0_g0_0003 lvi-työselitys.docx. Vihdin kirkonkylän campus Vihti

Transkriptio

1 0_g0_0003 lvi-työselitys.docx Vihdin kirkonkylän campus Vihti LVI-TYÖSELOSTUS 0 G

2 0_g0_0003 lvi-työselitys.docx SISÄLLYSLUETTELO B RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 8 B2 Kohde 8 B3 Rakennuttaja 8 B4 Käyttäjän edustajat 8 B5 Suunnittelijat, asiantuntijat 8 G LVI-JÄRJESTELMÄT 9 G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset 9 G00 LVI-järjestelmien yleiset vaatimukset 9 G01 LVI-hankinnat ja -työt 10 G01.00 LVI-hankintojen ja -töiden yleiset vaatimukset 10 G01.11 Oleviin LVI-järjestelmiin liittyvät hankinnat ja työt 10 G01.12 LVI-urakan hankinnat ja -työt 11 G02 LVI-järjestelmien edellyttämät tilat 11 G02.00 LVI-järjestelmien edellyttämien tilojen yleiset vaatimukset 12 G03 Olevat LVI-järjestelmät 12 G03.00 Olevia LVI-järjestelmiä ja -tarvikkeita koskevat yleiset vaatimukset 12 G03.11 Purettavat LVI-järjestelmät ja -tuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) 12 G03.12 Väliaikaiset LVI-järjestelmät ja -järjestelmien osat toteutuksen aikana 12 G04 LVI-tuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) 13 G04.00 LVI-tuotteiden (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) yleiset vaatimukset 13 G04.11 Tyyppihyväksytyt, standardinmukaisuusmerkinnällä ja laadunvalvontamerkinnällä varustetut LVI-tuotteet 13 G04.12 LVI-tuotteiden sähkötuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) 13 G04.13 LVI-tuotteiden rakennusautomaatiotuotteet 14 G04.14 * Taajuusmuuttajat 14 G04.15* Taajuusmuuttajalla varustetut moottorit 15 G04.20 Vaihtokelpoisuus toteutettavissa LVI-järjestelmissä 15 G04.21 Valintaehdotukset toteutettavissa LVI-järjestelmissä 15 G04.22 LVI-tuotteisiin liittyvät toteuttajan laatimat piirustukset 16 G04.30 LVI-tuotteiden toimitus 16 G Toimituksen perusvaatimukset 16 G Toimitusajat ja -ajankohdat 17 G Pakkaus, kuljetus ja siirrot 17 G Toimitustarkastus 17 G Varastointi ja suojaus työmaalla 17 G04.35 Pintakäsittely 17 G Pintakäsittelyn perusvaatimukset 17 G Valmiiksi pintakäsitellyt LVI-tuotteet 18 G Työmaalla pintakäsiteltävät LVI-tuotteet 18 G Puhdistus työmaalla tapahtuvaa pintakäsittelyä varten 18 G04.40 Ylläpitoa palvelevat LVI-tuotteet ja varaosat 19 G04.90 Eristysmateriaalit 19 G06 Asennustyö 19 G06.00 Asennustyön yleiset vaatimukset 19 G Käytettävyyden, puhdistettavuuden ja huollettavuuden vaatimukset rakentamisen ja käytön aikana 19 G Eristettävyyden yms. vaatimukset 20 G Esteettiset vaatimukset 20 G Äänitekniset vaatimukset 21 G * Lämpölaajenemisen tasaaminen 21 G * RFe-asennukset 22 G06.11 Selvitykset 22

3 0_g0_0003 lvi-työselitys.docx G06.12 Asennus- ja työolosuhteet 22 G06.13 Reiät, syvennykset, asennusaukot sekä kuljetusaukot ja -reitit 22 G06.14 LVI-tuotteiden kiinnitys ja kannatus 22 G06.15 Läpiviennit 23 G06.20 LVI-koneiden ja -laitteiden asennusaikainen merkitseminen 23 G06.21 Peittyvät työsuoritukset 23 G06.22 Tuote- ja asennusmallit 24 G06.23 LVI-järjestelmien ja -tuotteiden merkinnät 24 G06.90 Eristäminen 25 G06.95 Rakennusalueen siivous 25 G08 Laadunvarmistus ja käyttöönotto 25 G08.00 Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset 25 G08.11 Urakoitsijoiden yhteiset mallit ja malliasennukset 26 G08.12 Tiiviys- ja painekokeet 26 G08.13 Rakennusaikainen käyttö 26 G08.20 Laite- ja asennustapatarkastukset 27 G08.21 Toimintatarkastukset 28 G08.22 Toimintakokeet 28 G08.23 Säädöt ja mittaukset 28 G08.24 Rakennusautomaatiotoimintojen parametrien asettelu ja laitteiden viritys 29 G08.25 LVI- järjestelmien ja laitteiden kuormituskokeet 29 G08.26 Tarkistusmittaukset 29 G08.30 Viranomaisten tmv. tarkastukset 29 G08.31 Luovutus- ja käyttöasiakirjat 29 G08.32 Vastaanottotarkastus 31 G08.40 Käyttöönotto 31 G08.41 Kiinteistökohtainen käyttö- ja huolto-ohje sekä huoltokirja 32 G08.42 Huoneistokohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet 32 G08.43 Käytön opastus 32 G08.44 Ylläpitoa palvelevat tuotteet ja varaosat 32 G08.50 Takuuajan toimenpiteet 32 G08.51 Takuuhuolto 32 G * Putkitoimituksen takuuajanhuolto 33 G * Ilmanvaihtotoimituksen takuuajan huolto 33 G * Jäähdytyslaitteiden takuuajan huolto 33 G * Rakennusautomaatiotoimituksen takuuajan huolto 33 G1 Lämmitysjärjestelmät 35 G10 Lämmitysjärjestelmien yleiset vaatimukset 35 G Lämmitysjärjestelmien perusvaatimukset 35 G Olevat lämmitysjärjestelmät 35 G Väliaikaiset lämmityslaitteistot 35 G Laadunvarmistus ja käyttöönotto 35 G Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset 35 G Tiiviys- ja painekokeet 35 G Tiiviys- ja painekokeiden perusvaatimukset 35 G Lämmitysputkistojen tiiviys- ja painekokeet 35 G Säädöt ja mittaukset 36 G Säätöjen ja mittausten perusvaatimukset 36 G Lämmitysverkoston säätö 36 G Rakennusautomaatiotoimintojen viritys 37 G Takuuajan toimenpiteet 37 G11 Lämmöntuotanto 38 G1100 Lämmöntuotannon yleiset vaatimukset 38 G Perusvaatimukset 38 G Tarvikkeet ja materiaalit 38 G Asennustyö 38 G1111 Lämmönjakokeskukset 38 G Perusvaatimukset 38 G Asennus 38 G Varusteet 38 G1112 Lämmönsiirtimet 38

4 0_g0_0003 lvi-työselitys.docx G12 Lämmönjakelu 39 G1200 Lämmönjakelun yleiset vaatimukset 39 G1210 Putkitustavat 39 G1211 Putkistot 39 G1220 Pumput 39 G Asennus 40 G1230 Venttiilit 40 G1231 Sulkuventtiilit 40 G1232 Linjasäätöventtiilit 41 G1233 Yksisuuntaventtiilit 41 G1234 Säätöventtiilit 41 G1235 Magneettiventtiilit 41 G1236 Patteriventtiilit 41 G1237 Täyttöventtiilit 41 G1238 Tyhjennysventtiilit 41 G1240 Putkistovarusteet 42 G1241 Lämpömittarit 42 G1242 Painemittarit 42 G1243 Ilmanpoistimet 42 G1244 Joustavat liittimet 43 G1245 Lianerottimet 43 G1250 Paisunta- ja varolaitteet 43 G Perusvaatimukset 43 G1251 Paisunta-astiat 43 G1252 Varoventtiilit 43 G1270 Ilmanvaihtolaitteiden lämmitys-, jäähdytysvesi ja lämmöntalteenottoputkistot 43 G Perusvaatimukset 43 G1271 Putket 43 G1272 Pumput 43 G1273 Venttiilit 43 G1274 Putkistovarusteet 43 G1275 Paisunta- ja varolaitteet 44 G13 Lämmönluovutus 44 G1310 Patterilämmitys 44 G Perusvaatimukset 44 G1311 Radiaattorit 44 G1312 Konvektorit 44 G1315 Pattereiden varusteet 44 G1320 Lattialämmitys 44 G1330 Ilmalämmitys 45 G Perusvaatimukset 45 G1331 Ilmalämmityskoneet 45 G1336 Kierrätysilmakoneet 45 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 45 G2000 Yleistä 45 G Vesijohto- ja viemäriverkoston yleiset laatuvaatimukset 45 G Olevat vesi- ja viemärijärjestelmät 45 G Asennustyö 45 G Laadunvarmistus ja käyttöönotto 45 G2100 Vesijohtotarvikkeet 46 G2120 Venttiilit 46 G2121 Sulkuventtiilit 46 G Palloventtiilit 46 G Istukkaventtiilit 46 G Luistiventtiilit 46 G Läppäventtiilit 46 G Kalvoventtiilit 46 G2122 Yksisuuntaventtiilit 46 G2123 Säätöventtiilit 46 G2124 Varoventtiilit 46 G2126 Tyhjöventtiilit 46 G2130 Pumput 46

5 0_g0_0003 lvi-työselitys.docx G2140 Varusteet 46 G2141 Mudanerotin 46 G2142 Lämpömittarit 46 G2143 Painemittarit 47 G2170 Lämmönsiirtimet 47 G2260 Vuodonilmaisimet ja virtausvahdit 47 G2300 Vesijohdot 47 G Putkien yleiset vaatimukset 47 G2390 Vesijohtoeristykset 47 G2400 Viemäritarvikkeet 47 G2500 Viemäriveden käsittely 47 G2530 Tarkastuskaivot 47 G2535 Puhdistusputket 48 G2540 Erottimet 48 G2541 Öljynerottimet 48 G2542 Rasvanerottimet 48 G2543 Hiekanerottimet 48 G2550 Sadevesikaivot 48 G2600 Viemäriputkistot 48 G Viemäriputkistojen perusvaatimukset 48 G2610 Jätevesiviemärit 49 G2620 Sadevesiviemärit 49 G2640* Muut viemärit 49 G2690 Viemäreiden eristys 49 G2800 Kalusteet 50 G2860 Lattiakaivot 50 G2870 Laiteliitynnät 50 G2880 Painepesurit 50 G2885 Kiertovesipatterit 50 G2900 Erityistilat 51 G2901 Väestönsuojan vesi- ja viemärilaitteet 51 G2902 Ammattikeittiö 51 G3 Ilmastointijärjestelmät 52 G30 Ilmastointijärjestelmän yleiset vaatimukset 52 G Olevat ilmastointijärjestelmät 52 G Ilmastointijärjestelmien materiaalien perusvaatimukset 52 G Ilmastointijärjestelmien asennustyön perusvaatimukset 52 G Ilmastointijärjestelmän rakenne 52 G31 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat 53 G3110 Puhaltimet 53 G Puhaltimien perusvaatimukset 53 G3111 Aksiaalipuhaltimet 53 G3112 Keskipakoispuhaltimet 53 G3113 Huippuimurit 53 G3120 Suodattimet 53 G Suodattimien perusvaatimukset 53 G3130 Ilmastoinnin patterit 54 G Ilmastoinnin patterien perusvaatimukset 54 G3131 Vesi- ja liuospatterit 55 G3140 Lämmöntalteenotto 55 G Lämmöntalteenoton perusvaatimukset 55 G3141 Nestekiertoiset lämmöntalteenottolaitteet 55 G3142 Pyörivät lämmöntalteenottolaitteet 55 G3143 Levylämmönsiirtimet 55 G3160 Äänenvaimentimet 55 G Äänenvaimentimien perusvaatimukset 55 G3161 Äänenvaimennetut kanavat 56 G3163 Erilliset äänenvaimentimet 56 G3170 Sulku-, säätö- ja mittauslaitteet 56 G Sulku-, säätö- ja mittauslaitteiden perusvaatimukset 56 G3171 Sulkupellit 56

6 0_g0_0003 lvi-työselitys.docx G3172 Säätöpellit 56 G3173 Ilmavirran mittauslaitteet 56 G3180 Sekoitusosat 56 G32 Ilmastointikoneet 56 G Ilmastointikoneiden perusvaatimukset 56 G Yleiset vaatimukset 56 G Tiiviys 56 G Mekaaniset ominaisuudet 57 G Palosuojaus 57 G Hygienia 57 G Asennus ja huoltotilat 57 G Lisävarusteet 57 G Ilmastointikoneiden sähkötehokkuus 57 G3220 Tehdasvalmisteiset koteloidut koneet. 57 G33 Kanavistot ja kanaviston varusteet 57 G Kanavistojen ja kanavistovarusteiden perusvaatimukset 57 G Asennus 58 G Rakenne 58 G Kannakointi 58 G3310 Kanavat 58 G3311 Pyöreät kanavat 58 G3312 Suorakaidekanavat 58 G3316 Valmiiksi eristetyt kanavat 59 G3318* Savunpoistokanavat 59 G3320 Kanaviston varusteet 59 G3321 Kammiot 59 G3322 Puhdistus- ja tarkastusluukut 59 G3323 Sulkupellit 59 G3324 Säätöpellit 60 G3325 Palopellit 60 G3326 Ilmavirran hallinta- ja mittauslaitteet 60 G3328* Ulospuhallushajottimet ja ilmanottokatokset 60 G3330 Kanaviston hygienia ja puhdistettavuus 60 G34 Päätelaitteet 61 G Päätelaitteiden perusvaatimukset 61 G3410 Tuloilmalaitteet 62 G3412 Suutinkanavat 62 G3420 Poistoilmalaitteet 62 G3421 Poistoilmaventtiilit ja -säleiköt 62 G3432 Ulkosäleiköt ja ulkoilmalaitteet 62 G3433 Jäteilmalaitteet 62 G3437 Puhallinpatterit 62 G35 Väestönsuojien ilmastointilaitteet 62 G4* Kylmätekniset järjestelmät 63 G4500 Ilmastoinnin jäähdytys 63 G4530 Vedenjäähdytyskoneet 63 G Vedenjäähdytyskoneiden perusvaatimukset 63 G7 Palontorjuntajärjestelmä 64 G7220 Käsisammuttimet 64 G7230 Palopostit 64 G9 Eristys 65 G9000 Yleistä 65 G9012 Talotekniset järjestelmät 65 G9015 Eristystyön suorittaminen 65 G9016 Eristyksen suojaaminen 65 G9017 Perusedellytykset 65 G9018 Eristystuotteet 67 G9019 Pakkaus 73 G9020 Kuljetus ja varastointi 73

7 0_g0_0003 lvi-työselitys.docx G9021 Asennusalusta 73 G9022 Eristyksen asennus 73 G9023 Palotekniset eristeet 73

8 8 B RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT B1 Rakennushanke Rakennuskohde käsittää Vihdin kirkonkylän Campus nimisen projektin rakennusten ja rakenteiden rakentamisen erillisen urakkaohjelman laajuuden mukaisesti. Työt tehdään urakkaohjelman mukaisina urakkakokonaisuuksina. B2 Kohde Rakennuspaikka sijaitsee Vihdin kirkonkylässä Nietoistenkujan koulukeskuksen ja liikuntakeskuksen alueella. B3 Rakennuttaja Rakennuttaminen ja valvonta Ks urakkaohjelma. B4 Käyttäjän edustajat Ks urakkaohjelma B5 Suunnittelijat, asiantuntijat LVIA -suunnittelu Nimi: LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Osoite: Ilmalankatu 2C, Helsinki Puhelin: Yhdyshenkilö: Ilkka Råman Puhelin: Muut suunnittelijat: ks urakkaohjelma

9 9 G LVI-JÄRJESTELMÄT Tässä työselityksessä on kuvattu Vihdin kirkonkylän campus projektin LVIA-tekniikkaa koskevat yleiset tehtävämäärittelyt ja materiaalien ja toteutuksen yleiset laatuvaatimukset, joihin on viitattu erillisissä rakennustapaselostuksissa. Jokaisesta erillisestä rakennuksesta tai urakkakohteesta on laadittu erillinen rakennustapaselostus, jossa on määritelty ao kohteeseen tulevat järjestelmät. G0 G00 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset Tämän osan G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset koskevat kaikkia pääosan G LVI-järjestelmät muita osia ja tarvittaessa myös osia J7 Automaatiojärjestelmät. Tähän LVI-selostukseen sisällytettyjen LVI-järjestelmien järjestelmä-, tuote- ja asennustekniset laatuvaatimukset on määritelty Talotekniikan rakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa Talotekniikka RYL 2002:ssa. LVI-selostuksen otsikot ovat yhtenevät Talotekniikka RYL 2002:n otsikoihin. Kyseinen otsikointi puolestaan noudattaa TALO 90 -nimikkeistön pääotsikointia. Nämä tähän LVI-selostukseen sisällytetyt otsikot tuovat mukanaan vastaavien Talotekniikka RYL 2002:n kohtien vaatimukset materiaalien, laitteiden, tilavarausten, asennuksen, huollon yms. tämän hankkeen LVI-teknisten hankintojen ja -töiden osalta. Lisäksi voimassa ovat kaikki kyseisen otsikkotason yläpuoliset Talotekniikka RYL 2002:n kohdat (kohtakohtaiset perusvaatimukset sekä luku- ja osakohtaiset yleiset vaatimukset). Poikkeamat em. vaatimuksista ja halutut tarkennukset on esitetty asianomaisen otsikon alla. Urakoitsijaa velvoittavat tekniset asiakirjat on lueteltu LVIA-asiakirjaluettelossa. Muut urakoitsijan velvoitteet ja keskinäiset vastuut esitetään hankkeen kaupallisissa asiakirjoissa: urakkaohjelmassa, urakkarajaliitteessä ja urakkasopimuksessa sekä Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998 (LVI , RT ). LVI-järjestelmien yleiset vaatimukset Yleiset vaatimukset on esitetty viitteinä lakeihin, asetuksiin, viranomaismääräyksiin ja - ohjeisiin. LVI-järjestelmien toteuttamista koskevia yleisiä vaatimuksia ovat mm. hygienia-, terveys-, meluntorjunta-, käyttöturvallisuus-, paloturvallisuus-, energiatalous-, ympäristö-, korjattavuus- ja huollettavuusvaatimukset. Urakkamuoto, urakkajaot, työn toteutus ja yhteistoiminta sekä laadunvalvontaan, asiakirjoihin, työmaan hallintoon ja vastaanottomenettelyyn liittyvät asiat on esitetty hankekohtaisissa sopimusasiakirjoissa. Rakennuttajan ja asiakkaan hankekohtaisesti täsmennettävät tavoitteet, laatuvaatimukset jne. esitetään hankekohtaisissa sopimusasiakirjoissa.

10 10 G01 LVI-hankinnat ja -työt Rakennuskohteen LVI-järjestelmien vaativuusluokat ovat kohteen RakMK A2:n (LVI RakMK-00267) mukainen vaativuusluokka : vaativa Sisäilmastoluokituksen (LVI ) mukainen sisäilmastoluokka S3. laitevalinnat, varastointi ja asennustyö toteutetaan puhtausluokkaa P2 noudattaen G01.00 LVI-hankintojen ja -töiden yleiset vaatimukset Urakkarajaliitteessä esitetään urakoitsijoille tulevat yhteiset ja urakoitsijoiden väliset velvoitteet sekä rakennuttajan erillishankinnoista urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet. Yo. kaupallisten asiakirjojen lisäksi LVI-urakoitsijoita ja -toteuttajia koskevia velvoitteita on esitetty muissa hankkeen kaupallisissa asiakirjoissa, kuten: urakkasopimuksissa, urakkaneuvottelupöytäkirjoissa, Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa (YSE 1998, LVI , RT ), tarjouspyynnössä lisäselvityksineen, tarjouksessa, määräluetteloissa sekä yksikköhintaluetteloissa. Urakoihin ja toteutukseen sisältyvät teknisten asiakirjojen mukaiset työt ja LVI-tuotteiden (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) hankinnat kuljetuksineen, täysin valmiina, paikoilleen asennettuina ja käyttökuntoon säädettyinä, käytön opastus sekä tarvittavat säädön tarkistukset takuuaikana. Jos jokin seikka on mainittu yhdessäkin teknisessä asiakirjassa, sen katsotaan kuuluvan urakkaan. Tämä LVI-selostuksen osien, lukujen, kohtien ja alakohtien numerointi noudattaa Talotekniikka RYL 2002:n numerointia. Urakassa noudatetaan Talotekniikka RYL 2002:n nimetyn kohdan vaatimustekstin vaatimuksia sekä siihen liittyvien selostustekstien vaatimuksia, kun Talotekniikka RYL 2002:n kohdan numeroon viitataan LVIsopimusasiakirjoissa. Urakoitsijan ja toteuttajan edustajilla on oltava käytettävissään Talotekniikka RYL 2002 ja Sisäilmastoluokitus Laitevalintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota laitteiden energiatalouteen ja elinkaareen. Suunnitelmissa on esitetty laitevalintoja, jotka ovat referenssivalintoja ja osoittavat teknisen laatutasovaatimuksen. Laitevaihdon yhteydessä tulee urakoitsijan antaa selvitys energian käytöstä, laitteiden äänitiedoista ym. Selostuksessa mainitaan erikseen, jos laitevalinta on urakoitsijaa sitova. Tässä LVI-selostuksessa käytetään ao. LVI-urakoitsijoista yleensä vain nimitystä urakoitsija. Passiiviin muotoon kirjoitettu määräys, esim. "tehdään" tarkoittaa sitä, että LVI-urakoitsija tekee. Hankinta jaetaan seuraaviin urakoihin: Putkiurakka Ilmanvaihtourakka Rakennusautomaatiourakka RU tarkoittaa rakennusurakkaa. SU tarkoittaa sähköurakkaa. G01.11 Oleviin LVI-järjestelmiin liittyvät hankinnat ja työt Kunkin toteuttajan osalta on luvussa G03 Olevat LVI-järjestelmät esitetty ne olevien LVIjärjestelmien hankinnat ja työt, jotka kuuluvat asianomaiselle toteuttajalle LVI-urakoitsijalle.

11 11 G01.12 LVI-urakan hankinnat ja -työt LVI-työt jaetaan tässä työselityksessä seuraaviin osaurakoihin: Infraverkostojen maanrakennustyöt kuuluvat RU. Putkiurakka ( PU) Urakan hankintoihin ja -töihin kuuluvat seuraavat LVI-selostuksen luvut, kohdat ja alakohdat sekä LVI-piirustusluettelon mukaiset suunnitelmat sekä asemapiirustuksen mukaiset putkijohdot laitteineen G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset G1 Lämmitysjärjestelmät G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G4 Kylmätekniset järjestelmä putkistojen osalta G4 Kylmätekniset järjestelmän laitteet kylmäaineputkistoineen (kompressorikoneikot, lauhduttimet, puhallinpatterit). G7 Palopostit G9 Eristys omiin hankintoihin ja -töihin kuuluvien järjestelmien ja tuotteiden osalta. Ilmanvaihtourakka (IU) Urakan hankintoihin ja -töihin kuuluvat seuraavat LVI-selostuksen luvut, kohdat ja alakohdat sekä LVI-piirustusluettelon mukaiset suunnitelmat G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset G3 Ilmastointijärjestelmät G9 Eristys omiin hankintoihin ja -töihin kuuluvien järjestelmien ja tuotteiden osalta. Rakennusautomaatiourakka (AU / RAU) Urakan hankintoihin ja -töihin kuuluvat seuraavat LVI-selostuksen luvut, kohdat ja alakohdat sekä LVI-piirustusluettelon mukaiset suunnitelmat G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset G1 Lämmitysjärjestelmät, töihin kuuluvien järjestelmien osalta G3 Ilmastointijärjestelmät, töihin kuuluvien järjestelmien osalta G4 Kylmätekniset järjestelmä, töihin kuuluvien järjestelmien osalta J7 Automaatiojärjestelmät Rakennusautomaatiourakkaan kuuluu sähköurakoitsijan johdottamien ilmanvaihtourakkaan kuuluvien ilmamääräsäätöjärjestelmään liittyvien laitteistojen sähkökaapelienkytkentä, automaatiolaitteiden ja säätimien asennus sekä sähköurakoitsijan johdottamien putkiurakkaan kuuluvien lämmitys-/jäähdytysjärjestelmien laitekytkennät 24 V - 10 V laitteiden osalta. G02 LVI-järjestelmien edellyttämät tilat Tilavarauksissa on otettava huomioon laitteiden ja laitteistojen fyysisten mittojen lisäksi asennusten, eristysten ja kannakointien vaatima tila sekä muun talotekniikan edellyttämä tilantarve. Sen lisäksi laitteille tulee varata riittävät huoltotilat kulkureitteineen, joissa myös työturvallisuuteen liittyvät seikat on otettu huomioon. Lisäksi muuntojoustavuuteen liittyvät tilaratkaisut otetaan vähintään suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa huomioon.

12 G02.00 LVI-järjestelmien edellyttämien tilojen yleiset vaatimukset Suunnitelma-asiakirjoissa on esitetty suunnitteluvaiheessa tilaajan kanssa toteutettavaksi sovittujen LVI-järjestelmien ja -tuotteiden ja muiden taloteknisten järjestelmien ja tuotteiden (pääosat H Sähköjärjestelmät ja J Sähkötekniset tietojärjestelmät) asennustilat edellä esitettyjä tavoitteita noudattaen. Urakoitsijoiden ja toteuttajien on tutustuttuaan suunnitelmiin esitettävä hyvissä ajoin kriittisten paikkojen mahdolliset lisäleikkaus- ja yhdistelmäpiirustustarpeet. Ennen asennustöiden aloittamista urakoitsijoiden ja toteuttajien on tehtävä hankalien paikkojen risteilytarkastelut työmaalla keskenään. Rakennusurakoitsijan mittamiehen tulee olla myös muiden urakoitsijoiden käytettävissä koko työmaan ajan. 12 G03 Olevat LVI-järjestelmät Alueella sijaitsee purettavan koulurakennuksen lisäksi kirkonkylää palvelevia vesi- ja viemärilinjoja, jotka ovat käytössä koko urakan ajan. Näihin verkostoihin tehdään suunnitelmien mukaisia muutostöitä. Lämmitysjärjestelmä Kirkonkylän campus alueen rakennuksia varten alueelle rakennetaan erillisenä hankintana lämpökeskus, johon kaikki tähän urakkakokonaisuuteen kuuluvat rakennukset liitetään. Nykyisen käyttöön jäävän yhteiskoulun lämpöhuolto hoidetaan nykyisen konttityyppisen kattilalaitoksen avulla, kunnes lämpöhuoltoverkosto on valmis. Vesijärjestelmä Uudet rakennukset liitetään olemassa olevaan kunnan vesijohtoon. Viemärijärjestelmät Uudet rakennukset liitetään olemassa oleviin kunnan jätevesi- ja sadevesiviemäreihin Ilmastointijärjestelmät Rakennukset varustetaan omilla ilmanvaihtojärjestelmillä. Rakennusautomaatio Uudet rakennukset varustetaan omalla rakennusautomaatiolla, joka liitetään nykyiseen Vihdin kunnan teknisen keskuksen valvomoon SAIA gateway liittymän kautta. Käyttöön jäävän yhteiskoulun LON-rakennusautomaatio liitetään valvomoon CITECT liittymän kautta. G03.00 Olevia LVI-järjestelmiä ja -tarvikkeita koskevat yleiset vaatimukset G03.11 Purettavat LVI-järjestelmät ja -tuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) Rakennuttajan asiakirjoissa on esitetty purettava rakennus LVIA-järjestelmineen ja rajauksineen ja urakoitsijavastuineen. Purkutyöt eivät koske LVI-urakoita. G03.12 Väliaikaiset LVI-järjestelmät ja -järjestelmien osat toteutuksen aikana Urakoitsija toteuttaa tarvittavat toteutuksen aikana rakennettavat väliaikaiset LVI-kytkennät ja asennukset. Tilojen työnaikaisen ilmanvaihdon painesuhteet on toteutettava niin, että rakennuspölyn kulkeutuminen puhtaisiin tiloihin voidaan estää.

