MT Korroosionestotekniikan perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MT Korroosionestotekniikan perusteet"

Transkriptio

1 MT Korroosionestotekniikan perusteet. 2. Yksinkertaistetut korroosiojärjestelmät 3. Ilmastollinen korroosio 4. Sähkökemialliset mittaukset 5. Sähkökemian laitteisto 2 Ensimmäinen korroosiotutkimus on ilmeisesti ollut Robert Boylen Experiments and Notes about the Mechanical Origine or Production of Corrosiveness and Corrosibility vuodelta 675, jossa korroosion aiheuttajaksi esitettiin metallin pinnan epäsopiva huokoisuus ja rakenne tietyn liuoksen kanssa. 700-luvulla vallalla oli flogiston-teoria. Korroosiossa metallista poistuu flogistonia ja jäljelle jää calx, eli ruoste tai joku muu ei metallinen aine. Kokeet pääasiassa kemiallisten ilmiöiden seuraamista. Lavoisierin happikorroosioteoria 700-luvun lopulta 800-luvun loppupuolelle. Lavoisierin mukaan aineiden reagoiminen hapen kanssa voi tapahtua atmosfäärissä ilman nesteen vaikutusta tai nesteissä, jolloin reaktiot tapahtuivat hapoissa. Happo on hapen luovuttaja. Epäjaloilla metalleilla oli voimakkaampi taipumus ottaa haposta happea ja väkevästä haposta happea saatiin enemmän. Lavoisierin mukaan lähes kaikki alkuaineet kykenevät ottamaan typpihaposta hapen ja liukenemaan, poikkeuksia olivat kulta, hopea ja platina. Kokeet edelleen kemiallisten reaktioiden seuraamista. 3 4

2 Ensimmäinen laaja korroosiotutkimus on ilmeisesti Robert Malletin tekemä tutkimus rautametallien korroosiosta vedessä vuosina Kirjallisuusselvitys ja kokeellisia painohäviötuloksia kahdesta laajasta upotuskoesarjasta. Ilmastollinen korroosio ja upotus puhtaaseen meriveteen syövyttävät rautaa yhtä paljon. Likainen vesi lisää korroosionopeutta. Valurauta kestää korroosiota paremmin kuin takorauta. Kosketus muihin metalleihin kiihdyttää raudan korroosiota. Metallien korroosiotutkimukset tehtiin hyvin pitkään seuraamalla ulkonäön muuttumista tai mittaamalla ainoastaan painonmuutosta ajan kuluessa. Vasta 890-luvulla alettiin ottaa huomioon esimerkiksi teräksen pistesyöpymien syvyys ja niiden vaikutus rakenteen käyttöikään. 5 6 Höyrykattiloiden korroosiovaurioita vuodelta 903. (a) sauman korroosio, (b) pistekorroosio ja (c) syvä ja terävä ura. 900-luvun alussa ferroksyyliindikaattori rautametallien korroosion esittämiseen. Liuennut rauta ja katodisen reaktion ph:n muutos saavat indikaattorissa aikaan värinmuutoksia 7 8 2

3 900-luvun alusta 930-luvun lopulle kilpailevia korroosioteorioita olivat: Happojen aiheuttama korroosio, erityisesti hiilidioksidi Vetyperoksidin aiheuttama korroosio Ruoste on kolloidi, joka kiihdyttää korroosiota pelkistymällä itse Sähkökemiallinen korroosio 90-luvulla havaittiin, että yleinen ja paikallinen korroosio tapahtuvat eri mekanismeilla. Upotuskokeita, ilmastollisia kokeita, sähkökemiallisia kokeita. Korroosionopeuksien ja korroosiomekanismien selvitys. 940-luvulta alkaen parempia ja tarkempia laitteita, erityisesti sähkökemiallisiin mittauksiin. Standardoituja mittausmenetelmiä. Tietyn korroosiomuodon tai tietyn metallin tutkimiseen kehitettyjä kokeita: Ruostumattoman teräksen raerajakorroosio Jännityskorroosiomittaukset eri näyteratkaisuilla. Sinkinkadon määritys Pinnoitteiden tutkimusmenetelmät 9 0 Erilaiset upotuskokeet laittamalla tutkittava materiaali syövyttävään ympäristöön ovat olleet käytössä 840- luvulta saakka. Käytetään paljon yleisen korroosion mittaamiseen. Sopivilla näyteratkaisulla voidaan tutkia paikallista korroosiota. Joitakin menetelmiä on standardoitu. Testattaessa todellisia materiaaleja todellisissa ympäristöissä tulee yleensä hajontaa, joten rinnakkaisnäytteitä tarvitaan. 2 3

4 Intervallikoe Havaittu painon Peruste muutos Uhrautuvan alumiinianodin testaus Isosaaressa 3 Liuoksen syövyttävyys Ei muutosta Pieneni Kasvoi A = B B < A A < B Metallin syöpymisnopeus Ei muutosta Pieneni Kasvoi A2 = B A < B B < A2 4 Koejärjestely korroosionopeuksien mittaamiseksi 4 vuoden upotuskokeilla Isosaaressa Metalli Al 99.5% Cu-SF Matala Zn messinki Seostamaton teräs Kuumasinkitty teräs 304 ruostumaton teräs 36 haponkestävä teräs Zn % Korroosionopeus, µm/vuosi päivää 390 päivää päivää päivää Upotuskokeilla määritettyjä korroosionopeuksia Suomenlahden murtovedessä 5 6 4

5 Pistekorroosion arviointikarttoja Ruostumattoman teräksen rakokorroosio Isosaaressa 7 8 Jännityskorroosion näytteitä Ruostumattoman teräksen rakokorroosiokoe matalassa lämpötilassa Isosaaressa

6 Teräsnäytteitä synteettisessä pohjavedessä 7 viikon jälkeen. Kuumasinkitty lanka, hapan synteettinen pohjavesi. Teräslanka, Pyhäsalmen kaivoksen 600- tason vesi Yksinkertaistetut korroosiojärjestelmät Yksinkertaistetut korroosiojärjestelmät Guy Dunstan Bengough aloitti Department of Scientific and Industrial Research (D.S.I.R.) Teddingtonin tutkimuslaitoksessa noin tutkimusmetodiikan, jossa korroosioilmiötä tutkitaan ensin mahdollisimman pitkälle yksinkertaistetussa liuoksessa ja tarvittaessa puhtailla metalleilla ja sen jälkeen siirrytään vaiheittain kohti todellisen käyttökohteen materiaaleja ja ympäristöä. Korroosiotutkimukseen sovelletuilla laitteistoilla ja yksinkertaistamalla ilmiöitä Bengough in ryhmä sai tarkkoja kvantitatiivisia tuloksia 900-luvun alkupuolelle tyypillisten kvalitatiivisten tulosten sijaan. Tutkimuksissa oli usein kehitettävä menetelmä korroosion seuraamiseksi, koska painohäviökokeita ei voi soveltaa jatkuvaan mittaukseen eivätkä sähkökemiallisten mittausten laitteistot olleet vielä riittävän kehittyneitä. Mittauksissa seurattiin esimerkiksi hapen adsorptiota suljetussa astiassa

7 Yksinkertaistetut korroosiojärjestelmät Yksinkertaistetut korroosiojärjestelmät Aine I määrä [g] II määrä [g] III määrä [g] IV määrä [g] NaCl Na 2SO MgSO 4 7H 2O MgCl 2 6H 2 O CaCl 2 6H 2 O 2.4 CaCl KCl KBr 0.0 NaHCO H 3BO H 2 O 985 tilavuuteen dm 3 tilavuuteen dm 3 tilavuuteen dm 3 Bengough, Stuart & Lee, Proceedings of the Royal Society 927 Synteettisiä merivesiä ASTM- ja DIN-standardien mukaan Yksinkertaistetut korroosiojärjestelmät Yksinkertaistamalla korroosiojärjestelmää voidaan saada aikaan täysin vääriä tuloksia. Ruostumaton teräs kesti rikkihappoprosessissa vaikka laboratoriokokeissa syöpyi. Prosessissa oli passivoiva typpihappojäämä. Titaani syöpyi kokeissa vaikka kesti prosessissa. Prosessissa oli passivoivia, syöpyvistä teräsosista tulleita rautaepäpuhtauksia. Monel kesti laboratoriossa pelkistävässä rikkihapossa mutta syöpyi prosessissa liuenneiden kupariepäpuhtauksien takia, jotka tekivät olosuhteista hapettavat. Ilmastollisen korroosion tutkimus Ilmastollinen korroosio on yksi suurimmista korroosiokustannusten aiheuttajista. Korroosioympäristöön liittyy oleellisesti olosuhteiden voimakas vaihtelu sekä maantieteellisesti että ajan mukana ja korroosioon voi vaikuttaa ratkaisevasti paikallinen mikroilmasto ja epäpuhtauksien pistekuormitus. Ilmastollista korroosiota ryhdyttiin tutkimaan järjestelmällisesti Englannissa 920-luvulla. Tutkimus käynnistettiin British Non-ferrous Metals Research Associationin rahoituksella ja sitä ryhtyi toteuttamaan W.H.J. Vernon

8 Ilmastollisen korroosion tutkimus Ilmastollisen korroosion tutkimus Ilmastollisessa korroosiossa oleellinen ero upotukseen verrattuna on näytteen painon kasvu. Ilmastollista korroosiota seurattiin aluksi painon muutoksella ja pinnan optisten ominaisuuksien muutoksilla. Painon muutos korroosiotuotteiden poistamisen jälkeen on nykyään käytetty menetelmä. Korroosiotesti ulkoilmassa 920-luvun alussa. Vernon et al., st Report on atmospheric corrosion, Transactions of the Faraday Society Ilmastollisen korroosion tutkimus Ilmastollisen korroosion tutkimus Vernon et al. havaitsemat nopeuslait: I. parabolinen, korroosio hidastuu II. lineaarinen, vakionopeus III. asymptoottinen, korroosio voimistuu. Vernon et al., st Report on atmospheric corrosion, Transactions of the Faraday Society 924 Tsuru, Nishikata & Wang, Mat. Sci. Eng Ilmastolliseen korroosioon vaikuttavat: suhteellinen kosteus (märkänäoloaika) kloridikertymä rikkikertymä lämpötila paikalliset epäpuhtaudet

9 Ilmastollisen korroosion tutkimus Ilmastollisen korroosion tutkimus Ilmastollisen korroosion mittauksessa standardinäytteet: Levynäyte 00 mm x 50 mm, paksuus noin mm, koko vähintään 50 mm x 00 mm. Seostamaton teräs (Cu 0,03 % to 0,0 %, P < 0,07 %) Sinkki 98,5 % min. Kupari 99,5 % min. Alumiini 99,5 % min. -20 vuoden kokeita Asettelu 45 kulmaan riittävän ylös maasta, jotta suojattu roiskeilta. Koe käynnistetään pahimpaan vuodenaikaan, yleensä kevät tai syksy. Kiihdytettyjä ilmastollisen korroosion tai kontrolloidun rasituksen testejä on kehitetty 920-luvulta saakka. Ensimmäiset suolasumutestit tehtiin USA:n armeijalle sinkkipinnoitteiden testaukseen. SFS-EN ISO 9227 Korroosiokokeet keinotekoisissa kaasuympäristöissä. Suolasumukokeet mukaan neutraali suolasumukoe (NSS), etikkahapposuolasumukoe (AASS) ja kuparilla kiihdytetty etikkahapposuolasumukoe (CASS). Voidaan käyttää metallien ja pinnoitteiden laadunvarmistukseen mutta ei saa käyttää materiaalien vertailuun Johde Sähkökemiallisia menetelmiä on käytetty reaktionopeuksien mittaamiseen jo 800-luvun lopulla. Korroosiotutkimuksissa sähkökemiallisia menetelmiä käytettiin 920-luvulta alkaen. Vasta 930-luvun lopulla alettiin yleisesti hyväksyä, että korroosio on sähkökemiallisten reaktioiden aiheuttama ilmiö. 940-luvulla kehitettiin potentiostaatti, jolla voitiin hallita luotettavasti sähkökemiallisia reaktioita. Anodi - Hapetusreaktio - Hapettuneiden aineiden siirtyminen liuokseen e - Me + H 2 H + Bulkkiliuos, jossa hapetin (O 2, H + tms.) Katodi - Hapettimen siirtyminen liuoksesta elektrodin pinnalle - Pelkistysreaktio - Pelkistyneiden aineiden siirtyminen pinnalta liuokseen

10 Fe O 2 Merivesi O 2 O 2 O 2 Anodi Katodi Teräs Fe Anodi 4 e - Katodi O 2 Fe = Fe e - O H 2O + 4e - = 4 OH - Veteen liuennut happi kulkeutuu pinnalle, jossa se pelkistyy. Sähkökemialliset reaktiot, elektronit siirtyvät anodialueelta katodille. m n = = M I t z F M ekv = z 268, g / Ah Fe 2+ Fe 2+ OH- OH- OH - OH - Fe Fe Anodi Katodi Reaktiotuotteet poistuvat liuokseen, anodilta on liuennut rautaa, katodi ei ole muuttunut. Esimerkiksi raudalle ekvivalentti on 55,9 g/mol / 2*96500 As/mol = 0,29 mg/as tai,04 g/ah BUTLER-VOLMERIN YHTÄLÖ Korroosionestotekniikassa on nyrkkisääntö, että tavallisille käyttömetalleille 60 g/mol, 8 g/cm 3 ja liukenee kahden elektronin mekanismilla), virrantiheys ma/cm 2 vastaa painohäviötä g/m 2 /päivä tai noin -3 mm ohenemaa vuodessa. Esimerkiksi teräksen keskimääräisenä korroosionopeutena merivedessä pidetään noin 0 µm vuodessa, mikä vastaa virrantiheytenä luokkaa 0,0 ma/cm 2 eli 00 ma/m 2. i = i 0 Ø Œe º a z F h RT Anodinen i 0 e a z F h RT Katodinen i 0 -(-a ) z F h RT -e - e -(-a ) RT z F osareaktio osareaktio h ø œ ß i / ma/cm E-3 E-4 anodinen osareaktio katodinen osareaktio summareaktio E h / mv

11 RAJAVIRRANTIHEYS POLARISAATIOILMIÖT h d = RT i ln( zf - ) i lim Virrantiheys [A/m 2 ] h d Puhdas aktivaatiopolarisaatio rajavirrantiheys i L VIRRANTIHEYS, ma/cm 2 h a h c h W Aktivaatiopolarisaatio h a varauksensiirto Konsentraatiopolarisaatio h c aineensiirto Vastuspolarisaatio h c liuosvastus Jokainen vaikuttaa osaltaan mitatun kuvaajan muotoon Ylipotentiaali [V] YLIPOTENTIAALI, mv 4 42 SEKAPOTENTIAALITEORIA 0 3 SEKAPOTENTIAALITEORIA i corr VIRRANTIHEYS. ma/cm VIRRANTIHEYS, ma/cm VIRRANTIHEYS, ma/cm E 0 (anodi) E corr E 0 (katodi) POTENTIAALI, mv POTENTIAALI, mv 0-5 Anodireaktio Katodireaktio Summareaktio POTENTIAALI, mv 43 44

12 SEKAPOTENTIAALITEORIA VIRRANTIHEYS, ma/cm Anodireaktio Katodireaktio Summareaktio POTENTIAALI, mv VIRRANTIHEYS, ma/cm Anodinen reaktio Katodinen reaktio Summareaktio POTENTIAALI, mv Korroosioprosessi, sen esiintymisen todennäköisyys ja nopeus ovat funktio kolmesta tekijästä, jotka ovat potentiaali, virta ja aika. Potentiaali kuvaa korroosion todennäköisyyttä, virrantiheys kuvaa korroosion nopeutta ja sähkömäärä kuvaa korroosion määrää tietyssä ajassa. Korroosiosysteemistä voidaan mitata potentiaali- ja virtavasteet. Erikoismenetelmillä voidaan saada kapasitanssi, pintafilmin vastus yms. lisätietoja ELEKTRODIMUUTTUJAT: MATERIAALI PINTA-ALA GEOMETRIA PINNAN LAATU AINEENSIIRRON MUUTTUJAT: TYYPPI (diffuusio, konvektio) PINTAKONSENTRAATIOT ADSORPTIO ULKOISET MUUTTUJAT: LÄMPÖTILA PAINE AIKA SÄHKÖISET MUUTTUJAT: POTENTIAALI VIRTA SÄHKÖMÄÄRÄ Potentiaali Virta Hapettimen pitoisuus ph Virtausnopeus LIUOSMUUTTUJAT: REAGOIVIEN AINEIDEN KONSENTRAATIOT MUIDEN AINEIDEN KONSENTRAATIOT ph LIUOTIN LÄMPÖTILA REDOX-POTENTIAALI Lämpötila Inhibiittipitoisuus

13 ELEKTRODI LIUOS- AINEEN- SIIRTO- ILMIÖT DIFFUUSI OKERROS METALLI- KAKSOIS- KERROKSEN KAPASITANSSI VARAUKSEN- AINEEN- SIIRTO- SIIRTO- REAKTIO ILMIÖT HELMHOLTZIN DIFFUUSI KAKSOISKERROS KAKSOISKERROS VASTUS BULKKILIUOS Kokeissa mitataan joko potentiaalia, virtaa tai molempia. Potentiaali on mitta reaktion todennäköisyydestä. Virta on mitta reaktion nopeudesta. Reaktiot tapahtuvat yleensä yhden kappaleen (=metallin) pinnalla, joten anodin ja katodin välillä kulkevaa virtaa ei saada suoraan mitattua. Poikkeuksena galvaaninen korroosio. Virtamittaukset tehdään siksi poikkeuttamalla elektrodia tasapainotilastaan, mittaamalla potentiaalija virtavaste ja ekstrapoloimalla tulokset takaisin alkuperäiseen tilaan Voltametriassa tutkitaan mittaussysteemissä kulkevan virran muutoksia ulkoisen jännitesignaalin muuttuessa. Voltametriassa virtaa pidetään funktiona potentiaalista de I = F( Ealku + t) dt Ohjaavaa jännitettä muutetaan ennalta määrätyn ohjelman mukaisesti ajan mukana ja samalla mitataan kennosysteemin läpi kulkevaa virtaa. VIRRANTIHEYS, m A/cm POTENTIAALI, mv vs. SCE

14 Polarisaatiokäyrää ajetaan niin pitkään, että saadaan selville halutut ilmiöt. Näitä voivat olla tilanteesta riippuen Tafelin suorien määritys korroosionopeuden laskemiseksi, pistekorroosion ydintymispotentiaali, hapenkehityksen alku veden hajotessa yms. Kun virta on muuttunut korroosiovirrasta 2-3 kertaluokkaa niin Tafelin alue on luultavasti saatu mitattua. Ajettaessa kaasunkehitysalueille kannattaa jatkaa kunnes virrantiheys on kasvanut 2-3 kertaluokkaa. TAFELIN MENETELMÄ Vanhin korroosiovirran määrittämiseen kehitetty menetelmä. Tafelin yhtälö kirjoitetaan tavallisesti muotoon h = a + b log(i) missä a ja b ovat Tafelin kertoimet. Kerroin a kuvaa reaktion itseisvirrantiheyttä tai korroosiovirrantiheyttä. Kerroin b on Tafelin suoran kulmakerroin ja sen yksikkö on yleensä mv/dekadi TAFELIN YHTÄLÖ TAFELIN MENETELMÄ 0 = a + b log(i) 0 - Tafelin suoran kulmakerroin b = Dh/Di, mv/dekadi Tafelin menetelmä Teräs, 0,23% NaCl b = azf/2.303rt VIRRANTIHEYS, ma/cm Tafelin suoran leikkauspiste y-akselilla = i 0 i / ma/cm i corr 0-3 E corr YLIPOTENTIAALI, mv E / mv vs. Ag/AgCl

