SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Aika klo 17:00-18:24 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 3 Asiantuntijat ja esteellisyydet tässä kokouksessa 5 4 Nuorisovaltuutetun ja asiantuntijoiden läsnäolo lautakunnan kokouksissa 5 Kuulutusten ja ilmoitusten julkaiseminen vuonna Elävän maaseudun osaprosessin sisäisen valvonnan raportti vuodelta 2016 ja sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle Elävän maaseudun osaprosessin käyttötalouden talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille sekä käyttösuunnitelman hyväksyminen 8 Yksityisteiden kunnossapitoavustusperiaatteet ja hakuaika 9 Keikyän riippusillan kunnostamista koskeva yleishyödyllinen investointihanke 10 Avustushakemus Saikkalanjoen kunnostuksesta Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämistä koskeva yleishyödyllinen investointihanke

2 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Aika klo 17:00-18:24 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Naatula Ilkka puheenjohtaja Lakkinen Sinikka jäsen, varapuheenjohtaja Koskinen Kirsi jäsen Mörtti Tapio jäsen Pärssinen Ari-Pekka jäsen Virtanen Seppo jäsen Huitula Hilkka varajäsen Jokinen Jenni kaupunginhallituksen edustaja Pylsy Katariina maaseutujohtaja Jukarainen Outi pöytäkirjanpitäjä Poissa Rajala Timo jäsen Toivo Johanna jäsen Toivola Helvi jäsen Välimäki Kim nuorisovaltuuston edustaja Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Ilkka Naatula puheenjohtaja 1-11 :t Outi Jukarainen pöytäkirjanpitäjä Hilkka Huitula Seppo Virtanen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä klo Elävän maaseudun hallintotoimisto, III-kerros, Puistokatu 10, Sastamala

3 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MAALTK Kuntalain 58 :n mukaan muu kunnan toimielin, kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsun sisällöstä ja lähettämisestä on yleensä määrätty hallintosäännössä. Hallintosäännön 47 :n mukaan kokouskutsu lähetetään sähköisesti ja siinä on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä, mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään tai toimitetaan sähköisesti mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

4 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta MAALTK Hallintosäännön 49 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. että maaseutulautakunnan pöytäkirja tarkastetaan kahden valitun jäsenen toimesta heti kokouksen jälkeen 2. valita tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi Helvi Toivolan ja Seppo Virtasen. Päätös: Valittiin Hilkka Huitula ja Seppo Virtanen. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

5 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Asiantuntijat ja esteellisyydet tässä kokouksessa MAALTK Hallintosäännön 47 :n mukaan jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus maaseutulautakunnan kokouksessa on kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, teknisellä johtajalla, kaupunginhallituksen edustajalla sekä nuorisovaltuuston valitsemalla edustajalla, jonka puheoikeudesta lautakunta tekee eri päätöksen (HS 47 ). Muiden läsnäolosta päättää lautakunta erikseen tapauskohtaisesti. Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaan viranhaltija, työntekijä ja luottamushenkilö on itse päävastuussa esteellisyytensä arvioimisessa. Tästä huolimatta myös esimiesten ja toimielinten esittelijöiden tulee valvoa, että esteelliset eivät osallistu päätöksentekoon. Toimielimen jäsenen esteellisyyden ratkaisee toimielin itse. Jäsenten mahdolliset pysyvät esteellisyydet tulee kirjata toimielimen järjestäytymiskokouksessa. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää, että hallintosäännön mukaisen läsnäolo- ja puheoikeuden omaavien lisäksi tässä kokouksessa ei ole maaseutujohtaja Katariina Pylsyn lisäksi läsnä muita asiantuntijoita. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

6 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Nuorisovaltuutetun ja asiantuntijoiden läsnäolo lautakunnan kokouksissa MAALTK Hallintosäännön 47 :n mukaan nuorisovaltuuston valitsemilla edus tajil la on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan kokouksissa edellyttäen, että toimielin tekee siitä erik seen päätöksen. Läsnäolo-oikeutta ei kuitenkaan voida myöntää sa las sa pidet tä vi en asioiden osalta. Kaupunginhallitus on antanut toimielimille ohjeen, jonka mukaan asiantun ti joi den osallistumisesta kokouksiin tulee tehdä erillinen pää tös. Tämän ohjeen antaminen on osa sisäistä valvontaa. Asiantuntijan tulee olla, milloin tarpeelliseksi harkitaan, saapuvilla kokouk sis sa kun hänen valmistelemaansa asiaa käsitellään. Kau pun ginhal li tuk sen mukaan asiantuntijoiden ajankäytön kannalta on koh tuul lista kohdentaa läsnäolo asioihin, joissa heillä on asian tun te mus ta. Maaseutulautakunnan kokouksissa on hallintosäännön mu kaan lautakunnan jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, teknisellä johtajalla ja kau pun gin hal li tuk sen edustajalla. Nuorisovaltuusto valitsee keskuudestaan edustajaksi maaseutulau takun taan vuodeksi 2017 varsinaisen jäsenen ja hänelle va ra jä se nen. Edustajat nimetään seuraavassa kokouksessa niiden ol les sa selvillä siihen mennessä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseutujo: Maaseutulautakunta päättää, että sen ko kouksis sa vuonna 2017 on läsnäolo- ja puheoikeus hal lin to sään nön mu kaises ti nuorisovaltuuston valitsemalla edustajalla ja varaedustajalla sekä tarvittaessa maaseutupäälliköllä (Kalevi Korhonen), lomatoimenpäälliköllä (Raili Puro), katurakennusmestarilla (Jouni Kankaanpää), kaupungin puutarhurilla (Reijo Saari). Lisäksi kokouksissa toimii pöytäkirjanpitäjänä hallintosihteeri (Outi Jukarainen) ja varalla taloussihteeri (Mailis Ahvonen). Lisäksi lau ta kun ta voi kutsua kokoukseen eri asiantuntijoita. Maaseutulautakunnan alaisen toimielimen (yksityistiejaoston) kokouksissa on esittelijällä (Katariina Pylsy) läsnäolo- ja puheoikeus. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

