YRITYSTOIMINTA ESPOOSSA. Espoon yritystoiminnan rakenne ja erikoistuminen 2005

Transkriptio

1 YRITYSTOIMINTA ESPOOSSA Espoon yritystoiminnan rakenne ja erikoistuminen 2005 Kaupunkitutkimus TA Oy Seppo Laakso Päivi Kilpeläinen Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä Elokuu 2007

2 2 Sisällys Tiivistelmä Taustaa...5 Yritystoiminnan merkitys Espoossa... 5 Espoon yritystoiminnan erityisrooli... 6 Tutkimuksen tavoitteet ja sisältö... 6 Keskeiset käsitteet ja tietolähteet Espoon yritysten ja toimipaikkojen peruspiirteet...8 Yritysten ja toimipaikkojen tunnusluvut... 8 Yritysten kokojakauma... 8 Yritykset yhtiömuodon mukaan Yritysten ikäjakauma Yritysten toimipaikkatyyppi Espoon yritystoiminnan kasvu ja sen vertailu muihin suuriin kaupunkeihin...14 Toimipaikat Espoossa ja vertailualueilla...14 Henkilöstö Espoossa ja vertailukaupungeissa Liikevaihto Espoossa ja vertailukaupungeissa Liiketoiminnan trendit Espoossa Espoon yritystoiminnan erikoistuminen Yritystoiminta toimialoittain Päätoimialat Muut toimialat Toimipaikat toimialoittain Henkilöstömäärä toimialoittain Suuret ja keskisuuret yritykset Yritystoiminnan erikoistuminen Alueellinen erikoistuminen Pääkaupunkiseudun yritystoiminnan erikoistuminen Espoon erikoistuminen Espoon yritystoiminnan klusterit ja vahvat toimialat Life science -klusteri KIBS-klusteri ICT-klusteri Logistiikka-klusteri Kaupan toimiala (vähittäis- ja erikoiskauppa) Yritystoiminta Espoon alueilla Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Espoossa Yritystoiminnan sijoittuminen Espoon alueille Keskeisten yritysryhmittymien sijoittuminen Espoossa Yritystoiminnan Espoon suuralueilla Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Yritystoiminnan muutos ja uudet yritykset Yritysten aloitukset ja lopetukset Espoossa Uusien yritysten rooli Espoon yritystoiminnassa Johtopäätökset ja tulevaisuuden näkymät...67 Yhteenvetoa ja tulkintoja Espoon yritystoiminnan näkymät Kirjallisuus...69 Elektroniset lähteet Liite 1: Pääkaupunkiseudun toimipaikkajärjestelmä...70 Liite 2: Toimialaluokitus Liite 3: Kartat

3 3 Tiivistelmä Yritystoiminnalla on Espoolle erittäin suuri merkitys, suhteellisesti paljon suurempi kuin useimmissa muissa kunnissa, koska yrityssektorin osuus työpaikoista on korkea. Näin ollen Espoon asukkaiden hyvinvoinnin taloudelliset edellytykset samoin kuin koko Espoon kaupungin talous perustuvat pitkälti sen varaan, että kaupungissa toimivat yritykset menestyvät hyvin. Kaupungin roolina on luoda yritystoiminnalle puitteet ja perusedellytykset. Tämä selvitys tarjoaa tiiviin analyysin ja runsaasti perustietoa Espoon yritystoiminnasta ennen kaikkea kaupungin elinkeinopolitiikan suunnittelua ja toteutusta varten. Yritystoiminnan rakenne ja muutos Espoossa Espoossa toimii noin yritystä, joilla on kaupungissa noin toimipaikkaa. Yritysten henkilöstömäärä oli noin ja ne tuottivat liikevaihtoa noin 43 miljardia euroa vuonna Toimipaikan keskikoko on 6,8 henkilöä. Liikevaihtoa kertyy keskimäärin 3,9 milj. euroa toimipaikkaa ja 0,6 milj. euroa henkilöä kohti. Espoo on yritysintensiivinen kaupunki, sillä kun yritysten henkilöstömäärä tai liikevaihto suhteutetaan asukaslukuun, Espoo kuuluu muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa koko maan kaupunkialueiden kärkeen. Yritystoiminta on myös kasvanut Espoossa kohtuullisen nopeasti 2000-luvulla, huolimatta Helsingin seudun talouden taantumasta, joka hidasti erityisesti yritysten henkilöstön kasvua vuosina Erityisen nopeasti on kasvanut Espoossa sijaitsevien toimipaikkojen liikevaihto. Espoo on erikoistunut muutamiin toimialoihin ja yritysryhmittymiin, joista useimmat edellyttävät korkeasti koulutettua työvoimaa, mutta hyötyvät myös kasautumisen eduista, suuresta paikallisesta markkina-alueesta sekä hyvistä kansainvälisistä ja kansallisista liikenneyhteyksistä. Espoon vahvoja erikoistumisaloja ovat mm. tutkimus ja kehittäminen, tietojenkäsittelypalvelu, tietoliikennevälineiden valmistus sekä tukkukauppa. Laajemmin tarkasteltuna Espooseen yhdessä Länsi-Helsingin kanssa on muodostunut informaatioteknologian (ICT) alan yritysten keskittymä, jonka vertaisia on vain muutama koko Euroopassa. ICT-klusterin lisäksi Espooseen on kehittynyt muitakin vahvoja yritysryhmittymiä, mm. tietointensiivisten palveluiden KIBS-klusteri, terveys- ja hyvinvointipalveluihin liittyvän yritystoiminnan Life Science - klusteri, sekä Helsingin seudun keskeistä logistista asemaa hyödyntävä logistiikka-klusteri. Espoon sisällä Länsiväylän, Kehä I:n, Kehä II:n ja Turuntien rajaamalle alueelle on muodostunut Espoon yritystoiminnan tiivis neliö. Tämän alueen osuus Espoossa toimivien yritysten henkilöstömäärästä on suunnilleen kolme neljännestä. Uusien yritysten perustaminen on vilkastunut Espoossa 2000-luvulla ja sen ansiosta Espoon yrityskanta on kasvanut voimakkaasti. Osa vilkkaasta uusien yritysten perustamisaktiviteetista on näennäistä, sillä huomattava osa perustetuista yrityksistä ei lähde taloudellisesti toimimaan tai toiminta jää vähäiseksi. Tästä huolimatta merkittävä osa uusista yrityksistä lähtee aidosti toimimaan ja ne saavat aikaan kasvua ja dynamiikkaa koko yrityskannassa. Vuosina perustettujen yritysten osuus Espoon kaikkien yritysten henkilöstöstä oli neljännes vuonna Uusilla yrityksillä on erittäin tärkeä rooli Espoon yritystoiminnan kokonaisuudessa. Espoon yritystoiminnan näkymät Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä tehtyjen tutkimusten ja ennusteiden perusteella Espoon yleinen työllisyyden kehitysnäkymä ja vastaavasti myös yritystoiminnan kasvunäkymä on hyvä. Yksityisen palvelusektorin vahvat kasvunäkymät suosivat Espoon yrityskantaa, jossa kauppa ja liike-elämän palvelut ovat vahvasti edustettuina.

4 4 Aluetalouden ja sen myötä yritystoiminnan tulevaisuuteen liittyy myös paljon epävarmuutta. Espoon osalta tämä epävarmuus koskee ennen kaikkea viennistä ja maailmanmarkkinoista riippuvaisen informaatioteknologian yritysryhmittymän kehitystä. Espoon yritystoiminnan keskeisten klustereiden ominaisuudet sekä kansainvälisten suuryritysten keskeinen rooli niissä tuovat mukanaan samanaikaisesti riskejä ja mahdollisuuksia. Yrityksillä ja toimialoilla on oma elinkaarensa, mikä heijastuu niiden sijaintialueiden talouteen ja työllisyyteen. Kuitenkin pitkän ajan kuluessa Espoon, kuten kaikkien muidenkin kaupunkien, tulevaisuus yritystoimintaalueena riippuu alueen toimivuudesta ja vetovoimasta sekä työvoiman, toimitilojen ja palveluiden saatavuudesta. Näiden tekijöiden kehittäminen on Espoon elinkeinopolitiikan suuri haaste.

