Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla

2

3 Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

4 Kaupunkitutkimus TA Oy Seppo Laakso Päivi Kilpeläinen YTV Anna-Maria Kotala Arja Salmi Vilja Tähtinen YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin (09) faksi (09) Copyright, kartat: Helsingin kaupunki, KMO 057/2008 Copyright, graafit ja muut kuvat: YTV ja Kaupunkitutkimus TA Oy Kansikuva: YTV / Hannu Bask Taitto: Anne Latto Edita Prima Oy Helsinki 2009

5 Esipuhe Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on huomattavan suuri rooli maan aluetaloudessa ja työllisyydessä. Seudun neljän kaupungin alueella, jolla asuu viidennes maamme väestöstä, syntyy lähes kaksi viidennestä koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 28 prosenttia henkilöstöstä. Yrityssektori tarjoaa kolme pääkaupunkiseudun neljästä työpaikasta. Pääkaupunkiseudun yritystoimintaa, toisin kuin asumista, ei ole juurikaan tutkittu. Tiivistyvässä seudullisessa yhteistyössä, kaupunkien omassa toiminnassa sekä elinkeinoelämän ja monien yritysten piirissä on runsaasti kyseistä aihepiiriä koskevia tietotarpeita ja kiinnostusta. Nyt koottu yritysraportti vastaa tähän tarpeeseen. Siinä kuvataan havainnollisesti ja tiiviissä muodossa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten ja niiden toimipaikkojen rakennetta, ominaisuuksia, toimialajakaumaa, erikoistumista ja avainklustereita, alueellista sijoittumista, tilankäyttöä sekä yritystoiminnan muutosta. Raportti on kuvaileva, eikä sisällä elinkeinopoliittisia johtopäätöksiä tai suosituksia. Keskeisen analyysien lähteen on tarjonnut pääkaupunkiseudun toimipaikka-aineisto, jota YTV on ylläpitänyt vuodesta 1993 yhdessä jäsenkaupunkiensa ja Uudenmaan liiton kanssa. Seudullisesti yhtenäinen paikkatietoaineisto perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoihin. YTV:n aineiston poiminta yritysrekisteristä uudistettiin vuodesta 2005 alkaen niin, että tiedot vastaavat nyt aina uusinta vuositilastoa. Tämä takaa, että tiedon käyttäjillä on tästä lähtien mahdollisuus luotettavasti verrata peräkkäisiä poikkileikkausvuosia keskenään. Toimipaikkoja kuvaavat yksikkökohtaiset tiedot julkaistaan vuosittain YTV:n seutucd:llä. Lisäksi tietojen selailu on mahdollista seudullisessa perusrekisterissä SePessä. Yritystoiminta elää nopeassa muutoksessa ja monet perustiedot vanhenevat nopeasti. Vastauksena mahdollisimman ajankohtaisen tiedon tarpeisiin YTV:n Seutu- ja ympäristötieto tulee jatkossa tuottamaan nopealla aikataululla tätä raporttia suppeamman perustietopaketin, joka perustuu kulloinkin tuoreimpaan käytettävissä olevaan YTV:n toimipaikka-aineistoon. Kooste julkaistaan elektronisena katsauksena YTV:n verkkosivuilla ja se sisältää tiiviin tekstiyhteenvedon lisäksi tilastokuvioita, taulukoita ja karttaesityksiä. Yritysraportin ovat YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon toimeksiannosta koonneet valtiotieteen tohtori Seppo Laakso ja valtiotieteen maisteri Päivi Kilpeläinen Kaupunkitutkimus TA Oy:stä. Tekstit viimeisteltiin YTV:ssä erityisasiantuntija Arja Salmen, suunnittelija Anna-Maria Kotalan ja suunnittelija Vilja Tähtisen yhteistyönä. Raportin kartat ovat Vilja Tähtisen käsialaa. Työn tueksi koottiin kaupunkien edustajista koostuva ohjausryhmä, johon tutkijoiden lisäksi kuuluivat projektipäällikkö Minna Maarttola Helsingin elinkeinopalveluista, yliaktuaari Juha Suokas Helsingin tietokeskuksesta, tutkija Petri Lintunen Espoon kehittämis- ja tutkimusryhmästä, elinkeinoasiamies Raimo Koskenkanto Vantaan yrityspalveluista, erityisasiantuntija Pentti Lammi Uudenmaan liitosta ja puheenjohtajana erityisasiantuntija Arja Salmi YTV:stä. Yritysraportti on laaja ja sisältää runsaasti yksityiskohtaista tietoa. Se on kuitenkin toteutettu niin, että mikään luku ei edellytä muiden lukujen läpikäymistä. Raportti toimii hyvin myös käsikirjamaisena tietolähteenä seudun työpaikkarakenteesta kiinnostuneille. Vaikka taloudellinen toimintaympäristö seudulla muuttuu jatkuvasti, ei yritystoiminnan peruskuva muutu yhtä nopeasti. Irma Karjalainen tietopalvelujohtaja, YTV seutu- ja ympäristötieto

