EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA Kirjenumero 1115/16
|
|
- Tero Härkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA 2018 Kirjenumero 1115/16
2
3 Kalaosasto/HH Kirjenumero 1115/16 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE 1. HANKKEEN TIIVISTELMÄ Kokemäenjoen vesistöalueen vapaat vesireitit-hankeessa on tarkoituksena toteuttaa Pirkanmaan alueella konkreettisia kunnostustoimia vesistöissä olevien kalojen nousuesteiden poistamiseksi. Hankkeessa toteutetaan myös virtavesien kunnostustoimia taimenen luontaisen elinkierron vahvistamiseksi. Hanke hyödyntää sitä pohjatyötä, jota KVVY on tehnyt toimialueellaan jo usean vuoden ajan kunnostustoimien toteuttamiseksi. Hankkeen aikana tuotetaan myös uutta tutkimustietoa Pirkanmaalla luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vaelluskäyttäytymisestä. Tutkimustiedolla pyritään perustellusti viemään eteenpäin alueella taimenkantojen hoitotoimenpiteitä. EKOenergialta haettavan avustuksen suuruus on euroa. EKOenergian tuella käynnistetään kaksivuotinen hanke, joka toteutetaan vuosina 2017 ja EKOenergialta saatava euron avustus kattaisi 45,5 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Loppuosa hankeen kokonaiskustannuksesta on määrä kerätä kalastusalueilta, osakaskunnilta, kaupungeilta sekä ELY-keskukselta. Vuosittain käytettävästä EKOenergian avustuksesta ( euroa) euroa käytetään nousuesteiden poistamiseen ja virtavesien kunnostustoimiin ja euroa käytetään luontaisesti syntyneiden taimenien vaellustutkimukseen. Vuosittain tehdyistä toimenpiteistä laaditaan raportti, josta selviää tarkasti mihin EKOenergian myöntämä avustus on käytetty. Mikäli hanke toteutuu täysmääräisesti hankesuunnitelman esitetyllä tavalla, voidaan hanketta pitää Pirkanmaan kärkihankkeena ja sen positiiviset vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä kolmen vesistön osalta. Samalla hanke tulee edesauttamaan vastaavanlaisten hakkeiden toteuttamista Kokemäenjoen vesistöalueella. 2. JOHDANTO Luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen tilaa ei nykyisin voida pitää hyvänä Kokemäenjoen vesistöalueella. Ihmisen moninaisten toimintojen seurauksena sisävesien vaeltavat taimenkannat ovat hävinneet tai kannat ovat ilmeisen häviämisuhan alla. Lisäksi pitkään jatkunut ja kirjava istutustoiminta on sekoittanut alueen alkuperäisiä taimenkantoja. On ilmeistä, että virtavesissä olevat nousuesteet ovat kalastuksen ohella muuttaneet taimenkantojen geeniperimää vuosikymmenten aikana siten, että vaelluskäyttäytymisen omaavat yksilöt ovat hävinneet populaatiosta ja vesistöjen latvaosille jääneiden paikallisesti elävien taimenten geeniperimä on vahvistunut. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) PL 265, Tampere
4 2 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) on vuodesta 2011 alkaen kartoittanut DNAnäytteiden avulla järjestelmällisesti Kokemäenjoen vesistöalueella esiintyviä alkuperäsiä taimenkantoja (Kuva 2.1). Tutkimustulosten perustella ennakko-odotusten vastaisesti Kokemäenjoen vesistöalueella esiintyy vielä runsaasti alkuperäisiä taimenkantoja. DNA-näytteiden perusteella vapaat vesireitit-hankkeessa mukana olevissa vesistöissä (Kovesjosjoki, Taipaleenjoki ja Kooninjoki) esiintyy hyvin omanlaisia taimenkantoja, jotka poikkeavat huomattavasti