja digitalisaatio Edelläkäyvät energiaratkaisut Liiketoiminta muuttuvassa kansainvälisessä ympärisötssä Materiaalit ja kestävä luonnonvarojen käyttö Taide ja design Terveys ja hyvinvointi Aalto-yliopiston tutkimuksen kulmakivinä ovat neljä avainosaamisaluetta, joita yhdistellään kolmessa monialaisessa teemassa. Insinööritieteiden korkeakoulun tutkimuksen fokusalueilla on yhtymäkohtia kaikkiin yliopiston tutkimusteemoihin, mutta ensisijaisesti korkeakoulun tutkimus tukee seuraavia: Edelläkäyvät energiaratkaisut 7 professoria» Energiatehokkuus ja energiajärjestelmät» Termodynamiikka ja polttomoottoritekniikka Ihmislähtöinen rakennettu ympäristö 31 professoria» Rakennustekninen suunnittelu ja rakentaminen» Meritekniikka ja arktinen tekniikka» Kiinteistötalous» Maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka» Vesi- ja ympäristötekniikka Taide ja design 3 professoria» Digitaalinen suunnittelu ja tuotanto ICT ja digitalisaatio 16 professoria» Koneensuunnittelu» Digitaalinen tuotanto» Geoinformatiikka Materiaalit ja kestävä luonnonvarojen käyttö 16 professoria» Materiaalitekniikka» Mineraalipohjaiset materiaalit ja mekaniikka Korkeakoulun tutkimusryhmät esitellään sivulta 68 alkaen. 14

18 RESEARCH Multidisciplinary research approach Research in the School of Engineering addresses the grand challenges faced by both Finland and the world. These include energy efficiency and availability, clean water, respect for the environment, safe transportation, healthy living environments and sustainable construction and industrial development. The challenge is to balance disciplinary research excellence with a commitment to working methods and communication which promote trans- and crossdisciplinary teamwork and problem solving. Research excellence is essential both to cope with increasing international competition and to support the growth of new and existing industries. Aalto University has recently established platforms in its research themes to provide increased visibility, to better enable collaboration with external stakeholders and to provide a network forum for professors from all schools of Aalto University. The professors from the School of Engineering are primarily aligned with five Aalto University s research themes: Advanced energy solutions, ICT and digitalisation, Human-centred living environments, Materials and sustainable use of natural resources and Arts and design. Aalto University was founded in 2010 to spearhead the Finnish university reform with a mission to strengthen the innovation capacity of Finland. The university merges competence in science, art, technology and business to promote excellence, multidisciplinary collaboration, entrepreneurship and tangible societal impact. systematic and publication practices have improved. The results are that study times for full-time students have shortened and the number of graduates earning a DSc in engineering has approximately doubled since Doctoral candidates are at the front line of departments research. Research quality is overseen by our professors and ensured through peer review and active publishing in international forums. The school s master s degree programmes form the foundation for doctoral education and provide a path towards graduate studies by offering doctoral-level courses and thesis projects connected to the department s research activities. Continued on page 19. Doctoral education During the past several years, the school has taken strides to strengthen its doctoral education. Entrance requirements have been renewed, research plans have become more 15

19 TUTKIMUS Monialainen näkökulma tutkimukseen Insinööritieteiden korkeakoulun tutkimus pureutuu Suomen ja koko maailman kannalta merkittäviin haasteisiin, kuten energiatehokkuuteen ja energian saatavuuteen, puhtaaseen veteen, ympäristön suojeluun, liikenteen turvallisuuteen, terveellisiin elinympäristöihin, kestävään rakentamiseen ja teolliseen kehitykseen. Keskeinen haaste tutkimuksessa on tehostaa monialaista yhteistyötä ja ongelmanratkaisua uudenlaisilla työtavoilla sekä viestinnällä tinkimättä kuitenkaan perustutkimuksen korkeasta tasosta. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä huipputason tutkimusta tarvitaan sekä perinteisten että uusien teollisuudenalojen kasvun tukemiseen. Yliopiston tutkimusteemoilleen perustamat alustat lisäävät näkyvyyttä, edistävät yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien kanssa ja tarjoavat kohtaamispaikan kaikille yliopiston professoreille. Insinööritieteiden korkeakoulun professorit toimivat pääosin seuraavien tutkimusteemojen parissa: edelläkäyvät energiaratkaisut, ICT ja digitalisaatio, ihmislähtöinen rakennettu ympäristö, materiaalit ja kestävä luonnonvarojen käyttö ja taide ja design. Aalto-yliopisto perustettiin vuonna 2010 suomalaisen yliopistouudistuksen keihäänkärjeksi, erityisenä tehtävänään tukea suomalaista innovaatiota. Yliopistossa tiede, taide, tekniikka ja talous yhdistyvät edistääkseen huippututkimusta, monialaista yhteistyötä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. ajat ovat lyhentyneet ja vuosittain insinööritieteistä valmistuu kaksinkertainen määrä tekniikan tohtoreita vuoteen 2012 verrattuna. Tohtoriopiskelijat ovat laitosten tutkimuksen eturintamassa. Professorit valvovat tutkimuksen laatua, jonka takeina ovat vertaisarviointi ja kansainvälinen julkaisutoiminta. Korkeakoulun maisteriohjelmat tarjoavat tohtoritason kursseja sekä diplomityöaiheita laitosten tutkimustyön parissa ja muodostavat siten pohjan jatko-opinnoille. Jatkuu sivulla 20. Tohtorikoulutus Viime vuosien aikana korkeakoulu on vahvistanut tohtorikoulutustaan uusimalla valintakriteereitä ja kehittämällä tutkimussuunnitelmia sekä julkaisukäytänteitä. Kokoaikaisten tohtoriopiskelijoiden opinto- 16

20 On excellence Heikki Remes Professor Excellence refers to world-class expertise. At Aalto University, this means high scientific impact, which leads to scientific breakthroughs, revolutionary new science-based solutions and highly skilled future engineers. Finding an exact definition of excellence is, however, a challenge. Simple measures used for assessing scientific impact such as the KPIs (key performance indicators) vary across people, research fields and organisational levels. Still, three common elements can be identified in excellent research groups and universities. These are mastering the state of art, a systematic approach to learning and research, and communication. The first element, mastering the state of art, does not only mean deep knowledge in the focus area of research, but also a clear vision for future needs. The second, a systematic approach, is necessary to reach that vision. Today s project-based world even highlights the need of a systematic approach. It means high-quality work with no shortcuts. In this approach, the vision or ultimate goal is typically divided into subordinate goals, and the results are published in top journals to get feedback and to show evidence of progress. The third element, communication, implies excellent illustration of results and enthusiasm towards co-operation with students and colleagues of all ages as well as with industry. A very important part of communication is also networking and collaborating with leading scientists and international research groups, as it provides a constructive framework for future visions. Balanced interaction between these three elements makes it possible to unearth an additional element, namely positive synergy. 17

21 Huipputaso Heikki Remes Professori Huipputason tutkimuksella ja opetuksella tarkoitetaan maailmanluokan osaamista. Aalto-yliopistossa tämä näkyy tieteellisenä vaikuttavuutena, uusina tieteellisinä läpimurtoina ja taitavina tulevaisuuden insinööreinä. Huipputasoa on kuitenkin vaikea määritellä tyhjentävästi. Tieteellisen vaikuttavuuden mittaamiseen käytettävät tunnusluvut vaihtelevat henkilöiden, tutkimusalojen ja organisaatiotasojen välillä. Huipputason tutkimusryhmissä ja yliopistoissa voi kuitenkin tunnistaa kolme yhteistä piirrettä: Ne ymmärtävät uusimman tutkimustiedon merkityksen syvällisesti, toteuttavat opetuksen ja tutkimuksen järjestelmällisesti sekä viestivät tehokkaasti. Uusimman tutkimustiedon ymmärtäminen ei tarkoita ainoastaan erinomaista alakohtaista osaamista, vaan myös selkeää näkemystä tulevaisuuden tutkimustarpeista. Haastavien tutkimustavoitteiden saavuttaminen vaatii järjestelmällisyyttä. Nykypäivänä projektivetoisessa työskentelyssä järjestelmällisyyden tarve korostuu; huipputasolla ei voi tinkiä laadusta eikä käyttää oikoteitä. Lisäksi pitkän ajan tavoite tulee jakaa pienempiin osatavoitteisiin ja niiden tulokset julkaista laadukkaissa tieteellisissä aikakauslehdissä. Näin saadaan palautetta tiedeyhteisöltä ja voidaan osoittaa työn edistyvän. Kolmas piirre viestintä viittaa tulosten laadukkaaseen esittelyyn ja innokkuuteen tehdä yhteistyötä niin kaikenikäisten opiskelijoiden ja kollegojen kuin yritystenkin kanssa. Verkostoituminen ja yhteistyö johtavien tutkijoiden ja kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa on myös tärkeä osa viestintää, koska se luo puitteet uusien visioiden muodostamiselle. Näiden kolmen piirteen onnistunut yhdistäminen johtaa neljänteen positiiviseen synergiaan. 18

22 RESEARCH A future challenge is to furnish doctoral candidates with mature professional skills that complement excellent research capabilities. While many graduates from the Doctoral Programme in Engineering will be wellplaced to develop academic careers, the goal of our doctoral education is not only to educate researchers and future professors, but also experts and game-changers for the engineering industry and other sectors. Our goal is to help develop individuals who can solve challenging problems using scientific methods and act as pioneers in technological development. During a multiyear doctoral programme, the candidate must learn to clearly formulate a research question, review the state-of-the-art and, with the help of teammates, compose a systematic and long-term approach to solving a problem. Along the way, the candidate should learn to manage resources, overcome setbacks, develop oral and written communication skills, network with colleagues and synthesise information and advanced methods from various fields of science so as to develop a conclusion. The candidate will learn to document research results and ensure the quality of research through active publishing in peer-reviewed forums. These skills are obviously needed for one to become a successful researcher, but they are equally relevant in industry when developing worldleading technologies, optimising solutions using limited resources, solving specialised customer needs, creating innovations and leading teams. The professional growth of doctoral candidates is supported by improved team collaboration and supervision by professors and thesis advisors. Research teams aim to attract the best Finnish and international students and to raise external funding to support full-time doctoral studies. Development actions» Develop doctoral education networks, including industry and other stakeholders» Continue to focus on attracting the best possible students and utilising highquality study and research plans» Develop study support in multicultural and diverse research groups» Secure long-term and high-quality research funding» Develop procedures for updating study and research plans of doctoral candidates and for utilising feedback from graduated doctoral students 19

23 TUTKIMUS Tulevaisuuden haasteena on varustaa korkeakoulun tohtoriopiskelijat tieteellisten valmiuksien lisäksi insinöörin ammattitaidolla. Monilla insinööritieteistä valmistuvilla tohtoreilla on hyvät lähtökohdat akateemiselle uralle. Tohtoriohjelman tavoitteena on kuitenkin kouluttaa tutkijoiden ja professorien lisäksi myös muutoksentekijöitä teollisuuteen ja muille sektoreille. Tavoitteena on kehittää yksilöitä, jotka pystyvät ratkaisemaan haastavia ongelmia tieteellisin keinoin ja kehittämään uraauurtavaa teknologiaa. Monivuotisen tohtoriohjelman aikana opiskelijan täytyy oppia muotoilemaan tutkimuskysymys, perehtyä ajantasaiseen tietoon ja ryhmän tuella muodostaa järjestelmällinen pitkän aikavälin suunnitelma ongelman ratkaisemiseksi. Tohtorikoulutettavan tulee oppia hallinnoimaan resursseja, ylittämään esteitä, kehittämään suullista ja kirjallista viestintää, verkostoitumaan kollegojen kanssa ja tekemään johtopäätöksiä yhdistämällä eri tieteenalojen tietoa ja menetelmiä. Opiskelija oppii myös dokumentoimaan tutkimustuloksensa ja varmistamaan tutkimuksen laadun julkaisemalla tuloksia kansainvälisesti. Tutkimuksen tekemiselle elintärkeät taidot ovat erittäin hyödyllisiä myös teollisuuden palveluksessa, esimerkiksi teknologioiden kehittämisessä, ratkaisujen optimoinnissa, asiakkaiden erityistarpeisiin vastaamisessa, innovoinnissa ja tiimien johtamisessa. Tohtorikoulutettava saa tukea ammatilliseen kehitykseensä ryhmätyöskentelyssä sekä professorien ja ohjaajien valvonnassa. Tutkimusryhmien tavoitteina on saada tohtorikoulutettaviksi parhaat opiskelijat Suomesta ja ulkomailta ja hankkia rahoitusta kokoaikaisille tohtoriopinnoille. Kehitystoimet» Kehitetään tohtorikoulutusverkostoja, joissa on mukana myös teollisuuden ja muiden sidosryhmien edustajia» Panostetaan tohtoriopiskelijoiden rekrytointiin sekä laadukkaisiin opinto- ja tutkimussuunnitelmiin» Tuetaan opintoja monikulttuurisissa ja -muotoisissa tutkimusryhmissä» Turvataan tutkimukselle pitkäaikainen ja laadukas rahoituspohja» Seurataan opinto- ja tutkimussuunnitelmien toteutumista ja hyödynnetään opiskelijoilta kerättävää palautetta 20

24 RESEARCH Research infrastructure The school s research focus areas form the framework for developing its research infrastructure. The school s laboratory facilities typically serve both research and teaching purposes. Unique facilities include Design Factory, Aalto Ice Tank and Aalto University Industrial Internet Campus (AIIC, incl. Aalto University Digital Design Laboratory, ADDLAB). Other significant parts of the infrastructure include laboratories for water engineering, materials and manufacturing engineering, transportation engineering, geoengineering and construction materials. We also have full-scale test halls for mechanics and structural engineering. The school also has an advanced research environment for energy technology including a zero-energy house emulator. The Industrial Internet Campus is a joint strategic initiative of the four schools of technology of Aalto University. The ambition of AIIC is to provide a world-class physical and digital infrastructure, labs and working spaces for students, researchers, innovators, and companies. Infrastructure includes networking facilities, access to fixed and wireless networks (LTE/4G, 5G), ubiquitous tracking and positioning sensors, cloud and data analysis services, along with a solid platform of digital design and manufacturing tools covering the full life-cycle of next generation smart, connected industrial products and services, including capabilities for the rapid realisation of physical prototypes through 3D printing and other novel digital manufacturing technologies. In 2015, investments accounted for 1.5% of the school s operating budget. In 2016, this value will increase to approximately 2% and by 2020 this value should be 3%. The largest investments have been made towards the renovation of Aalto Ice Tank. Other significant investments have been made towards AIIC, engineering materials facilities, experimental research infrastructure for sustainable combustion and high temperature conversion processes and a new flume for the water engineering laboratory. Since 2015, the school has been working to secure funding for an Integrated Construction Innovation and Collaboration (ICONIC) infrastructure. The school has also made some divestments. The final remaining wind tunnel was closed in 2015, the large diesel engine will be mothballed for a minimum of two years , while the Aeronautical Structures laboratory will be integrated with the Solid Mechanics laboratory. 21

25 TUTKIMUS Tutkimusinfrastruktuuri Korkeakoulun infrastruktuurin kehittämistä ohjaavat tutkimuksen fokusalueet. Korkeakoulun laboratoriotiloja käytetään sekä opetus- että tutkimustoiminnassa. Yksilöllistä infrastruktuuria edustavat Design Factory, Aalto Ice Tank ja Aalto-yliopiston teollisen internetin kampus (AIIC, ml. Aaltoyliopiston digitaalisen suunnittelun laboratorio ADDLAB). Merkittäviä tutkimustiloja ovat myös vesitekniikan, materiaali- ja tuotantotekniikan, liikennetekniikan, georakentamisen ja rakennusmateriaalitekniikan laboratoriot. Korkeakoululla on myös mekaniikan ja rakennetekniikan tutkimuksen käyttöön tarkoitettuja täyden mittakaavan koehalleja sekä energiatekniikan tutkimusympäristö, johon kuuluu muun muassa nollaenergiataloemulaattori. Teollisen internetin kampus on Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen yhteinen strateginen hanke. Sen tavoitteena on luoda maailmanluokan fyysinen ja digitaalinen infrastruktuuri, johon kuuluu laboratorioita ja työtiloja opiskelijoiden, tutkijoiden, innovaattorien sekä yritysten käyttöön. Infrastruktuuriin kuuluu verkostoitumistitiloja, langalliset ja langattomat verkot (LTE/4G, 5G), kaikkialla läsnä olevat seuranta- ja paikkatietoanturit, pilvi- ja data-analyysipalvelut. Lisäksi digitaalista suunnittelua ja valmistusta tukeva alusta kattaa uuden sukupolven älykkäiden teollisten tuotteiden ja palvelujen koko elinkaaren ja mahdollistaa prototyyppien nopean valmistamisen 3D-tulostuksen sekä muiden uusien menetelmien avulla. Vuonna 2015 infrastruktuuri-investointien osuus korkeakoulun toimintabudjetista oli 1,5 %, osuus nousi noin 2 %:iin vuonna 2016 ja tavoitteena on nostaa osuus 3 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Korkeakoulun suurimmat investoinnit ovat keskittyneet Aalto Ice Tankin uudistamiseen. Muita merkittäviä sijoituskohteita ovat olleet teollisen internetin kampus, materiaalitekniikan tilat, kestävän polttotekniikan ja korkean lämpötilan muuntoprosessien kokeellinen tutkimusinfrastruktuuri sekä vesitekniikan laboratorion uusi kouru. Lisäksi korkeakoulu kehittää rakennusten tietomallinnuksen ICONIC-infrastruktuuria. Korkeakoulu on joutunut myös karsimaan joitain infrastruktuurin osia. Viimeinen tuulitunneli suljettiin vuonna 2015, iso dieselmoottori on poissa käytöstä vuodet ja kevytrakennetekniikan laboratorio tullaan yhdistämään lujuusopin laboratorioon. 22

26 RESEARCH Aalto Ice Tank Aalto Ice Tank (AIT) is a 40 m 40 m water basin equipped to produce model-scale sea ice. The basin is internationally unique because of its dimensions, particularly its large width. The tank is one of Aalto University s significant research and teaching infrastructures and represents a major commitment in Arctic technology. AIT has been recently renovated with major grants from the Academy of Finland and the Ministry of Education and Culture. Following the upgrading of the measurement system, the basin will be fully operational in AIT affords students the possibility of conducting hands-on ice testing and research. The basin is key in MSc-level courses, including courses that are part of the new Nordic Master s Programme in Cold Climate Engineering, jointly organised by Aalto University, NTNU in Norway and DTU in Denmark. AIT enables numerous research and teaching possibilities. Typical tests include ship resistance in level ice, ridged ice fields and ice channels, the behaviour of ships in compressive ice, and the formation of ice rubble against structures. The basin has also been used to study collisions of steel structures with massive ice features, formation of ice ridges, ice-ice friction phenomena, and wave-ice interaction. Future research topics include hydrodynamics in ice-covered waters, wave-ice interaction and hydrodynamics for ships in brash ice channels. The users of the facility are mainly affiliated with the Department of Mechanical Engineering. However, scientists from other European universities and research institutes can use Aalto Ice Tank through the Hydralab+ network funded by the European Union, or through joint research projects with Aalto University. The ice tank is used for commercial tests through our collaboration agreement with Aker Arctic Technology Inc. 23

