AUTOTEKNIIKKA 5. Juha-Pekka Koivisto Pekka Mikkolainen Jouko Rantala
|
|
- Timo Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juha-Pekka Koivisto Pekka Mikkolainen Jouko Rantala AUTOTEKNIIKKA 5 Autosähkötekniikan perusteet Sähkötekniikanperusteet Sähkökaaviot ja johdinjärjestelmät Valaistus ja korin sähkölaitteet Käynnistys- ja latauslaitteet Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
2 Opiskelijalle ja opettajalle Auto- ja kuljetusalan koulutuksen tehtävänä on yksityisen ja joukkoliikenteen sekä tavarankuljetusten ja muiden logististen palvelujen turvaaminen. Alalle tarvitaan autonkuljettajia, ajoneuvoasentajia, autokorinkorjaajia, pienkonekorjaajia, automaalareita, automyyjiä ja varaosamyyjiä sekä tavaroiden varastointia ja kuljetustoimintoja hoitavia henkilöitä. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa valmiuksia, jotka sisältävät edellä mainituissa työammateissa tarvittavaa am mattisivistystä, jonka avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan joustavasti muuttuvissa olosuhteissa. Tutkinnon suorit ta neilla on oltava laaja-alaiset valmiudet toimia kaikissa auto alan osaamista vaativissa tehtävissä ja tarvittaessa vaihtamaan työammattia. Autotekniikka 5 on laadittu huomioon ottaen voimassa olevat valtakunnalliset opetussuun ni telman perusteet, niiden keskeiset sisällöt ja tavoitteet. Oppikirjan sisältö on jaettu selkeisiin asiakokonaisuuksiin, jotka ovat sähkötekniikan perusteet, sähkökaaviot ja johdinjärjestelmät, valaistus ja korin sähkölaitteet sekä käynnistys- ja latauslaitteet. Ne ovat kaikkiin edellä mainittuihin työammatteihin johtavien koulutusohjelmien keskeisiä sisältöjä. Sähkötekniikan perusteet osan tavoitteena on, että opiskelija pystyy omaksumaan myöhemmin esiin tulevien moninaisten auton sähkölaitteiden toimintatavat sekä niiden turvallisen huollon ja korjaukset. Tämä on erityisen tärkeätä myös autotekniikan kehityksen mukanaan tuomien uusien sähkölaitteiden oikean käsittelyn varmistamiseksi. Tähän yhteyteen on myös otettu auton akkua koskevat perusasiat siihen liittyvien käsitteiden, rakenteiden, käsittelyn ja huollon osalta. Sähkökaaviot ja johdinjärjestelmät antavat perustan auton ja myös työkoneiden sähkölaitteita kaaviollisesti esittävien piirrosten oikeaan tulkitsemiseen. Tällöin käydään lävitse sähköteknisten piirustusten kuvausmenetelmät ja sähköteknisten laitteiden piirrosmerkit. Koska varsinkin meillä Suomessa vallitsevien vaativien sääolosuhteiden vuoksi kosteuden pääsy sähkölaitteisiin on ongelma, käydään läpi asianmukaiseen asentamiseen ja laitteiden keskinäiseen kytkemiseen sekä virtapiirien suojaukseen liittyvät asiat. Tämän jakson lopussa on tiivis katsaus autojen elektroniikan mukanaan tuomaan väylätekniikkaan. Valaistus ja korin sähkölaitteet osan tarkoitus on antaa yleiskuva auton valolaitteista ja niihin liittyvistä asennustöistä. Samoin käydään läpi melko yleisellä tasolla autossa olevia lisälaitteita sekä niiden huoltoa ja korjausta. Samalla korostetaan kunkin auton ajoneuvokohtaisten ohjeiden käytön merkitystä, koska eri automerkkien ja -mallien kyseiset laitteet ja niiden huolto voivat huomattavasti poiketa toisistaan. 5