7 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Kuulutusten ja ilmoitusten julkaiseminen vuonna 2017 MAALTK Kaupunginvaltuusto on päättänyt pitämässään kokouksessa :n 64 kohdalla, että muut viralliset, lakiin tai asetukseen pe rus tu vat kunnalliset kuulutukset ja ilmoitukset vuonna 2017 jul kaistaan Alueviestissä ja Tyrvään Sanomissa näiden tarjousten mu kai ses ti, - muut kunnalliset ilmoitukset julkaistaan harkinnan mukaan Alue viestis sä ja/tai Tyrvään Sanomissa sen mukaan kuin kukin vas tuu alue/-yksik kö päättää sekä - viran- ja toimenhakuilmoitukset julkaistaan harkinnan mukaan sa noma leh dis sä ja ammattijulkaisuissa. Sotesin yhteistoiminta-aluetta koskevia kuulutuksia kaupunki voi harkin tan sa mukaan julkaista myös muissa lehdissä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää, että viralliset, lakiin tai asetukseen perustuvat kuulutukset ja ilmoitukset vuonna 2017 julkaistaan Alueviestissä ja Tyrvään Sanomissa sekä kaupungin kotisivuilla. Viran - ja toimenhakuilmoitukset voidaan julkaista harkinnan mukaan muissakin sanomalehdissä ja ammattijulkaisuissa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

8 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Elävän maaseudun osaprosessin sisäisen valvonnan raportti vuodelta 2016 ja sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle /02.02/2016 MAALTK Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla riskejä tunnistetaaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Sisäinen valvonta toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Ohje sisältää talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä täydentävää ohjeistusta: - toimivallasta ja vastuista - päätöksenteosta - talouden ja toiminnan suunnittelusta ja seurannasta - henkilöstöstä - kirjanpidosta ja maksuliikenteestä - omaisuuden hallinnoinnista - tietoturvasta - avustuksista, sopimuksista sekä valtionosuuksista - projektitoiminnasta - riskienhallinnasta ja arvioinnista Ydinprosessit laativat vuosittain raportin sisäisen valvonnan toteuttamisesta tilivuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Raportit saatetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle sekä edelleen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajille. Suunnitelman ja raportin tulee sisältää seuraavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osa-alueet: - Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen - Tavoitteiden toteutuminen sekä seurantatiedon oikeellisuus, riittävyys, ajantasaisuus ja luotettavuus - Varojen käytön valvonta - Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus - Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta - Sopimustoiminta - Sisäisen tarkastuksen järjestäminen - Riskienhallinnan järjestäminen - Ulkoistettujen palveluiden laadun seuranta ja valvonta - Päätöksenteko, johtaminen sekä johdon tietoisuus kontrolliympäristön toimivuudesta. Oheismateriaalina Elävän maaseudun sisäisen valvonnan raportti vuodelta 2016 ja sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, maaseutupäällikkö

9 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Kalevi Korhonen, lomituspalvelupäällikkö Raili Puro. Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta hyväksyy Elävän maaseudun sisäisen valvonnan raportin vuodelta 2016 ja Elävän maaseudun sisäisen valvonnan suunnitelman vuodelle Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

10 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Elävän maaseudun osaprosessin käyttötalouden talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille sekä käyttösuunnitelman hyväksyminen 583/02.02/2016 MAALTK Sastamalan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarvion vuodelle 2017 ja taloussuunnitelman vuosille Kaupunginvaltuuston linjaamien talouden sopeuttamistoimenpiteiden valmistelua ja toteutusta jatketaan edelleen vuonna Prosessien tulee sovittaa toimintansa siten, että valtuuston myöntämät määrärahat eivät ylity. Prosessien yhteisiä tehtäviä. Erityisesti on huomioitava: - Elinvoiman vahvistaminen ja myönteinen viestintä ovat koko kaupunkikonsernin yhteinen tehtävä. Osaprosesseille on määritelty erikseen myös omia sitovia elinvoimatavoitteita. - Jokaisen prosessin ja yksikön tehtävänä on oman toimintansa kautta edistää kuntalaisten hyvinvointia. Talousarviossa on määritelty hyvinvointityön painopisteet sekä erityisesti seurattavat hyvinvointimittarit. - Perhepalveluverkoston toiminta jatkuu osana prosessien ja yksiköiden normaalia toimintaa ja päätöksentekomenettelyä. Tulevana haasteena on varmistaa toimintamallin jatkuvuus, toimivuus ja kustannustehokkuus myös uudessa toimintaympäristössä sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen. - Aktiivinen työllisyydenhoito ja kustannusten hallinta edellyttävät, että jokainen kaupunkikonsernin yksikkö tarjoaa kuntouttavan työtoiminnan paikkoja aktivointivelvoitteen piirissä oleville pitkäaikaistyöttömille ja jokaisessa yksikössä tulee olla nimettynä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden ohjaustyöstä vastaava henkilö/henkilöt. - Kaupungin eri yksiköiden tulee toimia aktiivisesti myös velvoitetyöllistettyjen työpaikkojen järjestämisessä ja osallistua myös muihin työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kuntakokeilun edellyttämiin työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin tarvittavassa laajuudessa. - Vuonna 2017 yhteisiä valmistelutehtäviä ovat lisäksi toimintamallin ja säännöstön uudistaminen, uuden strategian valmistelu sekä tulevien muutosten ennakointi ja muutosjohtamisen vahvistaminen. - Hankintaohjeistus päivitetään ja prosessien hankintaosaamista lisätään täsmäkoulutuksin. - Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kaupungin toimintaan, rahoitukseen ja tukipalveluiden tuottamiseen arvioidaan uudistuksen valmistelun rinnalla.