27 TUTKIMUS Aalto Ice Tank Aalto Ice Tank (AIT) on kooltaan 40 m 40 m suuri monikäyttöallas, jonka pinnalle voidaan tuottaa merijäätä mallimittakaavassa. Altaan yksilöllinen ominaisuus on sen koko, varsinkin leveyssuunnassa. AIT on yksi Aalto-yliopiston merkittävistä tutkimus- ja opetusinfrastruktuureista ja se ilmentää yliopiston sitoumusta arktiseen tekniikkaan. Allas on hiljattain remontoitu Suomen Akatemialta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun rahoituksen avulla ja täysi toimintavalmius saavutetaan vuonna 2017 mittausjärjestelmän päivityksen jälkeen. Aalto Ice Tank tarjpaa myös opiskelijoille mahdollisuuden päästä tekemään jäähän liittyviä käytännön kokeita ja tutkimusta. Allas on avainasemassa maisteritason kursseissa, joita toteutetaan mm. Cold Climate Engineering -maisteriohjelmassa. Kumppaneina ovat Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto ja Tanskan teknillinen korkeakoulu. Tyypillisissä kokeissa mitataan laivojen kestävyyttä tasaisessa jäässä, ahtojääkentissä ja jääkanavissa, laivojen toimintaa jään puristuksessa sekä jääröykkiöiden muodostumista rakenteita vasten. Altaan kokeissa on myös tutkittu teräsrakenteiden ja suurten jäämuodostumien törmäyksiä, jään kitkailmiöitä sekä aaltojen ja jään välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuuden tutkimusaiheita ovat hydrodynamiikka jään peittämissä vesissä, aaltojen ja jään vuorovaikutus sekä alusten hydrodynamiikka jääsohjokanavissa. Aalto Ice Tankin käyttäjäkunnasta valtaosa on konetekniikan laitokselta, mutta Euroopan unionin Hydralab+-verkoston ja Aalto-yliopiston yhteistyöhankkeiden kautta myös muiden eurooppalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijat voivat päästä käyttämään allasta. Lisäksi allas on Aker Arctic Technology Oy:n käytössä erillisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. 24

28 Engineering in flux Olli Varis Vice Dean for Research The world is not static, and neither is the engineering profession. In fact, the expansion of knowledge and information is accelerating and the pace will only intensify. The survival of entire branches of industry and business in any country, including Finland, is fundamentally dependent on their ability to be at the forefront of global-level competence. This cannot happen without cutting-edge research that has the capability to adopt new technologies and inventions faster the competition, to fuse knowledge from various fields of research and industry, and to translate them into innovations and business models. One of the core competences of today s engineer is the capability to perform profound and rigorous research, and thus provide new capabilities and technological solutions. This encourages nourishing and inspiring innovations. It is the path towards sound and responsible industrial evolution, as well as to tapping the best parts of global value chains. The openness of the global economy poses both a challenge and an opportunity to the engineering profession. For a country like Finland, questioning this openness is not an option, and consequently it makes no sense to hold back from the passionate hunt for opportunities. Moreover, global challenges to sustainable social, environmental and economic development frame a growing share of business and technological demands, and not trying to translate these challenges into opportunities would be a great mistake, for both the Earth s future and for the future of business. Aalto University s strategy is taking on these grand challenges. For the School of Engineering, it principally means basing teaching on front-line research, nourishing the engineering profession with business and design competence, developing professions in a multidisciplinary way, and linking everything together with innovations and close colearning with stakeholders. The Fourth Industrial Revolution is fully underway. We will take it seriously and make it a cornerstone of our profession. 25

29 Insinööri muutosten virrassa Olli Varis Varadekaani, tutkimus Maailma muuttuu ja insinööriammatti muuttuu sen mukana. Tiedon määrän kasvu kiihtyy, eikä hidastumista ole nähtävissä. Kokonaisten teollisuuden alojen ja elinkeinojen selviäminen missä tahansa maassa on perustavanlaatuisesti sidoksissa niiden kykyyn pysyä osaamisen eturintamassa, eikä Suomi ole poikkeus. Ajan tasalla pysymiseen tarvitaan korkeatasoista tutkimusta, jossa hyödynnetään uusia teknologioita ja keksintöjä, yhdistellään tietoa eri tieteen ja teollisuuden aloilta ja muodostetaan näistä innovaatioita ja liiketoimintamalleja. Yksi nykyinsinöörin tärkeimmistä työkaluista uuden osaamisen ja teknologian kehittämisessä on perusteellinen ja syvällinen tutkimustyö. Tutkimus ruokkii innovaatiotyötä, näyttää tien kohti vastuullista ja kestävää teollisuuden kehitystä ja mahdollistaa globaalien arvoketjujen parhaiden osien hyödyntämisen. Maailmantalouden avoimuus luo insinööriammatille haasteen ja mahdollisuuden. Suomen kaltaiselle maalle avoimuuden kyseenalaistaminen ei ole vaihtoehto eikä siten mahdollisuuksien sivuuttaminen mielekästä. Maailmanlaajuiset haasteet yhteiskunnan, ympäristön ja talouden kestävälle kehitykselle kehystävät yhä suurempaa osaa elinkeinoelämän ja tekniikan vaatimuksista. Haasteisiin vastaamalla luomme uusia mahdollisuuksia, joihin tarttuminen on ensiarvoisen tärkeää sekä maapallon että liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta. Aalto-yliopiston strategia tarttuu haasteisiin. Insinööritieteiden korkeakoulussa tämä tarkoittaa viimeisimpään tutkimukseen perustuvaa opetusta, insinööriammatin rikastuttamista monialaisella kauppatieteistä ja muotoilusta lainatulla osaamisella ja kokonaisuuden sitomista innovaatioiden ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Neljäs teollinen vallankumous on jo käynnissä. Otamme vastaan sen tuomat haasteet ja muovaamme ammattimme tulevaisuutta sen mukaisesti. 26

30 RESEARCH Innovation and entrepreneurship The School of Engineering promotes entrepreneurship to its students as well as offering relevant mentoring. Every year, education and research produce new business ideas and teams which are supported by the school s workshops in the development of ideas into prototypes. Additional assistance in the development of business ideas and inventions is provided by the university s Research and Innovation Services and faculty members. Product development education trains world-class engineering designers by focusing on problem-based and multidisciplinary project learning and industry collaboration. High-quality coaching and technological support are made available in the areas of mechanics, mechatronics, communication, engineering design and business development. One of the central platforms for product development courses is Design Factory, from which best practices are applied to the development of the school s other learning environments. Product development courses may also be included in doctoral studies. Partnering for impact In order for its research, teaching and innovation activities to have tangible impact on changes in society, the school seeks to build long-term partnerships with the best universities and research institutions as well as industry and public sector entities. We develop novel mechanisms to generate meaningful co-operation with our long-term partners. We create partnerships to increase our shared understanding of changes in the society and business environments and to create new solutions to new problems. The school offers its partners a vantage point to our activities, experts and broad international network. We educate highly recognised and well-networked professionals who have the ability to create value for businesses. We bring together actors from different fields to solve challenges of a multidisciplinary nature and to create unique research and teaching environments. Development actions» Develop novel models for co-operation with our long-term collaboration partners» Bring together actors from different fields to solve multidisciplinary problems» Educate highly recognised and well-networked professionals» Create unique research and teaching environments together with our partners 27

31 TUTKIMUS Vaikuttavuutta yhteistyöllä Innovaatio- ja yrittäjyystoiminta Insinööritieteiden korkeakoulu kannustaa opiskelijoitaan yrittäjyyteen ja tarjoaa aiheeseen liittyvää ohjausta. Opetus- ja tutkimustoiminnassa muodostuu vuosittain uusia liikeideoita ja tiimejä, joita korkeakoulu tukee ideoiden kehittämisessä prototyypeiksi. Myös yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut ja akateeminen henkilökunta tukevat liikeideoiden kehittämistä. Tuotekehityskoulutus keskittyy ongelmalähtöiseen ja monialaiseen opetukseen sekä yritysyhteistyöhön, tavoitteenaan kouluttaa maailmanluokan suunnittelijoita. Korkeatasoista valmennusta ja teknistä tukea tarjotaan mekaniikan, mekatroniikan, viestinnän, suunnittelun ja yrityskehityksen aloilla. Design Factory on keskeinen alusta tuotekehityskurssien toteuttamisessa. Sen parhaita käytänteitä sovelletaan muiden korkeakoulun oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tuotekehityskursseja voi sisällyttää myös tohtoriopintoihin. Korkeakoulu rakentaa pitkäaikaisia kumppanuuksia parhaiden yliopistojen sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa tuodakseen sen tutkimus-, opetus- ja innovaatiotoiminnan vaikutukset kosketuksiin yhteiskunnan muutosten kanssa. Kehitämme uusia käytänteitä luodaksemme merkityksellistä yhteistyötä pitkäaikaisten kumppaniemme kanssa. Luomme kumppanuuksia lisätäksemme yhteistä ymmärrystä yhteiskunnan ja liiketoimintaympäristöjen muutoksista ja löytääksemme vastauksia uusiin kysymyksiin. Tarjoamme kumppaneille näköalapaikan korkeakoulun toimintaan ja yhteyden asiantuntijoihin ja laajaan kansainväliseen verkostoon. Koulutamme arvostettuja ja verkostoituneita ammattilaisia, jotka lisäävät arvoa yrityksille. Tuomme yhteen eri alojen toimijoita ratkaistaksemme monialaisia haasteita ja luodaksemme ainutlaatuisia tutkimus- ja opetusympäristöjä. Kehitystoimet» Kehitetään uusia yhteistyömalleja yhdessä pitkäaikaisten kumppanien kanssa» Tuodaan yhteen eri alojen toimijoita monialaisten haasteiden ratkaisemiseksi» Koulutetaan arvostettuja ja verkostoituneita ammattilaisia» Luodaan ainutlaatuisia tutkimus- ja opetusympäristöjä yhdessä kumppanien kanssa 28

32 CREATIVITY Creativity in technology The School of Engineering is increasingly searching for opportunities to foster and nurture creativity amongst our students and staff. Professional engineers are required recognise, define, and solve problems either alone or, more frequently, in multidisciplinary teams. In order to design new systems or improve existing ones that benefit humankind, engineers have always needed a creative mind-set to meet the advancing goals of the engineering profession. Expressive, technical and inventive creativity are steps towards innovation. The School of Engineering is home to the Aalto University Design Factory, which is one of the most outwardly visible symbols of multidisciplinarity and creativity at Aalto University. Teamwork, passion, multidisciplinarity, creativity, experimentation and problem solving are the elements that characterise the Design Factory way of working. The success of Design Factory can be observed partially in that the methods and spaces have successfully been duplicated in numerous countries around the world. This the Global Design Factory Network offers excellent opportunities to all Aalto students and researchers. In addition, the school operates environments like ADDLAB and Aalto Built Environment Lab as facilities that foster creativity and interactions between disciplines. Many of the school s courses incorporate aspects of creativity, design and innovative thinking. In many of these courses problembased learning techniques and projects are used. The school arranges events that increase visibility for wider audience, e.g. Mechatronic Circus and the Product Design Gala. In the Product Development Project (PDP) course and ME310, organised in association with Stanford University, the university s students must learn the basics of design thinking, sketching, model-making and the design process. In cooperation with the School of Arts, Design and Architecture and the School of Business, the School of Engineering has recently launched the Industrial Design Doctoral Network initiative. This project seeks new forms of collaboration between academia and industry and will help doctoral students, faculty and industrial partners craft new ways of introducing and integrating design into products and services. This will help industries develop unique and well-engineered products and services which help create distinctive experiences for customers which will contribute to business renewal. 29

33 LUOVUUS Luovuus tekniikassa Insinööritieteiden korkeakoulu panostaa yhä enemmän opiskelijoiden ja henkilökunnan luovuuteen. Insinöörin perustaitoja ovat ongelmien tunnistaminen, määrittely ja ratkaiseminen, joko itsenäisesti tai osana monialaista ryhmää. Ihmiskuntaa hyödyttävien uusien järjestelmien suunnittelu ja vanhojen kehittäminen on aina vaatinut heiltä luovuutta alati etenevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tekninen, kekseliäs ja ilmaisullinen luovuus ovat askelia kohti innovaatiota. Korkeakouluun kuuluva Design Factory on yliopiston ulkopuolisille yksi näkyvimmistä Aalto-yliopiston monialaisuuden ja luovuuden symboleista. Ryhmätyöskentely, intohimo, monialaisuus, luovuus, kokeilu ja ongelmanratkonta ovat Design Factoryn työskentelyn ominaispiirteitä. Design Factoryn menestys näkyy konseptin leviämisessä ympäri maailmaa Design Factory Global Networkin välityksellä. Kansainvälinen verkosto tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille. Vastaavanlaista ajattelua edistetään myös ADDLABin ja Aalto Built Environment Labin kaltaisilla alustoilla. Luova ajattelu on osa useaa korkeakoulun kurssia, esimerkiksi ongelmalähtöisten opetustekniikoiden ja projektityöskentelyn muodossa. Korkeakoulu kasvattaa näkyvyyttään järjestämällä suurelle yleisölle suunnattuja tapahtumia, kuten Mechatronic Circus ja Product Design Gala. Tuotekehityskurssi PDP (Product Development Project) ja Stan- fordin yliopiston kanssa yhteistyössä järjestettävä ME310 opettavat osallistujille design-ajattelua, luonnostelua, mallien valmistamista ja suunnitteluprosessin perusteita. Insinööritieteiden korkeakoulu on hiljattain käynnistänyt Industrial Design Doctoral Network -hankkeen yhteistyössä Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun kanssa. Hankkeessa etsitään uusia yhteistyömuotoja akateemisen yhteisön ja yritysten välille ja tuetaan tohtoriopiskelijoita, akateemista henkilöstöä ja yrityksiä designin upottamisessa tuotteisiin ja palveluihin. Design-osaamisen avulla yritykset voivat kehittää ainutlaatuisia ja perusteellisesti suunniteltuja tuotteita ja palveluita, jotka tarjoavat asiakkaille yksilöllisiä kokemuksia ja tukevat eri alojen uusiutumista. 30

34 Breaking boundaries Katja Hölttä-Otto Associate Professor We often hear about proverbial silo walls and the need to break them. Ironically, these walls are built during education in our carefully defined hierarchical disciplinary university structure. We are thus the key actors in making the change. We should both push through existing silo walls and stop building those walls in the first place. I view interdisciplinary research as a key in breaking down walls and education that includes education research a key in avoiding building those walls. One way to view this is a problem-based approach instead of one based on discipline. This requires new thinking and an open mind. It is not about having a tool to solve a problem, but putting the problem first and then assembling a team to tackle it. How could one stop an outbreak of a dangerous disease? A systems engineer could use network theory to study the spread of viruses, a microbiologist could study the viruses themselves, an infectious disease doctor the disease and its spread, a materials scientist could develop better antimicrobial materials, behavioural scientists could study handwashing behaviours and so on. However, none of them can solve the entire problem alone, and all of them are stuck in their silos. Creative problem solving requires questioning the status quo, a method taught in the arts. Solving a problem takes a team of experts, including product designers and developers to make it real. Any one discipline is limited to solving the problem from their point of view and with their tools. Breaking walls removes obstacles and opens up new ways of thinking and operating in both research and education. We have seen some successes in this area. For example, the emergence of bioengineering has resulted in many innovations. Rather than thinking of which disciplines to merge, let us approach the issue problemfirst. This is where arts, creative disciplines and design thinking can help. They provide a framework for reframing a problem and questioning the status quo. We train excellent engineers, and I firmly believe any engineer can solve any problem, but we need a new way of thinking to identify what the underlying problem is. Design thinking may appear foreign on the surface, but in the end, it shares many values with good engineering design practices, including value for alternate solutions, consideration of many stakeholders, goal-oriented prototyping and evidencebased decisions. Who knows, if we break the silo walls, we may be able to contribute to the creative disciplines as well and help design a better tomorrow. 31

35 Rajojen ylittämisestä Katja Hölttä-Otto Professori Monesti kuulemme puhuttavan siiloista ja seinien murtamisesta. Siilojen seinät kuitenkin rakennetaan opintojen aikana, ja siiloutuminen on seurausta yliopiston perinteisestä osastojaosta. Täten yliopisto on avainasemassa muutoksen suhteen meidän tulisi samanaikaisesti ylittää eri alojen välisiä rajoja sekä välttää rajojen vetämistä alkuunkaan. Yksi lähestymistapa on katsoa asioita ongelmalähtöisesti, eikä miettiä, miten asia ratkaistaisiin omalla osaamisalueella. Ongelmalähtöisyyden toteutus vaatii kuitenkin uudenlaista ajattelua ja avointa mieltä: keskiöön täytyy oikeiden vastausten sijaan asettaa ongelmat ja niiden ratkaisemiseen sopivien tiimien kokoaminen. Miten esimerkiksi estäisimme vaarallisen taudin leviämisen? Järjestelmäinsinööri voi tutkia virusten leviämistä verkkoteorian avulla; mikrobiologi virusta itseään; tartuntatautien lääkäri tautia ja sen leviämistä; materiaalitutkija kehittää uusia antimikrobisia materiaaleja; käyttäytymistieteilijä tutkia käsienpesuun liittyvää käyttäytymistä ja niin edelleen. Kukaan esimerkissä mainituista asiantuntijoista ei voi ratkaista ongelmaa yksin, kaikki ovat siiloihinsa juuttuneita. Luova ongelmanratkaisu vaatii vallitsevan tilan kyseenalaistamista, joka on taidealoilla tyypillinen lähtökohta. Ongelman ratkaisuun tarvitaan asiantuntijaryhmä, johon kuuluu myös ratkaisun toteutuksesta vas- taavia tuotesuunnittelijoita ja -kehittäjiä. Kukin tieteenala tarkastelee ongelmaa omasta näkökulmastaan ja yrittää ratkaista sen omilla työkaluillaan niiden välisiä rajoja rikkomalla voimme purkaa esteitä ja tuoda uusia ajattelu- ja toimintamalleja tutkimukseen ja opetukseen. Monialaisuus on jo kantanut hedelmää: esimerkiksi biotekniikan nousu on johtanut lukuisiin innovaatioihin. Toisilleen sopivien tiedealaparien sijaan meidän tulisi aloittaa ajattelumme ongelmasta. Taide, luovat alat ja design-ajattelu voivat auttaa kyseenalaistamaan nykytilan ja kehystämään ongelman uudella tavalla. Koulutamme jo nyt erinomaisia insinöörejä uskon vakaasti, että jokainen insinööri kykenee ratkaisemaan ongelman kuin ongelman mutta tarvitsemme uuden ajattelutavan, jotta opimme tunnistamaan, mikä se oikea ongelma on. Design-ajattelu voi päällisin puolin vaikuttaa vieraalta, mutta käytännössä sillä on paljon yhteistä hyvän insinöörisuunnittelun kanssa: vaihtoehtoisten ratkaisujen arvostus, eri sidosryhmien huomiointi, tavoitteelliset prototyypit ja näyttöön perustuva päätöksenteko. Seinien kaatuessa saamme myös tilaisuuden antaa jotakin luoville aloille paremman huomisen rakentamiseksi. 32