5 5 1 Taustaa Espoossa toimii noin yritystä, joilla on kaupungissa noin toimipaikkaa. Yritysten henkilöstömäärä oli noin ja ne tuottivat liikevaihtoa noin 43 miljardia euroa vuonna Yritystoiminnan merkitys Espoossa Espoon työpaikoista 77 % on yrityssektorilla ja vastaavasti 23 % julkisella sektorilla eli kunnalla tai valtiolla. Yrityssektorin työpaikkojen osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa, jossa vastaava luku on 71,5 %. Väestön määrään suhteutettuna Espoossa on 36 yritystyöpaikkaa 100 asukasta kohti, kun koko maassa vastaava suhdeluku on 31. Nämä vertailut osoittavat, että yritystoiminnalla on Espoolle erittäin suuri merkitys, suhteellisesti paljon suurempi kuin useimmissa muissa kunnissa. Kaupungin talouden tulot perustuvat suurimmaksi osaksi yritysten työllistämien asukkaiden palkkatuloihin, joista he maksavat kunnallisveroa, sekä yritysten voittoihin, joista ne maksavat yhteisöveroa. Valtionapujen suhteen Espoo on nettomaksaja. Näin ollen Espoon asukkaiden hyvinvoinnin taloudelliset edellytykset samoin kuin koko Espoon kaupungin talous perustuvat pitkälti sen varaan, että kaupungissa toimivat yritykset menestyvät hyvin. Espoo on kasvanut erittäin nopeasti 1960-luvulta alkaen. Espoossa sijaitsevat työpaikat kasvoivat 11-kertaiseksi 45 vuoden aikana vuodesta 1960, jolloin kaupungissa oli työpaikkaa, vuoteen 2005, jolloin työpaikkoja oli Suomen suurista ja keskisuurista kaupungeista ainoastaan Vantaalla työpaikkojen kasvu on ollut likimäärin samaa kertaluokkaa. Koko Helsingin seudulla työpaikat kaksinkertaistuivat em. 45 vuoden aikana, kun taas koko maassa työpaikat kasvoivat samana aikana vain 13 %. Espoossa yritystoiminnan vetämä työpaikkojen kasvu on ollut vielä selvästi nopeampaa kuin väestönkasvu ja sen myötä myös Espoon työpaikkaomavaraisuus on noussut 93 %:iin vuoteen 2004 mennessä. Kuvio 1.1: Työpaikat Espoossa työpaikkaa

6 6 Espoon yritystoiminnan erityisrooli Espoo kuuluu kiinteänä osana laajempaan työ- ja asuntomarkkina-alueeseen, Helsingin seutuun. Kuntarajoilla ei yleensä ole kovin suurta merkitystä yrityksille, sillä tavarat, palvelut, pääomat ja työvoima liikkuvat vilkkaasti kuntarajojen yli. Kuitenkin Espoolle on Helsingin seudun yritystoiminnassa kehittynyt erityinen rooli. Espooseen yhdessä Länsi-Helsingin kanssa on kehittynyt nopeasti kasvaneen informaatioteknologian (ICT) alan yritysten keskittymä, jonka vertaisia on vain muutama koko Euroopassa. ICT-klusterin lisäksi Espooseen on kehittynyt muitakin vahvoja yritysryhmittymiä, mm. tietointensiivisten palveluiden KIBSklusteri, terveys- ja hyvinvointipalveluihin liittyvän yritystoiminnan Life Science -klusteri, sekä Helsingin seudun keskeistä logistista asemaa hyödyntävä logistiikka-klusteri. Myös kauppa on merkittävä toimiala Espoossa, jonne on keskittynyt erityisesti teknisen ja päivittäistavaroiden tukkukaupan yrityksiä. Vaikka Espoossa toimii yrityksiä lähes koko kaupungin alueella, yritystoiminta on myös Espoossa alueellisesti vahvasti keskittynyttä. Länsiväylän, Kehä I:n, Kehä II:n ja Turuntien rajaamalle alueelle on muodostunut Espoon yritystoiminnan kuuma neliö, joka yhdessä siihen liittyvien Länsi-Helsingin yrityskeskittymien kanssa muodostaa yhden koko maan vahvimmista ja dynaamisimmista yritysalueista. Tutkimuksen tavoitteet ja sisältö Kaupungin roolina on luoda yritystoiminnalle puitteet ja perusedellytykset. Näkemys siitä, miten yritystoiminta tulevaisuudessa kehittyy ja mitä toimenpiteitä kaupungin on yritysten hyväksi tehtävä, edellyttää perustietoa kaupungissa toimivista yrityksistä. Myös monet yritykset tarvitsevat tietoa alueen yritystoiminnasta ja sen kehityksestä. Yritystoiminta kiinnostaa myös kuntalaisia ja tiedotusvälineitä. Tämä selvitys tarjoaa tiiviin analyysin ja runsaasti perustietoa Espoon yritystoiminnasta. Selvitys on käytännönläheinen ja kuvaileva ja sen tavoitteena on palvella ennen kaikkea kaupungin elinkeinopolitiikan suunnittelua ja toteutusta. Selvitys on toteutettu ja raportti laadittu pääpiirteissään samalla tavalla kuin vastaava edellinen julkaisu (Laakso 2002). Luvussa 2 kuvataan Espoon yritystoiminnan rakennetta ja peruspiirteitä. Luvussa 3 verrataan Espoon yritystoimintaa ja sen muutosta muihin Suomen suuriin kaupunkeihin. Luvussa 4 kuvataan ja analysoidaan Espoon yritystoiminnan rakennetta ja erikoistumista sekä Espoon yritystoiminnan klustereita ja vahvoja toimialoja. Luvussa 5 kuvataan yritysten sijoittumista Espoon alueille sekä alueiden roolia ja erikoistumista yritystoiminnassa. Luvussa 6 kuvataan Espoon yritystoiminnan muutoksia - yritysten perustamista, lopetusta ja yrityskannan kasvua sekä uusien yritysten roolia yritystoiminnassa. Lopuksi luvussa 7 vedetään tuloksia yhteen, esitetään johtopäätöksiä sekä arvioidaan Espoon yritystoiminnan kehitysnäkymiä lähivuosina. Keskeiset käsitteet ja tietolähteet Selvityksen pääasiallisena lähteenä on käytetty Pääkaupunkiseudun (PKS) toimipaikkajärjestelmän tietoja SeutuCD-tietokannasta. Näiden tietojen alkuperäinen lähde on Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Selvitys perustuu vuoden 2005 tilastoaineistoon, joka on muodostettu siten, että se vastaa Tilastokeskuksen vuosittaisen toimipaikkatilaston sisältöä. Tilastoaineistossa ovat mukana vain aidosti taloudellista toimintaa harjoittavat yritykset (ks. liite 1). Kuitenkin PKS:n toimipaikkajärjestelmän tilastoaineistosta tuotetut tiedot Espoossa toimivien

7 7 yritysten toimipaikoista ja henkilöstömääristä eroavat hieman Tilastokeskuksen toimipaikkatilaston luvuista. Erot johtuvat mm. siitä, että tilastoaineistosta on poistettu asunto-osakeyhtiöt sekä joitakin muissa kunnissa kuin Espoossa sijaitsevia toimipaikkoja, jotka ovat mukana Tilastokeskuksen tilastoissa. Selvityksen tulokset eivät ole yritysten ja toimipaikkojen lukumäärän osalta täysin vertailukelpoisia edellisen raportin (Laakso 2002) kanssa, koska sitä tehdessä käytettävissä ei ollut tilastoaineistoa, vaan laajempi tietokannan poikkileikkausaineisto, joka sisälsi runsaasti myös ei-toimivia yrityksiä.