6

7 Tiivistelmäsivu Julkaisija: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tekijät: Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen, Vilja Tähtinen Päivämäärä Julkaisun nimi: Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Rahoittaja / Toimeksiantaja: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tiivistelmä: Pääkaupunkiseudun yritysraportti tarjoaa tiiviin analyysin ja runsaasti perustietoa pääkaupunkiseudun yrityksistä ja niiden toimipaikoista. Koko seutua koskevan yleiskuvauksen lisäksi syvennytään myös yksittäisten kaupunkien eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yritystoimintaan ja niiden erityispiirteisiin. Lisäksi tarkastellaan yritysten toiminnassa tällä vuosikymmenellä tapahtuneita muutoksia. Tilastopainotteista perusanalyysia on havainnollistettu karttaesityksin. Yritystoiminnalla on suuri merkitys pääkaupunkiseudun taloudelle ja työllisyydelle. Kolme seudun neljästä työpaikasta on yrityssektorilla. Vuonna 2006 alueella toimi yritystä, joilla oli yhteensä lähes toimipaikkaa. Yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä (henkilötyövuosina) oli ja liikevaihto miljoonaa euroa. Pääkaupunkiseudun monipuolisessa toimialarakenteessa painottuvat erikoistuneet palvelualat, logistiikka ja kommunikaatio, osaamisintensiiviset toimialat sekä valtakunnan tasoiset päätöksentekoinstituutiot. Yritystoiminnan ydin muodostuu alueelle keskittyneiden toimialojen muodostamista vahvoista klustereista ja yritysryhmittymistä. Seudulle tyypillisinä avainklustereina raportissa tarkastellaan tietotekniikkaa ja sisältötuotantoa (ICT), osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja (KIBS), logistiikkaa, matkailua, muotoiluintensiivisiä aloja, rakentamista ja kiinteistötoimintaa sekä terveys- ja hyvinvointiklusteria. Lisäksi käsitellään kaupan sijoittumista ja rakennetta. Yritystoiminta elää jatkuvassa muutoksessa, jonka myötä perustetaan uusia yrityksiä ja toimivia lopetetaan vilkkaasti. Myös toimintaansa jatkavien yritysten liiketoiminta muuttuu koko ajan eli syntyy uusia toimipaikkoja, entisiä lakkautetaan ja toimipaikat muuttavat paikasta toiseen. Pääkaupunkiseudun yritysten henkilöstömäärien kasvusta 2000-luvulla suunnilleen puolet on peräisin toimintaansa jatkaneiden toimipaikkojen sisäisestä kasvusta, toinen puoli kasvusta tulee uusien ja lopetettujen toimipaikkojen lukumäärän välisestä nettokasvusta. Yritysraportti palvelee kaupunkien omaa ja koko seudun strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Pääasiallisena analyysien lähteenä on käytetty Pääkaupunkiseudun toimipaikka-aineistoja, joita YTV ylläpitää yhdessä jäsenkaupunkiensa ja Uudenmaan liiton kanssa. Seudullisesti yhtenäinen paikkatietoaineisto perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisterin kulloinkin uusimpaan ns. tilastoaineistoon. Raporttia varten on ollut käytettävissä toimintavuotta 2006 kuvaavat tiedot. Avainsanat: pääkaupunkiseutu, yritys, toimipaikka, toimiala, henkilöstö, erikoistuminen, klusteri, toimipaikkaväljyys, yritystoiminnan muutos Sarjan nimi ja numero: YTV:n julkaisuja 10/2009 ISBN (nid.) ISSN Kieli: suomi Sivuja: 152 ISBN (pdf) YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, PL 521, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09)