13 13 G04 LVI-tuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) G04.00 LVI-tuotteiden (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) yleiset vaatimukset LVI-urakkaan kuuluvista LVI-tuotteista on oltava työmaalla suomenkieliset käsittely-, varastointi-, asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet, tyyppihyväksytyistä tai standardinmukaisista tuotteista hyväksyntätodistukset sekä tuoteselosteet, joiden perusteella niiden ympäristövaikutukset voidaan arvioida. LVI-tuotteiden käsittely- ja varastointiohjeet toimitetaan työmaan käyttöön viimeistään tuotteiden toimittamisen yhteydessä. LVItuotteiden asennus-, puhdistus- ja käyttöönotto-ohjeiden on oltava työmaalla ennen kyseisten tuotteiden asennustöiden aloittamista. LVI-tuotteissa, niiden pakkauksissa ja niiden toimitusasiakirjoissa on oltava merkinnät, joiden perusteella on todettavissa niiden tuotetiedot. Suunnitelma-asiakirjoissa käytetyt tarvikenumerot viittaavat LV-tarvikeluetteloon -95 tai valmistajien tuoteluetteloihin. Siinä tapauksessa, että nelinumeroinen koodi LVtarvikeluettelon mukainen numerointi ei määritä tuotetta riittävän tarkasti, koodi on esitetty seitsennumeroisena siten, että on käytetty tuotesarjan pienintä dimensiota määrityksenä. Samantyyppiset LVI-tuoteryhmät, kuten pumput, lämmönsiirtimet, puhaltimet, ilmanvaihtokoneiden osat ja laitosvarusteet, valitaan saman valmistajan tuotteista, ellei ole toisin mainittu. LVI-järjestelmät ja -tuotteet sekä niiden kanssa asennettavat käyttölaitteet valitaan siten, että niiden käyttökustannukset eivät ylitä suunnitelmassa määriteltyä. Urakoitsijan on pyydettäessä esitettävä laskelmat vastaavuudesta. LVI-tuotteista on oltava suomenkieliset asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä tuote- ja/tai ympäristöselosteet. G04.11 Tyyppihyväksytyt, standardinmukaisuusmerkinnällä ja laadunvalvontamerkinnällä varustetut LVI-tuotteet Tuotevalinnoissa on käytettävä CE-merkittyjä, tyyppihyväksyttyjä tai standardinmukaisuusmerkinnällä varustettuja tai virallisen laadunvalvontamenettelyn piirissä olevia hyväksymismerkinnällä varustettuja LVI-tuotteita, mikäli sellaisia on. Tyyppihyväksyntä- ja standardinmukaisuusmerkintöjä ei saa poistaa. G04.12 LVI-tuotteiden sähkötuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) LVI-tuotteiden sähkölaitteet ja -tarvikkeet ovat nimellisjännitteeltään yleensä enintään 400/230 V, 50 Hz ja niiden on sovelluttava TN-S- johdinjärjestelmään. Sähkölaitteiden, -keskusten ja -tarvikkeiden kotelointiluokan on oltava käyttöpaikan tilaluokan mukainen ja niiden pintakäsittelyn sen kestävyysluokan mukainen. Sähkötarvikkeiden on täytettävä kyseistä laitetta tai tuotetta koskevien standardien vaatimukset. LVIA-urakoissa toimitetuissa sähkökeskuksissa on oltava mukana EU-, EMC- ja SFSstandardien ja määräysten mukainen vaatimuksenmukaisuusvakuutus. Työmaalla tehdyille LVI-töihin kuuluville sähköasennuksille on tehtävä käyttöönottotarkastus ja puolueettoman osapuolen tekemä varmennustarkastus. Nämä tarkastukset sisältyvät ao. töihin. Moottoreiden ja muiden LVIA-laitteiden kaapelien läpimenokohdat varustetaan asianmukaisin tiivistein ja tarvittaessa vedonpoistoholkkitiivistein. Tiivisteet ja kytkentäliittimet on mitoitettava ja valittava sähkösuunnitelmissa esitettyjä kaapelikokoja ja tyyppejä vastaaviksi (mahdolliset Al/Cu-vaihtoliittimet kuuluvat toimitukseen). Taajuusmuuttajakäytöissä tulee tiivisteissä huomioida EMC-suojausvaatimukset taajuusmuuttajatoimittajan ohjeiden mukaisesti. Sähkölaitteita koskevat tiedot tulee ao LVI-urakoitsijan toimittaa sähköurakoitsijalle, sähkösuunnittelijalle ja rakennuttajalle seuraavasti: - luettelo hankintaansa sisältyvistä moottoreista ja kojeista, joiden johtoasennukset ja kytkinlaitteet sisältyvät sähköurakkaan. Luettelosta tulee käydä ilmi kojeen nimellisteho (kw), nimellisvirta (A) ja nimellisjännite (V). Luettelot on tehtävä laaditun aikataulun mukaisesti.

14 14 - säätö- ja valvontalaitteiden johdotus- ja kytkentäkaaviot laiteluetteloineen ja toimintaselostuksineen on toimitettava aikataulun mukaisesti LVI-laitteiden toiminta varmistetaan automatiikan toimintahäiriöiden varalta käsinohjausmahdollisuudella. Jakelujärjestelmän asettamat vaatimukset ovat IEC-364 Standardin mukaisen TN-S 5- johdinjärjestelmän mukaiset. Sähkövirta 3 N 50 Hz, 400/230 V. Moottorien suojauksessa on käytettävä standardien SFS-EN tyypin 2 mitoitusta ja kojeita. Suojausluokan tulee olla vähintään roiskevedenpitävä IP 34, ellei ankarampaa ole erikseen määrätty tai laitteiden sijoituksesta niin määräydy. Sähkömoottoreiden tulee olla suljettuja oikosulkumoottoreita ellei suunnitelmissa ole toisin mainittu. Suoja- ja kytkinlaitteet eivät saa olla oikosulussa vaurioituvaa tyyppiä. Yli 7,5 kw:n moottorit, joita ei käytetä taajuusmuuttajalla, varustetaan kompensointikondensaattorilla urakkaan kuuluvana. Sähkömoottorien hyötysuhteet tulee ilmoittaa standardin IEC mukaisesti määriteltynä. Yli 1 kw moottorit tulee olla vähintään EFF 2 ja yli 7,5 kw moottorit EFF1 G04.13 LVI-tuotteiden rakennusautomaatiotuotteet LVI-laitteiden automatiikan on oltava suoraan valvomo-ohjelmistoihin sopivia. Ks. rakennusautomaatiotyöselitys. G04.14 * Taajuusmuuttajat Ellei piirustuksissa muuta ole sanottu, taajuusmuuttaja kuuluu siihen hankintaan, johon taajuusmuuttajalla säädettävä laitekin kuuluu esim. ilmanvaihtokojeiden taajuusmuuttajat kuuluvat ilmanvaihtotöihin. Taajuusmuuttajan ulostulovirran on oltava vähintään moottorin nimellisvirran suuruinen. Taajuusmuuttajat hankitaan koteloituna kaapeliläpivientitiivistein (laitetiloissa vähintään IP 34 luokka). Taajuusmuuttajissa tulee olla valmiiksi asennettu suurtaajuus-rfi-suodin, harmonisten yliaaltojen suojaus ja vikanäyttö sekä lämpötilasuojaus, joka keskeyttää taajuusmuuttajan toiminnan, jos jäähdytys ei ole riittävä. Taajuusmuuttajat tulee valita esimerkiksi seuraavista rakennuttajan hyväksymistä malleista: Danfoss ABB Vacon Taajuusmuuttajan käytön ja niihin liittyvien asennuksien on täytettävä seuraavat voimassaolevat pienjännite- ja EMC-direktiivit ja standardit: konedirektiivi ja sen edellyttämä standardi SFN-EN pienjännitedirektiivi ja sen edellyttämät standardit SFN-EN60529 ja SFN-EN EMC-direktiivi ja sen edellyttämät standardit SFN-EN , SFN-EN , IEC , ja ISA-S71.04 jäähdytyksen korroosioluokat ISO 3746 melutaso Taajuusmuuttajat on asennettava mahdollisimman lähelle (alle 5 m) sähkömoottoria asennustelineisiin laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Sähkökatkon sattuessa taajuusmuuttajan on automaattisesti käynnistyttävä uudelleen säätötilan mukaiseen tilaan. Taajuusmuuttajan hankintaan kuuluu sähköurakassa olevien kaapelikokojen mukaiset läpivientitiivisteet ottaen huomioon häiriösuojauksen vaatimukset. Kylmään ja kosteaan tilaan asennettavat taajuusmuuttajat on varustettava lämmityksellä laitehankintaan kuuluvana.

15 15 Urakoitsijan on luovutettava ennen toimintakokeita TAAJUUSMUUTTAJAN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUSPÖYTÄKIRJAn rakennuttajalle. G04.15* Taajuusmuuttajalla varustetut moottorit Taajuusmuuttajakäyttöön tulevien moottoreiden on oltava mitoitettu, eristetty ja suojattu taajuusmuuttajakäyttöä varten ja niiden on täytettävä kone-, pienjännite-, EMC-direktiivien ja standardin IEC-34-1 ja SFS-EN vaateet. Urakoitsijan on toimitettava rakennuttajalle moottoreiden valmistajan antama vaatimuksenmukaisuusvakuutus. Moottorin kytkentäkotelon 360 asteen suurtaajuuskaapeli kuuluu laitetoimitukseen. G04.20 Vaihtokelpoisuus toteutettavissa LVI-järjestelmissä Teknisissä asiakirjoissa käytetty merkintätapa suunnitteluvaiheessa vaatimukset täyttävälle LVI-tuotteelle, jota voidaan käyttää toteutuksessa on esimerkiksi mallia aaaa; Firma Oy esimerkiksi tuotteen tarvikekoodi. Teknisissä asiakirjoissa käytetty merkintätapa LVI-tuotteelle, jota edellytetään suunnitteluvaiheessa sovituista syistä käytettävän toteutuksessa on aaaa; Firma Oy tuotteen tarvikekoodi. Urakoitsija voi vaihtaa suunnitelma-asiakirjoissa määriteltyjen tuotteiden, materiaalien, liitostapojen tms. tilalle muita vastaavaksi katsomiaan. Niiden on kuitenkin teknisten, toiminnallisten, ulkonäöllisten sekä käyttöön ja huoltoon liittyvien ominaisuuksien osalta läheisesti vastattava sopimusasiakirjoissa määriteltyjä vaatimuksia. Mikäli suunniteltu tuote, materiaali, liitostapa tms. on standardin mukainen tai tyyppihyväksytty on vaihdettavankin sitä oltava tai siitä on esitettävä vastaavat selvitykset. LVI-tuotteille, materiaaleille, liitostavoille tms., jotka toteuttaja haluaa toteutuksessaan vaihtaa, toteuttaja esittää kirjallisesti em. ominaisuuksien osalta alkuperäisen ja vaihdokin vertailutiedot vastaavuuden todentamiseksi. Em. vaihdolle on urakoitsijan saatava ensin tekninen ja taloudellinen hyväksyminen muilta urakoitsijoilta, jos vaihto vaikuttaa näiden velvoitteisiin. Sen jälkeen, ennen hankintaan ryhtymistä on vaihdolle saatava vielä LVIvalvojan ja rakennuttajan hyväksyminen. Vastaavuudesta vastaa teknisesti ja taloudellisesti vain vaihtamista esittänyt urakoitsija. Mahdollisista vaihdoista johtuvista lisäkustannuksista muille osapuolille (suunnittelijat, urakoitsijat, tilaaja) ja suunnittelukustannuksista kaikkien suunnittelualojen osalta vastaa vaihdon esittänyt urakoitsija. Toteutuksessa käytettävät LVI-järjestelmät ja -tuotteet sekä niiden kanssa asennettavat käyttölaitteet valitaan siten, että niiden muodostaman kokonaisuuden elinkaarikustannukset ovat tilaajan kannalta edulliset. G04.21 Valintaehdotukset toteutettavissa LVI-järjestelmissä Urakoitsija toimittaa tarvittavat tiedot asennukseen tulevista tuotteistaan sovittuun työaikatauluun ja hankintojensa toimitusaikoihin nähden ajoissa muille urakoitsijoille, LVIvalvojalle ja rakennuttajalle. Hyväksyminen tapahtuu siten, että urakoitsija merkitsee kunkin pumpun puhaltimen tms. toimintapisteen ko. pumpun käyrälle ja toimittaa ko. piirroksen rakennuttajalle. Muista teknisistä laitteista (esim. iv-patterit, LTO-laitteet yms.) toimitetaan laitevalmistajan mitoituslaskelma. Lämmöntaiteenottolaitteen valintaehdotuksen yhteydessä esitetään tiedot eri olosuhteissa mm. laitteen toiminnasta, lämpötilahyötysuhteesta sen määritys- ja mittaustavasta, huurtumisen estosta, ohivuodosta ja tiiviydestä eri olosuhteissa sekä puhdistuksesta. Vastaavuusvertailuun perustuvat tuotevalintaehdotukset tehdään seuraavien LVIjärjestelmien, -tuotteiden ja -tehtävien osalta kannakointijärjestelmät (esim. tekniset käytävät yms.) putkimateriaalit, kanavamateriaalit osineen ja liitoksineen

16 16 päätelaitteet, ulkosäleiköt ja ulkoilmalaitteet äänenvaimennusrakenteet ja tärinäneristimet. G04.22 LVI-tuotteisiin liittyvät toteuttajan laatimat piirustukset Urakoitsijan varmistaa, että työmaalla on mapitettuna 1 sarja ajan tasalla olevia työpiirustuksia (= ns. punakynäsarja) Urakoitsija hyväksyttää laatimansa piirustukset ennen työmaalle toimittamista ensin LVIvalvojalla, -suunnittelijalla ja rakennuttajalla. Urakoitsija laatii muiden urakoitsijoiden käyttöön tarvittavat erikois- ja työpiirustukset, mm. konealustat vesikatolle tulevat laitteet kattoläpivienteineen pumppaamot ja erottimet kannatus- ja kiinnitysrakenteet Urakoitsija laatii yhteistyössä muiden talotekniikkaurakoitsijoiden kanssa LVI-tuotteiden sijoitus- ja asennuspiirustukset 1:20 LVI-teknisistä keskuksista. Ko. asennuspiirustusten laadinnan käynnistäjä on merkitty seuraavaan luetteloon: lämmönjakohuone (putkiurakoitsija) ilmanvaihtokonehuone (ilmanvaihtourakoitsija) ilmanvaihtokonehuoneen kuilut (ilmanvaihtourakoitsija) Urakoitsija laatii piirustukset ja tarkistetut tekniset erittelyt toisten urakoitsijoiden töihin liittyvistä tuotteistaan ja asennuksistaan sekä näiden kytkennän edellyttämät sähkö- ja rakennusautomaatiopiirustukset. jäähdytyslaitteet liesikuvut erotinkaivot vesikattoläpiviennit. Laminoidut prosessikaaviot Suunnittelijan toimittamat prosessikaaviot laminoidaan ja asennetaan ao. teknisen tilan seinälle (suluissa ao. urakoitsija) lämmönjako (PU) Urakoitsija merkitsee välittömästi kaikki työn aikana suunnitelmiin tehdyt lisäykset tai poikkeamat (esim. uusi putkireitti, puhdistusluukut) ja asennustekniset muutokset työmaalla säilytettävään kopiosarjaan (=ns. punakynäsarja). Urakoitsija täydentää piirustuksiin tms. myös asennetut LVI-tuotteet tyyppimerkintöineen ja säätöarvoineen. Ennen luovutusta urakoitsija toimittaa täydentämänsä piirustukset yms. suunnittelijalle. Suunnittelija piirtää näiden tietojen pohjalta puhtaaksi tarkepiirustukset ja varustaa ne merkinnällä "LOPPUPIIRUSTUS". Näistä kopioidaan luovutuspiirustukset. G04.30 LVI-tuotteiden toimitus G Toimituksen perusvaatimukset Työmaalle toimitettavien LVI-tuotteiden on oltava ehjiä ja sisä- ja ulkopinnoiltaan puhtaita. Ne suojataan likaantumiselta ja vahingoittumiselta koko rakentamis- ja käyttöönottovaiheen ajan. Mikäli työaikana putkeen tai kanavaan pääsee likaa tmv. epäpuhtauksia, niin likaantuneet putket, kanavat, laitteet uusitaan vahingonaiheuttajan kustannuksella ja tarvittaessa suoritetaan putkiston vesianalyysi vahingonaiheuttajan kustannuksella. Työn aikaiseen suojaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja huolellisuutta. Ilmanvaihtojärjestelmän toimituksessa, asennuksessa ja suojauksessa noudatetaan sisäilmastoluokan P2 mukaista tai erikseen määritettyä puhtausluokkaa.

17 17 G G G G Toimitusajat ja -ajankohdat LVI-tuotteiden toimitusajat ja -ajankohdat sovitetaan toteutusaikatauluun. Ao. urakoisija osallistuu rakennusaikataulun suunnitteluun ja sitoutuu toimitukseensa kuuluvien tuotteiden toimitusvalvontaan. Toteuttaja toimittaa tarvittavat tiedot asennukseen tulevista LVI-tuotteista hankkeen muille osapuolille sovittuun työaikatauluun ja hankintojensa toimitusaikoihin nähden ajoissa. Toimitusajallisesti kriittiset ja/tai siirtojen kannalta erityistoimenpiteitä vaativia tuotteita ovat ainakin seuraavat LVI-tuotteet koteloidut ilmanvaihtokoneet lämmönsiirrinpaketit vedenjäähdytyskone lauhduttimineen Pakkaus, kuljetus ja siirrot LVI-tuotteiden on oltava asianmukaisesti pakattuja ja pakkauksen päällä on oltava merkintä pakkauksen sisällöstä ja käsittelystä. LVI-tuotteita käsitellään kuljetuksen ja siirtojen yhteydessä valmistajan ohjeiden mukaisesti. LVI-koneiden, LVI-laitteiden, putkien, kanavien, kanavaosien yms. päät ovat suljettuja esitettyjen puhtausvaatimusten edellyttämällä tavalla työmaalle toimitettaessa. Toimitustarkastus Työmaalle toimitettavien LVI-tuotteiden asiakirjojen mukaisuus ja ulkonäkö tarkastetaan mahdollisten puutteiden ja kuljetusvaurioiden toteamiseksi. Havaituista vaurioista, virheistä ja puutteista ilmoitetaan sopimusasiakirjojen mukaisesti. Jos LVI-tuotteiden suojaus tai pintakäsittely on vaurioitunut kuljetuksessa, kyseiset LVItuotteet korjataan tai korvataan alkuperäisiä vastaaviksi. Varastointi ja suojaus työmaalla LVI-tuotteiden toimitusajat sovitetaan rakennusaikatauluun. Tarpeetonta varastointia rakennusalueella vältetään. LVI-tuotteet varastoidaan siten, ettei niiden laatu varastoinnin aikana huonone. Varastoinnissa otetaan huomioon kunkin materiaalin ja LVI-tuotteen asettamat erityisvaatimukset. Varastointiolosuhteiden on vastattava puhtausluokituksen vaatimuksia ja muita nimettyjä puhtausvaatimuksia. Putkien ja kanavien päät pidetään suljettuina kaikissa varastoinnin vaiheissa. Keskeneräiset asennukset suojataan siten, etteivät ne likaannu, vahingoitu tai kostu asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana. Samoin suojataan ja suljetaan LVI-koneiden ja -laitteiden liitoskohdat. Katso myös urakkarajaliite. G04.35 Pintakäsittely Kaikki kohteessa olevat näkyviin jäävät tai osittain näkyviin jäävät (kuten verkkoalakatoissa olevat) laitteet, putket ja kanavat jne. maalataan tai toimitetaan tehtaalla maalattuina arkkitehdin määrittelemään värisävyyn. Kun tiettyihin laitteisiin varmistetaan värisävy arkkitehdilta, on huomioitava, että samanlaiset laitteet esimerkiksi seinäpintojen, kattojen tms. eri kohdissa saatetaan maalata eri värisävyihin. G Pintakäsittelyn perusvaatimukset Katso myös SFS EN ISO Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden, putkia lukuun ottamatta, tulee olla suojamaalattuja tai valmiiksi pintakäsiteltyjä. Pintakäsittelemättömien teräsosien korroosionestomaalaus:

18 18 sisäilman kanssa kosketuksiin tulevat osat; SFS 4962 A 80/2 -Fe Pe ulkoilman kanssa kosketuksiin tulevat osat; SFS 4962 A160/3 -Fe Sa2, tai kuumasinkittyä terästä Käsiteltävät pinnat on puhdistettava asteeseen St-2 ennen suojamaalausta. Edellä oleva velvoite ja maalauskäsittely koskee myös urakoitsijan toimittamia eristämättömiä putkia ja laitteita, jos ne ovat ruostuneita tai muuten sellaisessa kunnossa ettei maalausurakoitsija voi niitä maalata. LVI-tuotteiden pintakäsittelyn on vastattava asennusympäristön rasitusluokkaa ja kestävyysluokkaa. G G Valmiiksi pintakäsitellyt LVI-tuotteet Ainakin seuraavat laitteet urakoitsija toimittaa valmiiksi pintakäsiteltyinä ulkosäleiköt moottorit pumput, puhaltimet päätelaitteet, säleiköt ja venttiilit koteloidut ilmastointikoneet konekeskukset mittaus ja säätölaitteet kylmätekniset laitteet nestejäähdyttimet kalvopaisunta-astiat lämmönluovuttimet (asennetaan suojapakkauksessa, joka poistetaan vasta rakennustyömaan viimeistelyvaiheessa) lämmönjakokeskukset lämmönsiirtimet. vesi- ja viemärikalusteet Lähes kaikki asennettavat näkyvät laitteet ja osittain näkyvät laitteet ovat vakiovärisävyistä poikkeavia. Värisävyt hyväksytetään arkkitehdilla ennen tilausta. Työmaalla pintakäsiteltävät LVI-tuotteet Sisäilman kanssa kosketuksiin joutuvien pintakäsittelemättömien teräsosien korroosionestopintakäsittely tehdään noudattaen SFS käsikirjaa 68-1 Metallien korroosionestomaalaus Osa 1 standardeineen. Ulkoilman kanssa kosketuksiin joutuvien osien tulee olla sinkittyä terästä tai muuta ruostumatonta metallia. Alin maalauskerros maalataan pohjamaalilla, jonka tulee olla eri väriä kuin lopullinen maalikerros. Lämpöjohtoja ja eristettyjä teräsputkia ei pohjamaalata. Teräsputkista tehdyt jäähdytysputket pohjamaalataan. Lähes kaikki asennettavat näkyvät laitteet ja osittain näkyvät laitteet ovat vakiovärisävyistä poikkeavia. Värisävyt hyväksytetään arkkitehdilla ennen maalausta. G Puhdistus työmaalla tapahtuvaa pintakäsittelyä varten Työmaalla maalattaviksi määrätyistä LVI-tuotteista, kuten putkista ja kanavista, poistetaan irtonainen aines, suolat, lika, rasva, pöly ja ruoste, sekä ylimääräinen tiivistemateriaali kierreliitoksista. Puhdistustavan ja -asteen sekä puhdistuksen laajuuden on vastattava LVI-tuotteiden käyttökohteen edellyttämää lopullista pintakäsittelyä.

