1 TEKIJA 1 Pentti Seppänen
|
|
- Tero Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OUTOKUMPU OY Mining Services/ P SS 27 / TUNNUKSET 1 Ka/MS/1./89/P. Seppänen I RUOSTESUON Mgskiisupitoisen jätteen vaikutus OKP: n kovettuvaan täyttöön LOPPURAPORTTI 1 TEKIJA 1 Pentti Seppänen I HAKUSANAT Kaivostäyttö ; Kovettuva täyttö ; Magneettikiisu ; Ruostesuo YHTEENVETO Tavoite ja työmenetelmat Tulokset Tavoite oli selvittää, miten Ruostesuon malmin magneettikiisupitoinen jäte vaikuttaa 0KP:n kaivoksen kovettuvan taytteen ominaisuuksiin. Ruostesuon malmin suunniteltu osuus 0KP:n rikastamon syötösta on noin 15 %. Kirja1 1 isuus ei antanut se1 v2a vastausta, joten asiaa se1 v i - tettiin tutkimalla VTT:n mineraalitekniikan laboratorion koeajon jätteitä (OKP-tyyppi, Ruostesuo-tyyppi ja seos 85 % / 15 %) seka malmia mineralogisesti ja raekokojakauman kannalta Geoanalyyttisessa laboratoriossa, VTT:11a tehtyjä puristuslujuuskappaleita Tampereen TKK:n rakennusgeologian 1 aboratoriossa puristus1 ujuuksien ja reaktiotul osten suhteen. Tuloksena todettiin, että magneetti ki isu menee jauhatuksessa niin hienoksi, että tayttöjatteeseen sitä jaa vain vähän. Mitään merkittäviä eroja puristuslujuuksissa tai reaktio-. muutoksissa ei havaittu. Toimenpideehdotukset I SIVULUKU LIZTTEET JAKELU 2 5 KTT, OKP I
2 Outokumpu Oy Mining Services Loppuraportti Pentti Seppanen/SS (2) RUOSTESUON Mg-KIISUPITOISEN JÄTTEEN VAIKUTUS 0KP:N KOVETTWAAN TÄYTTOON Työsop. OKP/P.Lappalainen Tavoite : Tavoitteena oli selvittää, miten Ruostesuon malmin mangeettikiisupitoinen jäte vaikuttaa 0KP:n kaivoksen kovettuvan täytteen ominaisuuksiin. Suunniteltu Ruostesuon malmin osuus 0KP:n rikastamon syötösta oli n. 15 %. Tehtävän toteutus ja tulokset Koska kirjallisuudesta ei löytynyt selviä koetuloksia magneettikiisun vaikutuksesta sementtistabiloidussa hydraulisessa jatetaytteessa, suunniteltiin koesarja VTT:n mineraalitekniikan laboratorion Ruostesuon malmin koeajossa saaduille jatteille. Koeajosta saatiin kolmenlaista jätettä: 0KP:n malmin jäte Ruostesuon malmin j ate OKP + Ruostesuo malmit suhteessa 85 % / 15 % jäte Malmia ja saatuja jätteitä tutkittiin mineralogisesti Geoanalyyttisessa laboratoriossa. Raportissa (liite 1) todetaan, että magneettikiisu jauhautuu niin hienoksi, että sitä joutuu tayttöjatteeseen vain muutamia prosentteja, joten sen vaikutuksenkin täytyy olla vähäinen. VTT:lla tehtiin puristuslujuuskoekappaleet 0KP:n hydraulisen täyttöprosessin mukaisesti 0KP:n malmin jatteesta, Ruostesuon malmin jatteesta ja edellisten seoksesta 85 % / 15 %. (Raportti liite 2). Koekappaleiden puristuslujuudet testattiin Tampereen TKK:n rakennusgeologian laboratoriossa. Myös mahdollisia Mg-kiisun aiheuttamia reaktiotuote-eroja tarkkailtiin röntgendifraktioanalysoinnilla. (Raportti liite 3) Puristuslujuudet olivat kaikilla jätteilla hy~ia, ja hajonnat vähäisiä. Myöskään röntgendifraktioanalyysien mukaan runkoaineen laadulla taytteen lujuuteen ei ollut vaikutusta. Näin ollen väliraportin johtopäätös, että Ruostesuon malmin jatteella ei ole mitään merkittävää eikä edes havaittavaa vaikutusta 0KP:n kovettuvan taytön ominaisuuksiin, näyttää pitävän paikkansa.
