TYÖELÄKEASENTEET 2010

Transkriptio

1 TYÖELÄKEASENTEET

2 TYÖELÄKEASENTEET SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto Arviot ja mielipiteet eläke-etuuksien muutoksista Arviot rahojen riittämisestä eläkkeiden maksamiseen - vuoden kuluttua Mielipiteet sopivasta eläkkeelle siirtymisiästä Mielipiteet sopivasta työeläkkeen suuruudesta ja arviot tulevasta/olevasta Kumpi parempi: Eläke-edut säilyvät ennallaan ja työeläkemaksuja lisätään, vai eläke-etuja heikennetään ja maksut säilyvät ennallaan? Suhtautuminen kuntoutukseen Mielipiteet eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja eläkkeiden määräytymisperusteista Käsitykset toimeentulosta eläkeaikana Suhtautuminen työssä jatkamiseen ja eläkkeelle jäämiseen Suhtautuminen työskentelyyn vanhuuseläkkeelle jäämiseen jälkeen Pitäisikö palkansaajan itse saada vastata osasta eläkevakuutusmaksunsa sijoittamisesta? Suhtautuminen työttömyyseläkkeen hyväksikäyttöön työvoiman vähentämistilanteissa Tietolähteet eläkeasioissa Oman työeläkelaitoksen tietämys Halukkuus parantaa henkilökohtaista eläketurvaa LIITEKUVAT

3 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään keskeiset tulokset haastattelututkimuksesta, jossa on selvitetty suomalaisten käsityksiä ja mielikuvia eläketurvasta ja eläkkeisiin liittyvistä asioista. Suhtautumista hahmotetaan useasta eri näkökulmasta. Tarkasteltavina näkökohtina ovat mm. mielipiteet eläke-etuuksien mahdollisista muutoksista, käsitykset eläkerahoituksen riittävyydestä, mielipiteet työeläkkeiden ansiosidonnaisuudesta ja eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin TNS Gallup Oy:n Gallup-omnibus-tutkimuksen yhteydessä henkilökohtaisina haastatteluina syys-lokakuussa. Haastatteluja tehtiin yhteensä.. Vastaajat edustavat koko maan vuotta täyttänyttä väestöä (poislukien Ahvenanmaan maakunta). Tutkimus on tehty Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimeksiannosta. ARVIOT JA MIELIPITEET ELÄKE-ETUUKSIEN MUUTOKSISTA Aiempaa suurempi osa väestöstä arvioi eläke-etujensa heikentyvän tulevaisuudessa Väestön arvioita eläke-etuuksien muuttumisesta selvitettiin tiedustelemalla sitä, miten he uskovat omien eläke-etuuksiensa kehittyvän tulevaisuudessa. Suomalaisilla ei ole täysin yksimielistä käsitystä asiasta. Kuitenkin enemmistö ( %) uskoo omien eläkeetuuksiensa heikentyvän. Kolmannes ( %) arvioi etuuksien säilyvän ennallaan. Eläkeetuuksiensa parantumisesta haaveilee vajaa kymmenesosa ( %). Saatuja tuloksia on mahdollista verrata aiemmin toteutettujen tutkimusten tuloksiin. Tulokset ovat muuttuneet vuodesta. Merkillepantavaa tuloksissa on pessimismin lisääntyminen. Eläke-etuuksien heikentymiseen uskoo selvästi suurempi osa kansasta kuin vuonna. Huonontumiseen uskovien osuus on lisääntynyt kaksitoista prosenttiyksikköä. Nyt saatu tulos on samansuuntainen kuin vuonna, jolloin enemmistö ajatteli eläke-etuuksien heikentyvän. Kun väestöryhmittäistä vaihtelua eritellään hieman tarkemmin käy ilmi, että ikäryhmistä kaikkein vakuuttuneimpia omien eläke-etujensa huonontumisesta ovat -- ja -- vuotiaat, korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt. Eläkeikäisten keskuudessa lähes joka toinen ( %) otaksuu eläketurvansa säilyvän kutakuinkin nykyisellä tasolla. Taulukko. Miten uskoo omien eläke-etujensa säilyvän/muuttuvan tulevaisuudessa (%). % % % % % % % % Säilyy ennallaan Paranevat Huononevat Ei osaa sanoa

4 Työeläkeasenteet Kuvio t. USKOOKO OMIEN ELÄKE-ETUJENSA SÄILY- VÄN VAIKO MUUTTUVAN TULEVAISUUDES- SA (%). TULLAAN PARAN- TAMAAN SÄILY- VÄT EN- NALLAAN OSAA TULLAAN HUONON- TAMAAN TNS Gallup Oy / PGraphics Työeläkeasenteet Kuvio t. USKOOKO, ETTÄ LÄHIMMÄN VUODEN AI- KANA TEHDÄÄN UUDISTUS, JOKA ALENTAA ELÄKKTÄ OLENNAISESTI NYKYISESTÄ TA- SOSTA (%). KYLLÄ EOS TNS Gallup Oy / PGraphics

5 Työeläkeasenteet Kuvio. USKOOKO OMIEN ELÄKE-ETUJENSA SÄILYVÄN VAIKO MUUTTUVAN TULEVAISUUDESSA (%). TULLAAN PARAN- TAMAAN SÄILY- VÄT EN- NALLAAN OSAA TULLAAN HUONON- TAMAAN Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

6 Työeläkeasenteet Kuvio. USKOOKO, ETTÄ LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA TEHDÄÄN UUDISTUS, JOKA ALENTAA ELÄKK- TÄ OLENNAISESTI NYKYISESTÄ TASOSTA (%). KYLLÄ EOS Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