11 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Elävän maaseudun toiminnan painopisteet ja tuottavuustoimenpiteet vuonna 2017: - Edistetään sähköistä asiointia: Sähköinen asiointi tehostaa toimintoja, vähentää virheitä ja tallennustyövoiman tarvetta sekä parantaa työhyvinvointia - Maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmää uudistetaan yrittäjälähtöiseksi ja järjestelmää tehostetaan ja yhdenmukaistetaan EU:n valtiontukea koskevien säädösten kanssa - Tarkistetaan yksityisteiden kunnossapitoavustuskriteereitä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, maaseutupäällikkö Kalevi Korhonen, lomituspalvelupäällikkö Raili Puro. Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta hyväksyy ja merkitsee valtuuston hyväksymän talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman tiedoksi sekä hyväksyy Elävän maaseudun osaprosessin käyttösuunnitelman valtuuston hyväksymällä sitovuustasolla oheismateriaalin mukaisena. Käyttösuunnitelma on nettositova suhteessa lautakuntaan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

12 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Yksityisteiden kunnossapitoavustusperiaatteet ja hakuaika 88/ /2016 MAALTK Kaupunginhallitus päätti , että yksityisteiden kunnossapitoavustusperiaatteet ovat alkaen seuraavat: 1. Yksityisteiden kunnossapitoavustusta tulee hakea sähköisesti vuosittain kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. 2. Yksityisteiden vuosittainen kunnossapitoavustus on 65 % edellisen vuoden yksityistiehen kohdistuneista ja toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 700 /km, kuitenkin siten, että kunnossapitoavustuksen kilometrikohtainen avustussumma määräytyy vuosittain lopullisesti jätettyjen avustushakemusten ja talousarvioon varatun määrärahan suhteessa. Hallintokustannuksia ei hyväksytä osana kunnossapitomenoja. Yksityisteiden kunnossapitoavustuksia ei sidota maanrakennusindeksiin. 3. Edellisestä kohdasta poiketen kaupungin hoidosta lukien irtisanottujen yksityisteiden vuosittainen kunnossapitoavustus (ilman kustannustositteita) on vuosina 2015 ja 2016 enintään 700 /km/vuosi (vuosittainen kilometrikohtainen avustussumma määräytyy kohdassa 2 määritellyllä tavalla). Avustuksen saannin edellytyksenä on, että tiekunta hakee kunnossapitoavustuksen sähköisesti vuosina 2015 ja 2016 kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. 4. Avustusta myönnetään ainoastaan järjestäytyneille tiekunnille eli tie on toimituksessa perustettu ja tiekunnalle on valittu hoitokunta tai toimitsijamies sekä yksityistie on merkitty Maanmittaustoimiston yksityistierekisteriin. Tiekunnan toiminnan tulee olla yksityistielain säädösten mukaista. Avustus voidaan maksaa vain tiekunnan tilille. 5. Avustettavan yksityistien tulee olla henkilöautolla ajokelpoinen, tie tulee pitää talvella aurattuna ja tiellä tulee olla pysyvää asutusta, vähintään yksi pysyvä ympärivuotisesti asuttu talous. Avustusta maksetaan viimeiseen vakituiseen asuntoon asti. 6. Jos kyseessä on läpikulkutie, ei pysyvää asutusta edellytetä, mutta tien tulee olla henkilöautolla ajokelpoinen ja tie tulee pitää talvella aurattuna. Läpikulkutielle maksetaan avustus koko tien pituudelle. Jos läpikulkutie sijoittuu Sastamalan lisäksi jonkun muun kunnan alueelle ja vaikka Sastamalan puolella ei olisikaan asutusta, maksetaan kunnossapitoavustus Sastamalan puolella olevalle tien koko pituudelle. 7. Avustusta ei makseta pelkästään metsäteille eikä loma-asutuksen