3 Liitteet: 1. Ruostesuon malmista syntyvän vaahdotusjatteen magneettikiisupitoisuus ja magneettikiisun kiderakenne, Geoanalyyttinen laboratorio 2. Ruostesuon magneettikiisun vaikutus Pyhasalmen kaivoksen kovettuvaan kaivostaytteeseen, VTT, Mineraalitekniikan laboratorio 3. Pyhasalmen kiisupitoisen kaivostaytön lujuuden maaritys, TTKK. 4. Väliraportti /KTT 5. Työsuunnitelmia
4 E Hanninen RAPORTTI LIITE 1 075/Ruostesuo/EH/1989 RUOSTESUON MALMISTA SYNTWAN VAAHDOTUSJATTEEN MAGNEETTIKIISU- PI TOI SUUS JA MAGNEETTI KI 1 SUN KI DERAKENNE Esko Hanni nen Geoanal yyttinen laboratorio HKz&l Veikko Palosaari Lbboratoriopaallikkö JAKELU KTT/P Seppänen (2) GAL/E Hanninen, arkisto
5 RAPORTT 1 075/Ruos tesuo/eh/ 1989 E. Hänninen Johdanto Menetelmät Jätteen mineraalit ' Magneettikiisun kiderakenne
6 E. Hänninen JOHDANTO KTT:n Pentti Seppäsen toimesta esitettiin pyyntö tutkia Ruostesuon malmin käsittelyssä syntyvän vaahdotusjätteen magneettikiisupitoisuutta ja kiderakennetta. Osa Ruostesuon vaahdotusjätteestä joutuu aikanaan Pyhäsalmen kaivostäytteeksi ja runsaana esiintyvän maqneettikiisun pelätään heikentävän kaivostäytteen lujuus- ym. ominaisuuksia. Tutkimus tehtiin kahdesta jstenäytteestä, jotka olivat syntyneet VTTtllä Ruostesuon malmilla suoritetuissa vaahdotuskokeissa. Malmia edustavan yleisnäytteen vaahdotusjätteestä (OKRU-jäte) tehtiin seula-analyysit, kemialliset analyysit, mineraalilaskelmat sekä XRD-tutkimus. Magneettikiisun kiderakennetta tutkittiin hyvin magneettikiisurikkaan, jonkin verran poikkeuksellisen malmityypin vaahdotusjätteen näytteestä (OKP/FEK-jäte). Näytteistä analysoitiin AAS:llä Cu, Zn, Pb ja Fe sekä Lecolla S. AAS-analyysit tehtiin luotettavien mineraalilaskelmien saamiseksi typpihappo-, bromimetanoli- ja suolahappoliuotuksista. Yleisesti tunnettuahan on, että eri sulfidit liukenevat eri tavoin' ko. liuotuksissa- Typpihappoon liukenevat kaikki kyseessä olevat sulfidit, bromirnetanoliin muut sulfidit, paitsi pyriitti (n. 7 % pyriitistä liukenee standardiliuotusajassa) ja suolahappoon liukenee ko. sulfideista totaalisesti vain rnaqneettikiisu ja oksideista maqnetiitti. XRD:llä tutkittiin näytteiden mineraalikoostumusta ja magneettikiisun kiderakennetta. Mineraalipitoisuuksien laskentakaavat ovat seuraavat: CUK ZNS = 1.72*Zn HN03 PBH = FEK = 1.67*(Fe -.304*CUK-.08*ZNS-.07*.467*SK) BM FEM = 1.38*(Fe HC *FEK) Laskuissa käytetyt arvioidut mineraalien kemialliset koostumukset ovat seuraavat: Kuparikiisu (CUK) : Cu 34.6 %? Fe 30.4 %, S 34.9 % Sinkkivälke (ZNS) : Zn 58.0 %, Fe 8-0 %, S 33.0 % Lyijvhohde (PBH) : Pb S 13.4 % Maqneettikiisu (FEK) : Fe 60.0 %, S 40.0 % Pyriitti (SK) : Fe 46.7 %, S 53.3 % Maaneti itti (FEM) : Fe 72.5 %
7 RAPORTTI 075/Ruostesuo/EH/1989 E. Hanninen JaTTEEN MINERAALIT Yleisnäytteen päämineraaleina ovat XRD:n mukaan pyriitti, baryytti, magnetiitti, silikaatit ja vähaisemmassa määrin magneettikiisu (liite 2). Sama on todettu myös mikroskooppisossa tutkimuksessa. Kemiallisista koostumuksista (liite 1, taulukko 1) lasketut mineraalikoostumukset ovat liitteen 1 taulukossa 2. Jäte on suhteellisen magneettikiisuköyhä, magneettikiisua on vain n Pyriittipitoisuus on n. 17 % ja magaetiittipitoisuus n. 13 %. Jätteen karkeimmissa seulafraktiossa, jotka lähinnä joutuvat kaivostaytteeseen, on magneettikiisupitoisuus vain muutama %. MAGNEETTIKI ISUIY KIDERAKENNE Magneettikiisu näyttäisi XRD:n mukaan olevan kiderakenteeltaan pääasiassa monokliinista (liite 3).
8 TAULUKKO 1. KEHIALL ISET AHALYYSIT 1 i I CU l Zn i ptr F e / l ; t FR<IO / %SS&-Z 1 I i /! HNO3 HCl fih 1 HN03 HCl EH 1 HHOI HC1 El! HH03 K! El! I 1 i 1 TAULUKKO 2. HINERAALIPITOISUUDET (p-x)
9 - \ R 1maoQ m*maoo Q3QQQ QQQQQ. + mpmaoq QQQQQ ~ Q Q Q Q o & b ó o Q Q Q Q Q
10 1 Sarnple: okrufek/hidas File: OKRUF-RD 16-JAN x103
11 LIITE 2 Tausta RUOSTESUON MAGNEETTIKIISUN VAIKUTUS PYHÄSALMEN KAIVOKSEN KOVETTWAAN KAIVOSTÄYTTEESEEN VTT:n mineraalitekniikan laboratoriossa tehtiin syksyllä 1989 Ruostesuon malmiesiintyman rikastusteknillinen tutkimustyö sekä laboratorio- että koetehdas mittakaavassa. Tämän työn yhteydessä tehtiin myös selvitys mahdollisuudesta käyttää tästä vaahdotusprosessista tulevaa jätettä kovettu- Van kaivostäytteen raaka-aineena. Tässä selosteessa kuvataan lyhyesti jälkimmäiseen aihepiiriin kuuluvien testausnäytteiden llsyntyperääw sekä niillä suoritettujen varsinaisten kovettumistestivalanteiden tekoa,joka tapahtui myös alussa mainitussa VTT/MIN :ssa. Koetehdasmittakaavaisessa koeajossa käsiteltiin erikseen kolmea eri syötemateriaalia,joista tässä käytetään seuraavia lyhenteitä: Materiaali Lyhenne 1) Pyhasalmen malmia = OKP 2) Ruostesuon malmia = OKRU 3) Pyhäsalmen ja Ruostesuon seosmalmia suhteessa 85%/15% - OKP-OKRU Kaikista mainituista materiaaleista otettiin vaahdotusjätenäytteet ( CuR,ZnR ja FeS2-rik. oli poistettu ),joista -30 um raeluokka poistettiin märkäseulonnalla (seulonta pyr- ki matkimaan normaali prosessissa tapahtuvaa sykloniluokitusta).