8 8 2 Espoon yritysten ja toimipaikkojen peruspiirteet Yritysten ja toimipaikkojen tunnusluvut Espoossa toimi yritystä vuonna Espoossa toimimisella tarkoitetaan tässä sitä, että yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka kaupungin alueella. Espoossa toimivilla yrityksillä oli kaupungin alueella toimipaikkaa. Valtaosalla yrityksistä, 98 %:lla, on Espoossa vain yksi toimipaikka. Vain 240 yrityksellä on Espoossa kaksi tai useampia toimipaikkoja. Monet näistä yrityksistä kuuluvat Espoon suurimpiin. Monilla espoolaisilla ja Espoossa toimivilla yrityksillä on toimipaikkoja myös muualla. Toimipaikkojen laskennallinen 1 henkilöstömäärä on yhteensä ja niiden liikevaihto on 43 miljardia euroa. Toimipaikan keskikoko on 6,8 henkilöä. Liikevaihtoa kertyy keskimäärin 3,9 milj. euroa toimipaikkaa ja 0,6 milj. euroa henkilö kohti. 2.1 Tunnuslukuja Espoossa toimivista yrityksistä Yritysten lukumäärä Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstö yhteensä Henkilöstö/toimipaikka 6,8 Liikevaihto yhteensä (milj. euroa) Liikevaihto/toimipaikka (1000 euroa) 3934 Liikevaihto/henkilöstö (1000 euroa) 614 Toimipaikkojen henkilöstömäärä poikkeaa noin 7 900:lla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston yrityssektorin työpaikkamäärästä (yrittäjät sekä yksityisten ja valtioenemmistöisten yhtiöiden palkansaajat), joka oli Espoossa vuoden 2004 lopun ennakkotiedon mukaan. Tämä ero selittyy lähinnä työpaikka- ja henkilöstömäärä-käsitteiden eroilla. Työssäkäyntitilastossa tutkimusjakson aikana vähänkin työssä ollut (ml. osa-aikaiset ja määräaikaiset) henkilöt lasketaan työllisiksi henkilöiksi, kun taas toimipaikka-aineiston henkilöstömäärä kuvaa lähinnä kokonaisia työvuosia. Tämän vuoksi erityisesti pienten sekä osa-aikaista työvoimaa käyttävien yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on pienempi kuin työssäkäyntitilastossa. Yritysten kokojakauma Seuraavassa yritykset on luokiteltu koon mukaan neljään ryhmään yrityksen koko henkilöstömäärän mukaan 3 : mikroyritykset, 0-4 henkeä pienyritykset, 5-49 henkeä keskisuuret yritykset, henkeä suuret yritykset, yli 250 henkeä. 1 Henkilöstömäärän määrittely ja laskenta: ks. liite 1. 2 Lähde: Liikevaihtoa koskevat tiedot ovat suoraan Tilastokeskuksen yritystilastosta Muut tiedot perustuvat pääkaupunkiseudun toimipaikkajärjestelmään tilastotiedostoon Kaikkien Espoossa ja muualla maassa sijaitsevien toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstö.

9 9 Espoossa toimivista yrityksistä valtaosa on pieniä. Yritysten toimipaikoista 77 % on mikroyrityksissä. Kuitenkin niiden osuus henkilöstön kokonaismäärästä on vain 12 %. Vastaavasti suurten yritysten osuus toimipaikkojen lukumäärästä on vain 5 %, mutta osuus henkilöstöstä 45 % 4. Taulukko 2.2: Espoossa toimivat yritykset henkilöstömäärän mukaan 2005 Yrityksiä Toimipaikkoja Henkilöstö Henkeä/toimipaikka Espoo yhteensä ,8 Mikroyritys 0-4 h ,0 Pienyritys 5-49 h ,9 Keskisuuri h ,2 Suuryritys 250+ h ,6 Kuvio 2.1: Toimipaikkojen lukumäärän, henkilöstön ja liikevaihdon osuus (%) yrityksen koon mukaan Espoossa 2005 Osuus (%) Toimipaikkoja Henkilöstö 0-4 h h h h. Yritykset muodostavat koon suhteen äärimmäisen heterogeenisen joukon niin Espoossa kuin muuallakin. Kuvio 2.2 antaa havainnollisen kuvan kokojakauman vinoudesta. Kuviossa vaaka-akselilla esitetään toimipaikkojen kumulatiivinen suuruusjärjestys osuutena kaikista toimipaikoista ja pystyakselilla kumulatiivinen henkilöstöosuus. Jos kaikki toimipaikat olisivat samansuuruisia, henkilöstöosuuskäyrä olisi diagonaalisuora, joka kulkisi vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan. Kuvion mukaan Espoon toimipaikkojen kokojakauma on äärimmäisen vino, mutta tässä suhteessa Espoo ei poikkea oleellisesti muusta maasta. Toimipaikkojen pienemmässä puoliskossa on vain noin 3,7 % henkilöstön kokonaismäärästä. Vastaavasti toimipaikkojen suuremmassa puoliskossa on 96,3 % henkilöstöstä. Toimipaikkojen suurimmassa neljänneksessä on 90 % henkilöstöstä, suurimmassa 5 %:ssa 68 % ja suurimmassa yhdessä prosentissa 43 % henkilöstön kokonaismäärästä. 4 Osalla suurista yrityksistä voi olla Espoossa suhteellisen pieni toimipaikka.

10 10 Kuvio 2.2: Toimipaikkojen henkilöstömäärä suuruusjärjestyksen mukaan kumulatiivisesti Espoossa Osuus henkilöstöstä (%) Osuus toimipaikoista (%) Yritykset yhtiömuodon mukaan Espoossa toimivista yrityksistä kaksi kolmesta on yhtiömuodoltaan osakeyhtiöitä. Kolmasosa on luonnollisia henkilöitä (toiminimiä ja ammatin harjoittajia) ja muita henkilöyhtiöitä. Osakeyhtiöt ovat keskikooltaan selvästi suurempia kuin henkilöyhtiöt henkilöstömäärällä mitattuna. Lisäksi yritystoiminnan harjoittajina on jonkin verran muita yhtiömuotoja, mm. osuuskunta, säätiö, yhdistys ja julkinen liikelaitos, joiden keskikoko on huomattavasti suurempi kuin muilla yhtiömuodoilla. Taulukko 2.3: Espoossa toimivat yritykset yhtiömuodon mukaan 2005 Yrityksiä Toimipaikkoja Henkilöstö Henkeä/toimipaikka Espoo yhteensä ,8 Luonnollinen henkilö ,9 Muu henkilöyhtiö ,4 Osakeyhtiö ,4 Muu yhtiömuoto ,8