7 Enemmistö uskoo, että tulevaisuudessa tehdään uusi työeläkeuudistus, jonka seuraamuksena eläkkeitä alennetaan oleellisesti nykyisestä Enemmistö ( %) uskoo, että lähimmän kymmenen vuoden aikana tehdään uudistus, jonka tarkoituksena on alentaa eläkkeitä olennaisesti nykyisestä tasosta. Kaksi viidesosaa ( %) on epäuskoinen. Tulos on pääpiirteissään samanlainen kuin vuonna. Epätietoisuus on lisääntynyt kolmella prosenttiyksiköllä. Keski-ikäiset, ylemmät toimihenkilöt, korkeasti koulutetut ja pääkaupunkiseudulla asuvat ovat keskimäärää vakuuttuneempia sellaisesta eläkeuudistuksesta, joka heikentää eläkkeitä. Eläkeikää lähestyvät eivät samassa määrin halua uskoa tällaiseen kehitykseen. ARVIOT RAHOJEN RIITTÄMISESTÄ ELÄKKDEN MAKSAMISEEN - VUODEN KULUTTUA Luottamus rahojen riittämiseen on heikentynyt Tutkimuksessa sivuttiin myös eläkkeiden rahoitusteemaa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajat arvioivat, miten rahat riittävät eläkkeiden maksamiseen maassamme - vuoden kuluttua. Taustaolettamuksena kysymyksenasettelussa oli, että eläke-etuudet säilyisivät kutakuinkin nykyisellä tasollaan. Puolet ( %) väestöstä arvioi, että rahat riittävät eläkkeiden maksamiseen, vaikka eläkeetuudet säilyisivät ennallaan. Lähes joka toinen ( %) on enemmän tai vähemmän vakuuttunut, että rahat eivät riitä. Kun tuloksia verrataan vuoden tutkimukseen käy ilmi, että käsitykset rahojen riittämättömyydestä ovat kääntyneet nousuun ( % %). Tulos on samansuuntainen kuin vuonna, jolloin pessimistiset näkemykset valtasivat alaa. Eri-ikäisten vertaaminen paljastaa runsasta vaihtelua mielipiteissä. Kaikkein optimistisimpia ovat alle --vuotiaat sekä yli -vuotiaat. Molemmissa ryhmissä selvä enemmistö uskoo rahojen riittävän. Pessimistisimpiä ovat --vuotiaat nuoret aikuiset, joista selvä enemmistö ( %) on epäuskoinen. Ammattiryhmän mukaan eniten uskoa varojen riittämiseen ilmenee työntekijöiden, opiskelijoiden ja eläkkeellä nykyisin olevien keskuudessa. Kokonaisuudessaan taustaryhmittäiset erot ovat loogisia ja ymmärrettäviä. Eläkkeiden rahoituksen niukkuutta ennakoivat niiden ryhmien vastaukset, joiden omaan eläkkeelle jäämiseen on - vuotta. Kymmenen vuoden sisällä eläkeikään tulevat luottavat rahojen riittävyyteen. Lähes puolet väestöstä uskoo, että työeläkkeiden nykytason ylläpitäminen on tulevaisuudessa mahdotonta Astetta lievempi reaktio saadaan, kun vastaajille esitetään asenneväittämä, jonka mukaan työeläkkeiden nykytason ylläpitäminen tulee mahdottomaksi seuraavan - vuoden aikana. Suomalaisista % on samaa mieltä ja % torjuu väittämän. Vuonna väittämään yhtyi prosenttia väestöstä. Käsitykset ovat muuttuneet aavistuksen aiempaa vähemmän pessimistisiksi. Muutos ehkä kielii siitä, että kysymyksenasettelu on ollut monille vaikea. Joku on voinut ajatella, että työeläkkeiden nykytason ylläpitäminen ei ole mahdotonta, jos maksuhalukkuutta riittää.

8 Työeläkeasenteet Kuvio t. MITEN ARVIOI RAHOJEN RIITTÄVÄN ELÄKK- DEN MAKSAMISEEN - VUODEN KULUT- TUA (%). VARMAS- TI RIIT- TÄVÄT TODENNÄ- KÖISESTI RIITTÄVÄT OSAA TODENNÄ- KÖISESTI VÄT RIITÄ VARMAS- TI VÄT RIITÄ TNS Gallup Oy / PGraphics Työeläkeasenteet Kuvio -t. "Työeläkkeiden nykytason ylläpitäminen tulee mahdottomaksi seuraavan - vuoden kuluttua" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄRIN ERI ERI TNS Gallup Oy / PGraphics

9 Työeläkeasenteet Kuvio. MITEN ARVIOI RAHOJEN RIITTÄVÄN ELÄKKDEN MAKSAMISEEN - VUODEN KULUTTUA (%). VARMAS- TI RIIT- TÄVÄT TODENNÄ- KÖISESTI RIITTÄVÄT OSAA TODENNÄ- KÖISESTI VÄT RIITÄ VARMAS- TI VÄT RIITÄ Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

10 Työeläkeasenteet Kuvio -. "Työeläkkeiden nykytason ylläpitäminen tulee mahdottomaksi seuraavan - vuoden kuluttua" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄR. ERI ERI Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

11 MIELIPITEET SOPIVASTA ELÄKKEELLE SIIRTYMISIÄSTÄ Sopiva eläkkeellesiirtymisikä on vuotta Tutkimuksessa kaikilta vastaajilta tiedusteltiin sopivaa eläkkeellesiirtymisikää. Kysymyksenasettelun johdannossa vastaajille kerrottiin, että nykyisin ansaitsemalleen vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti ikävälillä - vuotta. Suomalaiset ilmoittavat sopivaksi eläkeiäksi keskimäärin vuotta. Keskiarvo on kohonnut vuodesta yhdellä vuodella ja vuodesta kolmella vuodella. Kaksi viidestä ilmoittaa sopivaksi eläkkeellesiirtymisiäksi --vuotta. Vajaa kolmannes sanoo, että sopiva ikä on yli -vuotta. Niiden osuus, jotka pitävät sopivana ikänä yli -vuotta, on kasvanut aiemmasta. Taulukko. Mielipiteet sopivasta eläkkeelle siirtymisiästä. Keskiarvot. Keskiarvo Taulukko. Mielipiteet sopivasta eläkkeelle siirtymisiästä (%). % % % Alle -vuotiaana -vuotiaana --vuotiaana Yli -vuotiaana Ei osaa sanoa Väestöryhmittäiset erot ovat keskiarvoina asiallisesti aika vähäisiä. Keskimääräinen sopiva eläkkeellesiirtymisikä vaihtelee - vuoden välillä eri väestöryhmien keskuudessa. Niukka enemmistö torjuu eläkeiän nostopyrkimykset Eläkeikään liittyen vastaajille esitettiin väittämä, jossa sanottiin, että keskimääräistä eläkeikää tulisi saada nostettua muutamalla vuodella, jotta työeläkemenoista voidaan huolehtia. Niukka enemmistö ( %) torjuu ehdotuksen. Ajatus keskimääräisen eläkeiän nostamisesta saa kuitenkin aiempaa enemmän kannatusta. Vuonna ehdotusta kannatti vajaat kaksi viidesosaa ( %) ja nyt prosenttia. Eläkeiän nostamisen kannatus on ollut noususuuntainen vuodesta lähtien. Eläkeiän nostaminen muutamalla vuodella viehättää keskimäärää useammin ylempiä toimihenkilöitä, korkeasti koulutettuja ja eläkeikäisiä. Ajatus keskimääräisen eläkeiän nostamisesta on selvästi keskimäärää vastenmielisempi työntekijöille, alemmille toimihenkilöille ja eläkeikää lähestyville.

12 Työeläkeasenteet Kuvio -t. "Keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää tulisi saada nostettua muutamalla vuodella, jotta työeläkemenoista voidaan huolehtia" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄRIN ERI ERI TNS Gallup Oy / PGraphics

13 Työeläkeasenteet Kuvio -. "Keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää tulisi saada nostettua muutamalla vuodella, jotta työeläkemenoista voidaan huolehtia" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄR. ERI ERI Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