36 EDUCATION Attractive education programmes and a new study culture In order to reach its goals in the field of education, the School of Engineering has defined its 2020 target state through four development areas, which are detailed in this chapter. Attractive programmes» Education is inspiring, student-oriented» Development of education is driven by well-functioning quality systems» The school plays key roles in the university s multidisciplinary programmes Digital learning solutions» The school has greatly expanded the use of digital learning solutions to improve learning outcomes» Competence of the students and personnel in using digital tools is developed and maintained systematically Success of students» As a key challenge, the school is seeking to effect revolutionary change in its education and study culture. The school promotes a positive mind set and entrepreneurial way of thinking, allowing for trial and error possibilities and entrepreneurial activities for students and researchers alongside their academic careers Working life competences» The school provides leading education programmes in engineering disciplines crucial for Finland and for addressing global grand challenges» MSc and DSc graduates are highly valued by industrial partners and other stakeholders 33

37 OPETUS Vetovoimaiset ohjelmat ja uusi opiskelukulttuuri Tavoitteidensa toteuttamiseksi Insinööritieteiden korkeakoulu linjaa neljä opetuksen osaaluetta, jotka muodostavat vuoden 2020 tavoitetilan. Vetovoimaiset koulutusohjelmat» Opetus on innostavaa ja opiskelijakeskeistä» Opetuksen kehittämistä edistävät toimivat laatujärjestelmät» Korkeakoulu on avainasemassa yliopiston monialaisissa ohjelmissa Digitaaliset oppimisratkaisut» Korkeakoulu on lisännyt digitaalisten oppimisratkaisujen käyttöä huomattavasti oppimistulosten parantamiseksi» Opiskelijoiden ja henkilöstön digitaalista osaamista ylläpidetään ja kehitetään järjestelmällisesti Opiskelijoiden menestys» Korkeakoulu tavoittelee merkittävää muutosta opetus- ja opintokulttuurissa tukemalla positiivista ja yrittäjähenkistä ajattelumallia, antamalla opiskelijoille ja tutkijoille tilaa kokeilulle ja epäonnistumiselle sekä yrittäjyystoiminnalle akateemisen uran rinnalla Työelämäosaaminen» Korkeakoulu tarjoaa johtavia koulutusohjelmia kansallisesti tärkeillä aloilla ja valmiuksia maailmanlaajuisesti merkittävien haasteiden ratkaisemiseen» Teollisuus ja muut sidosryhmät arvostavat korkeakoulusta valmistuvia diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita 34

38 EDUCATION Attractive programmes The School of Engineering aims to play a leading role in Aalto University s multidisciplinary education programmes. The school has visibility and impact on renewing society through technology, creativity, design and innovation. The school promotes multidisciplinarity and interdisciplinarity with several successful elements to achieve this target:» Aalto University s education in the field of Arctic and marine technology is in the world s top 5» The school offers programmes that also address grand global challenges related to water and the environment, energy solutions, spatial planning and transportation» The school offers domestically leading programmes in engineering disciplines crucial for Finland, such as mechanical engineering, civil engineering, geoengineering, geoinformatics and real estate economics» Joint programmes with key European partners: Nordic Five Tech programmes and the European Mining, Minerals and Environmental Programme with Delft University of Technology and RWTH Aachen University» Key roles in the university s multidisciplinary programmes and courses (Advanced Energy Solutions, Aaltonaut, IDBM, Creative Sustainability, MSc and BSc minors, project courses etc.)» The school runs unique environments, e.g., Aalto Industrial Internet Campus, Aalto University Digital Design Laboratory, Design Factory and the Design Factory Global Network» The school arranges events that increase visibility for wider audiences, e.g., Mechatronic Circus and Product Design Gala The School of Engineering is continuously developing its MSc education by utilising the PDCA cycle. The goals of the BSc and MSc programmes are to develop a genuine two-tier education system and increase student mobility in the transition between bachelor s to master s degree studies. Some of this mobility will be from other Finnish universities to Aalto University, and some from international students coming to study in Otaniemi. The introduction of student tuition fees for non-eu/eea students in autumn 2017 will likely make recruitment of students from some countries more difficult, at least in the short term. However, by continuously improving our education programmes, continuing to focus on excellence and improving our ability to accurately communicate the advantages of studying at Aalto University, we expect to be in a stronger position than we are at present by In addition to these programme-level goals, the School of Engineering emphasises pedagogical skill assessment and development for professors and problem-based learning. Continued on page

39 OPETUS Vetovoimaiset koulutusohjelmat Insinööritieteiden korkeakoulun tavoitteena on olla avainasemassa Aalto-yliopiston monialaisissa koulutusohjelmissa. Korkeakoulu tunnetaan yhteiskunnan uudistamisesta tekniikan, luovuuden, designin ja innovaatioiden avulla. Monialaisuutta tuetaan usealla opetuksen osa-alueella:» Arktisen tekniikan ja meritekniikan aloilla Aalto-yliopiston maisteriohjelma lukeutuu maailman viiden parhaan joukkoon» Korkeakoulun maisteriohjelmat käsittelevät myös veteen ja ympäristöön, energiaratkaisuihin, maankäyttöön ja liikenteeseen liittyviä maailmanlaajuisia haasteita» Korkeakoulun kansallisesti tärkeät ohjelmat toimivat Suomelle keskeisillä insinööritieteiden aihealueilla, kuten konetekniikassa, rakennustekniikassa, georakentamissessa, geoinformatiikassa ja kiinteistötaloudessa» Yhteistyöohjelmia järjestetään eurooppalaisten kumppaniyliopistojen kanssa: Nordic Five Tech -ohjelmat sekä Delftin teknillisen yliopiston ja RWTH Aachenin kanssa yhteistyössä järjestettävä European Mining, Minerals and Environmental Programme» Korkeakoululla on keskeinen rooli yliopiston monialaisten ohjelmien ja kurssien toteutuksessa (Advanced Energy Solutions, Aaltonaut, IDBM, Creative Sustainability, maisteri- ja kandidaattitason sivuaineet, projektikurssit jne.)» Korkeakoulu tarjoaa ainutlaatuisia toimintaympäristöjä, esim. teollisen internetin kampus, digitaalisen muotoilun laboratorio, Design Factory ja Design Factory Global Network» Näkyvyyden lisääminen suurelle yleisölle suunnattujen tapahtumien avulla, esim. Mechatronic Circus ja Product Design Gala Insinööritieteiden korkeakoulu kehittää diplomi-insinöörien koulutusta jatkuvasti PDCA-syklin avulla. Kandidaatti- ja maisteriohjelmien tavoitteina on koulutuksen kaksiportaisuuden toteutuminen ja liikkuvuuden lisääminen opiskelijoiden siirtyessä kandidaattiopinnoista maisterivaiheeseen. Liikkuvuutta lisää myös ulkomaisten opiskelijoiden ja muista suomalaisista yliopistoista valmistuvien kandidaattien hakeutuminen Aalto-yliopistoon. EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta syksystä 2017 lähtien perittävät lukukausimaksut tulevat todennäköisesti vaikeuttamaan opiskelijarekrytointia lähitulevaisuudessa. Riittävä kansainvälisten hakijoiden määrä ja laatu saavutetaan vuoteen 2020 mennessä kehittämällä koulutusohjelmia, keskittymällä opetuksen laatuun ja tehostamalla opiskelijamarkkinointia. Ohjelmatason tavoitteiden lisäksi korkeakoulu painottaa vakituisen opetushenkilöstön opetustaidon arviointia ja kehittämistä sekä ongelmalähtöistä opettamista. Jatkuu sivulla

40 Inspiring education Kirsi Virrantaus Vice Dean for Education Education is no longer a flow of information from teacher to student, but rather a process that happens in the minds of the participants. Understanding this fundamental change in study culture is key in going forward with educational development and reaching better results. Classrooms are changing: auditoriums become factories and meeting places where a variety of ICT-based learning tools and environments are available. Learning by doing in project teams or individually will lead to interactive and inspired learning sessions, while teachers become moderators and experts, giving guidance where needed. A study environment better reflects the world outside the university when it includes more languages, cultures and disciplines multidisciplinarity in particular helps problem solving by utilising knowledge and skills from the many different fields of technology, art and business. Today s students create their own roles as engineers in society during their studies and absorb not only knowledge, but also important professional skills, such as communication. Inspiration is the core source of energy, and when both students and teachers are inspired, we can easily almost automatically reach our stated goals, like having the majority of our students attain 60 credits in an academic year. Modern learning is about collecting knowledge and skills, while a list of completed courses is more of a by-product. The functional goals of interaction and feedback will also follow automatically when the actors in the learning system are inspired and committed to improvement. The main focus in educational development at the School of Engineering is on supporting inspiration and enthusiasm towards solving engineering problems. Goals need to be reached in shorter times than before and results are measured explicitly. This should not lead to a stressful hunt after publications and degrees. In aiming to hit their targets, teachers can increase their efficiency through interaction, communication, co-operation and by sharing duties according to their strengths. The role of programme and group directors is key, and the responsibility and communication skills of programme directors are an ultimate prerequisite for success, while a functioning quality system and clear guidelines are required for their support. All this combined is a revolution in academic education, with inspiration and communication as its core tenets. 37

41 Innostavaa opetusta Kirsi Virrantaus Varadekaani, opetus Olemme siirtymässä opettamisen kulttuurista oppimisen kulttuuriin. Opettajan rooli on muuttumassa puhuvana päänä toimivasta yksisuuntaisesta luennoijasta kohti vuorovaikuttavaa mentoria. Oppilas on keskiössä ja oppimistapahtuma on lähellä todellisen elämän haasteita. Digitaalinen tiedon hakeminen on jo noussut keskeiseen asemaan, ja erilaiset opetussovellukset tukevat oppilaiden itseohjautuvaa ongelmanratkaisua. Lukio takaa jo sen, että ryhmätyötä tai projektityöskentelyä ei tarvitse opettaa, mutta kun ongelmat ovat arkielämää vaativampia, tarvitaan asiantuntijaopettajaa ohjaamaan tiimejä oikean tiedon lähteille. Kriittisyys on keskeinen taito valtavan tietotulvan ja -tarjonnan keskellä. Aalto-yliopisto on muutosten keskellä myös muuttanut fyysistä olemustaan ja auditorio-tyyppisistä suurista luokkahuoneista on muokattu muuntautumiskykyisiä opetustiloja, joissa ryhmätyöt, IT-työkalujen käyttö ja audiovisuaaliset esitykset ovat mahdollisia. Opetustilojen lomaan on sijoitettu kohtaamistiloja ja pieniä kahviloita, joissa opiskelu vastaa arkielämää yhteiskunnassa. Jatkuvasti kiristyvä resurssitilanne voisi lannistaa sekä opettajat että opiskelijat, mutta toisaalta siitä voimme ottaa myös positiivisen haasteen. Innostus ja inspiroituminen eivät maksa mitään, mutta ne luovat energiaa, jolla syntyy enemmän tulosta kuin suurella rahallisella panostuksella. Tavoitteena 60 op vuodessa ei tunnu enää lainkaan kohtuuttomalta, kun opetus on suunniteltu hyvin ja siten, että tarvittavat kurssit voidaan suorittaa. Opettajat ja opetuksen palveluhenkilöstö työskentelevät yhdessä ja pyrkivät parantamaan epäkohtia, joista palaute kertoo. Palaute kertoo yhä useammin myös onnistumisista ja se on paras palkinto, minkä opettaja voi saada. Suomalaiseen kulttuuriin liitetään usein ominaisuuksia kuten hiljaisuus ja ujous. Niin voi ollakin, mutta suomalaisesta luonteesta kumpuaa myös aitous ja rehellisyys, jotka ovat yhteistyön ehdottomat edellytykset. Fyysiset tilauudistukset, opetus- ja oppimismenetelmien muutokset, digitaalisen tiedon valtava tarjonta ja nuorten erittäin hyvä kielitaito luovat erinomaiset edellytykset vuorovaikutukselle, innostukselle ja inspiraatiolle. Sillä pohjalla tavoitteet on helppo saavuttaa ja ylittää! 38

42 EDUCATION Bachelor s and master s programmes The new three-year BSc studies are more multidisciplinary compared to the previous programmes. The three BSc majors lead to seven new master s programmes, which started in 2016:» Building Technology» Energy Technology (changed to Advanced Energy Solutions in 2017)» Geoinformatics» Geoengineering» Mechanical Engineering» Real Estate Economics» Spatial Planning and Transportation Engineering» Water and Environmental Engineering The MSc programmes reflect both the long-term research excellence of the school and the future needs of society. The school engages in wide-ranging cooperation in organising its programmes. For example, the Master s Programme in Water and Environmental Engineering will include professors from the School of Chemical Technology, and a joint MSc-level Building Services module is planned, including courses from two departments in the School of Engineering as well as courses from two departments in the School of Electrical Engineering. In order to enable mobility, the school has developed clear procedures and conditions for students to move from any one of the BSc majors into any of the eight MSc programmes of the School of Engineering. Currently, the school plans to develop procedures and conditions for students with bachelor s degrees from other Aalto University schools to study in any of the eight MSc programmes at the School of Engineering. During , the School of Engineering awarded, on average, approximately 360 MSc degrees per year. The Ministry of Education and Culture has announced that the combined output of MSc degrees from all universities should increase during the period Based on past performance, the excellent employability of our graduates and improvements to our programmes and processes, the school is well positioned to expand its education programmes. The development of degree targets and achievements in the School of Engineering for both BSc and MSc degrees can be found on page 89. Development actions» Develop the assessment and quality systems of educational programmes» Ensure access to the school s programmes for BSc graduates of other Finnish universities and universities of applied sciences by developing co-operation with e.g. Metropolia» Ensure the possibilities of lateral mobility for Aalto University students moving from BSc to MSc» Clarify the focus areas in multidisciplinarity in order to support the programme directors and others developing the programmes and courses» Profile the school into an attractive and specialised school for technology that has clear focus areas in multidisciplinarity in which it has world-class competence 39

43 OPETUS Kandidaatti- ja maisteriohjelmat Uusi kolmivuotinen insinööritieteiden kandidaattiohjelma on aiempaa monialaisempi. Ohjelman kolme pääainetta johtavat kahdeksaan uuteen maisteriohjelmaan, jotka käynnistyivät vuonna 2016:» Rakennustekniikka» Energiatekniikka (vuodesta 2017 alkaen Advanced Energy Solutions)» Geoinformatiikka» Georakentaminen» Konetekniikka» Kiinteistötalous» Maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka» Vesi- ja ympäristötekniikka Uusien maisteriohjelmien tieteenalat edustavat sekä korkeakoulun pitkäaikaista huippututkimusta että yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeita. Opetuksen järjestämisessä tehdään laajaalaista yhteistyötä. Esimerkiksi vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelman toteutukseen osallistuu professoreita Kemian tekniikan korkeakoulusta. Suunnitteilla olevaan maisteritason talotekniikan moduuliin osallistuu kaksi Insinööritieteiden korkeakoulun laitosta ja kaksi Sähkötekniikan korkeakoulun laitosta. Liikkuvuuden lisäämiseksi korkeakoulu on linjannut selkeät käytänteet ja ehdot, jotka mahdollistavat siirtymisen kandidaattiohjelman mistä tahansa pääaineesta mihin tahansa korkeakoulun kahdeksasta maisteriohjelmasta. Parhaillaan valmistellaan käytänteitä ja ehtoja, jotka avaavat opiskelun Insinööritieteiden korkeakoulun maisteriohjelmissa kaikille Aalto-yliopistosta valmistuville kandidaateille. Vuosina Insinööritieteiden korkeakoulu myönsi vuosittain keskimäärin n. 360 maisterintutkintoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että kaikista suomalaisista yliopistoista valmistuu aiempaa enemmän maistereita vuosina Aiemmat tulokset, korkeakoulusta valmistuneiden hyvä työllistymisaste sekä prosessien ja koulutusohjelmien kehitys osoittavat korkeakoulun olevan valmistautunut ohjelmiensa laajentamiseen. Insinööritieteiden korkeakoulun tavoitteet ja tulokset kandidaatin- ja maisterintutkintojen suhteen esitellään sivulla 89. Kehitystoimet» Kehitetään koulutusohjelmien arviointia ja laatujärjestelmiä» Tuetaan suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuvien kandidaattien liikkuvuutta Insinööritieteiden korkeakoulun maisteriohjelmiin esim. kehittämällä yhteistyötä Metropolian kanssa» Turvataan korkeakoulun maisteriohjelmiin pääsy kaikille Aalto-yliopistosta valmistuville kandidaateille» Tuetaan koulutusohjelmien johtajia ja muita ohjelmien tai kurssien kehitykseen osallistuvia selkiyttämällä monialaisuuden painopisteitä» Profiloidaan korkeakoulu houkuttelevaksi ja erikoistuneeksi tekniikan yksiköksi, jolla on selkeät fokusalueet monialaisuudessa ja maailmanluokan osaamista valitsemillaan alueilla 40

44 EDUCATION Digital learning solutions Aalto University s strategy is to greatly expand its use of digital learning tools by In 2016, the MyCourses system was implemented. MyCourses is a flexible tool for sharing materials, uploading and downloading exercises and project documents, as well as evaluating course contributions. Software applications like MathCad, CAD, GIS, BIM and FEM are used throughout the BSc and MSc programmes. Numerous courses already employ interactive e-learning applications and new applications are continuously being developed. The School of Engineering is currently involved in several university-level Aalto Online Learning (A!OLE) development projects: Tutorial for statics and dynamics, Biology meets mechatronics (a joint project with the School of Chemical Technology), In Praise of Textbooks, Dynamic course feedback, Online Lab, InBookMode (Interactive Book and Model Environment) and Online Space for the Aalto Built Environment Lab. Success of students In co-operation with student guilds, the School of Engineering is seeking a revolutionary change in education and study culture. The school s aim is develop inspiring, hands-on and multidisciplinary education programmes and a student-oriented study culture with the following targets:» Pedagogical training for all tenure track professors and lecturers» Increase the amount of students completing 55 cr per year to 1 400» Double the amount of feedback received from courses compared to 2016» Increase BSc feedback rate to 85%» Provide academic advising for all students Continued on page 45. Development actions» Propose new pilot projects for the Aalto Online Learning development initiative» Strengthen computer-class-based teaching of software tools» Strengthen the theoretical knowledge and skills of teachers on the principles of engineering software and software development as well as educational information systems of Aalto University» Increase the role of digital methods in courses and provide data and software infrastructure for teachers and students 41