19 G04.40 Ylläpitoa palvelevat LVI-tuotteet ja varaosat Urakoitsija toimittaa seuraavat käyttöä palvelevat tarvikkeet ja varaosat tekniselle käyttäjälle kuittausta vastaan käyttöönoton yhteydessä. Putkiurakka: kastelua ja pihanpesua varten letkukärryt , 2 kpl jotka sijoitetaan uuteen kaustorakennukseen. jokaiseen konehuoneeseen 1 sarja kertasäätöventtiilien avaimia. Avaimet sijoitetaan telineisiin seinälle. tyhjennysletku 1 kpl halkaisija 13 mm, pituus 10 m varustettuna letkuliittimillä DN 15 sijoitetaan telineille mallia Kavika 9030 IV-konehuoneisiin kaivojen avauskoukkuja 2 kpl ilmaruuvien avaimia 5 kpl kastelupostien avaimia 2 kpl 2 kpl lämpömittareita -10 C C, jakoväli 0,5 C erikoistyökalut, jos urakkatoimituksessa on laitteita, joissa erikoistyökaluja tarvitaan (esim. linjasäätöventtiilin ja patteriventtiilin asetustyökalu) Ilmanvaihtourakka: jokaiselle uudelle tulo- ja poistoilmakoneelle 1 sarja vaihtosuodattimia (suunnitelmien mukainen) iv-konehuoneeseen tikkaat, jonka korkeus määritetään niin, että tikkailta käsin päästään käsiksi konehuoneessa oleviin korkeimmalla sijaitseviin huoltokohteisiin Rakennusautomaatiourakka: sulakkeet: 5 kpl jokaista järjestelmässä käytettyä sulakekokoa lämpötila-anturit: 1 kpl jokaista järjestelmässä käytettyä tyyppiä huollossa tarvittavat erikoistyökalut. G04.90 Eristysmateriaalit Katso kohta G9 Eristys. 19 G06 Asennustyö G06.00 Asennustyön yleiset vaatimukset Asennustilojen riittävyys ja valmius kyseisten LVI-tuotteiden asentamiseen sekä puhtaustaso tarkistetaan ennen asennustyön aloittamista. Nimetyllä työnjohdolla tulee olla rakennusvalvontaviranomaisen edellyttämä hankkeen vaativuusluokitusta vastaava kelpoisuus. Työnjohdon on osaltaan huolehdittava työmaan tarkastusasiakirjan päivittämisestä. Toteutuksessa käytetään kunkin työosan vaativuuden edellyttämiä ammattitaitoisia asentajia. Tarvittaessa tekijöiden vaatimuksia vastaava ammattitaito osoitetaan todistuksin, joiden perusteella työlupa voidaan antaa. Asennukset tehdään päivitettyjen piirustusten ja muiden asiakirjojen pohjalta. Työmaalla säilytetään ajantasaisia työpiirustuksia ja muita suunnitelma-asiakirjoja yksi sarja mapitettuna. Asennustyön tekemisestä on ohjeita myös Urakkaohjelmassa ja Urakkarajaliitteessä. G Käytettävyyden, puhdistettavuuden ja huollettavuuden vaatimukset rakentamisen ja käytön aikana Urakoitsijan on asennuksillaan turvattava LVI-järjestelmille, -koneille ja -laitteille huollon, turvallisen käytön ja puhdistettavuuden edellyttämät tilat ja kulkureitit. Urakoitsijan on varattava asennuksillaan riittävät turvaetäisyydet LVI-tuotteiden omille ja muiden toimittamille sähkökeskuksille tms. Laitteiden kytkennät on varustettava avattavin liitoksin siten, että laitteet ovat irrotettavissa ja poistettavissa paikaltaan. Tarvittaessa käytetään useampaa irrotettavaa liitosta, jotta laitteen

20 irrottaminen ja poistaminen on mahdollista putkia katkaisematta (esim. iv-kojeen patterikytkennässä). Mikäli putket joudutaan tilan ahtauden vuoksi asentamaan jonkin huoltokohteen (ulosvetotilan) tielle, on putkiasennuksessa tarvittaessa käytettävä tällaisessa kohdassa irrotettavaa putken osaa. Linjasulkuventtiilit yms. asennetaan pääsääntöisesti mahdollisimman lähelle runkoputkea haarautumiskohdan läheisyyteen. Moottoriventtiilit, -pellit ja niiden toimilaitteet asennetaan siten, että venttiilin tai pellin asento on helposti nähtävissä ja käsiohjaus toteutettavissa. Osoittavien mittarien on oltava helposti luettavissa. Nesteputkistoissa asennetaan tyhjennysventtiilit verkostojen kaikkiin alimpiin kohtiin ja alituskohtiin ja ilmanpoistoventtiili verkostojen kaikkiin ylimpiin kohtiin ja ylityskohtiin. Raitisilmakammion seinä tehdään avattavaksi. Putkien puhdistus Ennen asennusta on putket huolellisesti puhdistettava epäpuhtauksista. Työaikana avoimiksi jääneet putkenpäät suljetaan muovitulpalla, joka ei voi päästä putken sisälle. Lattiakaivot peitetään esim. kiinnitettävillä muovilevykansilla. Teräsputkesta valmistetut verkostot huuhdellaan rasvan ja valssihilseen poistamiseksi liuotinseoksella Thermoclean 13 (Tampereen prosessi-insinöörit) tai vastaavalla aineella ja huuhdellaan vedellä puhtaaksi (huom.: liuotin ei sovellu alumiinia sisältäviin verkostoihin). Urakoitsija suorittaa uusien lämpöjohtoverkostojen ja muiden uusien suljettujen kiertopiirien huuhtelun sykehuuhtelumenetelmällä ennen verkoston käyttöönottoa. Huuhtelulaitteena käytetään DIN-normin mukaista sykehuuhtelulaitetta Huuhtelu suoritetaan linjakohtaisesti. Runkoputket ja ulkopuoliset johto-osuudet huuhdellaan omina ryhminään. Verkoston tulee olla kokonaisuudessaan valmis ennen huuhtelutoimenpiteeseen ryhtymistä. Linjasäätö- ja patteriventtiilien esisäätöjen tulee olla täysin auki. Käyttövesiputkistot huuhdellaan ennen kalusteiden asentamista runsaalla vedellä. Kanavien ja ilmastointikojeiden puhdistus Ilmanvaihtojärjestelmät rakennetaan sisäilmaluokitus 2008 mukaiseen puhtausluokkaan P2 ja asiakirjoissa erikseen yksilöityjen vaatimusten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käytettävien tuotteiden tulee olla puhtausluokiteltuja tai työmaalla vastaavaan tasoon puhdistettuja. Kanavien katkaisu ja aukotukset on tehtävä pölyämättömästi leikkureilla tai saksilla (ei laikkaleikkurilla), Varastointi ja työskentelyolosuhteet työmaalla on järjestettävä siten, etteivät materiaalit ja tarvikkeet ole alttiina likaantumiselle. Työtiloissa tai ulkona olevat kanavat ja laitteet pitää olla tulpattu tai pakattu. Asennuksen yhteydessä kanavanpäitä ei saa jäädä avoimeksi. Kanavien työstämisessä syntyvät epäpuhtaudet tulee puhdistaa kanavista heti työn yhteydessä siten, että kanaviin ei jää havaittavia epäpuhtauksia. Myös poistoilmalaitoksen osalta noudatetaan Sisäilmaluokitus 2008 mukaisia poistoilmaa koskevia puhtausluokkaan vaikuttavia ohjeita. 20 G G Eristettävyyden yms. vaatimukset Kukin toteuttaja varaa omia tuotteita asentaessaan riittävät asennustilat LVI-tuotteiden eristysten asennukselle. Esteettiset vaatimukset LVI-asennusten on noudatettava liittyvän rakennusosan rajapinnan rakentamistoleransseja, ellei asianomaisesta asennuksesta muuta johdu. Putkien asennuksen on noudatettava huoneen seinämien linjoja yleensä pysty- ja vaakalinjoja sekä verhousten saumalinjoja. Yhdensuuntaisiksi tarkoitetuissa putki- ja kanavaryhmissä kaikkien putkien ja kanavien on silmämääräisesti katsottuna oltava yhdensuuntaisia. Tämä koskee myös näkymättömiin jäävia verkoston osia. Kanavanosissa, laitteissa yms. ei saa olla näkyviin jäävissä asennuksissa valmistajan tuotenumero-tarralappuja tai vastaavia epäsiistejä ylimääräisiä merkintöjä.

21 21 G G * Äänitekniset vaatimukset Urakoitsijoiden on noudatettava talotekniikan akustiikkaselostusta. Suunnittelija on mitoittanut ilmastointikojeiden ja säätöelimien äänenvaimennukset perusteinaan normaalit laitteiden ominaisuudet ja asennustavat. Urakoitsija tarkistaa äänenvaimennuslaskelmat valitsemilleen kojeille ja laitteille. Mikäli urakoitsijan käyttämät laitteet edellyttävät äänenvaimennuksien lisäämistä, kuuluvat tarvittavat muutokset urakkaan. Laskelmat esitetään akustiselle suunnittelijalle tai valvojalle. Myös muiden laitteiden osalta urakoitsija mitoittaa äänenvaimennukset ja tärinäneristimet sekä valitsee ja asentaa laitteet siten, ettei niiden aiheuttama melutaso ylitä oleskelualueella Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisia arvoja, sekä ettei ylitetä seuraavia arvoja: Tila Äänenpainetaso db(a) Kirjastotilat ja niihin liittyvät aulat 33 Ryhmätyötila, opintolukusali, monitoimitila, pelihuone 33 Musiikkihuone 28 Toimistohuone, työhuone, neuvotteluhuone, taukotila 33 Opetustilat 33 Kokous- ja koulutustilat 33 Nuorisotilat yleensä 33 Rakennuksen ulkopuolella maanpinnan tasolla, tai avattavien ikkunoiden ulkopuolella 45 Sallittuja äänitasoja ei saa ylittää LVI-laitteiden toimiessa suurimmalla tehollaan tai ns. normaalitehollaan mikäli tällainen teho on suunnitelmassa, jollekin laitteelle ilmoitettu. Tiloissa, joille ei suoranaisia melurajoja ole asetettu, ohjearvona on pidettävä luettelossa mainittua vastaavanlaista huonetilaa. Tiloissa, joissa on useampia äänilähteitä, esim. ilmastointilaitteet ja lämmityspatterit, urakoitsijoiden on huomioitava ja sovittava äänilähteiden yhteisvaikutus siten, että yhteinen äänitaso ei saa ylittää sallittua arvoa. LVI-asennukset eivät saa merkityksellisesti heikentää rakenteiden ääneneristävyyttä alle rakenteen vaatimustason. Urakoitsija asentaa kaikki hankkimansa koneet ja laitteet, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääntä synnyttäviä osia, laitevalmistajan suosittelemien, suunnittelemiensa ja hankkimiensa tärinäneristimien varaan. Mahdolliset konepedit rakennesuunnittelijan mukaan. Tärinäneristimet mitoitetaan siten, että laitteen matalimman häiriötaajuuden ja värähtelevän järjestelmän ominaistaajuuden suhde on = 2. Tärinäneristimille sijoitettujen laitteiden putket asennetaan laitteisiin joustavilla liitososilla. Laitteiden ja rakennusrungon välillä ei saa olla mitään suoraa tai jäykän väliaineen kautta tapahtuvaa kosketusta. Myös niihin kytkettävien kaapelien liitostavan on oltava joustava. Koteloituja ilmankäsittelykojeita ei saa asentaa suoraan kiinni rakenteisiin vaan on käytettävä välissä sopivia tärinäneristysrakenteita. Lämpölaajenemisen tasaaminen Putkistojen haaroitukset tehdään kiintopisteitä, paisuntakaaria ja tasauslenkkejä käyttäen siten, että lämpölaajeneminen ei aiheuta putkilinjojen siirtymiä tai kuormita venttiileitä niin, että ne vaurioituvat. Paisuntakaarien mitoitus LVI-tietokorttien ohjeiden mukaisesti. Paljetasaimia voidaan käyttää, jos ne on esitetty suunnitelmissa. Niiden mitoitus, valinta ja sijoituspaikka LVI-ohjekorttien ja laitevalmistajan ohjeiden mukaan putkiurakoitsijan toimesta. Putkijohdot asennetaan kaikkialla siten, että ne pääsevät laajenemaan vapaasti ääniä synnyttämättä. Rakennus- ja putkiurakoitsija varmistuvat yhdessä siitä, että lävistysreikien yhteydessä tehtävä paikkaus tehdään siten, että putket jäävät irti rakenteista.

22 22 G * RFe-asennukset Ruostumattomasta ja haponkestävästä teräksestä tehtävien putkistojen hitsauksessa noudatetaan hitsausluokkastandardin SFS-EN mukaista vaatimustasoa D (=tyydyttävä), hitsaajan on oltava luokkahitsaustutkinnon suorittanut. G06.11 Selvitykset G06.12 Asennus- ja työolosuhteet Työolosuhteet ja muut asennustyön suoritukseen vaikuttavat seikat selvitetään hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Urakoitsija seuraa aktiivisesti sovitun työmaan aikataulun puitteissa tilojen valmistumista ja suojauksia omien asennustensa kannalta ja reklamoi tarvittaessa puutteista. Muiden urakoitsijoiden kanssa selvitetään ja sovitaan samassa vaiheessa yhteisesti tarkoituksenmukainen asennustilojen käyttö ja asennusjärjestys. Urakoitsijan tulee tässä vaiheessa ottaa huomioon myös myöhemmin kohteeseen valittavien aliurakoitsijoiden ja/tai -hankkijoiden (esim. eristystyöt, rakennuttajan erillishankinnat) asennustyön tilantarve sekä käytön ja huollon tilantarpeet. Kertaalleen asennetun mutta töiden yhteensovittamisen puutteellisuudesta johtuen purettavaksi ja uudelleen asennettavaksi määrätyn asennuksen kustannukset kuuluvat ao. urakkaan. Työmaan melu-, pöly-, kosteus-, ym. olosuhteiden on ennen työn aloittamista oltava työturvallisuusmääräysten mukaiset ja työsuorituksen edellyttämät. Rakennustyömaa on pidettävä hyvässä järjestyksessä. Työn edistyessä poistetaan työkohteesta sellaiset tarvikkeet, välineet ja suojaukset, joita ei enää tarvita. Katso myös urakkarajaliite. G06.13 Reiät, syvennykset, asennusaukot sekä kuljetusaukot ja -reitit Kantaviin rakennusosiin saa tehdä tai jättää aukkoja tai syvennyksiä, joita ei ole merkitty reikäpiirustuksiin, vain rakennesuunnittelijan suostumuksella. Ei-kantaviin rakenteisiin tulevien reikäpiirustuksiin merkitsemättömien asennusaukkojen ja kuljetusaukkojen ja -reittien tarve esitetään rakenteen tekijälle riittävän ajoissa ennen toteutuksen aloittamista. Urakoitsijoiden vastuuhenkilöt kuittaavat reikäpiirustukset ja omat varauksensa allekirjoituksellaan. Kuitatut reikäpiirustukset luovutetaan pääurakoitsijalle ja rakennuttajan edustajalle esimerkiksi työmaakokouksessa. Reikäpiirustusten laadinta ja kierto on esitetty urakkarajaliitteessä. G06.14 LVI-tuotteiden kiinnitys ja kannatus Tartunnat ja kiinnitystarvikkeet eivät saa heikentää niiden kiinnitysalustana toimivan rakennusosan laatua tai aiheuttaa sille vaurioita. Valuun asennettavien tartuntojen ja kiinnikkeiden koon, lujuuden, lukumäärän ja muiden ominaisuuksien on oltava sellaisia, että ne kestävät LVI-tuotteista niihin kohdistuvat rasitukset. Kannakkeiden materiaalin, määrän ja suojauksen on oltava sellainen, etteivät asennukset, käytönaikaiset tavanomaiset rasitukset tai palotilanne vioita niitä. Erityisesti on otettava huomioon, että alapohjan alle tulevien kannakkeiden tulee olla haponkestävää terästä lämpötilaltaan alle +5 C nesteputket kannakoidaan eristyksen päältä. Kaikki kannakkeet tehdasvalmisteisia, näkyvät kannatukset yhdenmukaisia. Kannakkeiden paikat määritellään mittaamalla. Kannakkeet kiinnitetään niille tarkoitettuihin kohtiin, tai jos sellaisia ei ole, tasavälein. Kiinnitykset tehdään kiviaineisiin pintoihin kiila-ankkureita tai vastaavia kiinnitystulppia käyttäen. Kannatinrakenteita ei kiinnitetä LVI-laitteisiin, kanaviin tms.

23 G06.15 Läpiviennit Asennettavien LVI-laitteiden ja putkien ja seinärakenteen väliin on jätettävä riittävä väli siivouksen helpottamiseksi. Putkien osalta väli on vähintään 20 mm ja lämmityspatterien taakse on tuotantotiloissa jätettävä väh. 50 mm tila. Koneiden, laitteiden ja kalusteiden kiinnittämisessä on varmistuttava siitä, että kiinnityskohdan rakenne kestää laitteen painon lisäksi laitteen normaalin kuormituksen ja että kiinnitykseen voidaan käyttää tavanomaisia kiinnitystarvikkeita. Kalusteiden kiinnitystä varten rakennusurakoitsija tekee kevytrakenteiden seinien yms. rakenteet. Putkistojen ja kanavien kannakoinnit tehdään LVI-ohjekortin , putkistovalmistajan ja Talotekniikka RYL-2002 ohjeiden mukaan. Kannakemateriaalina käytetään yleisesti kuumasinkittyä terästä, alustatiloissa ja maata vasten kosketuksissa olevat haponkestävää terästä, näkyviin jäävät kalusteiden yms. ja putkien kannakkeet kannatettavan tarvikkeen mukaisesti esim. kromattu vesijohto kromatulla kannakkeella, valmiiksi maalattu lämmönluovutin valmiiksi maalatulla tai muovitetulla kannakkeella jne. Normaali putkien ja kanavien kannake koostuu seuraavista osista: kiinnityskisko + kierretanko + avattava putkipidin + äänieristys (runkoputkissa). Reikänauhojen ja vastaavien käyttö on kielletty. Yhteiskannakoinnin toteutus - katso urakkarajaliite. Läpivientien rakenteen ja tiivistyksen on oltava sellainen, että läpiviennit täyttävät läpäistävälle tai lävistävälle rakennus- tai laiteosille asetetut palo-, ääni-, tiiviys-, kosteusyms. vaatimukset mm. ohjekortin LVI mukaisesti. Märkätiloissa vältetään vedeneristeiden läpivientejä. Seinien ja välipohjien läpivientikohdissa eivät kanavat ja putket kalustekohtaisia viemäreitä lukuun ottamatta saa olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Eristys viedään, elleivät palo- tai äänitekniset seikat muuta edellytä, yleensä ehjänä lävistettävän rakennus- ja laiteosan läpi. Lävistysten tiivistys on tehtävä valmistajien ohjeiden tai Talotekniikka RYL 2002:n vastaavan ohjeen ja selostusten mukaisesti. Läpivientien suojaputkien päiden on välipohjissa ulotuttava lopullisen lattiapinnan tasoon ja märissä tiloissa vähintään 50 mm valmiin lattiapinnan yläpuolelle. Näkyviin jäävät eristämättömien putkien läpiviennit viimeistellään muovisilla peitelevyillä. Seinäpinnoissa läpivientien suojaputkien päiden on oltava lopullisen pinnan kanssa samassa tasossa. Vesikatoilla suojaputkien päiden on ulotuttava vähintään 300 mm katteen yläpinnan yläpuolelle. Katso myös urakkarajaliite. G06.20 LVI-koneiden ja -laitteiden asennusaikainen merkitseminen Jokainen LVI-kone ja -laite sekä niihin liittyvät sähkömoottorit, -laitteet ja säätölaitteet merkitään välittömästi, kun ne on asennettu paikoilleen. Asennusaikaisessa merkinnässä on oltava LVI-tuotteen suunnitelmissa käytetty tunnus ja asennuspäivämäärä. LVI-koneiden ja -laitteiden asennusaikaisten merkintöjen on jäätävä peittoon tai ne on voitava helposti poistaa jälkiä jättämättä. Katso myös urakkarajaliite G06.21 Peittyvät työsuoritukset Peittyvät työsuoritukset (kaivannoissa, alapohjissa, hormeissa, rakenteissa yms.) tarkastutetaan ennen niiden peittämistä. Peittyvät työsuoritukset tarkastutetaan ja tarkastuksesta laaditaan aina pöytäkirja. LVI-valvojalle ja tarvittaessa rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitetaan ajankohta, jolloin käytettävien materiaalien laatu ja asennustyön oikea suoritustapa voidaan todeta. Tiiviys- ja painekokeet tehdään ennen kyseisen asennuksen paikalla eristämistä tai peittämistä. Tarkastuksen yhteydessä todennetaan, että peittyvät viemärit ja kanavat ovat myöhemmin sisäpuolelta tarkastettavissa ja puhdistettavissa asennettujen 23

24 24 puhdistusluukkujen tms. kautta. Ennen peittämistä mahdolliset asiakirjoista poikkeamiset tallennetaan luovutuspiirustuksia varten. G06.22 Tuote- ja asennusmallit Urakoitsijat osallistuvat urakkarajaliitteessä määriteltyjen mallien toteuttamiseen. Tämän lisäksi tehdään ainakin seuraavat malliasennukset paineellisten komposiittiputkien ja muoviputkien liitostapa putkien ja kanavien kannakointi, yhteiskannakointi ilmastointikojeen asennus putkikytkentöineen putkien ja kanavien eristys ja pinnoitteet jäähdytyslaitteen asennus putkikytkentöineen paloaluerajan läpäisevä putki, kanava tai laite Ilmakanavien pääkannatukset kattolaatasta patterin malliasennus koulussa Mallien perusteella kirjataan, millaisia tuotteita käytetään ja millaista asennustyön laatua ja toteutustapaa noudatetaan LVI-urakan toistuvissa suorituksissa. Katso myös urakkarajaliite. G06.23 LVI-järjestelmien ja -tuotteiden merkinnät Merkintäkilvet on hyväksytettävä rakennuttajalla (LVI-valvoja). LVI-järjestelmät ja niiden osat koodataan rakennuttajan käyttämän laitetunnusjärjestelmän mukaisesti. Katso myös urakkarajaliite. Turvallisuuteen liittyvillä varoitus- ja opastuskilvillä merkitään ne laitteet, joiden merkintää pelastus- tai rakennusvalvontaviranomainen edellyttää: palopostit ilmanvaihdon pysäytyskytkin, jota käytetään ulkopuolelta tulevissa hälytystilanteissa. Valmistajan kilvet Pumput, puhaltimet, lämmönsiirtimet, suodattimet yms. laitteet varustetaan metallisin konekilvin, joista selviää valmistaja, valmistustyyppi ja -vuosi sekä laitteen tehoa ilmaisevat tekniset arvot. Kilpien tekstien ja lukuarvojen tulee olla helposti luettavia. Merkintätarvikkeet Merkintälaatat tehdään kerrosmuovista 60 mm x 40 mm x 2 mm, kaiverrettu peiliteksti on musta ja pohja valkoinen. Päänimikkeen kirjaimen on oltava vähintään 10 mm ja alanimikkeen 7 mm korkea. Kentällä olevien säätölaitteiden merkintälaatoissa pääteksti on 5 mm ja alateksti 3,5 mm korkea. Huoneanturien tekstin koko on sovittava rakennuttajan kanssa tapauskohtaisesti (mahdollisesti pienempi ja huomaamattomampi teksti, tarrakiinnitys). Merkintälaatat on pyrittävä sijoittamaan siten, että ne jäävät paikoilleen, vaikka ko. laite irrotettaisiin. Putket ja kanavat Merkintäteippi liimataan teknillisissä tiloissa sekä putki- ja kanavatunneleissa ja ilmanvaihtokonehuoneissa yms. putkiin niin, että kytkentä saadaan havainnolliseksi. Putkiin liimataan merkintäteippi jakojohdoissa ja alakatoissa n. 20 m välein ja aina huoltoluukkujen ja venttiilien läheisyydessä. Kanavat merkitään sinisellä merkintäteipeillä. Tekstissä on merkintä esim. tuloilma, poistoilma jne. ja virtaussuunta. Lisäksi merkinnästä on ilmettävä ko. ilmastointikojeen tunnus. Merkintöjä käytetään konehuoneissa, seinämien läpivientikohdissa, pystykanavien haaroitusten, palopeltien ja suurten huoltoluukkujen läheisyydessä. Jos saman linjan kylmä-, lämmin- ja kiertovesijohdon venttiilit ovat lähekkäin, kilpi kiinnitetään vain yhteen venttiileistä. Vastaavasti lämmöntalteenotto-, jäähdytys- ja lämmitysputkissa kiinnitetään kilpi vain paluuputkeen.

25 Laitemerkinnät Urakoitsija merkitsee kaikki hankintaansa kuuluvat laitteet kuten tulo- ja poistoilmakoneet, koneosat eriteltyinä lämmönsiirtimet pumput termostaatit ja anturit säätökeskukset ja säätimet keskusten sisäiset laitteet, kytkimet ja johtimet kertasäätö-, moottori- ja linjasulkuventtiilit säätöpellit Koneet ja laitteet varustetaan kilvellä, josta ilmenee koneen laitetunnus, laitenimi (esim. kiertovesipumppu, etulämmityspatteri tms. suunnitelmassa käytetty), palvelualue sekä suoritusarvot (esim. suodattimilla alku- ja loppupainehäviöt). Kertasäätöventtiilit, säätöpellit yms. varustetaan säätötöiden jälkeen merkinnöillä, jotka on selostettu virtaamasäätöjen yhteydessä tässä selostuksessa. Ilmavirran mittauspisteet varustetaan kilvellä, josta ilmenee ilmavirta, staattinen paine ja ilman virtausnopeus. Säätölaitteiden laitemerkintä muodostuu koko laitetunnuksesta ja vaikutusaluemerkinnästä. Alakatot G06.90 Eristäminen Alakatoissa olevat luukut urakoitsija merkitsee näkyvällä tavalla. Merkinnästä tulee selvitä luukun takana oleva laite. Alakattopintoihin liitettävät merkinnät tehdään rakennussuunnittelijan erikoispiirustusten mukaisilla "litteroilla", joiden pohjavärit ovat aina alakattosävyn mukaisia. Merkintätapa on hyväksytettävä arkkitehdilla ja rakennuttajalla (LVIvalvoja). Kanavistojen ja putkistojen eristykset kohdan G9 mukaan. Ainakin seuraavat tuotteet toimitetaan tehtaalla valmiiksi eristettyinä lämmönsiirtimet vedenjäähdytin koteloidut ilmanvaihtokoneet G06.95 Rakennusalueen siivous Kukin urakoitsija ja toteuttaja hoitaa päivittäin sovitun osuutensa siivouksesta niillä rakennusalueen osilla, joilla on asennustyötä tehnyt. Työmaan pienjätteitä varten pääurakoitsija varustaa työkohteet astioilla, joihin urakoitsijat työn kuluessa sijoittavat pakkaus-, asennus- yms. jätteensä poiskuljetusta varten. Kaikkien työmaalla toimivien urakoitsijoiden on omalta osaltaan huolehdittava työmaan siisteydestä ja sijoitettava jätteensä näihin astioihin. Muusta työmaan siivouksesta vastaa pääurakoitsija. Katso myös urakkarajaliite. 25 G08 Laadunvarmistus ja käyttöönotto G08.00 Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset Koko rakentamisen ajan jatkuvalla todentamisella varmistetaan sopimusasiakirjoissa määrättyjen vaatimusten toteutuminen sekä LVI-järjestelmien ja -laitteiden suunnitelmien mukainen toiminta. Todentamisen tulokset kirjataan tarkastus- ja katselmuspöytäkirjoihin, jotka tallennetaan urakoitsijan laadunvarmistuskansioon. Ennen mittausten aloittamista urakoitsija hyväksyttää kohteen mittauksista vastaavan ammattitaitoisen mittaajan rakennuttajalla. Mittauksiin käytettävien laitteiden kalibroinnin on oltava voimassa. Katso myös urakkarajaliite.