14 MIELIPITEET SOPIVASTA TYÖELÄKKEEN SUURUUDESTA JA ARVIOT TULEVASTA/OLEVASTA Kansalaiset haluaisivat eläkkeen olevan noin prosenttia bruttopalkasta Tutkimuksessa selvitettiin mielipidettä sopivasta työeläkkeen suuruudesta bruttopalkasta. Kysymyksenasettelu kuului seuraavasti. "Kuinka paljon työeläkkeen pitäisi Teidän mielestänne olla bruttopalkasta? Kansalaiset toivoisivat työeläkkeen voivan nousta aina prosenttiin bruttopalkasta. Kansalaisten keskimääräinen toive on kasvanut yhdellä vuodella kolmen vuoden takaiseen. Tuolloin keskiarvo oli %. Eri vuosien tutkimuksissa keskiarvo on vaihdellut %-% välillä. Kun tuloksia tarkastellaan tuloksia jakaumien tasolla, niin enemmistö sanoo soveliaan työeläkkeen olevan yli prosenttia bruttopalkasta. Joka viides vastaajista haluaisi eläkkeen, joka on enemmän kuin prosenttia bruttotuloista. Niiden osuus, jotka toivovat yli prosenttia palkasta on vähentynyt ja epätietoisten osuus on vastaavasti lisääntynyt. Taulukko. Mielipiteet sopivasta työeläkkeen suuruudesta. Keskiarvot. SOPIVA TYÖELÄKE BRUTTOPALKASTA Keskiarvo % % % % % % Taulukko. Mielipiteet sopivasta työeläkkeen suuruudesta (%). SOPIVA TYÖELÄKE BRUTTOPALKASTA % % % % tai alle bruttopalkasta - % bruttopalkasta -% bruttopalkasta Yli % bruttopalkasta Ei osaa sanoa Keskiarvona bruttopalkasta % % % Väestöryhmittäistä mielipidevaihtelua ilmenee jonkin verran. Keskimääräinen sopiva eläkeprosentti eri väestöryhmien keskuudessa vaihtelee - %:n välillä. Esimerkiksi työntekijöiden keskimääräinen eläketoive on % bruttopalkasta kun jo eläkkeellä olevien %. Opiskelijoiden keskuudessa eläketoive on % bruttopalkasta ja nuorten alle -vuotiaiden %. Keskimääräinen sopiva eläkeprosentti on vuodesta noussut nuorten, opiskelijoiden ja työntekijöiden keskuudessa. Muiden väestöryhmien näkemykset ovat pysytelleet kutakuinkin ennallaan.

15 Kansalaiset arvioivat oman työeläkkeensä olevan/tulevan olemaan noin prosenttia bruttopalkasta Vastaajilta kysyttiin tutkimuksessa uudella kysymyksellä myös arviota siitä, paljonko oma työeläke tulee olemaan tai on bruttopalkasta. Vastaajien oma arvio työeläkkeestään on varsin alhainen. Se on keskimäärin vain % bruttopalkasta. Ero on suuri kun mielipidettä sopivasta työeläkkeen tasosta verrataan näkemykseen omasta tulevasta/olevasta työeläkkeen tasosta. Väestö otaksuu saavansa työeläkettä paljon vähemmän kuin mitä pitävät sopivana tasona. Arvio omasta työeläkkeestä on nyt suurempi kuin vuonna. Taulukko. Arvio olevasta/tulevasta työeläkkeestä bruttopalkasta vs. mielipide sopivasta. Keskiarvot. TYÖELÄKE BRUTTOPALKASTA Arvio tulevasta/olevasta % % Mielipide sopivasta % % Erotus - % - % Arvio omasta tulevasta/olevasta työeläkkeen tasosta vaihtelee - prosentin välillä. Työttömien parissa arviot ovat melko alhaisia, % tasoa. Jonkin verran päälle % tasoa odottavat kaikki ammatissa toimivat ryhmät. KUMPI PAREMPI: ELÄKE-EDUT SÄILYVÄT ENNALLAAN JA TYÖELÄKEMAK- SUJA LISÄTÄÄN VAIKO ELÄKE-ETUJA HKENNETÄÄN JA MAKSUT SÄILY- VÄT ENNALLAAN? Eläkemaksujen korottaminen maistuu paremmalta kuin eläke-etujen heikentäminen Eläkkeiden rahoitukseen liittyen vastaajille esitettiin kysymys, jossa vastakkain asetettiin eläke-etuuksien säilyttäminen ja samalla työeläkemaksujen lisääminen sekä eläke-etujen heikentäminen ja samalla työeläkemaksujen säilyttäminen ennallaan. Valtaosa ( %) väestöstä ottaisi vastaan mieluummin eläke-etujen säilyttämisen nykytasolla ja maksujen nostamisen kuin etujen heikentämisen ja maksujen säilyttämisen nykytasolla. Tulos on myös siinä mielessä yksiselitteinen, että kaikissa väestöryhmissä enemmistö maksaisi enemmän työeläkemaksuja säilyttääkseen eläke-edut nykytasolla. Tulos ei ole juurikaan muuttunut vuodesta. Maksuhalukkuus on kutakuinkin ennallaan. Ikäryhmistä työeläke-etuuksien säilyttäminen nykytasolla, vaikka lisämaksujen uhalla, viehättää -- ja --vuotiaita. Kaikkein varttuneimpien joukossa on eniten epätietoisia, jäsentymättömiä mielipiteitä, koska kysymys ei enää ole heille ajankohtainen. Ammattiasema heijastuu mielipiteissä siten, että eläke-etuuksien säilyttäminen ennallaan työeläkemaksuja korottamalla saa keskimäärää enemmän kannatusta alempien toimihenkilöiden keskuudessa. Opiskelijoiden ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden parissa on keskimäärää hieman enemmän etujen heikentämiseen taipuvaisia.

16 Työeläkeasenteet Kuvio t. KUMPI ON PAREMPI VAIHTOEHTO: SEKÖ, ETTÄ ELÄKE-EDUT SÄILYVÄT ENNALLAAN JA MAKSAA ITSE ENEMMÄN TYÖELÄKEMAKSUJA, VAIKO SE, ETTÄ ETUJA HKENNETÄÄN JA MAKSAA NYKYI- SEN MÄÄRÄN TYÖELÄKEMAKSUJA (%). EDUT EN- NALLAAN OSAA ETUJA H- KENNETÄÄN TNS Gallup Oy / PGraphics

17 Työeläkeasenteet Kuvio. KUMPI ON PAREMPI VAIHTOEHTO: SEKÖ, ETTÄ ELÄKE- EDUT SÄILYVÄT ENNALLAAN JA MAKSAA ITSE ENEM- MÄN TYÖELÄKEMAKSUJA, VAIKO SE, ETTÄ ETUJA H- KENNETÄÄN JA MAKSAA NYKYISEN MÄÄRÄN TYÖELÄ- KEMAKSUJA (%). EDUT EN- NALLAAN OSAA ETUJA H- KENNETÄÄN Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