45 OPETUS Digitaaliset oppimisratkaisut Aalto-yliopiston strategian tavoitteisiin kuuluu digitaalisten oppimistyökalujen käytön huomattava lisääminen vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2016 otettiin käyttöön MyCourses, joka on joustava työkalu kurssimateriaalien jakamiseen, tehtävien ja projektimateriaalien lataamiseen ja tallentamiseen sekä kurssitöiden arviointiin. Muun muassa MathCad, CAD, GIS, BIM ja FEM -sovelluksia käytetään kandidaattija maisteriohjelmissa laajalti. Monilla kursseilla jo on otettu käyttöön interaktiivisia verkko-oppimissovelluksia ja uusia kehitetään jatkuvasti. Korkeakoulu osallistuu useaan yliopistotason Aalto Online Learning -ohjelmaa: Tutorial for statics and dynamics, Biology meets mechatronics (yhteistyössä Kemian tekniikan korkeakoulun kanssa), In praise of textbooks, Dynamic course feedback, Online Lab, InBookMode (Interactive Book and Model Environment) ja Aalto Built Environment Labin Online Space. Opiskelijoiden menestys Insinööritieteiden korkeakoulun tavoittelee yhteistyössä kiltojen kanssa merkittävää opetus- ja opiskelukulttuurin muutosta. Kehitämme innostavia, käytännönläheisiä ja monialaisia koulutusohjelmia ja opiskelijalähtöistä opiskelukulttuuria seuraavin tavoittein:» Pedagoginen koulutus kaikille tenure track -professoreille ja lehtoreille» Lukuvuosittain opiskelijaa suorittaa vähintään 55 op» Kurssipalautteen määrän kasvattaminen kaksinkertaiseksi vuoteen 2016 verrattuna» Kandipalautteen vastausasteen nostaminen 85 prosenttiin» Akateeminen ohjaus kaikille opiskelijoille Jatkuu sivulla 46. Kehitystoimet» Esitetään uusia hankkeita osaksi Aalto Online Learning -ohjelmaa» Vahvistetaan ohjelmisto-opetusta tietokoneluokissa» Tuetaan opettajien teoreettista ja käytännön osaamista insinöörialan ohjelmistoissa, ohjelmistokehittämisessä ja Aaltoyliopiston tietojärjestelmissä» Lisätään digitaalisten opetusmetodien käyttöä kursseilla ja tarjotaan dataa ja ohjelmistoinfrastruktuuria opettajien ja opiskelijoiden käyttöön 42

46 Opportunity in failure Joonas Lehtovaara Student Even though every engineer is not or will not be an entrepreneur, there are still things that all students could learn from the spirit of entrepreneurship. Our school s vision strongly promotes this spirit in various ways: student-oriented learning, a trial-and-error mentality and new possibilities of e-learning are all present in our school s future direction. This development, along with the creation of tighter feedback loops, engages students and encourages us to try things that may seem to be out of reach and eventually lead to significant results. Inevitably, this kind of attitude also leads to a student s occasional misstep. However, this path of occasional failure is also the path to unlocking an individual s true potential. The path reveals whether or not the thing one does is their true passion. More- over, when a student discovers her animating passion, she is able to reach ideas and solutions that seem impossible, possibly even beyond the boundaries of her area of expertise. Finding one s own unique driving force for learning is what we should embrace and what is increasingly needed in the future. Failing, then, should not be feared but celebrated as a sign of learning and striving for truly valuabe goals. The university is a great and safe place to learn to fail forward, which does not lead to misery and moping but to gaining useful information and experience. This mentality is celebrated by entrepreneurs but should not be associated with them alone. It should be associated with people who truly want to change the world. 43

47 Virhe edistysaskeleena Joonas Lehtovaara Opiskelija Korkeakoulumme opiskelijoista vain harva päätyy yrittäjäksi, mutta jokainen opiskelija voisi silti tuoda toimintaansa tiettyjä elementtejä yrittäjyyden hengestä. Korkeakoulumme tukee tätä mahdollisuutta monilla eri tavoilla: opiskelijakeskeinen oppiminen, yritys ja erehdys -asenne ja e-oppiminen ovat kaikki osa koulumme tulevaisuuden suuntaviivoja. Yhdessä tiukempien palautesilmukoiden kanssa tämä kehityssuunta kannustaa opiskelijoita kokeilemaan ja tekemään asioita, jotka voivat ensisilmäyksellä vaikuttaa vaikeilta tai jopa mahdottomilta. Tällainen asennoituminen johtaa lähes väistämättä merkittäviin tuloksiin, mutta sivutuotteena ajoittainen epäonnistuminen on myös välttämätöntä. Joskus kuitenkin epäonnistumiset johtavat yksilön piilevien kykyjen paljastumiseen. Epäonnistuminen voi antaa opiskelijalle tietoa siitä, onko tähän asti seurattu polku todella hänen henkilökohtainen intohimonsa. Kun yksilö lopulta löytää itselleen merkityksellisen asian, hän voi toteuttaa mahdottomiltakin vaikuttavia ajatuksia ja ratkaisuja, samalla jopa ylittäen oman erikoisalansa rajat. Tulevaisuudessa kyky löytää oma oppimisen motivaatio tulee olemaan yhä tärkeämpää ja tätä kykyä meidän tulee ehdottomasti tukea. Epäonnistumista ei siis tulisi pelätä, vaan päinvastoin se tulisi tunnistaa merkiksi oppimisesta ja oikeasti tärkeiden asioiden tavoittelusta. Yliopisto on turvallinen paikka, jossa virheet voivat johtaa erinomaisen hyödylliseen tietoon ja kokemukseen ilman suuria riskejä. Yrittäjät osaavat arvostaa tällaista asennetta, mutta sitä ei tulisi yhdistää ainoastaan heihin mielestäni se tulisi yhdistää ihmisiin, jotka haluavat todella muuttaa maailmaa. 44

48 EDUCATION The school has launched an academic advising system that currently includes all BSc students. This will be extended to all new MSc students, starting autumn Each professor and lecturer takes on several new advisees every autumn with whom they meet at least twice a year. The purpose of these meetings is to have a short and effective face-to-face session in which the advisor is available for a short discussion on course choices, study progress and future goals. As needed, the student may be directed to other student support professionals. Professors and lecturers are encouraged to continuously improve the content and education methods used in courses based on the students and employees feedback. Assessing the quality of teaching is included in the curriculum development process for degree programmes. Programme directors are responsible for the planning, implementation, evaluation and development of their curricula. Learning Services provides and develops services for the school s staff and students. The quality of teaching is ensured by maintaining teachers pedagogical competence. Teaching competence, along with research merits, have been made a central criteria in professors, lecturers and teachers career advancement. Teaching experience, thesis supervision experience, development of teaching, pedagogical training and student feedback are important factors when assessing teaching competence. The Personal Development Project Plan course is offered to all students who feel the need to further develop their discipline for advanced university studies. Development actions» Development of the academic advising system for new MSc programme students while continuing to improve the system for BSc students» Conduct a review of the BSc programme (2018) 45

49 OPETUS Korkeakoulu järjestää akateemista ohjausta, jonka piirissä ovat kaikki kandidaattiopiskelijat. Vuoden 2016 syksystä ohjausta laajennettiin koskemaan kaikkia maisteriopiskelijoita. Professorit ja lehtorit ottavat ohjaukseensa muutaman uuden opiskelijan joka syksy ja sopivat vähintään kaksi tapaamiskertaa vuodessa. Tarkoituksena on järjestää lyhyitä henkilökohtaisia tapaamisia, joissa opiskelijalla on tilaisuus keskustella kurssivalinnoista, opintojen etenemisestä ja tulevaisuuden tavoitteista. Opiskelijoita ohjataan tarpeiden mukaisesti edelleen muihin tukipalveluihin. Professoreita ja lehtoreita kannustetaan kehittämään kurssien sisältöjä ja opetusmetodeja säännöllisesti opiskelijoiden ja henkilökunnan palautteen avulla. Opetuksen laadun arviointi sisältyy koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehitysprosessiin. Koulutusohjelmien johtajat ovat vastuussa opetussuunnitelmien laatimisesta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Oppimispalvelut tarjoaa ja kehittää palveluja korkeakoulun henkilökunnalle ja opiskelijoille. Opetuksen laadusta huolehditaan ylläpitämällä opettajien pedagogisia taitoja. Opetusosaaminen on nostettu keskeiseksi etenemisen kriteeriksi tutkimusansioiden rinnalle opetushenkilöstön urajärjestelmissä. Kokemus opetuksessa ja opinnäytetöiden valvonnasta, opetuksen kehittäminen, pedagoginen koulutus ja opiskelijapalaute ovat tärkeimpiä tekijöitä opetusosaamisen arvioinnissa. Henkilökohtainen kehittymisen projektisuunnitelma (Personal Development Project Plan) on kaikille opiskelijoille avoin kurssi, joka on suunnattu opintojen suorittamisessa tukea tarvitseville opiskelijoille. Kehitystoimet» Kehitetään maisteriohjelmien opiskelijoille suunnattua akateemista ohjausta ja jatketaan kandidaattiopiskelijoiden ohjauksen kehittämistä» Järjestetään kandidaattiohjelman pääaineiden arviointi vuonna

50 Societal impact in teaching Leena Korkiala-Tanttu Professor of Practice The experience of working life is a very valuable part of my teaching. Working life examples and knowledge of Finnish geology, applied construction techniques as well as commonly used modelling and calculation tools are a natural part of lectures and exercises. It is important to teach students about the economic and environmental impacts of design and construction. In the Master s Programme in Geoengineering, this knowledge translates to an emphasis on building up competence to solve practical problems. Real field data is required for teaching and exercise materials. Networking and collaborating with Finnish construction companies, material suppliers, authorities and consultants has created a solid foundation for acquiring actual soil investigation data, designs, project particulars and construction materials. A large network provides better possibilities for finding real and meaningful projects in which students can participate through their theses. This co-operation also helps to integrate both Finnish and international students into working life and the surrounding society. 47

51 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus opetuksessa Leena Korkiala-Tanttu Professor of Practice Kokemukseni työelämästä on erittäin arvokas tekijä opetuksessani. Käytännön esimerkit ja tieto Suomen maa- ja kallioperästä, sovelletuista rakennustekniikoista sekä yleisesti käytetyistä mallinnus- ja laskentatyökaluista ovat luontainen osa luentoja ja harjoituksia. On tärkeää kertoa opiskelijoille myös suunnittelun ja rakentamisen taloudellisista tekijöistä ja ympäristövaikutuksista. Georakentamisen maisteriohjelmassa tämä tieto auttaa opiskelijoita hankkimaan käytännön ongelmien ratkaisemiseen tarvittavia taitoja ja osaamista. Opetus- ja harjoitusaineistojen laatimiseen tarvitaan aitoa kenttädataa. Verkostoituminen ja yhteistyö suomalaisten rakennusyritysten, materiaalituottajien, viranomaisten ja konsulttien kanssa on luonut vahvan pohjan tarvittavan aineiston saamiseksi: olemme saaneet heiltä maaperätutkimusten tuloksia, suunnitelmapiirustuksia, hankkeiden tietoja ja rakennusmateriaaleja. Laajan verkoston avulla on myös helpompaa löytää aitoja ja merkityksellisiä hankkeita, joihin opiskelijat voivat osallistua opinnäytetöillään. Yhteistyö auttaa lopulta sekä suomalaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita löytämään paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa. 48

52 EDUCATION Working life competence For a unit like the School of Engineering, the greatest impact on society comes through the work of our graduates. In 2016, 73% of graduates of the School of Engineering were employed at the time of their graduation. The figure changes from year to year, but has remained strong at roughly 75%, significantly greater than any other Finnish educational unit in the field of technology. An important element of the school s tradition of training engineers with valued skills is that approximately 75% of master s theses are completed in co-operation with one of our stakeholders. This tradition will continue. Additionally, the School of Engineering works with industry and other stakeholders to develop students working life skills, including internships at both the BSc and MSc level. Multidisciplinary courses help students learn to work with actors who represent different fields of expertise, e.g. courses common to students of arts and technology. Steering groups for the school s education programmes regularly engage in dialogue with stakeholders to discuss future needs in engineering education, changes in the university s operating environment and co-operation practices. Development actions» Include objectives for soft skills, such as critical thinking, written communication, oral communication, teamwork, as an integral part of coursework» Include industrial internships for both BSc and MSc students in all programmes» Organise project courses in co-operation with industry partners 49

53 OPETUS Työelämätaidot Insinööritieteiden korkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy ensisijaisesti työelämään siirtyvien diplomi-insinöörien ja tohtorien työpanoksena. Vuonna 2016 korkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista 73 %:lla oli työpaikka valmistumishetkellä. Vaikka tarkka luku vaihtelee vuosittain, on se vakiintunut noin 75 %:iin, joka on huomattavasti korkeampi kuin muilla suomalaisilla tekniikan alan korkeakouluilla. Insinööritieteiden korkeakoulu on arvostettu diplomiinsinöörien ja tekniikan tohtorien kouluttaja. Valtaosa opiskelijoista kehittää työelämätaitoja jo opintojen aikana, sillä noin 75 % korkeakoulun diplomitöistä valmistuu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Korkeakoulu toimii yhteistyössä teollisuuden ja muiden sidosryhmien kanssa kehittääkseen opiskelijoiden työelämätaitoja järjestämällä esimerkiksi kandidaatti- ja maisteritason harjoittelujaksoja. Monialaisilla kursseilla opiskelijat oppivat tekemään yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa, esimerkkinä taiteen ja tekniikan alan opiskelijoiden yhteiset kurssit. Koulutusohjelmien ohjausryhmät tapaavat säännöllisesti sidosryhmien edustajia keskustellakseen insinöörikoulutuksen tulevaisuuden tarpeista, yliopiston toimintaympäristön muutoksista ja yhteistyökäytänteistä. Kehitystoimet» Asetetaan kriittinen ajattelu, kirjallinen viestintä, puheviestintä ja ryhmätyöskentely olennaiseksi osaksi kurssien oppimistavoitteita» Tarjotaan kandidaatti- ja maisteriopiskelijoille harjoittelujaksoja teollisuudessa jokaisessa koulutusohjelmassa» Järjestetään projektikursseja yhteistyössä teollisuuskumppanien kanssa 50

54 Planned developments in education An engineer s primary task is solving problems. This often requires the co-ordination of experts from a variety of disciplines. For this reason, a large number of courses offered by the School of Engineering are multidisciplinary in nature. Even with this in mind, there has been an exponential growth in the past years to develop courses and programmes that reach beyond the school s borders and core disciplines. Programme Description Partners Year Advanced Energy Solutions University-wide multidisciplinary master s programme in energy CHEM, ELEC, SCI, ARTS, BIZ 2017 Industrial Doctoral Network in Design Focus on creating distinctive customer and user experiences as a tool for business renewal ARTS and BIZ 2017 Aaltonaut Multidisciplinary BSc minor programme review Aalto University 2017 Urban Studies and Planning New master s programme ARTS, University of Helsinki 2018 (TBD) Structural Engineering and Architecture New master s programme ARTS (Dept. of Architecture) 2019 (TBD) Bachelor s Programme in Engineering Programme review All departments of the School of Engineering

55 Uudet avaukset opetuksessa Insinöörin ensisijainen tehtävä on ongelmien ratkaiseminen. Usein tehtävän suorittamiseen tarvitaan eri alojen asiantuntijoiden välistä yhteistyötä, ja monet Insinööritieteiden korkeakoulun kurssit ovat jo itsessään monialaisia. Viime vuosina on enenevässä määrin panostettu korkeakoulujen rajat ylittävien kurssien ja ohjelmien kehittämiseen. Ohjelma Kuvaus Yhteistyökumppanit Vuosi Advanced Energy Solutions Yliopiston yhteinen monialainen energia-alan maisteriohjelma CHEM, ELEC, SCI, ARTS, BIZ 2017 Industrial Doctoral Network in Design Aaltonaut Tavoitteena luoda yksilöllisiä asiakas- ja käyttäjäkokemuksia liiketoiminnan uudistamiseksi Monialainen kandidaattitason sivuaine ohjelman arviointi ARTS ja BIZ 2017 Aalto-yliopisto 2017 Urban Studies and Planning Uusi maisteriohjelma ARTS, Helsingin yliopisto 2018 (alustava) Structural Engineering and Architecture Uusi maisteriohjelma ARTS (Arkkitehtuurin laitos) 2019 (alustava) Insinööritieteiden kandidaattiohjelma Ohjelman arviointi Kaikki Insinööritieteiden korkeakoulun laitokset

56 Multidisciplinary education Marketta Kyttä Professor The new Master s Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT) combines fields that are fundamentally linked, but whose academic education has traditionally been arranged separately. The programme invites students from numerous disciplines to work together and tackle today s urban challenges. Admitted students have truly multidisciplinary backgrounds, not only in spatial planning and transportation engineering but also in geography, social sciences, architecture, design and mathematics, just to name a few. Faculty and stakeholders from a variety of fields were involved in the realisation of the programme from the development phase onward. Discursive knowledge building with people representing multidisciplinary backgrounds requires an ability to communicate your way of thinking to those who do not share your field-specific knowledge. The preparatory team s learning process has included common discovery and reshaping of tasks, clarification of concepts, utilisation of a variety of methods and finding solutions that are agreeable to everyone. The SPT programme emphasises interactive learning methods that provide hands-on experience in a range of urban themes and methodologies. Engaged in studio courses, students will learn systemic thinking, creative problem solving, ethical reflection and gain the tools required for participative processes and communication skills in various forums and through various media. Moreover, they will be able to critically interpret and process knowledge from multiple sources and implement this knowledge in different complex urban processes. The programme began in 2016, and as it operates, our students will tell us how well we have succeeded in providing multi- or transdisciplinary academic education. It is likely that the students will help us open new doors in both education and in the two fields that will possibly approach each other. 53

57 Monialainen koulutus Marketta Kyttä Professori Vaikka maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan välillä on olennainen yhteys, alojen opetus on perinteisesti järjestetty erikseen. Uudessa maisteriohjelmassamme eri alojen opiskelijat voivat yhdessä uppoutua nykypäivän kaupunkien haasteisiin. Opiskelijoiden taustat heijastavat ohjelman monialaisuutta: maankäytön ja liikennetekniikan lisäksi he edustavat muun muassa maantiedettä, yhteiskuntatieteitä, arkkitehtuuria, muotoilua ja matematiikkaa. Maisteriohjelman toteutukseen on suunnitteluvaiheesta lähtien osallistunut monialainen joukko opetushenkilöstöä ja sidosryhmien edustajia. Yhteinen, keskusteleva tiedonrakennus vaatii osallistujilta taitoa avata omaa ajattelutapaansa myös niille, jotka eivät edusta omaa erikoisalaa. Valmisteluryhmän oppimisprosessiin on kuulunut yhteisten tehtävien tunnistamista ja muokkaamista, käsitteiden selkiyttämistä, useiden eri metodien käyttämistä ja yhteisesti hyväksyttävien ratkaisujen löytämistä. Painotamme maisteriohjelmassamme vuorovaikutteisia oppimistapoja, jotka antavat opiskelijalle käytännön kokemusta kaupunkien haasteisiin tarttumiseen eri metodologioin. Studiokursseilla opiskelijat oppivat systeemistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua, eettistä pohdiskelua ja saavat osallistaviin prosesseihin vaadittavaa osaamista sekä monipuolisia viestintätaitoja. Lisäksi ohjelma vahvistaa monista eri lähteistä saadun tiedon kriittistä tulkintaa ja käsittelyä sekä sen soveltamista monitahoisiin kaupunkien kehittämisprosesseihin. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opinnot maisteriohjelmassa vuonna 2016, ja he tulevat ajan myötä kertomaan meille, kuinka hyvin onnistuimme tarjoamaan monialaista akateemista koulutusta. Onkin todennäköistä, että juuri opiskelijat tulevat avaamaan opetukselle uusia ovia ja auttamaan tieteenaloja lähentymään toisiaan. 54