26 26 G08.11 Urakoitsijoiden yhteiset mallit ja malliasennukset Malliasennusten perusteella sovitaan hankkeessa useaa urakoitsijaa koskien, millaista suoritusjärjestystä ja toteutuksen laatua yhteisesti noudatetaan toteutuksen toistuvissa suorituksissa. Katso myös Urakkarajaliite. G08.12 Tiiviys- ja painekokeet Tiiviys- ja painekokeet tehdään kaikille putkistoille ja kanavistoille. Tiiviys- ja painekokeista pidetään pöytäkirjaa. Painekokeiden jälkeinen huuhtelu toteutetaan rakennuttajan (LVI-valvoja) läsnä ollessa ja toteutuksesta laaditaan pöytäkirja. Tiiviys- ja painekokeiden aikana on koestettavan LVI-järjestelmän tai sen sovitun osan liitosten oltava näkyvissä. Paine- tai tiiviyskokeissa on LVI-tuotteiden, kanavien ja putkien pintojen oltava kuivia vuotojen paikallistamiseksi. Tiiviys- ja painekokeet tehdään verkostojen osapainekokeina ja/tai koko verkostojen painekokeina. Osapainekokeet tehdään työn edistymisen ja työaikataulun mukaan niille verkostojen osille, jotka jäävät rakenteiden sisään tai jotka eristetään. Tiiviys- ja painekokeet tehdään ennen ko. asennusten peittämistä. Urakoitsija ilmoittaa aloituskokouksessa sovitun käytännön mukaisesti ajankohdat, jolloin tiiviys- ja painekokeet tehdään. Osaan kokeista osallistuu myös rakennusvalvontaviranomainen tai muu yhteisö, jonka hyväksyntää asennustyö edellyttää. Tiiviys- tai painekokeissa todetut viat ja vuotokohdat korjataan. LVI-järjestelmän osille, jotka eivät läpäise koetta, tehdään tiiviys- tai painekoe uudelleen korjauksen jälkeen. Tarvittaessa koestettu LVI-järjestelmän osa puhdistetaan tiiviys- ja painekokeiden jälkeen. Putkien painekokeet: Putkistojen painekokeet tehdään puhtaalla kylmällä vedellä siten, että ilma on kokonaan poistettuna putkistoista. Verkostojen tulee osoittautua täysin tiiviiksi. Kokeiden aikana tulee paisuntalaitteiden olla irrotettuna. Lämpöverkostolle tehdään painekokeet energialaitoksen määräysten mukaisesti. Jos energialaitoksella ei ole erillistä ohjetta, koe tehdään Talotekniikka RYL-2002 mukaan. Vesi- ja viemäriverkostoille tehdään painekokeet vesilaitoksen määräysten mukaisesti. Jos vesilaitoksella ei ole erillistä ohjetta, koe tehdään Talotekniikka RYL-2002 mukaan. Lämmitys-,ja jäähdytysverkostoille tehdään painekokeet 0,6 MPa kylmävesipaineella, koeaika 30 min. Ilmakanavien ja ilmastointikoneiden tiiveyskokeet: Kanavien ja koneiden tiiveyden toteamisessa noudatetaan RakMK D2:n määräyksiä ja ohjeita. Painekokeen aikana runkokanavien lisäksi haarakanavien tulee olla asennettuna mahdollisimman pitkälle pääte-elimien liitäntälaatikkoineen (jos niiden asentamiselle on edellytykset). Ilmastointikoneiden tiiviysluokka on A ja koepaine 600 Pa. Kanavien tiiviysluokka on B ja koepaine 400 Pa. Urakoitsija laskee koteloitujen koneiden vaipan pinta-alat sekä tulo- ja poistoilmakanavien vaipan pinta-alat koepaineen mukaisiin ryhmiin jaettuna. Painekokeitten jälkeen koneiden ja kanavien vuotoilmavirrat lasketaan yhteen. Yhteenlaskettu vuotoilmavirta ei saa ylittää RakMK D2:n ohjearvoja. G08.13 Rakennusaikainen käyttö Ennen rakennusaikaista käyttöä tehdään käyttöönotettaville LVI-järjestelmille tiiviys- ja painekokeet. LVI-laitteiden rakennusaikaisessa käytössä ja sen suunnittelussa on huomioitava rakennustöiden puhtausluokan P2 vaatimukset niin käyttöönotettaville laiteosille kuin rakennustöillekin. Ennen ilmanvaihtolaitteiden rakennusaikaista käyttöä on varmistettava, ettei tiloissa enää tehdä pölyäviä työvaiheita. Ennen rakennusaikaista käyttöä

27 rakennusvalvojan on tarkastettava tilojen puhtaustaso ja annettava lupa laitteiden käyttämiseen. Jos lopullisiksi jääviä LVI-järjestelmiä tai -laitteita käytetään rakennusaikana, ne suojataan erillisillä suojaus-, suodatin-, varolaite- tai muilla tarvikkeilla järjestelmän toteuttajan ohjeiden mukaisesti. Rakennusaikaisessa käytössä ilmanvaihtokoneiden tms. sähkökytkentöjen on oltava vähintään ryhmäkeskuksilta lähtien lopullisia ja niiden rakennusautomaatiojärjestelmien ennakkoviritettyjä. Erityisesti varmistetaan varolaitteiden luotettava toiminta ja että järjestelmät on ennakkovirityksessä saatettu vakaiksi. Rakennusaikaisessa käytössä olleiden LVI-järjestelmien osineen on luovutettaessa oltava asiakirjojen vaatimusten mukaisessa kunnossa. Katso myös urakkarajaliite. G08.20 Laite- ja asennustapatarkastukset Laite- ja asennustapatarkastuksia tehdään koko rakentamisvaiheen ajan toteutuksen etenemisen edellyttämässä järjestyksessä. Tarkastukset dokumentoidaan. Laite- ja asennustapatarkastuksissa todennetaan, että LVI-tuotteet, materiaalit ja asennustavat ovat sopimusasiakirjojen mukaisia LVI-tuotteiden käyttö-, huolto- ja työturvallisuusnäkökohdat ovat vaatimusten mukaisia LVI-tuotteet voidaan puhdistaa asennettujen huolto-, tarkastus- ja puhdistusluukkujen sekä irrotettavissa olevien päätelaitteiden kautta. Rakennustarkastusviranomainen ja muu yhteisö, jonka hyväksyntää asennustyö edellyttää, kirjaa aloituskokouksessa tai myöhemmin ne tarkastukset, joihin aikoo hankkeen aikana osallistua. Rakennuttaja valvoo työn aikana, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, laitteet, materiaalit, työmenetelmät yms. ovat suunnitelma-asiakirjojen ja ennakkohyväksyntöjen mukaisia. Tarkastukset koskevat erityisesti peitettäviä rakenteita ja niissä olevia asennuksia kuten asennukset maassa, alapohjien alla, seinämissä, alakattojen yläpuolella, nousuroiloissa jne. kosteuden- ja vedeneristykset, lämmöneristykset, palotekniset eristykset kanavistojen ja ilmanvaihtokoneiden sisäpuolista puhtautta ja puhdistettavuutta putkien, kanavien ja kaapeleiden seinämäläpiviennit. Ilmanvaihtokanavistojen puhtauden tarkastaminen Ennen toimintakokeiden aloittamista tai ilmavirtojen säätötöiden ja toisen kerran ennen vastaanottotarkastusta (=yhteensä kahteen kertaan) ilmanvaihtourakoitsijan on osoitettava puolueettoman osapuolen tai tutkimuslaitoksen mittaustulosten perusteella, että ilmanvaihtokanavisto on riittävän puhdas. Kun kanavisto on urakoitsijan ilmoituksen perusteella tarkastettavassa kunnossa, rakennuttaja valitsee tarkastusmittauspaikat. Vastaanottomenettelyssä puhtauden todentavia suodatinmenetelmän mukaisia mittauksia tehdään 3 8 kpl. Hyväksyttävä pölymäärä kanavan sisäpinnalla puhtausluokituksen mukaan on 1 / 2,5 g/m2. Mittaustulosten osoittaessa puutteita kanavien puhtaudessa, suoritetaan kaikkien kanavien perusteellinen puhdistus vaadittuun puhtauteen pääsemiseksi ennen rakennuksen vastaanottotarkastusta. Tämän lisäksi LVI-valvojan johdolla ja osoittamista kanava-alueista tehdään videokuvaukset LVI-valvojan osoittamassa laajuudessa urakoitsijan kustannuksella. Putkistojen puhtauden tarkastaminen Urakoitsijan tulee ilmoittaa rakennuttajalle putkistojen huuhtelujen suoritusajankohta viikkoa ennen koetta. Toimenpiteistä tehdään tarkastuspöytäkirja, joka liitetään laadunvarmistuskansioon. Putkistojen huuhtelun yhteydessä tai sen jälkeen suoritetaan tarkastus, jossa todetaan sisäpuolisen huuhtelun onnistuminen. Tarkastus suoritetaan lianerottimista ja tyhjennysyhteistä vettä laskemalla. Tarvittaessa huuhteluja uusitaan. Vesi/etyylialkoholi ja vesiglykoliverkostot täytetään lopullisesti lämmönsiirtonesteellä vasta tarkastusten jälkeen. 27

28 Pohjaviemäreiden videokuvaus Maassa pihan alla ja maahan rakennuksen lattian alle asennetut sade- ja jätevesiviemärit, joihin käsiksi pääseminen myöhemmin vaatii asfaltin tai lattian avaamisen, kuvataan videolle lattian valamisen tai pihan valmistumisen jälkeen. Viemäreihin lasketaan puhdasta vettä ennen kuvaamista. Kuvauksen järjestää ja kustantaa putket asentanut urakoitsija. Kuvauksesta toimitetaan kuvaustiedosto (USB-muistitikku) ja kuvauspöytäkirja kuvauspaikkapiirustuksineen. Katso myös urakkarajaliite G08.21 Toimintatarkastukset Varmistaakseen työnsä vaatimusten mukaisuudesta urakoitsija tekee LVI-järjestelmille ja - laitteille ensin toimintatarkastukset (ns. itselle luovutus). Kohteen valmiuden toimintakokeisiin ryhdyttäessä tulee olla sellainen kuin toimintakokeiden osalta on tässä työselostuksessa tai urakkarajaliitteessä selostettu. Urakoitsijan tekemissä toimintatarkastuksissa käydään läpi yksityiskohdittain järjestelmällisesti LVI- järjestelmien ja -laitteiden toimintakokeissa tarkastettavat toiminnot. Toimintatarkastus tehdään yhdessä ko. järjestelmien toteuttamiseen osallistuneiden muiden urakoitsijoiden kanssa. Toimintatarkastuksessa havaittujen virheiden ja puutteiden korjaamiseen ryhdytään välittömästi. Toimintatarkastuksista laadittua ja allekirjoitettua pöytäkirjaa voidaan pitää pohjana toimintakokeissa. Katso myös urakkarajaliite. G08.22 Toimintakokeet Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeet tehdään urakoitsijoiden toimintatarkastusten jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana, kun urakoitsijat ovat todenneet, että kaikkien urakoiden osalta on valmius toimintakokeiden aloittamiseen. Toimintakokeet tehdään urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ja rakennuttajalle kirjallisesti ilmoittamana ajankohtana sen jälkeen, kun urakoitsijat ovat yhteisesti laatusuunnitelman edellyttämällä tavalla todenneet urakoihinsa kuuluvat velvoitteet suoritetuiksi. Toimintakokeet voidaan urakoitsijoiden laatujärjestelmistä riippuen tehdä pistokoeluontoisesti siten, että niissä tarkastetaan vain osa urakoitsijoiden toimintatarkastuksiin sisältyvistä toiminnoista. Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsijat ovat tehneet edellä esitetyt keskinäiset toimintatarkastuksensa ja todenneet niissä järjestelmien ja laitteiden olevan toimintakuntoisia. Lisäksi edellytetään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu kaikkien urakoitsijoiden osalta. Toimintakokeita ei aloiteta tai ne keskeytetään, jos velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Pääurakoitsija toimittaa kirjallisen esityksen rakennuttajalle toimintakokeiden aloittamisesta. Esityksen liitteenä tulee olla urakoitsijoiden toimintatarkastuksien tarkastuslistat edellä kuvattuine merkintöineen. Hyväksytyillä toimintakokeilla on tarkoitus varmistaa ennen vastaanottoa riittävä työaika LVIjärjestelmille ja -laitteille määritellyille koekäytöille sekä säädöille ja mittauksille. Katso myös urakkarajaliite. G08.23 Säädöt ja mittaukset LVI-järjestelmien ja -laitteiden suunnitelman mukainen toiminta säädetään ja mitataan hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen. Sisäilmastoon, meluun, energiatalouteen yms. 28

29 vaikuttavat tekijät mitataan noudattaen ko. LVI-järjestelmiä koskevia viranomaismääräyksiä mm. RakMK C1 ja D2 sekä hyväksyttyjä mittausohjeita ja -standardeja. LVI-koneiden ja -laitteiden ilmavirtojen sekä vesi- ja liuosvirtojen yms. on oltava laitevalintojen pohjalta tarkistetuissa arvoissa ennen niitä palvelevien rakennusautomaatiolaitteiden viritystoimenpiteitä. Viritystuloksista laaditaan pöytäkirja. Hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen kukin urakoitsija suorittaa asentamiensa järjestelmien säädöt ja mittaukset. Kaikki mittaukset dokumentoidaan siten, että kaikki mittaukset voidaan toistaa ja mittaustiedot voidaan tarkastaa. Mittauspöytäkirjamallit tulee hyväksyttää ennen mittaustoimenpiteisiin ryhtymistä. Mittauksiin käytettävien laitteiden kalibroinnin on oltava voimassa (mittalaitteen valmistajan suosituksen mukaisesti). Rakennusautomaatiotöiden tekijän tulee olla tarvittaessa mukana kaikissa säädöissä ja mittauksissa sekä niihin liittyvissä tarkastuksissa. Tarkemmat järjestelmäkohtaiset säätö- ja mittausohjeet on esitetty ao. järjestelmän selostuskohdassa. Katso myös urakkarajaliite. G08.24 Rakennusautomaatiotoimintojen parametrien asettelu ja laitteiden viritys LVI-koneiden ja -laitteiden ilmavirtojen sekä vesi- ja liuosvirtojen yms. on oltava laitevalintojen perusteella tarkistetuissa arvoissa ennen niitä palvelevien rakennusautomaatiolaitteiden parametrien ohjelmointia ja muita viritystoimenpiteitä. Viritystuloksista laaditaan pöytäkirja. Katso RAU -työselostus J Parametrien asetteluun ja laitteiden viritystoimenpiteisiin kuuluu: säätöpiirien virittäminen vakaan säätötoiminnan aikaansaamiseksi mittauksien kalibroinnit trendiajot ohjelmiston tarkastus Katso myös urakkarajaliite. G08.25 LVI- järjestelmien ja laitteiden kuormituskokeet LVI-laitteille ei tehdä varsinaista kuormituskoetta. G08.26 Tarkistusmittaukset Kaikki mittaukset ja säädöt tarkastetaan rakennuttajan työn aikana harkitsemassa laajuudessa. Tarkistusmittaukset suorittaa urakoitsija omilla mittalaitteillaan rakennuttajan läsnä ollessa. Rakennuttaja voi halutessaan käyttää myös omia mittalaitteitaan. Tulokset dokumentoidaan urakoitsijoiden mittauspöytäkirjoihin urakoitsijoiden mittausarvojen rinnalle. Katso myös urakkarajaliite. G08.30 Viranomaisten tmv. tarkastukset Urakoitsija hoitaa oma-aloitteisesti yhteydet rakennustarkastusviranomaisiin ja muihin yhteisöihin, joiden hyväksyntää LVI-järjestelmät ja -tuotteet edellyttävät ja hyväksytettävä ne. Kaikkien tarvittavien viranomaistarkastusten yms. on oltava hyväksytysti suoritettu lopputarkastustilaisuuteen mennessä. G08.31 Luovutus- ja käyttöasiakirjat Urakoitsija laadituttaa itse aiheuttamiensa muutosten suunnitelmat ja CADluovutuspiirustukset. Katso myös urakkarajaliite. Urakoitsija antaa osaltaan tiedot hankkeen huoltokirjan täydentämiseksi. Huoltokirjaan annetaan tiedostomuodossa doc, exe, jpg, tif tai pdf seuraavat tiedot 29

30 Konekortit (kaikista kojeistoista) Huolto-ohjeet Laite-esitteet Koottu lista materiaalitoimittajista Kojeluettelo puhallinluettelo, suodatinluettelo, pumppuluettelo ja venttiililuettelo Putkitoimittaja: Kolme sarjaa arkistopiirustuksia kansioihin nidottuna, sisältäen urakoitsijan laatimat tarkepiirustukset ulkopuolisista putkista ja viemäreistä Vesilaitoksen tarkastustodistukset Kolme sarjaa laitteiden käyttö- ja huoltosuunnitelmaan liittyviä huolto- ja hoito-ohjekirjoja, joista 1 sarja muovikansioissa lämmönjakohuoneen seinälle kiinnitettyyn säilytyskaappiin Laminoitu jäähdytyksen kytkentäkaavio IV-konehuoneeseen seinälle. pumppaamot, jäähdytyslaitteet Kaikki mittaus- ja säätötoimenpiteiden dokumentit viemärikuvausten videotiedostot Laitevalintaehdotusvaiheessa tuotetut käyrästöt, mitoituslaskelmat ja mittapiirrokset laadunvarmistuskansio tarkastusdokumentein täydennettynä Ilmanvaihtotoimittaja: Kaikki mittaus- ja säätötoimenpiteiden dokumentit Pöytäkirja painekokeiden suorituksesta sekä muut viranomaisten vaatimat todistukset ja pöytäkirja Kolme sarjaa arkistopiirustuksia kansioihin nidottuna, joista yksi sarja väritettynä Laitteiden huolto- ja hoito-ohjekirjat 3 sarjaa muovikansioissa Laminoidut ilmanvaihtojärjestelmän toimintakaaviot ko. koneiden välittömään läheisyyteen iv-konehuoneisiin sekä ilmanvaihdon periaatekaavio Laminoitu paikantamispiirustus laitehuoneen seinälle kiinnitettynä. Laitevalintaehdotusvaiheessa tuotetut käyrästöt, mitoituslaskelmat ja mittapiirrokset Laadunvarmistuskansio tarkastusdokumentein täydennettynä. Rakennusautomaatiotoimittaja: Kolmena sarjana kansioihin nidottuina: alakeskusten ja erillisten I/O-moduulien sijoitus- johdotus- ja kytkentäpiirustukset suunnittelijan laatimat tasopiirustukset työnaikaisilla muutoksilla päivitettyinä järjestelmäkuvaus kojeiden toimintakaaviot ja -selostukset järjestelmän suomenkieliset käyttö- ja toimintaohjeet kaikkien laitteiden tekniset tiedot ja hankintatiedot järjestelmän ja laitteiden huolto-ohjeet koestus-, säätö- ja virityspöytäkirjat koekäyttöpöytäkirja standardiverkkomuuttujataulukot (SNVT) kaikista järjestelmään liitetyistä Lon-laitteista ja Lon-toiminnoista (paperitulostus ja ohjelma) trendiajot väritulostuksina grafiikkakuvat väritulostuksina käyttöaikataulukot laadunvarmistuskansio tarkastusdokumentein täydennettynä. 30 Yhtenä sarjana: alakeskusten ja erillisten I/O-moduulien sijoitus- johdotus- ja kytkentäpiirustukset kansioihin nidottuina ja sijoitettuna alakeskusten tms. piirustustaskuihin kojeiden toimintakaaviot ja -selostukset A4-kokoon taitettuina, kansioihin nidottuina ja sijoitettuna alakeskusten tms. piirustustaskuihin

31 31 loppupiirustukset ja ohjelmatallenteet levykkeillä (levykkeet varustettava sisällysluettelolla ja tiedolla siitä, millä ohjelmalla kukin tiedosto on luotu) Asiakirjat kustantaa urakoitsija. Asiakirjat on ennen vastaanottotarkastusta hyväksytettävä tilaajalla. Yleisohjeita luovutusasiakirjoista Arkistopiirustukset laatii suunnittelija urakoitsijan toimittamien tarkepiirustusten perusteella. Näistä piirustuksista urakoitsija kustannuksellaan tilaa arkistopiirustukset. Kaikki kansiot varustetaan seläkkeellä, jossa on selvästi ilmaistu kansion sisältö sekä asianmukaisella sisällysluettelolla ja välilehdillä. Aineistoa voidaan sopivassa määrin sijoittaa myös yhteisiin kansioihin. Kojekeskuksiin sijoitettavat kytkentäkaaviot kerätään muovikansioon, joka sijoitetaan keskuskotelon oveen tai seinälle keskuksen välittömään läheisyyteen kiinnitettyyn lujitemuovikoteloon (löysää muovitaskua ei hyväksytä). Konehuoneiden seinille kiinnitettävät laminoidut kuvat ovat suoria muovipintaisia kopioita ja tehty valonkestävälle paperille. Käyttö- ja huolto-ohjeiden tulee olla kaikista laitteista, jotka koostuvat useista osista, joille suoritetaan määräaikaishuoltoa tai viankorjausta tarvittaessa, esim.: pumput, pumppaamot, puhaltimet päätelaitteet, venttiilit, hanat. Kaikkien käyttö- ja huolto-ohjeiden tulee olla suomenkielisiä. Ohjeiden tulee sisältää tarvittavat kokoonpano-, mitta- tms. -piirustukset ja osaluettelot varaosanumeroineen. Mikäli kokeita ja säätöjä jää suoritettavaksi takuuaikana, täydennetään aineistoa myöhemmin näiltä osin. Täydentämistä varten urakoitsija sisällyttää varsinaiseen luovutusaineistoonsa luettelon näistä myöhemmin toimitettavista asiapapereista. G08.32 Vastaanottotarkastus G08.40 Käyttöönotto Rakennuttaja suorittaa ennen vastaanottotarkastuksia ennakkotarkastuksia, joihin kohdetta hoitanut työnjohtaja urakoitsijan edustajana osallistuu. Urakoitsijalla tulee olla tarvittavat mittalaitteet LVI-järjestelmien ja -laitteiden toiminnan ja suoritettujen säätötöiden tarkistamiseksi pistokokein. Urakan vastaanottotarkastus pidetään sen jälkeen, kun urakoitsijan suorituksen lisäksi muiden urakoitsijoiden LVI-järjestelmiin liittyvät suoritukset ovat sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaisessa kunnossa. Kohdetta hoitanut työnjohtaja osallistuu vastaanottotarkastukseen yhtenä urakoitsijan edustajana. Tarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet tulee korjata mahdollisimman pian, jotta rakennuskohde voidaan ottaa käyttöön vastaanottotarkastuksessa. Uusintatarkastusten kustannukset jakautuvat urakkaohjelman mukaisesti. Katso myös urakkaohjelma ja urakkarajaliite. Rakennus voidaan ottaa käyttöön, kun rakennusvalvontaviranomainen on sen käyttöön hyväksynyt ja muut osapuolet, joiden tarkastusta ja hyväksyntää järjestelmien käyttöönotto edellyttää, ovat antaneet siihen luvan. Urakoitsija luovuttaa käyttöönottoon liittyen tekniselle käyttäjälle kuittausta vastaan käyttöä palvelevat tarvikkeet ja varaosat. Tarvikkeet ovat tarkoituksenmukaisesti pakattuja ja ne toimitetaan teknisen käyttäjän osoittamaan paikkaan. Katso myös urakkaohjelma ja urakkarajaliite. Jos rakennus otetaan vaiheittain käyttöön, noudatetaan kunkin vaiheen osalta erikseen kuvattua menettelyä.

32 G08.41 Kiinteistökohtainen käyttö- ja huolto-ohje sekä huoltokirja Urakoitsija laatii kiinteistökohtaiset LVI-järjestelmien ja -laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet ja täydentää osaltaan huoltokirjan rakennuttajan ohjeiden mukaisesti. Katso myös Urakkarajaliite. 32 G08.42 Huoneistokohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet Laitteille, jotka on tarkoitettu rakennuksessa työskentelevien maallikkoihmisten käytettäväksi, laaditaan yksinkertaiset ja selkeät käyttöopasteet. Tällaisia laitteita ovat esim. huonelämpötilasäätimet ja lisäaikakytkimet. Opasteet käsittävät: kirjallinen perusteellinen esitys laitteen toiminnasta, liitetään huoltokirjaan laminoitu lyhyt opas laitteen käyttöön, kiinnitetään jokaisen laitteen yhteyteen G08.43 Käytön opastus Urakoitsijat ja laitetoimittajat järjestävät käyttäjän kanssa sovittavana ajankohtana käyttöhenkilökunnalle eri järjestelmien ja laitteiden käyttöä koskevan koulutustilaisuuden. Koulutettavilla tulee olla vähintään viikko aikaa ennen koulutustilaisuutta tutustua käyttö- ja huolto-ohjeisiin sekä huoltokirjaan. Urakoitsija esittelee tekniselle käyttäjälle ja muille kiinteistönhoitohenkilöille erikseen sovittuna aikana ennen loppukatselmusta luovutusasiakirjat ja huoltokirjan. Valvotuin harjoitussuorittein varmistetaan, että opastus on ollut toimitettujen LVIjärjestelmien ja -tuotteiden oikean käytön kannalta riittävää. Urakoitsija laatii pöytäkirjan käytönopastustilaisuudesta osanottajaluetteloineen ja toimittaa kopion rakennuttajalle. Sen lisäksi urakoitsija liittää kopion pöytäkirjasta jokaiseen luovutuskansiosarjaan. Katso myös Urakkarajaliite. G08.44 Ylläpitoa palvelevat tuotteet ja varaosat Urakoitsija luovuttaa loppukatselmukseen mennessä rakennuttajan edustajalle kuittausta vastaan käyttöä palvelevat tarvikkeet ja varaosat. Tarvikkeet ovat tarkoituksenmukaisesti pakattuja ja ne toimitetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Tarvikkeet on lueteltu kunkin urakan osalta erikseen tätä koskevassa LVI-selostuksen kohdassa. G08.50 Takuuajan toimenpiteet G08.51 Takuuhuolto Takuuaikana LVI-järjestelmissä havaitut virheet, viat ja puutteet korjataan sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Urakoitsijan takuuaikana suorittamat mittausten ja säätöjen tarkistukset ja niiden ajankohdat määritellään kunkin urakan kohdalta erikseen. Takuuajan päättyessä pidetään takuutarkastus. LVI-järjestelmien takuuhuolto järjestetään sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Takuuhuoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Takuuhuollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien takuuhuoltokäyntien väli on vähintään neljä (4) kuukautta ja enintään kahdeksan (8) kuukautta. Takuuhuoltokäyntien yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät takuuhuoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja aineet.

33 33 Tilaajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Jos laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä takuuhuoltokäyntien välillä, nämä välikäynnit kuuluvat takuuseen. Jokaisesta takuuhuoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen kiinteistönhoitajan kuittaus ja osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty. Takuuhuoltokäynnin yhteydessä on suoritettava yleiskatselmus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksenmukaisesti, sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen takuuhuoltokäynti takuuaikana on tehtävä aikaisintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. G * G * Putkitoimituksen takuuajanhuolto Vuosittain suoritettavat toimenpiteet kaikkien pumppujen, moottoreiden ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet. putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivisteiden korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Kalusteiden käyttöhanojen tiivisteiden vaihdon suorittaa hoitohenkilökunta. tarvittavat voiteluaine- ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen. valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. putkistoissa ja säiliöissä olevien lianerottimien ja vastaavien laitteiden tyhjennys ja puhdistus. takuuajan lopulla tehtävä laitteiden ja verkostojen syöpymissuojausten tarkistus ja korjaus. ruosteenestoaineiden tarkastus ensimmäisen takuuvuoden jälkeen. Tarkastus suoritetaan laboratoriotestein ja tulokset raportoidaan kiinteistön käyttäjille. Tarvittaessa suoritetaan tarvittavat kemikaalien lisäykset. Ilmanvaihtotoimituksen takuuajan huolto Vuosittain suoritettavat toimenpiteet ilmastointikojeiden mekaanisten liikkuvien osien toimintojen tarkastus, puhdistus sekä rasvaus valmistajan ohjeiden mukaisesti. puhaltimien ja pyörivien osien laakeriäänien ja tärinän tarkastus sekä tarvittaessa korjaus. lämmöntalteenottolaitteiden puhdistaminen, n. 4 kk käyttöönotosta sekä samalla tämän toimenpiteen opastus käyttäjälle. jäähdytyspuhaltimille kerran vuodessa perusteellinen koekäyttö ja laitevalmistajien suosittamat toimenpiteet. G * Jäähdytyslaitteiden takuuajan huolto kerran vuodessa perusteellinen koekäyttö ja laitevalmistajien suosittamat toimenpiteet. kerran vuodessa tarkastushuolto, jossa käydään läpi laitteiston toiminta. Tarkastuksesta laaditaan mittauspöytäkirja. G * Rakennusautomaatiotoimituksen takuuajan huolto Toiminnallista tai taloudellista haittaa aiheuttavat viat on urakoitsijan korjattava välittömästi. Takuuhuollot on tehtävä eri vuodenaikoina siten, että laitteistojen toiminta tulee tarkastettua eri kuormitustilanteissa. Huoltokäynnit on sovittava etukäteen käyttäjän kanssa. Kunkin huoltokäynnin pituus on vähintään yksi työpäivä.