13 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta teille. 8. Yksityisteiden kunnossapitoavustusta voidaan myöntää vain niitä maksettuja tositteita vastaan, jotka on kirjattu tiekunnan kirjanpitoon. Talkootyötä ei hyväksytä osana kunnossapitomenoja. 9. Jos Sastamalan kaupunki myöntää tiekunnalle yksityistien kunnossapitoavustusta, ei tien käyttämistä muihin kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuviin kuljetuksiin saa kieltää. Kunnossapitoavustus voidaan evätä osittain tai kokonaan, jos tiekunta määrää käyttömaksun tai yksikkömaksun kaupungin toimesta järjestetyille normaaleille koululaiskuljetuksille. Jos tiekunta toteaa kaupungin toimesta järjestetyn liikennöinnin kohtuuttomaksi, neuvotellaan liikennejärjestelyistä kaupungin kanssa. 10. Sastamalan kaupunki tarkistaa vuosittain osan hakemuksista ja tiekunta on silloin velvollinen toimittamaan maaseutulautakunnalle tilinpäätöksen tai tiliotteet lautakunnan esittämältä ajalta, jotka osoittavat todelliset kustannukset. Tarvittaessa voidaan pyytää tarkempi selvitys tiekunnan kirjanpidosta. Jos tarkastuksessa havaitaan epäselvyyksiä tai puutteita, on maaseutulautakunnalla oikeus hylätä yksityistieavustushakemus päätöksensä mukaisesti edelliseltä, kuluvalta ja/tai seuravalta vuodelta. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää, että yksityisteiden kunnossapitoavustuksia koskeva hakuaika alkaa ja päättyy Avustuksen saannin edellytyksenä on, että tiekunta hakee kunnossapitoavustusta sähköisesti. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Hakuajasta ilmoitetaan Tyrvään Sanomissa, Alueviestissä ja kaupungin kotisivuilla sekä kirjeellä niille tiekunnille, joille on luotu sähköiset hakutunnukset. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p MAALTK Sastamalan kaupungin myöntämät yksityisteiden kunnossapitoavustusperiaatteet tulee käsitellä ennen vuoden 2017 hakuaikaa, koska kaupungin hoidosta lukien irtisanottujen yksityisteiden vuosittainen erikoiskunnossapitoavustus oli voimassa vain vuodet 2015 ja Edellä mainittujen yksityisteiden vuosittainen kunnossapitoavustus (ilman kustannustositteita) oli vuosina 2015 ja 2016 enintään 700 /km/vuosi. Avustuksen saannin edellytyksenä oli, että tiekunta haki kunnossapitoavustuksen sähköisesti vuosina 2015 ja 2016 kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

14 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupungin hoidosta lukien irtisanottujen yksityisteiden vuosittainen kunnossapitoavustushakemus käsitellään vuodesta 2017 alkaen kohdan 2. mukaisesti. Yksityisteiden kunnossapitoavustusperiaatteet alkaen: 1. Yksityisteiden kunnossapitoavustusta tulee hakea sähköisesti vuosittain kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. 2. Yksityisteiden vuosittainen kunnossapitoavustus on 65 % edellisen vuoden yksityistiehen kohdistuneista ja toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 700 /km, kuitenkin siten, että kunnossapitoavustuksen kilometrikohtainen avustussumma määräytyy vuosittain lopullisesti jätettyjen avustushakemusten ja talousarvioon varatun määrärahan suhteessa. Hallintokustannuksia ei hyväksytä osana kunnossapitomenoja. Yksityisteiden kunnossapitoavustuksia ei sidota maanrakennusindeksiin. 3. Avustusta myönnetään ainoastaan järjestäytyneille tiekunnille eli tie on toimituksessa perustettu ja tiekunnalle on valittu hoitokunta tai toimitsijamies sekä yksityistie on merkitty Maanmittaustoimiston yksityistierekisteriin. Tiekunnan toiminnan tulee olla yksityistielain säädösten mukaista. Avustus voidaan maksaa vain tiekunnan tilille. 4. Avustettavan yksityistien tulee olla henkilöautolla ajokelpoinen, tie tulee pitää talvella aurattuna ja tiellä tulee olla pysyvää asutusta, vähintään yksi pysyvä ympärivuotisesti asuttu talous. Avustusta maksetaan viimeiseen vakituiseen asuntoon asti. Avustus suhteutetaan yksityistiehen kohdistuneiden ja toteutuneiden kustannusten kokonaismäärään ja matkaan viimeiseen vakituiseen asuntoon. 5. Jos kyseessä on läpikulkutie, ei tiellä edellytetä pysyvää asutusta, mutta tien tulee olla henkilöautolla ajokelpoinen ja tie tulee pitää talvella aurattuna. Läpikulkutielle maksetaan avustus koko tien pituudelle. Jos läpikulkutie sijoittuu Sastamalan lisäksi jonkun muun kunnan alueelle ja vaikka Sastamalan puolella ei olisikaan asutusta, maksetaan kunnossapitoavustus Sastamalan puolella olevalle tien koko pituudelle. 6. Jos yksityistie käsittää sekä päättyviä- että läpikulkuteitä, pitää tieosuudet jaotella kunnossapitoavustushakemusta laadittaessa. Lopullinen avustussumma määräytyy läpikulku- ja päättyvien teiden pituuksien mukaan. Jos jokin osuus yksityistiestä on läpikulkutietä, ei se muuta koko yksityistietä läpikulkutieksi.

15 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Avustusta ei makseta pelkästään metsäteille eikä loma-asutuksen teille. 8. Yksityisteiden kunnossapitoavustusta voidaan myöntää vain niitä maksettuja tositteita vastaan, jotka on kirjattu tiekunnan kirjanpitoon. Talkootyötä ei hyväksytä osana kunnossapitomenoja. 9. Jos Sastamalan kaupunki myöntää tiekunnalle yksityistien kunnossapitoavustusta, ei tien käyttämistä muihin kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuviin kuljetuksiin saa kieltää. Kunnossapitoavustus voidaan evätä osittain tai kokonaan, jos tiekunta määrää käyttömaksun tai yksikkömaksun kaupungin toimesta järjestetyille normaaleille koululaiskuljetuksille. Jos tiekunta toteaa kaupungin toimesta järjestetyn liikennöinnin kohtuuttomaksi, neuvotellaan liikennejärjestelyistä kaupungin kanssa. 10. Sastamalan kaupunki tarkistaa vuosittain osan hakemuksista ja tiekunta on silloin velvollinen toimittamaan maaseutulautakunnalle tilinpäätöksen tai tiliotteet lautakunnan esittämältä ajalta, jotka osoittavat todelliset kustannukset. Tarvittaessa voidaan pyytää tarkempi selvitys tiekunnan kirjanpidosta. Jos tarkastuksessa havaitaan epäselvyyksiä tai puutteita, on maaseutulautakunnalla oikeus hylätä yksityistieavustushakemus päätöksensä mukaisesti edelliseltä, kuluvalta ja/tai seuravalta vuodelta. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää, että yksityisteiden kunnossapitoavustuksia koskeva hakuaika alkaa ja päättyy Avustuksen saannin edellytyksenä on, että tiekunta hakee kunnossapitoavustusta sähköisesti. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Hakuajasta ilmoitetaan Tyrvään Sanomissa, Alueviestissä ja kaupungin kotisivuilla sekä kirjeellä niille tiekunnille, joille on luotu sähköiset hakutunnukset. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

