Yrityksen riskienhallinta ja vakuutukset riskienhallinnan keinona

Transkriptio

1 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Sanni Huoviala Opinnäytetyö Yrityksen riskienhallinta ja vakuutukset riskienhallinnan keinona Työn ohjaaja Työn tilaaja Tampere 12/2010 Pia Lamminsivu Tampereen ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma

2 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma 2 (64) Tekijä Sanni Huoviala Työn nimi Yrityksen riskienhallinta ja vakuutukset riskienhallinnan keinona Sivumäärä 64 Valmistumisaika 12/2010 Työn ohjaaja Pia Lamminsivu Työn tilaaja Tampereen ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyön taustalla oli Tampereen ammattikorkeakoulussa toteutettava Kyky-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää liiketalouden koulutusohjelman opetuksessa käytettävää virtuaalista oppimisympäristöä. Tampereen ammattikorkeakoulun oman virtuaalioppimisympäristön, Kykylaakson tavoitteena on tarjota puitteet ensimmäisen vuosikurssin liiketalouden opiskelijoille yritystoiminnan perusteiden ymmärtämiseen oman virtuaalisen oppiyrityksen toiminnan kautta. Kykylaaksossa toimivan Reino Vakuutuksen tehtävänä on tarjota oppiyrityksille yrityksen lakisääteisiä vakuutuksia sekä tärkeimpiä vapaaehtoisia omaisuuden ja toiminnan vakuutuksia. Tämän opinnäytetyön yksi tavoite oli luoda Reino Vakuutukselle vakuutustuotteiden ja hinnoittelun perusta, jotta Kykylaakson vakuutusmyynti voitiin aloittaa syksyllä Lisäksi tavoitteena oli saada aikaan liiketalouden koulutusohjelman tarpeisiin Yrityksen riskienhallinta ja vakuutus -opas auttamaan oppilaita riskienhallintaa ja vakuutuksia koskevissa kysymyksissä. Kolmas tavoite oli tässä opinnäytetyöraportissa perehtyä kirjallisuuden, artikkeleiden, tilastoraporttien, lakien ja muiden julkaisuiden avulla laajemmin aiheeseen ja avata syvemmin yrityksen kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ajatusta sekä vakuutuksia osana tätä kokonaisuutta. Tietoa on pyritty soveltamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskienhallinta- ja vakuutuspäätösten toteuttamisen näkökulmasta. Tällä opinnäytetyöllä pyritään antamaan niin liiketalouden opiskelijalle kuin myös esimerkiksi aloittavalle yrittäjälle kattavaa perustietoa yritystoiminnan merkittävimmistä riskeistä, riskienhallinnasta prosessina, riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan keinoista. Opinnäytetyössä esitellään kaikki yleisimmät riskienhallinnan menetelmät, joilla tarkoitetaan riskien välttämistä, pienentämistä, siirtämistä tai omalla vastuulla pitämistä. Lisäksi vakuutuksia riskienhallinnan keinona, vakuutustoimintaa yleisesti, yrityksen vakuutustarvetta sekä yrityksen lakisääteisiä ja vapaaehtoisia vakuutuksia lähestytään omana kokonaisuutenaan. Riskienhallintaprosessin huolellinen ja jatkuva läpivienti osoittautui monella tapaa erittäin tärkeäksi yritysten riskien hallitsemisessa. Vakuutukset ovat useiden lähteiden perusteella varmin keino suojautua riskin toteutumisen aiheuttamilta suurilta välittömiltä kustannuksilta. Vakuuttaminen ei kuitenkaan itsessään vaikuta riskin suuruuteen, sillä vakuuttamalla riski lähtökohtaisesti vain siirretään osittain pois omalta vastuulta. Tällöin ilman kokonaisvaltaista riskienhallinnan suunnittelua, saattaa laajasta vakuuttamisesta huolimatta joidenkin riskien toteutuminen aiheuttaa yrityksessä suuriakin epäsuoria vahinkoja. Siksi yritysten tulisi vakuuttamisen lisäksi jatkuvasti pyrkiä kokonaisvaltaisempaan ja paremmin suunniteltuun riskienhallintaan, jossa riskeihin aktiivisesti pyritään myös vaikuttamaan. Avainsanat riski, riskienhallinta, riskienhallintamenetelmät, vakuutukset, vakuutustoiminta

3 TAMK University of Applied Sciences Business Administration 3 (64) Writer Sanni Huoviala Thesis Risk management and the role of insurance in risk management Pages 64 Graduation time 12/2010 Thesis Supervision Pia Lamminsivu Co-operating Company TAMK University of Applied Sciences ABSTRACT This thesis was commissioned by the Tampere University of Applied Sciences (TAMK). The thesis is based on a TAMK project, which aims TAMK to develop a virtual learning environment of its own. This virtual learning environment, Kykylaakso aims to provide business students with the opportunity to understand the basis of business activities through their own virtual enterprise. Kykylaakso has its own virtual insurance company, Reino Vakuutus. Its mission is to provide the statutory insurance cover, as well as the most important voluntary property and business insurance policies to all the educational enterprises that are operating in Kykylaakso. One of the objectives of this thesis was to create Reino s insurance products and pricing system, so that the insurance sales could begin in the autumn of Another goal was to make The company's risk management and insurance guide to assist students with risk management and insurance issues. The third objective of this thesis was to study the literature, articles, statistical reports and law, and in this report open up more deeply a company's comprehensive risk management and the role of insurance in this context. The information is intended to apply in particular to the risk management and insurance decisions of small and medium-sized enterprises. This thesis report aims to provide both business students and, as well as for example, new entrepreneurs with basic information about the major risks, the risk management process, and risk identification, analysis and management tools. This thesis presents all the most common risk management methods, which are risk avoidance and elimination, risk reduction and transfer or taking on and accepting risk. In addition, a company's insurance needs and statutory and voluntary insurance is approached in a separate chapter. A well-planned and continuous risk management process in many ways proved to be very important in managing risks in companies. According to several sources, insurance is the most reliable way to protect companies against a risk, which if realized, would cause high direct costs. Insurance does not in itself affect the degree of risk. By insuring the risk, it is usually only partially transferred to the insurance company. Despite extensive insurance coverage, without a comprehensive risk management planning, realization of some risks may cause large indirect losses in a company. Therefore, in addition to insurance, every company should continually strive towards better planned and comprehensive risk management, which aims to manage, reduce and also eliminate risks actively. Keywords risk, risk management, insurance

4 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma 4 (64) Sisältö 1. Johdanto Riskienhallinnan ja vakuutustuntemuksen merkitys pk-yrityksessä Opinnäytetyön tausta Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite Mikä riski on? Riskin määrittely Riskityypit Riskienhallinta prosessina yrityksessä Riskienhallinta käsitteenä Riskienhallintaprosessin sisältö Riskien tunnistaminen Riskin arviointi Riskienhallintamenetelmät Riskien kontrollointi Riskien rahoittaminen Päätöksenteko ja seuranta Yritystoiminnan eri riskejä Henkilöriskit Liikeriskit Omaisuudenriskit Keskeytysriskit Tietoriskit Vastuuriskit Riskikustannusten optimointi Vakuutukset riskienhallinnassa Vakuutustoiminta yleisesti... 40

5 5 (64) 6.2 Yrityksen vakuuttaminen Vakuutustarpeen määrittely Ali- ja ylivakuuttaminen Yrityksen lakisääteiset vakuutukset TyEL ja YEL Tapaturmavakuutus Ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutus Liikennevakuutus Vapaaehtoisilla vakuutuksilla lisäsuojaa Vapaaehtoiset henkilövakuutukset Omaisuuden vakuutukset Toiminnan vakuutukset Pk-yritysten riskienhallinnan tilasta ja kehitystarpeista Pohdinta Lähteet... 62

6 6 (64) 1. Johdanto 1.1 Riskienhallinnan ja vakuutustuntemuksen merkitys pk-yrityksessä Riskienhallinnalla on suuri merkitys jokaisen yrityksen jatkuvuuden turvaajana. Sen tarvetta on lisännyt yhteiskunnan kasvava monimutkaistuminen, joka on seurausta esimerkiksi yleistyvästä verkostoitumisesta ja globalisoitumisesta. Muun muassa verkostoitumisen synnyttämä vahinkomahdollisuuksien lisääntyminen koskettaa jo lähes jokaista yritystä koosta ja toimialasta riippumatta. Nyky-yhteiskunnassa yritystoimintaa uhkaavat hyvin monenlaiset riskit, jotka riippuvat toimialoista ja toimintaympäristöitä. Yrityksen menestys on seurausta niin näiden uhkien kuin myös mahdollisuuksien havaitsemisesta, ja yrityksen oikeanlaisesta reagoinnista. (Juvonen, Korhonen, Ojala, Salonen & Vuori 2008.) Yritystoiminnan edellytyksenä on riskien ottaminen, ja markkinoilla mukana pysyminen vaatii jatkuvasti nopeutuvaa päätöksentekoa sekä toisaalta lisääntyvässä määrin muun muassa liikeriskien ottamista. On esitetty, että nykypäivänä ja tulevaisuudessa tulevan ennustaminen on vaikeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Yhtenä syynä kasvavaan epävarmuuteen on osittain teknologian ja tieteen kehitys, jonka perässä edes edelläkävijäyritysten riskienhallinnan ei ole voitu osoittaa tähänkään asti pysyneen. (Räikkönen & Rouhiainen 2003, 10.) Toisin kuin suuryrityksillä, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei usein ole voimavaroja ja mahdollisuutta kantaa omalla vastuullaan paljon riskejä ilman toiminnan jatkuvuuden vaarantumista riskin toteutuessa. Yritysvakuutukset ovat tärkeitä pienelle yritykselle, sillä kuten vakuuttamisen perusajatuksenakin on, riskin jakaminen tai osittainen siirtäminen voivat suojata sellaisilta riskeiltä, joita yritys ei itse kykene kantamaan (Rantala & Pentikäinen 2003). On kuitenkin tärkeää saattaa vakuuttamisen lisäksi muitakin riskienhallinnan keinoja pk-yritysten ja yrittäjien tietoisuuteen, sillä vakuutukset eivät aina ole yrityksen kannalta paras tai edullisin tapa suojautua yrityksen toimintaan liittyviltä riskeiltä. Kaikkien riskien kohdalla vakuuttaminen ei ole edes mahdollista. (Santanen, Laitinen, Kekäle 2002.) Tämän takia vakuutusyhtiön tarjoamien ratkaisujen ohella myös muihin riskienhallintakeinoihin tulisi kiinnittää huomiota jokaisessa pk-yrityksessä.

7 7 (64) Tässä opinnäytetyössä esitellään kaikki yritystoiminnan merkittävimmät riskit, yleisimmät riskienhallintakeinot, joilla tarkoitetaan riskien välttämistä, pienentämistä, siirtämistä tai omalla vastuulla pitämistä. Vakuutukset esitellään kuitenkin myös omana kokonaisuutenaan, sillä kuten sanottu, pienille yrityksille vakuutukset ovat usein hyvin tärkeässä asemassa. Usein yrityksen on syytä vakuuttaa sellaiset riskit, joita ei muilla keinoin voida hallita, ja joita ei pystytä merkittävyytensä vuoksi pitämään yrityksen omalla vastuulla. Suomessa osa riskeistä on määrätty vakuutettaviksi lakisääteisin vakuutuksin. Tässä opinnäytetyössä lakisääteisten vakuutusten lisäksi esitellään myös yleisimmät ja merkittävimmät vapaaehtoiset vakuutukset, joita yritys voi hankkia. Vaikka keskittyminen yrityksen riskienhallintaan jatkuvana prosessina tuntuisi aluksi olevan omien käytössä olevien resurssien kannalta haastavaa, maksaa riskienhallintaan käytetty panostus itsensä hyvin nopeasti takaisin vähentyneinä ja pienentyneinä vahinkoina sekä parhaimmillaan myös muun muassa alenevien vakuutusmaksujen muodossa. 1.2 Opinnäytetyön tausta Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelma. Työn taustalla oli Tampereen ammattikorkeakoulussa Tampereella toteutettava Kyky-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman opetuksessa käytettävää virtuaalista oppimisympäristöä. Tampereen ammattikorkeakoulussa Tampereella ja Ikaalisissa suoritettavan liiketalouden koulutusohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tutustuvat yritystoiminnan perusteisiin tekemällä oppimisen kautta. Ensimmäisen vuoden alussa opiskelijatiimit suunnittelevat ja perustavat simuloidun yrityksen virtuaaliseen toimintaympäristöön. Tampereen ammattikorkeakoulun oman virtuaalisen oppimisympäristön, Kykylaakson tarkoituksena on tarjota puitteet kaikkien yritystoiminnan eri osa-alueiden ja liiketoiminnan kokonaisuuden ymmärtämiseen. (TAMK.) Tampereen ja Ikaalisten toimipisteissä oppilaat työskentelevät omissa virtuaaliyrityksissään lähes kuin oikeissa yrityksissä. Muun muassa yrityksen johtaminen, markkinointi, kaupanteko, kirjanpito ja palkanlasku toimivat oikean yrityksen tavoin, vain raha ja tavara eivät todellisuudessa liiku yritykseltä toiselle. Kykylaaksossa ylläpidettävät palveluyritykset tarjoavat oppiyrityksille muun muassa pankki-, kuljetus-, toimitila- ja työter-

8 8 (64) veyspalveluita. Reino Vakuutus on Kykylaaksossa syksyllä 2010 toimintansa aloittanut virtuaalivakuutusyhtiö, jonka tarjonnassa on oppiyrityksille suunnattuja vakuutustuotteita, kuten yrityksen lakisääteiset vakuutukset sekä tärkeimpiä vapaaehtoisia omaisuuden ja toiminnan vakuutuksia. (TAMK 2007; Kykylaakso; Tervetuloa Kykylaaksoon 2010.) Pääosin kevään 2010 aikana loin yhdessä oppilaitoksesta Kyky-projektissa mukana olleiden opettajien sekä yhteistyöhön mukaan tulleen Pirkanmaan Lähivakuutuksen yhteyshenkilön kanssa perustan Reino Vakuutuksen tuotevalikoimalle ja hinnoittelulle. Lisäksi tein alustavasti Reinon Internet-sivuille tulleet tuoteselosteet yrityksen lakisääteisistä vakuutuksista sekä tuotevalikoimassa olevista vapaaehtoisista vakuutuksista vahinko- ja korvausesimerkkeineen. Projektin toteuttamisen yhteydessä havaittiin tarpeelliseksi oppilaiden riskienhallinta- ja vakuutusosaamisen kehittäminen mahdollisesti oppiyritysten opetusmateriaalina käyttöön tulevan Yrityksen riskienhallinta ja vakuutus -oppaan avulla. Myöhemmin oppaalle ilmeni lisätarvetta, sillä myös sitä suunniteltiin liitettäväksi Reino Vakuutuksen Internet-sivuille opastamaan oppiyrityksiä riskienhallintaa ja vakuutuksia koskevissa kysymyksissä. Oppaan sisällön innoittamana päädyin opinnäytetyöraportissani syventymään laajemmin riskienhallinnan teorioihin ja menetelmiin, sekä vakuutusten käyttöön muiden riskienhallintakeinojen ohella. 1.3 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selventää yrityksen riskienhallinnan perusteita ja avata omana kokonaisuutenaan vakuutusten roolia yhtenä riskienhallinnan keinona. Lisäksi pyritään samalla myös valottamaan yritysten riskienhallinnan tämän hetkistä tilaa, tulevaisuuden uhkia ja kehitystarpeita. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on antaa niin liiketalouden opiskelijalle kuin myös esimerkiksi aloittavalle yrittäjälle kattavaa perustietoa yritystoiminnan merkittävimmistä riskeistä, riskienhallinnasta prosessina, riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan keinoista. Tavoitteena on toisin sanoen lisätä liiketalouden opiskelijoiden sekä pk-yritysten tietoisuutta yritystoiminnan riskeistä ja niiltä suojautumisesta muun muassa vakuutusten avulla.

9 9 (64) Tämä opinnäytetyö muodostuu kokonaisuudessaan kolmesta erillisestä osasta: virtuaalivakuutusyhtiö Reinon tuote- ja hinnoittelutietojen perustan luomisesta, liiketalouden koulutusohjelman tarpeisiin tehdystä Yrityksen riskienhallinta ja vakuutus -oppaasta sekä laajemmasta lähestymisestä yrityksen riskienhallintaan ja vakuutuksiin opinnäytetyöraportissa. Opinnäytetyöprosessin aikana syntynyttä, Tampereen ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoitettua tuote- ja hinnoittelumateriaalia sekä sisällöltään tämän raportin kanssa hyvin yhtenäistä opasta ei nähty tarpeelliseksi liittää tähän raporttiin. Tässä opinnäytetyössä riskienhallintaa lähestytään yleisen teorian sekä pk-yrityksille suunnattujen riskienhallinnan sovellusten kautta. Riskienhallintaa ja vakuutuksia on esitelty niin aiheeseen liittyvän kirjallisuuteen, artikkeleihin, tilastoraportteihin, lakeihin ja muihin julkaisuihin, kuten esimerkiksi eri aihealueiden olemassa oleviin oppaisiin perustuen. Riskienhallinnan rajaaminen joissain yhteyksissä juuri pk-yrityksiin tuli hyvin luonnollisesti seurauksena opinnäytetyön käytännön toteutuksen kohdistumisesta Tampereen ammattikorkeakoulun oppiyrityksiin, jotka kooltaan ja toimintatavoiltaan vastaavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lisäksi rajaamista pk-yrityksiin tukee myös se, että suomalaisesta yrityskannasta yli 90 prosenttia on pieniä tai keskisuuria, mikä mahdollistaa opinnäytetyölleni paljon potentiaalisia hyödyntämistapoja Tampereen ammattikorkeakoulun oppimisympäristön ulkopuolella. Opinnäytetyöraportin alussa määritellään riskin käsitettä sekä riskin olemusta ja merkitystä erilaisissa yhteyksissä. Yrityksen kannalta riskiä ja siihen liittyviä toimia lähestytään tämän jälkeen riskienhallintaprosessin sisällön kautta. Lisäksi riskienhallintaprosessin toteuttamiseen ja riskienhallintamenetelmien käyttöön liittyen esitellään yritysten yleisimpiä merkittävimpiä riskilajeja ja niiden erityispiirteitä, joita riskienhallintaa toteutettaessa olisi hyvä huomioida. Riskienhallintaan liittyy luonnollisesti aina kustannusajattelu, mikä on useimmiten tärkein syy riskienhallinnan toteuttamiselle. Riskikustannusten optimointia on avattu erillisessä luvussa. Lopuksi esitellään vakuutustoiminnan perusajatuksia yleisesti, lähestytään yrityksen lakisääteisiä ja vapaaehtoisia vakuutuksia osittain juuri riskeiltä suojautumisen näkökulmasta sekä avataan suomalaisten yritysten riskienhallinnan tilaa ja riskienhallinnan tulevaisuuden haasteita.

10 10 (64) 2 Mikä riski on? 2.1 Riskin määrittely Yleisesti riskin käsitetään tarkoittavan jotakin olemassa olevaa vaaraa tai onnettomuuden uhkaa, joka kohdistuu henkilöön tai omaisuuteen (Juvonen ym. 2008, 7). Puhekielessä riski-sanaan yhdistetään usein hyvin negatiivinen mielikuva (Santanen ym. 2002, 42). Yleisesti tunnettuja liikeyrityksen riskejä voivat olla esimerkiksi kuljetusvälineisiin kohdistuva onnettomuus, toimitilan tulipalo ja siitä aiheutuva toiminnan keskeytyminen tai henkilökunnan sairaus- ja kuolemantapaukset. Luultavimmin suomenkielinen sana riski on peräisin ruotsin kielen sanasta risk. (Juvonen ym. 2008, 7.) Ruotsin risk taas on monien muiden kielten riskiä tarkoittavan sanan tavoin tiettävästi muotoutunut merenkulkuun ja purjehdukseen liittyvästä kreikkalaisesta kantasanasta rhizikon, joka tarkoitti muun muassa karia ja kalliota. (Rantala & Pentikäinen 2003, 54.) Suomalaisina riski-sanan vastineina käytetään muun muassa vahingonvaaraa, vahingonuhkaa ja tappionuhkaa (Rantala & Pentikäinen 2003, 54). Santanen ym. (2002, 42) kuitenkin korostavat, että todellisuudessa riskillä ja uhalla on käsitteenä selvä ero. Heidän mukaansa elämä, ympäristö ja ihmisten toiminta sisältää koko ajan potentiaalisia riskejä, mutta harva näistä riskeistä on kuitenkaan joka hetki todellinen uhka. Juvonen ym. (2008) ovat maininneet kolme riskin olemukseen oleellisesti liittyvää tekijää: tapahtumaan liittyvä epävarmuus, odotukset ja tapahtuman laajuus tai vakavuus. Riskiin liittyy aina epävarmuustekijä. Riskiksi ei siis voida sanoa erittäin negatiivistakaan tapahtumaa, mikäli lopputulos on ollut ennalta tiedossa. Tapahtuman laajuus ja vakavuus vaikuttavat siihen, kuinka merkittävänä riskiä pidetään. Tapahtumaan kohdistuneet henkilökohtaiset odotukset tai joukon, esimerkiksi yrityksen sisäiset odotukset, vaikuttavat kuitenkin yhtälailla siihen, kuinka koemme tilanteen riskin mahdollisesti toteutuessa. Tavallisilla ihmisillä tällainen riskin määrittely on yleistä, kun kyseessä on jokin omaan elämään liittyvä riski ja sen suuruuden kokeminen. Eri ihmiset siis arvioivat usein saman riskin eri tavoin, ja riskin todellista absoluuttista suuruutta onkin hyvin vaikea määritellä. (Juvonen ym. 2008, ) Ammattilaiset arvioivat riskin suuruuden vakiintuneiden määritelmien mukaan laskennallisesti, jolloin omille odotuksille ei arvioinnissa jätetä juurikaan varaa. Yleisesti käy-

11 11 (64) tössä olevan kaavan mukaan riski muodostuu epävarmuudesta eli todennäköisyydestä ja riskin vakavuudesta. (Juvonen ym ¹) Riski = Todennäköisyys x Riskin vakavuus Tässä kaavassa käytettävät riskin todennäköisyys ja vakavuus voidaan arvioida asteikolla yhdestä viiteen. Seuraavassa on mukailtuna Juvosen ym. (2008) käyttämä taulukko, jossa riski määritellään todennäköisyyden mukaan, kun todennäköisyyskerroin on välillä 1-5. Taulukko 1. Vahingon sattumistiheyden mukainen todennäköisyyskerroin (Juvonen ym. 2008, 27) Vahingon sattumistiheys Todennäköisyyskerroin Riskin todennäköisyys 1/1000 (kerran tuhannessa vuodessa) 1/100 (kerran sadassa vuodessa) 1/ 10 (kerran kymmenessä vuodessa) 1/1 (kerran vuodessa) 10/1 (kymmenen kertaa vuodessa) 1 Erittäin epätodennäköinen 2 Epätodennäköinen 3 Mahdollinen 4 Todennäköinen 5 Jokapäiväinen Riskin vakavuuskerroin, eli mahdollisen vahingon vaikutus nettotulokseen voidaan samoin luokitella yhdestä viiteen. Riskin vakavuutta arvioitaessa Suominen (2003, 44) käyttää rahamääräistä asteikkoa, jonka soveltaminen voi olla hankalaa eri kokoluokan yrityksissä. Täten käytännöllisempi lähestymistapa on lähestyä Juvosen ym. (2008, 27) tavoin vakavuutta riskin toteutumisen prosentuaalisesta vaikutuksesta yrityksen nettotulokseen taulukon 2 mukaisesti ja muistaa, että vakavuuden arviointi tulisi aina myös suhteuttaa yrityksen taloudelliseen tilaan. ¹ Alkuperäinen lähde: Narayan, V The raison d être of maintenance. Journal of Quality in maintenance Engineering, Vol4 No 1

12 12 (64) Taulukko 2. Riskin vakavuuskerroin (Juvonen ym. 2008, 27) Vahingon vaikutus yrityksen Vakavuuskerroin Riskin vakavuus nettotulokseen alle 2 % 1 Merkityksetön 2-7 % 2 Vähäinen 7-20 % 3 Kohtalainen % 4 Merkittävä yli 50 % 5 Sietämätön Käytännössä riskin määrittely tällä tavoin ei ole kuitenkaan niin kovin yksinkertaista. Esimerkiksi voitaisiin ottaa kaksi pienen metallialan yrityksen toimintaan kohdistuvaa riskiä: vakavuusasteeltaan alhaiset työtapaturmat ja toimipaikan tuhoutuminen tulipalossa. Työtapaturman mahdollisuus voisi olla pienessä konepajassa todennäköisyysjakauman mukaan todennäköinen (4) ja vakavuus luultavimmin vähäinen (2). Tulipalo voitaisiin samassa konepajassa arvioida todennäköisyydeltään epätodennäköiseksi (2), ja riskin vakavuus merkittäväksi (4), sillä hallin tuhoutuminen voisi keskeyttää toiminnan kuukausiksi tai jopa uhata toiminnan jatkuvuutta. Edellä mainitun kaavan mukaisesti näiden kahden riskin riskitulo olisi sama, vaikka kyseessä on hyvin eri luokan riskejä, joihin yrityksen tulisi varautua eri tavoin. Tämän epäkohdan poistamiseksi laskukaavasta on luotu niin sanotusti kehittyneempi versio riskin määrittelylle ja riskiarvon muodostamiselle. (Juvonen ym ) Kehittyneemmästä riskin suuruuden arviointikeinosta kerrotaan tarkemmin luvussa Riskityypit Riskienhallinnan helpottamiseksi ja riskien luonteen ymmärtämiseksi on riskejä pyritty luokittelemaan eri riskityyppeihin. Lähestymistapoja luokitteluun on ollut monia. Yhtenä jakoperusteena on käytetty riskien seurausvaikutuksia, eli sitä onko riski puhdas vahinkoriski vai liittyykö riskiin mahdollisen tappion ohella myös tuotto-odotuksia, jotka riskin toteutuessa jäävät toteutumatta. (Suominen 2003, 12.) Vahinkoriskit ovat sellaisia riskejä, jotka toteutuessaan aiheuttavat yritykselle aina tappiota, eikä niihin missään tilanteessa liity voiton mahdollisuutta (Juvonen ym. 2008, 16). Tosin tämän lausuman voidaan ajatella koskevan vain riskin kohteena olevaa yri-

13 13 (64) tystä, sillä ulkopuolinen, kolmas osapuoli voi myös jossain tapauksissa hyötyä toiseen yritykseen kohdistuvan vahinkoriskin toteutumisesta (Santanen ym. 2002, 43). Vahinkoriskejä voidaan myös lähes aina kutsua staattisiksi riskeiksi, jotka ovat suhteellisen muuttumattomia ja ennustettavia. (Juvonen ym. 2008, 16.) Vahinkoriskit voidaan ryhmitellä Gahinin riskimallin mukaisesti henkilöriskeihin, omaisuuden riskeihin ja vastuuriskeihin (Suominen 2003, 13). Henkilöriskejä ovat esimerkiksi työtapaturmat ja sairaudet, omaisuuden riskejä mahdolliset laiterikot ja kuljetusvahingot (Suominen 2003, 39). Vahinkoriskejä voi toimialasta riippuen olla yrityksellä huomattavan paljon. Yhteisenä tekijänä vahinkoriskeillä on kuitenkin se, että ne ovat lähes aina vakuutettavia riskejä. Liikeriskit eli riskit, joihin voidaan liittää vahingon ohella myös tuoton mahdollisuus, ovat yleensä dynaamisia eli suhdanteiden ja olosuhteiden mukaan jatkuvasti muuttuvia riskejä. Liikeriskejä on lähes mahdotonta vakuuttaa, ja liikeriskit ovatkin yleensä yrityksen jokapäiväisessä päätöksenteossa tietoisesti otettuja, yrityksen kannettavaksi jääviä riskejä. (Juvonen yms. 2008, 16.) Riskejä voidaan niiden seurausvaikutusten lisäksi eritellä myös sen mukaan, onko riski ihmisen aiheuttama eli liittyykö siihen niin sanottu inhimillinen tekijä vai ei. Joidenkin arvioiden mukaan yli kahdeksankymmentä prosenttia riskeistä olisi inhimillisistä tekijöistä johtuvia ja loput kaksikymmentä prosenttia johtuisi luonnon katastrofeista. (Santanen ym. 2002, 49.) Inhimillisen toiminnan aiheuttamat riskit voidaan edelleen jakaa riskin alkuperän mukaan sen perusteella, onko riskin toteutumisen aiheuttanut ihminen itse vai jokin muu inhimillinen toiminta, esim. iso teknologinen järjestelmä ja siihen liittyvät epäkohdat (Suominen 2003, 20). Yrittäjän ja yrittäjyyden näkökulmasta katsottuna liiketoimintaan liittyvät riskit voidaan luokitella hyvin erilaisin perustein. Juvonen ym. (2008, 17)¹ esittelevät Birdin kehittelemän mallin, jonka mukaan yrittäjään liittyvät riskit voidaan jakaa taloudellisiin riskeihin, sosiaalisiin riskeihin, emotionaaliseen ja fyysiseen jaksamiseen, tulevaan työuraan liittyviin riskeihin sekä organisaatioriskeihin. Taloudellinen riski sisältää lasten kouluttamisen, eläkkeen ja elintason. Sosiaalinen riski sekä emotionaaliseen ja fyysiseen jaksamiseen liittyvä riski muodostuu pitkistä työajois- ¹ Alkuperäinen lähde: Bird, B.J Entrepreneurial Behavior. England/Illinois:Scott, Foresmanand Company

14 14 (64) ta. Toisaalta taas hyvät ystävä- ja perhesuhteet auttavat hallitsemaan näitä riskejä. Yrittäjä ei ole yritystoimintansa aikana työmarkkinoilla luomassa työuraa, mistä saattaa yritystoiminnan lopetuksen yhteydessä muodostua huomattava ongelma. Organisaatioriski liittyy suoraan siihen, kuka yritystä johtaa ja millaiseksi yritysorganisaatio muodostuu. (Juvonen ym.2008, 17.) Yrittäjyydessä kaikki riskityypit liittyvät tiiviisti toisiinsa ja voidaankin puhua niin sanotusta yrittäjäriskistä, sillä koko yrittäjyys itsessään voidaan nähdä riskinottona (Juvonen 2002, 21)¹. Nämä kaikki edellä mainitut riskit vaikuttavat kokonaisuudessaan yrittäjän taloudelliseen tilaan ja henkiseen hyvinvointiin (Juvonen ym. 2008, 17). Voidaan jopa sanoa, että yrittäjä sitoo elämänsä niin sanottuun positiiviseen riskiin (Ollikainen 2006). Yrittäjäriski otetaan siis tuotto-odotusten toteutumisen toivossa. ¹ Alkuperäinen lähde: Bowen D.D. & Hisrich R.D The Female Entrepreneur: A Career Development Perspective. Academy Of Management Review, 394

15 15 (64) 3 Riskienhallinta prosessina yrityksessä 3.1 Riskienhallinta käsitteenä Ihminen pyrkii hallitsemaan riskejä jatkuvasti. Joskus teemme sen tiedostaen, joskus jopa tiedostamatta sitä itse. Tarve hallita riskejä vaikuttaa kaikkiin yhteisöihin ja yksilöihin sekä kaikkeen tekemiseen ja toimintaan. Yrityksessä tämä tarve pitäisi tunnistaa ja organisoida. (Risk Management Guidelines 2004, 7-8.) Juvosen ym. (2008, 18) mukaan riskienhallinnan voidaan ajatella olevan riskien arvioimiseen ja laskemiseen perustuvia toimenpiteitä ja päätöksiä, joita yrityksessä riskeihin liittyen tehdään. Riskienhallinta on prosessi, jolla pyritään minimoimaan tai torjumaan yritystä uhkaavia vaaratekijöitä (Suominen 2003, 27). Riskienhallinta on laajempi kokonaisuus kuin vakuuttaminen, ja vakuuttaminen onkin vain yksi riskienhallinnan keino (Juvonen yms. 2008, 21). Perinteinen, 1930-luvun Yhdysvalloissa alkunsa saanut riskienhallinnan määritelmä käsittää vahinkoriskipohjaisen riskienhallinnan. Tällä vakuutusmaailmasta lähtöisin olevalla ja Suomeen vasta 1970-luvulla rantautuneella, niin sanotulla suppealla riskienhallinnalla, siis pyrittiin hallitsemaan vain yrityksen toimintaa uhkaavia vahinkoriskejä. Nykyisin vallalla olevan määritelmän mukaan, riskienhallinnan tulee kokonaisvaltaisesti kattaa kaikki yrityksen riskit riskityypistä ja riskilajista riippumatta. (Suominen 2003, 27.) Yhtenä riskienhallinnan tavoitteena on liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja katastrofien välttäminen, mikä tapahtuu riskitekijöiden, henkilökunnan, omaisuuden ja toiminnan suojaamisella. Toinen tavoite on riskikustannusten optimointi. Riskienhallinnan tavoitteena on, että riski voidaan hallita, ei välttää riskinottoa kokonaisuudessaan. (Juvonen ym. 2008, ) Yhtälailla riskienhallinta koskee vahinkoriskien lisäksi myös positiivisia riskejä. Riskinhallinnan voidaan katsoa olevan erilaisten mahdollisuuksien tunnistamista ja niiden hyödyntämistä liiketoiminnassa niin, että pyritään maksimoimaan mahdollisuudet, minimoimaan tappio ja näin parantamaan tulosta. (Risk Management Guidelines 2004, 7.) Riskienhallinnan onnistuessa yritys kohtaa toiminnassaan vähemmän yllätyksiä. Vaikka joidenkin riskien toteutumista ei voisikaan estää, eivät vahingot tule yllätyksenä, ja niihin on suuremmalla todennäköisyydellä osattu varautua. Samalla, kun riskejä tunniste-

16 16 (64) taan, aukeaa mahdollisuuksia löytää myös uusia innovaatioita. Oikein toteutetun riskienhallinnan myötä organisaation järjestelmällinen suunnittelu ja informaation kulku voi muillakin yritystoiminnan osa-alueilla parantua huomattavasti. (Risk Management Guidelines 2004, 8.) Hyvin toimiva riskienhallinta kasvattaa myös yrityksen turvallisuutta ja toimintavarmuutta. Parantunut toimintavarmuus tarkoittaa sitä, että toimintaa voidaan suunnitella pitkäjänteisemmin ja varmemmin (Juvonen ym. 2008, 22). Kun henkilöstö on aktiivisesti mukana yrityksen riskienhallinnassa, paranee koko yrityksen osaaminen. Toimivan riskienhallinnan myötä turvallisuuden tuntu, tyytyväisyys sekä positiivinen imago kasvavat niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin keskuudessa. (PK-RH 2009.) Pienen ja keskisuuren yrityksen riskienhallinta ei pääpiirteittäin eroa ison yrityksen riskienhallinnasta sisällöllisesti. Pk-yritysten kohdalla riskinkantokyky on kuitenkin yleensä alhainen suuryrityksiin verrattuna. (Juvonen ym. 2008, 18.) Tämä on omiaan lisäämään toimivan riskienhallinnan tarvetta pk-yrityksissä. Juvonen ym. (2008) kuitenkin painottavat, että todellisuudessa pienissä yrityksissä kiinnitetään suuryrityksiä huomattavasti vähemmän huomiota riskienhallintaan ja riskienhallinnan osaaminen pienissä yrityksissä harvoin yltää suuryritysten tasolle. Lisäksi pienellä yrityksellä ei ole mahdollisuutta hyödyntää kaikkia riskienhallinnan menetelmiä, joita suuri yritys taas pystyy hyödyntämään. Tällaisina menetelminä voidaan mainita esimerkiksi captive -yhtiöt tai korvausrahastot. (Juvonen 2002, 29.) Captive -yhtiöllä tarkoitetaan suuren yrityksen omia vakuutuksiaan varten perustamaa vakuutusyhtiötä (Rantala & Pentikäinen 2003, 83). Todellisuudessa vain harvoilla, todella suurilla kansainvälisillä konserniyhtiöillä on mahdollisuus captive -yhtiön perustamiseen. Riskienhallinnan menetelmiä esitellään tarkemmin luvussa Riskienhallintaprosessin sisältö Toimivan riskienhallinnan toteuttamiseksi yrityksellä tulee olla edellytykset pitkäaikaiseen sitoutumiseen ja valmius ryhtyä riskienhallintaa edistäviin toimenpiteisiin (Suominen 2003, 97). Yrityksen riskienhallintaan liittyvät päätökset tulisi yrityksen koosta riippumatta käsitellä osana strategisia päätöksiä (Juvonen ym. 2008, 19). Jokaisella yrityksellä pitäisi olla kirjattu riskienhallintasuunnitelma, joka perustuu riskien kartoitukseen eli oleellisten riskien tunnistamiseen ja arvioimiseen. Lisäksi sen tulisi sisältää

17 17 (64) suunnitelma riskienhallintakeinoista, jonka mukaan ensisijaisesti riskit pyritään poistamaan tai pienentämään ja jotkut riskit pitämään itsellä tai vakuuttamaan. Suunnitelmaan pitäisi myös laatia aikataulu ensisijaisten keinojen toteuttamiselle sekä määritellä seurannan toteuttamistoimet ja riskienhallinnan vastuuhenkilöt. (Santanen ym. 2002, 51.) Juvosen ym. (2008, 23) mukaan riskienhallintaprosessi alkaa tavoitteiden asettamisesta, jonka jälkeen määritellään millä keinoilla ja millä resursseilla tavoitteisiin päästään. Mielellään jo suunnitteluvaiheessa ja viimeistään aikataulun asettamisen jälkeen on tiedotettava asiasta henkilöille, jotka riskienhallintatyöhön osallistuvat, jotta he varmasti sitoutuvat tulosten saavuttamiseen. Juvonen (2002, 34) selventää prosessin vaiheita kuviolla, jossa vasemmalla puolella on pääpiirteittäin kuvattu prosessin eteneminen ja oikealla täsmennetty kyseessä olevan vaiheen sisältöä. Alla oleva kuvio 1 on mukailtu versio Juvosen esittämistä prosessikuvauksista. Riskienhallintapolitiikka Riskienhallintapolitiikka laaditaan ympäristön ja sisäisten mallien tarkkailun tuloksena Riskien tunnistaminen Vaaratekijöiden etsiminen eri menetelmin Riskien arvioiminen Vaaratekijöiden toteutumisen todennäköisyyden ja vaikutusten laajuuden arvioiminen Riskien hallintamenetelmän valinta Taloudellisesti edullisimman menetelmän valitseminen Riskien tarkkailu Koordinointi ja valvonta Kuvio 1. Yrityksen riskienhallintaprosessin päävaiheet (Juvonen ym. 2008, 41; Juvonen 2002, 34)

18 18 (64) Riskienhallintapolitiikka on yrityksen riskienhallintatyön perusta, johon riskienhallintaprosessin läpiviennin aikana tehdyt päätöksetkin perustuvat. Riskienhallintapolitiikka määrittelee toimintatavat riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Se syntyy johdon tarkkailun ja päätösten perusteella. Riskienhallintapolitiikassa määriteltävät riskienhallinnan perusteet sisältävät perusperiaatteiden, riskienhallintaorganisaation ja riskin tunnistamis- ja arviointiperiaatteiden määrittelyn. Perusperiaatteiden tärkein kannanotto on yrityksen riskinkantokyky ja riskinottohalu, sillä ne määrittelevät millä toimenpiteillä riskeihin yrityksessä varaudutaan. Tunnistamis- ja arviointiperiaatteet -osioissa määritellään millä analysointimenetelmillä ja mittareilla riskien vakavuus arvioidaan. Riskienhallintapolitiikkaan kirjataan myös kuvaus siitä, miten yrityksessä varaudutaan erilaisiin riskeihin eli määritellään käytettävät riskienhallintatoimenpiteet ja -menetelmät. Lisäksi luodaan seuranta- ja raportointijärjestelmä. (Juvonen ym. 2008, ) Todellisuudessa pienten yritysten normaali jokapäiväinen riskienhallinta perustuu terveen järjen käyttöön, eikä sitä perusajatusta kannata unohtaa yrityksen riskienhallintasuunnitelmia tehtäessä. Pienessä yrityksessä ei ole resursseja muusta toiminnasta erilliseen riskienhallintaan ja siksi se on osa päivittäistä työtä. (Suominen 2003, 28.) Pitää myös muistaa, että prosessin läpivienti ja sen kehittäminen ovat yrityksen koosta huolimatta aina jatkuvaa toimintaa eikä riskienhallinta rajoitu vain mainittuihin kertatoimenpiteisiin (Rantala & Pentikäinen 2003, 84). Riskienhallinnasta pienessä yrityksessä vastaa yleensä joko yrittäjä itse, toimitusjohtaja tai se henkilö, kenen tehtäviin riskienhallinta parhaiten luonnistuu, esimerkiksi talouspäällikkö. Kun riskienhallinta hoidetaan oman työn ohella, jää se helposti muiden niin sanotusti ensisijaisten hoidettavien ja tärkeämpien tehtävien varjoon. Pienessä yrityksessä tärkeää olisikin, että riskienhallinta ei olisi vain yhden ihmisen tehtävä, vaan painotettaisiin riskienhallinnan koordinoivaa luonnetta ja yhdistettäisiin se kokonaisvaltaiseksi osaksi kaikkea toimintaa. (Suominen 2003, ) Tämän onnistumiseksi on kuitenkin hyvä luoda kattava ja järjestelmällinen riskienhallintapolitiikka ja suunnitelma, joista pidetään kiinni ja joihin riskienhallintaa koskevat päätökset perustetaan. 3.3 Riskien tunnistaminen Santanen ym. (2002, 46) mainitsevat, että riskienhallintaa ei tulisi harjoittaa vain niinä päivinä kun aihetta yhteisössä käsitellään, vaan riskienhallinnan tulisi olla jatkuva joka-

19 19 (64) päiväinen toiminto. Osuvan esimerkin he antavat havaintojen tekemiselle ja riskien tunnistamiselle vertaamalla niitä havaintojen tekemisen tärkeyteen liikenteessä olevalle autoilijalle. Heidän mukaansa riskien tunnistaminen tulisi yrityksessä tapahtua yhtä automaattisesti ja vaistonvaraisesti. Riskienhallinta ei siis ole kertaluontoinen projekti, joka alkaa ja loppuu tiettynä ajankohtana (Santanen ym. 2002, 47). Suomisen (2003, 31) mukaan riskienhallinnasta koituu yritykselle selvää hyötyä silloin, kun asioita seurataan ja arvioidaan monta kertaa vuoden aikana. Samaa koskee myös riskien tunnistamista ja arviointia. Vuosia sitten tehty riskianalyysi ei luonnollisesti voi tuottaa riskienhallinnalla tavoiteltuja hyötyjä yritykselle, mikäli hallittavia riskejä ei päivitetä aina kun uusia riskejä ilmaantuu, niin oman toiminnan muutosten kuin ulkoisen toimintaympäristönkin muutosten myötä. Kuten Juvonen ym. (2008, 25) huomauttavat, on riskien havaitseminen edellytyksenä riskin hallinnalle, sillä vain tunnistettuun riskiin voidaan varautua. Läheltä piti-tilanteet ovat esimerkiksi riskien tunnistamisessa tärkeässä asemassa. Tällainen tilanne on yleensä merkki vakavammasta riskistä. Näitä tilanteita ei saisikaan sivuuttaa ilman analyysia siitä, mitä olisi voinut tapahtua. (Santanen ym. 2002, 47.) Havaittuihin vikoihin ja puutteisiin pitäisi peittelyn sijasta tarttua avoimesti, jotta suuremmilta vahingoilta voidaan suojautua mahdollisimman nopeasti. Jo sattuneiden vahinkojen tarkempi vaara-analyysi on hyvä keino selvittää tilanteen vaatimat toimenpiteet. Lisäksi on tärkeää käydä yrityksen riskit läpi systemaattisemmin, jotta yrityksen kaikki tärkeimmät riskit saadaan tunnistettua ja arvioitua jo ennakolta. (Kanerva 2008, ) Riskien tunnistaminen voidaan aloittaa esimerkiksi tutkimalla yrityksen sisäiset toimintavaiheet sekä ulkoiset yhteydet, kuten alihankinta ja kuljetukset. Näihin liittyvät vaaratekijät tulisi etsiä järjestelmällisesti. (Rantala & Pentikäinen 2003, 83.) Kun riskin kohde on selvillä, mietitään mitä, missä ja milloin jotain voi tapahtua. Lisäksi tulisi vielä selvittää, miten tämä vahinko voisi tapahtua eli selvittää riskin syy. Riskienhallinnassa kaikki mahdolliset tavat vahingon sattumiseen tulisi ottaa huomioon. (Risk management Guidelines 2004, 37.) Työpaikan olosuhteita, työmenetelmiä ja työtilanteita arvioimalla voidaan tunnistaa muun muassa yrityksen työturvallisuuteen vaikuttavia sisäisiä riskejä. Tässä apuna voidaan käyttää kolmijakoa, jonka mukaan tarkastellaan mahdollisia vaaratilanteita. Fyysisiä asioita, kuten koneita, laitteita, aineita, tiloja, vikoja, putoamisia, kaatumisia, päästöjä, tulipalon vaaraa, lämpöä ja säteilyä voidaan mitata ja punnita. Psykososiaaliset teki-

20 20 (64) jät, kuten työpaikalla sattuneet riidat, koetut uhat, ihmissuhteet, kuormitus, väsyminen ja työnhallinta ovat kysyttävissä ja testattavissa. Lisäksi sisäisinä vaikuttavina tekijöinä ovat esimerkiksi työajat, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, johtaminen, koulutus, osaaminen, laatu, muutoshallinta, suunnittelu, arviointi sekä palautteet. Kun näitä tekijöitä ja niihin liittyviä uhkia tarkastellaan, tulisi mennä niin pitkälle, että asioiden riippuvuus- ja syysseuraus-suhteet saadaan selville. (Kanerva 2008, 26.) Yritys itse on kuitenkin vain yksi tuotantoketjun osa, jonka toimintaa voivat vaikeuttaa yhtä lailla veden tai sähkön jakelukatkokset, toimitusten viivästymiset tai tuotevastuukysymykset (Juvonen 2002, 36). Siksi myös yrityksen ulkopuoliset riskit täytyy ottaa huomioon riskejä tunnistettaessa. Riskien tunnistamiseksi on esitetty monia malleja. Suominen (2003, 32-33) esittää yrityksen riski-ikkunamallia käytettäväksi apuna tärkeimpien riskien tunnistamisessa. Omaisuusriskit Henkilöriskit Yrityksen tunnistamat ja hallitsemat riskit Vastuuriskit Keskeytysriskit Muut riskit, mm. tietoriskit Kuvio 2. Yrityksen riski-ikkuna (Suominen 2003, 33) Riski-ikkunassa on neljä ruutua: henkilö-, omaisuus-, vastuu- ja keskeytys- sekä muut riskit, kuten tietoriskit. Mitä kirkkaampi ikkuna on, sitä paremmin yrityksen riskit on tunnistettu ja ne ovat erilaisin toimenpitein hallinnassa. Tumma ruutu on merkki siitä, että kyseiseen osa-alueeseen liittyviä riskejä ei tunneta riittävästi eikä niitä siten ole myöskään voitu hallita. (Suominen 2003, 32.) Toinen yleisesti käytössä oleva riskien tunnistamisen työkalu on pk-yrityksen riskienhallinta projektissa kehitelty pk-yrityksen haavoittuvuusanalyysi, PK-HAAVA. Se on

21 21 (64) pienelle yritykselle hyvä työkalu aloittaa riskien tunnistaminen ja arviointi, sillä se antaa karkean kokonaiskuvan yrityksen haavoittuvuudesta eli toimintaa uhkaavista epävarmuustekijöistä. (PK-RH 2009.) PK-HAAVAssa yrityksen toiminta jaetaan kuuteen eri osa-alueeseen, jotka tarkemmassa tarkastelussa edelleen jaetaan tärkeimpiin riskitekijöihin. Tarkasteltavia osa-alueita ovat henkilöihin, omaisuuteen, talouteen, toiminnan organisointiin, sidosryhmiin ja toimintaedellytyksiin liittyvät riskit (Juvonen ym. 2008, 24.) Henkilöriskeinä PK-HAAVAssa tarkastellaan muun muassa tapaturmia, työkykyä, työpaikanvaihtoa ja osaamista. Tärkeimpinä omaisuuden riskeinä tulisi huomioida ainakin tulipalot, vuodot, laiterikot ja kuljetusvahingot. Talouden riskejä taas ovat kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius, joita haavoittuvuusanalyysissa tulisi arvioida muiden riskien tapaan. Toiminnan organisoinnin riskejä ovat yrityksen erilaiset riippuvuussuhteet sekä sopimus- ja vastuuasiat. Sidosryhmiin liittyviä riskejä arvioidessa tulisi ottaa huomioon ainakin asiakkaisiin, rahoittajiin, alihankkijoihin ja viranomaisiin liittyvät riskit. Toimintaedellytyksiä ovat kaikki koneet ja laitteet, raaka-aineet, jätteet ja päästöt, toimitilat sekä laatutekijät. (Suominen 2003, 39.) Edellä mainitut työkalut soveltuvat molemmat pk-yritysten riskien tarkasteluun. Riskien jaottelulla on tärkeä rooli lähinnä siksi, että yrityksen riskienhallintaprosessissa huomataan tarkastella kaikkien yritystoiminnan osa-alueiden tärkeimpiä riskejä. Lisäksi voidaan helpommin arvioida tiettyjen osa-alueiden riskien tunnistuksen taso ja jo tunnistettujen riskien hallintatoimenpiteiden riittävyys. Pienelle yritykselle riski-ikkuna tai haavoittuvuusanalyysi voi jo sinänsä riittää riskienhallinnan välineeksi, ja sillä voidaan saavuttaa tarvittava riskienhallinnan minimitaso. Usein järjestelmällinen riskianalyysi on kuitenkin tarpeen. Riskianalyysiksi kutsutaan tietoista riskien tunnistamis- ja arviointiprosessia, jossa tunnistettujen riskien suuruus ja sattumisen todennäköisyys arvioidaan mahdollisimman tarkasti. Riskien mittaaminen on perusta katastrofien välttämiselle, riskipolitiikan määrittelylle ja toteutukselle sekä seurannalle. Riskianalyysi voi parhaimmassa tapauksessa myös paljastaa tuotannon pullonkaulat, suuret omaisuuskasaumat ja turvallisuusongelmat, joita yrityksessä ei ole vielä tunnettu. (Suominen 2003, 32; Juvonen ym. 2008, )

22 22 (64) 3.4 Riskin arviointi Riskin suuruuden määrittely on riskianalyysin perustana. Riskin suuruutta laskettaessa riskin merkittävyyttä tulisi pitää todennäköisyyttä painavampana tekijänä. Vaikka vakavuudeltaan pienemmät riskit voivat usein toteutuessaan vaikuttaa paljonkin yrityksen kilpailukykyyn pitkällä aikavälillä, on riskin toteutuessa vahingon vakavuus usein ratkaisevassa asemassa toiminnan jatkuvuuden kannalta. Siksi vakavuudeltaan merkittävät riskit pitäisi huomioida riskienhallinnan suunnittelussa ensimmäisten hallittavien riskien joukossa. (Juvonen ym. 2008, 10.) Riskin määrittelyä koskevassa luvussa 2.1 esiteltyä perinteistä riskin määrittelyä kehittyneempi versio painottaakin juuri riskin vakavuutta. Juvosen ym. (2008) esittelemän kehittyneemmän määritelmän mukainen riskiarvoa syntyy kaavalla: Riski= Todennäköisyys x Riskin vakavuus² Tämän kaavan mukaan lasketut riskiarvot ovat vertailukelpoisia keskenään. Mikäli riskin todennäköisyys ja vakavuus on määritelty asteikolla yhdestä viiteen, voidaan niiden mukaan lasketun riskiarvon perusteella luokitella riskin muodostama uhka kolmeen merkittävyysluokkaan. Riski, jonka riskiarvo on alle 10, muodostaa merkityksettömän uhan yrityksen toiminnan jatkuvuuden kannalta. Riskiarvon ollessa 10-20, riski on kohtalainen. Yli 20 riskiarvon riski on jo merkittävä uhka yrityksen jatkuvuudelle. (Juvonen ym. 2008, 10.) Tilastotieto voi joissain tapauksissa auttaa riskin arvioinnissa, mutta aina tarvittavia tilastoja ei ole saatavilla. Tällöin arviointia voidaan tehdä esimerkiksi ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Apuna voi käyttää myös yleisellä tasolla havaittua riskin esiintymistiheyden ja vakavuuden keskinäistä kääntäen verrannollisuutta. Mitä suuremmaksi riskin vakavuus kasvaa, sitä harvinaisempi on riskin esiintyminen, ja toisin päin. (Juvonen 2002, ) Vaikka matemaattinen määrittely on tarpeen riskien vertailussa, on kaavan mukaan laskettu arvo aina vain osatotuus. On muistettava, että pienessä yrityksessä monien tällä kaavalla laskettujen merkityksettömien riskien yhteisvaikutus voi myös olla jatkuvuuden kannalta merkittävä. Siksi tarvitaankin kokonaisvaltaista analyysia, joka pohjautuu osittain riskiarvoihin ja osittain liiketoiminnan tuntemukseen. (Juvonen ym. 2008, ) Riskin matemaattinen suuruus on kuitenkin usein pohjana käytettävien riskienhallintakeinojen valinnalle (Santanen ym. 2002, 41).

23 23 (64) 3.5 Riskienhallintamenetelmät Kun riskit on tunnistettu ja arvioitu, on aika valita käytettävät riskienhallintamenetelmät. Riskienhallintamenetelmä tulee valita riskin mukaisesti. (Juvonen ym. 2008, 29.) Klassisen riskienhallinnan keinot voidaan jakaa riskien kontrolloinnin välineisiin ja rahoitusvälineisiin. Riskejä kontrolloitaessa päätöksenteko perustuu usein riskien syiden selvittämiseen, kun taas riskien rahoitusta suunniteltaessa huomio kiinnittyy enemmän riskien seurausvaikutuksiin. (Suominen 2003, ¹) Samaa riskiä päädytään usein sekä kontrolloimaan että rahoittamaan. Esimerkiksi vakuutettaessa riski siirretään vakuutusyhtiölle, mutta samaa riskiä voidaan viranomaisten ja vakuutusyhtiön ohjeiden mukaisesti usein myös pyrkiä pienentämään. (Juvonen ym. 2008, 30.) Riskien kontrollointi Riskien kontrolloinnin välineitä ovat riskin välttäminen tai poistaminen ja riskin pienentäminen. Riskien kontrolloinnissa vahingontorjunta on merkittävässä asemassa. Vahingontorjunnalla pyritään joko estämään vahingon syntyminen tai pienentämään riskin toteutumisen aiheuttamia vahinkoja eli minimoimaan kustannukset, mikäli vahinko ennalta ehkäisevistä toimista huolimatta pääsee tapahtumaan. Joskus tietyt vahingontorjuntatoimenpiteet voivat olla edellytyksenä jopa vakuutuksen saamiselle, tai ne voivat vaikuttaa vakuutusmaksujen suuruuteen. (Suominen 2003, ; Juvonen ym. 2008, ) Myös esimerkiksi työturvallisuuslaissa (738/2002) on kohtia, jotka edellyttävät yritykseltä ennalta ehkäisevää turvallisuusvalvontaa työturvallisuuden parantamiseksi. Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus järjestelmällisesti tunnistaa työn vaarat. Milloin niitä ei voida poistaa, on niiden merkitys kuitenkin lain mukaan selvitettävä. Riskin välttäminen on riskienhallinnan peruskeinoja. Sillä tarkoitetaan lähinnä yrityksen pidättäytymistä riskialttiiseen omaisuuteen, henkilöön tai toimintaan liittyvistä toimenpiteistä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi riskittömiin raaka-aineisiin tai kokeneeseen henkilöstöön vaihtamista, tuotantoprosessien muuttamista tai turvallisemman kuljetusvälineen valitsemista. Riskin välttäminen vaatii kokonaisuudessaan yritykseltä ¹ Alkuperäinen lähde: Williams, C., Smith, M. & Young, P Risk Management and Insurance. Irwin McGraw-Hill, Boston

24 24 (64) huolellisempaa ja varovaisempaa toimintaa. Riski voidaan poistaa vain luopumalla jostakin riskialttiista toiminnasta kokonaan. Poliittisen riskin voisi esimerkiksi poistaa kokonaan luopumalla riskialttiiseen maahan kohdistuneesta liiketoiminnasta. (Suominen 2003, ) Riskin pienentäminen on vaihtoehto silloin kun riskiä ei voida välttää. Pienentämisellä pyritään joko vahingon todennäköisyyden tai seurausten pienentämiseen. (Juvonen ym. 2008, 23.) Kun riskiä pienennetään, tulisi ensisijaisesti pyrkiä vaikuttamaan riskin todennäköisyyteen (PK-RH 2009). Tavoitteisiin voidaan käytännössä päästä esimerkiksi koulutuksen, konkreettisten työsuojelutoimenpiteiden tai varautumissuunnitelmien avulla. Riskejä voidaan lähes aina pienentää, mutta kustannusten noustessa se ei ole aina paras vaihtoehto. Riskien kontrolloinnin keinot ovat aiheellisia aina, kun niiden käyttö on taloudellisesti kannattavaa. (Juvonen ym. 2008, ) Teoreettisesta näkökulmasta katsottuna riskin pienentämisen hallintakeinoja ovat riskien yhdistäminen ja jakaminen, jolla tarkoitetaan yksittäisten riskikohteiden määrän lisäämistä. Kun riskiä jaetaan useisiin riskikohteisiin, on vahingon sattuessa todennäköisempää, että osa kohteista säilyy vahingoittumattomina. Tämä voi pienentää riskin seurausvaikutuksia. Yhdistämisessä taas esimerkiksi kasvun kautta hankitaan lisää yksiköitä ja samalla lisää riskikohteita. Käytännön esimerkki riskien yhdistämisestä on suuri vähittäiskauppaketju. Vaikka yhdessä toimipisteessä riski toteutuu, voi ketju jatkaa toimintaansa muiden toimipisteiden turvin ilman pelkoa koko toiminnan keskeytymisestä. (Suominen 2003, ) Riskien rahoittaminen Riskin rahoittamisella tarkoitetaan pääasiassa riskin pitämistä omalla vastuulla, vakuuttamista tai siirtämistä muiden sopimusten avulla toiselle osapuolelle. (Juvonen ym. 2008, ) Vakuuttaminen ja omalla vastuulla pitäminen eivät oikeastaan vaikuta itse riskiin mitenkään, eli niiden käyttö ei pienennä riskin todennäköisyyttä tai vakavuutta. Riskien kontrolloinnin välineitä pitäisikin käyttää ensisijaisina riskienhallintakeinoina, ja vasta kun kaikki mahdollinen tai tarvittava vahinkojen minimoimiseksi on tehty, tulisi pohtia riskien rahoittamisen keinoja. (Santanen ym. 2002, ) Lähtökohtana yleensä on, että vakavuudeltaan suuret riskit siirretään vakuutuksin ainakin osittain vakuutusyhtiön vastuulle. Merkityksettömämmät riskit voidaan pyrkiä kan-