34 Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: käyttäjän ilmoittamien vikojen ja puutteiden läpikäynti yhdessä käyttäjän kanssa sekä vikojen ja puutteiden korjaus anturikalibroinnit pistokoeluontoisesta tarkistettua kannettavaa mittaria hyväksikäyttäen, mittauksista laaditaan pöytäkirja. 20 % pisteistä tarkastetaan käyttäjältä saadun listan mukaisesti tarkistetaan tärkeimpien säätöpiirien toiminta ja asetusarvojen toteutuminen varmistetaan että käyttäjät osaavat käyttää laitteita ja laitosta oikealla tavalla. Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: tarkistetaan kaikkien toimilaitteiden liikkuminen laidasta laitaan sekä sulkutiiveys. tarkistetaan varolaitteiden toiminta, lukitukset, hälytykset ja niiden jälleenanto. 34

35 35 G1 G10 Lämmitysjärjestelmät Tässä jaksossa olevien tekstien lisäksi on huomattava mitä yleisiä vaatimuksia G0-jaksossa on sanottu. Kaikki kirkonkylän campus projektiin kuuluvat rakennukset liitetään projektin yhteydessä erillishankintana rakennettavaan lämpökeskukseen. Kaukolämpöverkko rakennetaan osana projektin alueen ulkoverkostojen toimitusta. Jokaisen rakennuksen lämmönjakokeskus sijoitetaan ao rakennuksen lämmönjakohuoneeseen. Rakennuksien lämmitysjärjestelmät on kuvattu ao. rakennuksen rakennustapaselostuksessa. Lämmitysverkostojen piirit varustetaan tarvittavin jakotukein sekä sulku-, säätö-, tyhjennysja ilmausventtiilein. Tämän pääkohdan mukaiset vaatimukset putkistoille ja varusteille koskevat myös jäähdytysputkistoja. Lämmitysjärjestelmien yleiset vaatimukset G Lämmitysjärjestelmien perusvaatimukset Urakkaohjelman, viranomaismääräysten ja suunnitelma-asiakirjojen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä Talotekniikka RYL 2002 Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2002 Energiateollisuus ry:n julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (LVI ) Sähkötietokortisto ST Verkostojen rakennepaineet: patteri- ja ilmanvaihdon lämmitysverkostot 0,6 MPa jäähdytysverkostot 0,6 MPa lattialämmitysverkostot 0,6 MPa G Olevat lämmitysjärjestelmät Ks. kohta G03. G Väliaikaiset lämmityslaitteistot Rakennusurakoitsija vastaa työnaikaisten tilapäisten lämmittimien hankinnoista. Putkiurakoitsija tekee tarvittavat liitostyöt. G Laadunvarmistus ja käyttöönotto Alaotsikoissa noudatetaan kohtaa G0 ja urakkarajaliitteen urakkarajoja. G G Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset Lämmitysjärjestelmissä noudatetaan työmaan laatusuunnitelmaa. Tiiviys- ja painekokeet G Tiiviys- ja painekokeiden perusvaatimukset Noudatetaan kohdan G08 ja Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan vaatimuksia. G Lämmitysputkistojen tiiviys- ja painekokeet Noudatetaan kohdan G08 ja Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan vaatimuksia.

36 36 G Säädöt ja mittaukset G Säätöjen ja mittausten perusvaatimukset G Lämmitysverkoston säätö Patteriverkoston perussäätö Ennen rakennuksen vastaanottoa suoritetaan seuraavat toimenpiteet: Patteriventtiilien termostaattiosien tulee olla irti. Asennetaan suunnitelman mukaiset esisäätöarvot. Suunnitelmissa on annettu patterikohtainen virtaama sekä patteriventtiilin paine-ero. Näistä urakoitsija säätää valitsemansa patteriventtiilin mukaisen esisäätöarvon. Linjasäätöventtiilien virtaamat tai paine-erot mitataan ja säädetään suunnitelman mukaisiksi. Sallittu poikkeama ± 10 %. Kertasäätöventtiilit lukitaan tai rajoitetaan säätöarvoonsa. Venttiilin tunnus (linjanumero), säätöasento sekä paine-ero- ja virtaamatiedot merkitään venttiiliin ripustettavaan muovitaskuun. Virtaamien säädöstä tehdään pöytäkirja, josta ilmenevät venttiilin sijainnin osoittava tunnus, säätöventtiilin tyyppi ja DN-koko, säätöasento, mitattu painehäviö, säädetty virtaama ja suunniteltu virtaama sekä maininnat edellä luetelluista mittausolosuhteista. Asennetaan patteriventtiilien termostaattiosat paikoilleen. Asennetaan termostaattien rajoitukset seuraaviin lämpötiloihin. toimistot-, luokat- yms. huoneet 22 C eteiset 20 C varastot, käytävät 18 C Patteriverkoston hienosäätö Ensimmäisenä takuuvuotena suoritetaan perussäädön hienosäätö seuraavasti: Hienosäätö suoritetaan ulkolämpötilan ollessa alle 0 C. Termostaattiosat irrotetaan patteriventtiileistä. Asetellaan suunnitelman mukainen menovesilämpötila. Ilmanvaihtolaitos pysäytetään mittausten ajaksi. Suoritetaan lämpötilamittaukset huoneilma 1,5 m ulkoseinästä 1,5 m korkeudelta pattereihin menevä vesi patterikohtaisesti pattereista palaava vesi patterikohtaisesti Mikäli huonelämpötilat ovat jäljempänä esitetyissä rajoissa, perussäätö on onnistunut. Mikäli esitetyt rajat ylitetään, on suoritettava hienosäätöjä niin, että rajoja ei ylitetä. Mahdolliset uudet tarkistukset suoritetaan, kuten edellä on selostettu. Vaaditut lämpötilarajat: huoneet yleensä ulkoseinävyöhykkeellä ±1 C keskiarvosta (mitoitusarvot huomioituina) nurkkahuoneet ja huoneet joissa on normaalia suuremmat ikkunat + 0,5 + 2,5 C keskiarvosta. sisävyöhykkeellä olevat huoneet, joissa on lämmityspatteri, tarkistetaan vain patterin meno- ja paluuveden lämpötilat (jäähtymä säädetään vastaamaan keskimääräistä jäähtymää ±20 %). Kun huonelämpötilat on tasattu vaadittuun tarkkuuteen, suoritetaan tarkastusmittaus kiinteistön edustajan läsnä ollessa. Linjasäätöventtiilien virtaamat mitataan patterikohtaisten säätöjen jälkeen ja mittauksista tehdään pöytäkirja, joka korvaa suoritetusta alustavasta säädöstä tehdyn pöytäkirjan. Termostaattiosat kiinnitetään.

37 Kaikki mittaus- ja säätövaiheet kirjataan pöytäkirjaan, josta ilmenevät säädön suorittaja, päivämäärä, huonelämpötilat, säätöasennot, säätöhetken ulkolämpötila tuulen suunta ja voimakkuus ja verkoston meno-/paluulämpötilat pattereittain sekä mahdolliset häiriötekijät (esim. päällä olevat ATK-laitteet). Pöytäkirja luovutetaan rakennuttajalle. Muiden nesteverkostojen säätö Tämä koskee ilmastoinnin lämmitysverkoston, jäähdytysverkoston, lämpimän käyttövesiverkoston (kiertojohdon) yms. putkiston säätöä. Pääverkoston rinnakkaisten alaverkostojen (tuloilmakojeet yms.) sisäiset virtaamat säädetään pääverkoston venttiilin ollessa suljettuna (moottoriventtiili tai sulkuventtiili). Pääverkon virtaamat säädetään kaikkien alaverkkojen maksimivirtaamalle (kaikki moottoriventtiilit auki-asennossa). Alaverkostojen pumppujen pitää olla käynnissä mittauksien aikana. Mikäli verkostolla on erilaiset kesä/talvi tms. käyttötilat, säädetään kaikkien käyttötilojen virtaamat erikseen ja lisäksi tulee varmistaa, että käytössä on oikeat pumput ja mahdolliset sulkuventtiilit ovat oikeissa asennoissa. Kertasäätöventtiilit lukitaan tai rajoitetaan säätöarvoonsa. Venttiilin tunnus (linjanumero tai laitteen tunnus), säätöasento sekä paine-ero- ja virtaamatiedot merkitään venttiiliin ripustettavaan muovitaskuun. Virtaamien säädöstä tehdään pöytäkirja, josta ilmenevät venttiilin sijainnin osoittava tunnus, säätöventtiilin tyyppi ja DN-koko, säätöasento, mitattu painehäviö, säädetty virtaama ja suunniteltu virtaama sekä maininnat edellä luetelluista mittausolosuhteista. Pumppujen paine-erot, lianerottimien paine-erot yms. mittaustuloksiin ja virtaamiin vaikuttavat arvot mitataan ja kirjataan pöytäkirjoihin. Paljetasaimien mittaus Paljetasaimien pituudet mitataan painekokeen jälkeen kahdessa eri lämpötilassa joiden tulee olla mahdollisimman lähellä käytännössä esiintyviä lämpötilojen ääriarvoja. Mittauksesta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan paljetasaimen tunnistetiedot, mitatut pituudet ja vastaavat lämpötilat. Rakennuttaja tarkastaa paljetasaimien pituudet urakoitsijan mittauksen jälkeen. Suurin sallittu asennusvirhe on 5 mm. Paisuntalaitteiden toiminnan tarkastukset Tarkistetaan paisuntajärjestelmän toiminta mittaamalla verkoston painearvot verkoston minimi- ja maksimilämpötiloilla. Mittauksesta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan paisunta-astian tunnus, mitatut verkoston paineet ja vastaavat verkostojen meno/paluulämpötilat. 37 G G Rakennusautomaatiotoimintojen viritys Noudatetaan kohdan G08 ja Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan vaatimuksia. Takuuajan toimenpiteet Noudatetaan kohdan G08 ja Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan vaatimuksia.

38 38 G11 G1100 Lämmöntuotanto Lämmöntuotannon yleiset vaatimukset G Perusvaatimukset G Tarvikkeet ja materiaalit G Asennustyö G1111 Lämmönjakokeskukset Rakennukset varustetaan omalla lämmönjakokeskuksella, joka sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen. G Perusvaatimukset G Asennus G Varusteet Lämmönjakokeskus on tehdasvalmisteinen kokonaisuus. Lämmönsiirtimet toimitetaan yhteiselle alustalle tai ryhmittäin erillisille alustoille asennettuna, putkitettuina, ensiöpuolen painesäätimin varustettuina, pääkiertopumput, sulku-, säätö- ja kertasäätöventtiilit sekä säätöjärjestelmän anturit ja mittarit asennettuina. Rakennusautomaatiourakoitsija toimittaa säätöventtiilit ja anturit lämmönjakokeskuksen valmistajalle. Lämmönjakokeskuksen pumput ovat saman valmistajan tuotantoa kuin muut lämmityspumput kohteessa. Putkiurakoitsija toimittaa lämmönjakokeskuksiin asennettavat pumput lämmönjakokeskuksen valmistajalle. Lämmönjakokeskukset varustetaan säätöjaloilla tai vastaavilla, joilla keskus kiinnitetään alustalleen. Lämmönjakokeskusten osat ja laitteet sekä mitoitusarvot on esitetty kytkentä- ja säätökaavioissa. Lämmönjakokeskukset asennetaan niin, että ne voidaan omalla paikallaan ilmata ja tyhjentää. Putkistot liitetään hitsaus- tai laippaliitoksin. Lämmönjakokeskus varustetaan pumppujen laitekeskuksella. Laitekeskus sisältää pääkytkimen varokkeet ryhmäjohdoille ja ohjauspiireille ohjauskytkimet ja merkkilamput pumpuille kontaktorit lämpösuojat apu- ja ohjausreleet riviliittimet kaikille johtimille. G1112 Lämmönsiirtimet Lämmönsiirtimet ovat juotettuja / hitsattuja (tiivisteettömiä) levylämmönsiirtimiä. Lämmönsiirtimen rakenneaineena käytetään haponkestävää terästä. EN Putkistot liitetään lämmönsiirtimiin hitsaus- tai laippaliitoksin. DN 20 -kokoisten tai pienempien putkien liitokset voidaan tehdä kierreliitoksin. Laippaliitoksissa käytettävien ruuvien ja muttereiden lujuuden ja mittojen on oltava standardien SFS 2065 ja SFS 2069 mukaisia. Siirrinpaketti varustetaan nostokorvakkeilla ja siirtimeen merkitään kohdat, joista nostot ja siirrot tehdään.

39 Lämmönsiirrin varustetaan tyhjennys- ja ilmanpoistoyhteillä siten, että siirrin voidaan puhdistaa, ilmata ja tyhjentää. Kun tyhjennykseen ja ilmanpoistoon käytetään sulkuventtiilejä, jotka voidaan avata pienellä liikkeellä täyteen paineeseen, niiden päät varustetaan turvallisuuden vuoksi tulppauksella. Lämmönsiirrin eristetään kohdan G9 mukaan. Jakotukit eristetään kuten vastaavat putkistot. Lämmönsiirtimen ilmanpoisto- ja tyhjennyskohdat asennetaan niin, että siirrin voidaan omalla paikallaan ilmata ja tyhjentää. Varoventtiilien ym. tyhjennysputket johdetaan lattiakaivoon. Lämmönsiirrintä on voitava huoltaa esteettömästi. Lämmönsiirrin asennetaan tekniseen tilaan alustalleen seuraavasti: vaakasuoraan ja huoltoa tarvitseville sivuille jätetään vapaata tilaa vähintään 600 mm mitattuna siirtimen uloimman osan ulkopinnasta siirtimen ohjauskeskuksen eteen jätetään huolto- ja käyttötilaa 1000 mm sen koko pituudelta 39 G12 G1200 G1210 G1211 Lämmönjakelu Lämmönjakelun yleiset vaatimukset Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti. Putkitustavat Putkistot Putken sisämitan tulee olla vähintään ilmoitetun DN-mitan suuruinen. Tiloissa saa käyttää hitsausliitoksia. Lämmitysputket, toisiopuoli DN 10 - DN 50, teräs, puristus, kierre- ja hitsausliitoksin, jäähdytysputket pohjamaalattuna, LVI nro DN 65, teräs, laippa- ja hitsausliitoksin, LVI nro kaikissa putkiston haaroituksissa ja koonmuutoksissa sekä yli DN 25 suunnan muutoksissa käytetään ainoastaan standardiosia DN putkiliitokset tehdään reunavahvisteisilla kierreosilla. Vaihtoehtoisesti lämpöputket voidaan tehdä sähkösinkittyä teräsputkea esim, Mapresslämpöjohtoputkea käyttäen. Vaihtoehtoisesti voidaan teräsputkien liitämiseen käyttää esim. Victaulic-uraliittimiä. Lattialämmityksen kytkentäjohtojen materiaali on diffuusiosuojattu Pex-muoviputki ja runkojohdot sähkösinkittyä teräsputkea tai teräsputkea hitsaus- tai kierreliitoksin. G1220 Pumput Lämpöjohto-, lämminkäyttövesi-, lämmön talteenotto- ja jäähdytysnesteverkostojen pumput ovat keskipakopumppuja vesivoideltuja tai kuivamoottoripumppuja. Urakoitsijan tulee toimittaa rakennuttajalle ja LVI-valvojalle pumppujen käyrästöt ja toimintapisteet ja saada rakennuttajan kirjallinen hyväksyntä ennen pumppujen tilaamista. Pumppujen tehot, kytkentätapa ja ryhmittely ilmenevät piirustuksista. Pumppujen hyväksyttämismateriaalit tulee sisältää konekortit positiokohtaisesti. Konekortissa tulee olla tuottokäyrästö ja P1 ottamateho mitoituspisteessä. Vakionopeuspumppu Pumpun materiaalien on sovelluttava pumpattavalle nesteelle. Pumput on valittava niin, että kokonaishyötysuhde jää hyötysuhdekäyrän parhaimmalle alueelle. Kuivamoottori pumppujen moottoreiden tulee olla kaikissa kokoluokissa (E1) IE2 tai parempaa hyötysuhdeluokkaa.

40 Kuivamoottori pumppujen juoksupyörä saa olla enintään kaksi dimensiota pienempi pumpun pesään mahtuvasta maksimi juoksupyörästä. Pumput on valittava niin, että tuottoa voidaan muuttaa 20% suuremmaksi, joko juoksupyörää vaihtamalla tai kierrosnopeutta nostamalla, ilman moottorin suurentamista. Pumput integroidulla taajuusmuuttajalla Pyritään valitsemaan EC- moottoreilla varustettuja A- energialuokan pumppuja. Ns. kuivamoottoriset integroidut taajuusmuuttajapumput tulee olla, erillisellä paineerolähettimellä varustettuja. Mikäli taajuusmuuttajissa ei ole erillistä näyttöä (esim. nostokorkeus, ohjaustapa, käyrä jne.) tulee urakoitsijan toimittaa erillinen kaukosäädin tiedon saamiseksi taajuusmuuttajista. Valvonta-alakeskuksiin liitettävät pumput, tulee sisältää lisälaitteet, jotta rakennusautomaatioon esim, indikointi, hälytys, ohjaus ja säätö on mahdollista. Ks säätökaavio Pumput on valittava niin, että tuottoa voidaan muuttaa 20% suuremmaksi Käyttövesipumppu Pyritään valitsemaan EC- moottoreilla varustettuja A- energialuokan pumppuja. Pumppupesä on sovelluttava pumpattavalle nesteelle, pronssi, haponkestävä- tai ruostumaton teräs 40 Pumppujen varasarjat Pumpuille toimitetaan täydelliset varasarjat seuraavasti: Lämpöjohtoverkostot tuloilmakojeille kutakin pumppukokoa kohden varasarjoja ei toimiteta rinnakkain toimiville pumpuille. Vain huoltolaippa kaksoispumpuille. Liuosverkostojen täyttöpumppu esim (Nira 6B1 1101). G Asennus Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti. G1230 G1231 Venttiilit Sulkuventtiilit Lämmitys DN 10 - DN 50, palloventtiili sinkkikadon kestävää messinkiä, kierreliitoksin, avattavin liittimin, täysaukkomalli paineluokka 1,0 MPa. LVI nro Esim. Oras 4000 DN 65 - DN 200, laipallinen hiiliteräs palloventtiili, pallo ruostumaton teräs AISI 304, paineluokka 1,0 Mpa LVI nro Esim. Naval Jäähdytys DN 10 - DN 50, palloventtiili sinkkikadon kestävää messinkiä, kierreliitoksin, avattavin liittimin, täysaukkomalli paineluokka 1,0 MPa. LVI nro Esim.Naval DN 65 - DN 125, Laipallinen hiiliteräksinen palloventtiili, pallo ruostumaton teräs paineluokka 1,0 MPa LVI nro Esim. Naval 2855 DN 150 -, Läppäventtiili laippojen väliin, runko valurautaa, läppä AISI431 1,0 MPa. Käsikäyttöiset venttiilit DN150 käsikahvalla ja suuremmat venttiilit kierukkavaihteella. Jos linjasäätöventtiili sisältää sulkutoiminnan palloventtiilillä, ei erillistä sulkuventtiiliä tarvita. Pumppujen sulkuventtiilit ovat pumppujen laippojen kokoa. Tyhjennysventtiilit

41 41 Teknisissä tiloissa: DN 15, palloventtiili sinkkikadon kestävää messinkiä kierreliitoksin, paineluokka 1,0 Mpa varustettuna letkuliittimin ja sulkutulpin yleisissä tiloissa ja linjojen alimpien lämmityspatterien yhteydessä: tulppahana varustettuna letkuliittimin ja sulkutulpin G1232 G1233 G1234 G1235 G1236 G1237 G1238 Linjasäätöventtiilit Kaikista venttiileistä tulee olla julkaistuna vastuskäyrät, niiden tulee olla lukittavia ja niiden kahvojen tulisi olla tarvittaessa poistettavissa. Ellei kahvaa voida poistaa varustetaan venttiilit kilvellä "säätöventtiili, ei saa koskea". Lämmitys DN 15 - DN 50,Kierteellinen linjasäätöventtiili mittaus- ja tyhjennysyhtyeet, Oras 4100 DN65 - DN200, Laipallinen hiiliteräksinen linjasäätöventtiili, paineluokka 1,0 MPa, Esim. Naval Oy:n Navaltrim. Jäähdytys DN 15 - DN 50,Kierteellinen linjasäätöventtiili mittaus- ja tyhjennysyhtyeet, Oras 4100 DN65 - DN200, Laipallinen hiiliteräksinen linjasäätöventtiili, paineluokka 1,0 MPa, Esim. Naval Oy:n Navaltrim. Venttiilit tulee olla varustettu mittausyhteillä. Yksisuuntaventtiilit Lämmitys, jäähdytys DN 10 - DN 50, Takaiskuventtiili kierreliitoksin, paineluokka 1,0 MPa, LVI:no 3911 DN 50 - DN 150, Takaiskuventtiili laipoin, paineluokka 1,0 MPa, Esim Aseko Oy aseko 501 Malli 287 DN 200-, Läppätakaiskuventtiili AISI 316,laippojen väliin, paineluokka 1,0 MPa. Esim. Armatec AT2646F Varustettava virtaussuunnan osoittavalla nuolella Säätöventtiilit Putkiurakoitsija asentaa lämmitys- jäähdytysvesiverkostoon RAU -urakoitsijan hankkimat moottorikäyttöiset säätöventtiilit (katso laiteluettelo) Magneettiventtiilit Magneettiventtiileinä käytetään putken nimelliskoon mukaista, jännitteettömänä auki toimivaa venttiiliä ellei suunnitelmissa toisin ole määritetty. Patteriventtiilit Termostaattiset patteriventtiilit ja patteriliittimet ovat esim. mallia IMI tai Danfoss. Patteriventtiilit varustetaan kiintoanturilla, ellei piirustuksessa toisin ole mainittu. Kaikki patterit varustetaan sulkuyhdistimillä. Täyttöventtiilit Täyttöventtiili (sis. yksisuuntaventtiilin ja sulkuventtiilin), sinkkikadon kestävää messinkiä, paineluokka 1,0 MPa. Tyhjennysventtiilit Teknisissä tiloissa: DN 15, palloventtiili sinkkikadon kestävää messinkiä kierreliitoksin, paineluokka 1,0 Mpa varustettuna letkuliittimin ja sulkutulpin. Yleisissä tiloissa ja linjojen alimpien lämmityspatterien yhteydessä: tulppahana varustettuna letkuliittimin ja sulkutulpin Tyhjennysventtiilit, 3710

42 42 Liitinosin, 2932 G1240 G1241 G1242 G1243 Putkistovarusteet Lämpömittarit Lämpömittarinesteenä käytetään värjättyä spriitä. nestepilarimalli, tarkistettu, C mittarinsuojus, sinkkikadon kestävä messinki, Tarkkuus +1 C, 200 mm tai 300mm halkaisijaltaan vähintään 60 mm oleva osoittava taskullinen mittari, mittausalue C, tarkkuus +1 C mittaritaskuun lämpöä hyvin johtava tahna (silikonirasva 5gr Ratho) Lämpömittareiden kohdalle DN 40 ja pienempiin putkiin on tehtävä laajennus niin, että putken poikkipinta-ala ei pienene. Painemittarit Painemittareiden osoitintaulun halkaisijan tulee olla vähintään 100 mm. Maksimilukeman tulee olla noin 20 % suurempi kuin mitattava paine ja asteikon laatu MPa. Painemittarit ovat Painemittarit liitetään palloventtiilillä Mittarihanoja ei käytetä. Painemittareiden virheen tulee olla pienempi kuin ± 2 % mittarin maksiminäyttämästä. Mittausalueet ensiöpuolella 0...1,6 MPa toisiopuolella 0...0,6 MPa Painemittausyhteet Ilmastoinnin lämmöntalteenotto-, lämmitys- ja jäähdytyspatterien, kompressorien höyrystimien, nestelauhduttimien sekä kiertopumppujen yli mitataan paine-erot painehäviöiden tarkastamiseksi ja virtaamien mittaamiseksi. Mittausta varten em. laitteet varustetaan mittausyhteillä, jonka muodostaa DN 10 putkihaara, palloventtiili ja mittaushana. Mittaushanat mallia IMI Hydronic Engineering tai Oras. Mittaushanat samaa tyyppiä venttiileiden mittaushanojen kanssa. Ilmanpoistimet Automaattiset ilmanpoistimet, Ilmakellot varustetaan sulkuventtiilein, 3710 Mikäli putkijohdoista ei saada ilmaa poistetuksi pattereiden kautta, asennetaan tarpeellisiin kohtiin helposti hoidettavat ilmakellot ilmanpoistohanoineen. Ilmanpoistoventtiilit automaattinen ilmanpoistin ruostumaton teräs AISI palloventtiili, sinkkikadon kestävä messinki, liitostapa kierre, Tarvittaessa käytetään matalaa mallia. Ilmakellot Ilmakellot tulevat verkoston ylimpiin kohtiin, joihin ilman oletetaan kertyvän. putkilaajennus 1,5 x DN + automaattinen ilmanpoistin ruostumaton teräs AISI palloventtiili, sinkkikadon kestävä messinki, paineluokka 1,0 MPa, liitostavat hitsaus ja kierre. Varustetaan sulullisella ilmanpoistoventtiilillä ja ilmanpoistojohdolla käyttökorkeudella olevine venttiileineen. Laajennusosan pituus 3 x laajennusosan halkaisija. Kaasunpoistajat Patterilämmitys ja ilmanvaihdon lämmitysverkostoihin asennetaan tyhjö-kaasunpoistajat esim. Reflex 'servitec magcontrol paineenpitoa, kaasunpoistoa ja veden jälkitäyttöä varten. Ensimmäinen veden lataus huuhdeltuun järjestelmään tyhjökaasunpoistajan kautta. Veden latausprosessi n. 52 tuntia. Tyhjö-kaasunpoistajat asennetaan lämmönjakohuoneeseen tilaan. Laite liitetään metallivahvistetuin letkuin palveltavaan verkostoon.

43 43 G1244 G1245 G1250 Joustavat liittimet Valinnassa on otettava huomioon verkoston rakennelämpötila. laipallinen kokometalliletku ruostumatonta terästä AISI 304, paineluokka 1,6 MPa laipallinen kumipalje (happidiffuusion estävää laatua), paineluokka 1,0 MPa Lianerottimet Valurauta tai teräs, suodinverkko RFe, silmäkoko 0,5 mm, varustetaan (huuhtelu) tyhjennyssulkuventtiilillä letkuliittimin, paineluokka putkiston mukainen, valmiiksi pintakäsitelty. Paineluokka putkiston mukaan. Esim. Aseko Oy, FIG Paisunta- ja varolaitteet G Perusvaatimukset Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti G1251 G1252 G1270 Paisunta-astiat Paisuntasäiliöt ovat kaasutäytteisiä kalvopaisunta-astioita (teräs) vaihdettavalla tai kiinteällä kalvolla (kumiseos). Kaasun täyttö autonrengasventtiilin kautta. Varoventtiilit Lämmitysverkostot varustetaan kahdella varoventtiilillä. Varoventtiilit ovat messinkisiä, kierreliitoksin. Ilmanvaihtolaitteiden lämmitys-, jäähdytysvesi ja lämmöntalteenottoputkistot G Perusvaatimukset Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti. Putkiurakoitsijan tulee kunkin järjestelmän täytön yhteydessä mitata ko. järjestelmän tilavuus ja merkitä se säiliön lähelle kiinnitettyyn kilpeen, jossa teksti: "Etyleeniglygoli pitoisuus xx paino-%, järjestelmän tilavuus...l". Järjestelmien täytön jälkeen tulee liuosta jäädä astioihin vähintään 25% ko. järjestelmän suunnittelijan laskemasta tilavuudesta. Etyleeni-glykoliastiaan tulee teksti josta ilmenee: aine, valmistaja, liuoksen väkevyys, varoitus sen myrkyllisyydestä ja että sitä ei saa kaataa viemäriin. G1271 G1272 G1273 G1274 Putket Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti. Katso kohta G1211 Pumput Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti. Katso kohta G1220 Venttiilit Lauhdutinpiirissä on otettava huomioon vesi-glykoliseos (65/35 %) tiivistevalinnassa. Muilta osin noudatetaan kohtaa G1230. Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti. Putkistovarusteet Noudatetaan kohtaa G1240 Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti.