16 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Keikyän riippusillan kunnostamista koskeva yleishyödyllinen investointihanke MAALTK Keikyän riippusilta sijaitsee Keikyän kylässä Sastamalassa ja ylittää Kokemäenjoen. Kuohuvan Äetsänkosken yli rakennettiin ensimmäinen riippusilta vuonna 1919 työväen kulkua varten Hossan talon kohdalta Myllysaaren kautta Äetsän tehtaiden Pehulan puoleiseen rantaan. Silta oli keinuva, kapea kävelysilta. Toinen riippusilta valmistui Pituudeltaan tämä Suomen pisin puinen riippusilta on 228 m ja leveydeltään 165 cm. Silta rakennettiin Keikyän kunnan ja Finnish Chemicals Oy:n rahoituksella Peevolasta Pehulaan. Silta on pyörähti tuulessa osittain ympäri vuonna 1957, jonka jälkeen silta on korjattu ja siihen on lisätty tuuliankkurointivaijerit. Tämä Suomen pisin puinen riippusilta on kevyenliikenteen käytössä, ajoneuvoliikenne ei ole sillalla sallittu. Sillan kokonaispituus on aiempien tarkastelujen mukaan noin 242 m. Silta vaatii laajan peruskorjauksen, jotta historiallinen silta säilyy asukkaiden ja matkailijoiden käytössä myös tulevaisuudessa. Riippusilta on viehättävä kauniissa ympäristössä ja niinpä sen kautta kulkevat monet kävely- ja pyöräilyreitit kautta vuoden. Keikyä talolla pidetyssä hankeillassa paikalliset asukkaat toivat ponnekkaasti esille, että riippusilta on alueen tärkeä kulkuväylä, maisemallisesti arvokas, elämyksellinen ja vetovoimainen turistikohde. Riippusilta on myös paikallistenasukkaiden tärkeä kuntoliikuntakohde. Monet lenkkipolut kulkevat riippusillan kautta ja sillalla koetaan monet elämykset tuulista ja tuiverruksista aina auringon nousuun ja laskuun. Riippusilta palvelee myös suurta asukasmäärää päivittäistoimintojen helpottajana, esimerkiksi se lyhentää kauppareissujenpituutta. SiIlan pylonit ovat teräsrakenteisia, kansi puurakenteinen ja maatuet massiivisia betonirakenteita. Sillalle tehtiin laajennettu yleistarkastus Tarkastuksen yhteydessä otettiin kasvukairanäytteitä puurakenteista. Tarkastuksen tekivät A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä Jetta Uotila (päätarkastaja) ja Markku Äijälä (sisäinen laadunvarmistus). Tehdyn tarkastuksen perusteella merkittävimmät vauriot ja ongelmat sillassa ovat: 1) puisten poikkipalkkien lahovauriot ja halkeilu 2) kaidejohteiden lahovauriot 3) pohjoisen sillan riippuköysien ja -tankojen korroosiovauriot 4) tuulivaijerien löysyys. Tehdyn tarkastuksen perusteella muita vaurioita ja ongelmia ovat: 1) eteläisen sillan riippuköysien ja -tankojen korroosiovauriot

17 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta ) pylonien teräsrakenteiden korroosiovauriot 3) kaidepylväiden lahovauriot ja kaiteiden maalihilseily 4) kaidejohteiden väliset raot ovat nykyohjeistuksen mukaan liian suuret 5) eteläisen sillan ankkurien teräsrakenteet ovat osittain maan peitossa 6) eteläisen päädyn penkereen riipputankojen vääntyminen 7) kansilankutus on hieman kulunut ja yksittäisiä nauloja on löystynyt 8)sillan kaikissa rakenteissa on sammalta, likaa, tms. 9) eteläisimmän välituen pinnoitteen hilseily ja tuen rapautuma 10) välitukien töherrykset. Sillan kantavien teräsrakenteiden maalaus ja korroosiovauriot eivät vaadi kiireellisiä toimenpiteitä, mutta niiden korjaaminen seuraavan 5 vuoden sisään estää vakavammat seurannaisvaikutukset. Kannen poikkipalkeissa lahovauriot ja vetotankojen kohdilla esiintyvä halkeilu edellyttää puisten poikkipalkkien uusimista seuraavan 3 vuoden aikana. On suositeltavaa tarkastella mahdollisuus uusia poikkipalkit teräsrakenteisina. Seuraavan 10 vuoden sisällä tulee varautua puukannen uusimiseen. Seuraavan 5-10 vuoden sisällä tulee varautua puisten kaiteiden uusimiseen. Katkenneiden johteiden uusiminen on tehtävä heti. Sillan kunnostamisen lisäksi on tarvetta lisätä viitoitusta sillalle ja ilmoitustaulu, jossa kuvataan sillan historiaa tarkemmin. Ilmoitustaulu palvelee myös asukkaita ja kyläyhdistystä. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoite on kunnostaa historiallinen riippusilta. Hankkeen alatavoitteita ovat: lisätä matkailijoiden ja asukkaiden tietämystä riippusillasta houkutella läpikulkuliikennettä pysähtymään riippusillalle Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa Sillan peruskorjaukseen A-Insinöörit Suunnittelu Oy suosittelee sisällytettäväksi seuraavat toimenpiteet: 1) poikkipalkkien uusiminen, tutkittava mahdollisuus uusia poikkipalkit teräsrakenteisina paremman pitkäaikaiskestävyyden varmistamiseksi 2) kaiteiden uusiminen ja kaiteen suojaverkon lisääminen 3) tuulivaijerien kiristäminen 4) pohjoisen sillan teräsosien uusintamaalaus 5) eteläisen sillan teräsosien paikkausmaalaus 6) vaijerilukkojen ja koussien paikkausmaalaukset 7) maan ja kasvillisuuden poisto ankkurien teräsosien päältä 8) kiinnitysosien uusiminen 9) puukannen uusiminen 10) välituen betonin paikkaaminen 11) pengerkaiteiden uusiminen 12) töherrysten poistaminen 13) puuston raivaus