58 FACULTY AND SERVICES Developing and supporting success Career opportunities Our aim is to build a world-class, researchbased school of engineering. A large majority of the faculty are professors in tenured positions or on the tenure track. We aim to have a balanced personnel structure, with a healthy mix of senior and junior faculty members. Investments in faculty resources are made to engineering fields that support key research areas of the university, namely ICT and digitalisation, Materials and sustainable use of natural resources, Advanced energy solutions, Human-centred living environments and Arts and design. In addition to tenured and tenure track professors, the School of Engineering will strengthen its teaching and research capabilities by a select group of Professors of Practice, part-time Adjunct Professors and short-term Visiting Professors. Mentoring, leadership development and pedagogical training are an integral part of faculty development. The expectation is that as they join the school, entry-level faculty members attend pedagogical training offered by the university within an agreed period. The school invests in continual renewal through a sabbatical programme for tenured professors. There is also junior leave programme intended to give non-tenured faculty the opportunity to experience and learn from other top-level research institutes. Faculty members are strongly encouraged to spend time at a leading foreign university as a part of their career development. Setting clear individual goals for research, teaching and services while providing constructive feedback on past activities and performance are key elements of performance management. Career advancement and compensation are based on a comprehensive review of one s contributions to research, teaching and service to the school, the university, the academic community and society. 55

59 HENKILÖSTÖ JA PALVELUT Huippuosaamisen tuki ja kehittäminen Uramahdollisuudet Tavoitteenamme on rakentaa maailmanluokan insinööritieteiden korkeakoulu, jossa valtaosa opetushenkilökunnasta on vakinaistettuja tai tenure track -urapolulla määräaikaisena työskenteleviä professoreita. Tasapainoisessa henkilöstörakenteessa on vanhempia ja nuorempia opettajia ja tutkijoita. Ensisijaisesti henkilöstöresursseja kohdistetaan niille insinööritieteiden alueille, jotka tukevat yliopiston tutkimusteemoja ICT ja digitalisaatio, materiaalit ja kestävä luonnonvarojen käyttö, edelläkäyvät energiaratkaisut, ihmislähtöinen rakennettu ympäristö sekä taide ja design. Tukeakseen vakinaisten ja määräaikaisten tenure track -professorien opetus- ja tutkimustoimintaa korkeakoulussa työskentelee asiantuntijoita myös Professor of Practice -tehtävissä ja osaaikaisissa Adjunct Professor -tehtävissä sekä lyhytaikaisten professorivierailujen puitteissa. Mentorointi, johtamiskoulutus ja pedagoginen koulutus ovat oleellisia opetushenkilöstön kehittämisessä. Jokaiselta opetushenkilöstöön kuuluvalta edellytetään yliopistopedagogiikan koulutusta. Korkeakoulu panostaa vakinaistettujen professorien jatkuvaan kehittymiseen tarjoamalla mahdollisuuden tutkimusvapaaseen. Varhaisen uravaiheen tutkimusvapaa tarjoaa tenure track urapolulla määräaikaisina oleville mahdollisuuden kokea ja oppia uutta muissa huipputason tutkimuslaitoksissa. Opetushenkilöstöä kannustetaan työskentelemään kansainvälisissä huippuyliopistoissa osana urakehitystään. Akateemisen henkilöstön suorituksen johtamisen avainalueita ovat selkeiden tavoitteiden asettaminen tutkimukselle, opetukselle, toiminnalle tiedeyhteisössä ja akateemiselle johtamiselle sekä rakentavan palautteen antaminen aiemmasta toiminnasta ja tuloksista. Urakehitys ja palkitseminen perustuvat perusteelliseen arvioon tutkimuksesta, opetuksesta ja työskentelystä korkeakoulun, yliopiston, akateemisen yhteisön ja koko yhteiskunnan hyväksi. 56

60 FACULTY AND SERVICES Quality services Well-functioning service functions allow faculty members and students to focus on and to be effective in their core academic tasks. This requires seamless collaboration between different service functions. Opportunities for improvements in service quality and efficiency are being sought through universitylevel efforts to increase services digitalisation where possible. Personnel development for services is accomplished through both formal training and staff mobility within the school and the university as well as internationally. The effectiveness of services is assessed and further developed through benchmarking with other schools of the university as well as through surveys of service users. Setting clear expectations and providing constructive feedback on past activities and performance are key parts of performance management. for spouses, and other on-boarding activities. The integration of international faculty and staff members remains a high priority. In addition to the sabbatical and junior leave programmes for our own professors, Aalto University seeks to establish itself further as a desirable location for world-leading scholars on sabbatical from other institutes through our International Visiting Professor and International Visitor programmes. Development actions» Tenure track recruitment system in place and functioning well, complete with MoUs, rapid processes and mentoring/ integration plans for non-tenured and international faculty Internationalisation The School of Engineering is striving to build an inclusive, multicultural academic community with excellent faculty, staff members and students from around the world. Tenure track recruitment begins with an international search aimed at recruiting the best possible candidate, regardless of the person s nationality. Services that take into consideration the specific needs of international employees are continuously being developed. This includes pre-arrival support, assistance in finding suitable housing and employment 57

61 HENKILÖSTÖ JA PALVELUT Laadukkaat palvelut Toimivat palvelut vapauttavat akateemisen henkilöstön ja opiskelijat keskittymään omaan ydintoimintaansa. Tämän toteuttaakseen eri palvelujen täytyy toimia saumattomasti yhteistyössä. Palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi lisätään yliopistotasolla mahdollisuuksien mukaan palvelujen digitalisaatiota. Palveluhenkilöstön kehitystä tuetaan koulutuksen avulla ja edistämällä henkilöstön liikkuvuutta korkeakoulun ja yliopiston sisällä sekä kansainvälisesti. Tehokkuutta arvioidaan ja kehitetään vertaamalla toimintaa yliopiston sisällä ja hyödyntämällä palvelujen käyttäjien kyselyissä antamaa palautetta. Palveluhenkilöstön suorituksen johtamisen tärkeimpiä periaatteita ovat selkeiden tavoitteiden asettaminen sekä rakentavan palautteen antaminen aiemmasta toiminnasta ja tuloksista. majoituksen etsimisessä ja puolison työnhaussa sekä muut asettumista ja aloittamista tukevat palvelut. Kansainvälisen henkilöstön perehdyttäminen ja sopeutuminen ovat yhä tärkeitä kehitysalueita. Sen lisäksi, että Aalto-yliopisto tarjoaa professoreille mahdollisuuden tutkimusvapaisiin, on tavoitteena saada muista yliopistoista ja korkeakouluista tutkimusvapaalla olevia johtavia tutkijoita vierailijoiksi International Visiting Professor ja International Visitor -ohjelmien kautta. Kehitystoimet» Jatketaan tenure track -urapolun rekrytointijärjestelmän kehittämistä: MoU:t, nopeat prosessit ja mentorointi- tai perehdytyssuunnitelmat ei-vakinaistetulle ja kansainväliselle akateemiselle henkilöstölle Kansainvälistyminen Insinööritieteiden korkeakoulun tavoitteena on ylläpitää syrjimätöntä ja monikulttuurista akateemista yhteisöä, joka koostuu korkeatasoisesta ja kansainvälisestä henkilö- ja opiskelijakunnasta. Jokaisen tenure track -paikan täyttäminen alkaa kansainvälisellä haulla, jonka tavoitteena on löytää parhaat mahdolliset hakijat, kansallisuudesta riippumatta. Palveluiden kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisen henkilöstön tarpeisiin. Tällaisia palveluita ovat mm. tuki ennen saapumista, avustaminen 58

62 An Aalto way of working Panu Sainio Chief Engineer The School of Engineering offers facilities for both experimental research and artistic expression. It is a fact and a promise. But every researcher and student has slightly different ideas about what he or she expects from us to fulfil this promise, and these expectations change over an academic career. For a first-year student, hands-on learning and demonstrations are important. At graduation, opportunities for combining theory with measurements are appreciated. As alumni and in working life, our former students may return to pose research questions and to discover new talents. They wish to work together for R&D purposes and to find answers to theoretical questions. Those who arrive for doctoral studies will expect much more support and collaboration. First publications are written together with colleagues and under professors close supervision, while experimental data is created in co-operation with other researchers, Technical Support Services and companies. Partnerships between the university and companies ensure that both are kept up to date on new developments, findings and expectations for mutual benefit. In addition to these formal ways of co-operation, our strategy guides us towards open innovation and our target to recreate our campus as a collaboration hub for alumni and new contacts. In order to explore new frontiers and satisfy growing ambitions, the network of knowledge and support must expand beyond our own expertise. To create something new and make a genuine impact often requires a capability to acquire further competence. This poses a challenge to service personnel, shifting our role towards enabling and promoting shared spaces, mobility and new ways of working with new partners. The School of Engineering facilitates multidisciplinary research and creates opportunities for experimental work and project-based learning, and in these areas, our network and facilities have a proven record, from project courses and summer schools to the Design Factory way of working. In the coming years, we will further develop our operations to enhance how we offer this experience for research, innovation and education. 59

63 Aaltolainen työtapa Panu Sainio Yli-insinööri Insinööritieteiden korkeakoulu tarjoaa edellytykset niin kokeelliselle tutkimukselle kuin taiteelliselle ilmaisullekin tämä on fakta ja lupaus. Jokaisella tutkijalla ja opiskelijalla on kuitenkin hieman eriävät odotukset siitä, miten meidän tulisi tämä lupaus toteuttaa. Odotukset myös muuttuvat akateemisen uran aikana. Ensimmäisen vuoden opiskelija pitää käytännönläheisyyttä ja havainnollisuutta tärkeänä. Valmistumisen kynnyksellä hän tarvitsee mahdollisuuksia yhdistää teoriaa ja mittaukseen. Työelämään siirryttyään alumni voi palata luoksemme tutkimuskysymysten kanssa tai löytääkseen uusia osaajia; alumnit tarvitsevat yhteistyötä tekniikan tutkimuksen ja kehittämisen kautta ja heillä on tarve saada konkreettisia vastauksia kysymyksiinsä. Etenkin tohtoriopiskelijat odottavat tukea ja yhteistyötä. Ensimmäiset julkaisut kirjoitetaan yhdessä kollegojen kanssa ja professorien ohjauksessa, kun taas tutkimustulokset luodaan yhteistyössä toisten tutkijoiden, teknisten palvelujen ja yritysten kanssa. Yliopiston ja yritysten välisten kumppanuudet pitävät osapuolet ajan tasalla kehityksen, tiedon ja odotusten suhteen ja hyödyttävät siten kaikkia. Virallisen yhteistyön lisäksi strategiamme ohjaa meitä kohti vapaata innovaatiota, ja tavoitteenamme on luoda kampuksesta kohtaamispaikka alumneille ja uusille tuttavuuksille. Kunnianhimoiset tavoitteet ja uraauurtava tutkimus vaativat verkostomme laajentamista oman erikoisosaamisemme ulkopuolelle. Kyky hankkia ja luoda uutta osaamista on usein perusvaatimus tutkimuksessa. Samaan aikaan palveluhenkilöstön rooli muuttuu ja tehtäväkuvien paino siirtyy tilojen yhteiskäytön edistämiseen sekä liikkuvuuden ja uusien toimintatapojen kehittämiseen yhdessä uusien kumppanien kanssa. Insinööritieteiden korkeakoulu tukee monialaista tutkimusta sekä kokeelliseen työhön ja projekteihin pohjautuvaa oppimista. Näitä varten luomiemme verkostojen ja tilojen toimivuudesta on jo näyttöä: projektikurssit, kesäkoulut, Design Factoryn työtavat ja paljon muuta. Jatkamme toimintamme kehittämistä tuodaksemme osaamisemme entistäkin paremmin tutkimuksen, innovaation ja koulutuksen käyttövoimaksi. 60

64 FACULTY AND SERVICES Personnel plan The School of Engineering currently employs 62 tenured or tenure track professors. Some of these are shared professorships, resulting in a lower actual FTE figure. In addition, the school has six professors of practice and four part-time adjunct professors. The net result is 62 (FTE) professors in Due to the expected challenges in university financing during , significant growth in the number of tenure slots available to the school cannot be expected. Future profiling actions will need to be accomplished primarily by redirecting slots following retirements, establishing joint slots with other schools of Aalto University and continuing to make use of professors of practice, adjunct professors and visiting professors. As the new bachelor s and master s programmes become fully operational, the number of courses offered by the school will stabilise at about 350. Some new lecturer track positions were created in 2016 so the total number of lecturers will remain at approximately its current level until The number of teaching assistants and hourly teachers has decreased and will continue to decrease slightly, since the new BSc and MSc programmes have 30% fewer courses than the old programmes. The school has worked hard in recent years to develop its doctoral education. During the period , we expect to graduate doctors per year. The help achieve this end the school employs approximately 160 full-time doctoral students. Most are funded through external research grants. Considering that less than 15% of our doctoral degrees are awarded to individuals who work outside the university and study part-time, the number of full-time doctoral students is in good balance with degree targets. The school currently has about 45 post-doctoral researchers who work on contracts between one to five years in length. The aim is to grow number of post-doctoral researchers gradually. A table depicting the personnel plan can be found on page

65 HENKILÖSTÖ JA PALVELUT Henkilöstösuunnitelma Insinööritieteiden korkeakoulussa on 62 vakinaistettua tai tenure track -urapolulla työskentelevää professoria. Osa professoripaikoista on jaettuja, mikä näkyy henkilötyövuosiluvuissa. Lisäksi kuusi asiantuntijaa työskentelee Professor of Practice tai Adjunct Professor -nimikkeillä. Professorikunnan yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä oli 62 vuonna Yliopistojen rahoituksen haasteiden vuoksi korkeakoulu ei odota merkittävää määrää uusia tenure track -paikkoja vuosina Toisaalta eläköitymisten johdosta vapautuvia paikkoja voidaan suunnata toisille aloille, Aaltoyliopiston korkeakoulujen kesken voidaan perustaa yhteisiä paikkoja, ja Professor of Practice ja Adjunct Professor -nimikkeitä sekä vierailevia professoreja voidaan hyödyntää jatkossakin. Uusien kandidaatti- ja maisteriohjelmien toiminnan käynnistyttyä korkeakoulun tarjoamien kurssien määrä tulee vakiintumaan noin 350 kurssiin. Vuonna 2016 avattujen lehtoripaikkojen myötä lehtorien kokonaislukumäärä pysyy suurin piirtein nykytasolla vuoteen 2020 asti. Kursseilla avustavien tuntiopettajien ja tuntipalkkaisten opettajien määrä on vähentynyt ja tulee edelleen hieman vähentymään uusien koulutusohjelmien 30 % pienemmästä kurssimäärästä johtuen. Korkeakoulu on tehnyt viime vuosina paljon töitä tohtorikoulutuksen kehittämiseksi. Vuosina odotamme tohtorin valmistuvan joka vuosi. Tavoitteen toteuttamiseksi korkeakoulu työllistää noin 160 kokoaikaista tohtoriopiskelijaa, joista useimmat rahoitetaan ulkoisilla tutkimusmäärärahoilla. Osa-aikaisten, yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoriopiskelijoiden suorittamia tutkintoja on alle 15 % kaikista tohtoritutkinnoista, joten tutkintotavoitteiden näkökulmasta osa- ja kokoaikaisten jatko-opiskelijoiden määrät ovat tasapainossa. Korkeakoulussa työskentelee noin 45 tutkijatohtoria 1 5 vuoden mittaisilla sopimuksilla. Tutkijatohtoreiden määrää on tarkoitus kasvattaa vähitellen. Henkilöstösuunnitelmaa kuvaava taulukko esitellään sivulla

66 CAMPUS Transforming our campus into a unique collaboration hub When Aalto University was inaugurated, the faculty and staff of what is now the School of Engineering were scattered between 14 buildings and the total floor area occupied by the school was more than m 2. Significant rationalisation and relocations have already been realised and the goal is that by 2020, the school would use less than m 2 in seven buildings, centred in the K block along Puumiehentie. Development actions» Position all functions of the school close to each other, centred on the K block» Position thematically linked teaching, research and study spaces close to each other» Ensure that all spaces are flexible, size- and cost-efficient and suited for purpose» Observe the university s and the school s space concepts to promote efficient work, mobility, co-creation, digital solutions and the well-being of students and staff» Attract partner laboratories, important industries and start-ups to the campus through renovation and overall campus development at Aalto University» Centralise or decentralise specific research equipment be based on research needs; e.g. materials testing, microscopy, and chemistry laboratories A detailed breakdown of the school s facilities use can be found on page

67 KAMPUS Kampuksesta ainutlaatuinen yhteistyön keskittymä Aalto-yliopiston perustamisen aikaan nykyisen Insinööritieteiden korkeakoulun muodostanut henkilöstö sijoittui 14 rakennukseen, ja käytössä oli yli m 2 tiloja. Merkittäviä tiivistyksiä ja siirtoja on jo toteutettu ja tavoitteenamme on m 2 alittaminen vuoteen 2020 mennessä sekä toiminnan keskittyminen K-kortteliin Puumiehentien varrelle. Kehitystoimet» Siirretään korkeakoulun toiminnot lähelle toisiaan, keskittyen K-kortteliin» Sijoitetaan opetus-, tutkimus- ja opiskelutilat toistensa läheisyyteen temaattisten yhteyksien mukaisesti» Huolehditaan tilojen monikäyttöisyydestä, tila- ja kustannustehokkuudesta sekä tarkoituksenmukaisuudesta» Seurataan tilojen suunnittelussa yliopiston ja korkeakoulun tilakonsepteja, jotka tukevat tehokasta työskentelyä, liikkuvuutta, yhteistyötä, digitaalisia ratkaisuja sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia» Tuodaan yliopiston laajemman kehityskaaren mukaisesti yhteistyökumppanien laboratoriotilat, tärkeät teollisuuskumppanit sekä kasvuyritykset yliopiston läheisyyteen» Keskitetään ja hajautetaan tutkimusvälineitä tutkimuksen tarpeiden mukaan: esim. materiaalitestauksen, mikroskopian ja kemian laboratoriot Tilankäytön suunniteltu kehitys esitellään sivulla 91. Väre illustration courtesy of Verstas Arkkitehdit 64

68 Campus development Kampuksen kehittäminen Dismantling of large infrastructures in K4 and lab spaces rationalisation in K3 to make room for key platforms in the K block: Design Factory, AIIC, ADDLAB, Startup Sauna, Urban Mill and ABE Kookkaiden infrastruktuurien purku rakennuksessa K4 ja laboratoriotilojen tehostus rakennuksessa K3 luovat K-kortteliin tilaa tärkeille alustoille: Design Factory, AIIC, ADDLab, Startup Sauna, Urban Mill ja ABE Rationalisation and centralisation of departments:» Department of Mechanical Engineering: K block (K1, K2, K3, K4) and Aalto Ice Tank at the Ship Laboratory» Department of Built Environment: K block (K1) and Tietotie facilities» Department of Civil Engineering: Rakentajanaukio facilities Laitosten tilojen keskittäminen ja tehostus» Konetekniikan laitos: K-kortteli (K1, K2, K3, K4) ja Aalto Ice Tank» Rakennetun ympäristön laitos: K-kortteli (K1) ja Tietotien tilat» Rakennustekniikan laitos: Rakentajanaukion tilat K4 renovation, after which Rakentajanaukio facilities will be vacated in 2019 Rakennuksen K4 remontointi ja Rakentajanaukion tiloista luopuminen 2019 Work with ARTS, CHEM, ELEC and SCI to rationalise workshop spaces for specialists, students education and start-ups Työpajatilojen tehostaminen asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja kasvuyritysten eduksi yhteistyössä ARTSin, CHEMin, ELECin ja SCIn kanssa 65