44 44 G1275 Paisunta- ja varolaitteet Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti. Katso kohta G1250 G13 G1310 Lämmönluovutus Patterilämmitys G Perusvaatimukset Patterit asennetaan vähintään 100 mm korkeuteen valmiista lattiapinnasta. Suojapakkaus avataan ainoastaan liitäntäyhteiden kohdalta ja pakkauksessa mukana tulevien ilmaruuvin ja sulkutulpan asentamiseksi. Kaikkien patterikannakkeiden ja kiinnikkeiden mallit ja asennustavat on hyväksytettävä arkkitehdilla, LVI-valvojalla ja tarvittaessa tehdään malliasennus. Mikäli patterit halutaan maalata uudelleen värisävyn tai muun syyn takia, maalaustyö tehdään tehtaan ohjeiden mukaisesti. Patteriventtiilit katso kohta G1236. Pattereiden rakennepaine vähintään 0,6 MPa. G1311 G1312 G1315 G1320 G1322 G1324 Radiaattorit Radiaattorit ovat teräslevypattereita esim. mallia Purmo Compact, rakennepaine 600 kpa. Radiaattorit kannatetaan seinään kiinnitettävillä piilokannakkeilla Pystymalliset radiaattorit ovat mallia Purmo VR. Konvektorit Konvektorit ovat teräslevypattereita esim. mallia Purmo KON, rakennepaine 600 kpa. Yksinkertaiset konvektorit kannatetaan piilokannakkeilla (seinäkiinnitys), muut konvektorit asennetaan lattiakannakkeille, jotka kiinnitetään ruuveilla lattiaan. Konvektorit asennetaan vähintään 90 mm korkeuteen valmiista lattiapinnasta. Lattiaan upotettavat konvektorit ovat Aquilo F1T tyyppisiä varustettuina keskipakopuhaltimilla. Puhaltimet toimivat 12 voltin jännitteellä. Pattereiden varusteet Patterit varustetaan esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä esim. mallia Oras Stabila tai Danfoss RA-N,TRV-2; TA ja sulkuyhdistäjillä. Esisäätöarvot on merkitty piirustuksiin. Yleisissä tiloissa (piirustuksissa mainittu) käsisäätöpyörät ovat lukittavia. Lattialämmitys Muoviputket Lattialämmityksen kytkentäputket tehdään diffuusiosuojatuilla esim. Wirsbo-PEX tai vastaavilla putkilla. Asennukset tehdään putkivalmistajan ohjeiden ja rakennesuunnitelman lattiatyyppikuvan mukaan. Varusteet Putket varustetaan suunnitelmien mukaisilla venttiileillä, sekä tarvittavilla ilmaus-, tyhjennyshanoilla, sekä muilla varusteilla, vaikkei niitä suunnitelmissa olisi esitettykään.

45 45 G1330 Ilmalämmitys G Perusvaatimukset Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti G1331 G1336 Ilmalämmityskoneet Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti Kierrätysilmakoneet Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Tässä jaksossa olevien tekstien lisäksi on huomattava mitä yleisiä vaatimuksia G0-jaksossa on sanottu. G2000 Yleistä Rakennukset liitetään kunnan vesi-, jätevesi- ja sadevesiverkostoon. Kupariputkia ei käytetä vesijohtoverkossa Vihdin kirkonkylän vesijohtoveden ominaisuuksien takia. G Vesijohto- ja viemäriverkoston yleiset laatuvaatimukset Urakkaohjelman, viranomaismääräysten ja suunnitteluasiakirjojen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä Talotekniikka RYL 2002 Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2002 Suomen rakentamismääräyskokoelma D1. Määräykset ja ohjeet 2007 Suomen rakentamismääräyskokoelma C2. Määräykset ja ohjeet 1998 Sähkötietokortisto ST Putkistovarusteiden, kuten venttiilien, putkiliittimien, pumppujen ja vesimittarien ym. materiaalina käytetään syöpymisen kestäviä materiaaleja. Messinkiosien vettä koskettavien osien on oltava sinkinkadon kestäviä. Käyttövesiverkostoon liitettävien laitteiden ja varusteiden on kestettävä jatkuvasti +70 C:n lämpötilaa ja hetkellisesti +95 C:n lämpötilaa sekä 1 Mpa:n käyttöpainetta. Talotekniikka RYL 2002:n taulukossa G2-T1 on annettu hyväksyttäviä suojauksia takaisinimua ja haitallista sekoittumista vastaan. G Olevat vesi- ja viemärijärjestelmät Ks. kohta G03. G Asennustyö Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaan. Näkyviin jäävät putket ovat laatoitetuissa tiloissa kromattuja. Komposiittiputket liitetään toisiinsa puristusliitoksin. Laitteet liitetään kierrekartioyhdistimin. Kromatut putket liitetään kromatuin osin. G Laadunvarmistus ja käyttöönotto Alaotsikoissa noudatetaan kohtaa G0 ja urakkarajaliitteen urakkarajoja. Katso kohdan G08 vaatimukset vesi ja viemärilaitteistolle.

46 46 G2100 G2120 G2121 Vesijohtotarvikkeet Kalusteluettelossa mahdollisesti mainitsemattomat asennuksessa tarvittavat tarvikkeet ja osat kuuluvat toimitukseen. Laitteiden ja kalusteiden asennuskorkeudet on sovittava rakennuttajan edustajan kanssa ennen töiden aloittamista. Venttiilit Sulkuventtiilit DN täysaukkoinen palloventtiili, sinkkikadon kestävä messinkiä, kierreliitoksin tai kierrettävin puristusliitoksin, paineluokka 1,0 MPa.LVI nro DN 50-DN200 punametallinen luistiventtiili laippaliitoksin, paineluokka1,0 MPa LVI nro /18/20 Kalustekohtaisina sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä tai sulkuyhdistäjiä G Palloventtiilit G Istukkaventtiilit G Luistiventtiilit G Läppäventtiilit G Kalvoventtiilit G2122 G2123 G2124 G2126 G2130 G2140 G2141 G2142 Yksisuuntaventtiilit Käyttöveden yksisuuntaventtiili, lautasmallinen, sinkkikadon kestävää erikoismessinkiä, kierreliitoksin tai kierrettävin puristusliitoksin, paineluokka 1 MPa. Muun verkoston täyttöventtiili (venttiiliryhmä, ryhmäventtiili) Vedenlämmittimen syöttöventtiili (sis. sulkuventtiili, tarkastusruuvi, yksisuuntaventtiili ja sulkuventtiili), sinkkikadon kestävää erikoismessinkiä, kierreliitoksin tai kierrettävin puristusliitoksin, paineluokka 1 Mpa. Käyttövesipumpun sulkuventtiili (sis. pallosulkuventtiili ja yksisuuntaventtiilin) sinkkikadon kestävää erikoismessinkiä, kierreliitoksin tai kierrettävin puristusliitoksin, paineluokka 1 MPa. Säätöventtiilit Kiertojohdon linjasäätöventtiili (sis. pallosulkuventtiilin, säätöventtiilin ja mittausyhteet) sinkkikadon kestävää erikoismessinkiä, kierreliitoksin kierrettävin puristusliitoksin tai laippaliitoksin, paineluokka 1 MPa. Varoventtiilit Tyhjöventtiilit Pumput Ks. kohta G Varusteet Mudanerotin Lianerottimet vinoistukkamalli, suodatinverkko Rfe-terästä, silmäkoko 0,5mm Lämpömittarit Lämpömittarinesteenä tulee kyseeseen värjätty sprii.

47 47 nestepilarimalli, tarkistettu, C mittarinsuojus, sinkkikadon kestävä messinki, Tarkkuus +0,5 C, 200 mm tai 300 mm mittaritaskuun lämpöä hyvin johtava tahna lämpömittareiden kohdalle DN 40 ja pienempiin putkiin on tehtävä laajennus niin, että putken poikkipinta-ala ei pienene. G2143 G2170 G2260 G2300 Painemittarit Halkaisija 100 mm, jakoväli 100 kpa, mittausalue 0 1,0 Mpa. Lämmönsiirtimet Katso kohta G1112. Vuodonilmaisimet ja virtausvahdit Paineelliset putket nousukuiluissa varustetaan vuodonilmaisimella merkkijohtoineen jokaisen kerroksen kohdalta. Vuodonilmaisua varten asennetaan putkitus kuilun lattianrajasta ulos viereiseen tilan esim. läpivientiholkilla, mikä tuo mahdollisen vuodon näkyviin. Vesijohdot G Putkien yleiset vaatimukset Yleisesti vesijohdot tehdään komposiittiputkista puristusliitoksin, esim. Uponor komposiittiputket. Noudatetaan viimeisintä asennusohjetta. Näkyvät kytkentä- ja jakojohdot tehdään kromikomposiittiputkista paitsi siivous- ja teknisissä tiloissa komposiittiputkista. Näkyvät kytkentä- ja jakojohdot (ei kromatut) maalataan arkkitehdin määrittelemään värisävyyn, ellei toisin piirustuksissa mainita. Putket maalaa rakennusurakoitsija. Koulun, nuorisotilojen kaikkien WC-tilojen ja muiden tilojen julkisessa asiakkaiden käytössä olevien WC-tilojen vesipisteiden kytkentäputket tehdään PEX putkesta suojaputkeen asennettuna. Suojaputken ja sen liitinjärjestelmän on oltava tyyppihyväksytty ja kestettävä 50 kpa:n paine. Jakotukkeina käytetään tehdasvalmiita jakotukkeja esim. mallia Uponor. Asennukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaan. Tärinää eristävissä kannatusrakenteissa käytetään tärinäneristyskumia. Kannakeväli valitaan siten, että tärinäneristysominaisuudet riittävät. Näkyville asennettavat jako- ja kytkentäjohdot esim. WC tiloissa ja vastaavissa tiloissa kiinnitetään tehdasvalmisteisin kannakkein. Kannakkeen tyyppi on hyväksytettävä arkkitehdilla ja rakennuttajalla. Tärinää eristäviä kannakkeita käytetään ilmanvaihtokonehuoneissa. Tärinää eristävissä kannatusrakenteissa käytetään tärinäneristyskumia. Kannakeväli valitaan siten, että tärinäneristysominaisuudet riittävät. G2390 G2400 G2500 G2530 Vesijohtoeristykset Katso kohta G9 Viemäritarvikkeet Vesikatolle tuuletusviemäriin asennetaan jäätymissuoja. Viemäriveden käsittely Tarkastuskaivot Jäte-, sade- ja perusvesiviemärikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja, ellei piirustuksissa ole toisin esitetty. Sadevesikaivot varustetaan jäätymisenestoelementeillä ja huuhteluputkilla sekä sora- ja kivituhkapintaisilla alueilla hiekkasihdeillä. Kaikkien kaivojen minimihalkaisija on 400 mm.

48 Perusvesikaivot varustetaan pallopadotusventtiilillä. Kaivojen kannet toimitetaan seuraavasti: raskaan liikenteen väylillä 40 tn muut 25 tn Viemärikaivot ja puhdistusputket sekä erotin laitteistot tuetaan niin, ettei noste, maan paine, liikenteen aiheuttama rasitus tai muu syy aiheuta liikkumista tai epätiiviyttä. Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan vaatimukset. 48 G2535 G2540 G2541 G2542 G2543 G2550 G2600 Puhdistusputket Puhdistusputket ovat tehdasvalmisteisia, minimimitta 200 mm, valmiilla viemäriyhteillä varustettuja. Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan vaatimukset. Erottimet Öljynerottimet Öljynerottimet ovat tehdasvalmisteisia lujitemuovikaivoja varustettuina piirustusten mukaisilla varusteilla. Öljynerottimien tulee olla CE-merkittyjä. Öljynerottimen täyttymisestä on oltava hälytys kiinteistövalvomoon. Rasvanerottimet Rasvanerottimet ovat tehdasvalmisteisia lujitemuovikaivoja varustettuina piirustusten mukaisilla varusteilla. Rasvanerottimien tulee olla CE-merkittyjä. Rasvanerottimen täyttymisestä on oltava hälytys kiinteistövalvomoon. Rasvanerottimelle asti viemärit toteutetaan Hst viemärinä. Hiekanerottimet Hiekanerottimet ovat tehdasvalmisteisia lujitemuovikaivoja varustettuina piirustusten mukaisilla varusteilla. Hiekanerottimien tulee olla CE-merkittyjä Sadevesikaivot Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan vaatimukset. Viemäriputkistot G Viemäriputkistojen perusvaatimukset Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan vaatimukset. Muoviviemärien oltava tyyppihyväksyttyjä rakentamismääräysten mukaisesti. Pystyviemärit varustetaan puhdistusyhteillä. Sisäpuoliset runkoviemärit varustetaan puhdistusputki- ja tarkastuskaivoilla piirustusmerkintöjen mukaisesti. Viemärien kiinnitys, kannakointi LVI-tietokorttien mukaisesti. Alapohjan alle maahan asennettavat viemäriputket kannatetaan putken alle asennettavan n. 70x70x5 mm Hfe-kulmateräksen varaan. Kulmateräs ripustetaan vähintään 2,5 m välein alapohjalaatasta 10x2 mm Hfe-pannalla, jolla myös putki sidotaan kulmateräkseen. Läpiviennit Sokkelin tai liikuntasauman lävistyksessä on viemärin ja rakenteen keskinäinen liikkuminen otettava huomioon siten, että rakenteeseen tehdään riittävän suuri reikä. Kun viemäri lävistää paloalueen rajan, se paloeristetään RakMK E1 tai tyyppihyväksyntäpäätöksen mukaisesti.

49 Viemäreiden liikkeen tasaaminen Viemäreitä asennettaessa on otettava huomioon viemäreiden lämpölaajeneminen ja muhviin on jätettävä riittävä paisuntavara. Sadevesipystyviemärin esim. PEH liittäminen PVCputkeen on tehtävä em. kannalta erityisen huolellisesti. Kiinto- ja ohjauspisteet tehdään valmistajan ohjeita noudattaen. Jokaisen nousuviemärin yhteyteen asennetaan kiintopiste. Kiintopiste asennetaan jokaisen haaraviemärin kohdalle niin, ettei haarakohta pääse liikkumaan. 49 G2610 G2620 Jätevesiviemärit Rakennuksessa: pohjalaatassa ja sen alla pohjaviemärit haaraviemäreineen PP- viemäriputkea muhviliitoksin. Putket, d >160 PVC-muoviviemäriputkea muhviliitoksin käyttöluokka T8 pohjalaatan yläpuoliset jätevesiviemärit haaraviemäreineen PP-viemäriputkia muhviliitoksin (yksittäisiä viemäriosuuksia piirustusten osoittamassa laajuudessa valurautaviemäreinä pantaliitoksin ja db ääneneristysviemäreitä muhviliitoksin) väestönsuojan viemärit VSS-määräysten mukaan muhvitonta sisäpinnaltaan epoksikäsiteltyä valurautaviemäriputkea HFe-pantaliitoksin. tuuletusviemärit ullakkotiloissa ja vesikatolla HTP-viemäriputkia; lämpöeristys 100 mm viemäreiden äänieristykset 50 mm PV-100VM; kaikki alakatoissa, koteloissa ja näkyvillä olevat viemärit äänieristetään. Osassa viemäreistä myös eristys Meluton 3mm raskasmatto pantakiinnityksellä piirustusten esittämässä laajuudessa. pohjalaatan ala- ja yläpuoliset viemärit keittiöstä rasvanerottimelle asti Hst viemäriä. Rakennuksen ulkopuolella: PVC -muoviviemäriputki muhviliitoksin. Käyttöluokka T8 (putket, d > 160 asennussyvyys yli 2m). Ulkopuoliset viemärit tehdään maa-asennus PVC -muoviviemäriputkista, kumirengastiivistein (viemärin tyyppi peitesyvyyden mukaan). Kaikkien maahan liittyvien muoviviemäreiden ja muovikaivojen tiivisteiden tulee olla tarkoitukseen sopivaa materiaalia. Urakoitsija valvoo, että viemäreiden maakaivannot täytetään riittävää huolellisuutta noudattaen, aluksi kivettömällä täytehiekalla. Sadevesiviemärit Rakennuksen ulkopuolella: PVC-muoviviemäriputki kumirengasliitoksin. Käyttöluokka T8 (putket, d > 160). Ulkopuoliset viemärit tehdään maa-asennus-pvc-muoviviemäriputkista, kumirengastiivistein (viemärin tyyppi peitesyvyyden mukaan). Kaikkien maahan liittyvien muoviviemäreiden ja muovikaivojen tiivisteiden tulee olla tarkoitukseen sopivaa materiaalia. Urakoitsija valvoo, että viemäreiden maakaivannot täytetään riittävää huolellisuutta noudattaen, aluksi kivettömällä täytehiekalla. G2640* Muut viemärit ilmastointikoneiden ulkoilmakammiot ja jäähdytyspatterit varustetaan vedenpoistoputkilla vesilukkoineen ja johdetaan lähimpään lattiakaivoon. Putket kuparia tai muovia läpimitta vähintään 32 mm. Ilmanvaihtokoneiden ulkoilmakammiot ja jäähdytyspatterit varustetaan Faluplast ns. pingispallovesilukoilla. Ilmanvaihtokammioiden kuivakaivojen asennus on ilmanvaihtourakassa, mutta vesilukkojen hankinta ja asennus on putkiurakassa. ulkoilmakammioiden, jäähdytys- ja poistopuolen lämmöntalteenottopatterien tippuvesialtaiden vesilukot 32 mm:n poistoyhteineen ilmanvaihtourakassa. kanavajäähdytyspatterit ja jäähdytyksen sisäyksiköt varustetaan vedenpoistoputkilla vesilukkoineen ja johdetaan lähimpään lattiakaivoon. Kondenssiviemäreinä alakatoissa käytetään 28mm kupariputkia tai 40mm PVC liimattavia viemäreitä. Pystyosilla kondenssiviemärit tehdään 28mm kupariputkista tai 32mm PP muoviviemäristä. G2690 Viemäreiden eristys Sadevesiviemärit lämpöeristetään ja äänieristetään sisätiloissa kohdan G9 mukaisin eristein.

50 50 G2800 G2860 G2870 Kalusteet Kalusteiden esimerkkityypit on esitetty kalusteluettelossa Kaikkien laitteiden tulee olla yleisesti käytössä olevaa vakiolaatua. Vesikalusteiden tulee kuulua ensimmäiseen ääniluokkaan. Vesikalusteet varustetaan kalustekohtaisilla sulullisilla liittimillä tai kuulasulkuventtiileillä. Kuulasulkuventtiili tulee tukea välittömästi sen viereen asennettavalla putkikannakkeella. Yleisissä tiloissa olevien pesualtaiden sekä muiden rasituksessa alttiiksi joutuvien kalusteiden lattiaputket on kiinnitettävä seinään kromatuilla pidikkeillä. Kaikki letkuliitteiset hanat on varustettava hyväksytyillä takaisinimusuojilla. Pohjaventtiilit varustetaan tulpallisin kromatuin helmiketjuin. Putkiurakoitsija tiivistää vesijohtojen ja WC-istuimien kiinnitysruuvit elastisella kitillä. Vesikalusteiden vesimäärät säädetään normivirtaamiin, sallittu maksimiylitys 10% normivirtaamasta. Lattiakaivot Urakoitsijan tulee esittää piirustukset lattiakaivon asennuksesta ennen kaivojen asennusta. IV-konehuoneen lattiakaivossa tulee olla takaiskuventtiili. Muovimatolla ja laatoituksella päällystettyihin lattioihin asennettavien kaivojen tulee soveltua tähän asennustapaan. Korokerengas on tällöin tiivistettävä elastisella kitillä lattiakaivoon. Putkiurakoitsija tekee lattiakaivojen kansiin U-muotoiset reiät, joiden kautta laitteiden vedenpoistoputket viedään lattiakaivojen sisään (estää veden roiskumisen). Kansien / ritilöiden tulee olla helposti irrotettavissa lattiakaivojen / altaiden pesua varten. Laiteliitynnät Pyykin- ja astianpesukoneen kytkentäjohtoon asennetaan yksisuunta- ja tyhjöventtiili, jotka sijoitetaan vähintään 300 mm koneen yläreunan yläpuolelle, jos koneessa ei ole tehdasasennuksena kyseistä suojausta. Astianpesukoneen letkujen tulee kestää 1000 kpa:n paine. Pyykin- ja astianpesukoneen liitynnän ja siihen liittyvien letkujen alle laitetaan vedenpitävä asennusalusta, joka ohjaa mahdollisen vesivuodon lattian pinnalle. Ilmanvaihtokoneen alle asennetaan tippuvesiallas, josta vesi johdetaan putkella lattiakaivoon tai vesilukon kautta viemäriin. Kytkettävien laitteiden sulku asennetaan käyttäjälle helposti käytettävään paikkaan ja siten, että se voidaan helposti huoltaa. Laitteet ja koneet viemäröidään LVI-ohjekortin LVI mukaan. Asiakirjoissa esitetään liitosletkujen vaihtovälit tai tekninen käyttöikä. Sähköisestä toimilaitteesta johdetaan hälytys- tms. tiedot automaatiojärjestelmässä. G2880 Painepesurit Painepesurit liitetään talousvesiverkostoon valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kiinteästi asennettavien painepesureiden kytkentäjohtoon asennetaan veden virtaussuunnassa kiinteään putkisto-osaan sulku- ja yksisuuntaventtiili. G2885 Kiertovesipatterit Veden lämpötila ei saa laskea missään osassa lämpimän käyttöveden kiertojohtoa alle +50 C:n. Lämpimään käyttöveteen kytketyissä pattereissa on oltava säätö- ja sulkuventtiilit. Säätöventtiilin mukana toimitetaan säätökäyrä ja vastaavat esisäätöarvomerkinnät tulee olla venttiilin kyljessä. Kaikkien veden kanssa kosketuksiin joutuvien osien ja putkien on oltava

51 51 sinkinkadon kestävää materiaalia. Seinän läpivientejä vältetään roiskeveden vaikutusalueella. G2900 G2901 Erityistilat Väestönsuojan vesi- ja viemärilaitteet Asennuksessa noudatetaan sisäasiainministeriön säännöksiä. G2902 Ammattikeittiö Vaatimus Viemärijärjestelmien ja kaivojen tulee olla kokonaisuudessaan käyttäjän helposti puhdistettavissa.

52 52 G3 G30 Ilmastointijärjestelmät Tässä jaksossa olevien tekstien lisäksi on huomattava mitä yleisiä vaatimuksia G0-jaksossa on sanottu. Ilmanvaihtojärjestelmien laitosselostus Rakennuksien sisäilmaluokka on S3. Puhtausluokka on P1. Rakennukset varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteistolla rakennutapaselostuksien mukaisesti. Rakennettavien tulo- ja poistoilmajärjestelmien ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m3/s). Ilmanvaihtokoneet sijoitetaan pääasiassa rakennuksen ilmanvaihtokonehuoneeseen. Ilmamäärien säätö kuuluu urakkaan. Säätöjen jälkeen ilmamäärät mitataan ja pöytäkirjat toimitetaan valvojalle. Huippuimurien ja erillispuhaltimien ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). Kanavat ovat pääosin pyöreitä öljyvapaita, vesipestyjä kierresaumakanavia valmistettuna sinkitystä teräksestä. Kanavat paloeristetään ja varustetaan palopellein määräysten mukaisesti. Kanavien puhtauteen kiinnitetään erityistä huomiota työn aikana. Raitisilmakanavat ja poistoilmakanavat LTO:n jälkeen lämpöeristetään. Ilmanvaihtokonehuoneen raitisilma-aukot peitetään lumisäleiköillä. Konehuoneessa alle kahden-metrin korkeudessa olevat kolhiintumiselle alttiit eristetyt kanavaosat päällystetään pellillä. Näkyviin jääviä kytkentäkanavia ei eristetä. Ilmanvaihtokammioiden pohjiin asennetaan kondenssiviemärit ja johdetaan lattiakaivoihin. Ilmastointijärjestelmän yleiset vaatimukset Urakoitsijan toimittamien tuotteiden tekniset arvot ovat julkisia ja helposti tilaajan ja suunnittelijan tarkastettavissa urakoitsijan tekemien valintaehdotusten yhteydessä. Urakoitsija pitää asentamansa koneet, kanavat ja laitteet suojattuina sisäpuolista likaantumista vastaan koko rakentamisen ajan toimintatarkastuksiin saakka. Suojattavia laitteita ovat: tulo- ja poistoilmakoneet. Koneet on säilytettävä ulko- ja palopellit sekä huoltoluukut suljettuina huonetilojen tulo- ja poistoilman päätelaitteet kanavien päät tulpattuina Urakoitsijan tulee varmistaa kaikkien laitteiden värisävy arkkitehdilta ennen laitteen tilaamista. G Olevat ilmastointijärjestelmät Ks. kohta G03. G Ilmastointijärjestelmien materiaalien perusvaatimukset G Ilmastointijärjestelmien asennustyön perusvaatimukset G Ilmastointijärjestelmän rakenne Ilmanvaihtojärjestelmien rakenne on esitetty rakennustapaselostuksissa.

53 53 G31 G3110 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat Puhaltimet G Puhaltimien perusvaatimukset Puhaltimien ja ääniloukkujen valinnoissa on otettava huomioon rakennuksen keskeinen sijainti. Äänitaso ei saa ylittää 45 db(a) naapuritalojen ikkunatasossa. Puhallinvalinnoissa käytetään valmistajien äänenvaimennettuja malleja. Pääkoneiden ulospuhalluskammiot vaimennetaan. Poistoilmapuhaltimien painepuolelle asennetaan lyhyt lamellivaimennin lämmöntalteenottolaitteen jälkeen. Urakoitsija tarkastaa äänenvaimennukset toimittamiinsa puhaltimiin sopiviksi. Moottorit mitoitetaan siten, että ne kestävät ylikuormittumatta puhaltimien jatkuvan käytön, vaikka ilmavirtaa kuristettaisiin 10%:iin mitoitusarvosta. Puhaltimet moottoreineen ja käyttöineen mitoitetaan niin, että ilmavirtaa voidaan nostaa 20% mitoitusarvosta. Taajuusmuuttajat ja taajuusmuuttajaohjatut moottorit Taajuusmuuttajilla varustettujen puhaltimien puhallinmoottorien laitekilvissä on ilmoitettava kyseisen moottorin suurin käyttötaajuus jota ei saa ylittää ja alin käyttötaajuus, jota ei saa alittaa. Taajuusmuuttaja ja moottori valitaan puhaltimen koon mukaan siten, että suunniteltu ilmavirta saavutetaan 4-6 -napaisella /min pyörivällä oikosulkumoottorilla 400 voltin jännitteellä ylittämättä valmistajan ilmoittamaa max. käyttötaajuutta. Valitun laitteen käyttötaajuus suunnitteluarvoilla ei myöskään saa ylittää 50Hz. G3111 G3112 G3113 G3120 Aksiaalipuhaltimet Puhaltimien potkurit ovat kertasäätöiset. Siipikulman säätö on voitava suorittaa ilman potkurin osien vaihtoa. Potkurit on tasapainotettava dynaamisesti ja niiden on oltava kytketyt suoraan moottorin akselille. Joustavien liittimien liitinosina käytetään raskasmuovia tai muuta materiaalia, jonka ääneneristys keskimäärin on vähintään 25 db. Imupuolen joustavissa liittimissä käytetään kauluslaippoja ja niin tukevaa liitinosaa, ettei se pääse vetäytymään kanavaan puhaltimien käydessä. Keskipakoispuhaltimet Puhaltimet toimitetaan lisävarusteineen. Puhaltimet ovat suorakäyttöisiä kammiopuhaltimia. Puhaltimien hyötysuhteiden tulee olla vähintään 70 %. Puhallin varustetaan tärinänvaimentimilla ja yhdistetään kanavistoon joustavilla liittimillä. Huippuimurit Huippuimurit ovat ylöspäin puhaltavia. Pohjalevy on saranoitu, jotta imuri voidaan kääntää sivuun huollon tai hormin puhdistuksen ajaksi. Pohjalevy, vaippa, omavoimainen sulkupelti ja sadekatos ovat ZnFe- teräslevyä. Imurit varustetaan tärinäneristimin. Piipun sisään urakoitsija tekee äänivaimennetun imukammion, johon poistokanavat liittyvät. Kammion rakenne rei'itetty pelti + ääneneristysmateriaali + pelti, pohjassa puhdistusluukku. Huippuimurin puhallusaukon pystysuoran etäisyyden katon yläpinnasta on oltava vähintään 900 mm. Puhaltimien valinnassa on otettava huomioon äänitekninen vaatimus. Suodattimet G Suodattimien perusvaatimukset Suodattimien erotusaste konekohtaisesti on esitetty kojeluettelossa. Suodattimet ovat kertakäyttöisiä. Suodattimista tulee esittää testiraportit, painehäviökäyrästö sekä pintaalatiedot.

54 54 Suodattimet ovat pussityyppisiä kuitusuodattimia. Luokat on esitetty kytkentä- ja säätökaaviossa ja ominaisuudet taulukoissa G3-T3 ja G3-T5. Karkeasuodatin EU 1/50 pestävä tasosuodatin, jota ei varusteta painehäviötä osoittavalla mittarilla alkupainehäviö 10 Pa ja loppupainehäviö < 20 Pa. Karkeasuodatin EU 3/85 pitkä pussityyppinen kuitusuodatin l = mm nopeus suodattimen läpi 0,10...0,15 m/s alkupainehäviö 50 Pa ja loppupainehäviö 180 Pa Hienosuodatin EU 5/65 pitkä pussityyppinen kuitusuodatin; l = mm nopeus suodattimen läpi 0,10...0,15 m/s alkupainehäviö 100 Pa ja loppupainehäviö 200 Pa Hienosuodatin EU 7/85 pitkä pussityyppinen kuitusuodatin; l = mm nopeus suodattimen läpi 0,10...0,15 m/s alkupainehäviö 100 Pa ja loppupainehäviö 200 Pa Jos ilmastointikoneita käytetään rakentamisen aikana ovat suodattimet myös silloin suunnitelmien mukaisia. G3130 Ilmastoinnin patterit Patterit toimitetaan kehyksineen ja varustettuna vain yhdellä meno- paluuputkiyhteellä. Nesteen ja ilman lämmönsiirto tapahtuu vastavirtaperiaatteella, siten että patterista ulostuleva nestevirtaus tulee ylemmästä putkiyhteestä. Pattereiden kehykset ovat kuumasinkittyä teräslevyä. Patterit varustetaan ilmanpoistoruuvein sekä tyhjennyksin. Ilman nopeus vapaassa aukossa patterin kohdalla saa olla korkeintaan 2,5 m/s. Nesteen nopeus paterin putkissa enintään 1,5 m/s. Lämmityspatterit: alumiinilamelli-kupariputkipattereita, rakennepaine 0,6 MPa. lamellijako: suurempi tai yhtä suuri kuin 2,4 mm yhde jäätymissuojan anturille Jäähdytyspatterit alumiinilamelli-kupariputkipattereita, rakennepaine 0,6 MPa lamellijako: suurempi tai yhtä suuri kuin 3 mm jos otsapintanopeus patterin ilma-aukossa on suurempi kuin 2,0 m/s, patteri varustetaan pisaranerottimella jäähdytyspatterit varustetaan kondenssivesialtain (materiaali ruostumaton teräs) ja 32mm kaksoisvesilukkoyksiköllä(putkitus vesilukolta V40 M / V Ø 50 PP lattiakaivoon sisältyy putkiurakkaan) kondenssivesiallas kallistetaan vedenpoistoaukkoon päin Tippuvesialtaat ja patterit varustetaan puhdistusluukuin tms., joiden kautta ne voidaan helposti puhdistaa. G Ilmastoinnin patterien perusvaatimukset Patterien putket ovat kuparia, lamellit alumiinia, lamellijako kohdan G31303 mm mukaisesti ja kehykset sinkittyä terästä. Ilman nopeus patterin kohdalla saa olla jäähdytys- ja lämmöntalteenottopattereissa korkeintaan 2,5 m/s ja lämmityspattereissa 3,0 m/s ja jos järjestelmän sähkötehokkuus (SFP-luku) edellyttää pienempiä otsapintanopeuksia, on tämä laitevalinnassa otettava huomioon.

55 Nestepuolen painehäviö saa olla korkeintaan 10 kpa lämmityspattereissa, 50 kpa kylmävesipattereissa ja 60 kpa lämmöntalteenottopattereissa. Jäähdytys- ja poistoilmapuolen lämmöntalteenottolaitteet varustetaan kondenssivesialtaalla ja vesilukolla 28 mm:n poistoyhteillä putkiurakkaan kuuluvaa poistoputkea varten. 55 G3131 G3140 Vesi- ja liuospatterit Lämmöntalteenotto G Lämmöntalteenoton perusvaatimukset Lämmöntalteenottolaitteen valintaehdotuksen yhteydessä esitetään tiedot eri olosuhteissa mm. laitteen toiminnasta, lämpötilahyötysuhteesta, sen määritys- ja mittaustavasta, huurtumisen estosta, ohivuodosta ja tiiviydestä eri olosuhteissa sekä puhdistuksesta. Ennen lämmöntalteenottolaitteiden tilausta urakoitsijan tulee hyväksyttää laitevalinnat mitoituslaskelmineen LVI-valvojalla ja -suunnittelijalla. Lämmöntalteenottolaitteen tippuvesiallas varustetaan vesilukolla ja 28 mm:n poistoyhtein, putkiurakkaan kuuluvaa poistoputkea varten. Tippuvesialtaan pohjakallistukset on tehtävä vähintään 1:10. Lämmöntalteenottolaitteilta edellytettävät hyötysuhteet on esitetty laiteluettelossa. G3141 G3142 G3143 G3160 Nestekiertoiset lämmöntalteenottolaitteet Pyörivät lämmöntalteenottolaitteet Siirtimen rungon on oltava lämpöeristetty ja varustettu vedenpoistoyhteellä. Laitteisto varustetaan sisäänrakennetulla pyörintänopeuden säätöjärjestelmällä, josta saadaan hälytystieto häiriötoiminnoista jännitteettömiltä apukoskettimilta, rakennusautomaatiojärjestelmään liittymistä varten. Siirtimen mukana toimitetaan roottorin ympäri kiinnitetty varakäyttöhihna. Laitteessa tulee olla säädettävä puhtaaksipuhallussektori, joka säädetään käytössä olevan paine-eron mukaan siten, että tarpeetonta hyötysuhteen heikennystä vältetään. Sallittu vuoto (tuloilmapuolelta poistoilmapuolelle), 6% mitoitusilmavirrasta paine-erolla 250 Pa (tulo-etupuoli / poisto-jättöpuoli). LTO-roottori ei saa olla hygroskooppista mallia, ellei toisin laiteluetteloissa ilmoiteta. Levylämmönsiirtimet Siirtimien on oltava helposti puhdistettavissa. Siirrin varustetaan säätö- ja ohituspelleillä sekä huurtumisenestoautomatiikalla. Levylämmönsiirrin on asennettava niin, että kondensoitunut vesi pääsee poistumaan laitteesta. Äänenvaimentimet G Äänenvaimentimien perusvaatimukset Kaikki tulo- ja poistoilmakoneet varustetaan lamelliäänenvaimentimilla. Äänenvaimentimien painehäviö ei saa ylittää 30 Pa. Sallittu äänitehotaso lamellivaimentimien jälkeen on esitetty asianomaisen koneen säätökaaviossa. Urakoitsija tarkistaa mitoitukset vastaamaan omia laitehankintojaan. LVI-tarvikkeen sisäpuolinen vaimennusmateriaali on äänenvaimennukseen tarkoitettua tyypiltään Dacron. Äänenvaimennusrakenteen sisäpinnan rakenteiden on oltava märkäpuhdistusta kestäviä. Ilmastointilaitteiden äänenvaimentimet ja äänenvaimennusrakenteet on voitava puhdistaa niiden ominaisuuksien huonontumatta. Äänenvaimentimina käytetään tehdasvalmisteisia ja äänenvaimennusominaisuuksiltaan tunnettuja LVI-tuotteita.

56 56 LVI-tuotteen ulkopuolisena ääneneristysmateriaalina käytetään bitumiäänieristemattoa mallia Septum ST7R; Noisetek Oy. Asennettuna raskasmuoviosa on uloinna. G3161 Äänenvaimennetut kanavat Ilmanottokammiot ja ulospuhalluskammiot varustetaan sisäpuolisella äänenvaimennuksella. Piirustuksissa on mainittu eristyspaksuus. Rakenne on pelti/villa (tyyppihyväksytty) - reikäpelti tai tyyppihyväksytty pinnoite, josta ei irtoa haitallisia kuituja. Piirustuksissa määritellyin osin kanavien ulkopuolisena ääneneristysmateriaalina käytetään bitumiäänieristemattoa (ns. raskasmatto) mallia Septum ST7R; Noisetek Oy. Asennettuna raskasmuoviosa on uloinna. G3163 G3170 Erilliset äänenvaimentimet Sulku-, säätö- ja mittauslaitteet G Sulku-, säätö- ja mittauslaitteiden perusvaatimukset Sulku- ja säätöpeltien suurin sallittu vääntömomentin tarve on 3 Nm/pelti-m². G3171 Sulkupellit Ilmastointikoneisiin liittyvissä ulko- ja jäteilmapelleissä saa otsapintanopeus olla korkeintaan 2,5 m/s. Kaikki säätö- ja sulkupellit on varustettava selvillä auki- ja kiinni-asentoa osoittavilla kilvillä ja akselitapit lisäksi pellin asentoa osoittavalla nuolilla tai hahloilla. Ilmastointikoneiden yhteydessä sulku- ja säätöpelteinä käytetään monisälepeltejä. Kun pellin otsapinnan pienempi sivu on suurempi kuin 200 mm, käytetään monisälepeltiä, jossa säleet kääntyvät vastakkain. Ulkoilman kanssa kosketuksissa olevien sulkupeltien on tiiviydeltään oltava vähintään luokkaa 4 muiden sulku- ja säätöpeltien vähintään luokkaa 3. Ulkoilmaan yhteydessä olevat ulkoilma- ja jäteilman sulkupellit lämpöeristetty vaippa ( pelti eristevilla-pelti ), U< 3W/m2/K lämpöeristetyt säleet, U< 3W/m2/K tiiviysluokka 4 Moottorikäyttöiset sulku- ja säätöpellit tai peltiryhmät toimitetaan yhdysvivustoin siten, että toiminta tapahtuu vain yhdestä käyttöakselista, silloin kun toimintakaaviossa on toiminta merkitty tapahtumaan yhdellä toimilaitteella. Säleiden akselit laakeroidaan nailonholkein tai kuulalaakerein. Sulku- ja säätöpeltien suurin sallittu vääntömomentin tarve on 3 Nm/pellin m2. G3172 G3173 G3180 G32 Säätöpellit Ilmavirran mittauslaitteet Sekoitusosat Ilmastointikoneet G Ilmastointikoneiden perusvaatimukset G Yleiset vaatimukset G Tiiviys Ilmanvaihtokoneet ovat luokkaa A (Rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan)

57 57 G Mekaaniset ominaisuudet G Palosuojaus G Hygienia Tuloilmakoneiden kaikki sellaiset osat, joihin piirustuksissa on merkitty tarkastusluukut, varustetaan molemmin puolin ko. osan kokoisella tarkastusluukulla. Kaikkien luukkujen on oltava helposti ilman työkaluja avattavia kuten muiden kojeosien luukut. Puhallinosat ja suodatinosat varustetaan ikkunallisilla luukuilla. Kojeiden vaipan rakenne on sinkitty pelti-lämmöneriste-sinkitty pelti. Rakenteen tulee olla puhdistettavissa kostealla pyyhkimällä sekä patterien ja lämmönsiirtimien osalta vesipesuna. Kojeiden vaipan rakenteen tulee olla vesitiivis siten, että kojeen sisäpuolelle joutunut vesi (esim. patterien puhdistusvesi tai lumen sulamisvesi) ei voi joutua kojeen vaipan eristekerrokseen. G Asennus ja huoltotilat G Lisävarusteet Ilmanvaihtokoneen päähuoltotila huoltopuolella on vähintään koneen leveysmitta mm. Tulo- ja poistoilmakoneiden puhallinosat varustetaan sisäpuolisilla valaisimilla johdotettuina ulkopuolella olevalle kytkimelle ja tarkastusikkunoilla sekä ilmavirtamittareilla, jotka on voitava liittää rakennusautomaatioon. G Ilmastointikoneiden sähkötehokkuus Ilmastointikoneiden ominaissähköteho SFP määritellään ohjekortin LVI mukaan. Jokaisen ilmankäsittelykoneen puhaltimet ja laitteet tulee valita siten, että sähköverkosta otettava teho, tulo- ja poistoilmapuhaltimet yhteensä, ei saa olla suurempi kuin 2,0 kw / m3/s. G3220 G33 Tehdasvalmisteiset koteloidut koneet. Koneiden sallittu maksimi otsapintanopeus on 2,5 m/s. Koneen kotelo-osat ovat samaa kokoa ja suoraan toisiinsa liitettäviä. Vakiokoneosien tulee olla lämpöeristettyjä kovalla eristeellä, minimi 30 mm sekä niiden pohjien tukevia (myös ulkoilmapeltien kotelot). Koneosien keskinäisten liitosten on oltava laippa- tai listaliitoksia. Liitosten ja koneosien saumojen tulee olla ilman kittiä tiivistettyjä. Kojeosat liitetään toisiinsa vähintään 270 mm tehdasvalmisteisilla väliosilla. Koneet asennetaan koneen valmistajan toimittamalle palkkialustalle, jonka etäisyys lattiasta on vähintään 150 mm (vesilukon tilantarve on huomioitava). Koteloidut koneet varustetaan ilmavirran mittausosalla, jotka asennetaan valmistajan ohjeiden mukaan sekä tulo- että poistopuolelle. Kilpeen merkitään nimellisilmavirta ja -paine. Koneiden äänenvaimentimissa on ulosvedettävät märkäpuhdistettavat kennot. Koneet ovat sisäpuolelta puhdistettavissa. Puhaltimet ovat suoravetoisia keskipakoispuhaltimia tai aksiaalipuhaltimia käytettäessä taajuusmuuttajia. Urakoitsija varustaa puhallinosat valmiiksi asennetuilla turvakytkimillä ja niiden ja moottorin välisellä kaapeloinnilla tiivistettyine läpivienteineen. Kanavistot ja kanaviston varusteet G Kanavistojen ja kanavistovarusteiden perusvaatimukset Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan vaatimukset Kanavien materiaali on sinkitty teräs. Ilmanvaihtokanavina käytetään ns. puhtaita kanavia ja kanavaosia. Kanavien ja kanavaosien valmistuksessa ei saa käyttää muita kuin vesiliukoisia aineita. Valmistuksen jälkeen kanavat puhdistetaan (esim. painepesu ja kuivaus kuumailmapuhalluksella) siten, että sisäpinnalla ei ole öljyjäämiä, tarroja tai muuta likaa.

58 Kanavien leikkuukohdista poistetaan jäysteet. Valmistamisen ja puhdistuksen jälkeen kanavat suojataan likaantumiselta ja kastumiselta. Kanavat tulpataan umpitulpilla ja kanavaosat pakataan suljettuihin laatikkoihin. Kanavat toimitetaan edellä esitetyllä tavalla käsiteltyinä ja suojattuina työmaalle. Kanavat saa säilyttää työmaalla ennen asennuspaikalle siirtämistä vain lyhytaikaisesti katetussa välivarastossa tulpattuina umpitulpilla siten, että ne eivät joudu alttiiksi sateelle tai ulkopuolelta tulevalle lialle. Pienet kanavaosat ja päätelaitteet kuljetetaan ja säilytetään työmaalla suljetuissa pakkauksissa suojattuna sateelta ja pölyltä. Kanavien ja tarvikkeiden suojaukset poistetaan vain asennustyön ajaksi. Avoimet kanavapäät suljetaan pölytiiviisti aina myös taukojen ja keskeytysten ajaksi. Avoimeksi jäävät pystykanavat tulpataan umpitulpilla välittömästi käyttäen tehdasvalmisteisia päätykansia ja ilmastointiteippiä. Pystykanavat on myös tulpattava yläpäästään ilmanvaihtokoneliitoksissa (esim. puhallusaukosta) siten, etteivät ilmanvaihtokoneiden sisäosat likaannu hormivirtausten vuoksi. Vaakakanavien avoimet päät tulpataan muoviosia tai muovia ja ilmastointiteippiä käyttäen. Mutkat, haaroitukset ja muodonmuutokset tehdään tehdasvalmisteisia kanavaosia käyttäen. Lähtökauluksia saa käyttää vain ei-näkyvissä kanavissa ja ilmanvaihtokonehuoneissa. Kanavat ja niiden osat, kuten lähtökappaleet, -kaulukset ym. sekä kanaviin leikatut reiät on muotoiltava niin, että kanavistossa ei synny häiritsevää ääntä, eivätkä painehäviöt muodostu tarpeettoman suuriksi. Katkaistuista kanavapäistä poistetaan jäysteet yms. puhdistusta haittaavat epätasaisuudet. Kanavisto asennetaan siten, että se on tarkastettavissa ja puhdistettavissa. Puhdistusluukkujen lopulliset paikat määräytyvät asennustöiden perusteella. Ne esitetään urakoitsijan kopioihin tekemien merkintöjen pohjalta luovutuspiirustuksissa. Kanavat kiinnitetään ja kannakoidaan siten, että ne pysyvät palotilanteessa paikoillaan vähintään niiltä edellytetyn palonkestoajan. Kiinnityksen ja kannakoinnin palonkestovaatimus koskee yleensä kanavan ulkopuolista paloa. Liitostyö tehdään niin, etteivät kanavat tai liitostarvikkeet vahingoitu työn aikana. Kanavat kiinnitetään toisiin kanaviin ja liitososiin vetoniiteillä. Levyruuveja ei saa käyttää. 58 G Asennus G Rakenne G Kannakointi Kanavat ja kanavavarusteet kannakoidaan yhtenäisen kannakointijärjestelmän osilla. Materiaali on sinkitty teräs. Kannakointijärjestelmän osia ei saa liittää kiinteästi kanaviin eikä kanavavarusteisiin. G3310 G3311 G3312 Kanavat Pyöreät kanavat Kanavat liitetään toisiinsa tehdasvalmisteisilla kumirengasliitoksella tai kutistenauhaliitoksin. Kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia liitos-, haara- ym. osia. Suorakaidekanavat Kanavien tulee olla riittävästi jäykistettyjä, ettei ilman virtaus aiheuta värinää kanavapinnoissa; tarvittaessa kanaviin tulee tehdä lisäjäykistyksiä. Suorakaidekanavat liitetään toisiinsa ensisijaisesti kumitiivisteellisellä ns. listaliitoksella kulmapalat pultaten. Laippaliitokset on tehtävä siten, että ne voidaan jälkeenpäin avata. Liitokset viimeistellään kulmapaloilla. Peltikanavan liittyessä kojeeseen tai rakennusaineeseen käytetään aina kulmateräslaippaliitosta tai muuta yhtä lujaa ja helposti avattavaa liitosta. Urakkaan kuuluu myös toimittaa rakennusaineeseen kiinnitettävät muurauskehykset tartuntarautoineen.

59 59 G3316 Valmiiksi eristetyt kanavat Valmiiksi eristetyt kanavat ja kanavaosat ovat tehdasvalmisteisia ja niiden on täytettävä samat vaatimukset kuin kanaviston yleensäkin. Äänenvaimennus Äänenvaimennettuina kanavina käytetään ensisijaisesti tehdasvalmisteisia kanavia. Vaimennetut kanavat voidaan tarvittaessa tehdä sinkitystä teräslevystä, joka eristetään vähintään 50 mm Dacron-villalla ( ja päällystetään rei'itetyllä alumiinilevyllä. Vaimennettujen kanavien toimiessa paloeristyksenä tulee eristyksen olla mineraalivillaa, joka täyttää paloluokituksen vaatimukset ja mineraalivillan kuitujen joutuminen ilmaan tulee estää tiiviillä muovikalvolla. G3318* Savunpoistokanavat Savunpoistokanavana käytetään ensisijaisesti CE merkittyä savukanavajärjestelmää. Useaa paloaluetta palvelevan kanavan ainevahvuus on 1,25 mm. Saumat tehdään hitsaamalla. Kanavaosat liitetään toisiinsa laippaliitoksin. G3320 G3321 G3322 G3323 Kanaviston varusteet Kammiot IV-konehuoneen ison ilmanvaihtokammion rakentaminen kuuluu rakennusurakkaan, pienemmät yksittäisiä ilmanvaihtokoneita palvelevat ilmanvaihtokammiot kuuluvat ilmavaihtourakkaan. Ulkoilmakammio on lämpöeristetty; lämmönläpäisyn U-arvo saa olla enintään 0,5 W/m2K. Ulkoilmakammio varustetaan helposti ilman työkaluja avattavalla kookkaalla huoltoluukulla, jonka kautta kammio päästään puhdistamaan. Kammioiden rakenne on teräsrunko ja mineraalivilla kaksinkertaisen sinkityn teräslevyn välissä, esim. Paroc-elementti. IV-kammioiden lattiat ja useampia konetta palvelevat ulkoilmakammiot tehdään Paroc-elementistä. Kammion sisä- ja ulkopintojen tulee olla puhdistettavissa ja diffuusiotiiviitä. Kaikki sisäpuolen saumat tiivistetään. Kammion mitta- ja rakennepiirustus tulee esittää rakennuttajan hyväksyttäväksi. Ulkoilmakammion pohja tehdään tippuvesialtaaksi. Kammio varustetaan kuivakaivoin (IU) ja poistoviemäröinnein (PU). Kammion pohjan ja konehuoneen lattian välissä on ilmatila. Kammiot varustetaan lämpöeristetyllä ja saranoidulla ovella. Kammion sisäkattopinnat varustetaan äänenvaimennusverhouksella (Ä100). Ulkoilmakammioissa ei saa käyttää palavia materiaaleja. Puhdistus- ja tarkastusluukut Puhdistusta varten tulo- ja poistoilmakanaviin asennetaan vähintään yleisten kanavien puhdistuskäytäntöjen (alipaineistusmenetelmä, harjakonelaitteisto, palautusilman suodatinlaitteisto) edellyttämä määrä puhdistusluukkuja huomioiden lisäksi RakMK D2:n ja E7:n ja paikallisten viranomaisten tulkintojen mukaiset vähimmäisvaatimukset. Tiiviydeltään ja kestävyydeltään niiden on täytettävä samat vaatimukset kuin kanaviston, johon ne liittyvät. Tarkastusluukku asennetaan siten, että se on helposti luokse päästävissä. Tarkastusluukut varustetaan lukitus- ja aukaisulaitteilla (vesikatolla salpakiinnitys). Kanavien suunnanmuutoskohtien yhdepuhdistusluukkuja ei saa käyttää. Osa puhdistusluukuista on esitetty ilmavaihtopiirustuksissa. Puhdistusluukkuja asennetaan lisäksi määräysten mukaisesti. Sulkupellit Pyöreissä kanavissa esim mm Halton PTS, kanavan kokoinen tiivis läppäpelti. Suorakaidekanavissa ja yli 400 mm pyöreissä kanavissa esim. UTT, UTK Halton, tai SPB Fläktwoods sälepelti.

60 60 G3324 G3325 G3326 Säätöpellit Pyöreiden kanavien perussäätöpeltinä käytetään säätöpeltiä esim. mallia Halton tai FläktWoods Suorakaidekanavissa perussäätöpelteinä käytetään kertasäätöpeltiä esim. mallia Halton tai FläktWoods Palopellit Palopeltien (PP) tulee olla CE-merkittyjä malleja. Palopeltejä ei käytetä ilmavirtojen säätöön. Palopelti ei saa pienentää kanavan otsapintaa. Palopeltien ja niiden liitosten on vastattava kanavaliitoksille asetettuja vaatimuksia niin, että kyseisellä kanavalla vaadittu tiiviysluokka saavutetaan. Palopellit on kiinnitettävä määräysten mukaisesti lujasti rakenteisiin. Palopellin asentajan on täytettävä ja kuitattava valmistajan toimittama asennustodistus, jonka oikeellisuutta LVI-valvoja tarkistaa pistokoeluontoisesti. Raskaat palopellit varustetaan asennonosoittimin, peltien tulee olla jousikuormitteisia moottorilla varustettuja ja ulkoa viritettäviä. Palopellin yhteyteen on kanavaan asennettava tarkastusluukku palopellin tarkastamista varten. Palopellit varustetaan lämpösulakkeella. Laukaisulämpötila on +72 C. Palopellit merkinnällä EI ovat EI-luokituksen mukaisia palopeltejä, käytetään vaakakanavissa. Suorakaidemuotoiset palopellit ovat esim. FDR, FDT (Halton ) ja pyöreät palopellit ovat esim. FDC, FDI ( Halton ). Ilmavirran hallinta- ja mittauslaitteet Ilmanvaihto koulun osalta toteutetaan muuttuvapaineisena ilmamääräsäätöisenä ilmanvaihtojärjestelmänä. Ilmamääräsäätöjärjestelmä toteutetaan Lindab Pascal tyyppisenä. Sen käyttöönotto kuuluu ilmanvaihtourakkaan. G3328* Ulospuhallushajottimet ja ilmanottokatokset Ulospuhallushajottimet ja ilmanottokatokset ovat arkkitehdin määräämään värisävyyn polttomaalattuja. G3330 Kanaviston hygienia ja puhdistettavuus Kanavien ja tarvikkeiden suojaukset poistetaan vain asennustyön ajaksi. Avoimet päät suljetaan pölytiiviisti aina myös taukojen ja keskeytysten ajaksi. Avoimeksi jäävät pystykanavat tulpataan välittömästi käyttäen tehdasvalmisteisia päätykansia ja iv-teippiä. Vaakakanavien avoimet päät tulpataan muoviosia tai muovia ja ilmastointiteippiä käyttäen. Suojausten paikallaan pysymisestä vastaa ainoastaan ilmanvaihtourakoitsija. Asennustyön aikana katkaistuista kanavapäistä poistetaan jäysteet yms. puhdistusta haittaavat epätasaisuudet. Liitostöissä syntyneet epäpuhtaudet poistetaan huolellisesti. Kanavat on myös tulpattava ilmanvaihtokoneliitoksissa siten, etteivät ilmanvaihtokoneiden sisäosat likaannu hormivirtausten vuoksi. Kaikki kanavat ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet on pidettävä suojattuina koko rakentamisen ajan. Suojattavia laitteita ovat esim: päätelaitteet tulo- ja poistoilmakojeet Ilmanvaihtoon liittyvät laitteet on myös suojattava uudelleen, mikäli huonetilassa, johon ne on ehditty asentaa, tehdään pölyäviä tai ilmaa muuten likaavia ml. maalaustyöt. Mikäli työmaalla on puhdistamattomia tai suojaamattomia kanavia tai tarvikkeita, on ne poistettava tai puhdistettava hyväksyttävästi. Kanavisto asennetaan siten, että se on tarkastettavissa ja puhdistettavissa. Osa puhdistusluukuista on merkitty piirustuksiin. Luukkujen sijoitus, detaljit ks RYL. Palopeltien yhteyteen tulee aina tarkastusluukku.

61 61 Puhdistusluukkujen vähimmäismitat Pyöreät kanavat Puhdistusluukun mitat mm D<200 mm 400 x <D<500 mm 400 x 200 D> x 600 Suorakaidekanavat S= kanavan luukkusivu S<250 mm 400 x <S<500 mm 400 x 200 S>500 mm 500 x 400 Alakattoluukut Puhdistusluukku Kanavakoko mm. alakaton yläpuolella x x x x x x x x x x x x 600 Ennen ilmastointikoneiden käynnistämistä toimintakokeita ja käyttöönottoa varten kanavien sisäpuolinen puhtaus tulee tarkistuttaa LVI-valvojalla. Puhtaus tarkistetaan pistokokeina ensisijaisesti silmämääräisellä tarkastuksella, mutta epäselvissä tapauksissa esim. punnitustestillä. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausvaatimus: puhtausluokan P2 kanaviston sisäpinnan pölykertymän keskiarvo sisäilmastoluokan ohjeiden mukaisesti. Ilmanvaihtourakoitsija puhdistaa peltiset ilmanvaihtokanavat sisäpuolelta ennen käyttöönottoa. Testien ja puhdistuksen kustannuksista vastaa urakoitsija. G34 Päätelaitteet G Päätelaitteiden perusvaatimukset Pääte-elimien esimerkkityypit on esitetty piirustuksissa koodeilla ja esimerkkityypeillä. Päätelaitteiden on oltava tyyppihyväksyttyjä. Päätelaitteiden heittokuvioita on voitava muuttaa. Urakoitsijan tulee hyväksyttää valitsemansa laitteet teknisine arvoineen rakennuttajan LVIvalvojalle ja LVI-suunnittelijalle ennen tilausta. Kanavat, tulo- ja poistoilmalaitteet ja ulkosäleiköt kuuluvat urakkaan vakiovärisävyisenä, lukuunottamatta seuraavien tilojen kanavia, pellityksiä, tulo- ja poistoilmalaitteita, joiden värisävy tulee kysyä arkkitehdilta: - Uuden koulun 2. kerroksen tulo- ja poistopäätelaitteet, näkyvillä olevat kanavat/pellitykset ja siirtoilmasäleiköt. - Uuden koulun luokkatilojen, erityisluokkatilojen ja opettajainhuoneen tulo- ja poistopäätelaitteet, näkyvillä olevat kanavat/pellitykset ja siirtoilmasäleiköt. - Liikuntahallin salin seinällä olevat kanavat, liikuntahallin (rakennuksen) siirtoilmasäleiköt, liikuntahallissa salissa olevat tulo- ja poistopäätelaitteet.

62 Päätelaitteiden äänenvaimennusmateriaalina ei saa olla mineraalivillaa tai vastaavaa josta on kuitujen mahdollista irrota ilmavirtaan. Hyväksyttävä materiaali on esim. Dacron-kuitu. Päätelaitteiden tarkka sijoitus tehdään arkkitehdin erikoispiirustusten mukaan. Pienet siirrot sisältyvät urakkahintaan. Ilmavirrat säädetään valmistajan ohjeen mukaan. 62 G3410 G3412 G3420 G3421 G3432 G3433 G3437 G35 Tuloilmalaitteet Tuloilman heittokuviot säädetään käyttäen apuna sopivia ilmaisimia, merkkisavuja tai nauhoja LVI-valvojan ohjeiden mukaan. Suutinkanavat Poistoilmalaitteet Poistoilmalaitteiden esimerkkityypit on esitetty piirustuksissa. Poistoilmaventtiilit ja -säleiköt Ulkosäleiköt ja ulkoilmalaitteet Ilmanvaihtokonehuoneiden ulkoilmasäleikköinä käytetään labyrinttityyppistä säleikköä, joka estää tehokkasti lumen sisäänpääsyn ulkoilmakammioon, lumisieppari mallisia, esim. LUMIKILPI, Jeven Oy tai LSJ, Fläktwoods. Otsapintanopeus 0,6 m/s. Muut ulkosäleiköt voivat olla normaaleja ulkosäleikköjä esim. USS, Halton Oy tai RIS, Fläktwoods Oy. Otsapintanopeus 1,2 m/s. DN 315 ja pienemmät ulkosäleiköt kehyksineen ja hyönteisverkkoineen asentaa ilmanvaihtourakoitsija. Näkyvissä olevat säleiköt ovat mallia US-AV; ABB- Fläkt. Ulkosäleikköjen tyypit on hyväksytettävä rakennuttajalla ja arkkitehdillä ennen tilausta. Ulkoilmasäleikön sovittamisesta esim. tiililaattajakoon ja siitä aiheutuvat raitisilmakanavan sivuttaissiirrot eristyksineen kuuluvat urakkaan. Jäteilmalaitteet IV-konehuoneiden katolle asennettavat ulospuhallushajottimet ovat sinkittyä rakennetta, vesikattopiirustuksissa esitettynä tyyppinä, erikois-värisävyisenä arkkitehdin suunnitelman mukaan. Vesikatolle nousevien kanavien läpivientiosina käytetään tehdasvalmisteisia läpivientikappaleita, jos sellaisia on olemassa. Halkaisijaltaan Ø500 ja suuremmat läpiviennit varustetaan laipalla. Puhallinpatterit Puhallinpatterien valinta tehdään ns. keskinopeudella. Väestönsuojien ilmastointilaitteet Väestönsuojan ilmastointilaitteet kuuluvat rakennusurakkaan.

63 G4* Kylmätekniset järjestelmät Tässä jaksossa olevien tekstien lisäksi on huomattava mitä yleisiä vaatimuksia G0-jaksossa on sanottu. Laitosselostus on esitetty rakennustapaselostuksissa. Liuosputkistot tehdään ruostumattomasta teräksestä tai hitsattavista teräsputkista maalattuina. Jäähdytysvesiputket tehdään teräs- tai kupariputkista. Kondensoivat laitteet viemäröidään jätevesiviemäriverkostoon. Jäähdytysputket eristetään huonetiloissa BL-s3,d0 paloluokan solukumikourulla. Käytävillä, kuiluissa, poistumisteillä ja porrashuoneissa jäähdytysputket eristetään BL-s1,d0 paloluokan solukumikourulla. 63 G4500 G4530 Ilmastoinnin jäähdytys Rakennustapaselostusten mukaisesti ilmanvaihtokoneet varustetaan jäähdytyspattereilla. Vedenjäähdytyskoneet Jäähdytysvesijärjestelmät toteutetaan ilmalauhdutteisella vedenjäähdytyskoneella, joka asennetaan ullakon IVKH:seen. Järjestelmä varustetaan vapaajäähdytyspiirillä ja lataussäiliöllä. IV-urakoitsija hankkii vedenjäähdytysjärjestelmän kokonaispakettina yhdeltä toimittajalta (piirustuksissa Chiller). Nestejäähdyttimet sijaitsevat vesikatolla IV-konehuoneen lähellä G Vedenjäähdytyskoneiden perusvaatimukset Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti.

64 64 G7 G7220 G7230 Palontorjuntajärjestelmä Tässä jaksossa olevien tekstien lisäksi on huomattava mitä yleisiä vaatimuksia G0-jaksossa on sanottu. Käsisammuttimet Yksittäiset jauhesammuttimet ovat rakennusurakassa. Palopostit Pikapalopostien on oltava standardin SFS 4318 vaatimusten mukaisia, ja ne varustetaan piirustusten mukaan letkulla, suihkuputkella ja sulkuventtiilillä sekä jauhesammuttimella.

65 65 G9 G9000 G9012 G9015 G9016 G9017 Eristys Tässä jaksossa olevien tekstien lisäksi on huomattava mitä yleisiä vaatimuksia G0-jaksossa on sanottu. Yleistä LVI-tuotteen toimittanut/asentanut urakoitsija eristää toimittamansa LVI-tuotteen. Kaikki asiakkaiden käytössä olevien tilojen eristeiden pinnoitteet ja eristeiden pellitykset maalataan arkkitehdin määrittelemään värisävyyn. Kaikki eristeet, joissa on jokin pinnoite myös päätellään pääteheloin tai vastaavin niin että villa eristettä ei jää mihinkään kohtaan näkyviin. Katso myös urakkarajaliite. Urakoitsija tiedottaa eristystyön tilantarpeista, ajoituksesta ja ajankäytöstä muille urakoitsijoille. Näkyvä eristys Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden nähtävissä. Tällaisia ovat kellaritilat yhdyskäytävät, varastot IVkonehuoneet, verkkoalakatot ja muut tilat, joissa putkia ja/tai kanavia ei ole rakenteilla peitetty. Ei näkyvä eristys Näkymättömällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain poikkeuksellisesti tai jossa putket on kiinteästi rakenteilla peitetty, esim. alustatila, käyttämätön tai kylmä ullakko, hormi, roilo ja alakatto sekä erilliset kotelot. Huonetilan käyttötarkoitusta selvitettäessä käytetään arkkitehdin nimitystä tai sen puuttuessa huonetilan ilmeisen ja pääasiallisen käytön mukaista nimitystä. Epäselvissä tapauksissa käytetään huonetilanumerointia. Talotekniset järjestelmät Tässä työssä eristyksiä tehdään seuraavissa järjestelmissä: G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset G1 Lämmitysjärjestelmät G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G3 Ilmastointijärjestelmät G4 Kylmätekniset järjestelmät Eristystyön suorittaminen Eristystyö tehdään SFS 3978 Putki-, säiliö- ja laite-eristykset. Lämpöeristystyön suoritus mukaisesti. Eristyksen suojaaminen Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti. Perusedellytykset Talotekniikka RYL 2002 tämän kohdan mukaisesti. Putkien eristysedellytykset Kahden eristettävän putken tai putken ja kiinteän rakenteen väli on vähintään seuraavan taulukon mukainen. Taulukossa on esitetty vuorivillakourujen eri sarjojen mitat millimetreinä. s = eristyspaksuus a = kahden eristettävän putken väli b = eristyskohteen ja kiinteän rakenteen väli Putki DN Sarja 21 a s b Sarja 22 a s b Sarja 23 a s b Sarja 24 a s b Sarja 25 a s b

66 Ilmakanavien eristysedellytykset Kahden eristettävän kanavan tai kanavan ja kiinteän rakenteen väli on vähintään seuraavan taulukon mukainen. Pyöreät kanavat s = eristyspaksuus, a = kahden eristettävän kanavan väli b = eristettävän kanavan ja kiinteän rakenteen väli mitat millimetriä. s a b Suorakaide- ja soikiokanavat Suorakaide- ja soikiokanavissa noudatetaan seuraavia asennusvälejä. Asennusvälit edellyttävät eristystyön suorittamista asennuksen kanssa samanaikaisesti. Mitat millimetriä. Suorakaide- ja soikiokanavat s = eristyspaksuus, a = kahden eristettävän kanavan väli b = eristettävän kanavan ja kiinteän rakenteen väli mitat millimetriä. s a b Paloturvallisuusvaatimukset Eritysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia paloturvallisuutta koskevia määräyksiä ja ohjeita (RakMK E1) niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3976.

67 67 G9018 Eristystuotteet Eristeet ja niiden tunnukset. Tunnus Tunnus SFS 3976 Tuote Tuoteominaisuudet Aa K mineraalivillakouru päällystämätön LE K 4.1 lasivillakouru PE Pääasiallinen käyttökohde *) K 5.1 vuori-/kivivillakouru PE Ac S mineraalivillakouru alumiinilaminaattisulji n LE, KE S 2.1 vuori-/kivivillakouru S 2.2 lasivillakouru Ba M mineraalivillalamellima tto alumiinilaminaatti LE, KE M 1.1 lasivillalamellimatto M 1.2 vuori- /kivivillalamellimatto Bb M mineraalivillaverkkoma tto PE M 2.2 lasivillaverkkomatto M 3.1 vuori- /kivivillaverkkomatto PE M 3.2 vuori- /kivivillaverkkomatto Bc M mineraalivillaverkkoma tto alumiinilaminaatti PE M 2.4 lasivillaverkkomatto M 3.3 vuori- /kivivillaverkkomatto Da L mineraalivillalevy alumiinilaminaatti LE L 5.1, L 5.2, L 5.4 lasivillalevy L 5.3, L vuori-/kivivillalevy Db L mineraalivillalevy PE L vuori-/kivivillalevy Ef K 2.1 solukumikouru LE, KE Ef L 2.1 solukumilevy LE, KE * Selitys LE = lämmöneriste PE = paloneriste. Paloneristeellä on oltava tyyppihyväksyntä tai sen on voitava jollakin muulla luotettavalla tavalla osoittaa täyttävän paloneristeelle asetettavat vaatimukset. ÄE = ääneneriste Eristeiden päällysteet. Tunnus Tunnus SFS 3976 Päällysteen materiaali 10 P1 Kuumasinkitty ohutlevyteräs 12 P2 Alumiini tai rst 6 P8 PVC-muovi Tuotteiden ominaisuudet ja pinnoitteiden paksuudet on määritelty LVI-tietokortissa.

68 68 Kaikki näkyvissä tai osittain näkyvissä olevat päällysteet maalataan arkkitehdin määrittelemään värisävyyn. Tarvittaessa käytetään päällysteen pohjakäsittelyä lopullisen maalauksen tarttumisen varmistamiseksi. Päällysteiden paksuudet. Tunnu Tunnu s s SFS 3976 Putket ja kanavat Eristyksen ulkohalkaisija d u tai lyhyempi sivu S u du / Su < < du / Su < 500 du / Su > 500 Venttiilija laippakot e-lot Säiliöt ja laitteet Vaip at Pääd yt Kato t mm mm mm mm mm mm mm 6 P8 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35-10 P 1 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 0,5 12 P2 0,50 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 0,80 Kooditusjärjestelmän käyttö Eristyskoodi muodostuu seuraavasti: Iso kirjain määrittelee eristeen pääryhmän ja sitä seuraava pieni kirjain tarkentaa sen. Päällysteen päätyypin määrää numero. Numeron perässä olevalla K-kirjaimella määrätään eristeelle höyrysulku. Maalaus ja pintakäsittely Mikäli eristepintoja maalataan, kuuluvat pohjustustyöt eristyksissä eristysurakoitsijalle. Putkieristykset Putkisto, osa Eriste Tunnus LVI Eriste Sarja tai vähimmäispaksuus 1) Päällyste LVI Sijainti, huomautuksia Lämmitysjärjestelmät Lämmönsiirrin Da 100 mm 10 Säiliö Ba 100 mm 10 Ensiöpiirit Aa 25 6 Näkyvä Ensiöpiirit Ac 23 - Ei näkyvä, nousukuilussa Ensiöpiirit Ac 25 - Ei näkyvä Toisiopiirit Aa 24 6 Näkyvä Toisiopiirit Ac 22 - Ei näkyvä, nousukuilussa Toisiopiirit Ac 24 - Ei näkyvä Lattialämmitys Aa 22 6 Näkyvä, ei rakenteessa Lumensulatus Ac 22 - Ei näkyvä LTO-piirit Ac 22 6K Al saumat teipattuna

69 Vesi- ja viemärijärjestelmät Lämmönsiirrin Da 100 mm 10 Kylmävesisäiliö Ef 19 - Lämminvesisäiliö Ba 100 mm 10 Kylmä käyttövesiputki Aa 21 6 K Näkyvä Kylmä käyttövesiputki Ac 22 K Ei näkyvä Lämmin käyttövesiputki Aa 25 6 Näkyvä Lämmin käyttövesiputki Ac 23 - Ei näkyvä, nousukuilussa Lämmin käyttövesiputki Ac 25 - Ei näkyvä Lämmin käyttövesi, kiertoputki Aa 25 6 Näkyvä Lämmin käyttövesi, kiertoputki Ac 23 - Ei näkyvä, nousukuilussa Lämmin käyttövesi, kiertoputki Ac 25 - Ei näkyvä Viemäri Aa, Bb 25 - ÄE:nä. PE:nä piirustusten mukaisesti Viemäri Eb, Eg 2 x 100 mm - 1) Roudaneristeenä Tippavesiviemäri 1) Sadevesiviemäri Ac 21 6 Tuuletusviemäri - 1) Radon-tuuletusputki - Kylmäainejärjestelmät 1) Jäähdytysvesisäiliö Ef 32 mm - Kylmäaineputkisto Ef 19 mm 6K Näkyvä 10) Kylmäaineputkisto Ef 19 mm - Ei näkyvä, nousukuilussa 10) Kylmäaineputkisto Ef 19 mm - Ei näkyvä 10) 69 Yllä olevaan taulukkoon liittyviä selostustekstejä sekä yleisesti noudatettavia täydentäviä yleisohjeita 1) Mitoitettava aina erikseen 2) Lämpimissä ja puolilämpimissä tiloissa kulkevien putkien, joiden ulkohalkaisija on enintään 22 mm, eristyspaksuus on sarjan 22 mukainen. Kylmissä (lämmittämättömissä) tiloissa kaikkien putkien eristyspaksuus on sarjan 25 mukainen. Yläpohjarakenteessa kaikkien putkien eristyspaksuus on sarjan 25 mukainen. 3) Ef-eristysten eristekokonaisuutta määriteltäessä tulee palotekniset rajoitukset ottaa huomioon erityisesti poistumisteillä ja paloalueen sisäisillä käytävillä ja iv-kuiluissa. Ellei muita ohjeita suunnitelmissa ole esitetty käytetään Ilmanvaihtokuiluissa putkieristyksenä Ef eristyksen asemasta palamatonta mineraalivillaeristystä Ac- sarja 21, päällyste K. 4) Ef-eriste on suojamaalattava UV-säteilyä vastaan ulkotilassa. 5) Lämmönjakohuoneessa lämpimät venttiilit ja armatuurit eristetään. Kaukolämpöputki eristetään myös energialaitoksen toimittamalta osiltaan rakennuksen sisäpuolella (= ei maassa). Tehdasvalmisteisen lämmönjakopaketin putket eristetään muita putkistoja vastaavalla tavalla. 6) Cu 18 ja sitä pienemmät lämminkiertovesijohdot asennetaan ja eristetään samaan nippuun varsinaisen lämminvesijohdon kanssa. Johdot sidotaan yhteen kuparilankasidoksin. ellei piirustuksissa ole toisin esitetty. 7) Vesipostien kytkentäjohdot eristetään aina. 8) Roiloon asennettavat muoviviemärit eristetään RakMK C1: n ja E1:n vaatimusten mukaisesti. Päällystys tehdään vain näkyvissä tiloissa. 9) Jäähdytysvesi pumpun pesän eristys ; Ef,13 mm. 10) Ef-eristysten eristekokonaisuutta määriteltäessä tulee palotekniset rajoitukset ottaa huomioon erityisesti poistumisteillä ja paloalueen sisäisillä käytävillä ja iv-kuiluissa. Kylmäaineputkituksissa käytetään näissä tapauksissa solukumieristetyyppiä joka soveltuu paloteknisesti poistumisteillä ja paloalueen sisäisillä käytävillä ja iv-kuiluissa käytettäväksi.

70 70 Eristeiden asennus Aa Villakouru, ulkohalkaisija enintään 400 mm, kiinnitetään Ø0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Kouru, ulkohalkaisija yli 400 mm, sidotaan 12 mm:n nailonvanteella, joka kiinnitetään soljilla. Mikäli putken lämpötila on yli +200 C, käytetään teräsvannetta. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa. Ac Näkyvissä oleva lämpimän ja kylmän putken kouru kiinnitetään kuumasaumaamalla tai 25 mm:n alumiinipaperiteipillä. Ei-näkyvän paikan lämpimän putken kouru kiinnitetään Ø0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa. De Villalevy kiinnitetään kuumasaumaamalla tai 25 mm:n alumiinipaperiteipillä. Ef Solukumieristeen kondenssitiiviys saadaan liimaamalla eristeen pituus- ja poikkisaumat yhteen liimalla valmistajan ohjeiden mukaisesti. Eristeiden alku- ja loppupäät liimataan putkeen kiinni. Päällysteiden asennus Muovipäällyste kiinnitetään muovisilla pistoniiteillä, jako noin 150 mm. Sekä pituus- että poikkisaumat limitetään noin 20 mm. T-haara tehdään leikkaamalla haaraputken päällyste tiiviisti pääputkeen sopivaksi. Käyrä päällystetään tarkoitukseen tehdyllä osalla. Jos päällystettävään käyrään ei ole saatavissa valmista osaa, tehdään päällystys 0,7 mm paksusta PVC-levystä sikatuin kulmakappalein tai kietomalla tasoitettu eristys päällysteen värisellä PVC-nauhalla. Eristysläpimitan muutokset ja päätteet heloitetaan päätehelalla. Metallipäällysteet kiinnitetään POP- niiteillä. Höyrysulku K Höyrysulku aikaansaadaan tiivistämällä päällystetyyppien 6 ja 10 saumat pehmeällä värittömällä PVC-teipillä tai sulkemalla eristetyyppien Ac ja Ba päällysteiden saumat kuumasaumaamalla tai alumiinipaperiteipillä. Päätteet, kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös umpisolurakenteisia vastaavan lämpöeristyskyvyn omaavia kondenssitiiviitä eristeitä. Eristeet vedetään ehjänä putkien ja käyrien päälle ennen asennusta. 7K Kourujen saumat sidotaan yhteen teollisuusteipillä siten, että kaikki pituus- ja poikkisaumat sulkeutuvat lähes hermeettisesti. Venttiileiden eristys Lämpöjohdot Venttiilien eristys päällysteineen kiinnitetään kotelolukollisilla vanteilla, joiden leveys on n. 20 mm. Vanteiden jako on 200 mm, kuitenkin vähintään 2 kpl/kotelo. Muhvillinen ja hitsattava venttiili eristetään loveamalla sen vaatima tila eristyskouruun niin, että putken eristys jatkuu venttiilin yli. Laipallisen venttiilin eristeenä voidaan käyttää myös kourua, jonka sisähalkaisija on sama kuin eristyksen ulkohalkaisija ja eristyspaksuus 50 mm. Kouru lovetaan venttiilin ja putken päälle sopivaksi. Edellä mainittu työtapa edellyttää, että venttiilin kara ulottuu eristyksen ulkopuolelle. Jäähdytysjohdot Venttiilit eristetään solukumimatosta leikatuista paloista liimaamalla diffuusiotiiviiksi siten, että venttiilin ja eristeen väliin ei pääse muodostumaan kondenssia. Maton paksuus on sama kuin venttiiliin liittyvän putken eristeellä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tehdasvalmiita venttiilieristyskoteloita. Mudanerottimet ym. vastaavat osat eristetään kuten venttiilit. Laitteiden eristys Laitteiden eristysmateriaalina käytetään levyjä tai mattoja, eristyspaksuus mukaan tai erityispiirustusten mukaan.

71 Putkien eristys rakenteiden läpimenokohdissa Eristetyn putken lävistäessä rakenteen käytetään Ef-eristystä (ei kaukolämmössä eikä pakoputkissa). Jos seinien jälkipaikkaus tehdään ennen varsinaista putkieristystyötä, on lävistyskohdat eristettävä erillisinä. Kun putken eristeelle on määrätty höyrytiiviys, on eriste suojattava vastaavasti. Putkiston kulkiessa osastoivan seinän tai välipohjan läpi tulee palava eriste katkaista palamattomalla eristeellä. Eristämättä jätettävät putkiston osat, laitteet ja varusteet kylmävesiputkistossa näkyviin jäävät kalusteiden kytkentäjohdot sekä pinta-asenteiset jakojohdot (kasteluvesijohto eristetään aina) lämminvesiputkistossa kiertojohdottomat yhdelle kalusteelle menevät kytkentäjohdot sekä pinta-asenteiset jakojohdot seinällä näkyvissä olevat patteriverkoston pystyjohdot ja patterien alla olevat vaakajohdot samassa huonetilassa oleva patterin kytkentäjohto varoventtiilin ulospuhallusjohto tyhjennys-, ilmanpoisto- ja painemittareiden kytkentäjohdot sekä paisuntajärjestelmä säiliön ja laitteen arvokilpi lämmitysjärjestelmän täyttöjohto paisunta-astia linjasäätö- ja sulkuventtiilit (lämpöjohdot lämpimissä tiloissa) Piirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan selostuksen määräyksiä täsmentää. Ilmastointijärjestelmien eristys Palomääräykset ja materiaalit Eristysmateriaaleissa ja asennuksissa noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä ja niiden sovellutuksia RakMK E1:n ja E7:n mukaisesti. Paloeristeenä käytetään ympäristöministeriön tyyppihyväksynnän mukaisia tai rakennuslupakohtaisesti esimerkiksi tutkimusselostusten perusteella hyväksyttyjä materiaaleja. Eristyskohteet ja eristeet Näkyviin jäävät eristetyt kanavat pellitetään. Kone ja laitehuoneissa kanavien eristykset pellitetään 2m:iin lattiasta. Ullakoilla pellitystä ei tule. Merkinnällä P varustettuihin eristyksiin eristeen päälle asennetaan pelti, esim. EI60P Lämpöeristykset Kaikki ulkoilman sisäänottokanavat tehdään kaksinkertaisina peltikanavina, joiden välissä on 100 mm PV-ELV vuorivillalevy, ellei suunnitelmissa toisin esitetty. Tuloilmakanavat eristetään piirustusten mukaan PV-LAM vuorivillamatolla (jos pellitys, merkintä P) Paloeristykset Paloeristykset tehdään piirustusten mukaan ja pellitetään piirustusten osoittamassa laajuudessa (merkintä P). Ilmanvaihtokanavien tyyppihyväksytyt paloeristyspaksuudet ovat tuotekohtaisia. Yhtenäistä eristepaksuuskäytäntöä ei enää ole. Eristeet tulee kiinnittää valitun eristevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Urakoitsijan tulee valita oikea eristyspaksuus ja tyyppi valitsemansa valmistajan mitoitustaulukosta. Alla esitetty kahden eri valmistajan paloeristyspaksuus taulukot. VTT-C (Isover Oy) Materiaali Isover Ultimate eristystuotteet. Suurin sallittu kanavan mitta 1000mm. 71

72 72 Pyöreän kanavan paloeristyspaksuus Suorakaidekanavan paloeristyspaksuus VTT-C (Paroc Oy)