vijelyksessä olevista taimenkannoista (Rautalammin reitti, Isojoki ja Luutajoki). Sähkökoekalastustulosten perusteella voidan kuitenkin todeta, että alkuperäisten kantojen tila on heikko ja ne sijaitsevat lähes tyystin pienissä virtavesissä. Useat alkuperäisistä taimenkannoista ovat säilyneet nousuesteiden yläpuolella. Näiden kantojen tilan parantamiseksi tulisikin tehdä pikaisia toimenpiteitä. KVVY on kartoittanut vuosien aikana yhteensä 13 virtavesikokonaisuutta. Inventoinnit ovat vahvistaneet sitä käsitystä, että virtavesissä olevat nousuesteet muodostavat merkittävimmän haitan taimenen luontaisen elinkierron toteutumiselle Pirkanmaalla. Esimerkiksi vuosina 2015 ja 2016 inventoiduista 46 kilometristä virtavettä löydettiin yhteensä 15 totaalisesti kalan kulun estävää rakennetta ja 13 osittaista nousuestettä. Käytännössä voidaan todeta, että vuosien aikana ei ole inventoitu yhtään virtavesistöä, jossa ei olisi kalan kulkua rajoittavia rakenteita. KVVY on valinnut kolme merkittävintä Pirkanmaan virtavesissä olevaa nousuestettä, jotka on tarkoitus muuttaa vapaat vesireitit-hankkeen aikana kalan kulun mahdollistavaksi rakenteiksi. Kuva 2.1. KVVY:n kartoittamat Kokemäenjoen vesistöalueen taimenkannat. Kuvassa on esitetty myös Kovesjoen, Taipaleenjoen ja Kooninjoen luontaisesti lisääntyvät taimenkannat, jotka poikkeavat huomattavasti viljelyksessä olevista taimenkannoista.
5 3. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on ottanut aktiivisen roolin toimialueellaan olla yhdistävänä tahona, joka edistää toimenpiteitä virtavesien ja taimenkantojen tilan vahvistamiseksi toimialueellaan. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on jo 50 vuoden ajan tehnyt työtä puhtaiden vesistöjen ja elinvoimaisten kalakantojen puolesta Kokemäenjoen vesistöalueella. Puolueettomana ja laajan tietopohjan omaavana yhdistyksenä monet kalastusalueet ja osakaskunnat sekä kunnat ja kaupungit ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä KVVY:n kanssa. Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on tehdä yhteistyötä laaja-alaisesti eri toimijoiden kanssa ja tukea paikallisia tahoja oma-aloitteiseen ympäristön hoitoon. Vain pitkäjänteisellä virtavesien kunnostustoiminnalla voidaan saavuttaa pysyviä positiivisia tuloksia vaelluskalakantojen tilaan. KVVY on osakaskuntien, kalastusalueiden ja alueella kuntien kanssa toteuttanut vuosien virtavesien tilan kartoituksia, toteuttanut sähkökoekalastuksia ja järjestänyt virtavesien talkookunnostustapahtumia. Tiedottaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen virtavesien ja taimenkantojen tilasta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä on tärkeä osa KVVY:n toimintaa. Vuosien 2015 ja 2016 aikana onkin tehty eri toimenpiteiden toteutuksista yhteensä 24 lehtiartikkelia. Tiedonjaon lisäämiseksi KVVY perusti vuonna 2015 oman Youtube-kanavan, jonne on koostettu tällä hetkellä 21 esittelyvideoita virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä. Lisääntyneen tiedottamisen ja tiedon jaon kautta kiinnostus virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimia kohtaan on lisääntynyt huomattavasti viimevuosien aikana Pirkanmaalla. Tämä näkyy ihmisten suorina kontakteina yhdistykselle. Myös kalastusseurat ja -yhdistykset ovat aktivoituneet viimevuosien aikana Pirkanmaalla