Sisällysluettelo. Sisällysluettelo ESIPUHE...3
|
|
- Markku Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 ESIPUHE...3 JOHDANTO...7 SODAN KUVAN KEHITYS...7 Teollisen yhteiskunnan sota...7 Tietoyhteiskunnan sodankäynnin piirteet...8 Taistelun elementit...10 SODANKÄYNNIN OSA-ALUEET...13 Käsitehierarkia...13 Informaatiosodankäynti...14 Johtamissodankäynti...17 Informaatioylivoima...17 ELEKTRONINEN SODANKÄYNTI...19 Signaalitiedustelu...21 Elektroninen tuki...21 Elektroninen vaikuttaminen...23 Elektroninen suojautuminen...24 Sähkömagneettisen spektrin kokonaishallinta...26 DIGITAALINEN TAISTELUKENTTÄ...27 Digitaalisen taistelukentän rakenneosat...28 Järjestelmien järjestelmä...28 Järjestelmien vaatimukset...30 Avaintekijänä järjestelmäintegraatio...32 SOTILASJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS...33 Suorituskyky...33 Käytettävyys...34 Riippuvuus...35 Kustannusvaikutus...36 JÄRJESTELMÄN SELVIYTYMISKYKY...37 SÄHKÖMAGNEETTINEN SPEKTRI...39 JOHDANTO...39 SÄHKÖMAGNEETTINEN SÄTEILY...40 SÄHKÖMAGNEETTISEN SÄTEILYN TEORIAA...41 Sähkö- ja magneettikentät...41 Aallonpituus ja taajuus...42 Polarisaatio...43 Lähi- ja kaukokenttä...44 Kvantin energia...45 Vuorovaikutus materian kanssa...45 Heijastuminen...46 Taittuminen (refraktio)...46 Taipuminen (diffraktio)...47 Sironta scattering)...47 Tehotiheys...48 Antennin ominaisuudet...49 Dispersio...51 Dopplerilmiö...51 YMPÄRISTÖN VAIKUTUS...52 Mustan kappaleen säteily...52 Aurinko...54 Troposfääri...56 Ionosfääri...58 RADIOTAAJUINEN SÄTEILY...61 Radioaallot...61 Mikroaallot...64
2 2 Tutkataajuuskaistat...65 Radiotaajuisen säteilyn etenemiseen vaikuttavat seikat...66 Radiotaajuisen säteilyn etenemistavat...72 OPTINEN SÄTEILY...79 Infrapunasäteily...79 Näkyvä valo ja lähi-infrapuna...81 Ultraviolettisäteily...82 Röntgen- ja gammasäteily...82 Kosminen säteily...83 Optisen säteilyn eteneminen...83 SPEKTRIN HYÖDYNTÄMISEN REUNAEHDOT...86 Kohina...86 Monitie-eteneminen ja häipyminen...91 Spektrin rajallisuus...91 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT...93 VIESTIJÄRJESTELMÄN RAKENNEOSAT...93 Rakenteellinen jako...93 Liityntäjärjestelmä...93 Kytkentä- ja välitysjärjestelmä...94 Transmissiojärjestelmä...95 Verkon suunnittelu ja ohjaus...95 Solmuttomat verkot...95 Siirto- ja liityntäjärjestelmän toiminnallinen jako...96 SIGNAALITEORIAA...97 Normalisoitu signaali-kohinasuhde...97 Shannon-Hartleyn teoreema...99 Modulointi ja koodaus Bittivirhesuhde LINKKIANALYYSI Tehobudjetti Järjestelmän häviöt Kohinalähteet RADIOKANAVAN OMINAISUUDET YHTEYSVÄLIN MEDIAANIVAIMENNUS Yleinen vaimennusmalli Vapaan tilan vaimennus Kokeellisia malleja Kasvillisuuden vaikutus Lisävaimennus Sään vaikutus TAHDISTUS KOODAUS JA VIRHEENKORJAUS Perusteet FEC-koodaus ARQ-protokolla Virheenkoodausmenetelmän valinta HAJASPEKTRITEKNIIKAT Taajuushypintä Aikahypintä Suorasekvenssimenetelmä LIITYNTÄMENETELMÄT TDMA CDMA FDMA VIESTIYHTEYDEN TIEDUSTELU JA HÄIRINTÄ Tiedusteltavuus Suojautuminen tiedustelulta Häirinnän vaikutus viestiyhteyteen Vastatoimenpiteet häirinnälle...143