11 11 Kuvio 2.3: Toimipaikkojen keskikoko yhtiömuodon mukaan Luonnollinen henkilö Muu henkilöyhtiö Espoo yhteensä Osakeyhtiö Muu yhtiömuoto Henkilöstö/toimipaikka Yritysten ikäjakauma Valtaosa Espoossa toimivista yrityksistä on melko nuoria. Toimipaikkojen lukumäärästä kolmasosa kuuluu yrityksille, jotka ovat toimineet 5 vuotta tai vähemmän ja yli puolet yrityksille, joiden ikä on 10 vuotta tai sen alle. Nuoret yritykset ovat kuitenkin pääasiassa pieniä. Keskikoko kasvaa selvästi yrityksen iän kasvaessa. Vuonna 2000 ja sen jälkeen perustettujen yritysten toimipaikan keskimääräinen henkilöstö on vain puolet koko Espoon keskiarvosta. Sen sijaan vuosina perustetuilla se on lähes nelinkertainen ja ennen vuotta 1970 perustetuilla 11-kertainen koko Espoon keskiarvoon verrattuna. Taulukko 2.4: Espoossa toimivat yritykset aloitusvuoden mukaan 2005 Yrityksiä Toimipaikkoja Henkilöstö Henkeä/toimipaikka Espoo yhteensä , , , , , , , , ,4 Yrityksen iän ja koon välinen suhde havainnollistuu seuraavassa kuviossa. Sen mukaan alle viiden vuoden ikäisillä yrityksillä on kolmasosa toimipaikkojen lukumäärästä, mutta niissä on 18 % yhteenlasketusta henkilöstömäärästä. Suhde tasoittuu, kun ikä kasvaa, ja yli 15- vuotiailla yrityksillä suhde muuttuu päinvastaiseksi: vanhoilla yrityksillä osuus henkilöstöstä on huomattavasti suurempi kuin osuus toimipaikkojen lukumäärästä.

12 12 Kuvio 2.4: Toimipaikkojen lukumäärän ja henkilöstömäärän jakautuminen yrityksen iän (vuosia) mukaan Espoossa 2005 Osuus (%) Toimipaikkoja Henkilöstö Ikä Sama ilmiö havainnollistuu toisella tavalla, kun toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö esitetään kumulatiivisena kertymänä yrityksen iän suhteen. Kuviosta 2.5 ilmenee, että noin 55 % toimipaikoista mutta vain kolmannes henkilöstöstä on alle 10 vuoden ikäisillä yrityksillä. Vastaavasti alle 20 vuoden ikäisillä yrityksillä on noin 90 % toimipaikoista ja 60 % henkilöstöstä. Kuvio 2.5: Toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstömäärä kumulatiivisesti yrityksen iän (vuosia) mukaan Espoossa Osuus (%) Yrityksen ikä (vuosia) Toimipaikat Henkilöstö

13 13 Yritysten toimipaikkatyyppi Espoossa toimivista yrityksistä valtaosa, 92 %, on yksitoimipaikkaisia yrityksiä. Espoon yritysten toimipaikoista 87 % kuuluu yksitoimipaikkaisille yrityksille. Monitoimipaikkaisia yrityksiä, joista useimmat ovat valtakunnallisesti tai kansainvälisesti toimivia suuria tai keskisuuria yrityksiä, on lukumääräisesti selvästi vähemmän, mutta niiden henkilöstömäärä on suuri. Taulukossa 2.6 nämä yritykset on jaettu kahtia, monitoimipaikkaisiin, joilla on yksi toimipaikka Espoossa, sekä monitoimipaikkaisiin, joilla on useita toimipaikkoja Espoossa. Henkilöstöä on eniten Espoossa toimivissa monitoimipaikkaisissa yrityksissä, joilla on useita toimipaikkoja Espoon sisällä. Näiden yritysten henkilöstö kattaa 40 % koko Espoon yritystoiminnan henkilöstömäärästä. Monitoimipaikkaisilla yrityksillä on myös selkeästi eniten henkilöstöä toimipaikka kohti, keskikoko on 10-kertainen yksitoimipaikkaisiin verrattuna. Taulukko 2.5: Espoossa toimivien yritysten toimipaikat ja henkilöstö toimipaikkatyypin mukaan 2005 Toimipaikkatyyppi Yrityksiä Toimipaikkoja Toimipaikkaa / yritys Henkeä / Henkilöstö toimipaikka Yhteensä , ,8 1-toimipaikkainen , ,0 Monitoimipaikkainen 1 toimipaikka Espoossa , ,0 Monitoimipaikkainen useita toimipaikkoja Espoossa , ,0

14 14 3 Espoon yritystoiminnan kasvu ja sen vertailu muihin suuriin kaupunkeihin Koko pääkaupunkiseudulla toimivissa yrityksissä oli toimipaikkaa vuonna Pääkaupunkiseutu on Suomen yritystoiminnan ylivoimaisesti suurin keskittymä. Alueen osuus koko maan toimipaikoista on 21 %, henkilöstöstä 29 % ja liikevaihdosta 40 %. Vertailun vuoksi pääkaupunkiseudun osuus koko maan väestöstä on 19 %. Espoon osuus pääkaupunkiseudun toimipaikkojen lukumäärästä ja henkilöstöstä on suunnilleen viidennes sekä liikevaihdosta noin kolmasosa. Koko maan yritystoiminnan liikevaihdosta 14 % tulee Espoosta. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat toimipaikat ovat henkilöstömäärän suhteen keskimäärin jonkin verran suurempia kuin koko maassa. Liikevaihto toimipaikkaa kohti on pääkaupunkiseudulla lähes kaksinkertainen koko maahan verrattuna. Espoossa sijaitsevat toimipaikat ovat keskikooltaan suunnilleen samansuuruisia kuin koko pääkaupunkiseudulla henkilöstö/toimipaikka -suhdeluvun perusteella. Sen sijaan Vantaalla toimipaikat ovat henkilöstömäärältään suurempia. Liikevaihto/toimipaikka -suhde on Espoossa tuntuvasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla kokonaisuutena. Taulukko 3.1: Toimipaikat Espoossa, muissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa Toimipaikkoja Henkilöstö Henkilöstö / toimipaikka Liikevaihto (milj. ) Liikevaihto / toimipaikka (1000 ) Espoo , Helsinki , Kauniainen , Vantaa , PKS , Koko maa , Toimipaikat Espoossa ja vertailualueilla Espoossa oli noin 48 toimipaikkaa 1000 asukasta kohti vuonna 2005, mikä on hieman vähemmän kuin koko maassa 1000 asukasta kohti. Muihin maamme suuriin kaupunkeihin verrattuna Espoo sijoittuu toimipaikkojen lukumäärässä 1000 asukasta kohti hieman alle koko maan tason. Pääkaupunkiseudun muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna Espoossa on noin 15 toimipaikkaa 1000 asukasta kohti vähemmän kuin Helsingissä ja muutama toimipaikka 1000 asukasta kohti enemmän kuin Vantaalla. Espoossa on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna toimipaikkojen määrä lisääntynyt lähes15 % eli toiseksi eniten vertailukaupungeista vuosina Suurinta toimipaikkojen määrän muutos on ollut Vantaalla, yli 15 %, ja pienintä Lahdessa ja Helsingissä, alle 5 %, vuosina Lähde: Tilastokeskus, toimipaikkatilasto; luvut poikkeavat hieman muun raportin luvuista; toimipaikkoihin sisällytetty myös aputoimipaikat

15 15 Kuvio 3.1: Espoon ja vertailukaupunkien yritysten toimipaikkojen lkm 1000 asukasta kohti vuonna 2005 Helsinki Turku Tampere Lahti Koko maa Pori Jyväskylä Espoo Vantaa Oulu Kuopio Toimipaikkoja / 1000 asukasta Kuvio 3.2: Espoon ja vertailukaupunkien yritysten toimipaikkojen lkm muutos (%) Vantaa Espoo Oulu Jyväskylä Kuopio Koko maa Pori Turku Tampere Helsinki Lahti Muutos, %