hoitotyöhön ja osa kalastusseuroista on, jopa tukenut hoitotoimenpiteitä taloudellisesti. Kalastusseurojen jäseniä on osallistunut aktiivisesti myös KVVY:n järjestämiin virtavesien talkookunnostustapahtumiin. KVVY:n tekemän pohjatyön ansiosta Pirkanmaalla alkoi virtavesien talkookunnostustoiminta vuonna 2013, jolloin pidettiin ensimmäinen talkookunnostustapahtuma. Vuosien aikana talkookunnostusten määrä on kasvanut ja vuonna 2016 niitä järjestettiin yhteensä 6 kpl. Talkoisiin osallistui 57 vapaaehtoista henkilöä, joiden vastikkeetta tekemä työn määrä oli 340 tuntia. Vuosien aikana KVVY on järjestänyt yhteensä 13 talkookunnostustapahtumaa. 4. VAPAAT VESIREITIT-HANKKEEN TOTEUTUS JA TAVOITTEET Vapaat vesireitit-hankkeen tarkoituksena on toteuttaa Pirkanmaan alueella käytännön kunnostustoimia, joilla poistetaan vesistöissä kalojen nousuesteitä. Hankkeen tavoitteena on viedä käytännön toimenpiteitä eteenpäin niissä vesistöissä, joissa on jo tehty esiselvityksiä. Vapaat vesireitit-hanke kytkeytyy tiiviisti EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteisiin parantaa virtavesien ekologista tilaa ja monimuotoisuutta. Hankkeen aikana edistetään myös MMM:n kalatiestrategiaa Kokemäenjoen vesistöalueella parantamalla kalojen vaellusmahdollisuuksia. Hankkeen aikana toteutetaan konkreettisia kunnostustoimenpiteitä vesistössä olevien nousuesteiden poistamiseksi. Hankkeessa tehdään myös kunnostustoimia, jotka parantavat vaelluskalojen luontaisen elinkierron toteutumista. Hankkeen tavoitteet ovat linjassa myös ympäristöhallinnon yleisten linjausten kanssa.
6 4 Vapaat vesireitit-hanke on kaksivuotinen ja se toteutetaan vuosina 2017 ja Hankkeen aikana toteutetaan kaksi osatyötä, jotka ovat: 1) Kalojen nousuesteiden poistaminen ja virtavesistön kunnostustoimet ja 2) Pirkanmaalla luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vaellustutkimus. Kumpiakin osatöitä toteutetaan molempina hankevuosina. Vapaat vesireitit-hankkeen käynnistämiseksi EKOenergialta anotaan euron suuruista avustusta. Hankkeen tarkempi rahoitussuunnitelma on esitetty taulukossa 4.1. EKOenergian vuosittainen avustus ( euroa) käytetään siten, että euroa kohdennetaan nousuesteiden poistamiseen sekä virtavesien kunnostustoimintaan ja euroa käytetään luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vaellustutkimukseen. Osatöiden taustoista, tavoitteista ja toteutuksesta kerrotaan tarkemmin osatöiden omissa kappaleissa. 4.1 Hankkeen rahoitussuunnitelma Vapaat vesireitit-hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa. Ekoenergia rahaston osuus kattaa tästä 45,5 %:n osuuden ( e). ELY-keskukselta haettava rahoitus on euroa (36,4 %). Kohdevesistöjen alueella olevien kaupunkien rahoitusosuus on euroa (7,2 %). Alueella toimivien kalastusalueiden esitetään osallistuvan hankkeen toteutukseen euron osuudella (8,1 %) ja osakaskuntien eurolla (2,7 %). Kalastusalueet, kaupungit ja osakaskunnat osallistuvat kukin omalla alueella olevien kohteiden toteutukseen. Taulukko 4.1. Vapaat vesireitit-hankeen rahoitussuunnitelma vuosille Esitys kustannusten jakaantumisesta Yhteensä Osuus % Ekoenergia ,5 ELY-keskus ,4 Ikaalisten kaupunki ,7 Parkanon kaupunki ,8 Oriveden kaupunki ,7 Kyrösjärven kalastusalue ,7 Parkanon kalastusalue ,7 Längelmäveden kalastusalue ,7 Kohdevesistöjen osakaskunnat ,7 Yhteensä
7 5 4.2 Nousuesteiden muuttaminen kalojen kulun mahdollistaviksi rakenteiksi Vapaat vesireitit-hankkeessa mukana olevien kohdevesistöjen sijoittuminen Kokemäenjoen vesistöalueella. Kohdevesistöjen tarkemmat sijainnit ilmenevät kuvasta 4.1. Kovesjoki (1) laskee Kyrösjärveen sekä Taipaleenjoki (2) ja Kooninjoki (3) laskevat Längelmäveteen. 1) 2) 3) Kuva 4.1. Poistettavien nousuesteiden sijainnit Koemäenjoen vesistöalueella. 1) Kovesjoki, 2) Taipaleenjoki ja 3) Kooninjoki Kovesjoki (Ikaalinen) alin pato Kovesjoki on yksi suurimmista Kyrösjärveen laskevista jokivesistöistä. Joen alaosalla on voimalaitospato, joka estää taimenen vapaan liikkumisen Kovesjoen ja Kyrösjärven välillä. Kovesjoki ja sen sivuuomat virtavesi-inventoitiin vuonna Kartoituksen perusteella vesistössä on runsaasti taimenen elinympäristöksi soveltuvia virta- ja koskialueita. KVVY toteutti vuonna 2015 myös Kovesjoen ja sen sivu-uomien sähkökoekalastustutkimuksen. Hieman yllättäen taimenia saatiin saaliiksi kaikilta Kovesjoen koealoilta. Kovesjoen pääuoman koealojen taimentiheydet olivat 1,7 kpl/100m 2, 14,7 kpl/100m 2, 5,8 kpl/100m 2, 14,4 kpl/100m 2, 0,9 kpl/100m 2. Sähkökoekalastustulosten perusteella vesistössä elää varsin elinkykyinen, mutta paikallinen taimenkanta. Sähkökoekalastusten toteuttamisesta on koostettu video KVVY:n Youtube-kanavalle. Kovesjoen alimmalle padolle laadittiin vuonna 2015 kalatiesuunnitelma Jami Ahon toimesta. Kyröjärven kalastusalue on yhteistyössä ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen kanssa vienyt kalatien raken-
8 6 tamista eteenpäin lupien saamisen muodossa, jotka ovat välttämättömiä kalatien rakentamiseksi. Ekoenergian antamalla rahoituksella on tarkoitus rakennuttaa suunniteltu kalatie. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kyrösjärven ja Parkanon kalastusalueiden, Ikaalisten kaupungin sekä ELY-keskuksen kanssa. Ekoenergian taloudellista tukea käytetään myös alueella tehtävien virtavesien kunnostuksiin. Osa Ekoenergian taloudellisesta tuesta käytetään Kovesjoessa esiintyvän taimenkannan vaellustutkimukseen. Taimenen vaelluskäyttäytymisen selvittäminen on olennainen tieto, kun arvioidaan kalatien toimivuutta sekä sen vaikutuksia taimenen vaelluskäyttäytymiseen tapahtuviin pitkäaikaisiin muutoksiin. Kuva 4.2. Kovesjoen alin voimalaitospato, johon on laadittu kalatiesuunnitelma Taipaleenjoen ja Kooninjoen padot Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys toteutti vuonna 2016 Taipaleenjoen ja Kooninjoen sähkökoekalastustutkimukset yhteistyössä alueella toimivien osakaskuntien, Längelmäveden kalastusalueen, Pirkanmaan Perhokalastajat ry:n sekä ELY-keskuksen kanssa. Sähkökoekalastukset osoittivat, että molemmissa vesistöissä esiintyy luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Sähkökalastus osoitti kuitenkin, että vain Taipaleenjoen alimmalta koealalta saatiin taimenia saaliiksi (27 kpl), kun joen yläosan kaksi koskialuetta (Hyttöskoski ja Sahakoski) olivat taimenettomia. DNA-näytteiden perusteella vesistössä oleva taimenkanta poikkeaa huomattavasti viljelyksessä olevista taimenkannoista. Sähkökalastusten yhteydessä tuli ilmi, että Taipaleenjoen Myllykoskessa on vanha pato, joka sähkökoekalastusten perusteella estää taimenen liikkumisen joen yläosan koskialueille. Sähkökoekalastustutkimuksesta on koostettu video KVVY:n Youtube-kanavalla. KVVY on saanut padon kiinteistönomistajalta kirjallisen suostumuksen nousuesteen poistamiseksi. Ekoenergian tuella on määrä kunnostaa patoalue sellaiseksi, että se mahdollistaa kalojen vapaan
9 7 kulun. Ekoenergian tukia käytetään myös kutualueiden kunnostukseen vesireitillä. Osa Ekoenergian tuesta käytetään taimenen vaellustutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää Taipaleenjoessa esiintyvän taimenkannan vaelluskäyttäytyminen. Tutkimuksella on määrä myös selvittää, miten nousuesteen poistaminen vaikuttaa taimenen leviämiseen padon yläpuoleisille koskialueilla ja miten taimenen luontainen lisääntymisen onnistuu näillä koskialueilla. Kuva 4.3. Taipaleenjoen Myllykoskessa oleva pato, joka sähkökoekalastustulosten perustella estää taimenen liikkumisen joen yläosan virta- ja koskialueille. Vuonna 2015 sähkökoekalastettiin kaksi koealaa Kooninjoesta. Kooninjoen Palmunkosken vanhan voimalaitospadon alapuolelta saatiin sähkökoekalastamalla taimenia saaliiksi, mutta padon yläpuolen koeala oli taimeneton. Palmukoskessa oleva vanha voimalaitospato toimii kalojen totaalisena nousuesteenä, mikä heikentää olennaisesti taimenen luontaisen elinkierron toteutumista Kooninjoessa. KVVY on vienyt eteenpäin toimenpiteitä nousuesteen poistamiseksi kysymällä kirjallista suostumusta padon kiinteistön omistajalta. Asianosaisen kanssa käydyn keskustelun pohjalta kiinteistönomistaja on alustavasti myötämielinen kunnostustoimille ja taimenkannan vahvistamisen tavoitteille Kooninjoessa. Ekoenergian tuella on määrä kunnostaa patoalue sellaiseksi, että se mahdollistaa kalojen vapaan kulun. Toimenpiteillä ei ole vaikutusta padon vieressä olevaan rakennukseen tai sen käyttöön. Ekoenergian tukea käytetään myös kutualueiden kunnostukseen vesireitillä.
10 8 Kuva 4.4. Kooninjoen Palmunkosken vanha voimalaitospato, joka sähkökoekalastustulosten perustella estää taimenen liikkumisen joen yläosan virta- ja koskialueille. 4.3 Luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vaellustutkimukset Miksi Kokemäenjoen vesistöalueella esiintyvien luontaisesti lisääntyvien järvitaimen-kantojen vaelluksia tulisi tutkia? Mitä hyötyä siitä olisi taimenkantojen suojelussa ja kantojen vahvistamisessa? Kokemäenjoen vesistöalueella virtavesikunnostuksia on tehty viranomaisen toimesta jo 1990-luvulta lähtien. Kunnostetuissa virtavesissä tehtyjen sähkökoekalastusten perustella kunnostustoimet eivät ole useinkaan tuottaneet toivottua tulosta. Kunnostetuissa virtavesissä ei taimenen luontainen lisääntyminen ole käynnistynyt, mikä johtuu siitä, että emokalojen määrä on ollut pieni. On selvää, että pelkät kunnostustoimet eivät riitä taimenkantojen hoitotyössä, vaan taimenkantojen palautus vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa taimenen koko elinkierron palauttamiseksi. Toisin kuin muualla Suomessa Pirkanmaalla ei ole tutkittu alueella esiintyvien taimenkantojen vaelluksia. Yleisen luulon mukaan Pirkanmaalla esiintyvät taimenkannat olisivat paikallisia, eikä niillä ole vaelluskäyttäytymistä järvialtaiden ja lisääntymis-alueiden välillä. Tämä luulo on osasyy sille, miksi Pirkanmaalla ei ole tehty virtavesien suualueilla rauhoitusalueita tai kalojen vaellusväyliä järville. Myös kalastuksen säätelytoimia ei juuri ole tehty taimenen elinkiertoa ajatellen. Taimenkantojen vaellustutkimuksella on tarkoitus selvittää, vaeltavatko alueella esiintyvät taimenkannat ja kuinka laajoja vaellukset ovat. Tutkimuksen tuloksia voitaisiin käyttää apuna taimenkantojen hoitotyössä. Tämän kaltainen tutkimus antaisi alueellista tutkimustietoa taimenkannoista, mikä lisäisi paikallisten maa- ja vesialueiden omistajien kiinnostusta taimenkantojen hoitotyötä kohtaan. Luontaisesti syntyneiden taimenten vaelluskäyttäytymisen selvittämiseksi KVVY on aloittanut jo vuonna 2015 merkitsemään sähkökalastusten yhteydessä saatuja taimenia T-ankkurimerkillä. Tätä työtä on tehty muiden selvitysten ohessa, mikä on rajoittanut huomattavasti toimintaa. Taimenia on
11 9 saatu saaliiksi vakioiduilta koealoilta vähäisiä määriä, minkä takia merkittyjen kalojen määrät ovat jääneet pieniksi. Vuonna 2015 merkittyjä yksilöitä oli 38 kpl ja vuonna 2016 niitä oli 24 kpl (Taulukko 4.2). Merkkipalautusten alhaisen palautusprosentin takia merkittyjen yksilöiden määrä tulisi olla vuosittain huomattavasti korkeampi. Tutkimusvesistössä taimenia tulisi pyrkiä merkitsemään vuosittain kpl. Taulukko 4.2. Kokemäenjoen vesistöalueella T-ankkurimerkeillä merkittyjen taimenten määrät kohdevesistöittäin vuosina 2015 ja Riviotsikot Määrä / t-ankkuri Kovesjoki 14 Kuusijoki 5 Lähdetoja (Kovesjoki) 1 Vilppulankoski 9 Västilänjoki Kooninjoki 2 Mutioja 1 Peräjoki 17 Taipaleenjoki 4 Kaikki yhteensä 62 Taimenen vaellustutkimus koostuu koekalastuspäivistä, joiden aikana pyritään sähkökoekalastamaan mahdollisimman suuri pinta-ala kohdevesistöä. Kohdevesistöinä ovat Kovesjoki ja Taipaleenjoki. Kohdevesistöiksi voidaan näiden jokien lisäksi valita myös muita vesistöjä Pirkanmaalta joiden taimenkantojen vaellustutkimus olettavasti merkittävästi edesauttaisi taimenkantojen hoitotyötä. Vaellustutkimuksen tavoitteena on pyrkiä saamaan mahdollisimman paljon tutkimukseen soveltuvia, pituudeltaan yli 17 cm taimenia (ikä 2 3-vuotta). Koekalastamalla saaliiksi saadut alle 17 cm yksilöiden kirjataan ylös, mutta näitä yksilöitä ei mitata eikä punnita yksilöllisesti. Pienten yksilöiden määrän laskemisella saadaan kuva taimenten kokonaistiheydestä kohdevesistössä. Samalla saadaan tieto siitä, miten taimenen määrät vaihtelevat eri koski- ja suvantoalueilla. Kaikki yli 17 cm pituiset T- ankkurimerkityt taimenet mitataan ja punnitaan yksilöllisesti ja niistä otetaan DNA näyte. Lisäksi osasta otetaan suomunäytteet niiden iän määrittämiseksi, mikäli tähän nähdään tarvetta myöhemmin. Kenttätyöt pyritään toteuttamaan siten, että kalastusalueiden ja osakaskuntien toimihenkilöt pääsevät osallistumaan ja auttamaan koekalastusten toteuttamisessa. Lisäksi kalastusseurojen aktiivijäseniä voidaan pyrkiä rekrytoimaan mukaan apumiehiksi. Taimenten T-ankkurimerkinnät toteutetaan KVVY:n asiantuntijoiden toimesta. Vapaat vesireitit-hankkeen aikana arvioidaan myös PIT-merkkitutkimuksen käytön mahdollisuuksia Pirkanmaan kalateiden toimivuuden ja taimenkantojen vaelluskäyttäytymisen selvittämisessä. Menetelmän mahdollista käyttöä puoltavat sen monet hyvät ominaisuudet. Menetelmällä saadaan merkkipalautuksista riippumatonta tietoa niin vesistöstä syönnösvaellukselle lähtevän poikasmäärän arvioimiseksi että virtavesistöön palaavien emokalamäärien arvioinnissa.
12 Tiedotus ja yhteistyö Tiedotus on tärkeä osa virtavesien ja taimenkantojen tilan vahvistamista. Tietoa tulee jakaa maa- ja vesialueiden omistajille, kalastusalueille, kuntien viranomaisille ja vapaa-ajan kalastajille. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tiedostanut laajan tiedottamisen ja tiedon jaon tärkeyden. Lehtiartikkelien kautta jaetaan laaja-alaisesti tietoa siitä, mitä virtavesien ja taimenkantojen tilan parantamiseksi on tehty ja miten vapaa-ajankalastajat ja muut voivat vaikuttaa tilanteen parantamiseksi. EKOenergian tuella tehtävistä toimenpiteistä koostetaan lehtiartikkeleita paikallislehtiin. Tehtävistä toimenpiteistä koostetaan myös videoita KVVY:n Youtube-kanavalle. Hankkeen laajuudesta ja monitavoitteellisuudesta johtuen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ei toimi siinä yksin, vaan hankkeen aikana on tarkoitus parantaa ja laajentaa yhdistyksen organisoimaa Pirkanmaan virtavesien kunnostusverkostoa sekä tiivistää yhteistyötä vesialueiden omistajien, osakaskuntien ja kalastusalueiden kanssa. KVVY on pyrkinyt aktivoinaan kalastusseuroja ja luonnonsuojeluyhdistyksiä ottamaan osaa mm. virtavesien talkookunnostustapahtumiin. Esimerkiksi Pirkanmaan Perhokalastajat, Näsijärven Lohikalayhdistys, Virtain Urheilukalastajat ja Kyröskala ovat osallistuneet toimenpiteiden toteutukseen. Hankkeen aikana kiinnitetään erityistä huomiota alueella toimivien kalastusseurojen ja vapaa-ajankalastajien aktivoimiseen virtavesien ja taimenkantojen hoitotyöhän. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Limnologi, MMM Heikki Holsti Hyväksynyt: Kalaosaston johtaja Olli Piiroinen
Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2018
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA 2019
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
+ Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
LisätiedotAjankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTIMENPITEET VUONNA 2016 TAUSTAA Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO
Ilmoita taimenhavaintosi ja ole edistämässä taimenkantojen hoitotyötä! KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry toteuttaa virtavesien
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotAjankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
S Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTOIMENPITEET VUONNA 2018 Vuonna
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Kalastusaluepäivä, Jämsä 15.12.2016 Heikki Holsti DNA ja taimenkantojen hoito Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry EKOLOGIAN KERTAUSTA GEENIT JA PERIMÄN VAIHTELU OVAT AVAIN SELVIYTYMISELLE MUUTTUVISSA
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Heikki Holsti Vesistön kunnostusprosessin eteneminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 21.11.2017 Tampere, KVVY Ajatus kunnostustoimien toteuttamisesta saa alkunsa Rantojen umpeenkasvu Kiintoainekuormitus
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17
ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotKalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki
Kalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki 1 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 13.6.2017 Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen
LisätiedotHeikki Holsti. Kirjenumero 949/15
JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ
LisätiedotKuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia
Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta 2016 Patokatoyhteistyöllä kohti nousuesteettömiä uomia Turhien vaellusesteiden poistoon liittyvän projektin tausta ja tarve Suomen virtavesiä on hyödynnetty
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotKourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten
LisätiedotTmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p
Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com - Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2014
www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen
LisätiedotHeikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14
MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotLisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli
Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotHAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN
HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotSisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa
Ville Räihä Sisältö Taustaa Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Huomioita kalastuskirjanpidosta muutamalla keskisuomalaisella taimenenkalastuskohteella
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotJÄRVI-SUOMEN KALATALOUSPALVELUT, POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS
JÄRVI-SUOMEN KALATALOUSPALVELUT, POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENKANTOJEN TILA-ARVIO JA ISTUTUSTOIMINNAN VAIKUTUKSET TAIMENKANTOJEN TILAAN Heikki Holsti Kirjenumero 672/17 SISÄLTÖ
LisätiedotOsakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-
LisätiedotFreshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus
Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus 15.3.2018 Freshabit LIFE IP -hanke Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Budjetti yli 25 milj EU LIFE
LisätiedotEnergiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen
Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Kalojen vaellusmahdollisuuksien parantaminen on ajankohtaista ja kannatettavaa, toimenpiteet on valittava huolella ja edettävä vaiheittain
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotLoimijoen vesienhoidon edistäminen
YMPÄRISTÖVASTUUTA YHDESSÄ Loimijoen vesienhoidon edistäminen Satu Heino KVVY Suomen suurin ja vanhin alueellinen vesiensuojeluyhdistys Tavoitteena koota yhteen vesienhoidosta kiinnostuneet tahot, tuottaa
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotLakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen
Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020
LisätiedotUutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen
Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Anne Mäkynen 28.11.2018 Hankkeen taustaa ja esittelyä Hankkeen toiminta-alueena Ikaalisten reitin vesistöalue Alue on Pirkanmaa pienoiskoossa
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotFreshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä
Freshabit LIFE Varsinais-Suomen ELY Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Kaikkien aikojen isoin LIFE hanke Kokonaisbudjetti noin 20 milj
LisätiedotAki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen
LisätiedotKalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu
Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana
Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana EKOLOGISET YHTEYDET SEMINAARI Tieteiden talo. 9.3.2012 Ilpo Kuronen Johtava asiantuntija Valtioneuvoston päätös Kansalliseksi kalatiestrategiaksi
LisätiedotILMIÖNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN
ILMIÖNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen Ohjelma 2019 nro 692/19 Ilmiönsuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotKainuun kalatalouskeskus
Kainuun kalatalouskeskus Toimialueena Kainuun maakunta Toimintatavoitteena kalatalouden yleisen kehityksen edistäminen Kainuussa Toiminta alkanut 1908, rekisteröity yhdistys vuodesta 1986 alkaen - Vallaton
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotJärvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka
Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOISTA SAI AVUSTUSTA RAPALA- RAHASTOLTA
JULKAISUVAPAA HETI ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOISTA SAI AVUSTUSTA RAPALA- RAHASTOLTA Rapala- rahasto on kolmena toimintavuotenaan ehtinyt jakaa jo useille kymmenille tahoille rahallista avustusta tai kalastusvälinelahjoituksia.
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotPadot taimenen tiellä Uudellamaalla
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,
LisätiedotTARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE. Näytevuodet erikseen. Ari Westermark 2017
TARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE Näytevuodet 2015-2016 erikseen Ari Westermark 2017 Kirje nro 631/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SUKUKYPSYYSKOKO
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotBIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16
BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA Heikki Holsti Kirjenumero 420/16 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTEET... 1 2. TUTKIMUSALUE
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5
LisätiedotTalkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi
Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi Kuninkaan Kartanon Keltainen Sali, Voudintie 1, Vantaa 8.8.2017 Klo 12:15-12:45 Iktyonomi (Amk) Manu Vihtonen Tmi Manumaa p. 040-5050620
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotMiten kalatie saadaan aikaiseksi?
Miten kalatie saadaan aikaiseksi? Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELYkeskus/kalatalouspalvelut Helsingin aluetoimisto Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020 ->
LisätiedotISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET
ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Kodesjärven kylätalo Eero Jutila Nettiosoite http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519534/lukeluobio_52_2015.pdf?sequence=1
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotLohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta
Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen
LisätiedotValtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus
Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven
LisätiedotTaimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva
LisätiedotJouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotValuma alueen kunnostussuunnittelu
14.6.2017 Hanna Alajoki Valuma alueen kunnostussuunnittelu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on valuma alue ja mitä hyötyä on sinne suunnattavista toimenpiteistä? Vesi virtaa kaikkialta
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,
LisätiedotKalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
LisätiedotTaimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotPaimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotMillaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?
Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?
LisätiedotRajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous
Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue
LisätiedotVirtaveden toiminta ja kunnostus
14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan
LisätiedotValonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.
Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä : Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.2015 Valonian virtavesihankkeet 2014 Purokunnostushanke Valonia
LisätiedotJUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...
LisätiedotPerustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
LisätiedotSateenvarjo III
Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden
LisätiedotAjankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa
Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/sami Moilanen / Vesienhoito ja vesivarat -yksikkö 4.11.2015 Esimerkkejä ajankohtaisista järvikunnostushankkeista
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotKalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa
Kalatiestrategia Kohti luonnollista elinkiertoa Esipuhe Sisältö Kansallisen kalatiestrategian lähtökohtana on vahvistaa uhanalaisia ja vaarantuneita vaelluskalakantoja. Vaelluskalakannat eivät pitkällä
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
Lisätiedot