18 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Sillan nykyinen kunto muodostaa turvallisuusriskin, sillä kaiteiden johteet ovat paikoin lahonneet poikki. Lisäksi johteiden vapaat välit ovat suuremmat kuin kevyen liikenteen sillalla on sallittu. Investointeihin käytetyt urakoitsijat kilpailutetaan. Kaikissa hankittavissa investoinneissa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen kriteereihin ja energiansäästöä tukeviin ratkaisuihin. Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen Leader-strategiaan. Miten hakijan aiemmat hankkeet on huomioitu? Hanke toteuttaa maaseutuohjelman tavoitteita lisäämällä maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua kunnostamalla historiallisen nähtävyyden ja paikallisen kulkureitin asukkaille ja matkailijoille. Joutsenten reitin Luova Laakso 2020-ohjelmassa tuetaan kylien infrastruktuuria ja tämä hanke toteuttaa sitä tavoitetta. Sastamalan kaupunki ei ole hakenut aiemmin rahoitusta sillan kunnostamiseen Joutsenten reitiltä. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu Hankkeen toiminta-alueena on Keikyän riippusilta osoitteessa: Myllytie 33, Sastamala. Kohderyhmänä ovat kaikki asukkaat ja matkailijat. Hankkeesta on tiedotettu paikallisyhdistysten kokouksissa. Sillan kunnostaminen palvelee koko Keikyän asukkaita, mökkiläisiä, yrittäjiä ja matkailijoita. Aikataulu: hanke toteutetaan välisenä aikana. Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen? Riippusilta säilyy aktiivisena kohtaamispaikkana asukkaille ja kyläyhdistykselle hankkeen päättymisen jälkeen. Sillan kunnosta pidetään huolta ja sillalle houkutellaan kävijöitä hyvän viitoituksen avulla. Hanke mahdollistaa monipuoliset tapahtumat sillan kupeessa, muun muassa siltatanssit kyläyhdistyksen toimesta. Tiedottaminen Hankkeesta tiedotetaan paikallislehdistössä sekä yhdistysten kokouksissa ja tapahtumissa. Hankkeesta laaditaan loppuraportti hankkeen päättyessä. Hankkeen kustannusarvio on euroa, alv 0 %. Hankkeen hakijana on Sastamalan kaupunki Valmisteluvastuu: Pasi Lähteenmäki, Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää

19 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta jättää Joutsenten Reitin hallitukselle Keikyän riippusillan kunnostusta koskevan yleishyödyllisen investointihankehakemuksen kustannusarvioltaan euroa. 2. hakea Keikyän riippusillan yleishyödylliselle investointihankkeelle 36 % eli euroa julkista rahoitusta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

20 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Avustushakemus Saikkalanjoen kunnostuksesta 61/ /2017 MAALTK Mouhijärvi-Seura ja Uotsolan Asukasyhdistys ovat jättäneet maaseutulautakunnalle esitykset Saikkalanjoen kunnostuksesta: "Mouhijärvellä on monia vuosia haikailtu vesiliikenteen palauttamisesta Saikkalanjoelle. Täten päästäisiin laivalla Uotsolasta Mätikköjärveltä jokea pitkin Häijääseen Tupurlanjärveen, josta taas on yhteys Otamusjoen kautta Piikkilänjärveen ja Leukaluista Kuloveteen. Tällä vesiyhteydellä on ollut vuosisataiset perinteet kulkuväylänä ja suuri merkitys aikoinaan tukkien uitossa. Merkittävä ajanjakso oli vv , jolloin tällä väylällä kuljettiin höyrylaivalla. Esteenä oli Saikkalankoski. Täten kulki Ahto Mätiköltä Selkeen rannasta jokeen Saikkalankosken yläpuolelle ja sen alapuolella odotti Mouhijärvi, joka seilasi aina Siuron aseman luokse. Laivat oli rakennettu Häijäässä Hiikon sahalla, tekijöinä veljekset Albert, Eero ja Enok Saarinen. Ahto oli 11 metriä pitkä ja siihen mahtui 34 matkustajaa. Mouhijärvi oli hieman isompi, 13,5 metriä pitkä ja siihen mahtui 44 matkustajaa. Laivamatka Mouhijärveltä Siuroon kesti muutaman tunnin. Matkustajat ehtivät asioida siellä tai jopa käydä junalla Tampereella ja palata kotiin vielä samana iltana. Laivaliikenne päättyi, kun linja-auto voitti sen matkan vaivattomuudessa ja nopeudessa. Kun Saikkalankoski perattiin 1950-luvulla, laski veden korkeus ja joessa kulkeminen kävi vaikeaksi. Vuosina toteutettiin yhteishankkeena Mouhijärven, Nokian ja Vammalan toimesta Myötävirta -hanke, jolloin jokea perattiin 8 metriä leveäksi väyläksi. Silloin jäi muutamaan paikkaan lähinnä siltojen kohdalle kookkaita irtokiviä, jotka käyvät veneiden pohjiin kiinni, mikäli sopivaa ajoreittiä ei täysin tunneta. Lisäksi ongelmia tuottavat vuosittain jokeen kaatuvat puut sekä vanhat uppopuut. Niitä on talkootyönä yritetty poistaa. Näkemyksemme on, että jos nyt keväällä käydään joki läpi ponttoonikaivurilla ja poistetaan kyseiset kivet ja jokeen uponneet puut, joki saataisiin kulkukelpoiseksi kanooteille ja moottoriveneille. Väylällä on järjestetty paljon melontaretkiä - pari kertaa jopa 16 hengen jättikanootilla. Jokiuoman kunnostus tulee parantamaan ja lisäämään veneilykäyttöä nykyisestä. Tällä Saikkalanjoen kunnostuksella olisi huomattava matkailullinen ja virkistyksellinen merkitys paikkakunnalla ja se sopisi hyvin Suomi 100 -juhlavuoden hankkeeksi. Paikalliset yhdistykset ovat sitä kauan havitelleet, mutta siihen ei resurssit riitä. Hanke tarvinnee lupamenettelyn ja asukkaiden kuulemista ja siten viranomaisapua. Yhdistykset voivat tulla mukaan voimavarojensa mukaan. Hankkeen

21 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta alustava kustannusarvio olisi noin 4750 euroa." Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää avustaa jo olemassaolevien matkailuvirtojen tukemiseksi kokeiluluontoisesti Saikkalanjoen kunnostusta euron suuruisella määrärahalla, mikäli Mouhijärven alueen yhdistykset ovat hankkeessa mukana ja ottavat osaa hankkeen kustannuksiin euron osalta. Avustus (3 250 euroa) maksetaan työn valmistumisen ja katselmuksen jälkeen kustannuspaikalta Maaseudun kehittäminen. Mikäli hankkeen toteuttaminen vaatii esim. Ely-keskuksen tai muiden viranomaisten lupia, ne on oltava ennen toimenpiteiden aloittamista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

22 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämistä koskeva yleishyödyllinen investointihanke 277/ /2014 MAALTK Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta on päätöksellään hakenut 127,2 hehtaarin suuruisen määräalan suojelemista Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) puitteissa. Määräala sijaitsee Sastamalan kaupungin Heinosen kylässä sijaitsevilla tiloilla Paavinhattu RN:o 1:39 ja Louhi RN:o 3:21. Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut rauhoituspäätöksen luonnonsuojelualueen perustamisesta. Kesän ja syksyn 2015 aikana Sastamalan kaupunki on laatinut Pirkanmaan Ely-keskukselle alueen hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa määritellään alueella tehtävät toimenpiteet sekä hoito ja ylläpito. Sastamalan kaupungin omistuksessa oleva, keväällä 2015 perustettu, Ritajärven luonnonsuojelualue sisältää 127 ha luonnontilaista metsämaata ja 50 ha järviä. Sastamalan kaupunginhallitus hyväksyi Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman ja lähetti sen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vahvistettavaksi. Ely-keskus hyväksyi hoito- ja käyttösuunnitelman muutoksitta. Ritajärven luonnonsuojelualue otti osaa vuonna 2016 ympäristöministeriön Suomen paras maisemahankekilpailuun ja sai kunniakirjan ansiokkaasta maisemahankkeesta. Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi Ritajärven luonnonsuojelualueelle Pirkanmaan ympäristöpalkinnon Kansallispuistoilla ja muilla suojelualueilla on tulevaisuudessa suuri merkitys matkailun vetovoimatekijöiden ja elinvoiman vahvistamisessa. Ritajärven luonnonsuojelualueen hyödyntäminen matkailussa on eräs mahdollisuus, jolla voidaan synnyttää uusia yrittäjien yhteistyökuvioita. Hoito- ja käyttösuunnitelman sivulla 40 kerrotaan Valkeajärven kodasta maininnalla. "On perusteltua sijoittaa kota ja puuliiteri huoltotien päähän Paavinhatun alueelle, jossa ei ole merkittäviä luontoarvoja ja jonne on mahdollista päästä tarpeen vaatiessa myös hälytysajoneuvolla. Kodan rakentamisesta on käyty useita keskusteluja alueen sidosryhmien kanssa. Jotta virkistysalue koettaisiin asianmukaisena ja houkuttelevana, alueen tarjonta taukopaikkoineen on äärimmäisen tärkeää. Kunnollisen ja nykyaikaisen taukotuvan tarve nähdään suurena, jotta esimerkiksi aluetta käyttävät partiolaiset tai 4H-yhdistykset voisivat väliaikaisesti majoittua. valkeajärven laavu ja Alisen Ritajärven mökki koetaan tähän tarkoitukseen melko epäkäytännölliseksi ja myös liian pieniksi."