12 Kaikista vaahdotusjatteista sellaisenaan,seka niistä seulomalla saaduista + 30 um tuotteista,tehtiin seula-analyysit ottaen talteen eri seulafraktiot kemiallista analyysia varten. ( Seula-analyysit liitteina ) Kemialliseen analyysiin GAL:oon lähetetyt seulafraktiot olivat seuraavat: vaahdotusjatteista +250;250/180;180/90;90/45;45/20 ja-20 um vaahdotusjatteiden +30 um osasta +250;250/180;180/90;90/45 ja 45/30 Koevalanteiden valmistus... Markaseulonnalla tuotetuista +30 um raeluokan testausnayt- teistä, jotka edustivat käytännön vaahdotusprosessista saatavasta jatteesta sykloniluokituksella saatua alitetta, tehtiin varsinaisia testivalanteita KTT:sta saadun ohjeen mukaisesti seuraavasti (ohje liitteenä): 1 Masuunikuonaa + Ca(OH)2 seostettiin 11.25% valanteen kiintoaineen maarasta(=180 kg/l m3 jatetta=n.1600 kg jätettä ) Masuunikuonan ja Ca(OH)2:n seososuudet olivat 95/5 ja ne sekotettiin keskenaan kuivana jo ennen vaahdotusjatteeseen sekottamista. 2 Em.seos lietettiin vesilietteeksi, jossa oli noin 65 p-%/ 35 p-% kiintoaineen ja veden osuudet.saatua vesilietta sekatettiin noin 5 min. astiassa,josta se kaadettiin edelleen valumuotteihin.
13 3 Valumuotteina käytettiin tyhjiä maitopurkkeja,joiden pohjat oli rei'itetty veden poisvalumisen mahdollistamiseksi.reititetyn pohjan paalle,purkin sisälle, oli asetet- tu helposti vettä lapaiseva suodinpaperi estamaan kiinto- aineen poisvaluminen purkista. 4 Valumuottina käytetyn purkin sisamitat(b x 1 = 7cm x 7cm) huomioiden pyrittiin kovettuneen kakun paksuudeksi saa- maan 8cm ohjeen mukaan( korkeus = 1 cm enemmän kuin leveys Taman perusteella voitiin laskea yhteen koevalanteeseen tarvittava seospanos ja sitä vastaava lietemaara,mika helpotti purkkeihin valamista.tama tehtiin maarittelemalla suodinkakkunaytteen tilavuusyksikköa vastaava kuivapaino. Tiheysmaaritys antoi OKP-OKRU jatteelle = 2,84g/cm3. Muidenkin jätteiden tiheydet olivat hyvin samanlaiset. Samalla voitiin tarkistaa kuutiopainot eri jatetyypeille, ja todettiin niiden olevan maaritystarkkuuden puitteissa keskenään samat = 1600 g/l = 1600 kg/m3. Koevalanteiden suunniteltua lukumaaraa ei saatu toteutumaan, prosessijatteen oletettua pienemmän lietetiheyden takia.tama aiheutti sen etteivät otettujen lietenaytteiden kiintoaine sisällöt olleetkaan oletetun suuruisia. Suunnitellut ja toteutuneet koevalanteiden maarat olivat seuraavat: Materiaali Suunniteltu Toteutunut OKP 10 kpl 4 kpl omu 10 " 3 " OKP-OKRU 20 II 16 "
14 Valanteet sijoitettiin vaakasuoralle lattialle muovisen maitopurkkilaatikon toimiessa kehikkona,jonka päälle asetettiin muovikelmu estämään veden haihtuminen.laatikon pohja oli ritilämäisesti avoin,joten veden pois valuminen oli mahdollinen. Kolmen vrk:n ikäisenä osa valanteista toimitettiin toimeksiantajalle P.Seppäselle KTT:oon,ja muutamia viikkoja myöhemmin loput mineralogista tutkimusta varten GAL:oon. Outokummussa VTT / MIN :n puolesta Väinö Hintikka Jakelu: Outokumpu Oy KTT Pentti Seppänen II II VTT II GAL Pertti Hautala Esko Hänninen MIN Pekka Mörsky Väinö Hintikka
15 Ruostesuon koeajoon liittyviä seula-analyysejä Seula Lapaisyprosentit um... OKP OKRU OKP-OKRU OKP(1 OKRU OKP-OKRU ,O 62,8 41,3 teh- 42,O 35,3 (1 Materiaalin vähyyden vuoksi ei otettu seula-analyysi naytetta,vaan saastettiin kaikki koevalanteisiin.