16 16 Henkilöstö Espoossa ja vertailukaupungeissa Espoossa oli yli 300 yritysten henkilöstöä 1000 asukasta kohti vuonna 2005, mikä on yli 50 henkilöä enemmän kuin koko maassa 1000 asukasta kohti. Muihin maamme suuriin kaupunkeihin verrattuna Espoo sijoittuu neljänneksi yritysten henkilöstön määrässä, Helsingin, Vantaan ja Tampereen mennessä edelle. Vertailukaupungeista Kuopio jää alle koko maan tason yritysten henkilöstön määrässä 1000 asukasta kohti. Kuvio 3.3: Espoon ja vertailukaupunkien yritysten henkilöstö 1000 asukasta kohti vuonna 2005 Helsinki Vantaa Tampere Espoo Turku Jyväskylä Oulu Lahti Pori Koko maa Kuopio Henkilöstö / 1000 asukasta Espoossa oli vertailukaupungeista kolmanneksi eniten henkilöstöä/toimipaikka vuonna 2005, lähes 7/toimipaikka. Enemmän henkilöstöä/toimipaikka oli vertailukaupungeista vain Vantaalla ja Oulussa. Espoossa toimipaikkojen henkilöstömäärät ovat kasvaneet vuosien aikana noin 7, 5 %, mikä on koko maan tasoon verrattuna 5 % enemmän. Eniten henkilöstömäärät ovat kasvaneet Tampereella, Jyväskylässä ja Vantaalla, kaikissa yli 10 %. Henkilöstömäärä on supistunut Helsingissä ja Turussa vuosien välisenä ajanjaksona, molemmissa kuitenkin alle 5 %.

17 17 Kuvio 3.4: Espoon ja vertailukaupunkien yritysten henkilöstön lkm/toimipaikka keskimäärin vuonna 2005 Vantaa Oulu Espoo Jyväskylä Tampere Helsinki Turku Lahti Kuopio Pori Koko maa Henkilöstö / toimipaikka Kuvio 3.5: Espoon ja vertailukaupunkien yritysten henkilöstön muutos vuosina (%) Tampere Jyväskylä Vantaa Kuopio Oulu Espoo Lahti Pori Koko maa Turku Helsinki Muutos, %

18 18 Liikevaihto Espoossa ja vertailukaupungeissa Espoon yritysten liikevaihto oli vuonna 2005 noin /asukas, mikä oli eniten kaikista vertailukaupungeista. Muut pääkaupunkiseudun kaupungit, Vantaa ja Helsinki, olivat heti Espoon jälkeen kärkikolmikossa. Pääkaupunkiseudun ero koko maahan ja muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna on todella suuri. Pori ja Kuopio sijoittuivat vertailukaupunkien loppupäähän, molempien kaupunkien yritysten liikevaihtojen jäädessä alle /asukas Kuvio 3.6: Espoon ja vertailukaupunkien yritysten liikevaihto (1000 /asukas) vuonna 2005 Espoo Vantaa Helsinki Tampere Oulu Koko maa Turku Jyväskylä Lahti Pori Kuopio Liikevaihto / asukas Espoo sijoittuu kärkeen myös, kun tarkastellaan yritysten liikevaihtoa/toimipaikka. Espoossa yritysten liikevaihto/toimipaikka on lähes 4 miljoonaa euroa, mikä on yli miljoona euroa enemmän kuin toiseksi vertailussa tulleella Vantaalla. Helsinki on neljäntenä Oulun jälkeen. Espoon ja muun pääkaupunkiseudun suuret liikevaihtoluvut selittyvät suurelta osin toimialarakenteella. Pääkaupunkiseudulle keskittyneiden tukkukaupan ja informaatioteknologian yrityksissä liikevaihto toimipaikkaa ja asukasta kohti ovat huomattavasti korkeammalla tasolla kuin muilla toimialoilla.

19 19 Kuvio 3.7: Espoon ja vertailukaupunkien yritysten liikevaihto/toimipaikka (1000 ) vuonna 2005 Espoo Vantaa Oulu Helsinki Tampere Koko maa Jyväskylä Turku Pori Lahti Kuopio Liikevaihto / toimipaikka Yritysten liikevaihto on kasvanut koko maassa keskimäärin hieman yli 20 % vuodesta 2000 vuoteen Kuitenkin Espoossa kasvu on täysin eri suuruusluokkaa kuin muissa kunnissa, sillä Espoon yritysten liikevaihto on noussut 110 %. Toinen suuri poikkeama on Oulu, jossa liikevaihto on supistunut lähes viidenneksen. Muiden suurten kaupunkien välillä erot yritysten liikevaihdon kasvussa ovat melko pieniä. Espoon poikkeuksellinen kasvu ja vastaavasti myös Oulun väheneminen selittyvät informaatioteknologia-alan suuryritysten liikevaihdon suurilla vuosittaisilla vaihteluilla sekä yritysten liiketoiminnan organisaatioiden muutoksiin ja siitä aiheutuviin liikevaihdon alueellisiin siirtymiin. Muiden toimialojen kuin informaatioteknologian osalta Espoossa toimivien yritysten liikevaihdon kasvun ero muihin alueisiin verrattuna on huomattavasti pienempää.

20 20 Kuvio 3.8: Espoon ja vertailukaupunkien yritysten liikevaihdon muutos vuosina (%) Espoo Jyväskylä Vantaa Kuopio Lahti Koko maa Tampere Turku Pori Helsinki Oulu Muutos, % Liiketoiminnan trendit Espoossa Kuviossa 3.9 kootaan yhteen Espoon yritysten liiketoiminnan trendit. Liikevaihdon kasvu noin 110 %:lla pääasiassa edellä esitetyistä syistä johtuen peittää alleen sitä, että myös toimipaikkojen määrän kasvu on ollut Espoossa vahvaa. Sen sijaan henkilöstömäärän kasvu pysähtyi vuosina Helsingin seudun taantuman vuoksi. Vuodesta 2000 yritysten toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut noin 15 % ja henkilöstömäärä oin 9 %. Kun Espoota verrataan pääkaupunkiseudun muihin isoihin kaupunkeihin ja koko maahan, niin Vantaalla toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut melkein saman verran kuin Espoossa, lähes 15 %. Helsingissä toimipaikkojen lukumäärän kasvuvauhti jää alle koko maan tason, ollen vuodesta 2000 vuoteen 2005 noin 4 %. Koko maan tasolla yritysten toimipaikkojen lukumäärän kasvu on ollut maltillisempaa kuin Espoossa ja Vantaalla. Vuodesta 2000 yritysten toimipaikkojen lukumäärä on noussut koko maassa noin 6 %.

21 21 Kuvio 3.9:Yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon trendi Espoossa vuosina Ind. 2000= Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö Kuvio 3.10: Toimipaikkojen lukumäärän trendi Espoossa, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Ind. 2000= Koko maa Helsinki Espoo Vantaa

22 22 Henkilöstömäärän kasvu yrityksissä oli voimakasta vuoteen 2001 asti. Sen jälkeen taantuma pysäytti kasvun sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa. Vantaalla henkilöstömäärät kääntyivät nousuun vuonna 2004 ja Espoossa vuotta myöhemmin. Sen sijaan Helsingin toimipaikkojen henkilömäärät olivat laskusuunnassa vuoteen 2004 asti. Vuodesta 2000 yritysten henkilöstömäärä on kasvanut Espoossa noin 9 % ja Vantaalla hieman yli 10 %. Helsingissä määrä on laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2005 noin 5 %. Koko maassa kasvua on ollut noin 2 %. Kuvio 3.11: Henkilöstömäärän trendi Espoossa, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Ind. 2000= Koko maa Helsinki Espoo Vantaa Yritysten liikevaihdon kasvu on ollut muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa tasaisempaa kuin Espoossa. Vuodesta 2000 yritysten liikevaihto on kasvanut Vantaalla noin 25 % ja Helsingissä hieman vähemmän, noin 15 %. Koko maassa yritysten liikevaihdon kasvu vuodesta 2000 on ollut noin 20 %.