69 K3 K4 K2 5 1 K Move from Innopoli 3 to K1 (2017) 2. Move from TUAS to Tietotie 1E (2017) 3. Move from F building to K1 (2017) 4. Move and reconstruction: Relocation of Design Factory, Start-up Sauna and ABE to new K block facilities (2019) 5. Move (potential): Vacate Rakentajanaukio 4 for reconstructed K block facilities (2019) 1. Muutto Innopoli 3:sta K1-taloon (2017) 2. Muutto TUAS-talosta Tietotie 1E:hen (2017) 3. Muutto F-talosta K1-taloon (2017) 4. Muutto ja remontti: Design Factoryn, Startup Saunan ja ABE:n muutto uusiin K-korttelin tiloihin (2019) 5. Muutto (mahdollinen): Rakentajanaukio 4:n tiloista luopuminen ja muutto K-kortteliin (2019) Väre illustration courtesy of Verstas Arkkitehdit 66

70 RESEARCH GROUPS Research at departments Department of Built Environment Geoinformatics Aalto University research theme: ICT and digitalisation Global challenges such as the uneven distribution of natural resources, security and climate issues, urban development and sprawl and a growing demand for energy all involve a significant spatial component. Solving these issues requires the expertise of geoinformatics engineers who can measure huge volumes of data and both analyse and visualise complex geospatial problems. The rapid expansion of geoinformatics applications from experts to the general public has created a broad job market for these geoinformatics professionals in the private and public sectors as well as in non-profit organisations. As the only geoinformatics engineering unit in Finland, our mission is to serve this revolution by offering research and teaching in the collection, management and analysis of geospatial information for a wide range of themes and scales, from local to global. Geoinformatics at Aalto University is a truly multidisciplinary field: our research and its applications cover a wide range of themes from human-centred to natural environments. Our unit has four professors and two senior university lecturers who supervise a varying number of post-doctoral researchers and doctoral students. In addition, the group is part of the Centre of Excellence in Laser Scanning Research funded by the Academy of Finland. Current research projects study, for example, 3D modelling of urban indoor and outdoor environments and the use of satellite data in dynamic monitoring of the global environment. The growing societal impact of our research can be seen in autonomous navigation and positioning technologies, virtual city models, integration of mobile laser scanning and computer vision systems, gamification and the creation of open access teaching materials using local expertise from developing countries. Real Estate Economics Aalto University research theme: Human-centred living environments In developed countries, real estate typically accounts for two thirds of all national wealth. Population growth, rapid urbanisation, large-scale migration, globalisation, global warming and digitalisation create immense challenges for the analysis, development, management, regulation and planning of real estate. The Real Estate Economics Research Group seeks new methods for solving these challenges through scientific research. As a unit, the gruop is an international leader that actively co-operates with the best universities in the world to improve our scientific understanding and education of real estate. 67

71 TUTKIMUSRYHMÄT Laitosten tutkimus Rakennetun ympäristön laitos Geoinformatiikka Aalto-yliopiston tutkimusteema: ICT ja digitalisaatio Luonnonvarojen epätasainen levinneisyys, turvallisuus- ja ilmastokysymykset, kaupungistuminen, kasvava energiantarve ja muut globaalit haasteet sisältävät huomattavan spatiaalisen näkökulman. Haasteiden ratkaisemisessa tarvitaan geoinformatiikan ammattilaisia, jotka osaavat käsitellä valtavia tietokantoja ja sekä tarkastella että havainnollistaa monisyisiä paikkatiedollisia ongelmia. Paikkatietosovellukset ovat nykyisin asiantuntijoiden lisäksi suuren yleisön ulottuvilla, ja tämä ilmiö on luonut laajat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työmarkkinat geoinformatiikoille. Suomen ainoana geoinformatiikan diplomiinsinöörien koulutusyksikkönä tehtävämme on palvella muutosta tuottamalla tutkimustietoa ja kouluttamalla alan osaajia keräämään, järjestämään ja tarkastelemaan paikkatietoa lukuisiin eri tarkoituksiin ja monissa eri mittakaavoissa, aina paikallisesta maailmanlaajuiseen. Aalto-yliopistossa geoinformatiikka on monialainen: tutkimuksemme ja sen sovellukset kattavat monta eri teemaa ihmiskeskeisistä luonnonympäristöihin. Yksikköömme kuuluu neljä professoria ja kaksi vanhempaa yliopistonlehtoria, jotka ohjaavat vaihtelevaa määrää tutkijatohtoreita ja tohtoriopiskelijoita. Tutkimusryhmä on myös osallinen Suomen Akatemian rahoittamassa Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikössä. Tämänhetkisissä tutkimushankkeissa käsitellään mm. sisä- ja ulkotilojen 3D-mallinnusta ja satelliittitiedon käyttöä maapallon ympäristön dynaamisessa seurannassa. Tutkimustyömme kasvava yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmenee navigaatio- ja paikannusteknologiassa, virtuaalisissa kaupunkimalleissa, liikkuvan laserkeilauksen ja konenäön yhdistävissä järjestelmissä, pelillistämisessä ja kehittyvien maiden paikallisosaamista hyödyntävissä avoimesti julkaistuissa opetusmateriaaleissa. Kiinteistötalous Aalto-yliopiston tutkimusteema: Ihmislähtöinen rakennettu ympäristö Kehittyneissä maissa kiinteä omaisuus muodostaa tyypillisesti kaksi kolmannesta kansanvarallisuudesta. Väestönkasvu, nopea kaupungistuminen, suuret muuttoliikkeet, globalisaatio, ilmastonmuutos ja digitalisaatio asettavat suuria haasteita kiinteän omaisuuden analyysille, kehittämiselle, 68

72 RESEARCH GROUPS The group recognises that change needs both bold scientific initiative as well as broadminded collaboration with industries and civil societies. In the coming years, research will focus on life-cycle approaches to understanding real estate and analysing the prospects and options in new global real estate markets. This will include digital business models, future cadastral systems of developed and developing countries, securing property and infrastructure investments in growing cities, regulation of real estates and new concepts for sustainable real estate development. Our passion is to create better theories and influence the international academic discussion as well as to impact society both nationally and globally to understand, innovate and implement based on new knowledge. Research activities are closely connected to Aalto University s multidisciplinary theme Human-centred living environments, and the group works in active co-operation with the University of Helsinki through the Urban Academy and the Urban Studies and Planning education programme. The internet of things is rapidly transforming the world. Traditional industry borders are falling and it may soon be impossible to identify where real estate ends and other industries, such as energy production, banking, ICT and logistics, begin. Similarly, the logic of how value is created and wealth accumulated is changing radically. Value creation will increasingly be based on services and functions and less on material streets and structures. Understanding the life cycle of real estate will be more important than creating an excellent building or infrastructure. This will move the science of real estate from a conservative deliverer to the forefront of progress. The whole understanding of the technological and economic and regulative system of real estate has to change in order to create sustainable societies no one industry can do it alone. Spatial planning and transportation engineering Aalto University research theme: Human-centred living environments The digitalisation of society is radically changing the operating environment of spatial planning and transport engineering, as emerging technological innovations transform ways of living and moving in built environments. For citizens and households, the result is greater independence in determining their daily activities, lifestyles and work. On the other hand, new opportunities are emerging for the management of land use and transport systems with the help of big data and online monitoring. While these opportunities should be utilised, there is no denying that in the future there will be more complexity and uncertainty in the development and management of urban systems. The Spatial Planning and Transportation Group focuses on developing human smart cities. In light of the above, the focus can be interpreted in three ways. The first is adopting a cutting-edge position in developing smart technological solutions for urban mobility and related services, as well as for planning and monitoring urban development with the use of up-to-date and integrative big data. Second, it means conducting world-class research in developing strategic 69

73 TUTKIMUSRYHMÄT hallinnoinnille, sääntelylle ja suunnittelulle. Kiinteistötalouden tutkimusryhmän tavoitteena on ratkaista näitä haasteita tieteellisen tutkimuksen keinoin. Yksikkönä tutkimusryhmä edustaa kansainvälistä huippua ja se toimii säännöllisesti yhteistyössä maailman parhaiden yliopistojen kanssa edistääkseen alan tutkimusta ja opetusta. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan rohkeiden akateemisten avausten rinnalle avarakatseista yhteistyötä myös julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Tulevina vuosina tutkimus tulee keskittymään kiinteistöalan tutkimiseen koko sen elinkaaren aikana ja maailmanlaajuisten kiinteistömarkkinoiden tulevaisuudennäkymien analysointiin. Tutkimusaiheisiin kuuluvat digitaaliset liiketoimintamallit, tulevaisuuden maarekisterijärjestelmät kehittyneissä ja kehittyvissä maissa, kiinteistö- ja infrastruktuuri-investointien turvaaminen kasvavissa kaupungeissa, kiinteän omaisuuden sääntely sekä kestävä kiinteistökehitys. Ryhmän intohimona on luoda parempia teorioita sekä vaikuttaa kansainväliseen akateemiseen keskusteluun ja saada aikaan konkreettisia yhteiskunnallisia muutoksia kotimaassa ja kansainvälisesti uuden tiedon ja innovaation avulla. Helsingin yliopisto on tärkeä yhteistyökumppani Urban Academyn sekä Urban Studies and Planning -koulutusohjelman toteutuksessa. Esineiden internet muuttaa maailmaa nopeasti. Perinteiset rajat teollisuuden alojen välillä hämärtyvät, ja pian voi olla vaikeaa selkeästi erottaa kiinteistötaloutta muista aloista, kuten energian tuotannosta, pankkialasta, ICT:stä ja logistiikasta. Samaan aikaan arvon ja varallisuuden luomisen logiikka on muuttumassa merkittävästi. Arvontuotanto perustuessa kasvavissa määrin palveluihin ja toimintoihin aineellisten katujen ja rakennusten sijaan kiinteän omaisuuden elinkaaren ymmärtämisestä tulee erinomaisten rakennusten tai infrastruktuurin rakentamista tärkeämpää. Kiinteän omaisuuden tutkimus siirtyy toimittajan roolista edistyksen kärkeen. Kiinteän omaisuuden teknologiset ja taloudelliset sekä sääntelyn järjestelmät täytyy hahmottaa kokonaan uudestaan kestävien yhteiskuntien luomiseksi, eikä yksikään toimiala pysty siihen yksin. Maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka Aalto-yliopiston tutkimusteema: Ihmislähtöinen rakennettu ympäristö Yhteiskunnan digitalisaatio muuttaa maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan toimintaympäristöä. Arkielämä ja liikkuminen rakennetuissa ympäristöissä voivat muuttua olennaisesti teknologisten innovaatioiden myötä asukkaille ja talouksille tämä voi tarkoittaa suurempaa valinnanvaraa päivittäisten toimintojen, elämäntapojen ja työn organisoinnin suhteen. Digitalisaatio tuo mukanaan suuriin tietoaineistoihin ja seurantaan perustuvia ratkaisuja myös maankäytön ja liikennejärjestelmien hallintaan. Vaikka uusia mahdollisuuksia tulee hyödyntää, ei voi kieltää sitä, että kaupunkien järjestelmien kehittämisessä ja hallinnassa joudutaan toimimaan yhä kompleksisemmissa ja epävarmemmissa oloissa. Maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan tutkimusryhmä pyrkii kehittämään ihmislähtöisiä, älykkäitä kaupunkeja. 70

74 RESEARCH GROUPS planning tools for land use and mobility that do not settle for forecasting existing trends but instead build a kind of foresight that dares to think the unthinkable and explore different scenarios. Finally, the focus means true human-centredness: internationally recognised research into understanding and thereby anticipating human behaviour and agency in the built environment in the face of unforeseen opportunities and threats to urban patterns of life. Water and environmental engineering Aalto University research theme: Human-centred living environments The Fourth Industrial Revolution is at our doorstep, bringing new integrated solutions to societal challenges as well as business opportunities derived from the fusion of various technologies and massive data resources, from the physical to the digital and from the biological to the economic. This revolution is expected to profoundly affect how we harness, manage, utilise and improve our natural ecosystems. Going forward, the group s research will focus on the opportunities offered by the Fourth Industrial Revolution to take on grand challenges related to water, while observing their impact on our planet and its people. The Water and Environment Group aims to remodel traditional ways of managing water. This will open new avenues for taking on grand challenges as well as develop and expand solutions together with our diverse network of public and private stakeholders. These include smart solutions to water supply and sanitation in growing cities, improved urban water management, and more efficient water use in global food production. Fundamental questions centre on revolutionising natural resources management and engineering approaches, as resource degradation and scarcity are already widespread and severe, limiting development and compromising food production for over one third of the planet s population. In addition, resilience against environmental extremes is becoming another grand challenge. Climate change, along with land use changes, strain societies and increases uncertainty in future planning. Ecological, social and economic sustainability as well as circular economy are rapidly becoming the starting point for engineering design, not just an option. Deriving from our cutting-edge research, the group is committed to educating a new generation of engineers, policy-makers and scientists to excel in harnessing the emerging technological and innovation opportunities towards the better future of water and environment. We shall co-develop the future of our profession with our stakeholders. 71

75 TUTKIMUSRYHMÄT Tutkimusryhmän työskentelyä voi jäsentää kolmen lähestymistavan kautta. Ensimmäinen liittyy kaupunkiliikkumisen, palvelujen, kaupunkisuunnittelun ja seurannan tukemiseen älykkäillä, suuriin tietomassoihin perustuvilla teknisillä ratkaisuilla. Toisessa lähestymistavassa kehitetään strategisia maankäytön ja liikenteen suunnittelutyökaluja, missä ei tyydytä pelkkään olemassa olevien trendien tunnistamiseen vaan luodaan kyvykkyyttä ylittää ajattelun rajoja ja luodata erilaisia skenaarioita. Kolmas lähestymistapa keskittyy ihmislähtöiseen suunnitteluun ja pyrkii ymmärtämään ja ennakoimaan ihmisten käyttäytymistä ja toimijuutta rakennetussa ympäristössä, jossa kaupunkielämän muodot ovat muuntumassa vaikeasti ennakoitavin mahdollisuuksin ja uhin. Vesi- ja ympäristötekniikka Aalto-yliopiston tutkimusteema: Ihmislähtöinen rakennettu ympäristö Neljäs teollinen vallankumous tuo mukanaan yhdennettyjä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Teknologian ja suurten datavarantojen sulautuessa syntyy markkinoita uudelle liiketoiminnalle. Vallankumous tulee mullistamaan tapamme hallita, käyttää ja kehittää luonnon ekosysteemejä. Tulemme tutkimustyössämme keskittymään neljännen teollisen vallankumouksen tuomien mahdollisuuksien avulla veteen liittyviin suuriin maailmanlaajuisiin haasteisiin sekä niiden vaikutuksiin planeettaamme ja ihmisiin. Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmän tavoitteena on muuttaa perinteisiä vesialan käytänteitä. Perusteita uusimalla voimme löytää uusia lähestymistapoja globaaleihin haasteisiin. Samalla on mahdollista kehittää ja laajentaa ratkaisuja yhteistyössä julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä käsittävän verkostomme kanssa. Tutkimusaiheisiimme lukeutuvat vesihuollon älykkäät ratkaisut, kaupunkien vesitalous ja tehokkaampi vedenkäyttö maailman ruoantuotannossa. Tutkimuksen lähtökohtana on tavoite saada aikaan perusteellinen muutos luonnonvarojen hallinnassa ja teknisissä ratkaisuissa, sillä jo nyt luonnonvarojen liiallinen kulutus ja siitä syntyvä resurssien niukkuus rajoittavat kehitystä vaarantaen ruoantuotannon kolmannekselle maailman väestöstä. Myös ympäristön kestävyys ääri-ilmiöitä vastaan on nousemassa suureksi haasteeksi. Ilmastonmuutos yhdistettynä maankäytön muutoksiin rasittaa yhteisöjä ja lisää epävarmuutta tulevaisuuden suunnittelussa. Ekologinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen kestävyys ovat yhdessä kiertotalouden kanssa yhä useammin teknisen suunnittelun lähtöpiste, ei pelkästään sen osa. Tutkimustyöhömme perustuvan opetuksen tavoitteena on tuottaa uusi insinöörisukupolvi, joka kykenee valjastamaan teknologian kehityksen ja innovaatioiden tuomat mahdollisuudet kohti ympäristön kannalta kestävämpää resurssien käyttöä. Insinööriammatin tulevaisuutta muovaamme yhdessä sidosryhmiemme kanssa. 72

76 RESEARCH GROUPS Department of Civil Engineering Building design and construction Aalto University research theme: Human-centred living environments Finland s natural conditions provide a distinct environment for buildings and their construction and maintenance, which influence national research needs in the field. The target of the building design and construction research group is to meet the specific features set by cold, wet winters and temperate summers, which create seasonal alternation between indoor and outdoor conditions. These alternations affect both the structural design and the physical ageing and maintenance of the built environment. As climate affects the physical performance of buildings, it must be accounted for in our indoor air quality research. Natural conditions also influence the performance and seasonal scheduling of construction works. Structural engineering and fire safety research focuses on functional and safe structures built of different materials. The basis of our work is structural analysis, computational engineering and experimental methods, with also an emphasis on connections to architecture. Research on building performance develops solutions for the design, construction and maintenance of energy-efficient, sustainable, healthy, and comfortable buildings. In the research related to information and operations management in construction, enhancing modularity in construction is an objective when focusing on processes, organisations and technologies. Additionally, requirements related to energy and the environment have created new challenges for builders and building owners. Our goal is to fulfil the needs and promote the well-being of current and future generations by conducting internationally recognised research in co-operation with other disciplines and industries. 73

77 TUTKIMUSRYHMÄT Rakennustekniikan laitos Rakennustekninen suunnittelu ja rakentaminen Aalto-yliopiston tutkimusteema: Ihmislähtöinen rakennettu ympäristö Eräs peruste alueen kotimaisen tutkimuksen tarpeelle ovat Suomelle tyypilliset luonnonolot, jotka on otettava huomioon rakennusten suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Tutkimusryhmä etsii ratkaisuja, jotka sopivat kylmien kosteiden talvien ja lämpimien kesien aiheuttamiin sisä- ja ulko-olosuhteiden kausittaisiin vaihteluihin. Nämä vaihtelut vaikuttavat sekä rakenteiden suunnitteluun että rakennetun ympäristön ylläpitoon ja sen ikääntymiseen hallintaan. Ilmastolla on myös rakennusten sisäympäristöön ilmeinen vaikutus, joka on otettava huomioon sisäilmatutkimuksessa. Luonnonolot vaikuttavat myös rakentamiseen ja sen kausittaiseen ajoitukseen. Rakennetekniikan ja paloturvallisuuden tutkimuksessa tavoitteena on kehittää rakennusten turvallisuutta ja toimivuutta tiedostaen eri rakennusmateriaaleille tyypilliset piirteet. Tutkimustyö pohjautuu rakenteiden analysointiin sekä numeerisiin ja kokeellisiin menetelmiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös kehittää rakennetekniikan yhteyttä arkkitehtuuriin. Rakennusten toiminnallisuuden edistämisessä tutkimus keskittyy energiatehokkaiden, kestävien, terveellisten sekä toimivien rakennusten suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Rakennusten ja rakenteiden modulaarisuuden parantaminen on eräs tavoite rakentamisen tuotantotalouden tutkimuksessa, jossa tarkastellaan prosesseja, organisaatioita ja teknologioita. Lisäksi kasvavat odotukset energiatehokuudesta ja ympäristöystävällisyydestä asettavat rakentajille ja rakennusten omistajille uusia haasteita. Pyrimme huipputason tutkimuksellamme edistämään hyvinvointia yhdessä eri alojen tutkijoiden ja teollisuuden kanssa. 74