16 OUTOKUMPU OY Kaivosteknillinen toimisto Pentti Seppänen/RST Neuvottelu VTT:llä Läsnä DI Väinö Hintikka, VTT DI Pentti Seppänen, KTT Koekuut ioiden teko Tutustuttiin Ruostesuon koeajon tilanteeseen ja keskusteltiin rikastusjätteillä tehtävistä kokeista. VTT on ottanut jatkokokeita varten Ruostesuon ja 0KP:n malmien koeajoista seuraavat rikastusjätenäytteet : A) 0KP:n normaalimalmiajo n. 20 kg B) 0KP:n malmi + Ruostesuon malmiajo n. '100 kg C) Ruostesuon malmiajo, n. 20 kg Otetut näytteet jaetaan kahtia 30 pm märkäseulonnalla. Karkemmasta fraktiosta tehdään 0KP:n kovettuvan täytön reseptillä koekuutiot. Märkään jätteeseen lisätään tarvittaessa vettä siten, että kiintoainepitoisuus on noin 65 p-% (eli lietetiheys n. 1,8). Tähän lietteeseen lisätään sideaineeksi 95 osaa masuunikuonaa ja aktivaattoriksi n. 5 osaa Ca(OH)2. &suunikuona-iäte suhde tulee olla 180 kg kuonaa / 1 m' jätettb (= n kg). Koska jätteiden A, B ja C koostumus on erilainen, on kuutiopainot syytä tarkastaa. Samalla voidaan tehdä myös jätteen raekokojakaumaanalyysi. Jateliete-masuunikuona-kalkki-seosta sekoitetaanhuolellisesti ja riittävästi (n. 5 min). Jos ph. ~vrkii laskemaan alle 11.5 lisataan Ca(OH),. Liete kaadetaan (tai pumpataan sekoituksen käydessä) koekuutiomuotteihin siten, ettei kiintoaine ehdi laskeutua. Muoteiksi käyvät maitopurkit, joiden pohja on reititetty ja varustettu suotopaperilla.
17 xuhunkin muottiin yritetään saada lietettä saman verran ja laskeutuneen osan korkeuden tulee olla n= 10 mm suurempi kuin leveyden. Purkit on säilytettävä mieluummin pakkauslaatikossaan (seinämien pullistumisen estämiseksi) ja pystyasennossa, että lietekerroksen yläpinta tulee suoraan kulmaan pituussuuntaan nähden. Valukappaleiden säilytyslämpötila on n. 18'-20'C. Valun jälkeen ylimääräisen vedeq on paastava no-- peasti valumaan pois pohjasuotimen ja reikien kautta. Koekuutioiden kuivuminen on estettävä peittamällä_ näytelaatikot muovikelmulla. Koekuutioita ei saa häiritsevästi siirrellä valun jälkeen n. 3 vuorokauteen. ~oekuutioita tehdään vähintään : - jätteestä A 10 kpl - jätteestä B 20 - jätteestä C 10 w Koekuutioista voidaan lähettää jatkotutkimuksiin 4-6 vrk:n ikäisinä : - ~AL:iin 2 kpl A:ta 2kpl B:tä 2 kpl C:tä - TTKK:hon 8 kpl A: ta 18 kpl B:ta 8 kpl C:tä Sovittiin, että V. Hintikka hankkii muotit, noin 50 kpl ja säilytyslaatikot, 2 kpl. P. ~eppänen toimittaa VTT:lle masuunikuonajauheen. JAKELU VTT/VäinÖ Hintikka KTT/Tauno Manunen, Pentti Seppänen
18 LIITE TAMPEREEN TEKN 1 LLI NEN KORKEAKOULU Rakennusgeologian laboratorio PYHASALMEN KI ISUP 1 TOISEN KAI VOSTAYTON LUJUUDEN MAARITYS Tehtdvil: Outokumpu Oy:n/ Pentti Seppänen toimesta toimitettiin kalvostäyttökoekappalei ta puristuslujuuden maitrittamista varten. Koekappaleet sai lytett i in 95% suht.kost. Lujuudct maiiritcttiin 7 vrk:n, 28 vrk:n ja 90 vrk:n jrlkeen. Lisaksi tutkittiin röntgendiffrktioanalyysin avulla mahdoll isten lujuutta alentavien mineraa 1 ien muodostumista. Tulokset: Puri stusl ujuudet M N / ~ ~ OK& 0 Näyte OKP OKP t(fek) 7 vrk 3,O MN/RI~ 2.1 M N / ~ ~ 28 vrk ,4 90 vrk 3,05 3,8 Niytteissa lujuuksien hajonta 01 i pieni ja kuten tuloksista havaitaan runkoaineksen laadun vai htelul la ei nliden koekappaleisen perusteella ole merkitysta. Samaan johtopaatökseen tult i in myös röntgendiff rdkt iobnalyysin perusteel 1 a. Hervanta 'P& - \ Pertti Nieminen, TkT
19 OUTOKUMPU OY Kaivosteknillinen toimisto VALIRAPORTTI LIITE 4 Pentti Seppänen/IU l(2) 499/88 T U T K I M U S JA K E H I T Y S PROJEKTI RUOBTEBUON MQ-KIIBUPITOIBEN JATTEEN VAIKUTUB 0KP:n KOVETTUVAAN TAYTTOON Laskentapaikka TILAUS OKP/P. Lappalainen, TYÖN SUUNNITTELU PSS/KTT, vk. 43 ja 45 TILANNE VIIKOLLA Mineralogiset tutkimukset GAL 2. Ruostesuon malmin koeajon jätteen selvitykset, VTT ja GAL 3. Koekuutioiden testaus, Tampereen TKK 4. Kirjallisuus + raportointi (lausunto) PSS 1 GAL 2 VTT 3 TTKK - Tehdään seulotuista jatefraktioista Mg-kiisumaaritykset ainakin OKP+Ruostesuo- seoksesta. - Selvitetään mahdollisuuksien mukaan Mg-kiisun laatua (oksidoitumisherkkyytta). - Muu mineraloginen havainto tai kayttaytymisero esim. S-kiisuun nähden. Kokeet ovat vasta alussa, mutta tullevat tehdyiksi viikolla 50 suurimmaksi osaksi. - VTT otti näytteet OKP+FeS-koeajon jätteesta, 0KP:n ajon jätteesta ja 0KRU:n ajon jatteesta - Jätteistä selottiin -32 p rakeet pois ja karkeasta osasta tehtiin kovettumiskoekuutiot VTT seuloi jätteet normaalifraktioihin GALin tutkimuksia varten. - tekee koekuutioista OKP, OKP+FeK ja OKRV puristuskokeet 10 vrk, 30 vrk ja 90 vrk:n kuluttua - vertaa puristuslujuuksia - seuraa mahdollisesti tapahtuvia korroosiomuutoksia