18 SUHTAUTUMINEN KUNTOUTUKSEEN Kaksi kolmesta valitsisi ammatillisen kuntoutuksen Kuntoutus- ja työeläkelainsäädännöt edellyttävät työeläkevakuuttujien varmistavan sen, että työkyvyttömyyseläkettä hakeneen henkilön kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty ennen eläkkeen ratkaisemista. Toisaalta vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos hänellä on todettu työkyvyttömyyden uhka, jota voidaan pienentää tarkoituksenmukaisella kuntoutuksella. Tähän teemaan liittyen vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä siitä, kumpi heidän mielestään on parempi vaihtoehto sairauden kohdatessa; ammatillinen kuntoutus takaisin työelämään vai siirtyminen suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Väestön selvä enemmistö ( %) sanoo kuntoutuksen olevan parempi vaihtoehto. Alle kolmasosa ( %) valitsee siirtymisen suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielipiteet eivät ole muuttuneet vuodesta. Ikä on yhteydessä käsityksiin. Kuntoutuksen suosio on suurta kolmen nuorimman ikäluokan keskuudessa. Ikäluokassa --vuotiaat kaksi viidestä ( %) siirtyisi mieluummin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin menisi kuntoutukseen. Eri väestöryhmien suhtautumiseroja selittää ammattiasema ja koulutustausta. Mitä korkeampi koulutus sitä useammin ilmenee halukkuutta ammatillisen kuntoutuksen kautta työelämään. Etenkin ylemmät toimihenkilöt työskentelevät valitsisivat kuntoutuksen. Työntekijöistä ja työttömistä keskimäärää useampi valitsisi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen. Vain pieni osa kansalaisista menettänyt uskon työeläkekuntoutukseen työkyvyn alentuessa Teemaan liittyen vastaajilta kysyttiin arviota, miten suhtautuisi työeläkevakuuttajien tukemaan työeläkekuntoutukseen työkyvyn mahdollisesti alentuessa. Kysymys kuului seuraavasti. Työeläkekuntoutus on työeläkevakuuttajien tukemaa kuntoutustoimintaa, jonka tavoitteena on jatkaa työtä omalla työpaikalla tai ylipäätään työelämässä, mikäli terveydentila sen sallii? Jos olette tai olisitte työelämässä, mikä olisi Teidän suhtautumisenne siihen? Lähes joka toinen ( %) menisi työkyvyn alentuessa ehdoitta kuntoutukseen, jotta voisi jatkaa ylipäätään työelämässä. Tämän lisäksi yli neljännes ( %) olisi valmis kuntoutukseen, mikäli voisi jatkaa omassa työssään tai ainakin omalla työpaikallaan. Noin neljännes ei pidä kuntoutusta alentuneen työkyvyn kohdatessa juurikaan realistisena vaihtoehtona tai ei muusta syystä haluaisi enää jatkaa työelämässä. Mielipiteet eivät ole muuttuneet vuodesta. Ehdoitta kuntoutukseen menijöitä löytyy keskimäärää enemmän nuorempien ikäluokkien, korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden keskuudesta. Työttömien ja heikosti koulutettujen parissa on taas keskimäärää enemmän niitä, joiden mielestä kuntoutus ei olisi realistinen vaihtoehto tai muusta syystä haluaisi jatkaa työelämässä.

19 Työeläkeasenteet Kuvio t. KUMMAN VALITSISI SAIRAUDEN KOHDATES- SA: SIIRTYMISEN AMMATILLISEN* KUNTOU- TUKSEN KAUTTA UUTEEN TYÖHÖN VAIKO SUORAAN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEL- LE (%). TYÖELÄMÄSSÄ JATKAMISEN OSAA TYÖKYVYTTÖ- MYYSELÄKK. TNS Gallup Oy / PGraphics Työeläkeasenteet Kuvio t. SUHTAUTUMINEN TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEEN (jos on/olisi työelämässä ja työkyky olisi alentunut, %). Menisi kuntoutukseen, jotta voisi jatkaa ylipäätään työelämässä mahdollisuuksiensa mukaan Menisi kuntoutukseen vain, mikäli voi jatkaa omassa työssään/ ainakin omalla työpaikallaan Jos työkyky on alentunut, ei pidä kuntoutusta juurikaan realistisena vaihtoehtona Jos työkyky on alentunut, ei halua jatkaa työelämässä Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics

20 Työeläkeasenteet Kuvio. KUMMAN VALITSISI SAIRAUDEN KOHDATESSA: SIIRTYMISEN AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN KAUTTA UUTEEN TYÖHÖN VAIKO SUORAAN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE (%). TYÖELÄMÄSSÄ JATKAMISEN OSAA TYÖKYVYTTÖ- MYYSELÄKK. Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

21 Työeläkeasenteet Kuvio. SUHTAUTUMINEN TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEEN (jos on/olisi työelämässä ja työkyky olisi alentunut; vastausvaihtoehdot kokonaisuudessaan, ks teksti, %). MENISI, JOTTA VOI- SI YLIP. JATKAA MENISI, JOTTA OMALLA TYÖPAIK. OSAA SA- NOA PIDÄ JUURIK. REALIS- TISENA HALUA JATKAA TYÖELÄ- MÄSSÄ Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

22 MIELIPITEET ELÄKEJÄRJESTELMÄN OIKEUDENMUKAISUUDESTA JA ELÄK- KDEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTSTA Mielipiteitä eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja eläkkeiden määräytymisperusteista selvitettiin kysymyksenasettelulla, jossa haastateltaville esitettiin useampia eläkkeitä koskevia asenneväittämiä. Kunkin väitteen kanssa saattoi olla täysin tai jossain määrin samaa tai eri mieltä. Väittämät on esitetty aiemmissa tutkimuksissa, jonka takia mielipiteiden muutoksen vertailu on mahdollista. Työeläkkeiden ansiosidonnaisuudella kansan vankka tuki Työeläkkeiden ansiosidonnaisuus hyväksytään kansalaisten keskuudessa laajalti. Valtaosa ( %) väestöstä sanoo olevan oikein, että työeläkkeen suuruus määräytyy työssäoloaikaisen ansion mukaisesti. Ansiosidonnaisuuden kannatus on samaa tasoa kuin vuonna edellisessä tutkimuksessa. Yhtä suuri joukko ( %) allekirjoittaa sen, että työeläkkeen pitää olla sitä suurempi, mitä kauemmin eläkkeensaaja on ollut työssä. Tulos on samaa luokkaa kuin vuonna. Aiempaa suurempi enemmistö pitää nykyistä eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena Kansalaisten selvä enemmistö ( %) pitää oikeana sitä, että nykyisenkaltainen ansioeläke määräytyy lakisääteisesti ja muun osan voi jokainen määritellä itse kustantamallaan eläkevakuutuksella. Mielipide on voimistunut vuodesta. Selvä enemmistö ( %) väestöstä luonnehtii eläkejärjestelmäämme yleisesti ottaen oikeudenmukaiseksi ja alle kolmannes ( %) epäilee asiaa. Käsitys eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta on voimistunut. Aiempaa useampi on valmis allekirjoittamaan eläkejärjestelmämme oikeudenmukaisuuden ( % %). Nuorempien ikäluokkien taakka ei anna aihetta eläke-etuuksien leikkaamiselle Yksi keskustelua herättävistä tosiasioista on tulevien eläkkeensaajien monilukuisuus. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, aktiiviväestön työeläkemaksut tuskin kevenevät. Tämä silmälläpitäen esitettiin väite, jossa ehdotettiin, että eläke-etuuksia pitäisi leikata, jotta seuraavat ikäluokat eivät joutuisi ylivoimaisen tehtävän eteen. Enemmistö ( %) väestöstä vastustaa ajatusta ja kolmannes ( %) kannattaa. Mielipiteet eläke-etuuksien leikkaamisen tarpeellisuudesta ovat jonkin verran yleistyneet etenkin vuodesta ja etenkin vuodesta. Mielipiteiden jakautumista väestön eri osaryhmissä tarkasteltiin ristiintaulukoinnein, ja analyysien perusteella voidaan mainita mm. seuraavat kolmeen väitteeseen liittyvät yhteenvedonomaiset havainnot: Nykyisen eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus Miehet pitävät nykyistä eläkejärjestelmämme oikeudenmukaisempana kuin naiset. Eri ikäryhmistä erottuvat nuoret (--vuotiaat) myönteisyydellään. Nykyistä eläkejärjestelmää pitävät keskimääräistä oikeudenmukaisempana myös Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat, alemmat toimihenkilöt ja opiskelijat. Eläkkeellä olevien, yrittäjien ja työttömien käsitykset ovat keskimäärää kriittisempiä.

23 Työeläkeasenteet Kuvio -t. "On oikein, että työeläkkeen suuruus määräytyy työssäoloaikaisen ansion mukaisesti" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄRIN ERI ERI TNS Gallup Oy / PGraphics Työeläkeasenteet Kuvio -t. "On oikein, että työeläke on sitä suurempi, mitä kauemmin eläkkeensaaja on ollut töissä" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄRIN ERI ERI TNS Gallup Oy / PGraphics

24 Työeläkeasenteet Kuvio -t. "On oikein, että nykyisenkaltainen ansioeläke määräytyy lakisääteisesti ja muun osan voi jokainen määritellä itse kustantamallaan eläkevakuutuksella" (%). TNS Gallup Oy PGraphics MÄÄRIN OSAA MÄÄRIN ERI ERI TNS Gallup Oy / PGraphics Työeläkeasenteet Kuvio -t. "Nykyinen eläkejärjestelmämme on yleisesti ottaen oikeudenmukainen" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄRIN ERI ERI TNS Gallup Oy / PGraphics

25 Työeläkeasenteet Kuvio -t. "On oikein, että eläke-etuuksia leikataan, jotta seuraaville ikäluokille ei tule liian suuret eläketurvan kustannukset" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄRIN ERI ERI TNS Gallup Oy / PGraphics Työeläkeasenteet Kuvio t. SUHTAUTUMINEN SOSIAALITURVAA KOSKEVIIN VÄIT- TÄMIIN VUOSINA - (täysin tai jokseenkin samaa mieltä, %). "On oikein, että työeläkkeen suuruus määräytyy työssäoloaikaisen ansion mukaisesti" (v) "On oikein, että työeläke on sitä suurempi, mitä kauemmin eläkkeensaaja on ollut töissä" (v) "Nykyinen eläkejärjestelmämme on yleisesti ottaen oikeudenmukainen" (v) "On oikein, että eläke-etuuksia leikataan, jotta seuraaville ikäluokille ei tule liian suuret eläketurvan kustannukset" (v) (ei kysytty) TNS Gallup Oy / PGraphics

26 Työeläkeasenteet Kuvio -. "Nykyinen eläkejärjestelmämme on yleisesti ottaen oikeudenmukainen" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄR. ERI ERI Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

27 Työeläkeasenteet Kuvio -. "On oikein, että eläke-etuuksia leikataan, jotta seuraaville ikäluokille ei tule liian suuret eläketurvan kustannukset" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄR. ERI ERI Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

28 Eläke-etuuksien leikkaaminen Ne, joiden mielestä on oikein leikata eläke-etuuksia ja siten helpottaa nuorempien ikäluokkien taakkaa, ovat tyypillisimmin nuorimpiin ikäluokkiin kuuluvia, opiskelijoita, ylempiä toimihenkilöitä ja korkeasti koulutettuja. Etuuksien leikkaaminen ei miellytä etenkään nykyisiä eläkeläisiä ikääntyneitä. Myös työntekijät ja eläkeikää lähestyvät suhtautuvat varauksellisesti ajatukseen eläke-etuuksien leikkaamisesta ao. perusteella. KÄSITYKSET TOIMEENTULOSTA ELÄKEAIKANA Enemmän kuin kaksi kolmesta uskoo tulevansa ainakin melko hyvin taloudellisesti toimeen eläkeaikana Edellisten vastausten perusteella voi sanoa, että suomalaisten keskuudessa on kohtuullisen laajalle levinnyt tyytyväisyys suomalaisen eläkejärjestelmän tilasta, ainakin mitä tulee työeläkejärjestelmän ansiosidonnaisuuteen. Eläkejärjestelmän lopullinen hyvyys tai huonous kansalaisten keskuudessa näyttää mittautuvan kyvyssä tarjota riittävä toimeentulo eläkettä nauttiville. Tässä suhteessa tilanne näyttää ainakin toistaiseksi varsin myönteiseltä. Enemmistö kansalaisista arvelee pärjäävänsä eläkeaikanaan taloudellisesti ainakin kohtuullisesti. Kaikissa väestöryhmissä enemmistö arvelee tulevansa ainakin melko hyvin toimeen. Tietynasteista epäilyä toimeentulosta ilmenee työntekijöiden ja etenkin työttömien keskuudessa. Mielipiteet ovat pysytelleet jokseenkin muuttumattomina vuodesta. Niiden osuus, jotka arvioivat tulevansa toimeen erittäin tai melko hyvin on vaihdellut eri tutkimuksissa % - % välillä. Nyt aiempaa useampi olettaa tulevansa ainakin melko hyvin taloudellisesti toimeen eläkeaikanaan ( % %). Tuloksia tulkittaessa kannattaa pitää mielessä, että varsinkin kaikkein nuorimpien kohdalla eläkkeelle siirtyminen ei ole kovin ajankohtainen ja heidän tietonsa asiasta ovat luultavasti melko hataria. Silti heidän arvionsa kuvaavat optimistista eläkeasioihin kohdistuvaa ilmapiiriä ja asennoitumista. Taulukko. Miten arvioi tulevansa taloudellisesti toimeen eläkeaikana (%). % % % % % Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Ei osaa sanoa

29 Työeläkeasenteet Kuvio t. MITEN ARVIOI TULEVANSA TALOUDELLISES- TI TOIMEEN ELÄKEAIKANAAN (%). ERITTÄIN HYVIN MELKO HYVIN OSAA MELKO HUON. ERITTÄIN HUONOSTI TNS Gallup Oy / PGraphics Työeläkeasenteet Kuvio t. MITEN USKOO NYKYISTEN ELÄKE-ETUUK- SIEN PYSTYVÄN TULEVAISUUDESSA TAKAA- MAAN ELÄKELÄISILLE RIITTÄVÄN TOIMEEN- TULON (%). HY- VIN MELKO HYVIN OSAA MELKO HUON. HUO- NOSTI TNS Gallup Oy / PGraphics

30 Työeläkeasenteet Kuvio. MITEN ARVIOI TULEVANSA TALOUDELLISESTI TOI- MEEN ELÄKEAIKANAAN (%). ERITTÄIN HYVIN MELKO HYVIN OSAA MELKO HUON. ERITTÄIN HUONOSTI Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

31 Työeläkeasenteet Kuvio. MITEN "On oikein, USKOO että NYKYISTEN työeläke on ELÄKE-ETUUKSIEN sitä suurempi, mitä PYS- TYVÄN kauemmin TULEVAISUUDESSA eläkkeensaaja TAKAAMAAN on ollut töissä" ELÄKELÄI- (%). SILLE RIITTÄVÄN TOIMEENTULON (%). HY- VIN MELKO HYVIN OSAA MELKO HUON. HUO- NOSTI Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

32 Eläkkeellä olevat yli -vuotiaat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä taloudelliseen toimeentuloonsa. Tästä joukosta neljä viidestä ( %) tulee mielestään hyvin toimeen. Huonosti toimeentulevia on yli -vuotiaista joka viides ( %). Vastauksista heijastuu tietämys työeläkkeen ansiosidonnaisuuden merkityksestä eläkkeen tason määräytymisessä. Ne kansalaiset, joiden taloudellinen toimeentulo on hyvä jo työelämässä, uskovat nauttivansa hyvästä elintasosta myös eläkevuosina. Vähemmän ansaitsevat epäilevät enemmän eläkeaikaisen toimeentulonsa riittävyyttä. Enemmistön mielestä nykyiset eläke-etuudet riittäisivät myös tulevaisuudessa Vaikka enemmän kuin kaksi kolmesta uskoo tulevansa henkilökohtaisesti taloudellisesti suhteellisen hyvin toimeen eläkeaikanaan, niin tätä jonkin verran pienempi osa luottaa siihen, että nykyiset eläke-etuudet pystyvät tulevaisuudessa takaamaan eläkeläisille riittävän toimeentulon. Kuitenkin suomalaisten enemmistö ( %) luottaa nykyisten eläkeetuuksien riittävyyteen. Eri asia on sitten se, että monet pelkäävät nykyisiä eläke-etuuksia heikennettävän tulevaisuudessa. Usko nykyisten eläke-etuuksien riittävyyteen tulevaisuudessa ei ole käytännössä juurikaan liikahtanut vuodesta ( % %). Miehet luottavat nykyisten eläke-etuuksien riittävyyteen enemmän kuin naiset. Ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat ovat keskimäärää optimistisempia. Pessimismi on tyypillistä etenkin pienituloisten keskuudessa. SUHTAUTUMINEN TYÖSSÄ JATKAMISEEN JA ELÄKKEELLE JÄÄMISEEN Vastaajilta tiedusteltiin tutkimuksessa työssä jatkamisen ja eläkkeelle jäämisen vetovoimaa kolmella kysymyksenasettelulla. Kysymykset olivat seuraavat. Nykyisin ansaitsemalleen vanhuuseläkkeelle voi jäädä vuoden iän täyttämisestä lukien. Työntekoa voi jatkaa ikävuoden täyttämisen jälkeenkin, jolloin eläkettä karttuu vuodessa noin kaksi kertaa enemmän kuin edeltävältä ajalta. Jos olisitte -vuotias ja Teillä olisi vaihtoehtoina joko jäädä eläkkeelle tai jatkaa työelämässä siten, että myöhemmin eläke-etunne olisivat paremmat. Kumman valitsisitte? Osa-aikaeläke on kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyvälle maksettava etuus. Sen saamisen alaikäraja on vuotta, vuonna ja sen jälkeen syntyneillä vuotta. Vuonna ja sen jälkeen syntyneiltä poistuu myös eläkkeen karttuma kokoaikatyön ja osaaikatyön erotuksesta. Oletetaan, että olisitte tai sen jälkeen syntynyt. Olisitteko kiinnostunut jäämään osa-aikaeläkkeelle, vaikka se olisi Teille taloudellisesti aiempaa vähemmän kannattavaa? Elinaikakerroin on vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi, jolla varaudutaan eliniän pitenemiseen ja siten eläkemenojen hallitsemiseen. Elinaikakerroin on alkanut vaikuttaa vuodesta. Se koskee aluksi vuonna syntyneitä ja jatkossa vuosittain yhtä ikäluokkaa lisää. Elinaikakerroin lasketaan joka vuosi erikseen kullekin ikäluokalle vuoden iästä. Mikäli keskimääräinen elinaika jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Eläkkeen pienentymisen voi kompensoida tekemällä pidempään työtä. Olisitteko valmis työskentelemään pidempään korvataksenne eläkkeenne mahdollisen pienentymisen?

33 Työeläkeasenteet Kuvio t. JOS OLISI -VUOTIAS, SIIRTYISIKÖ ELÄK- KEELLE VAI JATKAISIKO TYÖELÄMÄSSÄ... (kysymys kokonaisuudessaan, ks. teksti; %). SIIRTYISI ELÄK- KEELLE OSAA JATKAISI TYÖELÄ- MÄSSÄ TNS Gallup Oy / PGraphics Työeläkeasenteet Kuvio t. OLISIKO KIINNOSTUNUT JÄÄMÄÄN OSA-AIKA- ELÄKKEELLE, VAIKKA SE OLISI ITSELLE TA- LOUDELLISESTI AIEMPAA VÄHEMMÄN KAN- NATTAVAA/ aiemmin: VAIKKA RATKAISU PIE- NENTÄÄ LOPULLISTA OMAA ELÄKETTÄ (%). VAR- MASTI LUULTA- VASTI OSAA LUULTA- VASTI VARMAS- TI TNS Gallup Oy / PGraphics

34 Työelämässä jatkamaan haluavien osuus on nousussa Lähes puolet ( %) suomalaisista valitsisi vuoden iässä siirtymisen eläkkeelle vaikka eläke-edut paranisivat työuran jatkuessa vuoden jälkeen. Vastaajista % jäisi kuitenkin työelämään, mikä lukumääräisesti merkitsisi suurta joukkoa työssä jatkavia seniorityöntekijöitä. Kun tuloksia verrataan vuoden tutkimukseen käy ilmi se, että työelämässä jatkavien osuus on nousussa ( % %). Työelämässä jatkavien osuus on noussut johdonmukaisesti kaikissa tutkimuksissa. Vuonna vain reilu kolmannes olisi jatkanut työelämässä ja nyt jo liki joka toinen. Kun tuloksia tarkastellaan iän mukaan käy ilmi se, että eläkkeelle siirtyminen heti vuoden iässä viehättää --vuotiaita. Tähän ryhmään kuluvista % valitsee työelämässä jatkamisen ja % eläkkeen. Kuitenkin tässä ryhmässä työelämän valitsevien osuus on lisääntynyt yhdellätoista prosenttiyksiköllä. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa työelämässä jatkajia on %, alempien toimihenkilöiden parissa % ja työntekijöiden keskuudessa %. Halukkaimpia työelämässä jatkamiseen ovat nuoret ja opiskelijat, jotka eivät ole vielä välttämättä edes aloittaneet työuraansa. Nuorille kysymys on ollut hankala vastattavaksi kun omalla kohdalla eläke siintää jossakin noin vuoden päässä. Enemmistö suhtautuu osa-aikaeläkkeeseen kielteisesti Suomalaisista likimain vajaat kaksi viidestä ( %) olisi kiinnostunut osa-aikaeläkkeelle jäämisestä huolimatta siitä, että se olisi aiempaa vähemmän kannattavaa. Yli puolet ( %) suhtautuu osa-aikaeläkkeelle jäämiseen enemmän tai vähemmän torjuvasti. Osa-aikaeläke viehättää kansaa vähemmän kuin vuonna. Osa-aikaeläkkeeseen myönteisesti suhtautuvien osuus on vähentynyt yhdellätoista prosenttiyksiköllä ja varauksellisesti suhtautuvien osuus on noussut kuusi prosenttiyksikköä. Osa-aikaeläke viehättää keskimäärää useammin --vuotiaita. Ammattiryhmän mukaan osa-aikaeläkkeistä kiinnostuneita ovat etenkin työntekijät ( %) ja yrittäjät ( %). Nuoret alle -vuotiaat ja iäkkäät yli -vuotiaat, joille asia on perin hypoteettinen, eivät juuri innostu osa-aikaeläkkeestä. Lähes joka toinen haluaisi kompensoida eläkkeen mahdollisen pienentymiseen työskentelemällä pidempään Suomalaisista lähes joka toinen ( %) ilmoittaa, että olisi valmis työskentelemään pidempään vaikuttaakseen elinaikakertoimen mahdollisesti aiheuttaman vanhuuseläkkeen pienentymisen. Kaksi viidestä ei koe, että edes eläkkeen pienentyminen antaisi syyn jatkaa työssä pidempään. Tulos ei asiallisesti ole muuttunut vuodesta, ainoastaan epätietoisuus on hieman kasvanut.

