Asia on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastoon

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 59/08/1 Dnro ISY-2007-Y-257 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Anjalankosken tehtaiden höyryvoimalaitoksen muutosta koskeva ympäristölupa, Anjalankoski. HAKIJA Stora Enso Oyj, Anjalankosken tehtaat ANJALANKOSKI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Voimalaitokselle tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan. Höyryvoimalaitoksella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa nro 61/06/1 ( ), jonka mukaan laitos voi toimia lupaehtojen mukaisesti joko LCPlaitoksena tai rinnakkaispolttolaitoksena. Lupa ei ole lainvoimainen. Luvan saajalle on myönnetty toiminnanaloittamislupa. Yhtiö hakee lupaa laitoksen jätteenpolttokapasiteetin kasvattamiseen tonnista/a tonniin/a, ja muutoksen vaatimille teknisille muutoksille siten, että muutosten jälkeen laitos toimisi ainoastaan rinnakkaispolttolaitoksena. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen asiassa ympäristönsuojelulain 32 :n mukaan. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastoon LAITOKSEN SIJAINTI Stora Enson Oyj:n Anjalankosken tehtaat sijaitsevat Anjalankosken kaupungin Inkeroisten taajaman pohjoispuolella Kymijoen itärannalla. Sijaintipaikka on Anjalankosken kaupungin 3. kaupunginosan (Inkeroinen) korttelin 3085 teollisuustontilla 14 (kaavamerkintä T).

2 Maapohjan omistaa Stora Enso Teollisuustontit Oy, PL 1309, Helsinki. Höyryvoimalaitos sijaitsee pohjoisella tehdasalueella, joka on vuokrattu Stora Enso Publication Papers Oy Ltd, Anjalan tehtaalle. Vuokralainen omistaa höyryvoimalaitoksen kattilarakennuksen laitteineen. 2 NYKYTILANNE JA MUUTOKSET Kierrätyspolttoaineen (Package Derived Fuel, PDF) määrää kasvatetaan tonnista tonniin vuositasolla. Poltettavan kierrätyspolttoaineen määrän lisääminen edellyttää muutoksia höyryvoimalaitoksessa. Muutos käsittää polttoainejärjestelmän ja leijupedin laajennuksen, savukaasupuhdistuksen modernisoinnin tai uusinnan ja uuden piipun rakentamisen. Uuden piipun korkeudeksi on suunniteltu 80 metriä (15 metriä korkeampi kuin nykyinen piippu). Olemassa oleva höyryvoimalaitos koostuu leijukerroskattilasta, kaasuturbiinista sekä kombikattilasta, lietteenkuivauslaitoksesta, vastapaineturbiinista, lauhdeturbiinista sekä vedenkäsittelylaitoksesta. Laitos tuottaa lämpö- ja sähköenergiaa paperi- ja kartonkituotannon tarpeisiin. Kattila K2 on valmistunut alun perin vuonna 1971 hiilipölykattilaksi. Vuonna 1995 kattilan alaosa muutettiin kuplivaksi pediksi ja vuonna 2005 kattila muutettiin vastaamaan rinnakkaispolton vaatimuksia. Kattilalaitos sisältää seuraavat toiminnot jaoteltuna valtioneuvoston asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002, LCP) ja valtioneuvoston asetuksen jätteen polttamisesta (362/2003, JPA) mukaisesti: Olemassa olevat toiminnot: - Biopolttoaineiden ja turpeen vastaanotto- ja käsittelylaitteet (polttoaineen varastokenttä, kaksi vastaanottotaskua, kaksi seulaa, polttoainekuljettimet, kaksi kattilasiiloa ja kaksi polttoaineen syöttöpistettä tulipesään). Näillä laitteilla syötetään vain LCP:n mukaisia polttoaineita. - Lietteen kuivauslaitos ja pneumaattinen syöttö kattilaan (LCP). - Jätepolttoaineille askelsyöttimellä varustettu vastaanottohalli, seulova murskain, raudanpoistolaitteisto, purkaimella varustettu varastosiilo ja kuljettimet kattilan polttoaineiden syöttöpisteille (JPA). - Jätepolttoaineiden syöttö voidaan katkaista automaattisesti kun rinnakkaispolton edellyttämät olosuhteet eivät täyty. Katkaisu tapahtuu välittömästi (JPA). - Kattilan palamisilmajärjestelmä, joka koostuu yhdestä palamisilmapuhaltimesta, höyryluvosta ja kahdesta savukaasuluvosta. Ilma johdetaan kattilaan noin 330 ºC lämpötilassa kuudella säädettävällä sekundääri-ilmasuuttimella juuri leijupedin yläpuolelle, poltinilmana kuormapolttimilla ja kuudella, säädettävällä tertiääri-ilmasuuttimella kuormapoltinten yläpuolelle (LCP). - Leijupedin leijutusilmajärjestelmä, joka koostuu leijutusilmapuhaltimesta ja savukaasun kierrätyspuhaltimesta. Leijutusilman lämpötilaa säädetään sekoittamalla esilämmittämätöntä ja esilämmitettyä ilmaa (LCP).

3 - Kupliva leijukerrosarina, jossa leijutusilma johdetaan hiekkapetiin vesijäähdytettyjen ilmapalkkien kautta, ns. palkkiarina. Pohjatuhkan poistoala on noin kymmenen kertaa suurempi kuin perinteisellä pohjaratkaisulla. - Leijuarinan erillinen käynnistyspoltin maakaasulla. - Pohjatuhkan poistojärjestelmä, jossa pohjatuhkan ja hiekan seos poistetaan palkkiarinan lävitse pohjatuhkasuppiloihin ja sieltä vesijäähdytetyillä kuljettimilla pohjatuhkalavalle. Pohjatuhka kuljetetaan irtolavoilla kaatopaikalle. - Kuormapolttimet kahdella tasolla etuseinällä (kolme yhdistettyä hiilipöly-, öljy- ja kaasupoltinta alatasolla, kolme yhdistettyä öljy- ja kaasupoltinta ylätasolla) (LCP). - Syöttöveden esilämmitys kahdella syöttöveden esilämmittimellä ja luonnonkiertoinen höyrystys. Tulistetun höyryn arvot 73 kg/s, 525 ºC, 87 bar (LCP). - Nelikammioinen, kaksikanavainen sähkösuodin (LCP). - Yksivaiheinen vesipesuri, jonka ph säädetään lipeällä. Pesurin kapasiteetti vastaa leijun täyden kapasiteetin savukaasumäärää. - Kaksi savupiippua, molempien korkeus maanpinnasta 65 m. Toiseen piipuista, varapiippuun savukaasut johdetaan sähkösuotimen ja pesurin välistä (LCP) ja toinen on kytketty suoraan pesurin jälkeen (JPA). - Jatkuvatoimiset ilmanpäästöjen mittauslaitteet, kattilan automaatiojärjestelmään liitetty tiedonkeruujärjestelmä ja JPA:n edellyttämät muut lisäykset kattila-automaatioon. - Kattila-automaatio on toteutettu Damatic Xd -järjestelmässä. Palamisen hallintaan käytetään sumeaa säätöä. (LCP ja JPA). Muutokset olemassa olevaan höyryvoimalaitokseen Olemassa olevaan höyryvoimalaitokseen tehdään seuraavat muutokset: - Kattilan petiarina laajennetaan kattilan seinälinjojen määräämään maksimimittaan 8,5 x 8 m, pinta-alan kasvu 50 m 2 :stä 68 m 2 :aan. -Tulipesän oikealta seinältä poistetaan väliseinä rakenteineen ja tilalle asennetaan 5 kpl nykyisen kaltaisia arinapalkkeja. - Polttoaineensyöttöjärjestelmään lisätään oikealle seinälle kaksi nykyisen kaltaista syöttöpistettä. - Karkeanpoistojärjestelmä muokataan uutta tilannetta vastaavaksi sekä lisätään uusien neljän suppilon karkeanpoisto. - Palamisilmajärjestelmä muutetaan uudelle tehoalueelle sopivaksi, mikä käsittää uuden leijupuhaltimen tarvittavine kanavistoineen sekä tarpeelliset muutokset sekundääri- että tertiääri-ilmanjakosysteemiin mukaan lukien uudet suuttimet. - Savukaasupuolelta uusitaan savukaasupuhallin ja kiertokaasupuhallin. - Tulipesän jäähdytyksen tehostamiseksi vaihdetaan nykyinen tulipesän alaosaa suojaava LC-massa paremmin lämpöä johtavaan SiC-massaan, mikä kiinnitetään tapittamalla seinään. - Kaksikammioinen sähkösuodin muutetaan vastaamaan kasvanutta kapasiteettia korottamalla kammioita noin 3,5 m ja uusimalla kaikki sähkö- ja ohjauslaitteet. - Nykyinen varasavukaasupuhallin ja -piippu, sekä savukaasupesuri piippuineen puretaan, ja korvataan uudella kaksivaiheisella savukaasupesurilla. - Uusi savupiippu varustetaan nykyisillä savukaasujen jatkuvatoimisilla päästömittauslaitteilla. - Savukaasupesurin ylitevesi suodatetaan ja saostetaan, ja kiintoaines ohjataan pohjatuhkan joukkoon. - Jätepolttoaineelle rakennetaan uusi vastaanottolinja, jossa on seulonta, raudan poisto ja varastosiilo purkaimella, sekä uudet kuljettimet kattilan syöttöön. 3

4 4 Polttoaineet kattilaan K2 Hiilen polttomahdollisuudesta tullaan luopumaan. Keräyskuitu Oy:n karkean rejektin ja DIP-lietteen käyttö on loppunut. Polttoainevalikoimaan ei tule muutoksia, muutoin kuin, että koetoimintailmoituspäätöksen 76/07/1 mukaisesta liimapuuvedestä tulee vakiopolttoaine. Liimapuuvesi tulee Havesa Components Oy:n Haminan tehtaalta. Pesuvesien määrä on noin 50 m 3 /a. Polttoaineanalyysin mukaan liimapuuvesi sisältää pieniä määriä klorideja, kaliumia ja natriumia sekä arseenia, elohopeaa, lyijyä ja sinkkiä. Kattilan polttoainekapasiteetit ovat: Nykytilanne Uusi tilanne Leijukerrosarina MW pa Maakaasu MW pa Hiili pölypolttona MW pa Raskas öljy MW pa Jätepolttoaine t/h 5,8 15,8 Jätepolttoaine t/a Yhteensä MW pa Leijukerroskattilassa polttoaineiden palaminen tapahtuu hiekkapedissä, johon polttoaine ja tuhka sekoittuvat. Petihiekkaa ja polttoainetta leijutetaan puhaltamalla ilmaa arinan läpi. Rinnakkaispoltossa polttoaineseoksen palaminen tapahtuu siten, että lämpötila tulipesässä on vähintään 850 C, ja viipymä tässä lämpötilassa on vähintään 2 sekuntia. Hankkeessa laajennetaan leijupinta-alaa ja suurennetaan tarvittavia oheislaitteita. Savukaasujen puhdistustekniikka uudistetaan. Nykyinen 2-vaiheinen sähkösuodatin muutetaan 3-vaiheiseksi ja rakennetaan uusi kapasiteetiltaan korotettua leijupetitehoa vastaava savukaasupesuri. Hankkeessa lisätään PDF:n käyttöä. Syntypaikkalajiteltu ja erilliskerätty PDF tulee pääosin pääkaupunkiseudulta kaupan keskusliikkeistä sekä pieneltä ja keskisuurelta teollisuudelta, sisältäen seuraavia ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisia jätejakeita: (paperi- ja kartonkipakkaukset), (muovipakkaukset), (puupakkaukset). Kauppa ja teollisuus erittelevät jätteensä. Höyryvoimalaitoksessa käytetty kierrätyspolttoaine PDF on kierrätykseen ja uusiokäyttöön soveltumatonta osuutta. Se sisältää paljon muovia. Jakeet eivät sisällä merkittäviä määriä kattilalle vaarallisia aineita (kuten kloori tai metallinen alumiini). PDF ei sisällä yhdyskunta- tai sekajätettä. PDF:n alkuperää ja toimittajan lajittelujärjestelmää valvotaan säännöllisin väliajoin tapahtuvilla tarkastuksilla ja mittauksilla. Jokaiselle PDF:n raaka-ainekuormalle tehdään vastaanottotarkastus. Hyväksytyt kuormat murskataan, sekoitetaan ja puhdistetaan polttoaineen käsittelylaitoksissa. Polttoaineen laadunvalvonta tehdään standardin SFS 5875 (Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi, laadunvalvontajärjestelmä) mukaisesti. PDF tuodaan voimalaitokselle kuorma-autokuljetuksina (irtotavarana tai paalattuna). Tehdasalueelle tuleva rautatie mahdollistaa myös paalatun tavaran rautatiekuljetukset. Kaikissa tapauksissa PDF:n leviäminen ympäristöön on estetty.

5 Nykyisin PDF murskataan ja haitalliset epäpuhtaudet poistetaan polttoaineen käsittelylaitoksella. Haitta-aineiden poisto tapahtuu magneeteilla, pyörrevirtaerottimilla (kevytmetallit, kuten alumiinit) ja tuuliseulalla (pölyävä jae). Autokuljetukset puretaan sisätilassa olevalle vastaanottokuljettimelle. Ennen polttoa PDF sijoitetaan välivarastosiiloon ja sieltä edelleen kuljettimia pitkin kattilaan. Nykyisen varastosiilon tilavuus on 390 m 3. PDF:n määrän kasvaessa tarvitaan uusi polttoaineen vastaanottolinja. Uuteen linjaan kuuluvat vastaanottokuljetin, seulonta ja varastosiilo, jonka tilavuus on 390 m 3. PDF syötetään kahden erillisellä PDF- ja biopolttoaineen syötöllä varustetun syöttöpisteen kautta kattilaan. Uuden vastaanottolinjan myötä rakennetaan kaksi uutta polttoaineen syöttöpistettä kattilaan. Polttoainejärjestelmät on suljettu, joten jätepolttoaine ei pääse leviämään tuulen mukana ympäristöön. Nykyisin PDF on toimitettu laitokselle lähinnä tarpeen mukaan. Jatkossa paalattua ja muoviin käärittyä PDF:ää voidaan varastoida ulkovarastossa asfalttikentällä enimmillään m 3. Muu PDF:n varastointi tapahtuu sisävarastossa alipaineistetuissa olosuhteissa, jolla estetään pöly- ja hajuongelmia. Käytettävät kemikaalit pysyvät samoina höyryvoimalaitoksen muutoshankkeen toteuduttuakin. Vuosittain ph:n säätöön käytettävän lipeän määrä kasvaa hieman. Varastoitavat kemikaalimäärät eivät oleellisesti muutu. Polttoaineiden palaessa jäljelle jää tuhkaa. Pohjatuhka poistetaan leijukattilan alaosasta. Lentotuhka kulkeutuu kattilan savukaasujen mukana, ja erotetaan savukaasuista sähkösuodattimella. Leijukerroskattilassa muodostuvasta tuhkasta suurin osa on lentotuhkaa. Nykyisin vuodessa syntyy pohjatuhkaa tonnia ja lentotuhkaa tonnia. Höyryvoimalaitoksen muutoksen jälkeen tuhkamäärien arvioidaan olevan noin tonnia ja tonnia vuodessa. Tuhkalle etsitään ensisijaisesti hyötykäyttökohteita, mutta myös sen kaatopaikkaläjitykseen varaudutaan. Tehtaan omalle Karhunkankaan läjitysalueelle on alle kolmen kilometrin kuljetusmatka. Ympäristöluvan mukaisesti jäähdytysvettä voidaan johtaa Kymijokeen l/s. Ympäristöluvassa ei ole asetettu ylärajaa lämpötilan nousulle. Jatkuvalla käytöllä suurin mahdollinen Kymijokeen purettava lämpömäärä (täydellä lauhdeteholla lämpötilan nousu noin 12 C) olisi noin TJ vuodessa. Nykytilanteessa jäähdytysvettä käytetään höyryvoimalaitoksella siten, että 9 kuukautta vuodessa määrä on 300 l/s lämpötilan noustessa 6 C ja 3 kuukautta vuodessa l/s lämpötilan noustessa 5 C. Tämä vastaa vuodessa noin 420 TJ lämpökuorman purkamista Kymijokeen. Hankkeen toteuduttua jäähdytysvettä käytetään höyryvoimalaitoksella siten, että 2 kuukautta vuodessa määrä on 300 l/s lämpötilan noustessa 6 C ja 10 kuukautta vuodessa l/s lämpötilan noustessa 5 C. Tämä vastaa vuodessa noin 860 TJ lämpökuorman purkamista Kymijokeen. Savukaasupesuria käytettäessä lauhtuu savukaasuista niin sanottua ylitevettä, jonka laatua (muun muassa raskasmetallipitoisuuksia) seurataan. Ylitevettä syntyy noin 4 7 l/s ja se 5

6 johdetaan tehdasalueen jätevedenpuhdistamolle. Nykyinen ylitevesi on noin 2 3 % koko tehtaan jätevesimäärästä. Hankkeen toteutuessa yliteveden määrä on 7 10 l/s ja se erilliskäsitellään syntypaikalla ennen tehtaan jätevedenpuhdistamolle johtamista. Polttoainetta tuodaan laitokselle käyttötarpeen mukaisesti. Nykyisin PDF:n kuljetuksia tulee laitokselle 8 10 rekkaa vuorokaudessa. PDF:n suunnitellulla enimmäiskäytöllä rekkoja saapuu laitokselle arvion mukaan vuorokaudessa. Höyryvoimalaitoksen muutoksen jälkeen puolet PDF:stä tulee läntistä reittiä (valtatie 6, tie nro 354 itään, Inkeroinen- Keltakangas maantie pohjoiseen, paperitehtaan liittymä) pitkin ja puolet pohjoisesta (valtatie 15, tie nro 353 länteen, Inkeroinen-Keltakangas -maantie etelään, paperitehtaan liittymä). Kuljetukset saattavat jatkossa painottua pohjoiseen reittiin. Paperitehtaan liittymä on uusittu vuonna Mahdolliset junakuljetukset tulevat pohjoisesta. Hankkeessa ei lisätä melua aiheuttavia laitteita. Mahdolliset hajuhaitat ehkäistään varastoimalla PDF sisävarastossa alipaineistetussa tilassa. Ainoastaan paalattua ja muoviin käärittyä PDF:ää voidaan varastoida ulkovarastossa asfalttikentällä puskurivarastoksi. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS Muutetun toiminnan aiheuttamat ilmapäästöt on arvioitu ympäristövaikutusten arviointiprosessin yhteydessä käyttäen BREEZE AERMOD/ISC Pro-ohjelmistoa, jonka AER- MOD-mallilla leviämislaskelmat on tehty. Leviämismallinnuksessa on tarkasteltu SO2-, NOx- ja hiukkaspäästöjä (tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoja) ja verrattu niitä ilmanlaadun ohje-, raja- ja suositusarvoihin. Höyryvoimalaitoksen päästöjen aiheuttama ulkoilman rikkidioksidipitoisuuden korkein vuosikeskiarvo alueella olisi leviämismallilaskelmien perusteella 0,03 μg/m 3. Pitoisuus on vain murto-osa Ilmatieteen laitoksen tausta-alueilta mittaamista SO 2 -pitoisuuksista, jotka olivat esimerkiksi vuonna 2003 noin 0,42 1,74 μg/m 3 vuosikeskiarvoina (muunnettu SO 2 :ksi). Näin ollen hakija arvioi, että SO 2 -päästöistä aiheutuva laskeuma on hyvin vähäinen. Rikkidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrannolliseksi korkeimmaksi tuntikeskiarvoksi muodostuisi 2,4 μg/m 3. Leviämisselvityksessä määritetyt höyryvoimalaitoksen päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet alittavat selvästi voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Rikkidioksidipitoisuuden korkeimmat vuosikeskiarvot alittavat myös selvästi kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi annetun raja-arvon. Höyryvoimalaitoksen päästöjen aiheuttama ulkoilman typenoksidipitoisuuden korkein vuosikeskiarvo on leviämisselvitysten perusteella 1,2 μg/m 3. Ilmanlaatua koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettu vuosikeskiarvon NO x -raja-arvo on typenoksideille 30 μg/m 3. Typenoksidipitoisuuden korkeimmat vuosikeskiarvot alittavat siis selvästi kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi annetun raja-arvon. Nämä vuosikeskiarvopitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin Ilmatieteen laitoksen tausta-alueilta mittaamat NO 2 -pitoisuudet, jotka olivat vuosikeskiarvoina esimerkiksi vuonna 2003 noin 0,66 5,9 μg/m 3 (NO 2 :na). Hakija arvioi, että NO x -päästöistä aiheutuva laskeuma on vähäinen. Päästöjen aiheuttamat korkeimmat typ-

7 pidioksidipitoisuudet alittavat selvästi voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Typpidioksidipitoisuudet ovat maksimissaan suuruusluokaltaan muutamia prosentteja ohje- ja raja-arvosta. Höyryvoimalaitoksen päästöjen aiheuttamat ulkoilman hiukkaspitoisuuden korkeimmat vuosikeskiarvot ovat leviämisselvityksen perusteella 0,006 μg/m 3. Höyryvoimalaitoksen hiukkaspäästöt ovat pienet. Leviämisselvityksessä määritetyt voimalaitoksen päästöjen aiheuttamat hiukkaspitoisuudet alittavat selvästi voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Leviämisselvityksen mallilaskelmien tulosten perusteella hakija arvioi, että höyryvoimalaitokselle suunniteltu uusi 80 metriä korkea piippu takaa ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet. Rakentamisen aikaiset, merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät työkoneiden ja materiaalikuljetusten aiheuttamaan pölyämiseen, meluun ja tärinään. Haitat kestävät rakentamisen ajan, ja ovat paikallisia kohdistuen lähialueelle (alle 0,5 km). Rakennustyöt tehdään pääsääntöisesti kello 6 18 välisenä aikana. Rakentamisvaiheen melu on tavanomaista rakennustyömaan melua. Melu on tilapäistä. Lähinnä työkoneiden käyttö ja materiaalikuljetukset aiheuttavat melua. Työkoneiden ja laitteiden käytöstä aiheutuvaa melua on mahdollista vaimentaa asianmukaisesti valituilla laitteilla ja koneilla. Lisäksi valinnoissa huomioidaan valtioneuvoston antama ulkona käytettävien rakennuskoneiden melupäästöjen rajoittamista ja määrittämistä koskeva asetus 621/2001. Rakentamisesta saattaa aiheutua häiriöitä lähimpänä olevaan asutukseen. Lähimmät mahdolliset häiriintyvät kohteet ovat: rivitalo tehtaan puukuorimoa vastapäätä ja Tehtaanmäen koulu 400 metrin etäisyydellä höyryvoimalaitoksesta Inkeroinen Keltakangas -maantien itäpuolella. Uudet rakennukset ja rakennelmat sijoittuvat tehdasalueelle olemassa olevan höyryvoimalaitoksen viereen. Niiden tai vanhojen piippujen purkamisten ei arvioida aiheuttavan muutosta kaukomaisemassa. Vaikutuksen lähimaisemaankin arvellaan olevan vähäinen, koska alue on jo nykyisin teollistunut. Muutos maisemassa näkyy parhaiten Inkeroinen Keltakangas -maantien suunnasta. Rakennusten ja rakennelmien maisemallinen vaikutus on kuitenkin vähäinen joka suuntaan, koska uudet rakennelmat ja rakennukset eivät muuta alueen tämän hetkistä maisemaa tai luonnetta merkittävästi. 7 TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA Höyryvoimalaitoksen toiminta sisältyy osaksi Anjalankosken tehtaiden ympäristölupaan, jonka lupamääräyksiin sisältyy myös riskienhallintasuunnitelman pitäminen kokonaisuudessaan ajan tasalla. Hakija esittää, että myös uudistetun kattila K2:n osalta toiminta poikkeustilanteissa tapahtuu integraatin ympäristöluvan 65/06/1 mukaisesti.

8 8 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Laitoksen ilmapäästöt alittavat Euroopan Komission julkaiseman dokumentin Reference Document on the Best Available Techniques for Waste Incineration, elokuu 2006, BATreferenssiarvot. ENERGIATEHOKKUUS Hakija on liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen vuonna YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:n Anjalan tehtailla ja Stora Enso Ingerois Oy:n Inkeroisten kartonkitehtaalla on sertifioitu ISO 9001 laatujärjestelmä. Sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmä kattaa koko tehdasintegraatin. Integraatti on myös EMAS rekisteröity. Samoin OHSAS turvallisuusjärjestelmä kattaa koko integraatin ja on sertifioitu. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija esittää, että päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan ympäristölupapäätöksen 61/06/1 mukaisesti. HAKIJAN ESITYS PÄÄSTÖTASOISTA JA LUPAEHDOISTA Päästöt ilmaan Hakijan mukaan ilmansuojelua on kehitetty osana tehtaiden muuta tuotannon tehostamistyötä. Nykyisillä tuotantolaitteilla ja ajotavoilla ovat päästöt matalalla, BAT-referenssien mukaisella tasolla. Päästöjen hallinta on toteutettu erinomaisella tekniikalla, ja päästötasot tullevat nykyisillä ajotavoilla pysymään matalalla tasolla. Ilmansuojelun lupaehtoja annettaessa tulisi hakijan näkemyksen mukaan kiinnittää huomiota siihen, että ilmapäästöt ovat hyvällä tasolla ja pienentyneet kiitettävästi tehtyjen toimien ansiosta. Leijukerroskattilan K2 palamisilman ja polttoaineen syöttöä hallitaan sumealla logiikalla varustetulla ylemmän tason säätöjärjestelmällä. Yhdessä edistyneen leijupetitekniikan kanssa tämä mahdollistaa BAT-referenssien mukaisten typen oksidien ja hiilimonoksidin päästötasojen saavuttamisen. Savukaasut puhdistetaan kaksikammioisella sähkösuotimella sekä kaksivaiheisella vesipesurilla. Hakija esittää, että rinnakkaispolttokattilan K2 uusi lupa olisi pääosin päätöksen 61/60/1 mukainen.

9 9 Polttoaineet: Nykyinen lupa Dnro ISY-2004-Y- 266, (ei lainvoimainen) - kuori, puru, hake ja muut puuperäiset polttoaineet, - metsähake - omat ja konsernin muiden Kymenlaakson paperitehtaiden lietteet, - turve - hiili, kaasu, raskasöljy - Stora Enson tehtailta erilliskerätty pakkausjäte, - Stora Enso Kotkan ja Malesian tehtailta tuleva fenolihartsipitoinen paperi - Erilliskerätty pakkausjäte (PDF) - REF 1 (SFS 5875) - Keräyskuitu Oy:n karkea rejekti - Keräyskuitu Oy:n DIP-liete - Lateksiturve - Ratapölkyt - Ksylitoliryönä - Kirkkaat voiteluöljyt Ehdotus savukaasupäästörajoiksi - kuori, puru, hake ja muut puuperäiset polttoaineet, - metsähake - omat ja konsernin muiden Kymenlaakson paperitehtaiden lietteet, - turve - kaasu, raskasöljy - Stora Enson tehtailta erilliskerätty pakkausjäte, - Stora Enso Kotkan ja Malesian tehtailta tuleva fenolihartsipitoinen paperi - Erilliskerätty pakkausjäte (PDF) - REF 1 (SFS 5875) - Lateksiturve - Ratapölkyt - Ksylitoliryönä - Kirkkaat voiteluöljyt - Liimapuuvesi Polttoaineen vastaanotto: Energian talteenotto Ulkopuolisen polttoaineen punnitus autovaa alla ja kirjaus Syntyvä lämpö otetaan talteen kattilassa ja pesurissa ja hyödynnetään Ulkopuolisen polttoaineen punnitus autovaa alla ja kirjaus Syntyvä lämpö otetaan talteen kattilassa ja pesurissa ja hyödynnetään Poltto-olosuhteet Savukaasun lämpötila nostetaan 850 ºC:een vähintään kahden sekunnin ajaksi tulipesässä. Tulipesän lämpötilamittaus epäsuorasti petilämpötilamittausten avulla. Lisäpolttimien automaattinen kytkeytyminen, jos lämpötila laskee alle 850 ºC Kuonan ja pohjatuhkan orgaanisen hiilen kokonaismäärä on alle 3 %. Automaattinen jätepolttoaineen syötön katkaisu, jos polton olosuhteet eivät täyty. Savukaasun lämpötila nostetaan 850 ºC:een vähintään kahden sekunnin ajaksi tulipesässä. Tulipesän lämpötilamittaus epäsuorasti petilämpötilamittausten avulla. Lisäpolttimien automaattinen kytkeytyminen, jos lämpötila laskee alle 850 ºC Kuonan ja pohjatuhkan orgaanisen hiilen kokonaismäärä on alle 3 %. Automaattinen jätepolttoaineen syötön katkaisu, jos polton olosuhteet eivät täyty.

10 10 Päästöt ilmaan: SO 2 NO x Nykyinen lupa Dnro ISY Y-266, (ei lainvoimainen) Vuorokausikeskiarvo sekoitussäännöllä: 155 mg SO 2 /m 3 n; 6 % O 2 Vuorokausikeskiarvo sekoitussäännöllä: Ehdotus savukaasupäästörajoiksi Vuorokausikeskiarvo sekoitussäännöllä: 155 mg SO 2 /m 3 n; 6 % O 2 Vuorokausikeskiarvo sekoitussäännöllä: Hiukkaset CO TOC HCl HF Cd + Tl Hg Sb+As+Pb+Cr+ Co+Cu+Mn+Ni+ V Dioksiinit ja furaanit 440 mg NO 2 /m 3 n; 6 % O 2 Vuorokausikeskiarvo sekoitussäännöllä: 25 mg/m 3 n; 6 % O 2 Tuntikeskiarvo sekoitussäännöllä: 150 mg/m 3 n; 6 % O 2 Vuorokausikeskiarvo 15 mg/m 3 n; 6 % O 2 Vuorokausikeskiarvo 15 mg/m 3 n; 6 % O 2 Vuorokausikeskiarvo 2 mg/m 3 n; 6 % O 2 0,5 8,0 h keskiarvo 0,05 mg/m 3 n; 6 % O 2 0,5 8,0 h keskiarvo 0,05 mg/m 3 n; 6 % O 2 0,5 8,0 h keskiarvo 0,5 mg/m 3 n; 6 % O h keskiarvo 0,1 ng/m 3 n; 6 % O mg NO 2 /m 3 n; 6 % O 2 Vuorokausikeskiarvo sekoitussäännöllä: 25 mg/m 3 n; 6 % O 2 Tuntikeskiarvo sekoitussäännöllä: 150 mg/m 3 n; 6 % O 2 Vuorokausikeskiarvo 15 mg/m 3 n; 6 % O 2 Vuorokausikeskiarvo 15 mg/m 3 n; 6 % O 2 Vuorokausikeskiarvo 2 mg/m 3 n; 6 % O 2 0,5 8,0 h keskiarvo 0,05 mg/m 3 n; 6 % O 2 0,5 8,0 h keskiarvo 0,05 mg/m 3 n; 6 % O 2 0,5 8,0 h keskiarvo 0,5 mg/m 3 n; 6 % O h keskiarvo 0,1 ng/m 3 n; 6 % O 2 Päästöt jäteveteen: Kiintoaine Nykyinen lupa Dnro ISY-2004-Y- 266, , tavoitearvona (ei lainvoimainen) 95 % arvoista alle 30 mg/l 100 % arvoista alle 45 mg/l Hg 0,03 mg/l 0,03 mg/l Cd 0,05 mg/l 0,05 mg/l Tl 0,05 mg/l 0,05 mg/l As 0,15 mg/l 0,15 mg/l Pb 0,2 mg/l 0,2 mg/l Cr 0,5 mg/l 0,5 mg/l Cu 0,5 mg/l 0,5 mg/l Ni 0,5 mg/l 0,5 mg/l Zn 1,5 mg/l 1,5 mg/l Dioksiinit ja furaanit 0,3 ng/l 0,3 ng/l Hulevedet ja palonsammutusvesi Erotetaan ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Ehdotus savukaasupäästörajoiksi, tavoitearvona 95 % arvoista alle 30 mg/l 100 % arvoista alle 45 mg/l Erotetaan ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Polttojätteen käsittely Hyötykäyttöön tai omalle teollisuuskaatopaikalle tavanomaisena jätteenä. Hyötykäyttöön tai omalle teollisuuskaatopaikalle tavanomaisena jätteenä. olo- Poikkeukselliset suhteet: Jätteenpolttoa ei saa missään olosuhteissa jatkaa keskeytymättä yli neljää tuntia, jos päästöjen rajaarvot ylittyvät. Yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 60 tuntia/a. Jätteenpolttoa ei saa missään olosuhteissa jatkaa keskeytymättä yli neljää tuntia, jos päästöjen rajaarvot ylittyvät. Yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 60 tuntia/a.

11 Paperitehtaan jätevedenpuhdistamon lietteet kuivataan termisesti korkeapaineisella höyryllä noin 80 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Tällä mahdollistetaan hyvä polton hallinta ja energiatalous kattilalla. Lietteenkuivaus edustaa uutta teknologiaa ja sen käytettävyys on hyvällä tasolla. Hakijan mukaan palamisenhallinta ja savukaasujen puhdistus mahdollistavat myös syntypaikkalajitellun, erilliskerätyn pakkausjätteen polttamisen kattilassa. Pakkausjätteen polttamista on opeteltu jo vuodesta Yhdyskunta- tai sekajätteestä muokattuja polttoaineita ei polteta. Jätteet Lento- ja pohjatuhkien määrä ei tule oleellisesti muuttumaan nykyisestään. Kierrätyspolttoaineiden määrän lisääntyminen kasvattaa tuhkamääriä, mutta paperikone 1:n pysäyttäminen ja samalla tapahtuva päällystetyn aikakauslehtipaperin tuotannon loppuminen puolestaan pienentävät tuhkamääriä. Haju Kierrätyspolttoaineen polttamisen ei ole havaittu aiheuttaneen hajuhaittoja. Olemassa olevat sekä uudet laitteistot on alipaineistettu tai alipaineistetaan ja syntyvät hajukaasut käsitellään. Melu Kierrätyspolttoaineen määrän lisääminen ei suurenna melutasoa tehdasalueella. Hakija ehdottaa, että lupaehto on päätöksen 61/06/1 mukainen. Muut lupaehdot: Hakija ehdottaa, että muut tarvittavat lupaehdot ovat päätöksen 61/06/1 mukaisia. 11 TOIMINNAN ALOITTAMINEN Muutetun toiminnan suunniteltu aloitusajankohta on syyskuu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY LAUSUNNOT Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Anjalankosken kaupungissa välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu Keskilaakso -nimisessä sanomalehdessä Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon lupahakemuksesta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Anjalankosken kaupungilta ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.

12 12 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa kierrätyspolttoaineen käytön lisäämiseen ja hakemuksessa esitettyjen polttoainejakeiden käyttömääriin. Ympäristökeskus pitää kuitenkin tärkeänä, että lupapäätöksessä otetaan huomioon ne vaatimukset, jotka ympäristökeskus on nykyisen ympäristölupapäätöksen johdosta tekemissään valituskirjelmissä esittänyt höyryvoimalaitosta koskien (valituskirjelmät ja ). Ympäristökeskus korostaa, että päästölupamääräysten on perustuttava jätteenpolttoasetuksen liitteen 2 mukaiseen laskentaan. Nykyisessä luvassa raja-arvot eivät vastaa hakemuksessa tuolloin esitettyä jätteen käyttöosuutta, ja ne ovat liian suuret. Vaikka jätteen määrä lisääntyy nyt vielä oleellisesti aiemmasta, niin hakemuksessa esitetään raja-arvoiksi edelleen nykyisessä luvassa määrättyjä raja-arvoja. Ympäristöluvassa tulee esittää raja-arvojen laskenta läpinäkyvästi ja perusteet kertoen. Jätteenpolttoasetuksen 26 edellyttää, että luvassa määrätään päästöraja-arvojen ylitystilanteessa pisin mahdollinen aika, jolloin jätettä voidaan näissä tilanteissa polttaa. Koska asetuksen mukaan jätteen syöttö tulipesään on aina heti ylitystilanteessa keskeytettävä, aika määräytyy keskeytykseen menevän ajan ja tulipesässä olevan jätteen palamisajan mukaan. Leijupetitulipesissä voidaan katsoa puoli tuntia riittäväksi ajaksi, koska jäte on murskattu pieneen palakokoon, ja sen palaminen ei kestä pitkään kuten arinakattiloissa. Nykyisessä luvassa määrätty 4 tuntia onkin perusteettoman pitkä aika, ja sitä tulisi olennaisesti lyhentää. Jätteenpolttoasetus ei sisällä tarkempia määräyksiä rinnakkaispolttolaitoksille poikkeustilanteiden päästöistä silloin, kun jätteitä ei polteta. Muun muassa pysäytys- ja käynnistysvaiheessa ei päästömittaustuloksia lasketa mukaan vuorokausiarvoon. Näissä tilanteissakin tulisi huolehtia, että ainakin lämpötilan, hapen ja CO:n mittaus sekä sähkösuodin toimivat normaalisti ja hyvästä palamiskäynnistä huolehditaan. Savukaasujen hiukkaspitoisuuksille tulisi asettaa raja-arvo. Ympäristökeskus on antamassaan lupapäätöksessä, joka on koskenut Kotkan Energian Hovinsaaren rinnakkaispolttolaitosta ( , KAS-2005-Y-493) määrännyt, että hiukkaspitoisuus ei saa tällaisessa tapauksessa ylittää 150 mg/m 3 puolen tunnin keskiarvona ilmaistuna. Jos laitoksella seulotaan tai kuljetetaan pneumaattisesti tuhkaa tai muuta pölyävää materiaalia, tulisi poistoilman hiukkassuodatukselle asettaa raja-arvot. Pölyävien polttoainekuormien purkauksen pölypäästöt on pyrittävä keräämään mahdollisimman tarkkaan ja käsiteltävä ne asianmukaisesti suodattamalla. Luvassa tulisi määrätä toteutettavaksi tai todeta muuten olennaiseksi vaatimukseksi hakijan ilmoitus siitä, että PDF-jätteiden vastaanottopaikat ovat alipaineistettuja, ja mahdollisten hajukaasujen pääsy ympäristöön estetään. Hakemuksesta ei käy ilmi, seulotaanko poistettavaa leijupetihiekkaa sen uudelleen käytön mahdollistamiseksi. Jätteiden määrän vähentämiseksi näin tulisi menetellä, ja laitosmuutosten yhteydessä asian toteuttamista tulisi nyt edellyttää. Hakemuksessa todetaan, että savukaasupesurin ylitevesien suodatuksen kiintoaines ohjataan pohjatuhkan joukkoon. Näin tulisi tehdä ainoastaan, jos liete on vaaratonta ja se ei vähennä pohjatuhkan hyötykäyttöedellytyksiä. Luvassa tulisi ottaa kantaa myös siihen, voidaanko savukaasupesurin käytetyt täytekappaleet polttaa samassa laitoksessa, jos pesurissa käytetään täytekappalemateriaalia, joka imee itseensä savukaasujen sisältämiä dioksiineja ja furaaneja.

13 Kattilalaitoksen tuhkat hyötykäytetään tai sijoitetaan kaatopaikalle. Stora Enson omalla, lähellä laitosta sijaitsevalla Karhunkankaan kaatopaikalla on ympäristölupa ottaa vastaan jätteitä vuoden 2008 loppuun. Ympäristökeskukseen on saapunut hakemus jatkaa kaatopaikan ympäristölupaa vuoden 2015 loppuun. Kaatopaikka on tavanomaisen jätteen kaatopaikka, ja ilmeisesti tuhkia voidaan ominaisuuksiensa puolesta läjittää kaatopaikalle. Kattilalaitoksen hakemuksessa on tuhkien pitoisuuksien ja liukenevuuksien suhteen kuitenkin jonkin verran kysymyksiä herättäviä arvoja, ja ne olisi syytä tarkistaa (hakemuksen liite 7: lentotuhkan kokonaispitoisuudet; ovatko mg/kg vai mg/g sekä kolonnitestin ja ravistelutestin suuret erot; muun muassa Cr). Jos liukenevuudet ovat lähellä tavanomaisen jätteen kaatopaikan maksimiarvoja, olisi testausta lisättävä, ja selvitettävä paremmin niiden vaihteluväliä. Etelä-Suomen lääninhallitus on ilmoittanut, ettei tässä vaiheessa käytä sille varattua mahdollisuutta antaa lausuntoa. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä (Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen) on lausunut, että: - Hakemuksen mukainen toiminta lisää jätteiden hyötykäyttöä ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ympäristöhaittoja kuitenkin syntyy savukaasupäästöistä, tuhkasta, lisääntyvästä liikenteestä ja polttoaineen varastoinnista ja käsittelystä. - Hakemuksen mukaan savukaasupäästöt hallitaan hyvin. Tuhkalle tulee ensisijaisesti löytää hyötykäyttökohteita loppusijoitettavan jätteen määrän vähentämiseksi. YVA:ssa mainitut asukaskyselyt on syytä toteuttaa. - Asfalttikentällä säilytettävistä muovipaaleista ei saa aiheutua ympäristöhaittaa. Mahdolliset rikkoontuneet paalit tulee siirtää sisävarastoon roskaantumis-, haju-, ja haittaeläinhaittojen sekä vesipäästöjen estämiseksi. 13 HAKIJAN KUULEMINEN Selityksenään Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu seuraavaa: Yhtiön tavoitteena on vähentää kaatopaikalle vietävän jätteen määrää lisäämällä hyvälaatuisen pakkausmateriaaleista tehdyn polttoaineen määrää jätehierarkian mukaisesti. Samalla parannetaan Anjalan paperitehtaan kannattavuutta ja mahdollistetaan paperintuotannon jatkuminen Anjalan tehtailla. Rinnakkaispolttokattilaan haetun uuden luvan tulee olla linjassa Suomessa voimassa olevien lupien kanssa huomioiden hakijan polttoaineen hankinnassa noudattamat tiukat hankintakriteerit. Polttoaineena käytetään ainoastaan kierrätyspolttoaineiden kaikkein parhaita jakeita. Yhtiön kriteerit polttoaineen hankinnassa: - kuiva-ainepitoisuus % - klooripitoisuus < 0,15 % - polttoaine ei saa sisältää metallista alumiinia - polttoaine ei saa sisältää biologisia jätteitä, PVC-muovia eikä fluoria - polttoaine ei saa sisältää lyijyä eikä sinkkiä (maalattu puu) - polttoaine ei saa sisältää lasia - polttoaineen palakoko alle 80 x 80 x 80 mm.

14 Hakija on jo edellisen luvan lausuntokierroksella vastannut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoihin ja valituksiin , ja Selvyyden vuoksi hakija vastaa kattilalaitosta koskeviin kysymyksiin, sekä tästä lupahakemuksesta lausuttuun, kronologisessa järjestyksessä seuraavasti. Vastine lausuntoon Uusittavien laitteiden meluntorjunta vastaa tehtaan lupaa niin, että uusien laitteiden osalta suurin sallittu melutaso sisällä yhden metrin päässä laitteesta on 85 db(a) ja ulkona sellainen, että melutaso lähimmillä asutusalueilla ei ylitä tehtaan lupaa, eikä melukuorma kasva nykyisestä. Tehtaan aiheuttamaa melua seurataan säännöllisesti. Tämä lupahakemus koskee vain kattilaa K2 (rinnakkaispolttolaitos). Aikaisempaan lupaan haettiin kattilalle K2 kaksia lupa-arvoja, sekä LCP-asetuksen että jätteenpolttoasetuksen mukaisesti. Savukaasun puhdistusta suurennetaan nyt niin, että kaikissa tilanteissa kaikki savukaasut johdetaan aina sähkösuotimen ja pesurin kautta piippuun. Kaksille lupaarvoille ei ole enää tarvetta. Hakija katsoo, että ympäristökeskuksen lausunto ei tältä osin ole relevantti. Hakija on ympäristökeskuksen kanssa samaa mieltä siitä, että päästölupa-arvo annettaisiin eri polttoaineiden jokaiselle epäpuhtausparametrille ja laskettaisiin kokonaispäästörajaarvona polttoaineiden todellisen käyttömäärän mukaisesti. Kattilaa K2 on ajettu vuoden 2006 alusta lähtien polttoainesuhteella: - PDF 60 % polttoainetehosta - Kiinteät kotimaiset 40 % polttoainetehosta. Uutta lupaa haetaan tälle seossuhteelle, joka on päästöjen kannalta pahin mahdollinen ajotilanne. Tätä suurempaa PDF-osuutta ei tulla käyttämään, jotta varmistetaan kattilan kuumimpien osien pitkäaikainen kestävyys kloridikorroosiota vastaan. Lupa-arvot voivat hakijan mielestä olla jatkossakin liukuvia 24 tunnin arvoja. Jätteenpolttoasetuksen 26 :n mukaan pisin sallittu aika, jolloin jätteenpoltto voi jatkua raja-arvon ylittyessä on enintään 4 tuntia. Jätteenpolttoasetus on kirjoitettu ainoastaan arinakattiloita ajatellen, joissa polttoaineen läpimenoaika kattilassa on huomattavasti leijukattilaa suurempi. Yhtiö on toiminut vuoden 2006 alusta lähtien niin, että jonkin rajaarvon ylittyessä PDF:n syöttö kattilaan välittömästi katkeaa/katkaistaan automaattisesti. Hakija hyväksyy pisimmäksi yksittäiseksi ylityksen pituudeksi 15 minuuttia. Hakija ymmärtää leijukattiloiden erilaisuuden ja toivoo, että se otetaan huomioon myös typen oksidien raja-arvoa määriteltäessä. Vastine lausuntoon Lupaa on haettu nyt ainoastaan rinnakkaispolttolaitokselle. Hakija suurentaa savukaasun puhdistusta niin, että kaikissa tilanteissa kaikki savukaasut johdetaan aina sähkösuotimen ja pesurin kautta piippuun. Ohituspiippu puretaan. Tällä hetkellä savukaasupesuriin mahtuvat vain leijupedistä syntyvät savukaasut. Mikäli kattilaa ajetaan tällä hetkellä tätä suuremmalla teholla (lisäämällä fossiilipolttoaineiden käyttöä kattilassa), joudutaan osa savukaasuista johtamaan sähkösuotimen jälkeen ohituspiippuun ja pesuri ohitetaan. Kaksille 14

15 lupa-arvoille ei ole enää tarvetta. Hakija katsoo, että ympäristökeskuksen lausunto ei tältä osin ole enää relevantti. Savukaasujen puhdistuksessa syntyvät jätevedet Savukaasun yliteveden tavoitearvoista kiintoaine, kupari, lyijy ja sinkki ovat vuonna 2007 olleet yli tavoitearvonsa. Kuparin, lyijyn ja sinkin ylitykset ovat johtuneet kierrätyspolttoaineen joukkoon joutuneesta maalatusta puusta. Asia on ohjeistettu välittömästi, kun se havaittiin syksyllä Yliteveden analyysiarvot olivat ainoa parametri, jolla epäkurantti polttoainejae havaittiin. Ylityksistä johtuen yliteveden käsittelyä parannetaan. Savukaasupesurin ylitevesi tullaan johtamaan lamelliselkeyttimen ja hiekkasuotimen kautta ph-säädettynä paperitehtaan jätevedenpuhdistukseen. Syntyvä vesimäärä on noin 2 4 % jäteveden kokonaismäärästä. Lamelliselkeyttimellä erotettu kiintoaines kuivataan suotonauhapuristimella ja johdetaan pohjatuhkalavalle. Erotetun kiintoaineen hyötykäyttökelpoisuus tutkitaan toiminnan alettua. Näillä toimin hakija arvioi, etteivät yliteveden nykyiset tavoitearvot tule ylittymään. Näillä laitteilla hakija on varautunut nykyisten tavoitearvojen muuttamiseen raja-arvoiksi. Raskasmetalleiden mittaustuloksissa on huomioitava ainoastaan aiheutettu nettolisäys. Raakaveden mukana tulevat epäpuhtaudet on vähennettävä yliteveden mittaustuloksista. Vastine lausuntoon Olemassa olevaan kiinteiden kotimaisten polttoaineiden käsittelyjärjestelmään ei tehdä mitään kapasiteetti- tai muita muutoksia. Tällä linjalla pystytään edelleen käyttämään seuraavia LCP-asetuksen alaisia polttoaineita (tätä linjaa ei pystytä käyttämään PDF:n vastaanottoon): - oma kuori, hake ja muut puuperäiset polttoaineet, - ostokuori ja -puru konsernin muilta tehtailta sekä ulkoa, - omat ja konsernin muiden Kymenlaakson paperitehtaiden lietteet, - metsähake, - peltobiopolttoaineet, - ksylitoliryönä, - turve - liimapuuvesi. Olemassa olevalla ja uudella PDF-linjalla pystytään vastaanottamaan ainoastaan käsiteltyä tai käsittelemätöntä erilliskerättyä ja syntypaikkalajiteltua hyvälaatuista kierrätyspolttoainetta. Kahden PDF-linjan yhteenlaskettu kapasiteetti on 15,8 t/h vastaten vuositasolla määrää tonnia. Kattilan polttokapasiteetit: 15 - kiinteiden kotimaisten polttoaineiden linja 100 MW pa - PDF-linja 15,8 t/h - leijukerrosarina yhteensä 170 MW pa - maakaasu (vara- ja käynnistyspolttoaine) 218 MW pa - raskas öljy (varapolttoaine) 218 MW pa Kattilakapasiteetti yhteensä 218 MW pa

16 Kiinteiden kotimaisten, LCP-asetuksen alaisten polttoaineiden vastaanottoon ei tehdä muutoksia, joten linjan kapasiteetti ei muutu. Maakaasua ja raskasta polttoöljyä käytetään ainoastaan käynnistys- ja varapolttoaineina. Savukaasujen volyymit jätteenpolton kannalta pahimmassa tilanteessa: Osuus Savukaasumäärä polttoainetehosta m3n/s Osuus Kiinteät 25,3 Liete 4,1 Kotim. Yht 40 % 29,4 37 % PDF 60 % 49,5 63 % K2 OPTI 100 % 78,9 100 % Hakijan ehdottamat päästöraja-arvot laskentaperusteineen: 16 O2 CO NOx SO2 Hiukkaset C-prosessi (mg/m3n) JPA Liite II, luku 3.1 kiinteät polttoaineet MWth *) 6 % C-jäte (mg/m3n) JPA Liite V, luvut 1 ja 5: **) saakka / jälkeen 11 % % C (mg/m3n) 6 % saatu lupa (PDF-määrä t/a) 6 % Ehdotus uudeksi luvaksi (PDF-määrä t/a) 6 % *) C prosessi -arvoina on käytetty jätteenpolttoasetuksen liitteen II kohdan 3.1 kiinteiden polttoaineiden rajaarvoja teholuokassa MW th happipitoisuudessa 6 %. Tämän polttoainelinjan kapasiteetti on 100 MW pa, vastaten lämpötehoa 87 MW th. CO:n raja-arvona käytetään kahdessa edellisessä ympäristöluvassa ollutta raja-arvoa, 250 mg/m 3 n. **) C jäte -arvoina on käytetty jätteenpolttoasetuksen liitteen V kohdan 1 raja-arvoja 11 %:n happipitoisuudessa. Nimelliskapasiteetiltaan 6 16 t/h olevan laitoksen NO x -päästön raja-arvo voi olla 400 mg/m 3 n saakka ja sen jälkeen 200 mg/m 3 n. CO:n raja-arvona on käytetty liitteen V kohdassa 5 leijukerroskattiloille mainittua raja-arvoa. Sekoitussääntölaskenta antaa hakijan mukaan CO:lle, SO 2 :lle ja hiukkasille nykyistä rajaarvoa korkeamman raja-arvon. Hakemuksessa ehdotetut arvot noudattavat kesällä 2006 annettua lupaa. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja hiukkasten raja-arvot ovat teknisesti saavutettavissa valitulla savukaasun puhdistusjärjestelmällä ja käytetyllä polttoaineseoksella. Kriittisin lupaehto tullee olemaan typen oksidit. Hakija esittää, että tämä huomioitaisiin lupaehtoja määrättäessä. Vaihtoehtoisilla fossiilipolttoaineilla ostosähkön tuotanto huomioon ottaen tulisivat päästöt olemaan hakemuksen mukaista polttoaineseosta korkeammalla tasolla. Typen oksidien lisäys olisi noin 30 % YVA:ssa tehtyjen laskelmien mukaisesti. Päästölupa-arvojen ylitystilanteessa hakija ilmoittaa toimivansa, kuten on selityksessään Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon vastannut. Sellaisissa poikkeustilanteissa, joissa jätettä ei polteta, ovat sähkösuodin ja pesuri aina käytössä ja hyvästä palamisesta huolehditaan. Pesurin puhdistuskyky ilman sähkösuodinta

17 tullaan testaamaan käyttöönottovaiheessa. Mikäli savukaasujen päästöt ylittävät lupaehdot, hakija ohjeistaa PDF:n ja/tai kaikkien kiinteiden polttoaineiden polton lopettamisen lupaehtojen saavuttamiseksi. Poikkeustilanteita varten Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ehdottama hiukkaspäästöpitoisuus 150 mg/m 3 n ei hakijan mielestä perustu jätteenpolttoasetukseen, mutta hakija ei kuitenkaan näe ristiriitaa tällaisessa lupaehdossa. Laitoksen lentotuhka johdetaan sähkösuotimilta pneumaattisesti olemassa olevaan lentotuhkasiiloon, josta kantokaasuna käytetty paineilma poistetaan siilon katolla olevien suodattimien kautta ulkoilmaan. Poistoilman hiukkaspitoisuuden mittaaminen korkealla siilon ulkopuolella on teknisesti erittäin vaikeaa ja työsuojelullisesti vaarallista. Mittaus on mahdollista ainoastaan nostokoriautolla, joka jouduttaisiin sijoittamaan osin 110 kv:n linjan varoetäisyyksien sisäpuolelle. Hakija ei näe tällaisella raja-arvolla ilmansuojelullista etua. Mikäli määräys kuitenkin on tarpeen, hakija ehdottaa ympäristölupaan määräystä suodattimen suodatusluokasta, jota ei käyttöpaikkamittauksella todenneta. Nykyinen suodatin on luokaltaan vähintään EU 7. Polttoaine puretaan alipaineistetussa vastaanottohallissa vastaanottokuljettimille, ja poistoilma suodatetaan. Näin hajukaasujen ja pölyn pääsy ympäristöön estetään. Polttoaineenkäsittelyä ei voida käyttää ilman alipaineistusta. Hakija ei näe mitään ilmansuojelullista etuutta tai lisäarvoa tällaisen, olemassa olevan toiminnan luvittamisesta. Nykyinen poistoilman suodatus on tasoltaan EU 7. Hakija oli suunnitellut aluksi leijuhiekan seulontaa ja palautusta takaisin petiin. Kierrätyspolttoainetta käyttävien laitosten käyttökokemusten perusteella hiekan kierrätystä ei kuitenkaan pystytä käyttämään jatkuvasti, ja vuotuinen käyttöaika on kokemusten perusteella jäänyt selkeästi alle viiteen prosenttiin kokonaisajasta. Kierrätyshiekka laskee tuhkan sulamispistettä ja lisää pedin sintraantumisriskiä merkittävästi. Leijuhiekkaa ei poisteta pohjatuhkan poiston perusteella, vaan leijupedin laadun ylläpitämiseksi ja huonolaatuisen hiekan palautus takaisin petiin ei ole tällöin ratkaisu. Palautushiekkaa ei sen huonon laadun takia pystytä käyttämään. Toiminnan aloituksen yhteydessä lento- ja pohjatuhkien sekä yliteveden suodoksen kiintoaineen kaatopaikkakelpoisuudet tullaan tutkimaan. Käytettyihin täytekappaleisiin irreversiibelisti sitoutuneet dioksiinit ja furaanit voidaan polttaa kattilassa K2. Dioksiinien ja furaanien syntyminen estetään ylläpitämällä polton kannalta riittävät olosuhteet ja lämpötila. Täydellisessä palamisessa dioksiinit ja furaanit muodostavat vaarattomia yhdisteitä. Toiminnan aloituksen yhteydessä lento- ja pohjatuhkien sekä yliteveden suodoksen kiintoaineen kaatopaikkakelpoisuudet tullaan tutkimaan kaatopaikan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on laadittu kaatopaikan ympäristöluvan jatkohakemuksen yhteydessä. 17 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Stora Enso Oyj:lle yhtiön Anjalankoskella sijaitsevan höyryvoimalaitoksen (kattila K2) ympäristöluvan.

18 Kattila K2 aputoimintoineen on jätteenpolttoasetuksen 2 5) kohdan mukainen rinnakkaispolttolaitos, jossa jätettä käytetään lisäpolttoaineena. Lupamääräykset kattilalle K2 perustuvat valtioneuvoston asetukseen jätteen polttamisesta (362/2003). Muilta osin on toiminnassa noudatettava ympäristöluvan 61/06/1 integraatin yhteisiä lupamääräyksiä. Lupamääräykset kattilalle K2 1. Kattilan K2 savukaasut on johdettava 80 metrin korkuisen piipun kautta ulkoilmaan. 2. Polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 p -% (painoprosenttia) ja jäteöljyjen rikkipitoisuus enintään 1,0 p -%. 3. Kattilassa saa polttaa seuraavassa kappaleessa lueteltuja hakemuksen mukaisia tavanomaisia polttoaineita ja jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia jätepolttoaineita: Kuori, puru, hake ja muut puuperäiset polttoaineet, metsähake, omat ja konsernin muiden Kymenlaakson paperitehtaiden lietteet, turve, maakaasu, raskas polttoöljy, Stora Enson tehtailta erilliskerätty pakkausjäte, yhtiön tehtailta tuleva fenolihartsipitoinen paperi, erilliskerätty pakkausjäte (PDF), REF 1 (SFS 5875), lateksiturve, ratapölkyt, ksylitoliryönä, liimapuuvesi, kirkkaat voiteluöljyt ja savukaasupesurin käytetyt täytekappaleet. Poltettavien jäteöljyjen polykloorattujen aromaattisten hiilivetyjen, kuten polykloorattujen bifenyylien (PCB) tai pentakloorifenolin (PCP), massapitoisuus saa olla enintään 10 mg/kg. Jäteöljyjen klooriyhdisteiden pitoisuus klooriksi laskettuna saa olla enintään 500 mg/kg ja fluoriyhdisteiden pitoisuus fluoriksi laskettuna enintään 30 mg/kg. Jäteöljyt saavat sisältää raskasmetalleja enintään seuraavat määrät: kadmium 1 mg/kg, nikkeli 5 mg/kg, arseeni 5 mg/kg sekä kromi, kupari, vanadiini ja lyijy yhteensä 60 mg/kg. Jäteöljyn lämpöarvon on oltava vähintään 30 MJ/kg. 4. Savukaasupäästöjen on alitettava seuraavat raja-arvot vuorokausikeskiarvona, muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua: - rikkidioksidi 120 mg/m 3 (n), - typenoksidit 440 mg/m 3 (n), saakka, 350 mg/m 3 (n), alkaen, - hiukkaset 20 mg/m 3 (n), - hiilimonoksidi 150 mg/m 3 (n) (tuntikeskiarvona). 5. Muiden epäpuhtauksien on alitettava seuraavat kokonaispäästöraja-arvot vuorokausikeskiarvona, muunnettuna 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua: - suolahappo (HCl) 15 mg/ m 3 (n) - orgaaninen hiili (TOC) 15 mg/ m 3 (n) - fluorivety (HF) 1,5 mg/ m 3 (n). 18

19 Vähintään 30 minuutin ja enintään 8 tunnin näytteenottoaikana mitattavat keskiarvot (muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua): - kadmium ja tallium (summa) 0,05 mg/m 3 (n) - elohopea 0,05 mg/m 3 (n) - muiden raskasmetallien summa 0,5 mg/m 3 (n) (seleeni, arseeni, lyijy, kromi, koboltti, kupari, mangaani, nikkeli ja vanadiini). Vähintään 6 ja enintään 8 tunnin näytteenottoaikana mitattavat keskiarvot (muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua): - dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m 3 (n) Σ TCDD ekv. 6. Kattilan K2 savukaasujen pesussa syntyvät jätevedet on johdettava esikäsittelyn jälkeen yhtiön biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolle johdettavasta savukaasujen pesuvedestä on jäteveden poistopaikassa (yliteveden puhdistuksen jälkeen jätevedenpuhdistamolle johtavasta linjasta) mitattava ph:ta, lämpötilaa ja virtausta jatkuvasti sekä kiintoaineksen päivittäistä kokonaismäärää pistokokeina. Lisäksi on suoritettava vuorokauden päästöjä edustavan näytteen kuukausittaiset, virtaukseen suhteutetut mittaukset Hg, Cd, Tl, As, Pb, Cr, Cu, Ni ja Zn -epäpuhtauksien osalta, määritettävä kerran kahdessa vuodessa kokonaistyppi ja -fosfori ja kerran puolessa vuodessa dioksiinit ja furaanit. Jäteveden epäpuhtaudet ovat enintään seuraavat: - Kiintoaineksen kokonaismäärä 45 mg/l niin, että 95 % mitatuista arvoista on enintään 30 mg/l. - Elohopea ja sen yhdisteet 0,03 mg/l. - Kadmium ja sen yhdisteet 0,05 mg/l. - Tallium ja sen yhdisteet 0,05 mg/l. - Arseeni ja sen yhdisteet 0,15 mg/l. - Lyijy ja sen yhdisteet 0,2 mg/l. - Kromi ja sen yhdisteet 0,5 mg/l. - Kupari ja sen yhdisteet 0,5 mg/l. - Nikkeli ja sen yhdisteet 0,5 mg/l. - Sinkki ja sen yhdisteet 1,5 mg/l. - Dioksiinit ja furaanit Σ TCDD ekv. 0,3 ng/l. Jäteveden epäpuhtauksien mittaustuloksissa otetaan huomioon aiheutettu nettolisäys, joten raakaveden mukana tulevat epäpuhtaudet voidaan vähentää yliteveden mittaustuloksista. 7. Tavanomaisesta poikkeavat jätevedet, kuten voimalaitoksen kattiloiden peittauksessa syntyvät jätevedet, on käsiteltävä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän erillisen käsittelysuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen toteutusta. 8. Rinnakkaispoltossa on polttoaineiden palamisen oltava mahdollisimman täydellistä. Lämpötila tulipesässä on oltava vähintään 850 o C ja viipymän tässä lämpötilassa on oltava vähintään 2 sekuntia. Kattilassa on oltava lisäpolttimet, jotka on automatisoitava siten, että 19