TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO

Transkriptio

1 TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO KERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sotiemme veteraanien valtakunnalliset liitot perustivat Tammenlehvän Perinneliiton huhtikuussa 2003 varmistaakseen keskeisten muistojen ja arvojen säilymisen sotien veteraanien teoista ja aikaansaannoksista Suomen kansan keskuudessa. Liiton avulla siirretään veteraaniaikakautta koskeva perintö aina uusien sukupolvien vaalittavaksi. Tavoitteena on aikaansaada hyvin suunniteltu, oikein kohdistettu ja resursseiltaan riittävän kattava toimintakokonaisuus ohjaamaan, kokoamaan ja kannustamaan tätä perinnetyötä. Tammenlehvän Perinneliiton varsinainen toiminta käynnistyi vuoden 2005 aikana ja jatkui vuonna 2013 aiemmin suunnitellulla tavalla. Liitto juhli perustamisensa 10- vuotisjuhlaa pitämällä juhlavastaanoton Ostrobotnialla Liiton tarkoitus ja toiminta- ajatus Liiton tarkoituksena on hoitaa ja vaalia Suomen vuosina käymien sotien veteraanien perinteitä ja arvoja. Liiton toiminta- ajatuksena on koota yhteen yhteisöjä, jotka ovat kiinnostuneita, halukkaita ja kykeneviä osallistumaan liiton tarkoitusta edistävään perinnetyöhön. Liiton toiminnan painopiste on valtakunnallisesti merkittävän perinneaineiston vaalimisessa ja veteraanisukupolven arvojen vaalimisessa. Kentällä liitto toimii jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaniensa organisaatioiden kautta. 2. Järjestötoiminta Liiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin ravintola Limonen tiloissa Pasilassa Paikalla oli 18 jäsenjärjestön viralliset edustajat. Liiton jäsenet Liitto kutsuu tai anomuksesta hyväksyy varsinaisiksi jäsenikseen yhteisöjä, jotka ovat valmiit toteuttamaan liiton säännöissä mainittuja päämääriä, ottamaan hoitaakseen sovittavia perinnetehtäviä ja jotka oman toimintansa luonteen sekä laadun puolesta ovat sopivia liiton jäseniksi. Liiton varsinaisia jäseniä olivat koko toimintavuoden ajan seuraavat 22 yhteisöä: Sotainvalidien Veljesliitto ry, Suomen Sotaveteraaniliitto ry, Rintamaveteraaniliitto ry, Jatkosodan Siviiliveteraanit ry, Kaatuneitten Omaisten Liitto ry, Kadettikunta ry, Maanpuolustuskiltojen liitto ry, Reserviläisliitto ry, Rintamaveteraaniliiton kannatus- ja perinnesäätiö, Sotainvalidien Perinnejärjestö ry, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry, Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiö, Sotilaspoikien Perinneliitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry, Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen

2 2 Lottaperinneliitto ry, Suomen- poikien perinneyhdistys ry, Suomen rauhanturvaajaliitto ry, Suomen Reserviupseeriliitto ry, Vapaussodan Perinneliitto ry ja Veteraanivastuu ry. Liiton perustajajäsenenä olleen Rintamanaisten Liitto ry:n toiminta päättyi Tähän liittyen Perinneliitto otti tehtäväkseen tukea Rintamanaisten Liittoa arkistojen ja perinne- esineistön järjestämistä sekä rintamanaisten perinteen ylläpitämistä koskevissa asioissa. Rintamanaisten Liiton arkistotyö saatettiin päätökseen syksyllä Arkiston luettelotiedot on siirretty Kansallisarkiston VAKKA- tietokantaan. Edelleen Perinneliitto hoiti Rintamanaisten Liiton toiminnan purkamiseen liittyvien kulujen maksuliikenteen. Toimintasuunnitelmasta poiketen kannattajajäsenten hankintaa ei toimintavuoden aikana tehty. Toiminnanjohtaja Pertti Suominen on ollut Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n hallituksen jäsen asti, ja siitä lähtien Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Hallitus Liiton hallituksen puheenjohtajana oli filosofian tohtori Eino Siuruainen (varajäsen ylijohtaja Anneli Taina). Hallituksen jäseninä olivat toimikaudeksi valitut puheenjohtaja Finn- Göran Wennström (varajäsen puheenjohtaja Matti Louekoski), kehitysjohtaja Klaus Halla (varajäsen ylijohtaja Riitta Kaivosoja), maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (varajäsen professori Pentti Seppälä) ja kenraalimajuri Sakari Honkamaa (varajäsen prikaatikenraali Jukka Ojala), sekä toimikaudeksi valitut kirkkoherra Pertti Ruotsalo (varajäsen lakimies Jari Rantala), hallitusneuvos Pekka Pitkänen (varajäsen puheenjohtaja Paavo Kiljunen), professori Aura Korppi- Tommola (varajäsen puheenjohtaja Pirkko Kuorehjärvi) ja ekonomi Matti Niemi (varajäsen DI Yrjö- Pekka Rautalahti) Hallituksen keskuudestaan valitsemana varapuheenjohtajana toimi Matti Niemi. Hallituksen kokouksia pidettiin viisi. Hallituksen kokousten osallistumisprosentti oli 80 %. Työvaliokunta Hallituksen keskuudestaan nimeämään työvaliokuntaan kuuluivat Matti Niemi (puheenjohtaja), Kimmo Kajaste, Pertti Ruotsalo ja Pekka Pitkänen. Työvaliokunta piti neljä kokousta. Hallitus valitsi lisäksi keskuudestaan talousvastaavaksi edelleen Matti Niemen ja tutkimusvastaavaksi Aura Korppi- Tommolan. Neuvottelukunta Toimintakauden alkaessa neuvottelukunnan puheenjohtajana oli entinen pääministeri Paavo Lipponen ja varapuheenjohtajina pääjohtaja Asmo Kalpala, ministeri

3 3 Elisabeth Rehn ja vuorineuvos Maarit Toivanen- Koivisto. Neuvottelukunnassa oli puheenjohtaja lisäksi 29 jäsentä. Puheenjohtajan ohella neuvottelukunnan kutsuttuina jäseniä olivat vuorineuvos Matti Halmesmäki Kesko Oyj, puheenjohtaja Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliitto ry, puheenjohtaja Sirkka- Liisa Hollmén Suomen Lottaperinneliitto ry, sosiaalineuvos Helvi Hyrynkangas Rintamanaisten Liitto ry, vuorineuvos Jukka Härmälä, pääjohtaja Asmo Kalpala Tapiola- ryhmä, vuorineuvos Reijo Karhinen OP- Pohjola- ryhmä, vararehtori Kimmo Kontula Helsingin yliopisto, hallituksen puheenjohtaja Martti Kuivala Sotainvalidien Veljesliitto ry, vakuutusneuvos Peter Küttner Sotavahinkosäätiö, professori Pekka Laaksonen Suomen Kotiseutuliitto ry, kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki Kaatuneitten Omaisten Liitto ry, puheenjohtaja Irmeli Lemberg Lotta Svärd Säätiö, professori Ohto Manninen, puheenjohtaja Satu Mustalahti Sotilaskotiliitto ry, pääjohtaja Kuisma Niemelä SOK, pääjohtaja Jussi Nuorteva Kansallisarkisto, vuorineuvos Juhani Pesonen Suomen Sotaveteraaniliitto ry, kansleri Kari Raivio, 1. varapuhemies Pekka Ravi Eduskunta, ministeri Elisabeth Rehn, päätoimittaja Tapani Ruokanen Suomen Kuvalehti, kansliapäällikkö Arto Räty Puolustusministeriö, puheenjohtaja Lea Sairanen Marttaliitto ry, valtuuston puheenjohtaja Antti Simola Rintamaveteraaniliitto ry, vuorineuvos Maarit Toivanen- Koivisto Onvest Oy, valtioneuvos Riitta Uosukainen ja kenraali Jaakko Valtanen. Neuvottelukunnan kokous pidettiin Helsingissä. Kokoukseen osallistui 15 neuvottelukunnan jäsentä. Kokouksessa esiteltiin liiton ajankohtaisia asioita, muuttuvaa mielipideilmastoa sekä liiton rahoitustarpeita. Neuvottelukunnan jäseniä osallistui lisäksi kutsuttuina liiton perinneseminaariin. Tilintarkastajat Liiton tilintarkastajana oli KHT Hannu Riippi ja varatilintarkastajana KHT Juha Selänne sekä toisena tilintarkastajana ja varatilintarkastajana KHT- yhteisö BDO. Pankkiyhteydet Liiton pankkitili on Helsingin OP Pankissa. Juhlavuoden 2013 valmisteluihin liittyen liitolle on ollut avattuna Helsingin OP Pankissa toinen tili myöhemmin perustettavaa perinnerahastoa varten. Toimihenkilöt ja toimitilat Liiton toiminnanjohtajana toimi eversti evp. Pertti Suominen asti. Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittu eversti evp., VTM Pekka Holopainen aloitti Liiton kirjanpito- ja taloushallintopalveluja on hoitanut Sysmän tili- ja kiinteistötoimisto Ky. Liiton toimisto on ollut veteraani- ja perinnejärjestöjen yhteisissä toimitiloissa Helsingin Itä- Pasilassa (Ratamestarinkatu 9). Sotainvalidien Veljesliiton ja Sotaveteraaniliiton avustajahankkeen Helsingin ja Uudenmaan avustajatoiminnan työpisteet muuttivat Rintamanaisten Liitolta vapautuneisiin tiloihin syys- lokakuussa.

4 4 Järjestöjen kesken on allekirjoitettu helmikuussa 2008 yhteistoimintasopimus, jonka mukaisesti liitto on hoitanut yhteisten tilojen käytännön hallinnointia sekä sopimus- ja maksuliikenneasioita. 3. Perinnetyö Kansallisen veteraanipäivän tulevaisuussuunnittelu Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen päätoimikunnan kanssa sovitun työjaon mukaisesti liitto jatkoi veteraanipäivän tulevaisuutta koskevaa suunnittelutyötä. Työtä varten kootun Kansallisen veteraanipäivän uudistamistyöryhmän puheenjohtajana on ollut hallituksen jäsen Kimmo Kajaste. Alueellinen perinnetyö Alueellisen perinnetyön toimintamallia kehiteltiin edelleen yhdessä Suomen Sotaveteraaniliiton kanssa. Suunnittelun ja yhteistyön pohjaksi laadittua liiton perinnetyön visiota 2020 esiteltiin eri yhteyksissä jäsenyhteisöille ja yhteistyökumppaneille. Sotaveteraaniliiton piireihin nimetyille Perinneliiton perinneyhteyshenkilöille pidettiin yhdessä Sotaveteraaniliiton kanssa seminaaripäivä ja Helsingissä. Veteraaniperinteen seminaari Järjestyksessä yhdeksäs veteraaniperinteen seminaari järjestettiin Seminaarin teemana oli veteraaniperinne ja historian tutkimus. Seminaariin osallistui 35 kutsuttua henkilöä. Asiantuntevien alustusten pohjalta käytiin vilkas keskustelu ja palaute tapahtumasta oli myönteistä. Veteraaniaikakauden historia Veteraaniaikakauden historiahankkeen tutkimus- ja kirjoitustyön loppuun saattaminen viivästyi suunnitellusta aikataulusta ja työ jatkuu vuoden 2014 kevääseen. Veteraaniperinteen vaalija- kilpi Toimintavuoden aikana luovutettiin vuonna 2012 hallituksen myöntämä Veteraaniperinteen vaalija kilpi Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolle huhtikuussa. Samalla päivämäärällä myönnetyn kilven luovutus Merikarvian korsutuvalle tullee lykkääntymään vuoden 2014 kevääseen. Toimintavuotena 2013 Hotelli Herttualle (Kerimäki) myönnetty kilpi luovutettiin heinäkuussa.

5 5 Veteraaniperinteen tunnustuspalkinto Tammenlehvän Perinneliiton Perinnetyön tunnustuspalkinto 2012 myönnettiin VR- Yhtymä Oy:lle tunnustuksena sen esimerkillisestä työstä viime sotiemme veteraanien ja sankarivainajien muistamiseksi. VR käynnisti vuonna 2009 työmäärältään mittavan hankkeen viime sodissa menehtyneiden rautatieläisten aiempien Pro Patria taulujen täydentämiseksi ja uusimiseksi. Vuonna 2012 hanke saatettiin loppuun ja osana VR:n 150- vuotistapahtumia yhtymän pääkonttorin aulassa paljastettiin uudet Pro Patria taulut. Niihin on koottu tiedot yhteensä 909 rautatieläisestä, jotka vuosina saivat surmansa joko puolustusvoimien palveluksessa ollessaan tai tehtäväänsä valtionrautateiden palveluksessa hoitaessaan. VR- Yhtymän toteuttama hanke nähtiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja erinomaiseksi esimerkiksi kelpaavaksi ajankohtana, jolloin monien yhteisöjen sankarivainajia kunnioittavat muistotaulut ovat vaarassa jäädä unohduksiin tai jopa kadota. Tunnustuspalkinnon kunniakirja ja siihen liittyvä liiton standaari luovutettiin VR:lle pääkonttorissa järjestetyssä tilaisuudessa. Muu perinnetyö Liitto aloitti juhlavuoteensa (10 v) liittyvän hankkeen, jossa kartoitetaan viime sodista ja niiden veteraaneista kertovat muistomerkit ja muistolaatat kaikissa Suomen kunnissa. Hanke julkistettiin ja käynnistettiin liiton perustamispäivänä Hankkeen tavoitteena on muistomerkkejä koskevan tiedon kokoaminen liiton perinneportaaliin muistomerkkien kunnon toteaminen muistomerkkeihin liittyvien perinnetapojen kartoittaminen yhteistyön testaaminen alueellisessa perinnetyössä veteraaniperinteen tunnetuksi tekeminen perinnetyön tunnettuuden lisääminen liiton ja muiden perinnetyön tekijöiden tunnettuuden lisääminen. Hanke toteutettiin yhdessä liiton jäsenyhteisöjen kanssa. Pääkumppanina ja hankkeen käytännön toimeenpanijana oli tulevaisuussuunnittelun mukaisesti Sotaveteraaniliitto. Yhteyshenkilöinä kentällä olivat sotaveteraanipiirien nimeämät Perinneliiton perinneyhteyshenkilöt. Kuntatasolla päätoimijoita olivat maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen paikalliset yhdistykset. Keskeisiä kumppaneita olivat kunnat ja seurakunnat. Hankkeen käytännön toteuttamista (muistomerkkien kartoittamista) varten jokaiseen kuntaan (tai muulle alueelle) nimettiin vastuuhenkilö, joka voi olla minkä tahansa Perinneliiton jäsenyhteisön paikallisen yhdistyksen tai osaston jäsen. Vastuuhenkilön tehtävänä oli koota avukseen tarvitsemansa muu henkilöstö.

6 6 Kartoitustyön tulokset oli tarkoitus koota erikseen määritettävässä muodossa Tammenlehvän Perinneliittoon vuoden 2013 loppuun mennessä. Aikataulusyistä materiaalin kerääminen jatkuu kevääseen Muina perinnetyön hankkeina toimintavuoden aikana tehtiin vuosien 2008 ja 2009 veteraanihaastatteluista uusia haastatteluotteita, joita sijoitettiin sekä perinneportaaliin että uutena hankkeena myös YouTubeen täydennettiin portaalin sankarihautausmaatiedoston tietoja jatkettiin yhteistyössä Kaatuneiden Muistosäätiön kanssa Tule ja muista - teemalla toteutettua sankarihaudoilla käymistä aktivoivaa kampanjaa. Toiminnanjohtaja oli liiton edustajana Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa päätoimikunnassa. 4. Viestintä ja suhdetoiminta Liiton viestinnän keskeisin tavoite on pitää suomalainen yhteiskunta pysyvästi tietoisena sotiemme veteraanien teoista, aikaansaannoksista ja perinnöstä sekä maanpuolustustahdon tärkeydestä. Liiton tunnettuuden saavuttamiseksi toteutettiin toimintavuoden aikana seuraavat toimenpiteet: - ylläpidettiin liiton kotisivuja osoitteessa - ylläpidettiin veteraaniperinteen portaalia osoitteessa - lähetettiin tiedotusvälineille tiedotteita eri tapahtumista - laadittiin jäsenliittojen ja kumppanien julkaisuihin artikkeleita - käytiin esittelemässä liiton toimintaa jäsenliitoille sekä muille yhteistyötahoille. Liiton kotisivuilla oli keskimäärin noin kävijäkertaa kuukaudessa (vähin 1 700, enin 4 700/kk). Puheenjohtaja Eino Siuruainen ja toiminnanjohtaja Pertti Suominen sekä lukuisat jäsenjärjestöjen edustajat osallistuivat järjestettyyn Tammenlehvän Perinneliiton matkaan Laatokan Karjalaan. Matka kuului osana sotiemme perinnetyöhön itärajan molemmin puolin. Matka suuntautui alueella sijaitseville sankarihaudoille, taistelukentille ja muistopaikoille. Matkaan osallistuvilla oli 6.6. harvinainen mahdollisuus puheenjohtajan sopimuksen mukaisesti tavata Karjalan tasavallan Päämies Aleksander P. Hudilainen tasavallan hallinnossa. Lämminhenkisessä tapaamisessa keskusteltiin muun yhteistyön ohella sotiimme liittyvästä perinnetyöstä, jota aiottiin edelleen jatkaa. Keskusteluun Karjalan puolelta osallistui Päämiehen lisäksi Karjalan veteraanijärjestön puheenjohtaja ministeri Thsernenko ja veteraaneja. Liiton esityksestä myönnettiin hallituksen jäsen Klaus Hallalle ja entinen jäsen Risto Junttilalle Maanpuolustusmitali miekoin.

7 7 Liiton standaari luovutettiin Aarno Strömmerille 85- vuotispäivän johdosta (v. 2012), sekä Onni Toljamolle (hallituksen varajäsenyyden päättyminen). Liiton standaari luovutettiin seuraaville yhteisöille: - Suomen Reserviupseeriliitto - Maanpuolustuskiltojen liitto - Suomen Rauhanturvaajaliitto - Suomen Lottaperinneliitto - Sotilaspoikien Perinneliitto - Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys sekä Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolle (Vaalijakilven yhteydessä); VR- Yhtymä Oy:lle (Tunnustuspalkinnon yhteydessä) ja Hotelli Herttualle (Vaalijakilven yhteydessä); sekä seuraaville henkilöille : - Risto Junttila (hallitusjäsenyyden päättyminen vuonna 2009) - neuvottelukunnan puheenjohtaja Paavo Lipponen (70 v./2011) - neuvottelukunnan jäsen Riitta Uosukainen (70 v./2012); ja seuraaville : - Puheenjohtaja Eino Siuruainen (70 v.) - hallituksen jäsen Pekka Pitkänen (75 v./2012); sekä kenraaliluutnantti evp Hannu Herraselle (hallitusjäsenyyden päättyminen). 5. Liiton talous Valtion talousarviossa Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan sisältyvänä avustuksena liiton toiminnalle saatiin Liiton perinnetyön kannalta merkittäviä ovat olleet veteraanijärjestöjen ja Kaatuneiden Muistosäätiön myöntämät avustukset. Veteraanijärjestöjen yhteisten toimitilojen vuokrakuluihin saatiin Raha- automaattiyhdistykseltä avustuksena Tilojen käyttökustannukset on katettu järjestöjen keskenään sopimalla kustannusvastuulla. Liiton tilinpäätös vuodelta 2013 osoittaa 1 394,75 :n alijäämää. Liiton toiminnan jatkuva ylläpitäminen edellyttää, että valtioneuvoston tuki edelleen säilyy ja että muuhun kuin varsinaiseen perinnetyöhön tarvittavan rahoituksen määrää ja samalla liiton maksuvalmiutta voidaan oleellisesti kasvattaa. Perinnetyön rahoitus perustuu pääosin rahastoilta, säätiöiltä ja muilta toimijoilta saataviin hankekohtaisiin avustuksiin.