3 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Käynnistys- ja latauslaitteet ovat jokaisen auton perussähkölaitteita. Tästä syystä niiden rakenteisiin, huoltoon ja korjauksiin tutustutaan mahdollisimman perusteellisesti kuitenkin rajoittuen vain laitteiden perusrakenteisiin. TEHTÄVÄT Kirja sisältää formatiivisia tehtäviä, joiden avulla opiskelija voi itsenäisesti arvioida oppimaansa ja kehittää itsearviointitaitoa. Opettaja voi aktivoida opiskelijoita muuttamalla tehtäviä opiskeluympäristöä vastaaviksi. Korjaamokäsikirjojen ja huolto-ohjekirjojen käytöllä voidaan myös täydentää ja syventää tehtäviin liittyviä asioita. Materiaalin käyttö Oppikirjan selkeästi ryhmitelty materiaali mahdollistaa erilaisten opetusmenetelmien käytön. Osa aineistosta voidaan opettaa kaikille yhteisesti luokkaopetuksena. Osa aineistosta voidaan sisällyttää opiskelijoille laa dit taviin henkilökohtaisiin opetussuunnitelmiin (HOPS). Kirja soveltuu myös eriyttävään sekä itseopiskeluun. Opiskelijan itsenäinen työskentely kehittää omatoimisuutta ja loogista ajattelukykyä. Oppikirjassa esitetyt koneet, laitteet, työohjeet ja materiaalit eivät voi olla merkki- tai tuotekohtaisia ja siksi on tärkeää, että asioita käsitellään laajemmin oppilaitoksen ja paikkakunnan erityisolosuhteet huomioon ottaen. Opiskelija voi oppitunnilla tehdä kirjaan omia täydentäviä ja ymmärtämistä helpottavia merkintöjä, joilla voi myöhemmässä työelämässä olla arvokasta käyttöä. Siksi oppikirja kannattaa säilyttää. Palaute Voidaksemme pitää oppikirjan ajan tasalla ja kehittää sitä auto- ja kuljetusalan vaatimuksia vastaavaksi, tar vitsemme kommentteja opettajilta, opiskelijoilta sekä muil ta kirjan käyttäjiltä. Ne voi lähettää kustantajalle edelleen toimitettavaksi kirjoittajille. Kiitämme jo etukäteen. Kesällä 2012 Juha-Pekka Koivisto, Pekka Mikkolainen, Jouko Rantala Kustannusosakeyhtiö Otava Aikuisopetuksen osasto Uudenmaankatu Helsinki Puh. (09)
4 Sisällys Sähkötekniikan perusteet 1. Sähkön perusolemus Mitä sähkö on Atomiteoria Johteet ja eristeet Sähköstatiikka Staattiset sähkövaraukset Varausten väliset voimat Atomin varaus ja ioni Virtapiirit Virtapiirin perusosien piirrosmerkit Avoin ja suljettu virtapiiri Ulko- ja sisävirtapiiri Sähkösuureet Sähkövirta Sähkövirta suureena Jännite Jännite käsitteenä Jännite suureena Resistanssi Resistanssi käsitteenä Resistanssi suureena Resistiivisyys Vastukset Sähkölähteet Sähkölähdetyypit Sähköpari Akku Generaattori Lämpösähköpari Valokenno Pietsosähkö Hall-jännite Polttokenno Sähkölähteiden kytkennät Sarjakytkentä Rinnankytkentä Vastakytkentä
5 6. Ohmin laki Ohmin lain käyttö virtapiirilaskuissa Oikosulku ja sen vaarat Muut virtapiireihin liittyvät suureet ja lainalaisuudet Sähkötyö Sähkötyö käsitteenä Sähkötyö suureena Sähköteho Sähköteho käsitteenä Sähköteho suureena Sähkövirta haarautuvassa virtapiirissä Jännitehäviö Sähkölähteen napajännite Lähdejännite Virtapiirin kokonaisjännitehäviö Vastusten kytkennät Vastusten sarjakytkentä Resistanssi Sähkövirta Rinnankytkentä Resistanssi Sähkövirta Jännite Sekakytkentä Resistanssi Virta I ja jännite U Magnetismin perusteet Yleistä Magneetti Magneettinavat Magneettikenttä ja magneettivuo Magneettikentän voimakkuus Magneettivuo Magneettivuon tiheys Erilaiset aineet magneettikentässä Diamagneettiset aineet Paramagneettiset aineet Ferromagneettiset aineet Sähkövirran synnyttämä magnetismi Magneettikenttien vaikutus toisiinsa Solenoidi Ampeerikierrosluku Sähkömagneettien rakenteet ja piirrosmerkit Sähkömoottorin periaate