8 Sammandragssida Utgivare: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Författare: Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen, Vilja Tähtinen Datum Publikationens titel: Huvudstadsregionens företagsrapport. Struktur, lokalisering och trender i företagsverksamheten och arbetsställen under 2000-talet Finansiär / Uppdragsgivare: Huvudstadsregionen Samarbetsdelegation SAD Sammandrag: Huvudstadsregionens företagsrapport bjuder på en kompakt analys och rikligt med baskunskap om huvudstadsregionens företag och deras arbetsställen. Utöver en regional överblick fördjupar man sig även i Esbo, Helsingfors, Grankulla och Vanda städers företagsverksamhet och särdrag. Därtill granskar man drag av förändring i företagsverksamheten under talet. Den statistikbetonade grundanalysen har åskådliggjorts med kartframställningar. Företagsverksamheten har en stor betydelse för huvudstadsregionens ekonomi och sysselsättning. Tre arbetsplatser av fyra i regionen finns inom företagssektorn. År 2006 verkade företag i området med sammanlagt cirka arbetsställen. Företagens sammanlagda personalstyrka (räknat i personarbetsår) var och omsättningen miljoner euro. Inom huvudstadsregionens mångsidiga näringsgrenstruktur är specialiserade servicebranscher, logistik och kommunikation, kunskapsintensiva branscher, samt beslutsfattande institutioner på riksnivå dominerande. Företagsverksamhetens kärna består av kluster och företagsgrupperingar bildade av branscher, som koncentrerats inom regionen. Som för regionen typiska nyckelkluster granskas i rapporten informationsteknik och innehållsproduktion (ICT), affärslivets kunskapsintensiva tjänster (KIBS), logistik, resande, formgivningsintensiva branscher, byggande och fastighetsverksamhet, samt hälso- och välmåendekluster. Därtill behandlas handelns lokalisering och struktur. Företagsverksamheten lever i en ständig förändring, i vilken nya företag grundas och verkande företag läggs ner i snabb takt. Även för företag som fortsätter sin verksamhet förändras affärsverksamheten hela tiden, det vill säga nya arbetsställen tillkommer, tidigare läggs ner och arbetsställena flyttar från en adress till en annan. Av personaltillväxten i huvudstadsregionens företag under talet härstammar cirka hälften från inre tillväxt på arbetsställen som fortsatt sin verksamhet, den andra hälften av tillväxten kommer från nettotillväxt mellan antal nya och nerlagda arbetsställen. Företagsrapporten betjänar städernas egen och hela regionens strategiska planering och beslutsfattande. Som huvudsaklig källa för analyserna har använts materialet över huvudstadsregionens arbetsställen, som SAD upprätthåller tillsammans med sina medlemsstäder och Nylands förbund. Det regionalt sammanhängande geografiska informationsmaterialet grundar sig på Statistikcentralens företagsregisters nyaste s.k. statistikmaterial. För rapporten har uppgifterna som beskriver verksamhetsåret 2006 funnits till förfogande. Nyckelord: Huvudstadsregionen, företag, arbetsställe, näringsgren, personal, specialisering, kluster, arbetsplats täthet, förändring i företagsverksamhet Publikationsseriens titel och nummer: SAD publikationer 10/2009 ISBN (nid.) ISSN Språk: finska Sidantal: 152 ISBN (pdf) Huvudstadsregionens samarbetsdelegation, PB 521, 0051 Helsingfors, telefon (09) , telefax (09)

9 Abstract page Published by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Author: Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen, Vilja Tähtinen Date of publication Title of publication: Helsinki Metropolitan Area Business Report. Structure, location and trends in enterprises and establishments of business in the 2000s Financed by / Commissioned by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Abstract: Helsinki Metropolitan Area Business Report provides a concise analysis and a wealth of background information on enterprises and their establishments in the Helsinki Metropolitan Area. An in-depth examination of the business operations and special features found in the cities of Espoo, Helsinki, Kauniainen and Vantaa accompanies the regional overview. There is also a review of changes in business during the present decade. The basic statistical analysis is illustrated with maps. Private enterprise is vital to the economy and employment in the Helsinki Metropolitan Area. Three quarters of the jobs are in the private sector. Round 55,900 enterprises operated at a total of 60,000 establishments in the area in 2006, employing a combined labour uptake of 391,900 person years and generating a total aggregate turnover of EUR 134,100 million. The variety of industries of the Helsinki Metropolitan Area is characterised in particular by specialised services, logistics and communications, knowledge-intensive industries and national policymaking institutions. Business operations tend to form localised industries from powerful clusters and enterprise groups. This report reviews the Helsinki metropolitan area s characteristic key clusters: Information and Communication Technology (ICT), Knowledge-Intensive Business Services (KIBS), logistics, tourism, design-intensive sectors, construction and real estate operations, and the health and welfare cluster. The location and structure of commerce are also discussed. Business evolves continually, and enterprises are set up and shut down at a brisk rate. The ongoing operations of business enterprises also change over time, giving rise to new places of business while old ones are closed down or moved to new locations. About half of the increase in staffing of enterprises in the Helsinki Metropolitan Area since the year 2000 has been due to internal growth of ongoing establishments, while the other half has come from net growth arising between new establishments and those that have been closed. Helsinki Metropolitan Area Business Report will assist strategic planning and policymaking for the individual cities of the Helsinki, Espoo and Vantaa and for the Metropolitan Area as a whole. The principal information source used for the analysis was a regional geographic dataset of establishments maintained by the Helsinki Metropolitan Area Council YTV together with its affiliated cities and Uusimaa Regional Council. The regionally uniform geographic dataset was based on the latest statistical digest from the enterprise register of Statistics Finland. This publication was compiled from data available for the 2006 operating year. Keywords: Helsinki Metropolitan Area, enterprise, establishment, industry, personnel, specialisation, cluster, employment density, change of entrepreneurship Publication Series title and number: YTV:n publications 10/2009 ISBN (nid.) ISSN Language: Finnish Pages: 152 ISBN (pdf) YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Box 521, 0051 Helsinki, phone , fax

10

11 Sisällysluettelo Taulukkoluettelo...11 Kuvaluettelo (kartat kursiivilla) Tausta, tavoite, lähestymistapa ja keskeiset käsitteet Yritystoiminnan merkitys ja rooli pääkaupunkiseudulla Yritystoiminta osana taloudellista toimintaa Raportin tavoitteet Raportin sisältö Tietolähteet ja keskeiset käsitteet Yritystoiminnan peruspiirteet Yritysten ja toimipaikkojen tunnusluvut Yritysten koko Yritysten yhtiömuodot Yritysten ikä Yksi- ja monitoimipaikkaiset yritykset Ulkomaalaisomistuksessa olevat yritykset Pääkaupunkiseudun ja muiden kaupunkien yritystoiminnan vertailua Toimipaikat pääkaupunkiseudun kunnissa ja vertailualueilla Henkilöstö pääkaupunkiseudulla ja vertailukaupungeissa Liikevaihto pääkaupunkiseudulla ja vertailukaupungeissa Liiketoiminnan trendit pääkaupunkiseudulla Toimialat ja suuret yritykset Päätoimialat pääkaupunkiseudulla...30 Päätoimialat Espoossa...32 Päätoimialat Helsingissä...34 Päätoimialat Vantaalla Tarkempi toimialajako pääkaupunkiseudulla...38 Tarkempi toimialajako Espoossa...42 Tarkempi toimialajako Helsingissä...46 Tarkempi toimialajako Vantaalla Suuret ja keskisuuret yritykset pääkaupunkiseudulla Suurten toimipaikkojen alueellinen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla...59 Suuret ja keskisuuret yritykset Espoossa...60 Suuret ja keskisuuret yritykset Helsingissä...62 Suuret ja keskisuuret yritykset Vantaalla Pääkaupunkiseudun yritystoiminnan erikoistuminen Yritystoiminnan erikoistuminen ja erikoistumisalat...67 Pääkaupunkiseudun erikoistumisalat...67 Espoon erikoistumisalat...70 Helsingin erikoistumisalat...71 Vantaan erikoistumisalat Yritystoiminnan klusterit ja vahvat toimialat...73 Tietotekniikka ja sisältötuotanto (ICT)...75 Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS)...77 Logistiikka...80 Matkailu...82

12 Muotoiluintensiiviset alat...84 Rakentaminen ja kiinteistötoiminta...86 Yksityinen terveydenhuolto...88 Kaupan toimiala Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Espoossa...94 Yritystoiminta Espoon suuralueilla Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Helsingissä Yritystoiminta Helsingin suurpiireissä Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Vantaalla Yritystoiminta Vantaan palvelualueilla Yritystoiminta Kauniaisissa Yritystoiminnan sijoittuminen suhteessa raideliikenteeseen Yritystoiminnan muutospiirteitä ja uudet yritykset 2000-luvulla Yritysten aloitukset ja lopetukset vuosina Toimipaikkojen muutokset vuonna Toimipaikkojen muutto vuonna Yritystoiminnan muutos- ja kasvuprosessi Arvioita toimipaikkaväljyydestä Toimipaikkaväljyyden laskeminen Keskimääräinen toimipaikkaväljyys rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Väljyyden tunnuslukujen hajonta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Keskimääräinen toimipaikkaväljyys rakennuksen valmistumisvuoden mukaan Yhteenveto ja johtopäätökset Yritystoiminnan tunnuslukuja Yritystoiminnan erikoistuminen ja avainklusterit Arvioita toimipaikkaväljyydestä Yritystoiminnan muutos Ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Lähteet Liite 1: YTV:n toimipaikka-aineisto Liite 2: Julkiset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Liite 3: Toimialaluokitus Liite 4: Henkilöstötihentymäkartat...150

13 Taulukkoluettelo 2. Yritystoiminnan peruspiirteet Tunnuslukuja pääkaupunkiseudulla toimivista yrityksistä vuonna Tunnuslukuja pääkaupunkiseudulla toimivista yrityksistä ja yhteisöistä koko henkilöstömäärän mukaan vuonna Pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset ja yhteisöt yhtiömuodon mukaan vuonna Pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset ja yhteisöt aloitusvuoden mukaan vuonna Pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten ja yhteisöjen toimipaikat ja henkilöstö toimipaikkatyypin mukaan vuonna Pääkaupunkiseudulla toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tunnuslukuja vuonna Pääkaupunkiseudun ja muiden kaupunkien yritystoiminnan vertailua 3.1 Yritystoiminnan tunnuslukujen vertailua pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuonna Toimialat ja suuret yritykset 4.1 Pääkaupunkiseudun yritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto päätoimialoittain vuonna Espoon ja Kauniaisten yritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto päätoimialoittain vuonna Helsingin yritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto päätoimialoittain vuonna Vantaan yritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto päätoimialoittain vuonna Pääkaupunkiseudulla sijaitsevien yritysten toimipaikkojen tunnuslukuja toimialan mukaan vuonna Espoossa sijaitsevien yritysten toimipaikkojen tunnuslukuja toimialan mukaan vuonna Helsingissä sijaitsevien yritysten toimipaikkojen tunnuslukuja toimialan mukaan vuonna Vantaalla sijaitsevien yritysten toimipaikkojen tunnuslukuja toimialan mukaan vuonna Pääkaupunkiseudun suurimmat yritykset vuonna 2006 suuruusjärjestyksessä 4.10 Espoon suurimmat yritykset vuonna 2006 suuruusjärjestyksessä 4.11 Helsingin suurimmat yritykset vuonna 2006 suuruusjärjestyksessä 4.12 Vantaan suurimmat yritykset vuonna 2006 suuruusjärjestyksessä 5. Pääkaupunkiseudun yritystoiminnan erikoistuminen 5.1 Tietotekniikka ja sisältötuotannon tunnuslukuja 5.2 Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden tunnuslukuja 5.3 Logistiika-alan tunnuslukuja 5.4 Matkailun tunnuslukuja 5.5 Muotoiluintensiivisten alojen tunnuslukuja 5.6 Rakentaminen ja kiinteistötoiminta tunnuslukuja 5.7 Yksityisen terveydenhuoltotoiminnan tunnuslukuja 5.8 Kaupan toimialan tunnuslukuja 6. Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain pääkaupunkiseudulle 6.1 Espoossa sijaitsevien yritysten toimipaikat ja niiden henkilöstö alueittain vuonna Espoon suuralueet yritystoiminta-alueina vuonna Suur-Leppävaaran yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Suur-Tapiolan yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Suur-Matinkylän yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Suur-Espoonlahden yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Suur-Kauklahden yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Vanha-Espoon yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Pohjois-Espoon yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Espoossa sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstö päätoimialan mukaan alueittain vuonna Helsingissä sijaitsevien yritysten toimipaikat ja niiden henkilöstö alueittain vuonna Helsingin suurpiirit yritystoiminta-alueina vuonna Eteläisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Läntisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Keskisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Pohjoisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Koillisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Kaakkoisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Itäisen suurpiirin yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Helsingissä sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstö päätoimialan mukaan alueittain vuonna 2006

14 6.21 Vantaalla sijaitsevien yritysten toimipaikat ja niiden henkilöstö alueittain vuonna Vantaan palvelualueet yritystoiminta-alueina vuonna Myyrmäen palvelualueen yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Martinlaakson palvelualueen yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Tikkurilan palvelualueen yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Korso-Koivukylän palvelualue yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Hakunilan palvelualueen yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Vantaalla sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstö päätoimialan mukaan alueittain vuonna Kauniaisten yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimialan mukaan vuonna Toimipaikkojen henkilöstö suhteessa raideliikenneasemiin (juna+metro) 7. Yritystoiminnan muutos ja uudet yritykset 2000-luvulla 7.1 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä yrityskannan nettomuutos pääkaupunkiseudulla kaupungeittain ja koko maassa vuonna Pääkaupunkiseudulla vuosina aloitetut yritykset, niiden toimipaikat ja henkilöstö 7.3 Pääkaupunkiseudulla muuttaneiden toimipaikkojen tunnuslukuja vuonna Toimipaikkojen muuttojen jakautuminen pääkaupunkiseudun kaupunkien sisäisiin ja kaupunkien välisiin muuttoihin Toimipaikkojen muutto (brutto) pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä sekä muuttaneiden toimipaikkojen henkilöstömäärä vuonna Yritysten nettomuuttoa pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä kuvaavia tunnuslukuja vuonna Arvioita toimipaikkaväljyydestä 8.1 Toimipaikkaväljyys pääkaupunkiseudulla kaupungeittain rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2006 (kerrosneliöt ja huoneistoneliöt) Liite Pääkaupunkiseudulla toimivat julkiset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt henkilöstömäärän ja toimipaikkojen lukumäärän mukaan vuonna Pääkaupunkiseudulla toimivat julkiset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt TOL 2002 mukaan vuonna 2006

15 Kuvaluettelo (kartat kursiivilla) 2. Yritystoiminnan peruspiirteet Yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikkojen henkilöstön alueellinen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla 2.2 Toimipaikkojen lukumäärän ja henkilöstön osuus (%) yrityksen koon mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna Yritysten pääkaupunkiseudulla sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstömäärä suuruusjärjestyksen mukaan kumulatiivisesti pääkaupunkiseudulla vuonna Toimipaikkojen keskikoko yhtiömuodon mukaan 2.5 Toimipaikkojen lukumäärän ja henkilöstömäärän jakautuminen yrityksen iän mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna Pääkaupunkiseudulla sijaitsevien yritysten lukumäärä ja henkilöstömäärä kumulatiivisesti yrityksen iän (vuosia) mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna Pääkaupunkiseudun ja muiden kaupunkien yritystoiminnan vertailua 3.1 Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten toimipaikkojen lukumäärä tuhatta asukasta kohti vuonna Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten toimipaikkojen lukumäärän muutos vuosina % 3.3 Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten henkilöstö tuhatta asukasta kohti vuonna Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten henkilöstön lkm/toimipaikka keskimäärin vuonna Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten henkilöstön muutos vuosina (%) 3.6 Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten liikevaihto (1000 /asukas) vuonna Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten liikevaihto/toimipaikka (1000 ) vuonna Pääkaupunkiseudun ja vertailukaupunkien yritysten liikevaihdon muutos vuosina (%) 3.9 Yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon trendi pääkaupunkiseudulla vuosina Toimipaikkojen lukumäärän trendi pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Henkilöstömäärän trendi pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Liikevaihdon trendi pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Toimialat ja suuret yritykset 4.1 Toimipaikkojen henkilöstömäärä pääkaupunkiseudulla päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen liikevaihto pääkaupunkiseudulla päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Espoossa päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen liikevaihto Espoossa (sis. Kauniainen) päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Helsingissä päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen liikevaihto Helsingissä päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Vantaalla päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen liikevaihto Vantaalla päätoimialoittain vuonna Toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain pääkaupunkiseudulla vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä pääkaupunkiseudulla toimialoittain vuonna Henkilöstö/toimipaikka pääkaupunkiseudulla toimialoittain vuonna Toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain Espoossa vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Espoossa toimialoittain vuonna Henkilöstö/toimipaikka Espoossa toimialoittain vuonna Toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain Helsingissä vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Helsingissä toimialoittain vuonna Henkilöstö/toimipaikka Helsingissä toimialoittain vuonna Toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain Vantaalla vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä Vantaalla toimialoittain vuonna Henkilöstö/toimipaikka Vantaalla toimialoittain vuonna Suurten toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla toimialoittain 5. Pääkaupunkiseudun yritystoiminnan erikoistuminen 5.1 Pääkaupunkiseudun erikoistumisalat suhteessa koko maahan 5.2 Espoon erikoistumisalat suhteessa koko maahan 5.3 Helsingin erikoistumisalat suhteessa koko maahan 5.4 Vantaan erikoistumisalat suhteessa koko maahan 5.5 Esimerkki klusterin toimijoiden ja tuki- sekä liitännäistoimijoiden verkostosta 5.6 Tietotekniikka ja sisältötuotannon toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.7 Tietotekniikka- ja sisältötuotannon yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla

16 5.8 Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.9 Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.10 Logistiikan toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.11 Logistiikkayritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.12 Matkailun toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.13 Matkailuyritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.14 Muotoiluintensiivisten alojen toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.15 Muotoiluintensiivisten alojen yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.16 Rakentamisen ja kiinteistötoiminnan toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.17 Rakentamisen ja kiinteistötoiminnan yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.18 Yksityisen terveydenhuoltotoiminnan toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain 5.19 Yksityisen terveydenhuoltotoiminnan yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.20 Tukkukaupan ja agentuuritoiminnan yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 5.21 Kaupan toimialan toimipaikat ja henkilöstö toimialaluokittain 5.22 Vähittäiskaupan yritysten henkilöstötihentymät pääkaupunkiseudulla 6. Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain pääkaupunkiseudulla 6.1 Espoossa sijaitsevien yritysten toimipaikkojen henkilöstö suuralueittain vuonna Suurimmat toimialat Suur-Leppävaarassa vuonna Suurimmat toimialat Suur-Tapiolassa 6.4 Suurimmat toimialat Suur-Matinkylässä 6.5 Suurimmat toimialat Suur-Espoonlahden 6.6 Suurimmat toimialat Suur-Kauklahdessa 6.7 Suurimmat toimialat Vanha-Espoossa 6.8 Suurimmat toimialat Pohjois-Espoossa 6.9 Helsingissä sijaitsevien yritysten toimipaikkojen henkilöstö suurpiireittäin vuonna Suurimmat toimialat Eteläisessä suurpiirissä 6.11 Suurimmat toimialat Läntisessä suurpiirissä 6.12 Suurimmat toimialat Keskisessä suurpiirissä 6.13 Suurimmat toimialat Pohjoisessa suurpiirissä 6.14 Suurimmat toimialat Koillisessa suurpiirissä 6.15 Suurimmat toimialat Kaakkoisessa suurpiirissä 6.16 Suurimmat toimialat Itäisessä suurpiirissä 6.17 Vantaalla sijaitsevien yritysten toimipaikkojen henkilöstö palvelualueittain vuonna Suurimmat toimialat Myyrmäen palvelualueella 6.19 Suurimmat toimialat Martinlaakson palvelualueella 6.20 Suurimmat toimialat Tikkurilan palvelualueella 6.21 Suurimmat toimialat Korso-Koivukylän palvelualueella 6.22 Suurimmat toimialat Hakunilan palvelualueella 6.23 Yritysten toimipaikkojen henkilöstön määrä raideliikenteen asemien ympäristössä 1 km:n etäisyydellä asemista 7. Yritystoiminnan muutospiirteitä ja uudet yritykset 2000-luvulla 7.1 Yritysten aloitukset, lopetukset ja yrityskannan nettokasvu pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun toimipaikkakannan muutos tilastoaineistoissa Arvioita toimipaikkaväljyydestä 8.1 Toimipaikkaväljyyden tunnuslukuja rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan 8.2 Toimipaikkaväljyys rakennuksen käyttötarkoituksen ja valmistumisvuoden mukaan