78 RESEARCH GROUPS Mineral-based materials and mechanics Aalto University research theme: Materials and sustainable use of natural resources Finland s hard bedrock, covered by shallow irregular soil layers, creates a unique environment for building and mining industries and for the development of mineral-based materials such as concrete and asphalt. The Mineral-based Materials and Mechanics Research Group offers deep field-specific expertise to support the use of Finnish soil and rock resources and conditions effectively as part of the built environment. Research also promotes the development of products that utilise these natural resources. The group applies computational modelling and numerical methods to solids and structures, concentrating on the specific features of pressure-dependent materials, such as low tensile capacity and time-dependent behaviour. Research also includes the development of numerical tools based on continuum and discrete methods and models for the needs of the both research groups of the department. The group has excellent facilities for experimental and numerical research, making it possible to carry out both on-site and laboratory investigations to determine and simulate the behaviour of systems and members based on these materials. The sustainability, durability and manufacturing of these materials drive the long-term research in the field. The instant industrial needs of the research in Finland relate to such topics as the safety of nuclear facilities, use of soil and rock as the source of thermal energy, techniques for mineralogical characterisation, durability of asphalt and concrete mixtures, and new composite materials to increase the tension capacity of mineralbased materials. The aim of the Mineralbased Materials and Mechanics Research Group is to be an internationally known research unit. 75

79 TUTKIMUSRYHMÄT Mineraalipohjaiset materiaalit ja mekaniikka Aalto-yliopiston tutkimusteema: Materiaalit ja kestävä luonnonvarojen käyttö Suomen kova kallioperä ja sitä peittävät epäsäännölliset ja ohuet maakerrokset luovat Suomelle tyypilliset olosuhteet maamme rakennus- ja kaivosteollisuudelle sekä betonin ja asfaltin kaltaisten mineraalipohjaisten materiaalien kehittämiselle ja käytölle. Tutkimusryhmän erikoisosaaminen tukee suomalaisen maa- ja kallioperän käyttöä osana rakennettua ympäristöä sekä siitä saatavien materiaalien hyödyntämistä rakentamisessa. Tutkimustyön tavoitteena on myös edistää näistä luonnonresursseista valmistettavien tuotteiden kehittämistä. Tutkimusryhmä soveltaa laskennallista mallinnusta ja numeerisia menetelmiä kiinteisiin aineisiin ja rakenteisiin keskittyen erityisesti paineriippuvien materiaalien erityisominaisuuksiin, kuten matala vetokapasiteetti ja ajasta riippuva käyttäytyminen. Tutkimus sisältää myös rakenteiden ja materiaalien tutkimuksen edellyttämien laskennallisten menetelmien ja mallien kehittämistä laitoksen molempien tutkimusryhmien tarpeisiin. Ryhmän käytössä ovat hyvät tilat ja laitteet kokeelliseen ja laskennalliseen tutkimukseen, mikä mahdollistaa kokeellisen tutkimuksen pohjalta määrittää ja simuloida materiaalien ja rakenteiden ominaisuuksia. Materiaalien kestävyys, käyttöikä ja valmistus ohjaavat tutkimusta pitkällä aikavälillä. Ajankohtaiset teolliset tutkimustarpeet Suomessa liittyvät esimerkiksi ydinlaitosten turvallisuuteen, maa- ja kallioperän käyttöön lämpöenergian lähteenä, mineralogisiin tunnistusmenetelmiin, asfaltti- ja betoniseosten kestävyyteen ja uusiin yhdstelmämatariaaleihin, joilla voidaan parantaa mineraalipohjaisten materiaalien vetolujuutta. Tutkimusryhmän tavoite on olla alallaan kansainvälisesti tunnettu tutkimusyksikkö. 76

80 RESEARCH GROUPS Department of Mechanical Engineering Design Factory Aalto University research theme: Arts and design In addition to being a physical space designed to support interdisciplinary learning and co-creation, Aalto University Design Factory (ADF) is a holistic experience characterised by real-life challenges, fun, a relaxed but enthusiastic atmosphere, genuine teamwork and international collaboration. Physically, ADF is a 3200 m 2 platform for experimental problem-based learning and human interaction. ADF promotes better learning outcomes, often combined with experiments in industry-university collaboration. It provides a non-hierarchical, constantly developing collaboration environment for students, teachers, researchers, entrepreneurs and business practitioners across professional, disciplinary and cultural boundaries. Research at ADF is user-centric and interdisciplinary, covering the fields of industrial design, business and engineering, built on a strong basis in product-based engineering design and interfacing with other fields including psychology and pedagogy. Research interests in product development include product development methods such as creativity, need finding, concept development, prototyping, as well as robust design and system architectures and design for manufacturing. ADF staff are members of the editorial boards of leading international journals and ADF researchers have won several best paper awards at international conferences. Other recognitions include the José Vasconcelos World Award of Education from the World Cultural Council. ADF is known worldwide and is recognised as a leading venue for interdisciplinary innovative education. The Design Factory Global Network (DFGN) is a growing family of factories, all driving change in their home institutions towards a better learning culture and borderless collaboration. At the end of 2016, DFGN comprised 13 Design Factories on five continents. The network continues to expand, with 3 4 new partners joining each year. In the future, ADF will be relocated to a more central position on the Aalto University campus. This opportunity for renewal will be fully utilised to strengthen partnerships with other key actors in the Otaniemi innovation ecosystem, e.g., Aalto Ventures Programme and Startup Sauna. ADF aims to be the flagship of Aalto University s strategic actions in educating game-changers for society. 77

81 TUTKIMUSRYHMÄT Konetekniikan laitos Design Factory Aalto-yliopiston tutkimusteema: Taide ja design Aalto-yliopiston Design Factory (ADF) on monialaisen oppimisen ja yhdessä tekemisen tueksi suunniteltu tila, mutta se on myös holistinen kokemus, jonka ominaispiirteitä ovat käytännönläheiset haasteet, ilo, samanaikaisesti rento ja innostunut ilmapiiri, tiimityö ja kansainvälinen yhteistyö. Fyysisesti ADF on 3200 m 2 :n kokoinen alusta kokeelliselle ongelmalähtöiselle oppimiselle ja ihmisten vuorovaikutukselle. ADF tukee parempia oppimistuloksia, joita tutkitaan ja tavoitellaan yritysten ja yliopiston välisissä yhteisissä projekteissa. Jatkuvasti kehittyvä ja epähierarkkinen yhteistyöympäristö on avoinna opiskelijoille, opettajille, tutkijoille, yrittäjille ja liike-elämälle ammattiin, erikoisalaan ja kulttuuritaustaan katsomatta. ADF:n monialainen tutkimus keskittyy käyttäjiin ja kattaa teollisen muotoilun, kauppatieteiden ja tekniikan alat. Tutkimustoiminta rakentuu tuotekeskeisen teknisen suunnittelun perustalle ja sillä on yhtymäkohtia monien muiden alojen kanssa, esimerkkeinä psykologia ja pedagogia. Tuotekehityksen tutkimusteemoja ovat tuotekehityksen eri metodit: luovuus, asiakastarpeiden tunnistaminen, konseptointi, prototypointi sekä robusti suunnittelu, tuoteperhesuunittelu ja tuotteen valmistettavuus. ADF:n henkilökunnan jäseniä on johtavien kansainvälisten julkaisujen toimituskunnissa ja ADF:n tutkijat ovat voittaneet useita palkintoja kansainvälisistä konferenssiartikkeleistaan. Muihin tunnustuksiin lukeutuu esimerkiksi Maailman kulttuurineuvoston myöntämä José Vasconcelos -palkinto. ADF tunnetaan maailmanlaajuisesti johtavana monialaisen ja innovatiivisen opetuksen tyyssijana. Design Factory Global Network (DFGN) on kasvava Design Factory -verkosto, jonka jäsenet ovat työskentelevät ohjatakseen niitä isännöiviä oppilaitoksia kohti parempaa oppimiskulttuuria ja rajatonta yhteistyötä. Vuoden 2016 päättyessä DFGN koostui 13 Design Factorysta viidellä mantereella, ja verkosto laajenee 3 4 kumppanilla joka vuosi. Tulevaisuudessa ADF tulee siirtymään Aalto-yliopiston kampuksen keskelle. Muutto luo tilaisuuden uudistua ja vahvistaa siteitä muihin Otaniemen innovaatioekosysteemin tärkeisiin toimijoihin, kuten Aalto Ventures Programmeen ja Startup Saunaan. ADF:n tavoitteena on toimia Aalto-yliopiston strategian lippulaivana muutoksentekijöiden kouluttamisen alueella. Energiatehokkuus ja energiajärjestelmät Aalto-yliopiston tutkimusteema: Edelläkäyvät energiaratkaisut Energiatehokkuuden ja energiajärjestelmien tutkimusryhmän kansainvälisesti tunnistettu tutkimustyö energiajärjestelmien simuloinnin ja optimoinnin saralla tukee tavoitetta parantaa energiatehokkuutta, joka on ylivoimaisesti merkittävin osatekijä maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tutkittavat energiajärjestelmät vaihtelevat kooltaan yksittäisten kotien sisäympäristöistä kansallisiin ja kansainvälisiin energiajärjestelmiin. 78

82 RESEARCH GROUPS Energy Efficiency and Systems Aalto University research theme: Advanced energy materials Improving energy efficiency is by far the most important aspect of reducing global CO 2 emissions. The Energy Efficiency and Systems Research Group (EES) supports this effort by providing internationally recognised research on energy system simulation and optimisation. These energy systems range in scale from indoor environments in homes to national and international energy systems. By combining academic excellence with industrial relevance, EES is able to provide new solutions for buildings, communities and industry, the circular economy, district heating as part of future energy systems and cost-efficient integration of renewable energy. The team is also able to support national and EU-level policy making and planning for large-scale infrastructure investments like power transmission, heating networks and renewable energy production systems. Net zero-energy buildings are a topic of high international and domestic interest. EES researchers apply energy system simulation and optimisation techniques for air distribution and indoor climate modelling. Verification is accomplished using an experimental HVAC test room and a modern near-zero energy building emulator, which consists of a wind microturbine, a solar photovoltaic, a solar water heater, a heat pump and hot water storage units. Drying as part of industrial processes is the largest energy consumer in the Finnish industrial sector. Research targets increases to industrial energy efficiency through process integration and bioenergy use. In the future, digitalisation and IoT will enable even more advanced intelligent energy solutions for buildings, industries and communities. The Aalto Industrial Internet Campus will provide even greater possibilities for developing new solutions and innovations. Co-generation solutions are central to the promotion of energy efficiency in both communities and industry. EES studies future scenarios for the European energy market and networks to provide optimal solutions for planned expansions of renewable energy production and to seek optimal interaction with heating systems. There is a great need to more efficiently incorporate a large variety of renewable generation methods, e.g., solar and wind, into the European energy system and to address the energy challenges in a more integrated fashion. Engineering Design Aalto University research themes: Arts and design ICT and digitalisation The Engineering Design Research Group focuses on how the industrial internet can increase the efficiency of machinery and processes and how connectivity enhances the performance, reliability and safety of mechatronic machines. Multidisciplinary, collaborative and boundary breaking by nature, the group builds on strong departmental competence in engineering design, mechatronics, rotor dynamics, electric and hydraulic power transmission and tribology. Aalto Industrial Internet Campus serves as the primary research and teaching environment and networking hub. Teaching 79

83 TUTKIMUSRYHMÄT Yhdistämällä huipputason akateemisen osaamisen teollisuuden tuntemukseen tutkimusryhmä pystyy tuottamaan ratkaisuja rakennuksiin, yhteisöihin ja teollisuuteen; kiertotalouteen; kaukolämmitykseen osana tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja kustannustehokkaaseen uusiutuvan energian käyttöön. Tutkimusryhmä tukee myös suurten infrastruktuuri-investointeihin kuten sähkönsiirto- ja lämmitysverkkoihin ja uusiutuviin energiajärjestelmiin liittyvää päätöksentekoa ja suunnittelua sekä Suomessa että EU-tasolla. Nettonollaenergiarakentaminen on saanut osakseen huomattavaa kiinnostusta niin kotimaassa kuin maailmallakin. Tutkimusryhmä soveltaa energiajärjestelmäsimulaatiota ja optimointia ilman jakautumiseen ja sisäympäristömallinnukseen. Todentamiseen käytetään kokeellista LVI-koehuonetta ja lähes nollaenergiatalon emulaattoria, johon kuuluu mikroturbiini, aurinkosähköjärjestelmä, aurinkokäyttöinen vedenlämmitin, lämpöpumppu ja lämminvesivaraaja. Suomalaisen teollisuuden suurimpia energiankuluttajia ovat kuivausprosessit, joiden energiatehokkuutta pyritään tutkimuksen avulla kehittämään prosesseja yhdistämällä ja bioenergiaa hyödyntämällä. Digitalisaatio ja esineiden internet mahdollistavat entistä edistyksellisempiä energiaratkaisuja rakennuksille, teollisuudelle ja yhteisöille. Älykkäiden ratkaisujen ja innovaatioiden kehittämisen tukena toimii Aalto-yliopiston teollisen internetin kampus. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on tärkeä osa yhteisöjen ja teollisuuden energiatehokkuuden edistämisessä. Tutkimusryhmä tarkastelee tulevaisuuden näkymiä eurooppalaisilla energiamarkkinoilla ja jakeluenergiaverkoissa luodakseen mahdollisimman tehokkaita ratkaisuja uusiutuvan energian tuotannon laajentamiselle ja yhteistoiminnalle lämpöjärjestelmien kanssa. Eurooppalaiseen energiajärjestelmään halutaan sisällyttää tehokkaammin aurinko- ja tuulivoiman kaltaisia uusiutuvia energialähteitä, ja energiakysymyksiin etsitään enenevissä määrin yhdisteleviä monipuolisia ratkaisuja. Koneensuunnittelu Aalto-yliopiston tutkimusteemat: Taide ja design ICT ja digitalisaatio Koneensuunnittelun tutkimusryhmä keskittyy koneiden ja prosessien tehokkuuden parantamiseen teollisen internetin avulla sekä mekatronisten koneiden suorituskyvyn, luotettavuuden ja turvallisuuden kehittämiseen kytkeytyneisyyttä hyödyntäen. Tutkimusryhmän ominaispiirteitä ovat monialaisuus, yhteistyö ja rajojen rikkominen, ja ryhmän perusosaaminen on koneensuunnittelun, mekatroniikan, roottoridynamiikan, sähköisen ja hydraulisen voimansiirron sekä tribologian aloilla. Aalto-yliopiston teollisen internetin kampus on ryhmälle keskeinen tutkimus-, opetus- ja verkostoitumisympäristö. Kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritason opetus nivoutuu tutkimukseen, mikä edesauttaa tekemällä oppimista ja teollista yhteistyötä. Tutkimusryhmä tavoittelee huipputason tutkimusta teollisen internetin sovelluksissa. Ryhmä keskittyy digitaalisten käytäntöjen kehittämiseen ja toteutukseen tavoitteenaan 80

84 RESEARCH GROUPS at the BSc, MSc and DSc levels are deeply integrated with research, which supports learning by doing and industrial co-operation. World-class research is pursued in industrial internet applications. The group s focus is on the development and implementation of digital methods to improve efficiency and quality in product design and product use, condition monitoring and new services. The identification of new development and application potential and competitive advantages offered by the industrial internet, including 5G applications, is an essential element of research. The digital disruption of industry is recognised as a universal challenge and possibility of the future. Research into the history of industrialisation further supports these efforts by offering background and perspective. Mechatronics in this context includes machine systems, vehicles and integrated fluid power. Machine systems research includes dynamics and high-precision measuring and machining of large rotors and bearing assemblies. Vehicle research includes vehicle dynamics in arctic conditions, electric powertrains in mobile machines with a focus on heavy vehicle powertrains and robust design methods that aim at high overall performance and energy efficiency while observing driving cycles and loads. Integrated fluid power research focuses on energy efficiency, including system control, energy management and development of components and systems. Special focuses are digital hydraulics valve development, new manufacturing methods, hybrid systems and autonomous actuators and energy management. Regenerative systems research focuses on the integrated use of external and renewable energy, pressure accumulators, pumps and compressors. Engineering Materials and Digital Production Aalto University research themes: Arts and design Materials and sustainable use of natural resources The Engineering Materials and Digital Production Research Group investigates the properties and performance of engineering materials processed by digitally controlled production techniques. Materials research involves state-of-the-art microstructural characterisation of materials for the energy, transport and process industries. The weldability of modern high-strength steels and stainless steels and castability of secondgeneration ductile cast irons are the relevant areas of research activity. Mechanical characterisation of materials is digitalised using full-field displacement measurements, which employ novel methods and optimised patterns for digital image correlation. Topics of interest include residual stress measurements, metrology, evaluation of hydrogen embrittlement, corrosion and assessment of NDT reliability. The starting point in modern production is digital data, generated and optimised through various methods with digital design and analysis tools. At ADDLAB, which is integrated into the Aalto Industrial Internet Campus, engineers and researchers work closely with industrial designers from the Aalto University School of Arts, Design and Architecture. 81

85 TUTKIMUSRYHMÄT parantaa tehokkuutta ja laatua tuotekehityksessä ja tuotteiden käytössä, laitteiden tilanseurannassa ja uusissa palveluissa. Teollisen internetin ja 5G-sovellusten luomien tutkimus- ja sovellusmahdollisuuksien sekä kilpailuetujen tunnistaminen on oleellinen osa tutkimusta. Teollisuuden digitaalinen murros on haaste, joka tulee vaikuttamaan kaikkeen toimintaan ja luomaan uusia mahdollisuuksia. Teollisuuden historian tutkimus tukee muuta toimintaa tarjoamalla taustoitusta ja oman näkökulmansa kehitykselle. Mekatroniikan tutkimus kattaa konejärjestelmät, ajoneuvot ja integroitu hydraulitekniikka. Konejärjestelmien tutkimus sisältää suurten roottorien ja laakeriasetelmien dynamiikan, huipputarkan mittauksen ja koneistuksen. Ajoneuvojen tutkimus tarkastelee liikedynamiikkaa arktisissa olosuhteissa, sähköistä voimansiirtoa liikkuvissa työkoneissa raskaiden ajoneuvojen voimansiirtoa painottaen sekä robusteja suunnittelumetodeja, joilla tavoitellaan korkeaa tehoa ja energiatehokkuutta ajosyklit ja kuormat huomioiden. Integroidun hydraulitekniikan tutkimus keskittyy energiatehokkuuteen, mukaan lukien järjestelmän- ja energianhallinnan sekä osien ja järjestelmien kehittämisen. Erityispaino on digitaalihydrauliikan venttiilien kehittämisellä sekä uusissa valmistusmenetelmissä, hybridijärjestelmissä ja autonomisissa toimimoottoreissa sekä energianhallinnassa. Regeneratiivisten järjestelmien tutkimuksessa keskitytään ulkoisen ja uudistuvan energian yhteiskäyttöön, painevaraajiin, pumppuihin ja kompressoreihin. Tuotanto- ja materiaalitekniikka Aalto-yliopiston tutkimusteemat: Taide ja design Materiaalit ja kestävä luonnonvarojen käyttö Tuotanto- ja materiaalitekniikan tutkimusryhmä tutkii digitaalisesti ohjatuin valmistusmenetelmin tuotettujen teknisten materiaalien ominaisuuksia ja suorituskykyä. Materiaalitutkimukseen kuuluu energia-, kuljetus- ja prosessiteollisuuden käyttämien materiaalien mikrorakenteiden karakterisointi. Nykyaikaisten suurlujuusterästen ja ruostumattomien terästen hitsattavuus ja toisen sukupolven pallografiittivalurautojen valettavuus ovat keskeisiä tutkimusaiheita. Materiaalien mekaanisessa karakterisoinnissa käytetään digitalisoitua optista kokokenttävenymämittausta, jossa sovelletaan uudenlaisia digitaalisia kuvantamismenetelmiä. Tutkimusaiheisiin lukeutuvat jäännösjännityslaskelmat, metrologia, vetyhauraus, korroosio ja rikkomattoman aineenkoetuksen luotettavuusarviot. Digitaalisin suunnittelu- ja arviointityökalujen avulla tuotettu ja optimoitu data on nykyaikaisten tuotantoprosessien edellytys. Aalto-yliopiston teollisen internetin kampukseen integroidussa ADDLABissa insinöörit ja tutkijat työskentelevät yhdessä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun teollisten muotoilijoiden kanssa. Digitaalisten prosesseille keskeistä on järjestelmien optimointi ja ohjaus. Digitaaliset tuotantomenetelmät massadatan kerääminen, digitaaliset kaksoset ja elinkaaren optimointi johtavat parempiin tuotteisiin. Materiaalia lisäävä valmistus ja digitaalisesti ohjattu koneistus tukevat edistyneitä tarkkuusvalumenetelmiä ja niiden avulla 82

