Luennon ohjelma. Talous ja talouspolitiikka, luento 6. Kertaus 4. luennosta. Kertaus 4. luennosta

Transkriptio

1 Talous ja talouspolitiikka, luento 6 Teollinen vallankumous myytit ja todellisuus Teoria: kliometria Luennon ohjelma Kertaus edellisestä luennosta Palaute välitehtävä 2:sta Teollinen vallankumous, totta vai legendaa Esimerkkitapaus: rautateiden merkitys USA:n teollistumiselle Kliometrinen tutkimus Välitehtävän 3 anto 1 2 Kertaus 4. luennosta Kertaus 4. luennosta Syntyi taloudellinen valtio, joka Uuden ajan alussa valtiosta talouden tärkein toimija kykeni entistä paremmin keräämään veroja saattoi lainata rahaa ja myös antaa lainaa Poliittisen ja sotilaallisen valtion kehittyminen käsikädessä taloudellisen valtion kehittymisen kanssa ohjasi talouden toimintaa hallitsemallaan alueella Valtiollinen talouspolitiikka, merkantilismi Kuninkaan perustavoitteena järjestyksenpito, keinoina kuninkaalla oli byrokratisaatio, voiman monopolisointi, legitimaation lisääminen ja väestön homogenisointi Valtion talouden vahvistaminen, rajoitukset, ohjaus, monopolit, tullit Tulkittu myöhemmin kahlitsevaksi systeemiksi tai valtion toiminnan perustaksi 3 Seurauksia maaomaisuuden arvon väheneminen ja suuryrittäjyyden synty 4

2 Kliometria (ekonometria) Kliometria = mittaava taloushistoria (Kleio muin. kr. = historian muusa) Alkoi kehittyä ja 1960-luvuilla Korostetun talous- ja tilastotieteellinen näkemys, kvantifioinnin ihannointi Suuret tilastolliset otokset, pitkät lukusarjat, matemaattiset kaavat Historiantutkimuksen pitää olla yhteiskuntatiede Mallit ei ohjeita vaan kaavoja laskutoimituksiin Voidaanko teollistuneeseen talouteen johtanutta kehitystä kutsua vallankumoukseksi? (King, Stephen & Geoffrey Timmins, Making sense of the Industrial Revolution, Manchester 2001) 5 6 A) 1880-luvulla Arnold Toynbee toi ilmaisun Industrial Revolution akateemiseen tutkimukseen: TV muokkasi koko talousjärjestelmän ja jokapäiväisen elämän keskiaikainen säännöstelytalous muuttui kilpailutaloudeksi Englannissa tapahtui luvulla teollistumien nähtiin usein kielteisenä ilmiönä kurjistuneine kaupunkeineen ja työläisten heikkoine työoloineen Tulkinnoissa korostettiin muutoksen lähes väkivaltaista nopeutta 7 B) 1900-luvulla TV:n ajoittuminen ja laajuus alkoi hämärtyä Painotettiin kasvun hitautta Vallankumous ei kuvaa prosessin luonnetta, teollinen rajaa käsitteestä olennaisen Herbert Heaton (1967): Vallankumous, joka kesti 150 vuotta ja jonka valmisteleminen kesti toiset 150 vuotta voisi ansaita jonkin muun nimityksen. 8

3 Settings/tala/Local%20Settings/Temporary%20Internet%20Files/Content.IE5/XB8X7T0F/400px-Fi_real_gdp_growth.svg.png Suomen bkt:n muutos lähde: C) Kliometrikot ja TV Kasvusta tehdyt laskelmat yliarviointeja Nicholas Crafts (British Economic Growth during the Industrial Revolution 1985) laski uudelleen luvut bkt:n noususta Myös muut tekivät laskelmia Vuosittainen bkt-kasvu 0,52 0,98 prosenttia siis hidasta ja 1800-luvuilla oli kaksi taloutta, perinteinen (esiteollinen) ja moderni (teollinen), ja edellinen oli merkittävästi suurempi 9 10 Mikä siis muuttui, ja kuinka paljon? Eri teollistumisen osa-alueisiin perehtynyt tutkimus: Asenteet, luokkatietoisuus, perhe-elämä; kulttuuri ja yhteiskunta; valta yhteiskunnassa... Muutos havaittiin jo omana aikanaan monella tapaa Lopuksi: Jokaisella teollisuudenalalla oli vallankumouksensa, joka säteili vaikutuksensa ympäröivään yhteisöön 11 Fogel, Robert W., Railroads and American Economic Growth, Essays in Econometric History. Baltimore Hyökkäsi kahta kanonisoitua totuutta vastaan: Rautatiet välttämätön edellytys teollistumiselle Rautatiet johtava teollisuudenala (Leading sector) teollistumisen edellä Halusi testata olisiko 1) jokin muu kuljetusmuoto (esim. Vesikuljetukset) mahdollistanut teollistumista ja 2) teollistuminen kehittynyt myös ilman rautateitä 12

4 1) Olisiko jokin muu kuljetusmuoto (esim. Vesikuljetukset) mahdollistanut teollistumisen? HINTAVERTAILU RAUTATIET VS. VESITIET: Laskettu maataloustuotteiden kuljetushinnat vuonna Rautateiden hinnat tiedossa, kanavat laskettu a) alueiden välisten ja b) alueiden sisäisten kuljetusten kohdalla. 13 Rautateiden hinnat tiedossa, kanavat laskettu a) alueiden välisten ja b) alueiden sisäisten kuljetusten kohdalla A) Todelliset tehdyt kuljetukset ynnä hypoteettisesti vesiteiste tehdyt. Jälkimmäinen: alueille tuotujen tuotteiden määrä kertaa kuljetusetäisyys ynnä lisäkulut eli hevoskuljetukset maalla ja niiden pääomakustannukset jne. Hinta n. 100% suurempi, mutta suhteessa bkt:hen vain 0,6% suurempi. B) Todelliset hevoskuljetusetäisyyttä + lisäetäisyydet, jotka johtuisivat vesitieverkoston harvuudesta vrt. rautatieihin. Hinta suhteessa bkt:hen lopulta n. 1% suurempi. 14 2) Olisko teollistuminen kehittynyt myös ilman rautateitä? On väitetty että: A) Väestönkasvu olisi hidastunut ilman rautateitä. Fogel: kasvu hidastui nimenomaan rautateiden aikana. B) Maanviljelyala olisi jäänyt pienemmäksi. Fogel: laskelmien mukaan viljelty maa olisi pienentynyt vain 4%. 15 On väitetty että: C) Rautateiden kasvanut kysyntä ennen 1860 lykkäsi liikkeelle teollistumisen. Fogel: kuitenkin teollisuustyön arvo nousi nopeammin; tekstiili- ja terästeollisuuden suurin kasvu taas oli sitä ennen. D) Terästeollisuus kasvoi erityisesti rautateiden kysynnän ansioista. Fogel: laskelmien mukaan se olisi kasvanut vain niukasti vähemmän ilman rautateitä (kasvu ajanjaksolla nyt 99%, ilman rautateiden kysyntää 94%). 16

5 Siis: - Teollistuminen käynnistyi tieteen vallankumouksesta ja tietyistä sosiaalisista uudelleenjärjestelyistä, ennen rautateiden kehittymistä - Suurteollisuus, väestönkasvu ja urbanisaatio eli kysynnän kasvu edelsi - ei siis seurannut - rautateitä - Rautatiet osa kehitystä, ei sen mahdollistaja, siinä missä muukin tekninen edistys, jotka kehittyivät koska nille oli kova tilaus - Teollistumisen mahdollisti suuri joukko innovaatioita, jotka vaikuttivat yhdessä - Sattumatekijät saattoivat määrätä, mitkä jäivät elämään ja vaikuttivat merkittävästi pitkälle tulevaisuuteen 17 Lue valitut otteet Välitehtävä 3 (1) Pertti Haapalan artikkelista Robert Fogel ja "tieteellinen historia" (Historiallinen Aikakauskirja 1993, s ) sekä (2) George Roger Taylorin kirja-arvostelusta Fogelin teoksesta Railroads and American Economic History: Essays in Econometric History (The American Economic Review 1964, s ). Kirjoita essee, jossa 1) arvioit lyhyesti artikkelien perusteella, miten kirjoittajat (Taylor ja Haapala) suhtautuvat kliometriseen (ekonometriseen) historiantutkimukseen, 2) esität artikkelien ja luennon tietojen pohjalta perustellusti käsityksesi siitä, mitkä ovat kliometrisen tutkimustavan pari merkittävintä etua ja riskiä sekä 3) pohdit minkä tyyppisiä tutkimusaiheita Suomen teollistumisen historiassa kliometrisella tutkimustavalla voitaisiin tutkia ja millaista kerättyä aineistoa tutkimuksessa voitaisiin käyttää. 18 Välitehtävä 3 Kopiointikappaleet artikkeleista saatavilla kurssin lokerosta Historian laitoksen opiskelijahuoneessa Laajuus: 1 2 liuskaa, riviväli 1,5, pistekoko 12, fontti Times New Roman, 2,5 cm marginaalit. Palautus: pe klo mennessä - laitoksen opiskelijahuoneen lokeroon Talous ja talouspolitiikka - TAI luennolle pe Muista: nimi & opiskelijanumero paperin ylälaitaan, lähdeluettelo tekstin perään. 19