20 OUTOKUMPU OY ~aivosteknillinen toimisto VÄLIRAPORTTI Pentti Seppanen/IU l(2) 499/88 4 PSS Puristuslujuudet : 10 vrk 30 vrk 90 vrk - OKP-normaali - OKP+FeK (seossyöte) 5.1 II - OKRU (Mg-pitoinen) 5.1 II Kiri allisuusosa - Varsinaista kirjallisuushakua (atk:lla) ei ole tehty - Suoranaista selvitystä magneettikiisun vaikutuksista kovettuvasa täytössä ei ole löytynyt toistaiseksi. - Magneettikiisututkimukset ovat kohdistuneet lähinnä kovettumisreaktioihin, jotka tapahtuvat magneettikiisun hapettuessa veden lasnaollessa. ~oistaiseksi ei ole löytynyt mitään kovettumista ehkäisevää tai merkittävästi huonontavaa vaikutusta, vaikka täyttöjätteessä magneettikiisua olisikin. Magneettikiisun osalta on isoja eroja sen hapettumisaktiivisuudessa ja myös muissa ominaisuuksissa riippuen mm. S/Fe-suhteesta. Alustavat havainnot osoittavat, että magneettikiisu jauhautuu jätteen hienoon paahan ja syklonoinnin ylitteeseen siitä menee valtaosa, joten mitään radikaalia muutosta Ruostesuon magneettikiisu ei 0KP:n täyttöjätteessä voi tehdä. Suunniteltu ja käynnissä oleva selvitys varmaankin antaa riittävän varmuuden tästä asiasta.
21 Geoanalyyttinen laboratorio Aihe : Läsnä : Tavoite: RUOSTESUON MALMIN Mg-PITOISEN JATTEEN VAIKUTUS 0KP:N KOVETTWAAN TAYTTOON Veikko Palosaari, Pertti Hautala, Esko Hänninen GAL Väinö Hintikka VTT Pentti Seppänen KTT Koeohjelman laatiminen 1. Selvitettiin taustoja ja tavoitteita 2. Sovittiin Malmiselvitys : 2.1 V.Hintikka toimittaa kahdesta edustavasta 2-tyyppimalminaytteesta (Ruostesuo) myllyn syötetta n. 1 kg:n pussin GAL:iin. 2.2 GAL selvittää naytteesta Mg-pitoisuuden Mg-laadun mahdollisuuksien mukaan Jateselvitys Syklonoidaan naytteet: 1. 0KP:n malmin rik. jatteestä 2. 0KP:n + Ruostesuon malmin rikastusjatteesta 6:l Naytteesta kg ja 2. n. 100 kg tehdään kovettamiskokeita varten testikappalevalut, jotka lähetetään TTKK:lle testattaviksi ja vastaavat erät myös GAL:iin. Materiaaleista seula-analyysit ja kuivaamattomat naytteet GAL:iin
22 OUTOKUMPU OY Kaivosteknillinen toimisto Pentti Seppänen/RST MAONEETTIKIISUN (RUOSTESUO) VAIKUTUS OKPtIU KOVETTWAAN TÄYTTÖÖM Neuvottelu VTT:llä Läsnä DI Väinö Hintikka, VTT DI Pentti Seppänen, KTT Koekuutioiden teko Tutustuttiin Ruostesuon koeajon tilanteeseen ja keskusteltiin rikastusjätteillä tehtävistä kokeista. VTT on ottanut jatkokokeita varten Ruostesuon ja 0KP:n malmien koeajoista seuraavat rikastusjätenäytteet : A) OKP: n nonnaalimalmiajo n. 20 kg B) 0KP:n malmi + Ruostesuon malmiajo n. 100 kg C) Ruostesuon malmiajo. n. 20 kg Otetut näytteet jaetaan kahtia 30 pm märkäseulonnalla. Karkemmasta fraktiosta tehdään 0KP:n kovettuvan täytön reseptillä koekuutiot. Märkään jätteeseen lisätaän tarvittaessa vettä siten, että kiintoainepitoisuus on noin 65 p-% (eli lietetiheys n. 1,8). Tähän lietteeseen lisätään sideaineeksi 95 osaa masuunikuonaa ja aktivaattoriksi n. 5 osaa Ca(OH)2. Masyunikuona-jäte suhde tulee olla 180 kg kuonaa / 1 m jätettä (= n kg). Koska jätteiden A, B ja C koostumus on erilainen, on kuutiopainot syytä tarkastaa. Samalla voidaan tehdä myös jätteen raekokojakaumaanalyysi. Jäteliete-masuunikuona-kalkki-seosta sekoitetaan huolellisesti ja riittävästi (n. 5 min). Jos ph pyrkii laskemaan alle 11,5 lisätään Ca(OH)2. Liete kaadetaan (tai pumpataan sekoituksen käydessä) koekuutiomuotteihin siten, ettei kiintoaine ehdi laskeutua. Muoteiksi käyvät maitopurkit, joiden pohja on reilitetty ja varustettu suotopaperilla.
