Helsinki No YS 675

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y No YS 675 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämistä Helsingissä Sörnäistenniemen alueella. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto, tonttiosasto PL Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pilaantuneen maaperän puhdistaminen ja kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntäminen. Helsingin kaupunki Sörnäistenniemen asemakaava-alue Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki. Liike- ja yhteisötunnus: Toimialatunnus : 39000, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 3 momentti MAKSU A AT2316 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (44) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentin kohta 12 d Ympäristönsuojelulaki 31 4 momentti Ympäristöministeriö on päätöksellään siirtänyt toimivallan ympäristönsuojelulain 12 luvussa mainituissa pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevissa asioissa Helsingin kaupungin alueella Uudenmaan ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle. Ympäristönsuojelulain 35 4 momentin mukaan, jos samalla toimintaalueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen tai toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti yhdellä yhteisellä tai eri lupahakemuksilla. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin mukaan toimintojen lupaasian ratkaisee tällöin alueellinen ympäristökeskus, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan, eikä yksikään lupa-asioista kuulu ympäristölupaviraston toimivaltaan. Hakemuksen mukaisista toiminnoista kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntäminen kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan. Tämän vuoksi lupa-asia on ratkaistu Uudenmaan ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLE TULO Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on toimittanut ympäristölupahakemuksen Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on siirtänyt hakemuksen käsiteltäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. MUUT ALUETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET, LAUSUNNOT JA LUPAHAKEMUKSET - Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikkö on antanut Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituspäätöksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Kyseinen ilmoitus koski aluetta, joka sijaitsi Kulosaaren sillan alla ja sen eteläpuolella. Ilmoituksen mukainen kunnostusalue kuuluu tämän ympäristölupahakemuksen mukaiseen kunnostusalueeseen. Alueella on tehty pilaantuneen maaperän kunnostustöitä sillan korjaushankkeeseen liittyen. Muilta osin kunnostustöitä ilmoitusalueella ei ole tehty. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on esittänyt, että ilmoituksen mukainen alue liitettäisiin Sörnäistenniemen asemakaava-alueen ympäristölupa-alueeseen kunnostussuunnitelmassa esitetyn rajauksen mukaisesti. Kiinteistöviraston mukaan kunnostuksen toteutus ja valvonta on huomattavasti selkeämpää ja helpompaa, jos koko asemakaava-alue sisältyy samaan ympäristölupa-alueeseen ja sitä koskevat samat kunnostusmääräykset.

3 3 (44) - Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikkö on antanut Finnsteve Oy:lle ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituspäätöksen, joka koskee Finnsteve Oy:n toiminnasta pilaantuneiden alueiden puhdistamista Sompasaaren entisellä satamaalueella. Ilmoituksen mukaisista kunnostettavista kohteista osa sijaitsee tämän ympäristöluvan mukaisella kunnostusalueella. - Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on toimittanut Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle vesilain mukaisen lupahakemuksen Sörnäistenniemen alueen täyttö- ja ruoppaustöistä. - Helsingin kaupungin rakennusviraston ilmoitus vesirakennustyöstä Sörnäistenniemessä Arielin altaan alueella. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut ilmoituksen johdosta lausunnon No YS 252/ TOIMINNAN SIJAINTIALUE JA KAAVOITUSTILANNE Kunnostettava alue sijaitsee Helsingin Sörnäisissä entisellä satamaalueella. Kunnostusalue käsittää Sörnäistenniemen asemakaava-alueen, joka sisältää Itäväylän eteläpuolisella mereen rajoittuvalla alueella korttelit Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 16 hehtaaria, Kunnostusalueen rajaus on esitetty liitteessä 1. Alueen toimintahistoria ja nykyinen käyttö Sörnäistenniemen alueella on toiminut Sörnäisten satama vuodesta Aluetta on täytetty sataman laajentuessa useassa vaiheessa. Alueella on sijainnut useita vanhoja huoltopisteitä, seka- ja ongelmajätteen keräyspisteitä, muuntajia sekä öljysäiliöitä. Sataman toiminta alueella on loppunut vuonna Alueella sijaitsee Helsingin sataman toimintaan liittyneitä toimisto-, hallinto-, huolto- ja varastorakennuksia. Kaikki rakennukset on tarkoitus purkaa lukuun ottamatta huoltorakennusta. Rakennusten purkutyöt ovat käynnissä. Alueen läpi on kulkenut myös satamarata, joka on purettu v Alue on lähes kokonaan asfaltoitu lukuun ottamatta idän puoleista rantakaistaletta, joka on sorapäällysteinen. Alueella sijaitsee runsaasti kaapeleita, viemäreitä, vesijohtoja, kaukolämpöputkia ja maakaasuputkia. Tuleva käyttö ja kaavoitustilanne Sörnäistenniemen asemakaava on hyväksytty vuonna Asemakaava on lainvoimainen. Asemakaavan mukaan kunnostusalueelle rakennetaan asuinrakennuksia, liike-, toimisto- ja palvelutiloja, puisto- ja virkistysalueita sekä liikennealueita. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi myös koulu. Kaava-alueen eteläreunaan rakennetaan Sompasaaren kanava Sompasaaren altaasta Sompasaarensalmeen. Asemakaavan mukaisten yleisten katu- ja puistoalueiden pinta-ala on noin 8,7 hehtaaria.

4 4 (44) YMPÄRISTÖ JA LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET Kunnostusalue rajautuu itäpuolella mereen. Alueen länsipuolella on Hanasaaren voimalaitosalue. Alueen pohjoispuolella on Itäväylä ja Kulosaaren silta. Kunnostusalue ulottuu osittain Kulosaaren sillan alle. Alueen eteläpuolella oleva Sompasaaren alue on entistä satama-aluetta, jonne on tarkoitus perustaa Kalasataman rakentamista palveleva välivarastointi- ja esikäsittelyalue. Kohteen lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. TUTKIMUS- JA SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT - Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Sörnäistenniemen asemakaava-alue, Helsinki. Golder Associates Oy Helsingin Sörnäistenniemen kaava-alue, maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Golder Associates Oy Kalasataman ja Sörnäistenniemen kaava-alueet, lisätutkimusraportti helmi- ja toukokuu Golder Associates Oy Kynnysarvon ylittävien ja alemman ohjearvon alittavien maiden hyödyntäminen. Ympäristölupahakemuksen täydennys: Sörnäistenniemen asemakaava-alue ALUEEN MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESIOLOSUHTEET Maaperäolosuhteet Alueen maaperä on pääasiassa täyttömaa-aluetta. Noin puolet asemakaava-alueesta on alun perin ollut merialuetta. Ranta-alueita on alettu täyttää 1840-luvulta lähtien, mutta suurin osa täytöistä on tehty ja 1980-luvuilla. Täyttöjen paksuus vaihtelee parista metristä noin 21 metriin. Suurin osa louheesta tehdystä reunapenkereestä alueen itä- ja eteläreunalla tukeutuu kovaan pohjaan. Osalla aluetta täyttöjen alla on savea ja paikoin täyttömaakerrokset ja savi ovat sekoittuneet keskenään. Kulosaaren sillan alla ja sen eteläpuolella on selkeä yhtenäinen savialue, missä täyttömaan alla on 2-8 metrin savikerros. Kallion pinta vaihtelee kohteessa. Kallion pinta laskee jyrkästi alueen etelä- ja itäpuolella kohti kaakkoa ollen syvimmillään noin 30 metrin syvyydessä maanpinnasta. Keskimäärin maanpinta on alueella tasolla +1,6 +3,4 metriä. Alkuperäistä maanpintaa on paikoin louhittu nykyiseen tasoon. Pohjarakennussuunnitelmien mukaan suurin osa kaava-alueen asuin- ja toimistorakennuksista voidaan perustaa maanvaraisesti anturoilla. Tämä edellyttää suurimmalla osalla rakennuksia pohja- tai täytemaan syvätiivistämistä ja pysäköintirakennuksen kohdalla esikuormituspengertä.