23 23 Kuvio 3.12: Liikevaihdon trendi Espoossa, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Ind. 2000= Koko maa Helsinki Espoo Vantaa

24 24 4 Espoon yritystoiminnan erikoistuminen 4.1 Yritystoiminta toimialoittain Päätoimialat Vakiintuneella toimialajaolla tarkasteltuna Espoon yritystoimintaa hallitsee kolme suurta toimialaryhmää: kauppa, liike-elämän palvelut ja teollisuus. Niiden yhteenlaskettu osuus on kolme neljännestä Espoossa sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstöstä. Kaupan osuus on runsas neljännes ja kummankin muun suuren ryhmän vajaa neljännes. Yritysten liikevaihtoa hallitsevat täysin teollisuus sekä kauppa, joiden yhteenlaskettu osuus Espoon yritysten kokonaisliikevaihdosta on 85 %. Teollisuuden liikevaihdosta suurin osa tulee elektroniikkateollisuudesta ja kaupan liikevaihdosta tukkukaupasta. Kun tähän lisätään vielä liike-elämän palveluiden yritysten toimipaikkojen liikevaihto, näiden kolmen päätoimialan yritysten toimipaikkojen liikevaihto kattaa 89 % koko Espoon yritysten toimipaikkojen liikevaihdosta. Taulukko 4.1: Espoon yritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto 6 päätoimialoittain Toimipaikat Henkilöstö LV milj Henk/toimipaikka LV/toimip LV/henk Kaikki toimialat , A Maa- ja metsätalous , B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus , E Energia- ja vesihuolto , F Rakentaminen , G Tukku- ja vähittäiskauppa , H Majoitus- ja ravitsemistoiminta , I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , J Rahoitustoiminta ,1 0 0 K Liike-elämän palvelut , L Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus ,0 0 0 M Koulutus , N Terveys- ja sosiaalipalvelut , O Muut palvelut , Espoossa toimii paljon sekä teknisen että kulutustavaroiden tukkukaupan yrityksiä. Atklaitteiden kaupalla on keskeinen rooli Espoon tukkukaupassa. Agentuuritoiminnan ja tukkukaupan suurimpia yrityksiä Espoossa ovat Inex Partners, Siemens, Oriola, Hewlett-Packard, Neste Markkinointi, Astra Zeneca sekä Kauko-Telko. Sisustustavaroiden vähittäiskauppaa lukuun ottamatta vähittäiskaupalla on Espoossa melko tavanomainen rooli. Suurimmat vähittäiskaupan yritykset Espoossa ovat Stockmann, HOK-Elanto Liiketoiminta ja Ikea. 6 Toimipaikkojen lkm ja henkilöstö sisältävät aputoimipaikat ja niiden henkilöstön. 7 Lähde: Tilastokeskus, yritystilasto. Taulukon luvut poikkeavat hieman raportin muiden taulukoiden luvuista, jotka perustuvat Espoon toimipaikka-aineistoon.

25 25 Teollisuuden ylivoimaisesti tärkein toimiala on elektroniikkateollisuus. Suurin elektroniikkateollisuuden yritys Espoossa on Nokia. Muita merkittäviä ovat (vuoden 2005 tietojen perusteella) mm. Tellabs ja Elcoteq. Toiseksi suurin teollistoimiala on kemian teollisuus, joka Espoossa keskittyy lääkkeiden valmistukseen. Alan suurin yritys on Orion. Muita merkittäviä teollisuusaloja ovat graafinen teollisuus (Acta Print), polttoaineteollisuus (Neste Oil), kone- ja laiteteollisuus, energia- ja vesihuolto (Fortum) sekä perusmetalliteollisuus (Outokumpu). Liike-elämän palveluiden suurin yritys on Tietoenator. Espoossa on runsaasti konsulttiyrityksiä sekä laki-,. laskenta- ja hallintopalveluiden että teknisten palveluiden aloilla. Suurin osa niistä on varsin pieniä. Suurin tutkimuksen ja kehittämisen yritys on Keskuslaboratorio. Kuvio 4.1: Toimipaikkojen henkilöstömäärä Espoossa päätoimialoittain 2005 A Maa- ja metsätalous D Teollisuus E Energia- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoim. I Kuljetus ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Liike-elämän palvelut L Julkinen hall. ja sosiaalivak. M Koulutus N Terveys- ja sosiaalipalvelut O Muut palvelut Henkilöstö Kuvio 4.2: Toimipaikkojen liikevaihto Espoossa päätoimialoittain 2005 A Maa- ja metsätalous D Teollisuus E Energia- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoim. I Kuljetus ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Liike-elämän palvelut L Julkinen hall. ja sosiaalivak. M Koulutus N Terveys- ja sosiaalipalvelut O Muut palvelut Milj. euroa

26 26 Muut toimialat Kolmen suuren toimialaryhmän lisäksi Espoossa on yritystoimintaa muiden palveluiden, liikenteen, rakentamisen, rahoitustoiminnan ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla. Muut palvelut koostuvat pääasiassa yksityisiä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja, virkistys- ja kulttuuripalveluja sekä muita kotitalouksille suunnattuja palveluja tuottavista yrityksistä ja organisaatioista. Niiden osuus kaikkien Espoon toimipaikkojen henkilöstöstä on kymmenys. Suurimpia organisaatioita 8 ovat Raha-automaattiyhdistys, Rinnekotisäätiö ja Espoon seurakuntayhtymä. Liikennealan toimipaikkojen osuus Espoossa toimivien yritysten henkilöstöstä on noin 7 %. Liikenteen yrityksistä suurin osa toimii kuljetustoiminnassa. Sen lisäksi on yrityksiä liikennettä palvelevassa toiminnassa, posti- ja kuriiritoiminnassa sekä teleliikenteessä. Suurimmat liikennealan yritykset Espoossa ovat Suomen Posti ja Concordia Bus Finland. Rakennusalan toimipaikkojen osuus Espoon yritystoiminnan henkilöstöstä on vajaa 5 %. Suurimpia rakennusalan yrityksiä Espoossa ovat Lujatalo ja Eltel Networks Invest. Alan yritykset ovat pääasiassa pieniä. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan osuus Espoossa sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstöstä on 4 %. Alan toimipaikat ovat keskimäärin varsin suuria. Merkittävimmät Espoossa toimivat yritykset ovat Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola, Nordea Bank Finland ja Nordea Rahoitus Suomi. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus Espoon toimipaikkojen henkilöstöstä on alle 3 %. Yritykset toimivat pääasiassa ravitsemisalalla. Suurimpia yrityksiä ovat Sodexho ja Fazer Amica. Toimipaikat toimialoittain Toimipaikkoja on päätoimialoista eniten liike-elämän palveluissa (kolmannes) ja toiseksi eniten kaupan alalla (neljännes). Toimipaikkojen määrällä mitattuna kolmanneksi suurin ala on suurin rakentaminen, noin kymmenesosa kaikista Espoon toimipaikoista. Yhteensä näiden kolmen toimialan toimipaikat kattavat kaksi kolmannesta koko Espoon toimialojen toimipaikoista. Tarkemmalla toimialajaolla (toimialaluokituksen 2- tai 3-numerotaso) toimipaikkoja on eniten rakennusalalla. Liike-elämän palveluista eniten ja kaikista toimialoista toiseksi eniten toimipaikkoja Espoossa on laki-, laskenta- ja hallintopalveluissa. Kolmanneksi eniten toimipaikkoja on Espoossa terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla terveydenhuoltopalveluissa. Kaupan toimialan teknisessä tukkukaupassa on neljänneksi eniten toimipaikkoja Espoossa. Seuraavaksi suurimpia aloja toimipaikkojen määrän suhteen ovat tietojenkäsittelypalvelut, kuljetustoiminta ja tekniset palvelut. 8 Espoon kaupungin yksiköt eivät ole mukana yritys-toimipaikkarekisterissä.

