MT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET
|
|
- Yrjö Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUENNON PÄÄASIAT MT0.330 KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET Korroosion termejä Faradayn laki ja korroosionopeus Sähkökemiallinen potentiaali Korroosiokenno 2. luento, sähkökemiaa 2 KORROOSIOILMIÖT KORROOSIOILMIÖT Korroosio fysikaaliskemiallinen reaktio metallin ja sen ympäristön kanssa, mikä aiheuttaa muutoksia metallin ominaisuuksiin ja mikä voi johtaa metallin, sen ympäristön tai teknisen järjestelmän, johon ne kuuluvat, toiminnan merkittävään heikentymiseen. Korroosiojärjestelmä järjestelmä, joka koostuu yhdestä tai useammasta metallista ja ympäristön osista, jotka vaikuttavat korroosioon. Ympäristön osana voi olla myös esimerkiksi pinnoite, pintakerros, ylimääräinen elektrodi. Korroosiovaikutus (effect) Minkä tahansa korroosiojärjestelmään kuuluvan osan muutos, joka on aiheutunut korroosiosta. Korroosiovahinko (damage) korroosiovaikutus, joka heikentää merkittävästi metallin, sen ympäristön tai teknisen järjestelmän, johon ne kuuluvat, toimintaa. Korroosiovaurio (failure) Korroosiovahinko, joka johtaa teknisen järjestelmän toimintakyvyn täydelliseen lakkaamiseen. 3 4
2 KORROOSIOILMIÖT ILMASTOLLINEN KORROOSIO 0.4 Korroosionkestävyys metallin kyky säilyttää toimintakykynsä tietyssä korroosiojärjestelmässä. Korroosionopeus, syöpymisnopeus korroosiovaikutus metallin pinnalla aikayksikössä. Korroosion todennäköisyys kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen esitys odotettavissa olevasta korroosiovaikutuksesta tietyssä korroosiojärjestelmässä. Keskimääräinen syöpymä, mm Teräs, teollisuusilmasto Teräs, maaseutuilmasto Säänkestävä, teollisuusilmasto Säänkestävä, maaseutuilmasto Aika, vuosi 5 6 PISTE JA RAKOKORROOSIO T / C 60 SAF 2205, DIN merivesi ei korroosiota 55 pistekorroosiota [Cl ] / mg/l 7 T / C 60 SAF 2205, DIN merivesi 55 ei korroosiota rakokorroosiota [Cl ] / mg/l FARADAYN LAIT Faradayn mukaan pätee:. Elektrodilla reagoineen alkuaineen massa on suoraan verrannollinen elektrodin läpi kulkeneeseen sähkömäärään. 2. Jos sama sähkömäärä kulkee usean elektrodin läpi, niin kullakin elektrodilla reagoineen alkuaineen massa on suoraan verrannollinen sen atomimassaan ja siihen elektronien moolimäärään, joka tarvitaan yhden moolin saostamiseen. 8 2
3 FARADAYN LAKI m n = = M I t z F M ekv = z 268, g / Ah Esimerkiksi raudalle ekvivalentti on 55,9 g/mol / 2*96500 As/mol = 0,29 mg/as tai,04 g/ah. FARADAYN LAKI Metalliseosten moolimassat lasketaan nimelliskoostumuksen perusteella, eli seoksen moolimassa M = /Sx i /M i (x i on metallin painoprosenttiosuus ja M i sen moolimassa [g/mol]). Sähkökemiallista ekvivalenttia varten tarvittava elektronien määrä lasketaan pääseosaineiden moolisuhteista ja valensseista. Seoksien moolimassoja laskettaessa ei yleensä oteta mukaan alle p% seosaineita. Jos seoksen analyysi ei ole tiedossa niin käytetään nimellisanalyysin keskimääräisiä pitoisuuksia. 9 FARADAYN LAKI Korroosionestotekniikassa on nyrkkisääntö, että tavallisille käyttömetalleille 60 g/mol, 8 g/cm 3 ja liukenee kahden elektronin mekanismilla), virrantiheys ma/cm 2 vastaa painohäviötä g/m 2 /päivä tai noin 3 mm ohenemaa vuodessa. Esimerkiksi teräksen keskimääräisenä korroosionopeutena merivedessä pidetään noin µm vuodessa, mikä vastaa virrantiheytenä luokkaa 0,0 ma/cm 2 eli 0 ma/m 2. FARADAYN LAKI Tavallisia korroosionopeuden yksiköitä ovat mm/vuosi, µm/vuosi, g/m 2 /päivä, mg/dm 2 /päivä ja Yhdysvalloissa mpy = milliinches per year, mils eli tuuman tuhannesosa vuodessa. Korroosionopeus ilmoitettuna painohäviönä täytyy suhteuttaa pintaalaan ja aikaan ja korroosionopeus ilmoitettuna ohenemana täytyy suhteuttaa aikaan, jotta nopeuksia voitaisiin verrata keskenään. 2 3
4 FARADAYN LAKI Sähkökemiassa käytetään virran sijasta virrantiheyttä, joka on virta jaettuna elektrodin pintaalalla. Tällä tavoin päästään vertaamaan eri systeemeissä tapahtuvien reaktioiden nopeuksia. Kun tiedetään elektrodilla vallitseva virrantiheys, niin sähkökemiallisen ekvivalentin avulla voidaan laskea reagoineen aineen massa. m[g/m 2 s] = ekv [g/as] i[a/m 2 ] Sähkökemiallisen reaktion reaktionopeutta ei voida teoreettisesti laskea, vaan se on mitattava kokeellisesti joko massan muutokseen perustuvilla mittauksilla tai mittaamalla virran suuruus. Elektrodin potentiaalin (V) ja virrantiheyden (A/m 2 ) välistä kuvaajaa kutsutaan polarisaatiokäyräksi, ja sen avulla voidaan arvioida reaktion nopeutta eri potentiaaleissa. Mitä suurempi on virrantiheys niin sitä suurempi on reaktionopeus DIN merivesi, T = C i / ma/cm Rakenneteräs Ruostumaton teräs Kokeellisesti voidaan mitata korroosiovirrantiheys, josta Faradayn lailla saadaan liuennut massa. Liuennut massa voidaan aineen moolimassan ja varauksen avulla muuntaa korroosionopeudeksi massa/ala/aika. Korroosionopeus muodossa massa/ala/aika saadaan määritettyä myös painohäviökokeilla E / mv vs. SCE 5 6 4
5 50 CORROSION RATE, mm/year 0 50 year test 2 year test 4 year test 0 Al Cu Brass Steel Galvanized AISI 304 AISI 36 Zn TEST MATERIAL 7 8 Laserhitsatun teräksestä valmistetun kennorakenteen saumojen korroosiota kahden vuoden merivesiupotuksen jälkeen. Kupariputken pistekorroosiota käyttövedessä
6 Lämpökattilan pintaruostumista ulkosäilytyksen jälkeen. Nikkelin korroosionopeus hapetuspotentiaalin muuttuessa. Kokeet on tehty painohäviökokeina ja tulokset muunnettu virrantiheyksiksi. i / ma/cm 2 Ferrosulfaatti Vetyperoksidi 0 Kaliumdikromaatti Kaliumpermanganaatti Ceriumsulfaatti Happi E / mv vs. SCE 2 22 Reagoineen aineen massa pintaalayksikköä kohden voidaan muuntaa edelleen ohenemaksi jakamalla se materiaalin tiheydellä. Sähkökemiallisen reaktion nopeutta kuvataan virran voimakkuudella, virta kerrottuna ajalla antaa sähkömäärän ja sähkömäärä on suoraan verrannollinen ainemäärään. Eri yksiköiden laatujen ja niiden muunnosten kanssa on oltava tarkkana sillä useiden kertaluokkien virheitä tulee helposti. Jokaiselle sähkökemialliselle reaktiolle on laskettavissa tasapainotila, jota kuvaa standardielektrodipotentiaali, E o. Tasapainotilassa systeemissä vallitsee dynaaminen tasapainotilanne, jossa yksi ja sama reaktio etenee vastakkaisiin suuntiin yhtä suurilla nopeuksilla, joten mitään kokonaismuutosta ei voida havaita. Mitä negatiivisempi on E o niin sitä todennäköisemmin reaktio etenee anodiseen suuntaan ja mitä positiivisempi se on, sitä todennäköisemmin reaktio etenee katodiseen suuntaan
7 DYNAAMINEN TASAPAINOTILA Metallin pinta Me Me Solvatoituneet metalliionit Metalli/metalliioni E o vs. H 2 /H [V] tasapaino Au/Au Jalot Pt/Pt 2.2 Pd/Pd Ag/Ag Hg/Hg Cu/Cu H 2 /H Pb/Pb Sn/Sn Ni/Ni Co/Co Fe/Fe Cr/Cr Zn/Zn Al/Al Mg/Mg Na/Na 2.74 K/K Epäjalot Grafiitti Titaani "haponkestävä" Monel "ruostumaton" 70/30 CuNi Lyijy 90/ CuNi Piipronssi Kupari Messinki Alumiinipronssi Hiiliteräs, valurauta Alumiiniseokset Sinkki Magnesium Korroosiopotentiaali [V vs. Ag/AgCl] Elektrodi Lyhenne Täyttöliuos Potentiaali [V vs. SHE] Lämpötilakerroin [mv/k] Käyttökohteet kyl läi nen kyl. Hg/Hg 2 Cl 2 kylläinen KCl 0,244 0,65 laboratorio kal omeli SCE kyl läi nen el o Hg/Hg 2 SO 4 kylläinen K2SO4 0,65 sulfaattiliuokset hopeasulf aatti SSE hopeakloridi Ag/AgCl kylläinen KCl 0,222 0,6 merivesi, j uomavesi meri vesi 0,25 kyl läi nen kuparisulf aat ti Cu/CuSO4 kylläinen CuSO4 0,320 maaperä, j ätevesi kyl läi nen Zn/ZnSO4 kylläinen K2SO4 0,77 kloridiliuokset si nkki sulf aatti sinkki Zn(99,999) merivesi tms. 0,76...0,78 merivesi NaCl l i uokset
8 0,78 Zn / merivesi E 0 Fe 0,44 H /H 2 CuSO 4 0 0,32 0,25 AgCl / merivesi E / V H /H 2 Sähkökemiallista reaktiota ajava voima on potentiaaliero elektrodin ja elektrolyytin välillä. Kiinteän metallin ja metalliionin välisessä tasapainotilassa reaktiota ajaa yhteen suuntaan metallin kemiallinen potentiaaliero faasien välillä. Tämä saa aikaan kaksoiskerroksen muodostumisen, joka vuorostaan jakaa erimerkkiset varaukset eri faaseihin. Kaksoiskerroksen yli muodostuu sähköinen potentiaaliero, joka toimii kemiallista potentiaalieroa vastaan SÄHKÖINEN KAKSOISKERROS METALLIELEKTRODI SISEMPI JA ULOMPI SPESIFISESTI ADSORBOITUNUT ANIONI ENSIMMÄINEN JA TOINEN VESIMOLEKYYLIKERROS DIFFUUSIOKERROS HYDRATOITUNUT KATIONI HYDRODYNAAMINEN KERROS Helmholtz Diffuusi kaksoiskerros POTENTIAALI Helmholtz ETÄISYYS Reaktioon osallistuvan aineen pitoisuus kaksoiskerroksessa ei ole sama kuin sen pitoisuus liuoksessa. Potentiaalieroon kiinteän faasin ja reagoivan aineen välillä vaikuttaa aineen sijainti kaksoiskerroksessa. Näihin tekijöihin vaikuttavat esimerkiksi pinnan potentiaalijakauma sekä erilaiset adsorptioilmiöt. HELMHOLZIN KERROS KONSENTRAATIO MUUTTUU, LIUOS EI LIIKU KONSENTRAATIO EI MUUTU, LIUOKSEN VIRTAUSNOPEUS KASVAA
9 Kun tasapainotilasta poiketaan, niin reaktiot tapahtuvat korkeammasta potentiaalista matalampaan. Jos metallielektrodin potentiaali on korkeampi kuin liuoksen, niin metalliionit siirtyvät liuokseen ja elektrodi toimii liukenevana anodina. Jos metallielektrodin potentiaali on matalampi kuin liuoksen, niin metalliionit siirtyvät liuoksesta eli elektrodi on katodi, jolle saostuu metallia. Sähkökemiallisen reaktion nopeutta ja suuntaa voidaan muuttaa muuttamalla elektrodin ja elektrolyytin välistä potentiaalieroa. i = i i i BUTLERVOLMERIN YHTÄLÖ 0 e Ø Œe º a z F h RT Anodinen 0 a z F h RT Katodinen 0 e (a ) z F h RT e (a ) z F h RT osareaktio osareaktio ø œ ß i / ma/cm E3 E4 anodinen osareaktio katodinen osareaktio summareaktio E h / mv BUTLERVOLMERIN YHTÄLÖ BUTLERVOLMERIN YHTÄLÖ RAJAVIRRANTIHEYS i 0 (i a = i c ) i a > i 0 i = i a i c, i > 0 Reaktiossa havaittu nettovirta on anodisen ja katodisen osareaktion virtojen ero. h d = RT i ln( zf ) i lim Virrantiheys [A/m 2 ] Puhdas aktivaatiopolarisaatio rajavirrantiheys i L h d i c < i E 0 E > E 0 Ylipotentiaali [V]
10 POLARISAATIOILMIÖT POLARISAATIOILMIÖT VIRRANTIHEYS, ma/cm 2 0. h a h c h W Eri reaktiovaiheiden rajallisten nopeuksien aikaansaamat polarisaatioilmiöt summautuvat. Jokainen reaktiovaihe hidastaa kokonaisreaktion nopeutta omalla osallaan. Sähkökemialliseen reaktioon liittyy toisiaan seuraavia vaiheita kuten aineensiirto, adsorptio, varauksensiirto, desorptio jne. Mikä tahansa näistä vaiheista voi olla hidas muihin verrattuna. Hitaimman vaiheen nopeus antaa sähkökemialliselle reaktiolle usein tyypillisen ja tunnistettavan polarisaatiokäyttäytymisen. Tunnistamalla hitain vaihe ja vaikuttamalla sen nopeuteen voidaan tehokkaimmin estää korroosiota. YLIPOTENTIAALI, mv Metallit ovat epähomogeenisia materiaaleja epähomogeenisessa ympäristössä, ja niiden pinnalle muodostuu aina luonnostaan korroosiopareja. Jotkin osat rakenteen pinnasta muodostuvat katodisiksi, jolloin niiden pinnalla tapahtuu pelkistysreaktio ja toiset osat muodostuvat anodisiksi, jotka syöpyvät. Metallin pinnalla tapahtuvat katodiset reaktiot käynnistävät jossakin toisissa kohdissa rakenteen pintaa anodisia liukenemisreaktioita. Fe O 2 Merivesi Anodi Katodi Teräs Fe Anodi O 2 O 2 4 e O 2 O 2 Fe = Fe 2 2 e O 2 2 H 2O 4e = 4 OH Fe 2 Fe 2 Fe Fe Anodi Katodi OH OH OH OH Katodi Veteen liuennut happi kulkeutuu pinnalle, jossa se pelkistyy. Sähkökemialliset reaktiot, elektronit siirtyvät anodialueelta katodille. Reaktiotuotteet poistuvat liuokseen, anodilta on liuennut rautaa, katodi ei ole muuttunut
11 Korroosion ajavana voimana on anodi ja katodireaktion välinen potentiaaliero. Korroosionopeus riippuu siitä, miten elektrodit polarisoituvat. Korroosiopotentiaali muodostuu kahden tai useamman eri reaktion asettuessa keskenään tasapainoon. Anodisten hapettumisreaktioiden positiiviset virrat ja katodisten pelkistymisreaktioiden negatiiviset virrat ovat yhtä suuria. Korroosiovirran suuruus kuvaa korroosion etenemisnopeutta Korroosiokennossa systeemi ei ole tasapainotilassa vaikka reaktiot etenevät muuttumattomalla nopeudella. Elektrodien potentiaalit poikkeavat tasapainopotentiaaleistaan ja hapetus ja pelkistysreaktioiden nopeudet poikkeavat itseisvirrantiheyksistä. Systeemin tilaa kuvaavat korroosiopotentiaali E corr ja korroosiovirrantiheys, i corr. Korroosiokennossa elektrodit ovat polarisoituneet, anodi ja katodireaktiot hakeutuvat kohti tilaa, jossa niiden nopeudet vastaavat toisiaan. Anodin potentiaali on korkeampi kuin anodireaktion tasapainopotentiaali ja katodin on matalampi kuin katodireaktion tasapainopotentiaali. Polarisoitumiseen vaikuttavat useat tekijät. Reaktionopeutta määräävä vaihe ei välttämättä ole sama anodi ja katodireaktiolle
12 3 2 VIRRANTIHEYS. ma/cm 2 i corr i / ma/cm x 4 i a pienenee E 0 (anodi) E corr E 0 (katodi) x 5 6 i corr pienenee E corr siirtyy anodiseen suuntaan i a = 3 ma/cm 2 i a = 4 ma/cm 2 i a = 5 ma/cm POTENTIAALI, mv E / mv i / ma/cm x 4 x 5 6 i corr laskee E corr siirtyy katodiseen suuntaan i c = 4 ma/cm 2 i c = 5 ma/cm 2 i c = 6 ma/cm 2 i c pienenee E / mv Korroosiokennon ajava voima on reaktioiden tasapainopotentiaalien ero. Korroosiokennossa tapahtuvien reaktioiden nopeutta rajoittavat polarisaatioilmiöt. Korroosioneston kannalta edullisia ovat: pieni reaktion itseisvirrantiheys = suuri aktivaatiopolarisaatio pieni katodisen reaktion lähtöaineen (hapettimen) pitoisuus = suuri konsentraatiopolarisaatio pieni ympäristön johtokyky = suuri vastuspolarisaatio
Sähkökemian perusteita, osa 1
Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin
LisätiedotEvansin diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4
Evansin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4 Tavoite Oppia hyödyntämään Evansin diagrammeja esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Termodynamiikka
LisätiedotKäytännön esimerkkejä on lukuisia.
PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää
LisätiedotMT Korroosionestotekniikan perusteet
MT-0.330 Korroosionestotekniikan perusteet. 2. Yksinkertaistetut korroosiojärjestelmät 3. Ilmastollinen korroosio 4. Sähkökemialliset mittaukset 5. Sähkökemian laitteisto 2 Ensimmäinen korroosiotutkimus
LisätiedotMT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET
LUENNON PÄÄASIAT MT-0.3301 KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET Korroosiokenno Evansin diagrammi E-pH diagrammi Passivoituminen 3. luento, lisää sähkökemiaa 2 Merivesi Anodi Katodi Teräs Veteen liuennut happi
LisätiedotKorroosion estäminen KORROOSIOKENNO KORROOSIONESTO KORROOSIONESTO. MT Korroosionestotekniikan teoreettiset perusteet
Korroosion estäminen MT-0.3301 Korroosionestotekniikan teoreettiset perusteet KORROOSIOKENNO Anodi - Hapetusreaktio - Hapettuneiden aineiden siirtyminen liuokseen e - Johde Elektronit siirtyvät anodilta
LisätiedotMT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät
MT-.66 Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät VOLTAMETRIA Voltametriassa tutkitaan mittaussysteemissä kulkevan virran muutoksia ulkoisen jännitesignaalin muuttuessa. Voltametriassa virtaa pidetään funktiona
LisätiedotMT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät
.9. MT-. Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät POTENTIO- JA GALVANOSTAATTISET MITTAUKSET Potentiostaattisissa menetelmissä näytettä pidetään vakiopotentiaalissa ja samalla mitataan kennosysteemin läpi kulkevaa
LisätiedotElektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!
Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia
LisätiedotKORROOSIO KORROOSIOKENNO
MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet osa 1 Perusideoiden kertausta Yleinen ja paikallinen korroosio Yleinen tai tasainen korroosio Eroosiokorroosio 2 KORROOSIO KORROOSIOKENNO Korroosio fysikaalis-kemiallinen
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotMT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät
MT-0.6016 Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät MITTAKENNOT, LAITTEET JA KYTKENNÄT Sähkökemiallisissa mittauksissa mitataan potentiaalia, virtaa tai näitä molempia samanaikaisesti. Jännitettä eli potentiaalieroa
LisätiedotMETALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO
METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO 25.9.2014 Juha Kilpinen Tekninen Palvelu 1 METALLIN KORROOSIO Metallin korroosiolla tarkoitetaan sen syöpymistä ympäristön kanssa tapahtuvissa
LisätiedotMT Korroosionestotekniikan perusteet
Kurssin sisältö MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet dosentti Jari Aromaa Materiaalien, erityisesti metallien korroosioilmiöt sähkökemiallisen teorian pohjalta. Metallien liukenemisen perusteet
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotNormaalipotentiaalit
Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero
LisätiedotPROSESSI - JA YM P ÄRI STÖTEKNII K AN OS ASTO I lmi ömalli nnus prosessi metallurgi assa, 201 2 Teema 4 Tehtävänanto ja työselostusohje 21.9.2012 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA
LisätiedotSähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali
Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)
Lisätiedot2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta
2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotMT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet. KORROOSIOYMPÄRISTÖT, Korroosio vedessä. Trends in metal use 2.10.2015 KORROOSIOYMPÄRISTÖT
KORROOSIOYMPÄRISTÖT MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet KORROOSIOYMPÄRISTÖT, Korroosio vedessä Ennen 1800-lukua käytettyjen metallien luku oli pieni ja korroosioympäristöt, eli ilma, maaperä ja
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Määritelmät 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi ja sen sovelluksia
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi
LisätiedotCHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet, 4. luento, muut ominaisuudet
CHEM-A1410, luento 4 CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet, 4. luento, muut ominaisuudet Jari Aromaa, Kemian tekniikan ja metallurgian laitos 4. luento, sisällys Kiinteän materiaalin ominaisuudet ovat:
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotKuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa
Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Olof Forsén, Antero Pehkonen, Jari Aromaa Aalto-yliopisto Timo Saario VTT 1 Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen
Lisätiedot- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali
Luento 1: Yleistä kurssista ja sen suorituksesta Tiistai 9.10. klo 10-12 Kemiallisten prosessien edellytykset - Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotKorroosiomuodot KORROOSIOMUODOT 11/6/2015. MT Korroosionestotekniikan perusteet KORROOSIOMUODOT osa 2 KORROOSIO
MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet osa 2 Yleinen ja paikallinen korroosio Piste- ja rakokorroosio Raerajakorroosio Valikoiva liukeneminen Jännityskorroosio ja korroosioväsyminen Vetyhauraus 2
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi
LisätiedotAinemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen
LisätiedotEsimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotKorkealämpötilakemia
1.11.217 Korkealämpötilakemia Standarditilat Ti 1.11.217 klo 8-1 SÄ11 Tavoite Tutustua standarditiloihin liuosten termodynaamisessa mallinnuksessa Miksi? Millaisia? Miten huomioidaan tasapainotarkasteluissa?
LisätiedotLuku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino
Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan
LisätiedotLuento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250
Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu
LisätiedotIlmastollinen korroosio
Ilmastollinen korroosio MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet Ilmastollinen korroosio Ilmastollinen korroosio yleisin korroosiotapahtuma osuus kaikista korroosiotapahtumista yli 80 % Ilmastollisella
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotTeddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin
LisätiedotDislokaatiot - pikauusinta
Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi
LisätiedotSÄHKÖKEMIALLISTEN MITTAUSMENETELMIEN HYÖ- DYNTÄMINEN OPTIMAALISESSA KUNNOSSAPIDOSSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Business and Management Tuotantotalouden tiedekunta Teknologiayrittäjyyden koulutusohjelma Kari Kärkkäinen SÄHKÖKEMIALLISTEN MITTAUSMENETELMIEN HYÖ- DYNTÄMINEN
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotEpäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset
Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä
LisätiedotKaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotChem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot
LisätiedotPourbaix-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3
Pourbaix-diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3 Tavoite Oppia hyödyntämään Pourbaix-piirroksia esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Mikä
LisätiedotWorkshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa
1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:
LisätiedotMT , Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät
MT-., Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät Impedanssispektroskopia Sähkökemiallinen impedanssipektroskopia Electrochemical Impedance Spectroscopy, EIS Mitataan pintaa kuvaavaa sähköistä piiriä eri taajuuksilla
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
Lisätiedotb) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.
KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotMetallien sähkökemiallisen jännitesarjan opettaminen draaman avulla yläasteella
Metallien sähkökemiallisen jännitesarjan opettaminen draaman avulla yläasteella Tarvittavat ennakkotiedot ja käsitteet: Atomi, anioni, kationi, atomien yleisimmät hapetustilat, metallien jännitesarja,
LisätiedotNd-Fe-B magneettien korroosio
1 Nd-Fe-B magneettien korroosio Elisa Isotahdon Magneettiteknologiakeskuksen miniseminaari Pori 24.1.2012 2 Sisältö Projektista Nd-Fe-B magneettien korroosiomekanismi Projektin kokeellinen osuus Mikrorakenteen
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
LisätiedotMetallien ominaisuudet ja rakenne
Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei
LisätiedotTärkeitä tasapainopisteitä
Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen
LisätiedotKuparikapselin korroosio
Kuparikapselin korroosio Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari April 24, 2018 Pauliina Rajala VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. Mikrobit Mikrobeilla tarkoitetaan mikroskooppisen
LisätiedotKANDIDAATINTYÖ Erika Gröhn
KANDIDAATINTYÖ 2011 Erika Gröhn Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelma ERIKA GRÖHN Impedanssimenetelmän käyttö in vitro -korroosiotutkimuksessa Kandidaatintyö
LisätiedotKemia ja ympäristö opintojakso
1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset
LisätiedotSULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO
SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO Timo Saario VTT Temaattinen KYT-seminaari 29.04.2010 1 TAUSTAA - 1 Japanilainen tutkimusryhmä raportoi vuonna 2007 että CuOFP on altis sulfidien aiheuttamalle
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotKestääkö kuparikapseli
Kestääkö kuparikapseli korroosiota 100 000 vuotta? Olof Forsén Materiaalitekniikan laitos KUPARIN KORROOSIONKESTÄVYYS Yleistä Kuparin korroosionkestävyys k on hyvä maassa, vedessä ja ilmassa maassa kuparin
LisätiedotJännittävät metallit
Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,
LisätiedotLuento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla
Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat
LisätiedotNormaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.
Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 6: Vapaaenergia Pe 11.3.2016 1 AIHEET 1. Kemiallinen potentiaali 2. Maxwellin
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4
1 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4 1 KEMIALLISESTI REAGOIVA TERMODYNAAMINEN SYSTEEMI 6 11 Yleistä 6 12 Standarditila ja referenssitila 7 13 Entalpia- ja entropia-asteikko 11 2 ENTALPIA JA OMINAISLÄMPÖ
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle 1
LisätiedotKemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I
Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio
Lisätiedot(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)
FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN
LisätiedotLiukoisuus
Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,
LisätiedotOtsonin vaikutus materiaalien korroosionkestävyyteen Kirjallisuustutkimus
VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN RESEARCH NOTES 1805 Otsonin vaikutus materiaalien korroosionkestävyyteen Kirjallisuustutkimus Pekka Pohjanne VTT Valmistustekniikka VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan
LisätiedotFERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi
FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.
LisätiedotYhdisteiden nimeäminen
Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen
LisätiedotKemian eriyttävä tunti. Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari. Johdanto
Kemian eriyttävä tunti Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari Johdanto Eriytettäväksi aiheeksi on valittu sähkökemiallinen pari, ja tunti on suunniteltu
Lisätiedot