3 3 YHTYMÄN VIESTIJÄRJESTELMÄ RADIOJÄRJESTELMÄT Radiovastaanotin Ohjelmistoradio VHF-kenttäradiot HF-radiot Radiolinkit SATELLIITTIKOMMUNIKAATIOJÄRJESTELMÄT SENSORIJÄRJESTELMÄT JOHDANTO Sensoreiden luokittelu Sensorin toiminnan vaiheet Sensorin rakenne Sensorifuusio ja päätöksenteko SENSORIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TUTKA Tutkatyypit Tutkan rakenneosat Tutkayhtälö Tutkahäirintä Tutkahäirintäyhtälö Tutkan toimintaan vaikuttavat parametrit Valvontatutka ja sen häirintä Seurantatutka Etäisyysseurantamenetelmät ja niiden häirintä Nopeudenseurantamenetelmät ja niiden häirintä Kulmaseurantamenetelmät ja niiden häirintä Eri häirintämenetelmien yhdistäminen Synteettisen apertuurin tutka, SAR CW-tutka Maastonvalvontatutka Vastatykistötutka Millimetriaaltotutka Laajakaistatutka Lähettimetön tutka Pulssidopplertutka ELEKTRONINEN TIEDUSTELU JA VALVONTA Signaalitiedustelu Signaalin havaitseminen Signaalin sieppaaminen Signaalin ilmaisu Tiedustelun ulottuvuus Havaitsemisen virhelähteet Elektroninen tuki, ES Elektroninen tiedustelu, ELINT Järjestelmäkokonaisuus Analysoitavat signaaliparametrit Vastaanottimet Suuntiminen Paikantaminen OPTRONISET SENSORIT Näkyvyys ja kontrasti Optiset komponentit Johnsonin kriteeri Kohinan vaikutus LÄMPÖSENSORIT Lämpölähteet Lämpökontrasti, eli kontrasti termisen infrapunan alueella Transmissioikkunat...304
4 4 Ilmaisimet Jäähdytys Lämpöhakupäät LASER Laserlähettimen rakenne Laserperiaate Lasertyypit Lasersäteen ominaisuudet Lasersäteen eteneminen Laseretäisyysmittarit Lasertutka NÄKYVÄN VALON SENSORIT Valovahvistimet Niukan valon televisio HÄIVEMENETELMÄT JA MAASTOUTTAMINEN Tutkataajuudet Terminen infrapuna-alue Näkyvä valo ja lähi-infrapuna Ultravioletti Kokonaisuuden huomioiminen HARHAUTTAMINEN TIEDUSTELUJÄRJESTELMÄ Tiedusteluajoneuvot Tiedustelukoneet Tiedustelulennokit Tiedustelusatelliitit ASEJÄRJESTELMÄT OHJUKSEN LENNON VAIHEET OHJAUTUSMENETELMÄT SUUNNISTAVAT ASEET KOMENTO-OHJAUS SÄTEENSEURANTA MAALIN HAKEUTUVAT ASEET Aktiiviset millimetrialueen hakupäät Puoliaktiivinen laservalaisu Puoliaktiivinen tutkavalaisu Passiiviset lämpöhakupäät Passiivisesti tutkalähettimeen hakeutuvat ohjukset HERÄTESYTYTTIMET Radiotaajuiset herätesytyttimet Optiset herätesytyttimet HÄIRINTÄJÄRJESTELMÄT Elektroninen häirintä Häirintäsignaali Häirintäjärjestelmän tyyppi SUUNNATUN ENERGIAN ASEET Suurtehomikroaaltoase Sähkömagneettinen pulssi Sokaisulaser Suurteholaser OMATUNNISTUSJÄRJESTELMÄT OMIEN TUNNISTUS TAISTELUKENTÄLLÄ AKTIIVINEN OMATUNNISTUSJÄRJESTELMÄ PASSIIVINEN OMATUNNISTUS OMASUOJAJÄRJESTELMÄT OMASUOJAJÄRJESTELMÄN RAKENNE VAROITTIMET...419