5 5 (44) Muilla alueilla perustetaan rakennukset kantavaan pohjamoreeniin tai kallioon paaluilla. Pohjavesi Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä käytetä. Alueen pohjaveden pinnanvaihtelu seuraa viiveellä meriveden pinnanvaihtelua. Vuonna 2008 pohjaveden pinnantaso vaihteli havaintoputkissa välillä -0,7-0,3 metriä. Vedenpinnantaso havaintoputkissa oli noin 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pintavedet Alueen maanpinta on lähes kokonaan päällystetty asfaltilla, lukuun ottamatta idänpuoleista rantaviivaa, joka on sorapäällysteistä. Sadevedet kulkeutuvat alueella sijaitseviin sadevesiviemäreihin. ALUEELLA TEHDYT PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET Maaperänäytteet Pohjavesinäytteet Liukoisuuskokeet Sörnäistenniemen asemakaava-alueelta on tehty maaperätutkimuksia useassa eri vaiheessa vuodesta 2001 lähtien. Viimeisimmät tutkimukset on tehty vuonna Alueelta on otettu maaperänäytteitä koko asemakaava-alueen maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi sekä Kulosaaren sillan alueella tehtyjen kunnostustoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi alueella toimineet vuokralaiset ovat ottaneet maaperänäytteitä toiminnastaan mahdollisesti peräisin olevan pilaantuneisuuden selvittämiseksi. Vuonna 2008 maanäytteitä oli otettu 113 näytepisteestä. Tämän jälkeen alueella on tehty lisätutkimuksia. Maanäytteistä on tutkittu pääasiassa raskasmetallien, bensiini- ja öljyhiilivetyjen sekä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Lisäksi joistakin näytteistä on tutkittu haihtuvien hiilivetyjen ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia. Syanidia on tutkittu muutamista näytteistä. Öljyhiilivetyjen fraktiointi on tehty neljästä maanäytteestä. Näytteenotto on ulottunut syvimmillään pääasiassa 4 5 metrin syvyyteen, joissakin yksittäisissä tutkimuspisteissä näytteenotto on ulottunut syvemmälle, 7 8 metriin. Pohjavesinäytteitä otettiin kahdesta pohjavesiputkesta vuonna Pohjavesinäytteistä tutkittiin raskasmetallien, öljyhiilivetyjen, VOCyhdisteiden ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Haitta-aineiden liukoisuutta tutkittiin kahdesta kokoomanäytteestä, joista toinen oli valmistettu kolmesta ja toinen neljästä eri puolilta aluetta otetusta maaperänäytteestä. Haitta-aineiden liukoisuutta tutkittiin kaksivai-

6 6 (44) heisella ravistelutestillä (SFS-EN ). Kokomaanäytteistä määritettiin myös orgaanisen hiilen määrä. YMPÄRISTÖN PILAANTUNEISUUS Maaperän pilaantuneisuus Sörnäistenniemen alueella maaperässä todettuja epäorgaanisia haittaaineita ovat arseeni (max 183 mg/kg), kadmium (max 2,1 mg/kg), koboltti (max 72 mg/kg), kromi (max 530 mg/kg), kupari (max mg/kg), nikkeli (max 370 mg/kg), lyijy (max mg/kg), sinkki (max 983 mg/kg), elohopea (max 1,6 mg/kg), vanadiini (max 100 mg/kg) ja syanidi (max 1,7 mg/kg). Näistä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina todettiin koko alueella lähinnä arseenia. Muita epäorgaanisia haitta-aineita todettiin maaperässä paikoitellen. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen ylittäviä epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia todettiin seitsemässä tutkimuspisteessä ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia seitsemässä tutkimuspisteessä. Epäorgaanisia haitta-aineita todettiin maaperässä syvyydellä 0-5 metriä. Orgaanisia haitta-aineita todettiin maaperässä paikoitellen pääosin syvyydellä 0 4,5 metriä. Haihtuvia hiilivetyjä tai bensiinijakeita ei todettu kynnysarvoa ylittävinä pitoisuuksina. Kloorattujen liuottimien osalta todettiin yksi kynnysarvon ylitys tetrakloorieteenillä. PAH-yhdisteiden summapitoisuus ylitti kolmessa tutkimuspisteessä alemman ohjearvon. Öljyhiilivetyjen keskitisleiden ja raskaiden jakeiden pitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvon kahdessa tutkimuspisteessä. Korkein todettu keskitisleiden (>C 10 -C 21 ) pitoisuus oli mg/kg ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) mg/kg. Lisäksi öljyhiilivetyjen C 10 C 40 summapitoisuus ylitti kynnysarvon 15 tutkimuspisteessä. PCB-pitoisuudet ylittivät kynnysarvon yhdessä näytteessä. Öljyhiilivetyjen fraktioinnin perusteella hiilivetyjen jakautuminen oli kolmessa neljästä tutkitusta näytteestä hyvin samankaltaista. Alifaattiset hiilivedyt olivat lähes kokonaan jaetta >EC 16 EC 35 ja aromaattiset jakeita >EC 16 - EC 21 ja >EC 21 EC 35. Yhdessä näytteessä hiilivetyjen jakautuminen oli erilainen, hiilivetyjä todettiin lähes kaikissa fraktioissa lukuun ottamatta alifaattisten hiilivetyjen jaetta EC 5 EC 6. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneeksi arvioidut alueet on esitetty liitteessä 1. ja orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneeksi arvioidut alueet liitteessä 2. Pohjaveden pilaantuneisuus Pohjavesinäytteissä todettiin lievästi talousveden laatuvaatimukset ylittävät pitoisuudet arseenia ja nikkeliä. Lisäksi todettiin alle talousveden laatuvaatimusten olevia PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.