23 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Suomen keskeisin vetovoimatekijä on luonto. Rikkaat ja monipuoliset vesistöt, metsät, luonnonrauha ja neljä vuodenaikaa kiinnostavat yhä enenevässä määriä ulkomaisia kävijöitä ja houkuttelevat myös suomalaisia liikkumaan. Retkeily on kokenut viime vuosina selkeän imagomuutoksen. Luonto- ja ympäristökokemukset sekä hyvinvointitekijät ovat entistä tärkeämpiä motiiveja. Tätä taustaa vasten myös Sastamalan kannattaa panostaa luontomatkailuun, etenkin kun siihen on valtava potentiaali niin Kokemäenjoen vesistön kuin Ritajärven erämaa-alueenkin muodossa. Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittäminen tukee myös Sastamalan kaupungin strategiaa, jonka peruspilareita ovat mm. vetovoiman vahvistaminen ja elämänhallinnan edistäminen. Koko Sastamalan seudun matkailun kehittämisen kannalta on etua siitä, että alueen luontomatkailun huippukohde, Ritajärven erämainen retkeilyalue kehittyy. Palvelurakenteet alueella eli tauko- ja nuotiopaikat, laavut ja kodat jne. ovat retkeilyn kannalta oleellisia. Mitä vähemmän on taukopaikkoja, sitä vähemmän on kävijöitä. Vastaavantyyppiset retkeilyalueet, joiden reitit, palvelut ja markkinointi ovat hyvin hoidetut, houkuttavat kävijöitä. Nämä kävijät jättävät myös matkailutuloa paikkakunnalle. Katariina Pylsy on Metsähallituksen Luonnonpäivien luontolähettiläs ja Ritajärven neljä tapahtumaa linkittyvät viralliseen Suomi 100 Luonnonpäivät 2017 ohjelmaan 1.Sukella Ritajärven talveen klo Villiinny Ritajärven keväästä klo Rakastu Ritajärven kesäyöhön klo Opastettuja kävelykierroksia. Nuotiotulet laavun ja mökin nuotiopaikoilla. Omat makkarat ja syötävät mukaan. Kokoontuminen: Ritajärventie 358, Sastamala. 4.Ritajärvellä kajahtaa satavuotiaan Suomen ja luonnon kunniaksi Suomen luonnon päivänä Suomen itsenäisyyden juhlavuonna kuorot laulavat Ritajärven luonnon helmassa ja Suomen lippu nostetaan salkoon luonnon kunniaksi. Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputtaa luonnolle. Ritajärven luonnonsuojelualueella on luvassa kuorokonsertti sekä kantaesitys Suomen luonnon ylistyslaulusta. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi juhlitaan lauantaina myös Ritajärven luonnonsuojelualueen avajaisia. Ritajärven luonnonsuojelualueen investointihankkeen toimenpiteinä on rakentaa Valkeajärven etelärannalle Paavinhattu-nimiselle paikalle

24 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta kota. Paikalle on tehty huoltotie helpottamaan alueen rakentamista. Tien ansiosta myös liikuntaesteisillä on mahdollisuus päästä kosketuksiin Ritajärven erämaaluonnon kanssa, sillä alueella liikkuminen on tähän asti ollut varsin vaivalloista. Kota vaatii perustusten tekemisen, joka sisältyy hankkeeseen. Rakennukset toimitetaan rakennuspaikalle puuosatoimituksena. Tavarantoimittaja vastaa myös rakennusten hirsikehikkojen pystyttämisestä, karapuiden asennuksesta ja vesikaton tekemisestä. Hirsirakentaminen vaatii sellaista erityisosaamista, ettei rakentamista suoriteta esimerkiksi vastikkeettomalla työllä. Kodan rakennustarvikkeina käytetään maisemaan hyvin soveltuvia materiaaleja. Kodan kerrosalaksi on suunniteltu 40 m2 ja tilavuudeksi 120 m3. Rakennuksen halkaisija on noin 6,5 metriä. Rakennuksen harjakorkeus on 5,00 metriä. Kodan seinille tulee ikkunoita. Kodassa on yksi pääsisäänkäynti, jossa on huomioitu pyörätuolilla liikkuminen, mutta myös varauloskäynti huomioidaan. Kota rakennetaan 170 mm sorvatusta pyöröhirrestä. Lattiaksi tulee niskojen päälle rakennettava ponttilautalattia. Kodan katteeksi tulee kattoniskojen ja raakaponttilaudan päälle palahuopakate. Kotaan hankitaan muurattava tulisija, huuva sekä penkit ja pöydät. Koska alueesta kehitetään koko perheen virkistysaluetta, sijoitetaan kodan piha-alueelle pöytä ja penkkejä. Maa- ja metsätalousministeriön kustannusarvio ja rakennusselostuslomakkeen mukaiset kustannukset euroa. Hanke toteutetaan aikavälillä ja sitä hallinnoi Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessi. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan kuntien asukkaat ja muut toimijat, kuten yhdistykset, oppilaitokset ja luonto- ja maaseutumatkailijat sekä heille palveluja tuottavat yritykset. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. järjestää Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi, Suomen luonnon päivänä , Ritajärven luonnonsuojelualueen avajaiset 2. jättää Joutsenten Reitin hallitukselle Ritajärven luonnonsuojelualuetta koskevan yleishyödyllisen investointihankehakemuksen kustannusarvioltaan euroa 3. hakea Ritajärven luonnonsuojelualueen yleishyödylliselle investointihankkeelle 100 % julkista rahoitusta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

25 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Maaseutulautakunta Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

26 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oikai suvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jon ka oikeu teen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta Käyntiosoite: Puistokatu 10 Postiosoite: PL SASTAMALA Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katso taan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen kat sotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kulut tua kirjeen lähettä misestä, saantitodistuk sen osoittamana aikana tai eril liseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aika na kello 9-15 Elävän maaseudun hallintotoimisto, III ker ros, Puistokatu 10, SASTAMALA Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän al lekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettva oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisu vaatimusajan päättymis tä. Päätökset, joista voi tehdä oikaisuvaatimuksen: 5-7, 9-11 Kiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska ne koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KL 91 ): 3-4, 8