15 POLARISAATIOVASTUKSEN MITTAUS Vastuspolarisaatiomenetelmällä eli lineaarisella polarisaatiolla määritetään E-i -kuvaajan kulmakerroin korroosiopotentiaalissa Polarisaatiovastus ja korroosiovirrantiheys ovat kääntäen riippuvia toisistaan. Perustuu siihen, että pienillä ylipotentiaaleilla ylipotentiaali ja virrantiheys ovat lineaarisesti riippuvia toisistaan Butler-Volmerin yksinkertaistuksen mukaan. Systeemin korroosiopotentiaalin (sekapotentiaalin) on oltava riittävän kaukana kummankin reaktion tasapainopotentiaalista. POLARISAATIOVASTUKSEN MITTAUS Polarisaatiovastus = suoran kulmakerroin y = 2E+06x R 2 = E E E E E-06.00E-05.50E E POLARISAATIOVASTUKSEN MITTAUS POLARISAATIOVASTUKSEN MITTAUS i / ma/cm 2 3.0x x0-5 Alumiini 5% KFo.0x R p = DE/Di -.0x x x x x E / mv vs. Ag/AgCl b a c i corr = = 2,303 ( ba + bc ) Rp b B R B = systeemistä riippuva kerroin [mv] R p = polarisaatiovastus [W cm 2 ] b a = anodisen Tafelin suoran kulmakerroin b c = katodisen Tafelin suoran kulmakerroin i corr = korroosiovirrantiheys [ma/cm 2 ] p

16 PISTESYÖPYMÄN TUTKIMINEN PISTESYÖPYMÄN TUTKIMINEN Pistesyöpymäherkkyyttä tutkittaessa näytettä polarisoidaan anodiseen suuntaan kunnes tietty virrantiheysarvo ylitetään ja näytteen pinnalla tapahtuu pysyvää pistekorroosiota. Tämän jälkeen palataan katodiseen suuntaan. Perustuu materiaalin kykyyn passivoitua uudelleen, kun transpassiivilta alueelta palataan passiivialueelle. Menetelmä soveltuu myös rakokorroosiolle. Rakokorroosion tutkiminen ei ole yhtä selkeää, koska pistesyöpymän tunnusomaisia potentiaaleja vastaavat rakokorroosion potentiaalit riippuvat raon koosta ja muodosta. VIRRANTIHEYS, ma/cm 2 E pass E trans E E crit repass E E pit prot Korroosio ei ydin ny,mut ta Korroosio ei ydinny, alkanut Korroosio ydintyy alkanut korroosio lakkaa korroosio ja etenee etenee E corr POTENTIAALI, mv VIRRANTIHEYS, ma/cm 2 UNS3254, ppm Cl -, ph=2 (a) T=50 C, ei korroosiota (b) T=60 C, rakokorroosiota (c) T=88 C, pistekorroosiota POTENTIAALI, mv vs. SCE 6 62 MITTAKENNOT, LAITTEET JA KYTKENNÄT MITTAKENNOT + COM Virta - + Virta - Potentiaali Potentiaali REF TYÖ REF TYÖ VASTA + - TYÖ VASTA + - TYÖ VASTA POTENTIAALIMITTAUS VIRTAMITTAUS KAKSIELEKTRODIKENNO KOLMIELEKTRODIKENNO

17 POTENTIOSTAATTI Liuos ja elektrodit muodostavat tutkittavan kennon. Ulkoista piiriä tarvitaan, jotta kennoa päästäisiin tutkimaan. Korroosiomittauksissa käytetään potentiaali- tai virtakontrollia, eli työelektrodi pidetään joko halutussa potentiaalissa tai työelektrodin lävitse ajetaan haluttu virta. Mittaus toteutetaan potentiostaatin avulla, joka pitää työelektrodilla halutun potentiaalin kuormittavan virran suuruudesta riippumatta. Potentiostaatti on operaatiovahvistin, eli tasavirtavahvistin, jolla on suuri vahvistussuhde. POTENTIOSTAATTI Potentiostaatin tarkoitus on säätää potentiaalieroa työelektrodin ja referenssielektrodin välillä. Potentiostaatti toimii kennon kautta tehtävän takaisinkytkennän avulla. Potentiostaatin toimintaperiaate perustuu sähkökemiallisen reaktion potentiaalin ja virran riippuvuuteen toisistaan. Muuttamalla tutkittavan elektrodin potentiaalia kennon läpi kulkeva virta muuttuu ja muuttamalla virtaa potentiaali muuttuu MITTAKENNOT MITTAKENNOT, AVESTA-KENNO Nestesilta Haber-Luggin kapillaari Elektrolyytin kierrätys Työelektrodi Referenssielektrodi Vastaelektrodi Tislatun veden syöttö Vastaelektrodi, Pt lanka Referenssielektrodi Työelektrodi, kytketty kuparilevyyn Lämpöhaude 0. ml/min Magneettisekoittaja

18 MITTAKENNOT, AVESTA-KENNO MITTAKENNOT Kennon pohja Vesi Näyte Suodatinpaperi O-rengas Piirtoheittimen kalvo YHTEENVETO Kenttäkoe upotuskokeena, painohäviökokeena tms. on todellisuutta vastaava mutta hidas. Sähkökemiallinen koe on nopea mutta ei välttämättä vastaa todellisuutta. Koe on toteutettava niin, että sillä saadaan haluttu tieto, painohäviö, pistekorroosion eteneminen tms. Toistokokeita on oltava riittävästi koska korroosio on satunnainen ilmiö. Erot kertaluokalla 2 eivät merkitse mitään, kertaluokka 0 on varma merkki korroosion eroista. 7 8

MT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät

MT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät MT-.66 Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät VOLTAMETRIA Voltametriassa tutkitaan mittaussysteemissä kulkevan virran muutoksia ulkoisen jännitesignaalin muuttuessa. Voltametriassa virtaa pidetään funktiona

Lisätiedot

MT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät

MT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät .9. MT-. Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät POTENTIO- JA GALVANOSTAATTISET MITTAUKSET Potentiostaattisissa menetelmissä näytettä pidetään vakiopotentiaalissa ja samalla mitataan kennosysteemin läpi kulkevaa

Lisätiedot

MT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET

MT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET LUENNON PÄÄASIAT MT0.330 KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET Korroosion termejä Faradayn laki ja korroosionopeus Sähkökemiallinen potentiaali Korroosiokenno 2. luento, sähkökemiaa 2 KORROOSIOILMIÖT KORROOSIOILMIÖT

Lisätiedot

Evansin diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4

Evansin diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4 Evansin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4 Tavoite Oppia hyödyntämään Evansin diagrammeja esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Termodynamiikka

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

MT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät

MT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät MT-0.6016 Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät MITTAKENNOT, LAITTEET JA KYTKENNÄT Sähkökemiallisissa mittauksissa mitataan potentiaalia, virtaa tai näitä molempia samanaikaisesti. Jännitettä eli potentiaalieroa

Lisätiedot

Korroosion estäminen KORROOSIOKENNO KORROOSIONESTO KORROOSIONESTO. MT Korroosionestotekniikan teoreettiset perusteet

Korroosion estäminen KORROOSIOKENNO KORROOSIONESTO KORROOSIONESTO. MT Korroosionestotekniikan teoreettiset perusteet Korroosion estäminen MT-0.3301 Korroosionestotekniikan teoreettiset perusteet KORROOSIOKENNO Anodi - Hapetusreaktio - Hapettuneiden aineiden siirtyminen liuokseen e - Johde Elektronit siirtyvät anodilta

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

MT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET

MT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET LUENNON PÄÄASIAT MT-0.3301 KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET Korroosiokenno Evansin diagrammi E-pH diagrammi Passivoituminen 3. luento, lisää sähkökemiaa 2 Merivesi Anodi Katodi Teräs Veteen liuennut happi

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin

Lisätiedot

Korroosiomuodot KORROOSIOMUODOT 11/6/2015. MT Korroosionestotekniikan perusteet KORROOSIOMUODOT osa 2 KORROOSIO

Korroosiomuodot KORROOSIOMUODOT 11/6/2015. MT Korroosionestotekniikan perusteet KORROOSIOMUODOT osa 2 KORROOSIO MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet osa 2 Yleinen ja paikallinen korroosio Piste- ja rakokorroosio Raerajakorroosio Valikoiva liukeneminen Jännityskorroosio ja korroosioväsyminen Vetyhauraus 2

Lisätiedot

METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO

METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO 25.9.2014 Juha Kilpinen Tekninen Palvelu 1 METALLIN KORROOSIO Metallin korroosiolla tarkoitetaan sen syöpymistä ympäristön kanssa tapahtuvissa

Lisätiedot

Nd-Fe-B magneettien korroosio

Nd-Fe-B magneettien korroosio 1 Nd-Fe-B magneettien korroosio Elisa Isotahdon Magneettiteknologiakeskuksen miniseminaari Pori 24.1.2012 2 Sisältö Projektista Nd-Fe-B magneettien korroosiomekanismi Projektin kokeellinen osuus Mikrorakenteen

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

MT , Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät

MT , Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät MT-., Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät Impedanssispektroskopia Sähkökemiallinen impedanssipektroskopia Electrochemical Impedance Spectroscopy, EIS Mitataan pintaa kuvaavaa sähköistä piiriä eri taajuuksilla

Lisätiedot

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen! Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia

Lisätiedot

Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa

Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Olof Forsén, Antero Pehkonen, Jari Aromaa Aalto-yliopisto Timo Saario VTT 1 Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen

Lisätiedot

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

KORROOSIO KORROOSIOKENNO

KORROOSIO KORROOSIOKENNO MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet osa 1 Perusideoiden kertausta Yleinen ja paikallinen korroosio Yleinen tai tasainen korroosio Eroosiokorroosio 2 KORROOSIO KORROOSIOKENNO Korroosio fysikaalis-kemiallinen

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

PROSESSI - JA YM P ÄRI STÖTEKNII K AN OS ASTO I lmi ömalli nnus prosessi metallurgi assa, 201 2 Teema 4 Tehtävänanto ja työselostusohje 21.9.2012 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Normaalipotentiaalit

Normaalipotentiaalit Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero

Lisätiedot

Kuparikapselin korroosio

Kuparikapselin korroosio Kuparikapselin korroosio Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari April 24, 2018 Pauliina Rajala VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. Mikrobit Mikrobeilla tarkoitetaan mikroskooppisen

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

MT Korroosionestotekniikan perusteet

MT Korroosionestotekniikan perusteet Kurssin sisältö MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet dosentti Jari Aromaa Materiaalien, erityisesti metallien korroosioilmiöt sähkökemiallisen teorian pohjalta. Metallien liukenemisen perusteet

Lisätiedot

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi

Lisätiedot

Ilmastollinen korroosio

Ilmastollinen korroosio Ilmastollinen korroosio MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet Ilmastollinen korroosio Ilmastollinen korroosio yleisin korroosiotapahtuma osuus kaikista korroosiotapahtumista yli 80 % Ilmastollisella

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.

Lisätiedot

SÄHKÖKEMIALLISTEN MITTAUSMENETELMIEN HYÖ- DYNTÄMINEN OPTIMAALISESSA KUNNOSSAPIDOSSA

SÄHKÖKEMIALLISTEN MITTAUSMENETELMIEN HYÖ- DYNTÄMINEN OPTIMAALISESSA KUNNOSSAPIDOSSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Business and Management Tuotantotalouden tiedekunta Teknologiayrittäjyyden koulutusohjelma Kari Kärkkäinen SÄHKÖKEMIALLISTEN MITTAUSMENETELMIEN HYÖ- DYNTÄMINEN

Lisätiedot

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Määritelmät 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi ja sen sovelluksia

Lisätiedot

Kestääkö kuparikapseli

Kestääkö kuparikapseli Kestääkö kuparikapseli korroosiota 100 000 vuotta? Olof Forsén Materiaalitekniikan laitos KUPARIN KORROOSIONKESTÄVYYS Yleistä Kuparin korroosionkestävyys k on hyvä maassa, vedessä ja ilmassa maassa kuparin

Lisätiedot

Trimeta BBT. Ominaisuudet. Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle

Trimeta BBT. Ominaisuudet. Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle Trimeta BBT Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle Ominaisuudet erinomainen mikrobiologinen teho oluille ja muille juomille tyypillisiä mikroeliöitä

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Käsiteltävät aiheet... Mitä on diffuusio? Miksi sillä on tärkeä merkitys erilaisissa käsittelyissä? Miten diffuusionopeutta voidaan ennustaa? Miten diffuusio riippuu

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet. KORROOSIOYMPÄRISTÖT, Korroosio vedessä. Trends in metal use 2.10.2015 KORROOSIOYMPÄRISTÖT

MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet. KORROOSIOYMPÄRISTÖT, Korroosio vedessä. Trends in metal use 2.10.2015 KORROOSIOYMPÄRISTÖT KORROOSIOYMPÄRISTÖT MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet KORROOSIOYMPÄRISTÖT, Korroosio vedessä Ennen 1800-lukua käytettyjen metallien luku oli pieni ja korroosioympäristöt, eli ilma, maaperä ja

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

* vastaanottotarkastuksen parametrit. Materiaalikestävyys: Suositeltujen lämpötila- ja pitoisuusrajojen puitteissa Trimeta NOD soveltuu käytettäväksi:

* vastaanottotarkastuksen parametrit. Materiaalikestävyys: Suositeltujen lämpötila- ja pitoisuusrajojen puitteissa Trimeta NOD soveltuu käytettäväksi: Trimeta NOD Kuvaus: Hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma-, panimo- ja elintarviketeollisuuden käyttöön. Ominaisuudet: erittäin hyvä teho erityisesti juomateollisuudessa esiintyviä mikrobeja vastaan.

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

Ainutlaatuinen hapan yksivaihepesuaine panimoteollisuuden kiertopesuihin

Ainutlaatuinen hapan yksivaihepesuaine panimoteollisuuden kiertopesuihin Trimeta PLUS KUVAUS: VAHVUUKSIA Ainutlaatuinen hapan yksivaihepesuaine panimoteollisuuden kiertopesuihin Puhdistaa tehokkaasti Soveltuu erinomaisesti olutkiven poistoon Hyvä huuhtoutuvuus Soveltuu ruostumattomalle

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

KANDIDAATINTYÖ Erika Gröhn

KANDIDAATINTYÖ Erika Gröhn KANDIDAATINTYÖ 2011 Erika Gröhn Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelma ERIKA GRÖHN Impedanssimenetelmän käyttö in vitro -korroosiotutkimuksessa Kandidaatintyö

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Kuinka materiaalien pitkäaikaiskestävyys todennetaan

Kuinka materiaalien pitkäaikaiskestävyys todennetaan Kuinka materiaalien pitkäaikaiskestävyys todennetaan Sustainable Steel Construction seminaari 18.1.2016 Kauko Jyrkäs Laboratoriopäällikkö HAMK, Ohutlevykeskus Johdanto Materiaalien pitkäaikaiskestävyyden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste P3-topax 56 Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste OMINAISUUDET Erinomainen poistamaan mineraalisaostumia Poistaa hyvin rasvaa ja proteiinia Erittäin tehokas matalissa konsentraateissa Parannellut

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Innovatiivinen, hapan yksivaihepesuun ja desinfiointiin soveltuva tuote panimo- ja juomateollisuudelle.

Innovatiivinen, hapan yksivaihepesuun ja desinfiointiin soveltuva tuote panimo- ja juomateollisuudelle. P3-trimeta DUO Food & Beverage KUVAUS OMINAISUUDET Innovatiivinen, hapan yksivaihepesuun ja desinfiointiin soveltuva tuote panimo- ja juomateollisuudelle. Hyvä mikrobiologinen teho erityisesti panimoympäristössä

Lisätiedot

Pourbaix-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3

Pourbaix-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3 Pourbaix-diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3 Tavoite Oppia hyödyntämään Pourbaix-piirroksia esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Mikä

Lisätiedot

Osio 1. Laskutehtävät

Osio 1. Laskutehtävät Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna

Lisätiedot

Tehtäviä sähkökemiasta

Tehtäviä sähkökemiasta Tehtäviä sähkökemiasta 1. Millainen on sähkökemiallinen jännitesarja? Mitä sen avulla voidaan kuvata? Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta muodostaa kemiallisia yhdisteitä. Metallit on järjestetty

Lisätiedot

irrottaa tehokkaasti kerrostumia ei sisällä pinta-aktiivisia aineita

irrottaa tehokkaasti kerrostumia ei sisällä pinta-aktiivisia aineita Ultrasil 75 Kuvaus Hapan nestemäinen membraanien pesuaine Ominaisuudet irrottaa tehokkaasti kerrostumia ei sisällä pinta-aktiivisia aineita Konsentraatti Ulkonäkö: väritön/vaaleankeltainen neste* Varastointi:

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys. KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi

Lisätiedot

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen

Lisätiedot

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO Timo Saario VTT Temaattinen KYT-seminaari 29.04.2010 1 TAUSTAA - 1 Japanilainen tutkimusryhmä raportoi vuonna 2007 että CuOFP on altis sulfidien aiheuttamalle

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

DEE Polttokennot ja vetyteknologia DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologa Polttokennon hävöt 1 Polttokennot ja vetyteknologa Rsto Mkkonen Polttokennon tyhjäkäyntjännte Teoreettnen tyhjäkäyntjännte E z g F Todellnen kennojännte rppuu er

Lisätiedot

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,

Lisätiedot

Gentoon korroosiotestin tulokset

Gentoon korroosiotestin tulokset Kehittynyt, kirkas, vettä hylkivä pinnoite Gentoon korroosiotestin tulokset Korroosiotesti sähkökemiallisella impedanssispektroskopialla (EIS, Electrochemical Impedance Spectroscopy) Sähkökemiallista impedanssispektroskopiaa

Lisätiedot

Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun

Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun P3-ansep ALU Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun KUVAUS soveltuu erityisesti alumiinipinnoille erinomaiset pesevät ominaisuudet

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Akun toiminta perustuu täysin sähkökemiallisiin ilmiöihin + ja - materiaalin välillä elektrolyytin mahdollistaessa kemiallisenreaktion. Akun pääosina ovat anodi,

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

Konsentraatti Ulkonäkö: väritön/vaaleankeltainen neste *

Konsentraatti Ulkonäkö: väritön/vaaleankeltainen neste * P3-ultrasil 130 Kuvaus Vahvasti emäksinen, nestemäinen membraanien pesuaine Ominaisuudet poistaa tehokkaasti lika- ja mineraalisaostumaa ei sisällä tensidejä soveltuu useimmille yleisesti käytetyille kalvoille

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske

Lisätiedot

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen Yleisnimitys vaurioille, joissa ympäristö altistaa ennenaikaiselle vauriolle Lukuisia eri mekanismeja ja tyyppejä Tässä: Jännistyskorroosio

Lisätiedot