7 7 (44) Liukoisuuskokeiden tulokset Massamääräarvio Liukoisuustestitulosten perusteella kohteen maaperässä esiintyvät epäorgaaniset haitta-aineet ovat veteen niukkaliukoisia ja liuenneita määriä voidaan pitää kulkeutumisriskin kannalta hyväksyttävinä. Haittaaineiden liukoisuudet alittivat pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuudelle asetetut liukoisuusraja-arvot lukuun ottamatta toisen näytteen antimonin liukoisuutta, jossa liukoisuus alitti tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvon. Toisen näytteen ph oli korkea (11 12,3). Tämän arveltiin johtuvan näytteen sisältämistä jätejakeista. Kunnostusalueella arvioidaan olevan yhteensä noin m 3 ktd maaaineksia, joissa ylittyy jonkin haitta-aineen ylempi ohjearvo, m 3 ktd maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alemman ja ylemmän ohjearvon välissä sekä m 3 ktd maa-aineksia, joissa pitoisuudet ovat kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Kohteessa on paikoitellen todettu alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia epäorgaanisia ja orgaanisia haitta-aineita pääsääntöisesti 0 3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin valittiin kriittisiksi haitta-aineiksi pitoisuuksien ja esiintymistiheyksien perusteella arseeni, kupari, lyijy, sinkki, kromi, nikkeli, öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet. Mahdollisiksi altistusreiteiksi todettiin haihtuminen sisäilmaan sekä jossain määrin myös haihtuminen ulkoilmaan. Kohteen pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Pilaantuneiden maa-ainesten päälle rakennetaan pintarakennekerrokset, joten suoraa kosketusta pilaantuneiden maa-ainesten tai pohjaveden kanssa ei pääse syntymään. Alueella ei myöskään tulla kasvattamaan kasveja syömistarkoituksessa. Kohteessa todetut epäorgaaniset haitta-aineet eivät kulkeudu sisä- tai ulkoilmaan, joten niitä ei käsitelty tarkemmin riskinarviossa. Tarkennettuun riskinarvioon valittiin öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet. Öljyhiilivedyille ja PAH-yhdisteille määritettiin kunnostuksen tavoitearvot SOILRISK 2.0 ohjelmalla. Pohjaveden mukana kulkeutumiseen perustuva kunnostustarve Maaperässä todetuista haitta-aineista pohjavedessä on todettu talousveden laatuvaatimukset ylittävinä pitoisuuksina arseenia ja nikkeliä. Pohjavedessä on todettu myös pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. Haitalliset aineet saattavat kulkeutua maaperästä pohjaveden mukana mereen, missä ne laimenevat.

8 8 (44) Kunnostuksen yhteydessä poistetaan voimakkaimmin pilaantuneet yksittäiset pisteet, jolloin kuormituslähteitä poistuu ja haitallisten aineiden mahdollinen kulkeutuminen pohjaveden kautta vähenee edelleen. Alueella ei katsota olevan haitallisten aineiden pohjaveden mukana kulkeutumisen vuoksi kunnostustarvetta. Ympäristöhaittoihin perustuva kunnostustarve Maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet ovat tasolla, josta voi aiheutua paikallista haittaa maaperän eliöille ja kasveille. Laajoja merkittäviä ympäristöhaittoja ei arvioida kuitenkaan muodostuvan nykyisessä tai kohdealueelle suunnittelussa käyttömuodossa. Alue on ollut vuosikymmenien ajan satamakäytössä. Se on rakennettu ja pääosin asfaltoitu ympäristö, joten maaperän pintaosien kasvi- ja eliökanta on vähäinen. Pintakerroksen alapuolelle ei ole tarpeen asettaa maaperän puhdistukselle tavoitepitoisuuksia ekologisin perustein. Kohteen käyttötarkoituksen muuttuessa asuin- ja toimistokäyttöön ei maaperäeliöstön suojelulle sinänsä katsota aiheutuvan entistä suurempaa suojelutarvetta muuten kuin maaperän pintaosien ja mahdollisten istutusten osalta. Piha- ja puistoalueille pintarakennekerrokset rakennetaankin pilaantumattomasta materiaalista (kasvukerrokset, kiveykset, laatat, jne.) Terveysperustainen kunnostustarve Terveysperusteisia tavoitepitoisuuksia laskettaessa huomioitiin alueen tuleva käyttö ja siihen liittyvät mahdolliset altistumisreitit. Maaperän kunnostustarpeen arviointi tehtiin maaperälle pohjaveden pintaan saakka. Pohjaveden pinnan tason alapuolisille maille kunnostustarve arvioitiin pohjaveden pitoisuuksien avulla. Haitta-aineiden ainoan merkittävän altistumisreitin arvioidaan olevan kulkeutumisen pohjamaasta sisäilmaan. SOILRISK 2.0 mallin mukaan suuretkaan PAH-yhdisteiden pitoisuudet rakennusten alapuolisessa maassa eivät aiheuta sisäilmariskiä rakennusten asukkaille tai työntekijöille. Piha- ja puistoalueille pintakerrokset rakennetaan pilaantumattomasta materiaalista ja katualueet päällystetään asfaltilla. Pintakerrosten alapuoliset PAH-yhdisteet eivät aiheuta mallin mukaan näilläkään alueilla terveysriskiä. PAH-yhdisteiden osalta ei ole tarpeen ryhtyä riskinhallintatoimenpiteisiin. Öljyhiilivetyjen osalta merkittävää terveysriskiä aiheuttavia pitoisuuksia voi muodostua asuinrakennusten sisäilmaan SOILRISK 2.0 laskennan perusteella. Haihtuvien öljyhiilivetyjen sekä keskiraskaiden öljyhiilivetyjen tavoitepitoisuudet riippuvat toistensa pitoisuuksista. Jos keskiraskaiden öljyhiilivetyjen (>C 10 C 21 ) pitoisuus on mg/kg, haihtuvia hiilivetyjä (C 5 C 10 ) ei saa olla maaperässä lainkaan. Jos keskiraskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuus on 0 mg/kg, haihtuvia hiilivetyjä saa olla maaperässä 17 mg/kg. Terveysperusteisten riskien laskennassa oletusarvona on, että rakennusten alapuolisesta maaperästä 100 % on haitta-aineilla pilaantunutta. Koh-