35 Tuloksista käy ilmi, että halukkaimpia kompensoimaan elinaikakertoimen vaikutuksia työskentelemällä pidempään ovat kaikkein nuorimmat alle -vuotiaat ( %). Ne, joita asia lähivuosina koskee eli vuotta täyttäneet, eivät ole samassa määrin valmiita. Kuitenkin myös --vuotiaista kaksi viidestä ( %) haluaisi vaikuttaa eläkkeen mahdolliseen pienentymiseen työskentelemällä pidempää, jos se suinkin on mahdollista. Opiskelijoiden ja yrittäjien keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka olisivat halukkaita työskentelemään pidempään. Koulutustausta heijastuu siten, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneista enemmistö ( %) olisi valmis jatkamaan työssä. Työeläkeasenteet Kuvio t. SUHTAUTUMINEN ELINAIKAKERTOI- MEEN : OLISIKO VALMIS TYÖSKENTE- LEMÄÄN PIDEMPÄÄN KORVATAKSEEN OMAN ELÄKKEENSÄ MAHDOLLISEN PIENENTYMISEN (kysymysmuodon muutoksesta johtuen tulokset eivät suoraan vertailukelpoiset, %). KYLLÄ EOS TNS Gallup Oy / PGraphics

36 Työeläkeasenteet Kuvio. JOS OLISI -VUOTIAS, SIIRTYISIKÖ ELÄKKEELLE VAI JATKAISIKO TYÖELÄMÄSSÄ... (kysymys kokonaisuudessaan, ks. teksti, %). SIIRTYISI ELÄK- KEELLE OSAA JATKAISI TYÖELÄ- MÄSSÄ Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

37 Työeläkeasenteet Kuvio. OLISIKO KIINNOSTUNUT JÄÄMÄÄN OSA-AIKAELÄK- KEELLE, VAIKKA SE OLISI ITSELLE TALOUDELLI- SESTI AIEMPAA VÄHEMMÄN KANNATTAVAA (%). VAR- MASTI LUULTA- VASTI OSAA LUULTA- VASTI VARMAS- TI Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

38 Työeläkeasenteet Kuvio. ELINAIKAKERROIN: OLISIKO VALMIS TYÖSKEN- TELEMÄÄN PIDEMPÄÄN KORVATAKSEEN OMAN ELÄKKEEN MAHDOLLISEN PIENENTYMISEN (jos olisi tällaisessa tilanteessa, %). KYLLÄ EOS Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

39 Suomalaiset tyrmäävät ajatuksen vanhuuseläkkeen alarajan nostamisesta parilla vuodella Eläkkeelle siirtymistä lähestyttiin tutkimuksessa myös uudella kysymyksenasettelulla. Kysymys kuului seuraavasti. Ansaitsemalle vanhuuseläkkeelle voi jäädä nyt joustavasti - vuotiaana. Pitäisikö alaikärajaa nostaa ikävuoteen? Selvä enemmistö suomalaisista ( %) suhtautuu kielteisesti siihen, että vanhuuseläkkeen alarajaa nostettaisiin ikävuoteen. Neljännes ( %) on puolesta. Enemmistö kaikissa väestöryhmissä suhtautuu torjuvasti siihen, että vanhuuseläkkeen alarajaa nostettaisiin nykyisestä. Keskimäärää torjuvammin suhtautuvat eläkeikää lähestyvät, työntekijät ja työttömät. Tietyssä määrin ymmärrystä löytyy korkeasti koulutettujen, opiskelijoiden, kaikkien nuorimpien ja eläkeikäisten keskuudesta. Korkeasti koulutetuista kaksi viidestä ( %) olisi valmis nostamaan alaikärajaa parilla vuodella nykyisestä. Tuloksista näkyy se, että keskimäärää useammin alaikärajaa ovat valmiita nostamaan ne, joilla itsellä on halukkuutta jatkaa työelämässä ikävuoden jälkeen. Nykyiset eläkeläiset suhtautuvat alaikärajan nostamiseen vain hieman useammin myönteisesti kuin kansalaiset keskimäärin. Työeläkeasenteet Kuvio. ANSAITSEMALLE VANHUUSELÄKKEEL- LE VOI JÄÄDÄ NYT JOUSTAVASTI - -VUOTIAANA; PITÄISIKÖ ALAIKÄ- RAJAA NOSTAA IKÄVUOTEEN (%). Kyllä Ei Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics

40 Työeläkeasenteet Kuvio. VANHUUSELÄKKEELLE VOI JÄÄDÄ NYT JOUSTA- VASTI - -VUOTIAANA; PITÄISIKÖ ALAIKÄRA- JAA NOSTAA IKÄVUOTEEN (%). KYLLÄ EOS Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

41 SUHTAUTUMINEN TYÖSKENTELYYN VANHUUSELÄKKEELLE JÄÄMISEN JÄLKEEN Työskentelyä vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen pidetään mahdollisena Tutkimuksessa selvitettiin suhtautumista työssä käymiseen vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Kysymys kuului seuraavasti. Työeläkelainsäädäntö mahdollistaa työskentelyn vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Jos olisitte tällaisessa tilanteessa, miten suhtautuisitte tähän omalta osaltanne? Huomattava osa ( %) suomalaisista pitää ainakin jossain määrin mahdollisena sitä, että voisi ajatella työskentelevänsä vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen. Vajaa viidennes pitää tätä hyvinkin mahdollisena ( %). Vajaa kaksi viidestä ( %) ei pidä sitä juurikaan tai lainkaan realistisena vaihtoehtona. Suomalaisista hieman pienempi osa kuin vuonna pitää mahdollisena työskentelyä vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen ( % %). Pientä liikahdusta voi selittää siten, että halut jatkaa työelämässä yli -vuotiaana ovat lisääntyneet, jonka takia aiempaa pienempi osa on kiinnostunut työssä käymiseen eläkkeellä ollessaan. Puolet ikääntyneistä on jossain määrin kiinnostunut työskentelymahdollisuuksista Ammattiasema ja koulutustaso heijastuvat vastauksissa. Keskimäärää todennäköisempänä työskentelemistä vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen pitävät korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat. Työntekijöiden ja jo eläkkeellä olevien keskuudessa työskentelyä mahdollisena pitäviä on selvästi keskimäärää vähemmän. Toisaalta yli -vuotiaista varsin moni ( %) näkee, että työskentely olisi ainakin jossain määrin mahdollista. Hyvin mahdollisena ikääntyneistä työskentelyä pitää yksi viidestä ( %). Työeläkeasenteet Kuvio t. MITEN SUHTAUTUU TYÖELÄKELAINSÄÄDÄN- NÖN MAHDOLLISTAMAAN TYÖSKENTELYYN VANHUUSELÄKKEELLE JÄÄMISEN JÄLKEEN (jos olisi sellaisessa tilanteessa, %). PITÄÄ HYVIN MAHDOLL. MÄÄRIN MAHDOLL. OSAA JUURI- KAAN MAH- DOLLIS. MAHDOL- LISENA TNS Gallup Oy / PGraphics

42 Työeläkeasenteet Kuvio. MITEN SUHTAUTUU TYÖELÄKELAINSÄÄDÄNNÖN MAHDOLLISTAMAAN TYÖSKENTELYYN VANHUUS- ELÄKKEELLE JÄÄMISEN JÄLKEEN (jos olisi sellaisessa tilanteessa, %). PITÄÄ HYVIN MAHDOL- LISENA MÄÄRIN MAHDOL- LISENA OSAA SA- NOA PIDÄ JUURIK. MAHDOL- LISENA PIDÄ MAH- DOL- LISENA Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

43 PITÄISIKÖ PALKANSAAJAN ITSE SAADA VASTATA OSASTA ELÄVAKUU- TUSMAKSUNSA SIJOITTAMISESTA? Neljännes kansasta on kiinnostunut oman eläkevakuutusmaksunsa sijoittamisesta riskeineen Vastaajilta tiedusteltiin pitäisikö palkansaajan itse saada vastata osasta eläkevakuutusmaksunsa sijoittamisesta sijoitusriskeineen. Tämä uusi kysymyksenasettelu kuului seuraavasti. Nykyisin työeläkevakuuttajien omat sijoitusorganisaatiot vastaavat työeläkemaksujen sijoittamisesta mm. joukkovelkakirjoihin, osakkeisiin ja kiinteistöihin. On ehdotettu, että palkansaajien tulisi halutessaan saada osallistua eläkemaksunsa sijoittamiseen. Mitä mieltä olette; pitäisikö palkansaajan saada vastata itse osasta eläkevakuutusmaksunsa sijoittamisesta, jolloin hän kantaisi itse myös sijoitusriskin? Tulosten mukaan puolet ( %) suomalaisista hyväksyy sen, että palkansaajilla halutessaan olisi mahdollisuus vastata itse osasta eläkevakuutusmaksunsa sijoittamisesta, jolloin hän kantaisi itse myös sijoitusriskin. Neljännes ( %) väestöstä on kiinnostunut oman eläkevakuutusmaksunsa sijoittamisesta riskeineen. Varauksellinen suhtautuminen on lisääntynyt vuodesta ( % %). Muutos voi selittyä sillä, että finanssikriisi on vähentänyt kansalaisten haluja itse ottaa riskejä. Kiinnostus omakohtaiseen sijoittamiseen on keskimäärää korkeampaa nuorempien ikäluokkien, yrittäjien ja opiskelijoiden keskuudessa. Korkeasti koulutetut ovat tulleet selvästi aiempaa varovaisemmiksi. Suhtautumista mahdollisuuteen itse sijoittaa osa työeläkemaksuista lähestyttiin tutkimuksessa myös asenneväittämän kautta. Puolet väestöstä ( %) pitää oikeana, että työntekijät eläkemaksun maksajina voisivat sijoittaa osan maksusta itse, jolloin osa työeläkkeestä määräytyy tehtyjen sijoitusten tuottojen mukaisesti. Tällaisen mahdollisuuden kannatus on vähentynyt selvästi vuodesta ( % %). Ehdotus saa kannatusta nuorilta ikäluokilta, ylemmiltä toimihenkilöiltä, yrittäjiltä ja opiskelijoilta. Etenkin alemmat toimihenkilöt ovat taipuvaisia torjumaan väittämän. Enemmistö luottaa työeläkevakuuttajien kykyyn sijoittaa eläkevarat hyvin Väestön suhteellisen alhaista kiinnostusta sijoittaa itse osa eläkevakuutusmaksusta riskeineen selittää ainakin osaksi se, että he luottavat ( %) työeläkevakuuttajien kykyyn sijoittaa työeläkevarat turvaavasti ja hyvin. Väestöstä reilu kolmannes ( %) epäilee työeläkevakuuttajien ammattitaitoa asiassa. Näitä epäileväisiä löytyy keskimäärää enemmän yrittäjien ja työntekijöiden keskuudesta. Luottamus työeläkevakuuttajien kykyyn sijoittaa työeläkevarat hyvin on hieman vähentynyt vuodesta. Pientä liikahdusta selittää tutkimusten väliin osunut talous- ja finanssikriisi.

44 Työeläkeasenteet Kuvio t. PITÄISIKÖ PALKANSAAJAN SAADA ITSE VASTA- TA OSASTA ELÄKEVAKUUTUSMAKSUNSA SI- JOITTAMISESTA, JOLLOIN HÄN KANTAISI ITSE MYÖS SIJOITUSRISKIN (%). KYLLÄ, ON KIINNOS- TUNUT KYLLÄ, KIIN- NOSTUNUT OSAA PITÄI- SI TNS Gallup Oy / PGraphics Työeläkeasenteet Kuvio -t. "On oikein, että työntekijät eläkemaksun maksajina voisivat* sijoittaa osan maksusta itse, jolloin osa työeläkkeestä määräytyy tehtyjen sijoitusten tuottojen mukaisesti" TNS Gallup (%). Oy PGraphics MÄÄRIN OSAA MÄÄRIN ERI ERI TNS Gallup Oy / PGraphics

45 Työeläkeasenteet Kuvio -t. "Luotan siihen, että työeläkevakuuttajat, jotka hallinnoivat työeläkerahastoja, sijoittavat työeläkevarat turvaavasti ja hyvin" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄRIN ERI ERI TNS Gallup Oy / PGraphics

46 Työeläkeasenteet Kuvio. PITÄISIKÖ PALKANSAAJAN SAADA ITSE VASTA- TA OSASTA ELÄKEVAKUUTUSMAKSUNSA SIJOIT- TAMISESTA, JOLLOIN HÄN KANTAISI ITSE MYÖS SIJOITUSRISKIN (%). KYLLÄ, KIINNOS- TUNUT KYLLÄ, KIINNOS- TUNUT OSAA Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

47 Työeläkeasenteet Kuvio -. "On oikein, että työntekijät eläkemaksun maksajina voisivat sijoittaa osan maksusta itse, jolloin osa työeläkkeestä määräytyy tehtyjen sijoitusten tuottojen mukaisesti" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄR. ERI ERI Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics

48 Työeläkeasenteet Kuvio -. "Luotan siihen, että työeläkevakuuttajat, jotka hallinnoivat työeläkerahastoja, sijoittavat työeläkevarat turvaavasti ja hyvin" (%). MÄÄRIN OSAA MÄÄR. ERI ERI Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusaste Keskiaste Ylempi keskiaste Korkea-aste Työväestö Ylempi toimihlö Alempi toimihlö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkimainen Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen k. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Alle /v - /v - /v Yli /v TNS Gallup Oy / PGraphics