23 Kuhunkin muottiin yritetään saada lietettä saman verran ja laskeutuneen osan korkeuden tulee olla n. 10 mm suurempi kuin leveyden. Purkit on säilytettävä mieluummin pakkauslaatikossaan (seinämien pullistumisen estämiseksi) ja pystyasennossa, että lietekerroksen yläpinta tulee suoraan kulmaan pituussuuntaan nähden. Valukappaleiden säilytyslämpötila on n. 18"-20 C. Valun jälkeen ylimääräisen veden on päästävä nopeasti valumaan pois pohjasuotimen ja reikien kautta. Koekuutioiden kuivuminen on estettävä peittämällä näytelaatikot muovikelmulla. Koekuutioita ei saa häiritsevästi siirrellä valun jälkeen n. 3 vuorokauteen. Koekuutioita tehdään vähintään : - jätteestä A 10 kpl -. jätteestä B 20 - jätteestä C 10 Koekuutioista voidaan lähettää jatkotutkimuksiin 4-6 vrk:n ikaisinä : - GAL:iin 2 kpl A:ta 2 kpl B:tä 2 kpl C:tä - TTKK:hon 8 kpl A:ta 18 kpl B:tä 8kpl C:tä Sovittiin, että V. Hintikka hankkii muotit, noin 50 kpl ja säilytyslaatikot, 2 kpl. P. Seppänen toimittaa VTT:lle masuunikuonajauheen. JAKELU VTT/VäinÖ Hintikka KTT/Tauno Manunen, Pentti Seppänen
24 TTKK MAGNEETTIKIISUN VAIKUTUS 0KP:N KOVETTWAAN T~YTTEESEEN Kolme eri seosta (näytteitä) kovetettu: 1. 0KP:n normaali (S-kiisu), 3 kpl 2. OKP + FeS OKP + RU seos, 16 kpl 3. RU (Mg-kiisu) 1 kpl Tehtävä: 1. Verrata puristuslujuuksia 2. Seurata puristuksen jälkeen korroosiomuutoksia 1.1 Alkuluuj udet Loppuluujuudet (syntyykö lujuutta myöhemmin särkeviä systeemejä)
OUTOKUMPU OY. 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI. E Hanninen/EG KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX E Hanninen/EG 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI /E((/~Y 16-5-1984 1 - KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA Tutkimuksen til.aa ja Tutkimuksen
LisätiedotEri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella
Eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella Uusiomateriaalit hyötykäyttöön Savo-Karjalan Uuma-hankkeen seminaari 29.1.2013 Timo Pekkala, research metallurgist, PMO
LisätiedotNayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.
OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena
LisätiedotMoreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
LisätiedotBIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
OUTOKUMPU OY 075/B1djov. D-malmi, Téryp./VIP,EH/1987 Malminetsintå Geoanalyyttinen laboratorio 19.5.1987 BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
LisätiedotOminaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586.
Outokumpu Oy, Malminetsinta ARKISTOKAPPALE * Ominaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586. Jatkotutkimuksena ominaisvakioarvojen ji analyysitulosten
LisätiedotRAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto
Ooufokumpu - GEOANALYYTTINEN LABORATORIO RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka 26.10.1990 OTUKSEN LOHKARENÄYTTEEN MINERALOGINEN TUTKIMUS - JA RUOSTESUON MALMINÄYTTEIDEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne 31.5.1988 TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA 1982-1985 VUO- Yllämainittuun raporttiin liittyvät pohjanäytteiden
Lisätiedot- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä
Q OUTOKUMPU OY 0 D( MAL.MINETSIN.i% r HOPEAN JA KULLAN EROTTUMINEN VAHVAMAGNEETTISELLA KÄSITTELY LLÄ NAYTTEESTA OKVI ZnJ Tavoite Kokeessa tutki ttlin hopean ja kullan mahdollista - fraktioitumista vahvamagneettisessa
Lisätiedot/xh RAPORTTI PEURA-AHON NI -MALMI NAYTTEEN LABORATORI OVAAHDOTUSTUTKI MUS. 075/Peura-aho, Ni/VIP, EH/1989. Geoanalyyttinen laboratorio
Geoanalyyttinen laboratorio. 0. 989 RAPORTT 075/Peura-aho, Ni/VP, EH/989 PEURA-AHON N -MALM NAYTTEEN LABORATOR OVAAHDOTUSTUTK MUS Veikko Palosaari Geoanal yyttinen laboratorio Veikko Palosaari ~aborat
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan
LisätiedotPYHÄSALMEN HUONOLAATUISTEN SINKKIRIKASTEIDEN EPÄPUHTAUKSISTA
070/0KP,ZnR/EH/1986 ARKITOKAPPALE PYHÄALMEN HUONOLAATUITEN INKKIRIKATEIDEN EPÄPUHTAUKITA 29.1. - 11.2. 1986 JOHDANTO OKME:n Geologinen laboratorio vastaanotti 17. 2. geologi Markus EKbergin/OKP toimittamat
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. Pyhäsalmen kaivos. Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö
9 0 K MALMINETSINTX Tilaaja Tekijä Pyhäsalmen kaivos Esko ~annknen Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö Q 0 K MALMINETSINTX LISAVALAISTUSTA PYHASALMEN MALMIN JALOMETALLIEN MINERALOGIAAN JA RIKASTUSONGELMI
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotFLUPA I, syksy 2009 RIKASTUS. Tehtävä 1.
FLUP I, syksy 29 RIKSTUS Tehtävä 1. Lyijymalmia rikastetaan 1 t/h vaahdottamalla käyttäen 43 g reagenssia (ksantaattia) malmitonnia kohti. Syötteen, jätteen ja rikasteen kiintoaineiden mineraalikoostumukset
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX 62 / 4211 8/SEP/1982 S Pennjpkilampi/LAH 16.?.19A? 1{4) LLA SUORITETTU KALLIOMURSKENAYTTEENOTTOTYO Enonkoski, Kolvosenjarvi 4211 8 Sijainti 1 4... _,,..,. to.l 'I"\..IM.....
LisätiedotHarjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa
Harjoitus 5 Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa Mineraaliset seosaineet Lentotuhka Filleri Seosaine Masuunikuonajauhe Sideaine Erityisesti massiiviset ja sulfaatinkestävät
LisätiedotOUTOKUM PU MALMINETSINTÄ
OUTOKUM PU. ö70/haverin jät~/j?ivi S/1 2. 12Li 0'2.... -RAPORTTI P Sotka/EG. 2'5..191 1 ( 5) 1 '.. ' HAVERIN JÄTTEEN MALIVIIIVIINERALOGIASTA Tämä alustava sel v i ty's pöh 1 j autuu kolme en Hav e r in
LisätiedotOUTOKUMPU OY 10k MALMINETSINTX
fl OUTOKUMPU OY 10k MALMINETSINTX E Hänninen/EG 12.7.1985 BIDJOVAGGE/PYRIITINJA MAGNEETTIKIISUNKOBOLTTI- JA NIKKELIPITOISUUKSISTA Tilaaja 0 Helovuori Tekijå B Hänninen OUTOKUMPU Oy Malminetsintå Aolis
LisätiedotATUN MONIMETALLIESIINTY~ Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan
0 outokumpu mining ANNMINES ATUN MONIMETALLIESIINTY~ Yleista Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan mm. Orijarven, Aijalan ja Metsamontun
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotMyös hiekan sideaine vaikuttaa sullonnan määrään. Hartsisideainehiekkojen sullontatarve on huomattavasti vähäisempi kuin bentoniittihiekkojen.
12. Muotin lujuus Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Muotti joutuu usein alttiiksi suurille mekaanisille rasituksille sulan metallin aiheuttaman paineen ja painovoiman vaikutuksesta. Jotta
LisätiedotSelvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät
Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät 25.1.2017 Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy Esityksen sisältöä Esitellään kaksi Liikenneviraston Betoniviidakko Oy:llä teettämää
LisätiedotRAPORTTI. (havainto n:o 236-HNJ-77), Lohjan mlk, miss3 kartoitulcsessa
9 0UTOKUP;IPU OY 0 K MALMINETSINTA RAPORTTI P Hautala/VR 24.10.1977 1 (4 - - I I r KARIIUNIEMI, LOJ3ZA.N M5K. PA1,ZRSTUMA 2 36-HAH-77. I : i - f 1 -! Seuraavassa on annettu lynyt selvitys Karhuriiemen
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotOUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS
OUTOKUMPU $2 OY 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/2431 04/78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS --:?--!.: p 3 Qk ;.,,, r 4 x 4 i ALE Näytteen 10-~~/2'431 04/78 (pintahie no C282) mikroskooppisessa
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotRATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen
RATA 2018 Betonisiltojen lujuusongelmat Jani Meriläinen Kostamontien alikulkusilta, Kemijärvi Kemijärvi Isokylä Patokankaan parannushankkeessa (PATOhanke) päätettiin uusia vanha, ruosteinen ja alikulkevan
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT Suhteituksella tarkoitetaan betonin osaaineiden (sementti, runkoaine, vesi, (lisäaineet, seosaineet)) yhdistämistä niin, että sekä tuore betonimassa että kovettunut betoni saavuttavat
Lisätiedot--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-
Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotRakennekoekappaleista suunnittelulujuuteen
Rakennekoekappaleista suunnittelulujuuteen Kokeellinen tutkimushanke Ari Husso, Jukka Haavisto Betonitutkimusseminaari 31.10.2018 Tausta Betonin puristuslujuus voidaan määrittää standardin mukaan halkaisijaltaan
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotJAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'
OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT VTT Otaniemi, Kemistintie 3 M M Huomioliivi mukaan Asianmukaiset jalkineet Keskiviikkona! M Maanantai ja torstai Betonin kiviaines Tuoreen betonin ominaisuudet Kovettuneen betonin
LisätiedotEPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla
EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
Lisätiedot. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.
eologian tutkimuskeskus r-- srh.!'-.-.-.... -. -. -7 _1 d. 11,.-. nestutkimukset 1./1.3 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN
LisätiedotBetonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen
Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta Betonitutkimusseminaari 1.11.2017 1 (22) Mittausmenetelmät Käytännössä rakenteesta voidaan määrittää lujuus suoralla tai epäsuoralla menetelmällä: Epäsuorista
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT Sementin reaktiot veden kanssa ensin aluminaattiyhdisteet (kipsi) lujuudenkehitys: C 3 S ja C 2 S reaktiotuotteena luja ja kestävä sementtikivi Suomessa käytettävät betonin seosaineet
Lisätiedot13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA ~ilaaja Tekijä Lapin. Malmi Esko Hanninen O U T O K U M P U
LisätiedotKuumana kovettuvat hiekkaseokset
Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Kuumana kovettuvia hiekkaseoksia käytetään sekä muottien että keernojen valmistukseen. Muotteja valmistetaan kuorimuottimenetelmällä.