6 Virrallinen johdin magneettikentässä Sähkömoottorin perusrakenne Sähkökoneiden magnetointi Kestomagnetoidut sähkökoneet Sähkömagnetoidut sähkökoneet Rautasydämien magnetoitiminen Molekyylimagneetit Magneettinen kyllästyminen, hystereesi ja jäännösmagnetismi Kestomagneetit Anturisovelluksia autossa Induktio Jännitteen indusoituminen johtimiin Jännitteen suunta Generaattorin toimintaperiaate Jännitevaihtelun tasaus Tasa- ja vaihtosähkö Tasasähkö Vaihtosähkö Pyörrevirrat Itseinduktio Keskinäisinduktio Vastukset Yleistä Kiinteät kalvovastukset Säädettävät kalvovastukset Hiilipakkavastus Vastusten merkitseminen Lankavastukset Vastusten piirrosmerkinnät Kondensaattori Rakenne ja toimintaperiaate Rullakondensaattori Elektrolyyttikondensaattorit Tantaalikondensaattorit Säätö- ja virityskondensaattorit Muut kondensaattorit Sähkömäärä, kapasitanssi ja permittivisyys Sähkömäärä Kapasitanssi Permittivisyys Levykondensaattorinmitoitus
7 13. Sähkösuureiden mitoitus Virran ja jännitteen mittaus Resistanssin mittaus ja mittalaitteet Mittareiden käsittely Mitta-alueen valinta Esimerkki yleismittarin näytöstä, valintakytkimistä ja mittajohtimien liitännöistä Puolijohteiden perusteet Itseisjohtavuus Häiriöjohtavuust Pn-liitos Ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta säätyvät vastukset PTC-vastukset LDR-vastukset VDR-vastukset Piirrosmerkit Diodi Diodin rakenne Diodin toiminta Diodin piirrosmerkit Tasasuuntausdiodin soveltamisalueita Zenerdiodin toiminta ja piirrosmerkit Zenerdiodin soveltamisalueita Valodiodin toiminta ja piirrosmerkki Fotodiodit Hohtodiodit eli ledit Valodiodin soveltamisalueita Tasasuuntaus Yksivaiheinen puoliaaltotasasuuntaus Yksivaiheinen kokoaaltotasasuuntaus Kolmivaiheinen kokoaaltotasasuuntaus Transistori Transistorin rakenne Npn-transistorin toiminta ja piirrosmerkki Pnp-transistorin toiminta ja piirrosmerkki Transistorin soveltamisalueita Tyristori Tyristorin rakenne Tyristorin toiminta ja piirrosmerkki Tyristorin soveltamisalueita Puolijohdetekniikkaa antureissa
8 15. Lyijyakku auton sähköjärjestelmän osana Yleistä Akulle käynnistyksessä asetettavat vaatimukset Kapasiteetiltaan riittävä Varaustila korkea Käynnistysteho suuri Akku ja generaattori sähköntuottajina Akun rakenne Akkulevyt Akun navat Elektrolyytti Akun toiminta Kaasun rekombinoituminen huoltovapaassa akussa Akkuteknisiä käsitteitä Akun kapasiteetti Varakapasiteetti Kennojännite Napajännite Kylmäkäynnistysvirta Työturvallisuusohjeet Oikosulun ja räjähdyksen vaara irrotuksessa ja kiinnityksessä Akun nostaminen ja kuljetus Akkuviat ja niiden syyt Itsepurkautuminen Jäätyminen Sulfatoituminen Akkujen säilytys Akun silmämääräinen tarkastus ja kunnostus Akkuteline ja akun kiinnitys Kaapeleiden ja napojen kiinnitys sekä johtimien kunto Akkukotelon vauriot ja taipumat Ulkopuolinen puhtaus ja suojaus Nestemäärän tarkastusus Akun varaustilan mittaus Varaustilan tarkistus ilmaisimesta Akun kunnon määrittäminen Kuormituskoe Digitaaliset akun testauslaitteet Akun varaaminen Käynnistysavun antaminen Avunanto pikavaraajalla Käynnistysapu toisella akulla Sijaisvirtalähteen käyttö akun irrotuksen ja irtiolon aikana
9 Sähkökaaviot ja johdinjärjestelmät 1. Sähkökaaviot Yleiset sähkötekniikan piirrosmerkit Auton sähkölaitteiden peruskomponenttien piirrosmerkit Kytkentäkaavion lukemisen ja piirtämisen perusteet Kytkentäkaavioesimerkkejä DIN-normin mukaisesti laadittu kaavio DIN-normista poikkeava kaavio DIN-normista poikkeava kaavio Nauhakytkentäkaavio Auton sähkölaitteiden päävirtapiirejä kytkentäkaavioesityksinä Latausvirtapiiri Käynnistysvirtapiiri Valaistusvirtapiiri Sytytysvirtapiiri Auton sähköjohtimet ja niihin liittyvät tarvikkeet Johtimien poikkipinta-alat Johtimen valinta siinä kulkevan kuormitusvirran mukaan Johtimien liitostavat Tinaliitos Ruuviliitos Juotettava kaapelikenkä Puristettavat johdinpäätteet Jatko-, maadoitus- ja haaroitusliittimet Liitosten ja johtimien suojaaminen Kosketus- ja hankaussuojaus Kutistesuojatut liitokset Tiivistesuojatut liitinrasiat ja liittimet Liitosten teko ja korjaus Tinaliitoksen teko Ruuviliitoksen teko Puristusliitoksen teko Liittimien asennusvinkkejä Puristusliitoksen tarkastus Kutistesuojatun puristusjatkoksen teko Liittimen irrotus Johdinsarjat Virtapiirien ylikuormitussuojaus Oikosulku Oikosulkuvirta Sähkövirran lämpövaikutus Sulakkeet Rikkoutuneen sulakkeen löytäminen Sulakerasiat
10 4. Kytkimet ja kytkentäreleet Kytkimet Kytkentäreleet Väyläjärjestelmät Fyysinen eli rakenteellinen toteutus Tiedon kulku Ajoneuvoväylät Väyläjärjestelmien yhdistäminen Ohjausyksikkö väylässä Väyläjohtimet Loogiset tilat ja niiden jännitetasot Väylän haltuunotto Väylän vianhaku Valaistus ja korin sähkölaitteet 1. Valaistuslaitteet Valojen tehtävät Valolaitteiden hyväksyminen Ajovalot Kauko- ja lähivalot Ajovalojen sähkökytkennät Valo-optiikka Sumuvalot Peruutusvalo Ulkoiset viestintävalot Etuvalot eli seisontavalot Kahdentaminen Takavalot Tunnuskilven valo Äärivalot Sivuvalot Etu-, taka-, tunnuskilven- ääri- ja sivuvalojen kytkentä Takasumuvalot Suuntavalot Jarruvalot Jarrujen varoitusvalot Huomiovalot eli päiväajovalot Valojen toiminnan ohjaus tietoväyläyksiköiden avulla Heijastimet Takaheijastimet Kolmionmuotoiset takaheijastimet Etuheijastimet Sivuheijastimet
11 1.7. Valaistusteknistä sanastoa Valo Lamppu, valonlähde Valovoima Valovirta Valaistusvoimakkuus Luminanssi Häikäisy Lamput ja lampunpitimet Hehkulamppu Halogeenilamppu Kaasupurkauslamppu LED-lamppu Muut kuin ajovalolamput Valojen vianetsintä, korjaus ja asennus Varotoimet ennen vianetsinta-, korjaus- ja asennustöitä Valovikoja Lamppujen vaihto Vianetsintä Jännitemittarin käyttö vianetsinnässä Vianetsintäharjoitus Valaisimen avaaminen Ajovalojen suuntaus Vetokoukun ja perävaunun sähkökytkennät Vetokoukun pistorasian asennus Korin sähkölaitteet Tuulilasin ja ajovalojen pyyhkimet ja pesulaitteet Pyyhkimien toiminta Lasinpesimien toiminta Lasinpyyhkimien ja -pesimien huolto Ajovalonpuhdistuslaitteiden toiminta Äänimerkinantolaite Äänimerkinantolaitteen korjaus Lämmitys-, tuuletus- ja ilmastointilaitteet Lämmitys- ja tuuletuspuhaltimet Ilmastointilaitteet Istuinlämmittimet Lasin- ja peilinlämmittimet Mittaristo ja muut informaatiolaitteet Nopeusmittari Matkamittari Polttonestemittari Lämpömittari Kosketusnäyttö Vakionopeussäädin Rakenne ja toiminta Vianetsintä
12 2.8. Keskuslukitus Rakenne ja toiminta Vianetsintä Sähkötoimiset lasinnostimet Rakenne ja toiminta Törmäysturvajärjestelmät Aktiivinen ja passiivinen turvallisuus Turvatyynyjärjestelmä Turvatyynyjärjestelmän toiminta-aika Turvatyynyjärjestelmän pääosat Pyrotekniset turvavyönkiristimet Sivuturvatyynyt Järjestelmän diagnoosi Turvamääräykset Menettely kolarin jälkeen Luvattoman käytön esto Elektroninen ajonestojärjestelmä Järjestelmän komponentit Murtohälytinjärjestelmät Käynnistys- ja latauslaitteet 1. Käynnistyslaitteet Polttomoottorin käynnistäminen Käynnistyslaitteelle asetettavat vaatimukset Käynnistyslaitetyypit Käynnistimen oikea käyttö Sähkökäynnistimet Työntökiertokäynnistin Työntökäynnistin Käynnistimen kunnostus Vian määritys Käynnistimen kunnostus Käynnistimen tarkastus koepenkissä Latauslaitteet Auton sähkölaitteiden tehontarve Latausvirtapiiri auton sähköjärjestelmän osana Latauslaitteiden tehtävät Latausjärjestelmän osat ja peruskytkentä Käynnistimen tarkastus koepenkissä Generaattorin rakenne ja toiminta Toimintaperiaate Staattori Roottori Kolmivaihesähkön tasasuuntaus Magnetointi ja jännitteen säätö Automaattinen virranrajoitus Jäähdytys
13 Generaattorin hyötysuhde Generaattorin asentaminen moottoriin Vianmääritys ja huolto Huollontarve Miten huollontarve ilmenee Varotoimet huoltotöissä Vianmääritys autossa Generaattorin kunnostus Generaattorin testaus koepenkissä
SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotElektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä
Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotVOIMANSIIRRON PERUSTEET
3 Opiskelijalle ja opettajalle Oppikirjan rakenne Autotekniikka 6 Voimansiirto -oppikirja on yhdistelmä aikaisemmista kirjoista Auto- ja kuljetusalan perusoppi 5 ja erikoistumisoppi 6. Kirjaan on lisätty
LisätiedotArto Lehtinen Jouko Rantala AUTOTEKNIIKKA 4. Moottori. Moottorin perusteet Käyntijärjestelmät Moottorin kunnostus
Arto Lehtinen Jouko Rantala AUTOTEKNIIKKA 4 Moottori Moottorin perusteet Käyntijärjestelmät Moottorin kunnostus 3 Opiskelijalle ja opettajalle Oppikirjan rakenne Autotekniikka 4 Moottori -oppikirja on
LisätiedotTEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO
TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotAutoalan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Rauma
Autoalan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Rauma Hyväksymispäätökset Työelämäjaos 19.11.2015 Johtokunta 22.12.2015 1 Sisällys Jaksosuunnitelma...2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp...3
LisätiedotElektroniikka ja sähkötekniikka
Elektroniikka ja sähkötekniikka Sähköisiltä ilmiöiltä ei voi välttyä, vaikka ei käsittelisikään sähkölaitteita. Esimerkiksi kokolattiamatto, muovinen penkki, piirtoheitinkalvo tai porraskaide tulevat sähköisiksi,
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotBSI2010 Luku :merkkivalot
1 of 2 8.7.2014 10:03 Käyttäjä: Ajoneuvo : 508 /508 VIN: VF38E5FVADL059364 Tulostuspäivämäärä : 8. heinäkuuta 2014 10:03:24 Auton istunnon alku : 08/07/2014-09:57 Työkalun versio : 07.44 BSI2010 Luku :merkkivalot
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet nduktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV nduktanssin määrittäminen Virta kulkee johtimessa, jonka poikkipinta on S a J S a d S A H F S b Virta aiheuttaa magneettikentän
LisätiedotSähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014
Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Kappaleet voivat varautua sähköisesti Kun kappaletta hangataan sopivasti, se varautuu eli
LisätiedotHUOLTOHISTORIA. Kone: 723 FORD TRANSIT 150L CBI-146. Sivu: 1 / 15 VAASAN KAUPUNKI-TEKNISET. KESKUSKORJAAMO-CENTRAL Pvm: 7.5.2012
Sivu: 1 / 15 Kone: 723 FORD TRANSIT 150L CBI-146 L.Kohde: 230166 Laskutuslaji: HKHUOLTOT HUOLTOTYÖT 23.1.2003 73556 KM ILMANSUODATTIMEN PUHDISTUS PENKIN SELKÄNOJAN KIINNITYS ETUSUMUVALOJEN UUSIMINEN L.Kohde:
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotVetokoukku, johdinkimppu, 13-napainen
Installation instructions, accessories Ohje nro 31324633 Versio 1.0 Osa nro 31414859, 31373184 Vetokoukku, johdinkimppu, 13-napainen IMG-264110 Volvo Car Corporation Vetokoukku, johdinkimppu, 13-napainen-
LisätiedotAUTOTEKNIIKKA 3. Jouko Rantala Jarkko Sirola. Alusta- ja hallintalaitteet
Jouko Rantala Jarkko Sirola AUTOTEKNIIKKA 3 Alusta- ja hallintalaitteet Nestejarrut Pyörät ja renkaat Jousitus ja heilahduksenvaimennus Ohjauslaitteet 3 Opiskelijalle ja opettajalle Oppikirjan rakenne
LisätiedotSähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.
Sähköoppi Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähkövaraus Pienintä sähkövarausta kutsutaan alkeisvaraukseksi. Elektronin varaus negatiivinen ja yhden alkeisvarauksen
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
Lisätiedot45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 () Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja
LisätiedotPUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue
PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä automaation perustaitoihin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotSähkö ja magnetismi 2
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen
LisätiedotFysiikka 9. luokan kurssi
Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Kurssilla käytettävät suureet ja kaavat Täydennä taulukkoa kurssin edetessä: Suure Kirjaintunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite Sähkövirta Resistanssi Aika Sähköteho Sähköenergia
LisätiedotArvo Autio Pekka Kemppainen Jouko Rantala AUTOTEKNIIKKA 2. Työ- ja ympäristönsuojelu Tekninen piirustus Mittaaminen Materiaalitekniikka
Arvo Autio Pekka Kemppainen Jouko Rantala AUTOTEKNIIKKA 2 Työ- ja ympäristönsuojelu Tekninen piirustus Mittaaminen Materiaalitekniikka Opiskelijalle ja opettajalle Auto- ja kuljetusalan koulutuksen tehtävänä
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
LisätiedotHUOLTOHISTORIA. Opel 5D Vectra 2.0TD 16V -GL-B-CARAVAN-31/ CCG-962. Sivu: 1 / 9 VAASAN KAUPUNKI-TEKNISET. KESKUSKORJAAMO-CENTRAL Pvm: 25.9.
Sivu: 1 / 9 Kone: 427 Opel 5D Vectra 2.0TD 16V -GL-B-CARAVAN-31/ CCG-962 L.Kohde: 230441 Laskutuslaji: HUO HUOLTOTYÖT 5.3.2003 MOOTTORIVALO PALAA, LATAUKSEN TARKISTUS TAKALUUKUN KEVENTIMEN UUSIMINEN OHJAINYKSIKÖN
LisätiedotTN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu
TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotYlös asennetut ajovalot. Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista. Kytkentävaihtoehdot
Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista Ylös asennettavat ajovalot korvaavat tavalliset ajovalot ja suuntavilkkuvalot esimerkiksi silloin, kun eteen on asennettu
LisätiedotSATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä
1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä
Lisätiedot2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
LisätiedotHUOLTOHISTORIA. Työkohde: Kone: 737 MERCEDES BENTZ TOI-250. Sivu: 1 / 15 VAASAN KAUPUNKI-TEKNISET. KESKUSKORJAAMO-CENTRAL Pvm: 14.9.
Sivu: 1 / 15 Työkohde: Kone: 737 MERCEDES BENTZ TOI-250 L.Kohde: 281280 Laskutuslaji: KOR KORJAAMOTYÖT 17.10.2008 TOI-250 RENKAIDEN VAIHTO L.Kohde: 281477 Laskutuslaji: KOR KORJAAMOTYÖT 18.11.2008 PUHELIMEN
LisätiedotMODUULIN PERUSTOIMINNOT Sähkövirran tulot Kytketyn perävaunun automaattinen tunnistus LED-valojen ja yksittäisten hehkulamppujen tuki
WH1 PRO Moduuli on suunniteltu ohjaamaan perävaunun valojärjestelmää, ja se sopii perävaunun vakiomalliseen 7-napaiseen kytkentään.. Ohjausmoduuli on taloudellisimman laitteen kehittynyt versio, jossa
LisätiedotTaitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa
Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Lue liitteenä jaettu artikkeli Solar Lamp (Elector Electronics 9/2005) ja selvitä itsellesi laitteen toiminta. Tätä artikkelia
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotSähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016
Sähkötekniikan perusteita Pekka Rantala Syksy 2016 Sisältö 1. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 1. Sähköasennuksia sääteleviä
LisätiedotHUOLTOHISTORIA. Työkohde: Kone: 110 MERCEDES BENZ ZIM-909. Sivu: 1 / 15 VAASAN KAUPUNKI-TEKNISET. KESKUSKORJAAMO-CENTRAL Pvm: 11.9.
Sivu: 1 / 15 Työkohde: Kone: 110 MERCEDES BENZ ZIM-909 L.Kohde: 230161 Laskutuslaji: HUO HUOLTOTYÖT 22.1.2003 309830 km ALUSTAN VOITELU, RASVAUS ILMANSUODATTIMEN PUHDISTUS L.Kohde: 231166 Laskutuslaji:
LisätiedotSmall craft - Electric Propulsion Systems
Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotKone- ja tuotantekniikan perustutkinto
Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 26.06.2017 115 Näyttötoimikunta 18.5.2017 Voimassa 1.8.2017 alkaen Sisällys Valmistustyöt... 3 Asennus- ja automaatiotyöt...
LisätiedotSähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen
Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta
LisätiedotLuku Ohmin laki
Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja
LisätiedotSähkömagnetismia. Coulombin laki väliaineessa Eristeessä vuorovaikutus on heikompi kuin tyhjiössä. Varaus on kvantittunut suure eli, missä n = 1,2,3
Sähkömagnetismia 22. helmikuuta 2013 12:28 Sähkömagneettinen vuorovaikutus Sähkömagneettinen vuorovaikutus on yksi neljästä perusvuorovaikutuksesta Sähkömagneettinen vuorovaikutus syntyy kahden varatun
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotKuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/
8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto
KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan
LisätiedotNIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.
NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.
LisätiedotThéveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2
Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotHUOLTOHISTORIA. Työkohde: Kone: 729 Mercedes Benz Sprinter GEL-676. Sivu: 1 / 23 VAASAN KAUPUNKI-TEKNISET. KESKUSKORJAAMO-CENTRAL Pvm: 11.9.
Sivu: 1 / 23 Työkohde: Kone: 729 Mercedes Benz Sprinter GEL-676 L.Kohde: 241118 Laskutuslaji: HUO HUOLTOTYÖT 29.6.2004 142380 ALUSTAN VOITELU, RASVAUS PERÄN ÖLJYN VAIHTO VAIHTEISTON ÖLJYN VAIHTO PAKKASNESTEKESTÄVYYS
LisätiedotSÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN
FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin
LisätiedotSÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ
SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia
LisätiedotYlivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä
Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon
LisätiedotOma nimesi Puolijohteet
Puolijohteet Puolijohdetekniikan perusteet Puolijohdeaineet Puolijohteet ovat oma selvä ryhmä johteiden ja eristeiden välissä. Puhtaista alkuaineista pii ja germanium käyttäytyvät puolijohteiden tavoin.
Lisätiedot10 Autoalan perustutkinto OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) tutkinnon osan Näyttötyössäopp. toteuttamisesta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa
LisätiedotELIEL SAARISEN TIEN TUNNELI. SÄHKÖLAITTEISTON tarkastus ja huolto-ohjelma
ELIEL SAARISEN TIEN TUNNELI SÄHKÖLAITTEISTON tarkastus ja huolto-ohjelma Sivu 2 (16) ELIEL SAARISENTIEN TUNNELI SÄHKÖLAITTEISTON RKASTUS- JA HUOLTO-OHJELMA Laitteiston haltija: Käytön johtaja Puhelin YSP
LisätiedotLABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä
LisätiedotSavolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotHUOLTOHISTORIA. Kone: 726 FORD TRANSIT FBR-711. Sivu: 1 / 13 VAASAN KAUPUNKI-TEKNISET. KESKUSKORJAAMO-CENTRAL Pvm: 18.10.2012
Sivu: 1 / 13 Kone: 726 FORD TRANSIT FBR-711 L.Kohde: 230342 Laskutuslaji: KOR KORJAAMOTYÖT 17.2.2003 232422 KM KYTKIMEN SÄÄTÖELEMENTIN VAIHTO VASEMMAN PUOLEN OVEN LUKON UUSIMINEN, OVEN STOPPARIN UUS. RADION
LisätiedotRyhmä 3-06 Tuotekoodi: 1103-3-06-360-2 Helsinki 0412. Releet Releenkannat Häiriönilmaisimet Peruutussummerit
Ryhmä 3-06 Tuotekoodi: 1103-3-06-360-2 Helsinki 0412 Releet Releenkannat Häiriönilmaisimet Peruutussummerit Sisältö Releet, releenkannat, häiriönilmaisimet, peruutussummerit Aikaviivereleet 12V, 24V...
LisätiedotYLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä
LisätiedotSähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd
Sähkön perusteet Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Sisältö Sähkön perusteet Termit ja suureet Käytännön ilmiöt Laskelmat Äänilaitteiston sähköistys Sähköverkkojen
LisätiedotNäkyvyys- ja valaistustoimintojen kaukoaktivointi
Toiminta Toiminta Seuraavat näkyvyys- ja valaistustoiminnot voidaan kaukoaktivoida: Lisätietoja valaistuksesta on annettu asiakirjoissa Ajovalojen passivointi ja Vaihteleva kaukovalovilkku. Varoitusvilkut
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotTurvatyynyadapterin liittäminen
Turvatyynyadapterin liittäminen vw-wi://rl/a.fi-fi.a00.5a40.04.wi::36486095.xml?xsl=3 Page 1 of 2 Turvatyynyadapterin liittäminen Tarvittavat erikoistyökalut, testerit ja korjaamolaitteet Turvatyynyadapteri
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotFysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)
Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-
LisätiedotHUOLTOHISTORIA. Työkohde: Kone: 134 IVECO RMF-541. Sivu: 1 / 11 VAASAN KAUPUNKI-TEKNISET. KESKUSKORJAAMO-CENTRAL Pvm:
Sivu: 1 / 11 Työkohde: Kone: 134 IVECO RMF-541 L.Kohde: 281273 Laskutuslaji: KOR KORJAAMOTYÖT 16.10.2008 KIINNITYSKISKOJEN ASENNUS TAKATILAAN RENKAIDEN VAIHTO L.Kohde: 281395 Laskutuslaji: KOR KORJAAMOTYÖT
LisätiedotElektroniikan alkeita erittäin lyhyt versio
Elektroniikan alkeita erittäin lyhyt versio Elektroniikka Elektroniikka on oppia elektronien liikkeestä. Kaikki olemassa oleva aine muodostuu atomeista. Atomi puolestaan muodostuu ytimestä, jossa on positiivisesti
LisätiedotKURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,
LisätiedotAMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN:
Kansilomake (1) AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN: TUTKINTO: Autoalan perustutkinto AMMATTIOPISTO(T): Nivalan ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotRAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE
RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE Yleiskuvaus Mittalaite tutkiin virtapiirin johtavuutta ja ilmaisee virtapiirissä olevan puhtaasti resistiivisen vastuksen. Mittalaitteen toiminnallisuus on parhaimmillaan, kun
LisätiedotVIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT
VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE
LisätiedotVASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
Lisätiedot1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?
6 Resistanssi ja Ohmin laki 1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? Se kuvaa sähkövirtaa vastustavaa ominaisuutta. R = U / I, yksikkö ohmi, 1 Ω 2. Mitkä asiat
LisätiedotAsennus. CE-valosarja Groundsmaster 4000-D/4100-D -sarjan ajoyksikkö Mallinro: Irralliset osat. Ohjeet, oppaat ja muut osat.
Asennus Irralliset osat Form No. CE-valosarja Groundsmaster 4000-D/4100-D -sarjan ajoyksikkö Mallinro: 30454 Tarkista alla olevasta taulukosta, että kaikki osat on toimitettu. Kuvaus Määrä Käyttökohde
LisätiedotSähkömagnetismi III. Resistanssi. Esikvantifiointi ja kvantifiointi
Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelma Didaktisen fysiikan kokeellisuus II Sähkömagnetismi III Resistanssi Esikvantifiointi ja kvantifiointi Tarkastellaan komponenttien kykyä vastustaa
LisätiedotHUOLTOHISTORIA. Työkohde: Kone: 406 OPEL ZAFIRA-A FFS-664. Sivu: 1 / 9 VAASAN KAUPUNKI-TEKNISET. KESKUSKORJAAMO-CENTRAL Pvm: 14.9.
Sivu: 1 / 9 Työkohde: Kone: 406 OPEL ZAFIRA-A FFS-664 L.Kohde: 271325 Laskutuslaji: KOR KORJAAMOTYÖT 7.9.2007 REKISTERÖINTI L.Kohde: 271540 Laskutuslaji: KOR KORJAAMOTYÖT 5.11.2007 L.Kohde: 271665 Laskutuslaji:
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
Lisätiedot