27 27 Kuvio 4.3: Toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain Espoossa 2005 (Toimialat, joissa toimipaikkojen lkm >50 ja henkilöstön lkm >100) Rakentaminen Laki-, laskenta- ja hall.palv. Terveydenhuoltopalvelut Tekninen tukkukauppa Tietojenkäsittelypalvelut Kuljetustoiminta Tekniset palvelut Kulutustavaroiden tukkukauppa Kiinteistöalan palvelut Muut palvelut kotitalouksille Muu vähittäiskauppa Autojen kauppa ja huolto Muut liike-elämän palvelut Virk.-, kultt.- ja urheilutoim. Pankki- ja rahoitustoiminta Ravintolatoiminta Agentuuritoiminta Turva- ja siivouspalvelut Päivittäistav. vähitt.kauppa Henkilöstöruokala- ja ateriapalv Mainos- ja markkinointipalvelut Koulutus Muiden teollisuustuott. valm. Sosiaalipalvelut Kustantaminen ja painaminen Elektron.- ja sähkötuott. valm. Sisustus- ja rautakauppa Liikennettä palveleva toiminta Tekstiilien vähittäiskauppa Koneiden ym. vuokraus Koneiden ja laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Tutkimus- ja kehittämistoiminta Maa- ja metsätalous Teleliikenne Työvoimapalvelut Posti- ja kuriiritoiminta Elintarvikkeiden valmistus Kemiall. ja lääketuott. valm. Hotellit ja muu maj.toiminta Vakuutustoiminta Energia- ja vesihuolto Toimipaikkojen lkm Henkilöstömäärä toimialoittain Päätoimialoista eniten henkilöstöä on tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla, vajaa kolmannes kaikista Espoon toimialojen henkilöstöstä. Toiseksi eniten henkilöstöä on liike-elämän palveluissa, 23 %, ja kolmanneksi eniten teollisuudessa, 20 %. Yhdessä näiden kolmen toimialan henkilöstö kattaa 72 % kaikista Espoon toimialojen henkilöstöstä. Tarkalla toimialajaolla teknisellä tukkukaupalla on eniten henkilöstöä, lähes Melkein yhtä paljon, 8 500, on elektroniikka- ja sähköntuotteiden valmistuksessa. Kolmanneksi eniten henkilöstöä on tietojenkäsittelypalveluissa. Seuraavaksi suurimmat alat ovat kulutustavaroiden tukkukauppa ja rakentaminen. Kaupan toimialan sisällä teknisen tukkukaupan henkilöstö kattaa 40 % toimialan sisäisestä henkilöstömäärästä. Teollisuuden toimialan sisällä elektroniikka ja sähköntuotannon valmistuksen henkilöstö kattaa lähes 60 % toimialan sisäisestä henkilöstömäärästä. Liike-elämän palveluiden toimialan sisällä tietojenkäsittelypalvelut kattavat 43 % toimialan sisäisestä henkilöstömäärästä.

28 28 Kuvio 4.4: Toimipaikkojen henkilöstömäärä Espoossa toimialoittain 2005 (Toimialat, joissa toimipaikkojen lkm >50 ja henkilöstön lkm >100) Tekninen tukkukauppa Elektron.- ja sähkötuott. valm. Tietojenkäsittelypalvelut Kulutustavaroiden tukkukauppa Rakentaminen Kuljetustoiminta Tekniset palvelut Päivittäistav. vähitt.kauppa Kemiall. ja lääketuott. valm. Autojen kauppa ja huolto Laki-, laskenta- ja hall.palv. Vakuutustoiminta Pankki- ja rahoitustoiminta Kiinteistöalan palvelut Virk.-, kultt.- ja urheilutoim. Terveydenhuoltopalvelut Energia- ja vesihuolto Ravintolatoiminta Teleliikenne Työvoimapalvelut Sisustus- ja rautakauppa Muu vähittäiskauppa Muiden teollisuustuott. valm. Koneiden ja laitteiden valmistus Turva- ja siivouspalvelut Agentuuritoiminta Sosiaalipalvelut Henkilöstöruokala- ja ateriapalv Kustantaminen ja painaminen Posti- ja kuriiritoiminta Muut palvelut kotitalouksille Muut liike-elämän palvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta Metallituotteiden valmistus Koulutus Elintarvikkeiden valmistus Liikennettä palveleva toiminta Tekstiilien vähittäiskauppa Hotellit ja muu maj.toiminta Koneiden ym. vuokraus Mainos- ja markkinointipalvelut Maa- ja metsätalous Henkilöstö Suurimmat Espoossa sijaitsevat toimipaikat ovat keskeisten teollisuusalojen ja muutamien palvelualojen suuryritysten tärkeimmät tuotantolaitokset ja pääkonttorit. Tämä näkyy hyvin kuviossa 4.5, jossa on esitetty toimialoittain henkilöstön määrä toimipaikoissa. Toimipaikkojen keskikoko on suurin kemiallisten ja lääketuotteiden valmistuksessa (Orion), vakuutustoiminnassa (Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola), elektroniikkateollisuudessa (Nokia) sekä energiahuollossa (Fortum). Sen sijaan niillä toimialoilla, joissa ei ole suuryrityksiä, toimipaikkojen keskikoot ovat yleensä alle henkeä.

29 29 Kuvio 4.5: Henkilöstö/toimipaikka Espoossa toimialoittain 2005 (Toimialat, joissa toimipaikkojen lkm >50 ja henkilöstön lkm >100) Kemiall. ja lääketuott. valm. Vakuutustoiminta Elektron.- ja sähkötuott. valm. Energia- ja vesihuolto Työvoimapalvelut Teleliikenne Posti- ja kuriiritoiminta Elintarvikkeiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Hotellit ja muu maj.toiminta Tekninen tukkukauppa Tutkimus- ja kehittämistoiminta Päivittäistav. vähitt.kauppa Tietojenkäsittelypalvelut Metallituotteiden valmistus Kulutustavaroiden tukkukauppa Sisustus- ja rautakauppa Autojen kauppa ja huolto Pankki- ja rahoitustoiminta Muiden teollisuustuott. valm. Tekniset palvelut Kustantaminen ja painaminen Sosiaalipalvelut Kuljetustoiminta Liikennettä palveleva toiminta Rakentaminen Virk.-, kultt.- ja urheilutoim. Henkilöstöruokala- ja ateriapalv Ravintolatoiminta Tekstiilien vähittäiskauppa Turva- ja siivouspalvelut Koneiden ym. vuokraus Agentuuritoiminta Kiinteistöalan palvelut Koulutus Muu vähittäiskauppa Maa- ja metsätalous Laki-, laskenta- ja hall.palv. Muut liike-elämän palvelut Muut palvelut kotitalouksille Terveydenhuoltopalvelut Mainos- ja markkinointipalvelut Henkilöstö/toimipaikka Taulukko 4.2: Espoossa sijaitsevien toimipaikkojen tunnuslukuja toimialan mukaan 2005 Henkilöstö/ Toimiala Toimipaikat Henkilöstö toimipaikka Kaikki toimialat ,8 Alkutuotanto 49.. Teollisuus ,8 Elintarvikkeiden valmistus ,7 Kustantaminen ja painaminen ,3 Polttoaineteollisuus 1.. Kemiallisten ja lääketuotteiden valmistus ,0 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ,9 Koneiden ja laitteiden valmistus ,3 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus ,6 Muiden teollisuustuotteiden valmistus ,9 Energia- ja vesihuolto ,7 Rakentaminen ,4