86 RESEARCH GROUPS Digital processes are related to production system optimisation and control. Digital production leads to better products through big data collection, digital twin storage and lifetime optimisation. Additive manufacturing and digitally controlled machining can be used on a wide range of engineering materials and supports advanced high precision casting solutions. Other innovations result from friction-based processing of materials. A modelling and optimisation approach to research on high-performance production systems exploits real-time data on machine, product and worker status enabled by applying industrial internet to factories. High-quality research facilities are available for friction stir welding, five-axis machining, 3D printing and investment casting. Facilities include custom-built equipment for hydrogen plasma charging and thermal desorption spectroscopy, as well as for tilt-casting and arc-melting under inert atmosphere. The group is internationally recognised and its members participate in top-level scientific events and networks on topics such as nuclear materials, digital image correlation, bulk metallic glasses, welding technology and additive manufacturing. Continuous innovation supports high-impact publications and patents leading to successful spinoffs. The Engineering Materials and Digital Production Research Group delivers breakthrough technological developments, transmitting know-how to Finnish industries while supporting academic activity. Marine Technology and Arctic Technology Aalto University research theme: Human-centred living environments The Marine and Arctic Technology Research Group currently consists of eight tenure track professors and two Finland Distinguished Professors (FiDiPro). Additionally, the group includes numerous lecturers, postdoctoral researchers and doctoral students. The group maintains extensive international and national networks, including CEARCTIC 1 and SAMCoT 2. Members of the research group have organised several international scientific conferences at Aalto University and hold positions on the editorials boards of leading international scientific journals. The group contributes to the development and implementation of the research strategy of the Finnish maritime industry cluster. Graduates are employed by industry and authorities as well as by universities and research institutes. As of 2016, nine of the group s doctoral graduates are working as professors in Finland, Norway, Canada and Germany. The group studies the behaviour of ships and structures both in open water and in areas covered by sea ice. The work strongly influences the design and operations of passenger vessels, icebreaking ships and arctic marine structures. The research strategy combines solid and fluid mechanics fundamentals to study the physical phenomena behind key engineering problems. Current research topics include ice loads on ships and structures, ship performance, ship safety, ice mechanics, advanced structures, hydrodynamics and risk and safety. The group has a leading position internationally in the fields 83

87 TUTKIMUSRYHMÄT voidaan tuottaa monia teknisiä materiaaleja. Kitkapohjainen materiaalien käsittely mahdollistaa myös uusia innovaatioita. Mallintamiseen ja optimointiin pohjautuvassa tuotantojärjestelmien tutkimuksessa hyödynnetään reaaliaikaista laitteiston, tuotteen ja työntekijän tilasta kertovaa dataa, jonka keruu on mahdollista digitaalisissa tehtaissa. Tutkimusinfraan kuuluu mm. kitkahitsauslaitteisto, viisiakseliset työstökeskukset, 3D-tulostuslaitteet ja tarkkuusvalulaitteistot. Erikoisvalmisteiset laitteistot mahdollistavat vetyvarauksen ja vedyn termisen desorptiomittauksen sekä valamisen ja kaarisulatuksen inertissä ympäristössä. Kansainvälisesti tunnustetun ryhmän jäsenet osallistuvat huipputason tieteellisiin tapahtumiin ja verkostoihin, jotka liittyvät muiden muassa ydinmateriaaleihin, digitaaliseen kuvakorrelaatioon, amorfisiin metalleihin, hitsaustekniikkaan ja materiaalia lisäävään valmistukseen. Ryhmän työskentely on tuottanut lukuisia vaikuttavia julkaisuja ja patentteja, jotka ovat johtaneet menestyvien yritysten käynnistymiseen. Tuotanto- ja materiaalitekniikan tutkimusryhmä tuottaa tekniikan läpimurtoja, siirtää osaamista suomalaiseen teollisuuteen ja edistää akateemista toimintaa. Meritekniikka ja arktinen tekniikka Aalto-yliopiston tutkimusteema: Ihmislähtöinen rakennettu ympäristö Meritekniikan ja arktisen tekniikan tutkimusryhmään kuuluu kahdeksan tenure track professoria, kaksi FiDiPro-professoria sekä lehtoreita, tutkijatohtoreita ja tohtoriopiskelijoita. Tutkimusryhmä on kansainvälisesti aktiivinen ja mukana useissa tutkimusverkostoissa, joista tärkeimpiä ovat CEARCTIC 1 ja SAMCoT 2. Ryhmän jäsenet ovat järjestäneet useita kansainvälisiä tieteellisiä konferensseja ja ovat alan keskeisten tieteellisten julkaisujen toimituskuntien jäseniä. Ryhmä on osallistunut Suomen meriklusterin strategisen tutkimusagendan kehitystyöhön ja on aktiivinen tutkimusagendan toteuttamisessa. Alalta valmistuneet ovat päätyneet teollisuuden ja valtionhallinnon tehtäviin sekä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Tällä hetkellä yhdeksän tutkimusryhmässä väitöskirjan tehnyttä työskentelee professoreina Suomessa, Norjassa, Kanadassa ja Saksassa. Ryhmä tutkii laivojen ja merirakenteiden käyttäytymistä avovedessä ja jään peittämillä merillä. Tutkimusaiheet liittyvät matkustajaalusten, jäätämurtavien laivojen sekä arktisten merirakenteiden suunnitteluun ja toimintaan. Ryhmä yhdistää lujuusopin ja virtausmekaniikan osaamista tutkiakseen insinööriongelmien taustalla olevia fysikaalisia ilmiöitä. Esimerkkejä tutkimusaiheista ovat laivojen ja rakenteiden jääkuormat; laivojen suorituskyky, riskit ja turvallisuus; jäämekaniikka; edistykselliset rakenteet; sekä hydrodynamiikka. Ryhmä on kansainvälisesti merkittävä arktisen meritekniikan, laivojen rakenteiden sekä merenkulun turvallisuuden tutkimuksessa. Näiden vahvuusalueiden kehittämisen lisäksi ryhmän 84

88 RESEARCH GROUPS of arctic marine technology, strength of large complex ship structures and marine traffic safety. In addition to developing its existing strengths, the group aims to expand its expertise to include the hydrodynamics of icebreaking ships and large passenger vessels as well as ice-wave interaction. Understanding of the fundamental behaviour and interactions between the sea, waves, ice, ships and structures will naturally lead to new interdisciplinary activities relevant for naval and offshore industries. In addition to its other experimental facilities, the group also maintains Aalto Ice Tank. ¹ Joint Research Centre of Excellence for Arctic Shipping and Operations led by Aalto University and funded by Lloyd s Register Foundation in London. ² Centre for Research-based Innovation on Sustainable Arctic Marine and Coastal Technology funded by the Norwegian Research Council and international industry Thermodynamics and Combustion Technology Aalto University research theme: Advanced energy solutions Mitigation of climate change is the central motivation for the research of the Thermodynamics and Combustion Technology Research Group. We work on improving energy efficiency, reducing energy conversion related local and global emissions and promoting renewable energy utilisation in the society. Research topics focus on energy conversion and storage technologies while the research approaches are emerging techniques in high-performance computing and experimental science. Our group aims at excelling in a scien- tific and a societal sense and our research will have academic, industrial and societal relevance. Currently, we have several highprofile projects underway, funded by the Academy of Finland and the EU Horizon 2020 programme. Various industrial projects motivate our research by bridging academic research with practical challenges. In 2015, the group s mineral carbonation research was honoured with Caltech s Resonate Award. Some examples of ongoing leading edge research projects are Computational dual fuel combustion using large-eddy simulation and Optical diagnostics of lean burn gas combustion. International collaboration is carried out with other world-class universities in our field, like ETH Zurich, the Royal Institute of Technology in Stockholm and TU Eindhoven. Currently, and in the near future, the group s focus is in topics where computational and experimental research of the individual professors teams support one another. Fluid mechanics, thermodynamics, heat and mass transfer, chemistry, applied mathematics and computer science form the scientific basis for our research and education. The applications of our research cover fluid flows, reacting flows, heat and mass transfer on multiple length and time scales, bio-energy conversion, mineral carbonation of CO 2 and reacting multiphase flow problems in engines and recovery boilers. We carry out research on the challenging chemical and physical phenomena that affect energy conversion and storage. 85

89 TUTKIMUSRYHMÄT tavoitteena on laajentaa osaamistaan jäänmurtajien ja suurten matkustaja-alusten hydrodynamiikkaan sekä jään ja aaltojen vuorovaikutukseen. Veden, jään, aaltojen ja laivojen (rakenteiden) välisten vuorovaikutusten tuntemus tulee johtamaan meriteollisuudelle tärkeisiin tuloksiin. Tutkimusryhmä ylläpitää Aalto Ice Tank -mallikoeallasta. ¹ Joint Research Centre of Excellence for Arctic Shipping and Operations, johtajana Aalto-yliopisto ja rahoittajana Lloyd s Register Foundation. ² Centre for Research-based Innovation on Sustainable Arctic Marine and Coastal Technology, rahoittajina Norjan tutkimusneuvosto ja kansainvälinen teollisuus Termodynamiikka ja polttomoottoritekniikka Aalto-yliopiston tutkimusteema: Edelläkäyvät energiaratkaisut Termodynamiikan ja palamistekniikan tutkimusryhmän keskeinen tutkimuksen motivaatiotekijä on ilmastonmuutoksen lieventäminen. Työskentelemme energiatehokkuuden parantamiseksi, polttoainekonversiossa muodostuvien paikallisten ja globaalien päästöjen vähentämiseksi sekä edesautamme uusiutuvan energian käyttöönottoa yhteiskunnassa. Tutkimusaiheet keskittyvät energian konversiotekniikoihin sekä lämpöenergian varastointiin. Aiheita lähestytään hyödyntäen uusimpia suurteholaskennan ja kokeellisen tutkimuksen menetelmiä. Ryhmämme toiminta edustaa huipputasoa sekä tieteellisessä että yhteiskunnallisessa mielessä. Tutkimuksessa on sekä akateemista että yhteiskunnallista relevanssia. Parhaillaan käynnissä on useita Suomen Akatemian ja EU:n Horizon ohjelman rahoittamia tutkimushankkeita. Useat teollisuusprojektimme motivoivat meitä tuomaan akateemisen tutkimuksen lähemmäksi käytännön haasteita. Vuonna 2015 mineraalikarbonointihankkeellemme myönnettiin Caltechin arvostettu Resonate-palkinto. Esimerkkejä keihäänkärkihankkeistamme ovat Laskennallinen kaksoispolttoainepalaminen käyttäen suurten pyörteiden menetelmää sekä Laihaseoskaasupalamisen optinen diagnostiikka. Kansainvälistä yhteistyötä teemme alan parhaiden yliopistojen kanssa, esimerkkeinä ETH Zürich, Tukholman Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu ja TU Eindhoven. Lähitulevaisuudessa ryhmämme erikoistuu aiheisiin missä kunkin professorin laskennallinen ja kokeellinen tutkimus tukee toinen toistaan. Virtausmekaniikka, termodynamiikka, lämmön- ja aineensiirto, kemia, sovellettu matematiikka sekä laskennallinen tekniikka muodostavat tieteellisen perustan edustamallamme tutkimukselle ja opetukselle. Sovelluskohteet kattavat reaktiiviset ja ei-reaktiiviset virtaukset sekä lämmön- ja aineensiirron monine aika- ja pituusskaaloineen, bioenergiakonversion, CO 2 - talteenoton sekä reaktiiviset virtausilmiöt moottoreissa ja soodakattiloissa. Tutkimuksessamme selvitämme, miten haastavat kemialliset ja fysikaaliset ilmiöt vaikuttavat energiakonversioon ja lämpöenergian varastointiin. 86

90 APPENDIX Facts and figures Key performance indicators Tunnusluvut Research 1. Articles in internationally refereed publications 2. Publication Forum score Publication Forum is a rating and classification system that supports the quality assessment of research output 3. Completed doctoral degrees 4. International competitive research funding 5. Other competitive research funding Academy of Finland, Tekes, companies 6. Other external funding Including domestic foundations and other public funding Education 7. Completed master s degrees 8. Completed bachelor s degrees 9. Students with 55 credits during the academic year Portion of the computational number of active students (bachelor s degree target 3 + master s degree target 2) 10. Finnish Bachelor s Graduate Survey response rate 11. Average of the points achieved in Finnish Bachelor s Graduate Survey 12. MSc graduates employment rate Counted one year after graduation 13. Master s degrees completed by foreign nationals 14. International mobility Total credits completed by incoming and outgoing exchange students. Tutkimus 1. Artikkelit kansainvälisesti vertaisarvioiduissa julkaisuissa 2. Julkaisufoorumi-pisteet Julkaisufoorumi on tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus 3. Suoritetut tohtorintutkinnot 4. Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus 5. Muu kilpailtu tutkimusrahoitus Suomen Akatemia, Tekes, yritykset 6. Muu ulkoinen rahoitus Sisältää suomalaisilta säätiöiltä ja muilta julkisilta toimijoilta saadun rahoituksen Opetus 7. Suoritetut maisterintutkinnot 8. Suoritetut kandidaatintutkinnot 9. Vähintään 55 op lukuvuoden aikana suorittaneet opiskelijat Osuus aktiivisten opiskelijoiden laskenallisesta lukumäärästä (kandidaatintutkintojen tavoitemäärä 3 + maisterintutkintojen tavoitemäärä 2) 10. Kandipalautteen vastausaste 11. Kandipalautteessa saatujen pisteiden keskiarvo 12. Valmistuneiden diplomi-insinöörien työllisyysaste Yksi vuosi valmistumisen jälkeen 13. Ulkomaan kansalaisten suorittamat maisterintutkinnot 14. Kansainvälinen liikkuvuus Tulevien ja lähtevien vaihtoopiskelijoiden suorittamien opintopisteiden yhteismäärä 87

91 Key progress indicators Research Act. Act. Act. Obj. Obj. Articles in internationally refereed publications Publication Forum score Completed doctoral degrees International competitive research funding (keur) Other competitive research funding (keur) Other external funding (keur) Education Completed master s degrees Completed bachelor s degrees Students with 55 credits 29.1% 31.9% 36.4% 42% 60% Finnish Bachelor s Graduate Survey response rate 60.7% 60.5% 77% 80% 85% Average of the grades achieved in Finnish Bachelor s Graduate Survey MSc graduates employment rate 87.5% * * 95% 95% Master s degrees completed by foreign nationals International mobility KPI targets are updated annually. * Statistics not available Tunnuslukutavoitteet tarkastetaan vuosittain. * Tilastoja ei saatavilla. 88

92 Completed degrees Valmistuneet tutkinnot Actual Objective Tulos Tavoite Bachelor s degrees Kandidaatintutkinnot Master s degrees Maisterintutkinnot Doctoral degrees Tohtorintutkinnot

93 Personnel plan Henkilöstösuunnitelma School of Engineering personnel plan Academic personnel (FTE) Akateeminen henkilöstö (htv) Faculty Opetushenkilöstö Professors Professorit Lecturers Lehtorit Visiting positions, > 6 months Vieraileva henkilöstö, yli 6 kk 4 4 Teaching personnel, non-career Opetushenkilöstö, ei-urajärjestelmä 2 1 Other research and teaching personnel Muu akateeminen henkilöstö Research Fellows 4 4 Staff Scientists and Senior Scientists 8 9 Post-doctoral Researchers Tutkijatohtorit Visiting positions, < 6 months Vieraileva henkilöstö, alle 6 kk 0 0 Project Researchers, DSc Projektitutkijat, tohtori 8 6 Project Researchers, MSc Projektitutkijat, maisteri Doctoral candidates Tohtorikoulutettavat Research and teaching assistants Tutkimus- ja opetusavustajat Hourly teaching Tuntipalkkainen opetus Service personnel (head count) Palveluhenkilöstö (lukum.) Leadership Support Services Johtamisen tukipalvelut 3 3 Learning Services Oppimispalvelut Research and Innovation Services Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 0 0 HR Services Henkilöstöpalvelut Financial Services Talouspalvelut Secretarial Services Sihteeripalvelut 3 3 Communications Services Viestintäpalvelut 0 0 Technical Support Services Tekniset palvelut School-specific services Korkeakoulukohtaiset palvelut 8 8 IT Services IT-palvelut 0 0 Campus Services Kampuspalvelut 1 1 Personnel total Henkilöstö yhteensä

94 Facilities Tilankäyttö Storage/other Laboratories Varasto/muu Laboratoriot Learning spaces Oppimistilat Office space Toimistotilat Total facilities use (m²) Tilankäyttö (m²) From , a 35% reduction in office space and a 22% reduction in total space is planned Välillä toimistotilojen suunnitellaan vähenevän 35 % ja kokonaistilankäytön 22 % 91

95 Roadmap Aalto University School of Engineering Photographs Anni Hanén, Aino Huovio, Jaakko Kahilaniemi, Lasse Lecklin, Mikko Raskinen, Aki-Pekka Sinikoski Tuomas Uusheimo, Adolfo Vera, Aalto University Layout Joonas Lehtovaara/Aalto University

96 Aalto University Vision, Mission and Strategies Science to engineering. Shaping the future Aalto University s strategy for was approved in December 2015 and published under the title Shaping the future. To implement the strategy, the university s constituent schools draw up their own more detailed strategic operating plans: Roadmap contains the strategic operating plan of the School of Engineering, covering the school s core activities and strategic enablers. Aalto University School of Engineering P.O. Box FI AALTO Visiting address: Otakaari 4, Espoo eng.aalto.fi