9 9 (44) teen pilaantuneisuus on kuitenkin pistemäistä ja todetut haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet alhaisia, joten kyseinen tilanne on epätodennäköinen. Herkkyystarkastelun perusteella asuinrakennusten alla voidaan käyttää bensiinijakeille ja BTEX-yhdisteille tavoitepitoisuutena alempaa ohjearvoa ja keskitisleille ylempää ohjearvoa, mikäli pilaantuneen maaaineksen osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta on korkeintaan kahdeksasosa koko pinta-alasta. Riskinarvioperusteiset tavoitepitoisuudet Riskinarvion perusteella voidaan alueen maaperän kunnostamisessa käyttää taulukossa 1. esitettyjä laskettuja orgaanisten haitta-aineiden tavoitepitoisuuksia, kun asuin- ja liikerakennukset perustetaan pilaantumattomaan maahan (väh. 0,2 metrin kerros), rakennuksissa on tuulettuva ryömintätila ja piha- ja puistoalueille pintarakennekerrokset rakennetaan pilaantumattomista materiaaleista. Taulukko 1. Kunnostuksen riskinarvioperusteiset tavoitepitoisuudet. Haitta-aine Asuinrakennusten alla Liike-, toimisto- ja palvelurakennusten alla Liikennealueet Piha- ja puistoalueet öljyhiilivedyt C 5 C 10 : 0-17 C 5 -C 10 : C 5 -C 10 : ei C 5 -C 10 : ei (C 5 -C 10 ) BTEXyhdisteet mg/kg * B: 0,02 mg/kg T: 2,5 mg/kg mg/kg ** B: 1,0 mg/kg T: 14 mg/kg tavoitepitoisuutta B: 10 mg/kg tavoitepitoisuutta B: 24 mg/kg E: 36 mg/kg E: 210 mg/kg TEX: ei TEX: ei tavoitepitoisuutta X: 17 mg/kg X: 100 mg/kg tavoitepitoisuutta öljyhiilivedyt (>C 10 -C 21 ) mg/kg * mg/kg ** ei tavoitepitoisuutta ei tavoitepitoisuutta öljyhiilivedyt (>C 21 -C 40 ) ei tavoitepitoisuutta ei tavoitepitoisuutta ei tavoitepitoisuutta ei tavoitepitoisuutta PAHyhdisteet ei tavoitepitoisuutta ei tavoitepitoisuutta ei tavoitepitoisuutta ei tavoitepitoisuutta * Jos >C 10 -C 21 jakeen pitoisuus on mg/kg, C 5 -C 10 jakeen hiilivetyjä ei saa olla maaperässä lainkaan. Jos >C 10 -C 21 jakeen pitoisuus on 0 mg/kg, C 5 -C 10 jakeen pitoisuus saa olla 17 mg/kg. ** Jos >C 10 -C 21 jakeen pitoisuus on mg/kg, C 5 -C 10 jakeen hiilivetyjä saa olla maaperässä 10 mg/kg. Jos >C 10 -C 21 jakeen pitoisuus on 0 mg/kg, C 5 -C 10 jakeen pitoisuus saa olla 100 mg/kg. KOHONNEITA HAITTA-AINEPITOISUUKSIA SISÄLTÄVIEN MAIDEN HYÖDYNTÄ- MISEN RISKINARVIO ( ) Alueen rakentamisen vaatimissa täytöissä suunnitellaan käytettäväksi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (pitoisuudet valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä) sisältäviä maa-aineksia. Näiden maa-ainesten hyödyntämistä koskien on laadittu aikaisempaa koko aluetta koskevaa riskinarviota (Golder Associates Oy, ) täydentävä riskinarvio. Alkuperäisen riskinarvion perusteella määritettiin maaperän kunnostukselle kohdekohtaiset tavoitepitoisuudet. Riskinarvion tuloksia voidaan käyttää hyväksi myös arvioitaessa maamassojen hyötykäyttöä kohteessa.

10 10 (44) Hyödyntämistä koskevassa riskinarviossa todetaan yhteenvetona, että kohteessa todetuille epäorgaanisille haitta-aineille ja PAH-yhdisteille ei ole riskinarvion perusteella kunnostustarvetta. Öljyhiilivedyille esitettiin riskinarvion perusteella kunnostustavoitteeksi joko alempi tai ylempi ohjearvo. Alemman ohjearvon alittavista haitta-ainepitoisuuksista ei siis aiheudu merkittävää riskiä ympäristölle eikä alueen ihmisille. Liukoisuustestitulosten perusteella alueelta kaivettavia maa-aineksia voidaan hyödyntää kohteen maarakentamisessa. Johtopäätöksinä hyödyntämistä koskevassa arvioinnissa todetaan, että terveys-, ekologiset ja kulkeutumisriskit ovat suunnitelmien mukaan toimittaessa merkityksettömiä. Alueella voidaan hyödyntää kohteesta kaivettavia tai muilta kaivualueilta peräisin olevia kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia. Massoja voidaan hyödyntää alueella vapaasti, jos haihtuvien yhdisteiden pitoisuus rakennusten alapuolella hyödynnettävissä massoista on pienempi kuin kynnysarvo. Jos haihtuvien yhdisteiden pitoisuus rakennusten alapuolella on suurempi kuin kynnysarvo, suositellaan riskinarvioita päivitettäväksi kyseisiin haitta-aineisiin ja rakennuksen teknisiin ratkaisuihin pohjautuen. PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ( ) Kunnostustavoitteet Kunnostuksen tavoitteena on puhdistaa alue siten, ettei pilaantuneesta maaperästä aiheudu haittaa tai riskiä ympäristölle tai terveydelle suunnitellussa käyttötarkoituksessa. Tavoitepitoisuudet Epäorgaanisille haitta-aineille ei ole riskinarvion perusteella kunnostustarvetta. Mikäli ongelmajätteeksi luokiteltavia maa-aineksia havaitaan rakentamisen yhteydessä, pyritään tällaiset maamassat poistamaan. Haihtuvien hiilivetyjen (bensiinijakeet C 5 C 10, BTEX-yhdisteet) kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi asetetaan asuin- ja liikerakennusten alueella alempi ohjearvopitoisuus. Todetut lievästi kohonneet pitoisuudet sijoittuvat alueille, jotka tullaan kaivamaan pois rakentamisen tai muiden haitta-aineiden tavoitepitoisuuksien vuoksi. Jos kunnostuksen aikana asuin- ja liikerakennusten alapuolisessa maaperässä havaitaan laajaalaisesti haihtuvia öljyhiilivetyjä, voidaan tavoitepitoisuudet määrittää riskinarviossa esitetyn mukaisesti määrittämällä bensiinijakeille ja keskitisleille niiden pitoisuuksien suhteesta riippuvat tavoitepitoisuudet. Liikenne-, piha- ja puistoalueilla ei todettu riskinarvion perusteella bensiinijakeiden C 5 C 10 kunnostustarvetta. Bentseenille on asetettu tavoitepitoisuudeksi 10 mg/kg. Öljyhiilivetyjen keskitisleiden ja raskaiden öljyjakeiden kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi asetetaan asuin- ja liikerakennusten alueella ylempi ohjearvopitoisuus. Kyseisten aineiden kunnostuksen tavoitepitoisuudet asuinalueella ovat siten selvästi riskinarviossa laskettuja pitoisuuksia alhaisempia. Rakennusten alapuoliseen maaperään ei haluta jättää selvästi