5 5 Tutkavaroitin Laservaroitin Passiivinen ohjusvaroitin Akustinen varoitin Aktiivinen lasertutka Millimetriaaltotutka AKTIIVISET VASTATOIMENPITEET Tutkahäirintä Infrapunahäirintä Laservalaisun häirintä Lasersokaisu Näkyvän valon hakupään häirintä Sytyttimen häirintä Aseen laukaisijan häiritseminen Ammuksen tai ohjuksen tuhoaminen PASSIIVISET VASTATOIMENPITEET Silppuheitin Lämpösoihtu Suojasavuheitin Vesisumu Valemaalit Esimerkki omasuojajärjestelmästä PAIKANTAMISJÄRJESTELMÄT ANTENNITEKNIIKKA Johdanto Perusantennit Heijastinantennit Pienet aukkosäteilijät Torviantennit Laajakaista-antennit Antenniryhmät HAVAITSEMISTODENNÄKÖISYYDEN LASKEMINEN SIEPPAUSIKKUNA HYPPIVÄTAAJUISEN LÄHETTEEN SIEPPAAMINEN ILMAISU HÄIRINTÄLINKKIBUDJETIN LASKEMINEN SÄTEILYN VAIKUTUS IHMISEEN YLEISTÄ IONISOIMATON SÄTEILY Pientaajuusalue Radioaallot Mikroaallot Optinen alue IONISOIVA SÄTEILY SIGNAALIKOHINASUHDE JA SÄHKÖINEN ETÄISYYS LUONNONVAKIOITA JA KAAVOJA SI-JÄRJESTELMÄN YKSIKÖT KERTOIMET SÄHKÖTEKNIIKAN SUUREITA JA MITTAYKSIKÖITÄ VALAISTUKSEEN LIITTYVIÄ SUUREITA JA YKSIKÖITÄ LUONNONVAKIOT KREIKKALAISET AAKKOSET MUUNNOSKAAVOJA...489
6 6 LOGARITMIT LYHENTEET...490
DIGITAALINEN TAISTELUKENTTÄ
DIGITAALINEN TAISTELUKENTTÄ - informaatioajan sotakoneen tekniikka - Jyri Kosola, Tero Solante kolmas uusittu laitos Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1 Sotatekniikan laitos No 35 Digitaalinen taistelukenttä
1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
1 RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT Millaisia stokastisia ilmiöitä kanavassa tapahtuu? ONGELMAT: MONITIE-ETENEMINEN & KOHINA 2 Monitie-eteneminen aiheuttaa destruktiivista interferenssia eri reittejä edenneiden
CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen
CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen Professori Jari Porras 1 Luennon aiheet Radiotaajuudet ja niiden käyttö Radioaaltojen eteneminen Tärkeimmät etenemismekanismit Radioaaltojen
Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä
Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä Toteuttajataho: Harp Technologies Oy Myönnetty rahoitus: 61.924,- Esityksen sisältö Tieteellinen
SÄHKÖMAGNEETTISEN SPEKTRIN, LÄMPÖKAMERATIEDUSTELUN JA LASERMAALINOSOITUKSEN TUOTTAMA MAAUHKA HÄLYTYSPAIKKA-ALUEELLE
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SÄHKÖMAGNEETTISEN SPEKTRIN, LÄMPÖKAMERATIEDUSTELUN JA LASERMAALINOSOITUKSEN TUOTTAMA MAAUHKA HÄLYTYSPAIKKA-ALUEELLE Kandidaatintutkielma Kadetti Jari Numminen Kadettikurssi 98
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
sodankäynti ELSOn komponentit ja niiden merkitys sodankäynnissä Elektronisen sodankäynnin kehittäminen puolustusvoimissa
Sodan ja taistelun kuva Yhteiskunnan ja asevoimien muuttuminen Taistelun elementit Digitaalinen taistelukenttä - järjestelmien järjestelmä Informaatio- ja johtamissodankäynti, elektroninen sodankäynti
RF-tekniikan perusteet BL50A0300
RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
IFF-OMATUNNISTUSJÄRJESTELMÄ OSANA ILMATORJUNNAN ILMATILANNEKUVAN LUOMISPROSESSIA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU IFF-OMATUNNISTUSJÄRJESTELMÄ OSANA ILMATORJUNNAN ILMATILANNEKUVAN LUOMISPROSESSIA Pro Gradu Kadetti Valtteri Kuusisto Kadettikurssi 90 Ilmatorjuntalinja Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento 23.4.2009, T. Hackman & J. Näränen 1. Yleisesti tärkeätä Peruskäsitteet Mitä havaintomenetelmää kannatta käyttää? Minkälaista teleskooppia millekin
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen
Fysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
Radioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen
Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
Radiotaajuusratkaisut
Radiotaajuusratkaisut TkT Janne Lahtinen Sisältö Johdanto Satelliittitietoliikenne Mikroaaltokaukokartoitus Signaalitiedustelu Satelliittipaikannus Yhteenveto Johdanto (1/3) Puhuja 20+ vuotta mikroaalto-
Infrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.
Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;
Hajaspektrisignaalien havaitseminen elektronisessa
Hajaspektrisignaalien havaitseminen elektronisessa sodankäynnissä Toteuttajataho: Harp Technologies Oy Myönnetty rahoitus: 43.019 Esityksen sisältö Tieteellinen ongelma Hanke Tutkimuksen tavoitteet Tulokset
Pysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet. TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala
Pysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala Häivetekniikka = herätteiden hallintatekniikka stealth technology signature
MERIVOIMIEN ANTENNIEN SIGNAALI-KOHINASUHTEEN PARANTAMINEN NATO UHF I JA III+ TAAJUUSALUEILLA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU MERIVOIMIEN ANTENNIEN SIGNAALI-KOHINASUHTEEN PARANTAMINEN NATO UHF I JA III+ TAAJUUSALUEILLA Sotatekniikan pro gradu Yliluutnantti Ilari Lemponen Sotatieteiden maisterikurssi 7
Tulevaisuuden radiotaajuiset sensoritekniikat
Puolustusvoimien tutkimuslaitos Tiedolla tulevaisuuteen Tulevaisuuden radiotaajuiset sensoritekniikat MATINEn turvallisuusmatinea "DIGITAALISUUS MULLISTAA MAANPUOLUSTUSTA " 8.5.2018 PVTUTKL Perinteinen
Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä
Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä Rauno Pääkkönen, Rauno.paakkonen@gmail.com puh. 0400-733886 Turvallisuusmessut torstai 13.9.2018 klo 14.30 16.00 Johdanto
FY1 Fysiikka luonnontieteenä
Ismo Koponen 10.12.2014 FY1 Fysiikka luonnontieteenä saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen
EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus
EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed
Jussi Sainio. Kandidaattiseminaari helmikuuta 2010
Taistelukentän signaaliympäristön parantaminen Sandis-ohjelmistossa Kandidaattiseminaari 2010 22. helmikuuta 2010 Ohjaajat: FL Esa Lappi (PVTT), Chief Engineer Øystein Borlaug (FFI) Valvoja: Prof. Harri
Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia)
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia) 1 The Electromagnetic Spectrum The electromagnetic spectrum and its uses for communication. 2 Johtimettomat siirtotiet Signaali
Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen
Radioamatöörikurssi 2012
Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.
JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN
1 JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN Mitä keinoja on siirron toteuttamiseksi? Miten tähän on päädytty ja mikä on tulevaisuus? JOHDANTO 2 Modernin yhteiskunnan toiminta perustuu informaation tuottamiseen,
EMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA
1 AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA Miten aallot käyttäytyvät väliaineissa & esteissä? Mitä ovat Maxwellin yhtälöt? HUYGENSIN PERIAATE 2 Aaltoa voidaan pitää jokaisesta aallon jo läpäisemästä väliaineen pisteestä
Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12
Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12 Tuotenumero: 412107 59,00 (+ alv 10%) normaalihinta 44,25 (+ alv 10%) jäsenhinta Tähän Tietotekniset järjestelmät -kirjasarjaan kuuluvaan ST-käsikirjaan on koottu käytännön
ELEKTRONISET TOIMINNOT
LUENTO 2 ALUKSI OLI... EHKÄ MIELENKIINTOISIN SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄ ON TOTEUTTAA LAITE (JA EHKÄ MENETELMÄKIN) JONKIN ONGELMAN RATKAISEMISEEN PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ EI (AINAKAAN SAMALLA PERIAATTEELLA) VALMIITA
Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat
Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen
RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen
RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93
Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon
Full-duplex radioteknologia sotilaskäytössä MATINE-rahoitus: euroa
Full-duplex radioteknologia sotilaskäytössä MATINE-rahoitus: 36 907 euroa TkT Taneli Riihonen, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu MATINEn tutkimusseminaari Avainhenkilöt Osahanke B: Aalto-yliopiston
Polarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009
Polarisaatio Timo Lehtola 26. tammikuuta 2009 1 Johdanto Lineaarinen, ympyrä, elliptinen Kahtaistaittuvuus Nicol, metalliverkko Aaltolevyt 2 45 Polarisaatio 3 Lineaarinen polarisaatio y Sähkökentän vaihtelu
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 9 Tavoitteet Valon luonne ja eteneminen Dispersio Lähde: https: //www.flickr.com/photos/fastlizard4/5427856900/in/set-72157626537669172,
Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.
1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho
VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa
VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.
Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media
Data ja informaatio Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan
1 Rauno Vauramo OH6AYW
1 Rauno Vauramo OH6AYW Kurssit (K - liikenne ja määräykset ja T1 - radio- sekä sähkötekniikan perusteita) sijaitsevat Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijaportaalissa (Moodle-oppimisympäristö). K-modulin
Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja
Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan
JONI KYTÖMÄKI FULL-DUPLEX-RADIOT SOTILASTIETOLIIKENTEESSÄ
JONI KYTÖMÄKI FULL-DUPLEX-RADIOT SOTILASTIETOLIIKENTEESSÄ Kandidaatintyö Tarkastaja: Taneli Riihonen i TIIVISTELMÄ JONI KYTÖMÄKI: Full-duplex-radiot sotilastietoliikenteessä Tampereen teknillinen yliopisto
Radioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 12 / versio 1. joulukuuta 2015 Antennit (Ulaby 9.1 9.6, 9.9) Hertzin dipoli Kaukokenttä Säteilykuvio ja suuntaavuus Antennin vahvistus ja
Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita
Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 2 M-tilaisilla yhdellä symbolilla siirtyy k = log 2 M bittiä. Symbolivirhetn. sasketaan ensin ja sitten kuvaussäännöstä riippuvalla muunnoskaavalla
SIIRTOTIET JA ANTENNIT
SIIRTOTIET JA ANTENNIT 1. Langallinen ja langaton tiedonsiirto 2. Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista 3. Johtimelliset siirtotiet 4. Johtimettomat siirtotiet: Radioaallot ja niiden eteneminen 5.
Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista
SIIRTOTIET 75 Siirtotien muodostaa lähettimen ja vastaanottimen välinen fyysinen yhteys Siirtotie voi olla: Johtimellinen (parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu) Johtimeton (mikroaaltolinkit, satelliittilinkit,
Digitalisaatio ja kyberpuolustus
Digitalisaatio ja kyberpuolustus Anssi Kärkkäinen #Reset17 17.1.2017 20.1.2017 1 Digitalisaation hyötyjä Tuottavuuden parantaminen nopeus, tehokkuus Uudet tuotteet ja ratkaisut Myynnin ja markkinoinnin
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 11. Muut aaltoalueet 1. 2. 3. 4. 5. 6. Gamma Röntgen Ultravioletti Lähiinfrapuna Infrapuna
LASSE MUTTILAINEN PUOLIAKTIIVISEN JA AKTIIVISEN HAKUPÄÄN VASTATOIMENPITEET. Kandidaatintyö
LASSE MUTTILAINEN PUOLIAKTIIVISEN JA AKTIIVISEN HAKUPÄÄN VASTATOIMENPITEET Kandidaatintyö Tarkastaja: lehtori Konsta Koppinen Työ jätetty tarkastettavaksi 10.5.2009 I TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN
Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93
Tietoliikenteen fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan merkityssisältö
Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator
S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:
Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille
Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia
HF-TAAJUUSALUEEN ANTENNITEKNIIKKA
HF-TAAJUUSALUEEN ANTENNITEKNIIKKA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Tietotekniikka Riihimäki, syksy 2018 Mikko Lanne TIIVISTELMÄ RIIHIMÄKI Tietotekniikka Tekijä Mikko Lanne Vuosi 2018 Työn nimi HF-taajuusalueen
Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä
Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat
Radioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä
MÄÄRÄYS S/5/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Annettu Helsingissä 20.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
Radioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU VENÄLÄISTEN RYNNÄKKÖKONEIDEN JA MONITOIMIHÄVITTÄJIEN SENSORI- JA OMASUOJAJÄRJESTELMIEN TEKNINEN TARKASTELU JA NIIDEN VAIKUTUKSET ILMASTA-MAAHAN SUORITUSKYKYYN Pro Gradu -tutkielma
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA
1 VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA MOTIVOINTI Tutustutaan laservalon käyttöön aaltooptiikan mittauksissa. Tutkitaan laservalon käyttäytymistä yhden ja kahden kapean raon takana. Määritetään
3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS
35 3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS Säteilyn hiukkaset ja kvantit vuorovaikuttavat aineen rakenneosasten kanssa. Vuorovaikutusten aiheuttamat prosessit voivat muuttaa aineen rakennetta ja ominaisuuksia,
Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti"
Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti" Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva
TUTKAMERKKIEN JA TUTKASOPPIRYHMIEN NÄKY VYYTEEN VAIKUTTAVAT MEKANISMIT
Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja 7/2004 TUTKAMERKKIEN JA TUTKASOPPIRYHMIEN NÄKY VYYTEEN VAIKUTTAVAT MEKANISMIT Tutkimus tutkapoikkipinta-alan teoriasta Helsinki 2004 JSSN 1456-9442 Julkaisua KUVAILU
Tähtitieteelliset havainnot -sähkömagneettisen säteilyn vastaanottoa ja analysointia. Fotonin energia (E=hc/λ) vaikuttaa detektiotapaan
Tähtitieteelliset havainnot -sähkömagneettisen säteilyn vastaanottoa ja analysointia Fotonin energia (E=hc/λ) vaikuttaa detektiotapaan Ilmakehän läpäisykyky - radioikkuna: λ 0.3mm 15 m Radioastronomia
SATELCOM OY DI Leif Saarela. Esiselvitys
SATELCOM OY DI Leif Saarela Esiselvitys Tuulivoimapuiston televisiovastaanotolle mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden minimointi Salo-Ylikoski-alueella 27.4.2017 Selvitystyö Ilmatar Kauhava Oy Tuuliveikot
1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8
Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Mikä tämä kurssi on....................... 3 1.2 Hieman taustaa.......................... 4 1.3 Elektrodynamiikan perusrakenne................ 6 1.4 Kirjallisuutta...........................
Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling
EMC Sähkömagneettinen kytkeytyminen EMC - Kytkeytymistavat ElectroMagnetic environment (Noise sources) Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) Conductors Capacitive Inductive Wave propagation
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Sateen mittaaminen Sademäärä ilmaistaan yksikössä [mm]=[kg m -2 ] Yleisesti käytetään sadeastiaa, johon kerääntynyt
Lataa Ultravioletti ja lasersäteily. Lataa
Lataa Ultravioletti ja lasersäteily Lataa ISBN: 9789517125024 Sivumäärä: 323 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.48 Mb Ultravioletti- ja lasersäteily -kirjassa käsitellään optista säteilyä. Kirjan tavoitteena
Heijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen
Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki
Siirtotiet (Siirtomedia)
CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa
Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia
Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman
Antenni ja säteilykuvio
POHDIN projekti Antenni ja säteilykuvio Nykyaikana sekä tietoliikennekulttuuri että ylipäätään koko infrastruktuuri perustuvat hyvin voimallisesti sähkömagneettiseen säteilyyn ja antenneihin. Kun tarkastellaan
Radioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä
nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä.
Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 1 KOHTA1: KERRATTAVA MATERIAALISSA OLEVA SIEMENS SIMATIC S7CPU212 TUNNISSA TUTUKSI MONISTE ERITYISESTI LOGIIGAN TULO JA LÄHTÖ LIITTIMIEN JA LIITÄNTÖJEN OSALTA TÄSSÄ TULEE
FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9
FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. Timo Smura 30.01.2008 Luennon aiheet Kertausta Verkkojen kerrosmalli: OSI Fyysinen kerros (OSI-mallin 1. kerros) Siirtotiet:
Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi. (T2)
7. luokka 8. luokka 9. luokka Sisällöt Tavoitteet Sisällöt Tavoitteet Sisällöt Tavoitteet S1 Luonnontieteellinen tutkimus S1 Luonnontieteellinen tutkimus S1 Luonnontieteellinen tutkimus suureisiin, mittaamisen
ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä
ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä Esa Ollila Aalto University, Department of Signal Processing and Acoustics, Finland esa.ollila@aalto.fi http://signal.hut.fi/~esollila/ Kevät 2017 E. Ollila
LÄMPÖSÄTEILY. 1. Työn tarkoitus. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 LÄMPÖSÄTEILY 1. Työn tarkoitus Kun panet kätesi lämpöpatterille, käteen tulee lämpöä johtumalla patterin seinämän läpi. Mikäli pidät
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät
FY3: Aallot Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi Itsearviointi Kurssin arviointi Kurssin arviointi koostuu seuraavista asioista 1) Palautettavat tehtävät (20 %) 3) Itsearviointi
Verkkodatalehti ISD ISD400 OPTINEN TIEDONSIIRTO
Verkkodatalehti ISD00-7 ISD00 ISD00-7 ISD00 A B C D E F H I J K L M N O P Q R S T Esimerkkikuva Yksityiskohtaiset tekniset tiedot Suorituskyky Mittaetäisyys Valonlähde Laserluokka Tyypillinen valopisteen
oppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO
,/ VALO-OPPI oppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO kurssi FY1 tehnyt Markus Hagmal1 Jätetty syyskuun 28. päivä 1999 Tarkastaja Jari Pyy LYHENNELMÄ Tutkielma käsittelee optiikkaa eli valo-oppia Lukiessasi tätä