Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 10/2001 vp Medi-Helin toiminnan turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Lääkärihelikopteritoiminta Medi-Heli on tuonut pikaisen avun monelle onnettomuuteen joutuneelle tai äkillisesti sairastuneelle. Toiminnan talous on kuitenkin levännyt pääosin RAY:n ja vapaaehtoisen rahoituksen varassa. Rajavartiolaitoksella on jo olemassa valmius pelastustoimintaan sekä kyky huoltaa ja ylläpitää helikoptereita. Nykyisiä medihelejä vähän järeämpi kalusto voisi olla hyvä lisä myös Rajavartiolaitoksen toimintaan. Hankintaa voitaisiin selvittää puolustusvoimien vireillä olevan kuljetushelikopterihankinnan yhteydessä. Toiminnan hallinnollinen siirto Rajavartiolaitoksen piiriin ei estäisi jatkossakaan keräystoimintaa esim. uusien kopterien rahoittamiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kansalaisten turvallisuuden kannalta hyväksi osoittautuneen Medi-Helilääkärihelikopteritoiminnan turvaamiseksi esimerkiksi osana Rajavartiolaitosta? Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2001 Ismo Seivästö /skl Marjaana Koskinen /sd Marjukka Karttunen-Raiskio /kok Mauri Salo /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ismo Seivästön /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 10/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kansalaisten turvallisuuden kannalta hyväksi osoittautuneen Medi-Helilääkärihelikopteritoiminnan turvaamiseksi esimerkiksi osana Rajavartiolaitosta? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Rajavartiolaitoksen käytössä on sen tehtävien edellyttämät kaksitoista helikopteria, joista meritoimintaan soveltuvia on kahdeksan. Helikopterit on hankittu, varustettu ja sijoitettu rajavartioja meripelastustehtävien asettamien vaatimusten mukaisesti. Helikoptereiden lähtövalmius hälytystehtäviin on pääsääntöisesti 1 tunti hälytyksestä. Rajavartiolaitoksen ilma-alukset voivat suorittaa myös kiireellistä sairaankuljetusta silloin, kun toiminta-alue tai esimerkiksi mittarilentokykyä edellyttävät sääolot eivät mahdollista kevyempien lääkärihelikoptereiden käyttöä eikä muitakaan tehtävään kykeneviä kuljetusvälineitä ole käytettävissä. Ne rajavartiolaitoksen helikopterityypit, jotka suorituskykynsä ja varustuksensa puolesta voisivat periaatteessa tulla kyseeseen lääkärihelikopteritoiminnassa, eivät siihen kuitenkaan varsin suuren kokonsa ja vaatimansa laajan laskeutumisalueen vuoksi sovellu. Tämä arvio perustuu niihin toimintaperiaatteisiin, joilla lääkärihelikoptereita nykyisin taajama-alueilla operoidaan. Rajavartiolaitoksen helikopterien sitominen koko vuorokauden kattavaan lääkärihelikopteritoimintaan muutaman minuutin lähtövalmiudella ei ole nykyisellä kalustolla ja henkilöstöllä mahdollista tinkimättä laitoksen lakisääteisistä tehtävistä. Rajavartiolaitoksen ilma-alusteknistä huoltoa on viime vuosina tuntuvasti ulkoistettu. Laitoksen oma ilma-alusten huoltojärjestelmä on mitoitettu nykyisiä tarpeita vastaavaksi, eikä se mahdollista huoltotoiminnan laajentamista uusiin konetyyppeihin tai muiden operaattoreiden kalustoon. Uuden konetyypin huoltotoiminnan käynnistäminen edellyttäisi henkilöstön lisäkoulutusta sekä uuden huolto- ja varaosajärjestelmän luomista. Rajavartiolaitoksen lentotoiminnan laajentaminen lääkärihelikopteritoimintaan edellyttäisi edellä mainituista syistä huomattavia lisäinvestointeja siihen soveltuvaan helikopterikalustoon, kaluston edellyttämään huoltojärjestelmään sekä helikoptereiden operointiin tarvittavaan henkilöstöön. Sisäasiainministeriö on yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa suunnitellut siviilihelikopteritoiminnan järjestämistä ensihoito- ja pelastustehtäviä varten. Valmistelu on perustunut sisäasiainministeriön asettaman helikopterityöryhmän muistioon, jossa ehdotetaan yhteensä kahdeksan helikopteritoimipaikan järjestämistä (Sisäasiainministeriön julkaisu 20/1998). Pääkaupunkiseudulla sekä mahdollisesti suurimpien asutuskeskusten toimipaikoissa olisi ensisijaisesti lääkärihelikopteri ja muissa toimipaikoissa lääkinnällisiin tehtäviin painottuva monitoimihelikopteri. Monitoimihelikopterin toimintaan kuuluisivat lääkinnällisten tehtävien 2

3 Ministerin vastaus KK 10/2001 vp Ismo Seivästö /skl ym. lisäksi kadonneiden henkilöiden etsinnät sekä eräät pelastustoiminnan tukitehtävät. Edellä esitetyn mukaisesti hallitus katsoo, että helikopterien käyttö lääkinnällisissä tehtävissä tulisi järjestää muulla tavalla kuin osana Rajavartiolaitoksen toimintaa. Kysymykseen voisi tulla lentotoiminnan hankkiminen ostopalveluna siten, että yksityisten helikopterioperaattorien tarjontaa hyödyntäen kilpailutettaisiin julkisen sektorin kannalta taloudellisin ja toimintakykyisin vaihtoehto. Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2001 Sisäasiainministeri Ville Itälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Ismo Seivästö /fkf m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 10/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att trygga Medi-Heli-läkarhelikopterverksamheten, som visat sig vara bra med tanke på medborgarnas säkerhet, t.ex. som en del av Gränsbevakningsväsendet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Gränsbevakningsväsendet har till sitt förfogande de tolv helikoptrar som gränsbevakningsväsendets uppgifter förutsätter. Av dessa helikoptrar lämpar sig åtta för marin verksamhet. Helikoptrarna har anskaffats, utrustats och placerats enligt de krav som gränsbevaknings- och sjöräddningsuppgifterna ställer. Helikoptrarnas startberedskap för larmuppdrag är i regel en timme från alarm. Gränsbevakningsväsendets luftfarkoster kan också utföra brådskande sjuktransporter då verksamhetsområdet eller de väderförhållanden som krävs för instrumentflygning inte möjliggör användning av lättare läkarhelikoptrar och inga andra transportmedel som lämpar sig för uppgiften finns tillgängliga. Gränsbevakningsväsendets helikoptertyper som med tanke på kapacitet och utrustning i princip kan komma i fråga för läkarhelikopterverksamhet lämpar sig dock inte för denna verksamhet på grund av sin storlek och det stora landningsområde som krävs. Denna bedömning baserar sig på de verksamhetsprinciper enligt vilka läkarhelikoptrarna numera opereras i tätorter. Att reservera gränsbevakningsväsendets helikoptrar för läkarhelikopterverksamhet som pågår dygnet runt med några minuters startberedskap är med nuvarande utrustning och personal inte möjligt utan att man gör avkall på gränsbevakningsväsendets lagstadgade uppgifter. Den tekniska servicen av gränsbevakningsväsendets luftfarkoster har under de senaste åren i hög grad externaliserats. Gränsbevakningsväsendets eget servicesystem för luftfarkoster är dimensionerat så att det motsvarar de nuvarande behoven, och möjliggör inte en utvidgning av verksamheten till nya farkosttyper eller andra operatorers utrustning. Att inleda serviceverksamhet för nya farkosttyper förutsätter tilläggsutbildning för personalen samt skapande av ett nytt service- och reservdelssystem. En utvidgning av gränsbevakningsväsendets verksamhet till att gälla läkarhelikopterverksamhet förutsätter av ovan nämnda orsaker betydande tilläggsinvesteringar i helikopterutrustning som lämpar sig för verksamheten, i ett servicesystem som utrustningen förutsätter samt i personal som behövs för att operera helikoptrarna. Inrikesministeriet har i samarbete med socialoch hälsovårdsministeriet planerat att ordna civilhelikopterverksamhet för akutvårds- och räddningsuppgifter. Beredningen har baserat sig på promemorian från den av inrikesministeriet tillsatta helikopterarbetsgruppen. I promemorian föreslås att sammanlagt åtta helikopterbaser inrättas (Inrikesministeriets publikation 20/1998). Vid baserna i huvudstadsregionen och möjligen i de största bosättningscentrumen skall det i första hand finnas en läkarhelikopter och vid andra baser en multifunktionshelikopter med betoning på medicinska uppgifter. Till multifunktionsheli- 4

5 Ministerns svar KK 10/2001 vp Ismo Seivästö /skl ym. kopterverksamheten hör utöver medicinska uppgifter även spaning efter försvunna personer samt vissa stöduppgifter inom räddningsverksamheten. I enlighet med vad som anförts ovan anser regeringen att användningen av helikoptrar i medicinska uppgifter bör ordnas på annat sätt än som en del av Gränsbevakningsväsendets verksamhet. Anskaffning av flygverksamhet i form av köpt tjänst kan komma i fråga på så sätt att man genom att utnyttja utbudet på privata helikopteroperatorer med hjälp av konkurrensutsättning tar fram det mest ekonomiska och funktionsdugliga alternativet för den offentliga sektorn. Helsingfors den 20 februari 2001 Inrikesminister Ville Itälä 5