11 11 (44) öljyhiilivetypitoista maa-ainesta eikä asettaa rakentamis- tai perustamistavoille ehtoja, joita riskinarviossa laskettuja pitoisuuksia sovellettaessa täytyy toteuttaa. Keskitisleille ja raskaille öljyjakeille ei todettu olevan liikenne-, piha- ja puistoalueilla riskinarvion mukaan kunnostustavoitetta. PAH-yhdisteillä ei ole riskinarvion perusteella kunnostustarvetta. Mikäli rakentamisen yhteydessä havaitaan ongelmajätteeksi luokiteltavia PAHyhdisteitä tai öljyhiilivetyjä sisältäviä maa-aineksia, pyritään tällaiset poistamaan. Ei kunnostustarvetta Taulukko 2. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet maaperässä. Haitta-aine Asuinrakennusten alla Liike-, toimistoja palvelurakennusten alla Liikennealueet Epäorgaaniset Ei kunnostustarvetta Ei kunnostustar- Ei kunnostustar- aineet * vetta * vetta * Öljyhiilivedyt Alempi ohjearvnostustarvetta Alempi ohjearvo C 5 -C 10 : ei kun- (C 5 C 10 ), BTEXyhdisteet B: 10 mg/kg TEX: ei kunnos- tustarvetta Öljyhiilivedyt Ylempi ohjearvvetta Ylempi ohjearvo Ei kunnostustar- (>C 10 C 21 ) * Öljyhiilivedyt Ylempi ohjearvvetta Ylempi ohjearvo Ei kunnostustar- (>C 21 C 40 ) * PAH Ei kunnostustarvetta Ei kunnostustar- * * vetta * * Mikäli ongelmajätteeksi luokiteltavia maa-aineksia havaitaan rakentamisen yhteydessä, pyritään tällaiset maamassat poistamaan. Piha- ja puistoalueet Ei kunnostustarvetta * C 5 -C 10 : ei kunnostustarvetta B: 10 mg/kg TEX: ei kunnostustarvetta Ei kunnostustarvetta * Ei kunnostustarvetta * Ei kunnostustarvetta * Kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävillä alueilla kunnostusta jatketaan, kunnes saavutetaan joko taulukon 2. mukaiset tavoitepitoisuudet tai kallion tai yhtenäisen louhetäytön pinta, jonka alapuolelle kaivua ei voida jatkaa. Alueilla, joilla kaivaminen on rakennusteknisistä syistä mahdotonta esim. louheen tai kaivantoon tulevan veden vuoksi, voidaan soveltaa riskinarviossa esitettyjä tavoitepitoisuuksia. Kunnostuksen periaatteet Pilaantuneen maan kunnostusmenetelmäksi parhaiten soveltuva tekniikka on massanvaihto rakennustöiden ja asetettujen kunnostustavoitteiden edellyttämässä laajuudessa. Alueelta poistetaan taulukon 2. mukaiset kunnostustavoitteet ylittävät maamassat. Lisäksi maita kaivetaan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Kaivutöiden yhteydessä todettavat pilaantuneet maat poistetaan ja korvataan joko alueelta kaivettavilla tai alueen ulkopuolelta tuotavilla haitta-aineita alle alemman ohjearvon sisältävillä maa-aineksilla. Alueella tullaan kaivamaan rakentamisen vuoksi melko vähän, sillä alueen maanpinnan korkotaso tulee pääosin nousemaan. Suunniteltu maanpinnan korkotaso on rakennettavalla alueella välillä + 2,9 +5,1 metriä. Korkeimmillaan se on Kalasataman puistossa, jossa maanpinnan taso on noin + 7 metriä. Maanpintaa tullaan pääosin nostamaan nykyisestä 1-5 metriä.

12 12 (44) Alueella suoritettavat kaivutyöt tehdään esirakentamiseen liittyvien katualueiden paalulaattojen, kevytsorakevennysten ja kunnallistekniikan asennusten vaatimassa laajuudessa. Lisäksi alueen etelä- ja itäreunalla muutetaan tulevaa rantaviivaa kaivamalla muutamin paikoin tasoon - 2,5 metriä. Myös puistoalueen länsireunalla tullaan pohjarakennussuunnitelman mukaan nykyistä maanpinnan tasoa laskemaan. Kunnostuksen periaatteet alueittain Asuinalueet A. Asuinrakennusten ulkopuolella pintarakennekerrokset (n. 0,5 metriä) rakennetaan pilaantumattomasta materiaalista, jonka haittaainepitoisuudet ovat alle alempien ohjearvopitoisuuksien. Alueelle tehdään havainnointikerros. B. Asuinrakennusten alapuoliselle maaperälle on esitetty taulukossa 2. tavoitepitoisuudet. Havainnointikerrosta ei tarvita rakennusten alla. Liike-, toimisto- ja palvelurakentamisen alueet A. Rakennusten ulkopuolella pintarakennekerrokset (n. 0,5 metriä) rakennetaan pilaantumattomasta materiaalista, jonka haittaainepitoisuudet ovat alle alempien ohjearvopitoisuuksien. Alueelle tehdään havainnointikerros. B. Rakennusten alapuolelle on esitetty taulukossa 2. tavoitepitoisuudet. Havainnointikerrosta ei tarvita rakennusten alla. Liikennealueet Päällystettävillä liikennealueilla ei rakenneta eristyskerrosta. Päällystämättömillä alueilla tulevien pintamaiden haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää alempia ohjearvopitoisuuksia. Alueelle tehdään havainnointikerros. Piha- ja puistoalueet Pintarakennekerrokset rakennetaan pilaantumattomasta materiaalista, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle alempien ohjearvopitoisuuksien. Pilaantumattoman pintakerroksen paksuus kaikilla piha- ja puistoalueilla on vähintään 0,5 metriä. Alueelle tehdään havainnointikerros. Kunnallistekniset rakenteet Kunnallistekniikka asennetaan pilaantumattomaan maahan (haittaainepitoisuudet alle alempien ohjearvojen) siten, että putkia, ym. rakenteita ympäröi joka puolella vähintään 0,3 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Alueille tehdään havainnointikerros. Arvio poistettavien maiden määrästä Alueelta arvioidaan kaivettavan öljyhiilivetyjen tavoitepitoisuuksien saavuttamisen vuoksi noin m 3 pilaantunutta maata. Lisäksi rakennustöiden vuoksi kaivetaan arviolta noin m 3 pilaantunutta maata.

13 13 (44) Yhteensä pilaantuneita maita arvioidaan kaivettavan siis m 3 raskasmetalleilla, öljyhiilivedyillä tai PAH-yhdisteillä pilaantunutta maata. Lisäksi kaivetaan katualueiden rakentamisen yhteydessä noin m 3 maata, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä. Kunnostuksen toteuttaminen Esirakentamisen vaatimat kaivutyöt Alueen esirakentaminen tullaan alustavan suunnitelman mukaisesti tekemään vuosina Vuoden 2009 esirakentamisvaiheessa alueen keskiosia syvätiivistetään ja eteläosassa rakennetaan esikuormituspenger. Alueen pohjoisosassa rakennetaan paalulaatta ja kaivetaan kevytsorakevennyksiä katualueille. Kulosaaren sillan eteläpuolelle rakennetaan paalutettu laiturirakenne, joka jatkuu kaakon suuntaan katuna, jonka merenpuoleisesta reunasta kaivetaan massoja tasoon -2,5 metriä. Paalulaatan ja kevytsorakevennyksen alueelta kaivetaan pilaantuneita massoja rakentamisen vaatimaan kaivusyvyyteen. Alueella tai sen läheisyydessä on todettu raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä. Syvätiivistys ja ylikuormituspenkereiden tekeminen eivät vaadi maankaivua, mutta syvätiivistettävän alueen koillisreunassa, osittain tiivistettävän alueen ulkopuolella, on todettu tavoitepitoisuudet ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia, jotka poistetaan ennen syvätiivistöiden aloittamista. Tulevan Kalasatamankadun eteläpäässä sijaitsee keskiraskailla öljyhiilivedyillä pilaantunut tutkimuspiste. Pilaantunut alue sijaitsee osin tulevalla katualueella, jossa kunnostuksen tavoitepitoisuudet eivät ylity, ja osin säilytettävän toimistorakennuksen alueella, jossa keskitisleiden tavoitepitoisuus ylittyy. Pisteen alue tutkitaan tarkemmin alueen rakentamisen alettua ja tarpeelliset kunnostustoimenpiteet tehdään muiden ennen esirakentamista tehtävien kunnostustoimenpiteiden yhteydessä. Vuoden 2010 esirakentamisen aikana toteutetaan alueella ylipengerrystä. Tehtyjen tutkimusten mukaan ylipengerrettävillä alueilla ei sijaise sellaisia pilaantuneita maamassoja, jotka tulisi poistaa. Lisäksi vuonna 2010 kaivetaan alueen kaakkoiskulmassa oleva alue tasoon -2,5 metriä. Kyseisellä alueella sijaitsee voimakkaasti orgaanisilla haitta-aineilla pilaantunutta maata. Vuonna 2011 tullaan esirakentamissuunnitelman mukaan tekemään merialueen täyttöjä ja ruoppausta sekä Sompasaarenkanavan rakennustöitä. Merialueen täytöt ja ruoppaus eivät kuulu tähän ympäristölupahakemukseen. Sompasaaren kanavan alueelta poistetaan pilaantunutta maata rakennustöiden yhteydessä arviolta noin m 3. Muut rakentamisen vaatimat kaivutyöt Alustavien suunnitelmien mukaan ainoastaan korttelien ja alueilla kaivetaan perustusten ja maanalaisten parkkitilojen vuoksi. Kort-

14 14 (44) telialueella sijaitsevat voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantuneet maat poistetaan erikseen vuonna 2009 ennen alueen esirakentamiseen kuuluvaa syvätiivistystä. Korttelin kohdalla ei ole kunnostuksen tavoitearvot ylittäviä haitta-aineita, jotka pitäisi erikseen poistaa. Alueelle suunniteltujen katujen kohdalla pintamaita arvioidaan kaivettavan noin tasoon 0 +2,5 metriä kunnallistekniikan asentamisen sekä katualueiden vaatimien rakenteiden (paalulaatat, rakennekerrokset) vuoksi. Kaivusyvyys ja tarkemmat kaivualueet täsmentyvät rakentamissuunnitelmissa. Maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan rakennekaivujen yhteydessä. Katualueilla ei sijaitse pisteitä, joissa tavoitepitoisuudet ylittyisivät. Osalla tulevaa Kalasatamanpuistoa tuleva maanpinta on alempana kuin nykyinen. Kaivettavalla alueella on todettu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia epäorgaanisia haitta-aineita sekä alemman ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Välppäys/seulonta Kaivettavat pilaantuneet maa-ainekset välpätään/seulotaan tarvittaessa louheen ja hiekan erottamiseksi. Samalla erotellaan mahdolliset rakennus-, ym. jätejakeet maamassoista. Hienoainesta sisältävästä alitteesta määritetään haitta-ainepitoisuudet. Seula-asemasta esitetään viranomaisille suunnitelma siinä tapauksessa, että kohteen massat tullaan seulomaan kohteen alueella. Jätteiden käsittely Kunnostustyön yhteydessä kohteesta poistettava maa-aines ja jäte sijoitetaan seuraavasti: Puhtaat kaivumassat, louhe ja seulonnan ylite välivarastoidaan tai toimitetaan takaisin täyttöön tai siihen soveltumattomien massojen osalta maankaatopaikalle. Ylijäämämaa-aines, jonka sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon, voidaan vapaasti sijoittaa kohteen alueella. Alemmat ohjearvot ylittävä maa-aines ja seula-alite toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan tai laitokseen käsiteltäväksi. Soveltuvat sijoitus- ja käsittelypaikat valitaan ennen kaivun aloittamista tehtävän vertailun perusteella. Vaihtoehtoisesti voidaan pilaantuneen massat toimittaa seulomattomina vastaanottopaikkoihin. Asfaltti- ja betonijäte viedään kaatopaikalle tai toimitetaan murskattavaksi ja uudelleen käytettäväksi, jos ne laatunsa puolesta ovat hyödynnettäväksi kelpaavia. Rakennus- ja muut jätteet toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan.

15 15 (44) Kuljetukset Pilaantunut maa-aines kuljetetaan käsittelypaikkaan kuorma-autolla. Kuljetettaessa pilaantuneita maita kohteen ulkopuolelle, kuormat peitetään. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa. Pilaantuneiksi tai ongelmajätteeksi luokiteltavien massojen mukana toimitetaan siirtoasiakirja jätteen vastaanottajalle. Välivarastointi Kunnostettavalta alueelta kaivettuja pilaantuneita maita voidaan välivarastoida kohteen alueelle perustettavalla välivarastointikentällä. Välivarastointikenttä sijoitetaan kohteessa päällystetylle alueelle tai myöhemmin kunnostettavalle päällystämättömälle alueelle. Välivarastoidut, kohteen kunnostustavoitteet ylittävät pilaantuneet maat ja ongelmajätemaat peitetään. Massat voidaan välivarastoida kuljetusta, hyötykäyttöä tai esim. seulontaa varten. Välivarastossa olevista massoista voidaan määrittää haittaainepitoisuudet ja liukoisuudet mm. kaatopaikkakelpoisuuden määrittämistä ja loppusijoituspaikan valitsemista varten. Välivarastoinnista esitetään tarkempi suunnitelma myöhemmin, kun rakentamissuunnitelmat alueella tarkentuvat. Vesien käsittely Alueella pohjaveden pinta on 0 1 metriä merenpinnan tason yläpuolella, noin 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kaivua joudutaan mahdollisesti tekemään vedenpinnan alapuolella vesi- ja viemärilinjojen kaivun yhteydessä tai poistettaessa pilaantuneita maa-aineksia. Kaivun takia kaivannoista pumpattavat kuivatusvedet voidaan johtaa maastoon, mikäli vedestä määritetyt haitta-ainepitoisuudet ovat alle talousveden laatuvaatimusten. Mikäli vettä ei voida johtaa mereen, pumpataan se tarvittaessa loka-autoon tai puhdistuslaitteiston kautta viemäriin riippuen veden haitta-ainepitoisuudesta. Helsingin Veden kanssa sovitaan erikseen veden johtamisesta viemäriin. Kaivupohjan merkitseminen Kunnostetulle alueelle jäävä pilaantunut maa-aines, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät alemman ohjearvotason, erotetaan alueelle tuotavista pilaantumattomista maa-aineksista havainnointikerroksella (esim. muoviverkko tai suodatinkangas). Havainnointikerrosta ei rakenneta kuitenkaan rakennusten alle eikä alueille, joilla pilaantuneen maan päälle rakennetaan esim. betonilaatta. Pintarakenteet tehdään pilaantumattomasta materiaalista. Pilaantuneeksi jääneet alueet merkitään kohteen jäännöspitoisuuspiirustuksiin.

16 16 (44) Kunnostuksen aikainen näytteenotto Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneiden maiden kaivua aiemmin tehtyjen tutkimusten, kaivun yhteydessä tehtävien kenttämittausten sekä laboratorioanalyysien perusteella. Ennakkonäytteet Kunnostettavat alueet tutkitaan tarkemmin alueittain ennen rakennustöiden aloittamista. Alueilla, joilla on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tarkennetaan ennakkotutkimuksia siten, että kaivettavat alueet on tutkittu tiheydellä 1 näyte/100 m 2. Alueilla, joilla on todettu aikaisemmin alle ylemmän ohjearvon olevia pitoisuuksia, lopullinen näytetiheys on 1 näyte/200 m 2. Aikaisemmissa tutkimuksissa puhtaaksi todetuilla alueilla näytetiheyden tulee olla 1 näyte/2 500 m 2. Ohjaavat mittaukset Kaivun aikana aikaisemmissa tutkimuksissa pilaantuneiksi todetuilla alueilla ympäristötekninen valvoja ottaa maaperänäytteitä kaivualueiden laajuuden, kaivusyvyyden ja maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Kaivetuista ja mahdollisesti seulotuista ja välivarastoiduista massoista otetaan edustavia kokoomanäytteitä. Kaivua ohjaavia näytteitä otetaan 1 näyte/100 m 3 aikaisemmat tutkimukset mukaan luettuina. Seula-alitteesta otetaan epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneista massoista 1 näyte/200 m 3 ja orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneista 1 näyte/100 m 3. Kaivettujen massojen raskasmetallipitoisuuksia mitataan xrfkenttämittarilla tai vastaavalla, haihtuvien orgaanisten aineiden suhteellista pitoisuutta mitataan tarvittaessa Gastrac-analysaattorilla tai PIDmittarilla ja kokonaishiilivetypitoisuuksia Petroflag-kenttätestillä tai vastaavalla. Kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratorionäytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joita kyseisellä alueella on ennakkotutkimusten perusteella todettu. Ympäristötekninen valvoja ottaa tarvittaessa näytteitä kaivantoon suotautuvasta vedestä. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt, haihtuvat hiilivedyt, arseeni ja raskasmetallit sekä PAH-yhdisteet. Kunnostuksen lopputulos Kun pilaantunut maa-aines on poistettu rakentamisen ja eristämisen vaatimaan tasoon tai esitettyihin tavoitepitoisuuksiin, otetaan kaivetuilta alueilta maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuusnäytteet. Kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan edustavia kokoomanäytteitä jokaista 100 m 2 :ä kohti. Mikäli kaivanto on syvyydeltään alle yhden metrin, seinämänäytteitä ei oteta. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita alueelta kaivetuissa massoissa on todettu. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet varmennetaan laboratorioanalyysein. Kaivannon päät-

17 17 (44) tyessä yhtenäiseen louhekerrokseen tai merenpintaan, edustavien lopetusnäytteiden saaminen voi olla teknisesti mahdotonta. Mikäli lopetusnäytteitä ei saada, kohde valokuvataan ja syy näytteen puuttumiseen selitetään toimenpideraportissa. Työsuojelu Kohteeseen laaditaan pilaantuneen maaperän kunnostustöiden työsuojelusuunnitelma. Aikataulu Kohteen esirakennustyöt on suunniteltu aloitettaviksi vuonna Alueen rakennustyöt kestävät usean vuoden ajan. KOHONNEITA HAITTA-AINEPITOISUUKSIA SISÄLTÄVIEN MAIDEN HYÖDYNTÄ- MINEN Sörnäistenniemen asemakaava-alueella aiotaan hyödyntää maarakentamisessa maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alemman ohjearvojen välissä. Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet voivat olla kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä jaetaan kolmeen eri luokkaan: 1) neitseelliset maa-ainekset, joissa metallien haitta-ainepitoisuudet voivat olla yli kynnysarvon, jos luonnollinen taustapitoisuus on korkea 2) pilaantumattomaksi arvioiduilta rakennustyömailta peräisin olevat maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet voivat olla yli kynnysarvon, jos luonnollinen taustapitoisuus on korkea tai taustakuormitus on nostanut pitoisuuksia 3) pilaantuneiksi todetuilta rakennustyömailta peräisin olevat maaainekset, joiden haitta-ainepitoisuus voi olla yli kynnysarvon, jos luonnollinen taustapitoisuus on korkea tai taustakuormitus tai maaperää pilaava toiminta on nostanut pitoisuuksia. Kohtien 1) ja 2) mukaisia maa-aineksia ei ole käsitelty suunnitelmassa, koska niiden käyttö on tavanomaista maarakentamista, eikä ole mitään syytä olettaa, että näiden massojen käytöstä aiheutuisi minkäänlaista terveys- tai ympäristöhaittaa. Suunnitelmassa on tarkasteltu 3) kohdan mukaisia maa-aineksia, joiden kaivuun on kaivualuetta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa tai ilmoituspäätös. Hyödyntämisen yleisperiaatteet Hyödynnettävät maat ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseensa soveltuvia. Maa-ainekset voivat olla mitä tahansa maalajia ja eri maalajien yhdistelmää. Hyödyntäminen perustuu asemakaavan mukaisiin korkotasoihin. Alueen kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan alueelle tarvitaan kaikkiaan

18 18 (44) noin m 3 täyttömaata. Yleissuunnitelmassa on arvioitu, että alueelta tullaan kaivamaan luokan 3) mukaisia maita noin m 3. Luokan 3) mukaisia maita voidaan tuoda myös muualta rakennustyömailta Helsingin kaupungin alueelta. Kerrokset Laadunvalvonta Kohdan 3) mukaisia maita hyödynnetään kaikkialla suunnittelualueella. Maamassoja voidaan käyttää kaikissa rakennekerroksissa ja yleistäytöissä. Alueet ovat rakennettua kaupunkiympäristöä, joten rakenteet pinnoitetaan asfaltilla, betonilla, kiveyksellä, kasvualustalla tai vastaavalla. Maita ei kuitenkaan hyödynnetä lastentarhojen pihoilla, leikkipaikoilla, ym. ylimmässä 0,5 metrin kerroksessa eikä pohjaveden pinnantason alapuolella (+0,5 1 m). Massojen kaivua koskevasta päätöksestä tarkistetaan, että 3) kohdan mukaisten massojen poistamiseen on lupa. Hyödynnettäviltä mailta edellytetään kuormakirjat. Valvonnasta vastaa kaivualueen ympäristötekninen valvoja, joka pitää kirjaa hyötykäyttöalueelle lähetetyistä kuormista. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Kunnostustavan valinnassa on pyritty ottamaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 37 :ssä esitetyt asiat. Kunnostustoimenpiteiden suunnittelu perustuu kohdekohtaiseen riskinarviointiin. Tällä on pyritty vähentämään jätteiden syntyä, toiminnan aiheuttamia päästöjä, energiankäyttöä ja häiriötä lähiympäristöön. Lisäksi alueella syntyviä jätteitä, niiltä osin kuin ne täyttävät täytöille esitettävät tekniset ja ympäristökelpoisuusvaatimukset, hyödynnetään paikan päällä. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte toimitetaan paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kunnostustyön aikaisten terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy kunnostustyömaalle on estetty aitausten avulla, sillä alue on jo valmiiksi aidattu. Rakennustöiden aikana kunnostuksesta ilmoitetaan kylttien avulla. Kuljetuskaluston renkaat puhdistetaan tarvittaessa ennen yleisille teille siirtymistä pilaantuneen maan leviämisen estämiseksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin. Tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetettaessa massoja alueen ulkopuolelle. Kunnostustyön aiheuttama melu ja tärinä vastaavat normaalin maarakennustyömaan aiheuttamaa melua ja tärinää. Niiden ehkäisemiseksi

19 19 (44) noudatetaan normaalin maarakennustyön yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä. Kaivutöiden aikana raskas liikenne alueelle johtavalla päätiellä lisääntyy. Pilaantuneen maan kunnostustyö ei merkittävästi lisää massojen siirron tarvetta rakennustöiden edellyttämään määrään verrattuna. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin kunnostussuunnitelmassa esitettyjä haitta-aineita, ilmoitetaan asiasta ympäristöviranomaisille ja sovitaan tavoitepitoisuuksista ja toimintatavoista. Odottamattomia haittaaineita sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa. Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä viranomaisille. TIEDOTUS, KIRJANPITO JA RAPORTOINTI Tiedotus Puhdistustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan viranomaisille ennen töihin ryhtymistä. Rakentamisesta tiedotetaan rakennusalueella olevilla kylteillä. Kunnostettava alue merkitään pilaantuneen maaperän kunnostustyöstä kertovin kyltein. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti. Raportissa esitetään kirjanpidon tietojen yhteenveto, josta käy ilmi mm. poistettujen massojen määrä, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat sekä maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien massojen hyödyntämistä koskien kerätään seuraavat tiedot: paikat, joista luokan 3) mukaisia massoja on tuotu, mitä haitta-aineita maa-ainekset ovat sisältäneet, mikä on haitta-aineiden pitoisuus ja eri haitta-aineiden laskennallinen kokonaismäärä. Tiedot kootaan kaivualueella kuukausittain. Hyödyntämisestä laaditaan yhteenveto maaperän kunnostuksen vuosi- ja loppuraporttiin.

20 20 (44) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta täydennettiin ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Lupahakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta ja Helsingin kaupunginhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on antanut asiasta lausunnon Lausunnon mukaan ympäristölautakunta puoltaa ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli asian käsittelyssä otetaan huomioon hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi seuraavat näkökohdat: Koko alue on tutkittava riittävän tarkasti, sillä alueen maaperä on täyttömaata, jossa haitta-ainepitoisuudet voivat vaihdella aiemmasta toiminnasta riippuen. Kunnostustavoitteen määrittelyssä tulee ottaa huomioon myös lisätutkimuksissa mahdollisesti havaittavat korkeammat haitta-ainepitoisuudet. Kunnostustavoitteiden määrittelyn tulee perustua riskinarvioon. Kunnallistekniikka ja muut vastaavat rakenteet tulee asentaa pilaantumattomaan maahan siten, ettei työntekijöiden ole mahdollista altistua haitallisille aineille myöhemmin tehtävien kaivu- tai korjaustöiden aikana. Alueelta tulee poistaa tiedossa olevat ongelmajätteeksi luokiteltavat maa-ainekset. Alueen pohjaveden tilaa on tarkkailtava riittävästi myös muualta tulevan kulkeuman havaitsemiseksi. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien massojen hyötykäytön on oltava suunniteltua ja se tulee dokumentoida. Käytettävien maamassojen haitta-aineiden alueelle aiheuttamaa riskiä tulee arvioida riittävän tarkasti. Myös muualta tuotavan, hyötykäytettävän maa-aineksen haittaaineiden pitoisuuksien tutkimustiheys tulee määritellä. Betonimurskeen hyötykäyttö vaatii valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisen suunnitelman sisältämän ilmoituksen tekemisen tai ympäristöluvan hakemisen. Kohteessa tapahtuvan pilaantuneiden maiden välivarastoinnin on oltava lyhytaikaista. Välivarastointi tulee tapahtua kiinteällä alustalla ja pilaantuneen maa-aineksen on oltava peitettynä koko välivarastoinnin ajan.

21 21 (44) Alueelle jäävät maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, tulee erottaa pilaantumattomista maakerroksista selvästi tavanomaisista rakennusmateriaaleista erottuvalla havainnointikerroksella. Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää. Helsingin kaupunginhallitus toteaa antamassaan lausunnossa puoltavansa ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijoiden kuuleminen ja vastine Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä No YS 513 ja esittää vastineensa lupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto toteaa päivätyssä vastineessaan, että alueen tutkimukset tehdään suunnitelman mukaan. Näiden tutkimusten perusteella pystytään kyseisistä aineista aiheutuvat ympäristövaikutukset arvioimaan riittävällä tarkkuudella maita sijoitettaessa tai jätettäessä alueelle. Kunnostustavoitteista kiinteistövirasto toteaa, että jos alueella havaitaan riskinarviosta merkittävästi poikkeavia määriä tai pitoisuuksia haitallisia aineita, tarkennetaan riskinarviota ja määritetään tarvittaessa uudet tavoitepitoisuudet. Kunnallistekniikka ja muut vastaavat rakenteet asennetaan pilaantumattomaan maahan kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti. Pohjaveden tarkkailusta kiinteistövirasto toteaa, että pohjaveden laatua tarkkaillaan tarvittaessa myös muualta tulevan kulkeuman havaitsemiseksi. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnys- ja ohjearvojen välissä olevien maamassojen hyötykäytöstä esitetään suunnitelma, jossa kuvataan mm. hyötykäytön periaatteet, laadunvalvonta ja raportointi sekä arvioidaan alueelle aiheutuvaa riskiä. Massojen välivarastoinnista vastineessa todetaan, että lyhytaikainen välivarastointi voidaan toteuttaa päällystetyllä alueella tai myöhemmin kunnostettavalla päällystämättömällä alueella. Kalasataman eteläosaan perustettavalla varsinaisella välivarastointialueella välivarastointi toteutetaan alueelle myönnettävän ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Kunnostetulle alueelle jäävä haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines merkitään havainnointikerroksella kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään.