Konstruktiokieliopin strukturalistiset juuret Nimistöntutkijan näkökulma Antti Leino

Transkriptio

1 Konstruktiokieliopin strukturalistiset juuret Nimistöntutkijan näkökulma Antti Leino

2 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Aluksi Se, mikä konstruktiokieliopissa on todella uutta, on uutta vain suhteessa generatiiviseen kielioppiin. Esa Itkonen 2011

3 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Aluksi According to Croft and Cruse (2004), cognitive linguistics starts from three main hypotheses: Language is not an autonomous cognitive faculty. Grammar is conceptualization. Knowledge of language emerges from language use. The last of these is, in fact, a re-formulation of much earlier structuralist views (e.g. Bloomfield 1933), and the first two are not entirely alien to the tradition in Finnish onomastics witness, for instance, the opinion expressed by Zilliacus (2002/1975, 178) that the research of names is really cultural research. Antti Leino 2007

4 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Aluksi The lexicon is really an appendix of the grammar, a list of basic irregularities. Leonard Bloomfield 1933

5 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Suomalainen nimistöntutkimus 1970-luvulla Strukturalistishenkinen lähestymistapa pääpukareita Eero Kiviniemi ja Kurt Zilliacus paradigmamuutos suhteessa Viljo Nissilään Keskeinen tavoite: tarkastella nimistöä systeeminä Paikannimien syntaktis-semanttinen luokittelumalli nimen jako osiin sanasemanttinen luokittelu lausesemanttinen luokittelu

6 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Suomalainen nimistöntutkimus 1970-luvulla Nimeämismallit Nimeäminen paljolti mallipohjaista vanhat nimet antavat mallin sille, miltä nimi voi näyttää uusi nimi annetaan tämän mukaan Rudolf Šrámek 1972/73: Analogia keskeinen mekanismi AM + WM ON = S Z + L

7 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Konstruktiokielioppi Teoriapohjan sukupolvenvaihdos Mallipohjainen nimeäminen kovasti tutunomaista nimeämismalli konstruktio Tarvitaanko tämmöistä uutta termistöä / tulkintaa / teoriapohjaa? Mielellään: Voiko väittää, että kyse on analogiasta, jos nimeämiselle on muita syitä? Miten mallipohjainen nimeäminen tarkkaan ottaen toimii? Mikä se nimeämismalli oikein on? Mitä analogia on?

8 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Konstruktiokielioppi Malli- vai konstruktiopohjainen nimeäminen Tarkempi tarkastelu voi jopa yksinkertaistaa kuvausta Vanhastaan kaksi rinnakkaista ilmiötä Liitynnäiset: paikka nimetään olemassaolevan mukaan Riihijärvi Riihilampi Vastakohtanimet: paikkojen kuvailevilla osilla kontrastisuhde Mustalampi Valkealampi Nämä mahdollista kuvata samalla tavoin

9 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Konstruktiokielioppi Malli- vai konstruktiopohjainen nimeäminen järvi CAT SEM N lake lampi CAT N SEM pond Riihijärvi CAT PN riihi CAT N SEM drying barn ROLE identifier järvi CAT N SEM lake ROLE classifier Riihilampi CAT PN riihi CAT N SEM drying barn ROLE identifier lampi CAT N SEM pond ROLE classifier

10 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Konstruktiokielioppi Malli- vai konstruktiopohjainen nimeäminen musta CAT A SEM black valkea CAT A SEM white Mustalampi CAT PN musta CAT A SEM black ROLE identifier lampi CAT N SEM pond ROLE classifier Valkealampi CAT PN valkea CAT A SEM white ROLE identifier lampi CAT N SEM pond ROLE classifier

11 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Konstruktiokielioppi Yhteistä pohjaa The regular analogies of a language are habits of substitution. Suppose, for instance, that a speaker had never heard the form give Annie the orange, but that he had heard or spoken a set of forms like the following: Baby is hungry. Poor Baby! Baby s orange. Give Baby the orange! Papa is hungry. Poor Papa! Papa s orange. Give Papa the orange! Bill is hungry. Poor Bill! Bill s orange. Give Bill the orange! Annie is hungry. Poor Annie! Annie s orange He has the habit, now, the analogy, of using Annie in the same position as Baby, Papa, Bill, and accordingly, in the proper situation, will utter the new form Give Annie the Orange! Bloomfield 1933, 16.6

12 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Konstruktiokielioppi Yhteistä pohjaa If one accepts the view that a construction is a cluster of expressions, one will also end up with the thesis that all language use is analogical: new expressions are based on existing constructions, which are really shorthand for a number of existing expressions. This is close to how Bloomfield (1933) saw the creation of new expressions, and it is also not very far from the ideas of Fauconnier and Turner (2003), who consider conceptual integration and thus analogy as the basis of all human thought. Leino 2007, s. 49

13 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Konstruktiokielioppi Jotain edistystäkin»the statement of meanings is therefore the weak point in language-study, and will remain so until human knowledge advances very far beyond its present state.» Bloomfield 1933, 9.1

14 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Konstruktiokielioppi Jotain edistystäkin»the observer who, by this mass-observation, gives us a statement of the speech-habits of a community, can tell us nothing about the changes which are going on in the language of this as of every community. These changes could be observed only by means of a genuinely statistical observation through a considerable length of time; for want of this, we are ignorant of many matters concerning linguistic change.» Bloomfield 1933, 2.8

15 Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16) Lopuksi Mitä konstruktiokielioppi minulle merkitsee? muistutus: minun konstruktiokielioppini ei ole ainoa tulkinta radikaali konstruktiokielioppi + käsiteintegraatio + klusterointi Strukturalismin pojan paluun uudet seikkailut päivitetty nykytiedon mukaiseksi joissakin suhteissa täsmällisempi kuin alkuperäinen pystyy käsittelemään myös semantiikkaa osaa vastata Chomskyn kritiikkiin

16 Kiitos Nämä esityskalvot ovat vapaasti käytettävissä CC-BY-NC 3.0 -lisenssin mukaisesti. Antti Leino: Strukturalistiset juuret (16)