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotMITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE
BETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018 MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE ASEMALTA Yo u r industry, o u r f o c u s TYÖMAATOIMINTOJEN VAIKUTUS BETONIN LUJUUTEEN JA VAATIMUKSENMUKAISUUTEEN RAKENTEISSA ANNA KRONLÖF,
LisätiedotAMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI,
Geologian tutkimuskeskus, mineraalitekniikka Outokumpu AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI, Helsingin Messukeskus GoExpo-messujen yhteydessä 5.3.2010 klo 12.00-17.00; Järjestäjä: Ampumaharrastusfoorumi
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Rikastusprosessin muokkaamisen vaikutukset Kopsan rikastushiekan ja prosessivesien laatuun, Antti Taskinen, Matti Kurhila, Neea Heino & Mia Tiljander 18.4.2018
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotM 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R )
M 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen 1976-10-05 Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R304 307) Kairanreikien R304-307 rikastuskokeet suoritettiin VTT:llä Laurilan heikkomagneettisella
Lisätiedotsumma jaa alhaiseksi, koska siitä puuttuvat
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PMSORIKM Johdanto Ori jgrven jatealueelta on otettu (9.-11.4.1980) soijanäytteet 13' eri pisteestä (061/2014 06D/MK/1981). Näytteitä on kaikkiaan 112 kpl ja kukin edustaa
LisätiedotKAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi
KAIRAUSRAPORTT 1 030/3322 08 C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi Jakelu Okme/ arkisto Sijainti Malmitiedot: Fe-kiisupirote, Zn-malmi Geologia: Metavulkaniitit, muuttuminen Geofysiikka: Geokemia : Muut avainsanat:
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotRobust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari
Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari 2017-1.11.2017 Fahim Al-Neshawy & Jouni Punkki Aalto yliopisto Esitelmän sisältö 1. Tutkimus tausta ja tavoitteet 2. Tutkimus metodiikka / materiaalit
LisätiedotKuutioita ja lieriöitä betonin lujuuden valvonta tehtaalla ja työmaalla
Kuutioita ja lieriöitä betonin lujuuden valvonta tehtaalla ja työmaalla Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Mika Tulimaa 6.11.2018 Betonin lujuus yllättävänkin monimutkainen asia Betonin lujuus
LisätiedotBetonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).
1 Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus). Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävä betonin nimellislujuus
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
Lisätiedot8. Muottihiekat. Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto. Valulämpötiloja:
8. Muottihiekat Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valulämpötiloja: Valuteräkset 1520 1600 C Valuraudat 1250 1550 C Kupariseokset alle 1250 C Alumiiniseokset alle 800 C Sinkkiseokset alle
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08052-12. Betonin halkeamien injektointiaineiden,
Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2013 Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Injektointiaineet... 3 3 Imeytysaineet...
LisätiedotGood Vibrations-projekti
Koostumuksen vaikutus betonin tiivistettävyyteen Good Vibrations-projekti BETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018 Jouni Punkki Sisältö Good Vibrations-projekti Tiivistämisen kaksi perusongelmaa Betonin tiivistäminen
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
Lisätiedotsulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02113-15 Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo
Lisätiedot9. Hiekkojen raekoko ja raejakauma
9. Hiekkojen raekoko ja raejakauma Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Raakahiekan raekoko riippuu paljon sen käyttötarkoituksesta. Useiden tonnien painoiset valukappaleet valetaan tavallisesti
LisätiedotJänneterästen katkeamisen syyn selvitys
1 (3) Tilaaja Onnettomuustutkintakeskus, Kai Valonen, Sörnäisten rantatie 33C, 00500 Helsinki Tilaus Sähköpostiviesti Kai Valonen 4.12.2012. Yhteyshenkilö VTT:ssä Johtava tutkija Jorma Salonen VTT, PL
LisätiedotHarjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys
Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTEOBAL Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ballistisissa suojamateriaaleissa
TEOBAL 2011- Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ballistisissa suojamateriaaleissa 17.11.2011 MATINE Tutkimusseminaari Tomi Lindroos & Pertti Lintunen 2 Rahoituspäätös MAT804 suojamateriaaleissa
LisätiedotCHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit (5 op) LABORATORIOTYÖN RAPORTTI
CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit (5 op) LABORATORIOTYÖN RAPORTTI TYÖ Litiumioniakku Ryhmä Ryhmän johtaja työ tehty palautus pvm Vastaa raportissa alla esitettyihin kysymyksiin. Tee raportista kuitenkin
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotNOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI
NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
Lisätiedot' Geoanalytical Laboratory
0 outokurnpu research ' Geoanalytical Laboratory ---- - RAPORTTI 073/Kylylahti, mineralogia/tah,pms/1994 Proj. no. 5534419 28.6. 1994 - --- ---.- -- KYLYLAHDEN VASARAKANKAAN NAYTTEIDEN KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotTyön toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)
Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi lysimetrikokeet ja laboratoriotestien tulokset suhteessa kenttätutkimuksiin Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotLimingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset
M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään
LisätiedotTuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin
Tuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin lyhyt esittely Heini Postila, Elisangela Heiderscheidt, Tiina
LisätiedotBetonin halkeamien injektointiaineiden,
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00007-11 Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-kokeet 2011 Luottamuksellisuus: Julkinen 1 (10) Raportin nimi Betonin halkeamien injektointiaineiden,
LisätiedotRAPORTTI : :-\ \ O~~/ENONKO'$KI,TELKKALA,H#LVÄLÄ,N~/ VIP, EH/19* V. Palosaari, E. Hanninen. Veikko Palosaari Esko Hanninen
V. Palosaari, E. Hanninen RAPORTT : :-\ \ O~~/ENONKO'$K,TELKKALA,H#LVÄLÄ,N~/ VP, EH/19*88 8.7.1988 Veikko Palosaari Esko Hanninen Veikko Palosaari ~aboratoriopaallikkö OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanalyyttinen
LisätiedotSiilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa
Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
Lisätiedot