30 30 Kauppa ,5 Autojen kauppa ja huolto ,9 Agentuuritoiminta ,4 Kulutustavaroiden tukkukauppa ,1 Tekninen tukkukauppa ,0 Päivittäistavaroiden vähittäiskauppa ,4 Tekstiilien vähittäiskauppa ,9 Sisustus ja rautakauppatavaroiden vähittäiskauppa ,7 Muu vähittäiskauppa ,5 Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,5 Hotellit ja muu majoitustoiminta ,6 Ravintolatoiminta ,0 Henkilöstöruokala- ja ateriapalvelu ,3 Kuljetus ja tietoliikenne ,7 Kuljetustoiminta ,9 Liikennettä palveleva toiminta ,6 Posti- ja kuriiritoiminta ,4 Teleliikenne ,4 Rahoitustoiminta ,1 Pankki- ja rahoitustoiminta ,1 Vakuutustoiminta ,2 Liike-elämän palvelut ,0 Kiinteistöalan palvelut ,3 Koneiden ym. vuokraus ,7 Tietojenkäsittelypalvelut ,3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta ,8 Tekniset palvelut ,7 Mainos- ja markkinointipalvelut ,2 Työvoimapalvelut ,6 Turva- ja siivouspalvelut ,8 Muut liike-elämän palvelut ,8 Julkinen hallinto 4.. Koulutus ,2 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,0 Terveydenhuoltopalvelut ,5 Sosiaalipalvelut ,2 Muut palvelut ,8 Järjestötoiminta ,5 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta ,4 Muut palvelut kotitalouksille ,6

31 31 Suuret ja keskisuuret yritykset Suurilla ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli Espoon yritystoiminnassa. Kaupungissa toimii 116 yritystä, joiden henkilöstömäärä Espoossa sijaitsevissa toimipaikoissa on vähintään 100 henkeä. Näillä yrityksillä on Espoossa 399 toimipaikkaa. Kyseisten yritysten osuus kaupungissa toimivien yritysten lukumäärästä on vain yksi prosentti ja toimipaikoista 4 %, mutta henkilöstöstä yli 60 % ja liikevaihdosta vielä tätäkin enemmän. Suurimmat Espoossa toimivat yritykset ovat Nokia Oyj, Tietoenator Oyj, Inex Partners Oyj, Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola ja Orion Yhtymä Oyj. Jokaisen niistä Espoossa sijaitsevissa toimipaikoissa on henkilöstöä yli 1000 henkeä. Ulkomaalaisomisteisia 9 yrityksiä Espoossa toimivista vähintään 100 hengen yrityksistä on 40 % (46 yritystä ja 157 toimipaikkaa). Suurimmat ulkomaiset yritykset ovat Siemens Oy, Hewlett-Packard Oy, Nordea Bank Finland ABP, Nordea Rahoitus Suomi Oy, Tellabs Oy ja Concordia Bus Finland Oy, Sodexho Oy, Fortum Espoo Oy ja Capgemini Finland Oy, joista jokaisessa on henkilöstöä yli 300 henkeä. Suurten ja keskisuurten yritysten luettelossa (taulukko 4.3) ovat Espoossa vahvimmin edustettuina seuraavat toimialat: - agentuuritoiminta ja tukkukauppa - tietojenkäsittelypalvelu - muu liike-elämää palveleva toiminta Taulukko 4.3: Espoon suurimmat yritykset 2005 suuruusjärjestyksessä (Vähintään 100 hengen henkilöstö Espoossa sijaitsevissa toimipaikoissa) Nimi Toimiala Henkilöstö Toimipaikat 1 NOKIA OYJ Tietoliikennevälineiden valmistus TIETOENATOR OYJ Tietojenkäsittelypalvelu INEX PARTNERS OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ 4 TAPIOLA Vahinkovakuutusyhtiöt ORION OYJ Kemikaalien ym. valmistus SIEMENS OSAKEYHTIÖ Agentuuritoiminta ja tukkukauppa NESTE OIL OYJ Koksin, öljytuotteiden valmistus RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS Muut yhteiskunnan ja henk.koht. palvelut STOCKMANN OYJ ABP Vähittäiskauppa ORIOLA OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa HEWLETT-PACKARD OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa NORDEA BANK FINLAND ABP Rahoituksen välitys SUOMEN POSTI OYJ Posti- ja teleliikenne HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY Vähittäiskauppa NORDEA RAHOITUS SUOMI OY Rahoituksen välitys TELLABS OY Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus FORTUM OYJ Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto CONCORDIA BUS FINLAND OY AB Maaliikenne LUMENE OY Kemikaalien ym. valmistus SODEXHO OY Majoitus- ja ravitsemistoiminta FORTUM ESPOO OY Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto OUTOKUMPU TECHNOLOGY OYJ Muu liike-elämää palveleva toiminta FAZER AMICA OY Majoitus- ja ravitsemistoiminta Ulkomaisten yritysten tytäryhtiöitä

32 32 24 CAPGEMINI FINLAND OY Tietojenkäsittelypalvelu IKEA OY Vähittäiskauppa CELECTUS OY Muu liike-elämää palveleva toiminta SAUNALAHTI GROUP OYJ Posti- ja teleliikenne TIETO-TAPIOLA OY Tietojenkäsittelypalvelu LUJATALO OY Rakentaminen OUTOKUMPU OYJ Metallien jalostus, metallituotteiden valmistus OY KESKUSLABORATORIO - 31 CENTRALLABORATORIUM AB Tutkimus ja kehittäminen LASSILA & TIKANOJA OYJ Muu liike-elämää palveleva toiminta ELCOTEQ SE Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus VAASAN & VAASAN OY Elintarvikkeiden valmistus OY SAMLINK AB Tietojenkäsittelypalvelu M-REAL OYJ Massan ja paperin valmistus ELISA OYJ Posti- ja teleliikenne MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKE- 38 LAITOS Julkinen hallinto ja maanpuolustus SILJA OY AB Vesiliikenne EATON POWER QUALITY OY Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus LÄHIVAKUUTUS KESKINÄINEN 41 YHTIÖ Vakuutustoiminta ELAN IT RESOURCE OY Muu liike-elämää palveleva toiminta RAMBOLL FINLAND OY Muu liike-elämää palveleva toiminta FIDENTA OY Tietojenkäsittelypalvelu ELTEL NETWORKS INVEST OY Rakentaminen BASWARE OYJ Tietojenkäsittelypalvelu NESTE MARKKINOINTI OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa ASTRA ZENECA OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa ORACLE FINLAND OY Tietojenkäsittelypalvelu ORION DIAGNOSTICA OY Kemikaalien ym. valmistus PERSONEC OY Tietojenkäsittelypalvelu TEKLA OYJ Tietojenkäsittelypalvelu KONE OYJ Koneiden ja laitteiden valmistus ENFO PARTNER OY Tietojenkäsittelypalvelu CONNEX ESPOO OY Maaliikenne METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Metsätalous KAUKO-TELKO OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa INSTRU OPTIIKKA OY Vähittäiskauppa OY AGA AB Kemikaalien ym. valmistus GLAXOSMITHKLINE OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa SUOMEN MSD OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY Vakuutustoiminta OY ENIRO DS AB Posti- ja teleliikenne SRV VIITOSET OY Rakentaminen NOVARTIS FINLAND OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa L'ORÉAL FINLAND OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa VEHO GROUP OY AB Moottoriajoneuvojen kauppa PLANAR SYSTEMS OY Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY Koulutus XEROX OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa HEINON TUKKU OY Agentuuritoiminta ja tukkukauppa OY ESSO AB Agentuuritoiminta ja tukkukauppa