17 15 1. Tausta, tavoite, lähestymistapa ja keskeiset käsitteet 1.1 Yritystoiminnan merkitys ja rooli pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä, jossa sijaitsevissa toimipaikoissa on 28 prosenttia koko maan yrityssektorin henkilöstöstä ja joissa tuotetaan lähes 40 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Suuren volyymin lisäksi pääkaupunkiseudun yritystoiminta on monin tavoin kytkeytynyt muun maan yritystoimintaan. Näin ollen seudun yritystoiminnalla on keskeinen merkitys koko maan kannalta. Toiminnan nousut ja laskut heijastuvat muuhun Suomeen ja vastaavasti muualla maassa tapahtuva kehitys, erityisesti teollisuuden vaihtelut, heijastuvat alueelle. Pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työpaikoilla on todella suuri merkitys myös huomattavasti laajemman alueen työllisyydelle. Yritysten ja muiden julkishallintoon kuulumattomien yhteisöjen osuus seudulla sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstömäärästä on 76 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnista ja kauempana sijaitsevista muun Suomen kunnista tulee työntekijä 18 prosenttiin pääkaupunkiseudun työpaikoista. Näin ollen seudun neljän kaupungin lisäksi varsin laajan alueen asukkaiden toimeentulo ja tulotaso riippuvat ratkaisevasti pääkaupunkiseudun yritystoiminnan menestyksestä. Kaupunkien talous on myös vahvasti riippuvainen alueen yritystoiminnasta. Pääkaupunkiseudulla palveluiden ja investointien rahoituspohja perustuu omalta alueelta tuleviin verotuloihin, ja valtionapujen nettomerkitys on varsin pieni verotulotasauksen vuoksi. Suurin osa kunnallisverotuloista perustuu yritysten maksamiin palkkoihin. Lisäksi kaupunkien saamalla osuudella yhteisöverosta samoin kuin yritysten välittömästi tai välillisesti maksamilla kiinteistöveroilla on huomattavasti suurempi merkitys pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. 1.2 Yritystoiminta osana taloudellista toimintaa Taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: liikeyritykset (ammatin- ja liikkeenharjoittajat, oikeushenkilöt, kuten osakeyhtiöt ja osuuskunnat, sekä julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset), voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (terveys-, koulutus- tai sosiaalipalveluita tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet ja työntekijäjärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt ja valtionkirkot) ja julkisyhteisöt (valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot). Kaikki em. yhteisöt harjoittavat jossain muodossa taloudellista toimintaa tuottamalla tavaroita tai palveluita sekä toimimalla työnantajina ja palkanmaksajina. Pääkaupunkiseudulla taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen yhteenlaskettu henkilöstömäärä vuonna 2006 oli Tästä liikeyritysten osuus oli 70 prosenttia, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen 6 prosenttia ja julkisyhteisöjen 24 prosenttia. Tässä raportissa kohteena on pääosin varsinainen yritystoiminta, ja analyysi keskittyy liikeyrityksiin ja niiden toimipaikkoihin. Luvun 2 tarkasteluissa ovat mukana myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Liitteessä 2 esitetään perustietoja myös voittoa tavoittelemattomista ja julkisyhteisöistä erikseen. 1.3 Raportin tavoitteet Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja tiivistyvän seudullisen yhteistyön tehtävänä on luoda hyvät puitteet ja perusedellytykset alueensa asukkaille ja yrityksille. Näkemys siitä, miten yritystoimin-

18 16 ta tulevaisuudessa kehittyy ja miten kaupungit ja muut julkiset toimijat pystyvät tarjoamaan yrityksille mahdollisimman hyvät edellytykset, edellyttää yritystoimintaa koskevaa perustietoa. Raportin aineisto tarjoaa näitä perustietoja kaupunkien ja muiden organisaatioiden asiantuntijoille elinkeinopoliittista ja muuta strategisen tason valmistelutyötä varten. Myös yritykset itse tarvitsevat tietoa toiminnan seudullisesta rakenteesta ja sen kehityksestä. Yritystoiminta kiinnostaa myös kuntalaisia ja tiedotusvälineitä. Raportin tavoitteena on tarjota tiivis analyysi ja monipuolista perustietoa pääkaupunkiseudun yritystoiminnasta. Raportti on käytännönläheinen ja kuvaileva ja sen tavoitteena on palvella paitsi pääkaupunkiseudun elinkeinopoliittista suunnittelua ja toteutusta niin myös tarjota perustietoa alueen muuta strategista kehittämistä varten. Tarkoituksena on kuvata havainnollisesti pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten rakennetta, ominaisuuksia, toimialajakaumaa, erikoistumista ja avainklustereita, alueellista sijoittumista sekä yritystoiminnan muutosta 2000-luvulla. Raportti palvelee myös kaikkia YTV:n toimipaikka-aineistojen käyttäjiä käsikirjana ja oheislukemistona. 1.4 Raportin sisältö Raportti sisältää yleispiirteistä kuvausta ja analyysiä yritystoiminnasta koko pääkaupunkiseudun tasolla, mutta sen lisäksi myös paljon yksityiskohtaista tilastotietoa kaupungeittain ja alueittain sekä erilaisia toiminnallisia luokitteluja esittämällä. Tästä syystä julkaisu on suhteellisen laaja. Raportissa ei ole elinkeinopoliittisia johtopäätöksiä tai suosituksia. Raportti on toteutettu siten, että mikään luku ei edellytä muiden lukujen läpikäymistä, vaan osiin voi tutustua paloittain ja missä tahansa järjestyksessä. Luvussa 2 kuvataan pääkaupunkiseudun yritystoiminnan rakennetta ja peruspiirteitä. Luvussa 3 verrataan pääkaupunkiseudun yritystoimintaa ja sen muutosta muihin Suomen suuriin kaupunkeihin. Luvussa 4 kuvataan ja analysoidaan seudun ja kaupunkien yritystoiminnan toimialarakennetta. Luvussa 5 tarkastellaan vastaavasti yritystoiminnan erikoistumista sekä seudun avainklustereita ja muita vahvoja toimialoja. Luvussa 6 kuvataan systemaattisesti yritysten sijoittumista pääkaupunkiseudun eri alueille sekä vertaillaan alueiden rooleja ja erikoistumista. Luvussa 7 kuvataan pääkaupunkiseudun yritystoiminnan muutoksia - yritysten perustamista, lopetusta ja yrityskannan kasvua sekä uusien yritysten roolia yritystoiminnassa. Lukuun 8 on koottu suuntaa antavaa tietoa pääkaupunkiseudun yritysten toimipaikkaväljyydestä. Lopuksi luvussa 9 vedetään tuloksia yhteen, esitetään johtopäätöksiä, arvioidaan pääkaupunkiseudun yritystoiminnan kehitysnäkymiä lähivuosina sekä esitettään pohdintoja mahdollisista tulevista tutkimus- ja kehittämistarpeista. 1.5 Tietolähteet ja keskeiset käsitteet Selvityksen pääasiallisena lähteenä on käytetty YTV:n yhdessä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa ylläpitämää toimipaikka-aineistoa 2006 (tilastoaineisto). Näiden tietojen alkuperäinen lähde on Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Selvitys perustuu vuoden 2006 aineistoon, joka on muodostettu siten, että se vastaa Tilastokeskuksen vuosittaisen toimipaikkatilaston sisältöä. Aineistossa ovat mukana vain aidosti taloudellista toimintaa harjoittavat yritykset. YTV:n toimipaikka-aineistosta tuotetut tiedot pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimipaikoista ja henkilöstömääristä eroavat hieman Tilastokeskuksen toimipaikkatilaston luvuista. Erot johtuvat mm. siitä, että toimipaikka-aineistosta on poistettu asunto-osakeyhtiöt sekä joitakin muissa kunnissa kuin pääkaupunkiseudulla sijaitsevia toimipaikkoja, jotka ovat mukana Tilastokeskuksen tilastoissa. Liitteessä 1 käydään tarkemmin läpi keskeiset käsitteet. Yrityssektori käsittää kotimaiset talousyksiköt, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto. Voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ovat esimerkiksi terveys-, koulutus- tai sosiaalipalveluita tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet ja työntekijäjär-

19 17 jestöt sekä uskonnolliset yhteisöt ja valtionkirkot. Julkisyhteisöt tuottavat julkisia palveluja, huolehtivat yleisestä tulonjaosta ja hyvinvoinnista sekä takaavat sosiaalisen ja taloudellisen järjestelmän toiminnan. Näitä ovat mm. valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot. (Tilastokeskus, Sektoriluokitus) Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva yksikkö ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka. Yritystä kutsutaan monitoimipaikkaiseksi, jos sillä on useita toimipaikkoja. Yrityksen liikevaihto perustuu yleensä tuloslaskelmaan. Eräiden toimialojen yrityksille ei ole liikevaihtoa. Merkittävin näistä aloista on rahoitusja vakuutustoiminta. Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät (Tilastokeskus, Yritysrekisteri). Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella. Henkilöstö on käsitteellisesti lähellä työpaikan käsitettä. Kuitenkin ne on määritelty eri tavalla ja niitä koskevat tiedot kerätään eri tietolähteistä. Tästä syystä yritysten tai toimipaikkojen henkilöstöä sekä työssäkäyntitilaston tai työvoimatutkimuksen työpaikkoja koskevat tilastotiedot poikkeavat ainakin jonkin verran myös yrityssektorin osalta. Työpaikka määritellään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan seuraavasti: Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärä kuvaa työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Tärkein käsitteellinen ero henkilöstömäärän ja työpaikkojen välillä on se, että henkilöstömäärä kuvaa henkilötyövuosia ja työpaikka työllisten päälukua.

20 18 2. Yritystoiminnan peruspiirteet Yritysten ja toimipaikkojen tunnusluvut Pääkaupunkiseudulla toimi yritystä ja voittoa tavoittelematonta yhteisöä vuonna 2006 ja niillä oli yhteensä toimipaikkaa. Alueella toimimisella tarkoitetaan tässä sitä, että yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka alueella. Valtaosalla (94 %) oli pääkaupunkiseudulla vain yksi toimipaikka. Vain yrityksellä oli kaksi tai useampia toimipaikkoja. Useimmat alueen suurimmista yrityksistä olivat monitoimipaikkaisia ja niillä oli toimipaikkoja myös muualla Suomessa. Yritystoimipaikkojen laskennallinen henkilöstömäärä (henkilöstömäärän määrittely ja laskenta: ks. liite 1) oli yhteensä ja niiden liikevaihto 134 miljardia euroa. Toimipaikan keskikoko oli 6,6 henkilöä. Liikevaihtoa kertyi keskimäärin 2,2 miljoonaa euroa toimipaikkaa ja 0,3 miljoonaa euroa henkilöä kohti. (taulukko 2.1) Toimipaikkojen sijoittuminen hahmottuu kuvasta 2.1, jossa näkyy yritystoiminnan volyymi toimipaikkojen henkilöstöllä mitattuna. Kuva 2.1: Yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikkojen henkilöstön alueellinen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla