Nro 1/2012 SISÄLTÖ 1/ Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

Transkriptio

1 Nro 1/2012 SISÄLTÖ 1/2012 TOIMITUSJOHTAJALTA Yhteiset eurooppalaiset kriteerit... 2 Piratismi ja tuoteväärennökset... 2 SESKOn kevätseminaari Standardeilla rakennetaan luottamusta maailmassa... 4 Suomi mukaan IEC:n sähköisen liikenteen strategiaryhmään... 5 Energiatehokkuuden sertifiointi käynnistynyt... 5 Uusi verkkosivusto 6 European E-skills hanke Standardoinnin asiantuntija esittelyssä... 7 Älykkäät sähköverkot haaste standardoinnille... 8 SESKOn koordinointikomitea on näköalapaikka...10 Sähköajoneuvojen lataamisesta kiinteistöjen sähköverkoissa...10 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Uusia IEC-komiteoita...11 Mikrogeneraattorien liittämisestä verkkoon...12 Uusi termikokoelma kiinteistöjen turvajärjestelmille...12 Tietotekniikan yleiskaapeloinnista käsikirja Piirrosmerkkikokoelma sähköisenä ekäsikirjana...14 Toiminnallisesta turvallisuudesta suomeksi...15 Automaatiokäsikirjasarja pian kokonaisuudessaan valmis.15 UUTISIA, TAPAHTUMIA Kuulumisia Suomen Standardisoimisliitosta...16 Nimitykset...17 Keskuskauppakamarin ansiomerkkejä seskolaisille...18 SESKO Jyväskylän messuilla helmikuussa...19 Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit, SESKOn verkkosivut ja

2 Toimitusjohtajalta Ajankohtaista Ajankohtaista Sinikka Hieta-Wilkman SESKO Yhteiset eurooppalaiset kriteerit Eurooppalaisilla standardointijärjestöillä CENELECillä ja CENillä on voimakkaana tavoitteena, että niiden kaikkien kansallisten jäsenten on toimittava samojen perusperiaatteiden mukaan. Siitä syystä nämä eurooppalaiset järjestöt ovat täsmentäneet jäsenjärjestöjensä kriteeristöä. Suomesta SESKO on CENELECin ja Suomen standardisoimisliitto SFS ry CENin kansallinen jäsen. Jäsenjärjestöjen edellytetään toiminnassaan jatkuvasti täyttävän kuusi kriteeriä, jotka ovat: läpinäkyvyys, avoimuus ja kehitysnäkökohdat, puolueettomuus ja konsensusperustaisuus, tehokkuus ja tarpeellisuus, toiminnan johdonmukaisuus sekä taloudelliset toimintaedellytykset ja taloudellinen vakaus. Läpinäkyvyys, avoimuus ja kehitysnäkökohdat merkitsevät tietojen, mm. työkohdetietojen saantia niin, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus halutessaan osallistua standardointiin. Osallistumisen tulee olla samoin ehdoin vapaata ja syrjimätöntä standardien valmistelun eri vaiheissa: kokouksiin osallistuminen, lausunnot ja äänestäminen. Puolueettomuus tarkoittaa, että kaikille standardointiin aktiivisesti osallistuville sidosryhmille taataan yhtäläinen oikeus ilmaista mielipiteensä ja saada se myös huomioiduksi. Konsensusperiaatteen mukaan kansallisten jäsenjärjestöjen on pystyttävä välittämään monipuoliseen asiantuntemukseen perustuva kansallinen näkökulma eurooppalaiselle tasolle. Tämä edellyttää kansallista toimintatapaa konsensuksen ja kannan muodostamiseen. Konsensus tarkoittaa yhteisymmärrystä, mutta ei välttämättä yksimielisyyttä. Standardointi on tehokasta, kun standardien laadinnassa otetaan huomioon käytettävissä olevat, soveltuvat ja merkitykselliset markkinoiden ja lainsäädännön tarpeet sekä tieteen ja teknologian kehitys. Standardit eivät saa vääristää markkinoita, haitata kilpailua tai estää innovaatioita ja teknologian kehitystä. Standardien tarpeellisuudessa ja tehokkuudessa on kyse myös siitä, että jäsenjärjestö pystyy omalta osaltaan varmistamaan, että standardijulkaisut ovat laadukkaita ja ajan tasalla sekä helposti käyttäjän saatavilla. Standardeissa ei saa olla ristiriitoja eikä päällekkäisyyksiä. CENELECin jäsenjärjestön tulee olla maassaan virallisesti tunnustettu toimivaltainen organisaatio. Eurooppalainen kriteeristö edellyttää, että jäsenjärjestö varmistaa taloudelliset edellytyksensä ja juridisen vakautensa pitkällä aikavälillä. Suomessa sekä SESKOn että SFS:n on turvattava taloudellinen toimintakyky velvoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi. Taloudelliset edellytykset ja vakaus merkitsevät myös sitä, että jäsenjärjestön on varmistettava fyysinen infrastruktuuri sekä riittävät ja pätevät henkilöresurssit. Asianmukaiseen fyysiseen infrastruktuuriin kuuluu CENELECin vaatimusten mukainen, yhteensopiva ja riittävän tehokas tietotekniikkajärjestelmä. SESKO on ollut vuonna 2011 mukana yhdessä SFS:n ja sen muiden toimialayhteisöjen kanssa valmistelemassa kriteeristön kansallisia soveltamisohjeita. Suomen hajautettu standardoimisjärjestelmä ja sen erityispiirteet ovat asettaneet merkittäviä haasteita soveltamisohjeille. SESKO peilaa omaa toimintajärjestelmäänsä kriteeristöä vastaan ja päivittää sen jatkossa tarvittavilta osiltaan. CENELECin ja CENin jäsenten tulisi implementoida kriteeristö niin, että toimintaa voitaisiin kansallisesti auditoida jo vuonna 2012 ja Euroopan tasolla sitä seuraavana vuonna. Piratismi ja tuoteväärennökset SESKOn kevätseminaari 2012 järjestetään kymmenettä kertaa maaliskuun 28. päivänä Valkoisessa Salissa Helsingissä. Sen teemana on tänä vuonna Piratismin ja tuoteväärennösten monet kasvot. Teemaa käsitellään seminaarissa monipuolisesti, mm. miten voi välttää tuoteväärennösten ja piraattituotteiden ostamisen ja miten sertifiointi ja merkit toimivat tuotesuojauksen takaajina. Laajempien alustusten lisäksi esitetään napakoita kommenttipuheenvuoroja mm. sertifiointimerkkien väärinkäytöstä ja komponenttiväärennösten paljastuskeinoista sekä siitä, miten alkuperäinen valmistaja takaa laadun. Kevätseminaarissa on perinteisesti jaettu Erkki Yrjölä -mitalit standardoinnissa erityisesti ansioituneille niin tapahtuu myös tänä vuonna. SESKO toivottaa kaikki komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijat sekä SESKOn yhteistyökumppanit lämpimästi tervetulleiksi seminaariin. Tilaisuuteen voi ilmoittautua SESKOn verkkosivujen kautta. SESKOn kevätseminaari Piratismin ja tuoteväärennösten monet kasvot Keskiviikko klo (16.30) Valkoinen Sali, Aleksanterinkatu 16-18, Helsinki Ohjelma Ilmoittautuminen Avauspuheenvuoro Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, SESKO ry Tavaramerkki- ja tekijänoikeudet miten voin välttää tuoteväärennösten ja piraattituotteiden ostamisen Asianajaja, varatuomari Hanna-Maija Elo, Asianajotoimisto Juridia Oy Sertifiointi ja merkit tuotesuojauksen takaajina Liiketoimintajohtaja Mika Richardt, SGS Fimko Oy Kahvi KOMMENTTIPUHEENVUOROT Alkuperäinen valmistaja takaa laadun Liiketoimintayksikön johtaja Paavo Tammisto, ABB Oy Wiring Accessories Kondensaattorit Toimitusjohtaja Kimmo Saarinen, KEMET Electronics Oy Sertifiointimerkkien väärinkäyttö Johtaja Tom Törn, SGS Fimko Oy Komponenttiväärennösten paljastuskeinot Asiantuntija Matti Katajisto, VTT Expert Services Oy Erkki Yrjölä -mitalien jako Buffet Tilaisuus päättyy SESKO Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN JULKAISIJA: SESKO ry, Särkiniementie 3, 00210, HELSINKI, p , faksi , TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto: Tinni Karakorpi. Paino: Valopaino Oy. Vuosikerta 4+1 nroa/2012. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: p , palaute(at)sesko.fi. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten. Seminaari on maksuton ja tarkoitettu SESKOn jäsenyhteisöjen edustajille sekä kaikille SESKOn kansallisten standardointi komiteoiden ja seurantaryhmien jäsenille. Ilmoittautumiset viimeistään Pirkko Taavitsaiselle, pirkko.taavitsainen(at)sesko.fi tai puhelimitse

3 IEC:n kuulumisia Standardeilla rakennetaan luottamusta kaikkialla maailmassa IEC:n verkkolehti, IEC e-tech, on haastatellut tohtori Zida Yu:ta, kiinalaisen Haier Groupin teknologiajohtajaa. Haier Group on maailman suurin valkoisen linjan kodinkoneiden valmistaja. Aktiivinen osallistuminen IEC:n työhön on ollut tehokas työkalu rakennettaessa kuluttajien ja jälleenmyyjien luottamusta. Se on myös nopein tapa esitellä tuotteita globaaleilla markkinoilla. Asiakkaat ymmärtävät IEC-standardien laadun ja luottavat siihen, sanoo Yu. Energiatehokkuutta ja kierrätettävyyttä Haier tuottaa vuosittain noin 50 miljoonaa sähköistä kodinkonetta ja se on erittäin kiinnostunut keinoista, joilla voidaan vähentää sen tuottamien laitteiden energiankulutusta ja ympäristövaikutuksia. Tämä yritys ottaa suunnittelussa huomioon kaikki energiatehokkuus standardit niin, että lopputuote täyttää tai ylittää alueelliset vaatimukset. Valmistuksessa koneita ja prosesseja kehitetään energiankulutuksen vähentämiseksi ja tuotteisiin rakennetaan optimaalinen kierrätettävyys alusta lähtien. Yritys, joka ei kehitä energiaa säästäviä tuotteita tänään, katoaa markkinoilta ennemmin tai myöhemmin, korostaa Zida Yu. Kokonaisvaltainen lähestymistapa ja liitettävyys Haier rakentaa älykästä kotia yhdistämällä laitteita etäohjattavaksi järjestelmäksi. Tämä edellyttää yhteistyötä valmistajilta, jotta eri tuotteita voidaan liittää toisiinsa. Valmistajien välinen tiedonvaihto ja yhteistyö onkin Haierille yksi tärkeimmistä syistä osallistua IEC-standardointiin. Myös Suomessa monet yritykset ymmärtävät IEC-standardoinnin merkityksen ja osallistuvat siihen aktiivisesti. SESKOn asiantuntijaverkostossa on noin 500 henkilöä lähes 350 yrityksestä. Suomalaisilla oli vuoden 2011 lopussa 272 kansainvälisessä työryhmässä yhteensä 393 jäsenyyttä, joiden hoitamiseen oli ilmoitettu 185 suomalaista asiantuntijaa. Heistä 14 toimi työryhmänsä kokoonkutsujana ja sihteerinä. Artikkeli on tiivistelmä IEC:n verkkojulkaisun, IEC-e-tech, tammi-helmikuun 2012 numerosta. Koko artikkeli ja siihen liittyvä haastatteluvideo IEC:n verkkosivulla: etech/2012/etech_0112/wld-3.htm Eero Sorri, SESKO IEC:n verkkosivustolla: on nähtävänä useita videoita, joissa teollisuuden ja hallitusten edustajat kertovat näkemyksiään kansainvälisen sähköteknisen standardoinnin merkityksestä. Suomi mukaan IEC:n sähköisen liikenteen strategiaryhmään IEC:n teknillistä standardointityötä ohjaava valiokunta IEC Standardization Management Board (SMB) on perustanut alaisuuteensa uuden strategiaryhmän SG 6 Electrotechnology for mobility. Suomesta ryhmään on nimetty kehityspäällikkö Juha Vesa SESKOsta. Strategiaryhmän puheenjohtajana toimii ranskalainen Claude Ricaud ja sihteerinä Peter Lanctot (IEC). Ryhmässä on lisäksi edustajat Alankomaista, Brasiliasta, Espanjasta, Etelä-Koreasta, Iso-Britanniasta, Israelista, Italiasta, Japanista, Kiinasta, Ranskasta, Saksasta, USA:sta. Strategiaryhmän SG 6 tehtävänä on ohjata ajoneuvoelektroniikan ja sähköisen liikenteen standardointia. Ryhmä analysoi markkinoiden ja teollisuuden tarpeet, selvittää vallitsevan standardointitilanteen ja kartoittaa alueet, joille tarvitaan lisää standardeja. Energiatehokkuuden sertifiointi käynnistynyt International Electrotechnical Commission, IEC:n sähkölaitteiden ja komponenttien sertifiointijärjestelmä IECEE on testannut ja sertifioinut laitteita jo pitkään, keskittyen sähköteknisten tuotteiden turvallisuuteen ja suorituskykymittauksiin. Nyt IECEE on aloittanut sertifiointipalvelun kotitalouslaitteiden ja toimistolaitteiden energiatehokkuudelle laitevalmistajien toivomuksesta. IEC on julkaissut lukuisia kodinkonestandardeja mm. kylmälaitteille, pyykinpesukoneille, kuivausrummuille, pölynimureille, silitysraudoille, kahvinkeittimille ja mikroaaltouuneille. Näitä komitean IEC TC 59 laatimia standardeja käytetään laitteiden energiatehokkuuden määrittelemiseen. Lisää aiheesta -sivustolla Komitean tehtävänä on myös koordinoida sähköautojen teknillisten komiteoiden standardien valmistelua. Yhteistyö muiden kansallisten ja alueellisten standardointijärjestöjen kanssa on keskeisessä asemassa. Lisää aiheesta 4 5

4 CENELEC Standardoinnin asiantuntija esittelyssä Uusi verkkosivusto Sähkömagneettisten kenttien asiantuntijasta vuoden 2012 sähköinsinööri Kaksi keskeistä eurooppalaista standardointijärjestöä; European Commitee for Standardization, (CEN) ja European Committee For Electrotechnical Standardization (CENELEC) ovat julkaisseet uuden, yhteisen verkkosivuston Molempien järjestöjen omat sivut jäävät edelleen käyttöön. Elena Santiago Cid, CENin ja CENELECin pääjohtaja, sanoo videoviestissään uudella sivustolla näin: Toivomme CEN-CENELEC -sivuston olevan hyödyksi kaikille niille, jotka haluavat tietoa standardeista. Sivustolla kerrotaan mitä standardit ovat, mihin niitä tarvitaan, miten niitä käytetään, miten standardeja kehitetään ja miten Euroopan E-skills- hanke 2012 käynnistynyt eri sidosryhmät voivat osallistua tähän prosessiin. Näiden kahden standardointijärjestön, CENin ja CENELECin, kehittämät ja määrittelemät eurooppalaiset standardit koskevat mitä moninaisimpia tuotteita ja palveluita. Esimerkiksi kemikaalit, rakennukset, energia, ruoka, terveys ja turvallisuus, kodinkoneet ja kuljetusvälineet, vain muutamia mainitakseni. Pääjohtajan videoviesti: Euroopan E-skills-hankkeen päätavoite on innostaa nuoria ja aikuisia hankkimaan ja käyttämään moni puolisesti digitaalisessa maailmassa tarvittavaa osaamista ja osallistumaan digitaaliteknologian ja -palveluiden kehittämiseen. Euroopan komission rahoittamassa E-skillshankkeessa on kyse ruohonjuuritason kampanjasta. Sitä koordinoivat DigitalEurope ja European Schoolnet EUN yhteistyössä satojen kansallisten ja yleiseurooppalaisten partnereiden kanssa. Teknologiateollisuuden ohella mukana ovat mm. suurimmat IT-alan yritykset, kuten Microsoft, Nokia, Intel, Cisco ja monet muut. Yhteistä E-skills-teemaviikkoa vietetään eri puolella Eurooppaa Teknologiateollisuuden e-osaamista koskevat tapahtumat jatkuvat kuitenkin koko vuoden Yhteistyössä ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus. Lisätietoja: Sähköinsinööriliitto ry. valitsi äskettäin Vuoden sähköinsinööriksi 2012 professori Leena Korpisen Tampereen teknillisen yliopiston ympäristöterveyden yksiköstä. Palkinto on tunnustus Leena Korpisen pitkästä tutkimustyöstä, jota hän on tehnyt sähkötekniikkaan liittyvien terveyskysymysten parissa. Leena Korpisen vastuulla on Ympäristöterveystutkimusryhmä Tampereen teknillisen yliopiston energia- ja prosessitekniikan laitoksella. Hänen tutkimusaiheistaan keskeisin on sähkö- ja magneettikentille altistuminen elin- ja työympäristössä sekä kenttien terveysvaikutukset. Juuri nyt hänen ryhmänsä tutkii esimerkiksi sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksia sydämentahdistimiin 400 kv voimajohtojen alla ja sähköasemilla. Tutkimus on parhaillaan julkaisuvaiheessa. Leena Korpinen tuo asiantuntemustaan myös sähkötekniseen standardointiin. Hän on jäsenenä SESKOn komiteassa SK 106 Altistuminen sähkömagneettisille kentille. Hän on ollut komitean jäsen jo lähes 20 vuotta, eli vuodesta 1993 lähtien. Kansallisen komitean SK 106 tehtävänä on seurata, mitä näillä kansainvälisen IEC-komitean TC 106 ja eurooppalaisen CENELEC-komitean TC 106X alueilla tapahtuu, ja tarvittaessa reagoida, jos kansalliset intressit niin vaativat. Tiedeyhteisö ja standardointi elävät vuorovaikutuksessa Leena Korpinen on sitä mieltä, että tiedeyhteisöllä on sekä annettavaa standardoinnille että saatavaa siltä. Tieteellisiä tutkimustuloksia voidaan siirtää osaksi standardeja. Tutkijoiden on hyvä tuntea alansa standardit, sillä se parantaa Leena Korpisen kokemuksen mukaan mm. tutkimuksen laatua. Samalla tiedeyhteisöllä on hyvä tilaisuus seurata teknologioiden kehitystä. Standardointi on yhteydessä direktiiveihin, sillä usein direktiiveissä viitataan standardeihin. Yksi esimerkki on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY ( ), joka liittyy terveyttä ja turvallisuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä eli sähkömagneettisista kentistä aiheuttaville riskeille. Sen artiklassa 4 todetaan mm: Arviointi, mittaus ja laskenta voidaan suorittaa 3. artiklassa tarkoitettujen tieteellisesti perusteltujen standardien ja ohjeiden mukaisesti, kunnes CENELECin yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit kattavat kaikki asiaankuuluvat arviointi-, mittaus- ja laskentatilanteet... Mitä ongelmia sitten aiheuttaa standardien puute? Leena Korpinen kertoo, että esimerkiksi hänen mittauksissaan oli itse kehitettävä mittausmenetelmät. Lisäksi ei ollut käytettävissä valmista, kaupallista mittauslaitteistoa, vaan sekin piti rakentaa itse. Tulosten luotettavuus on arvioitava itse, jos ei ole standardia antamassa referenssiarvoja. Myös mittausten toistettavuus voi vaikeutua. Toisaalta kehitetyt mittausmenetelmät ja laitteistot tuovat uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää uusina standardeina. Standardointia on pidetty usein hitaana, byrokraattisena ja tietoähkyä aiheuttavana alueena. Leena Korpisen mielestä ilman yhteisiä standardeja moni asia arkielämässä ja tiedemaailmassakin olisi huomattavasti hankalampaa ja työläämpää. Korpinen kiittelee myös standardointikokousten tunnelmaa niissä ovat parhaat asiantuntijat paikalla ja fiilis on positiivinen. Teksti: Sinikka HIeta-Wilkman Kuva: Arja Krank Leena Korpinen väitteli vuonna 1993 lääketieteen tohtoriksi neurologiasta Tampereen yliopistossa ja 1996 tekniikan tohtoriksi Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa erikoistumisalueenaan sähkövoimatekniikka. Leena Korpinen on laillistettu lääkäri ja lääketieteellisen teknologian dosentti Tampereen yliopistossa. 6 7

5 Smart Grid Smart Grid Älykkäät sähköverkot haaste standardoinnille Perinteisesti energiaa on tuotettu keskitetysti voimaloista kuluttajille, mutta energiatehokkuusajattelun, hajautetun ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon yleistyessä kuluttajan rooli aktivoituu. Samalla älykkään sähköverkon merkitys korostuu ja tähän on standardoinnissa reagoitu. Älykkäät sähköverkot eivät ole uusi asia Sähkövoimajärjestelmien kauko-ohjausta ja siihen liittyvää viestintää standardisoiva IEC-komitea TC 57 perustettiin jo Älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvää standardisointityötä tehdään useissa teknisissä komiteoissa, mm. energianmittausta, uudistuvien energialähteiden hyödyntämistä ja hajautetun energian tuotantoa koskien. Oleellinen asia standardisoinnin kannalta on eri standardien yhteensovittaminen siten, että järjestelmien yhteistoiminta varmistetaan. Kansainvälisellä tasolla IEC:n teknisten komiteoiden toimintaa koordinoi IEC SMB/SG3, joka on laatinut alueen standardoinnista kattavan raportin. Se sisältää mm. tiedot aiheeseen liittyvistä 300 standardista ja se on vapaasti ladattavissa verkosta IEC:n Smart Grid portaalista Tekniikoiden yhteensovittaminen Merkittävimmät haasteet liittyvät tietoliikenteeseen. Perusongelma on eri osa-alueiden tekniikoiden (kotiautomaatio, jakeluautomaatio, sähköpörssi, mobiililaitteet, pienimuotoinen energiantuotanto jne.) limittyminen sähköverkossa. Tarvitaan selkeät standardisoidut mallit eri kohteille ja toimijoille. Sovelluksien protokollien on pystyttävä kommunikoimaan yhdessä, joten standardien on taattava yhteensopivuus. Aiemmin standardisoiduista ratkaisuista on valittava sopivimmat yhteisen kehitystyön pohjaksi. Tiedonsiirtokapasiteetti on rajallinen ja toimijoiden määrä sähköverkoissa kasvaa. Tietoturvallisuusriskitkin on ratkaistava standardisoinnilla. Euroopassa kireä aikataulu EU-komissio on antanut eurooppalaisille standardisointijärjestöille mandaatin M/490 laatia standardit eurooppalaisen älykkään sähköverkon kehittämiseksi. CEN, CENELEC ja ETSI perustivatkin vuonna 2011 yhteisen koordinointiryhmän (Smart Grid Coordination Group, SGCG) huolehtimaan standardisointityön koordinoinnista sekä muista mandaatin edellyttämistä velvoitteista. Varsinaisten standardien laadinta on edelleen eurooppalaisten ja ennen kaikkea IEC:n teknisten komiteoiden vastuulla. Koordinointiryhmän alaisuudessa neljä työryhmää: 1. Reference Architecture, joka laatii kuvauksen eurooppalaisen älykkään sähköverkon arkkitehtuurista. 2. Sustainable Processes, joka kartoittaa käytössä olevia sovelluksia ja suunnitteilla olevia eurooppalaisia Smart Grid hankkeita. Näiden pohjalta arvioidaan tulevia standardisointitarpeita. 3. First Set of Standards ryhmä selvittää olemassa olevaa standardisointitilannetta ja laatii työohjelman tarvittavista standardeista ja muista eurooppalaisista spesifikaatioista alueille joilta puutteita on todettu. 4. Security. Työryhmä tutkii yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyvää standardointia. Työryhmien laatimat selvitykset ovat parhaillaan koordinointikomitean (CEN/CENELEC/ETSI SGCG) arvioitavina ja eurooppalaisten standardisointijärjestöjen hyväksyntää odotetaan vuoden 2012 lopussa. Tämän jälkeen ne toimitetaan EU-komissiolle vuoden vaihteessa 2012/2013 mandaatin M/490 mukaisesti. Ensimmäisiä tuloksia jo käytettävissä Eurooppalainen selvitysryhmä on jo laatinut ensimmäisen raportin vallitsevasta standardisointitilanteesta noudatellen IEC:n julkaisemaa vastaavaa maailmanlaajuista selvitystä. Tämä eurooppalainen tiekartta löytyy CENELECin Smart Grid sivulta Merkittävin ero eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisoinnissa on eurooppalaisen ICT-sektorin voimakas vaikutus ETSIn kautta. Tämän myötä eurooppalaiseen palapeliin osallistuu sähkösektorin lisäksi useita muita toimijoita. Erityisesti sähköteknisellä alalla, CENELECissä tekninen standardisoimistyö tehdään ensisijaisesti IEC:ssä, jolloin komission edellyttämiin standardisointiaikatauluihin ei välttämättä päästä muuten kuin julkaisemalla CENELECin teknisiä spesifikaatioita (CLC/TS) esistandardeina. Ensimmäisessä eurooppalaisessa Smart Grid -selvityksessä kartoitettiin vallitsevat standardisoinnin katvealueet ja ne priorisoitiin merkittävyyden, kiireellisyyden ja ratkaisun helppouden arvioinnin pohjalta. Tärkeimmäksi nousi sähköenergian mittauksessa käytettävän tiedonsiirtomallin DLMS/ COSEM (IEC 62056) ja sähkövoimajärjestelmien vastaavan CIM-mallin (IEC 61850) harmonisoiminen. Toiseksi tärkeimmäksi nähtiin komitean IEC TC 57 vastuulla olevan standardin IEC laajentaminen sellaiseksi datamalliksi, että se tukee kysyntäjoustoa, hajautettua energiantuotantoa ja koti- ja rakennusautomaatiota. Edellä mainittujen ongelmakohtien poistaminen on jo aloitettu vastuukomiteoissa. Etäluettavat sähköenergiamittarit älykkäiden sähköverkkojen ensiaste Etäluettavien sähkömittareiden avulla kuluttajat pystyvät hyödyntämään sähköverkkoa entistä tehokkaammin. Suomessa etäluettavien mittareiden asennus on jo käynnissä ja siksi Suomi haluaa olla mukana sähköenergianmittaukseen liittyvien tiedonsiirtostandardien laadinnassa. CENELECissä komitea TC 13 vääntää kättä siitä, mitkä Euroopassa käytössä olevat tiedonsiirtoprotokollat standardisoidaan eurooppalaisiksi standardeiksi ja missä määrin eri energiayhtiöiden käyttämiä protokollia julkaistaan CENELECin teknisinä spesifikaatioina. Sähköenergian mittauskomitea TC 13 on yksi pelureista, joiden tehtävänä on täyttää komission mandaattina M/441 antama toimeksianto. Sen mukaan Eurooppaan on standardisoitava älykkääseen energian mittaukseen (sähkö, kaasu, lämpö, vesi) liittyvät toiminnallisuudet ja kommunikaatio siten, että taataan eri teknologioiden ja sovellusten välinen yhteentoimivuus. Toimeksiannon pohjalta on kehitettävä energiamittareille avoimeen arkkitehtuuriin perustuva eurooppalainen standardi, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonsiirron ja mahdollistaa kuluttajille sekä palveluntoimittajille lisäpalvelut, energian hallinnan ja ohjauksen. Haastetta kerrakseen! Suomalainen komitea SK 13 osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen työhön. Tärkeimmiksi koetut standardointitarpeet eurooppalaisen koordinointikomitean selvityksen pohjalta 1. Harmonization between IEC XX (DLMS/COSEM) data model and IEC 61850/CIM 2. Extended field data modelling standard (part of IEC 61850) to support demand response, DER, Virtual Power Plant (VPP) and home/ building/industry automation 3. Harmonized glossary, semantic & modelling between back-office applications (CIM) and field applications (IEC 61850) 4. Develop Cyber-security around IEC Standard to allow all connected generators associated in VPPs to participate to new ways of operating grid 6. Smart Grid communication standards relying on the Internet based standard Web Services & harmonization with CIM and IEC Seamless communication between control centre and substation 8. Feeder and Advanced Distribution automation (including field devices) 9. Standard for electrical connection and installation rules to ensure energy availability and security, in presence of high ratio of DER 10. Harmonize activities on data transport technologies from Smart metering to Smart Grid, and e-mobility 11. Smart metering data to building system interface 12. Electrical installation allowing DER installation 13. Review existing EMC standards 14. Review EMC and Power Quality levels Jatkuu seuraavalla sivulla -> 8 9

6 Smart Grid Ajankohtaista SESKOn koordinointikomitea, Älykkäät sähköverkot näköalapaikkana Vuonna 2011 perustettiin SESKOon kansallinen koordinointikomitea, jonka tehtävänä on kerätä tietoa ja seurata maailmanlaajuisella tasolla IEC:ssä sekä Euroopassa tapahtuvaa älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvää standardisointia ja tunnistaa vireillä olevasta työstä sellaiset kohteet, johon Suomen tulisi panostaa. Erityisen tarkasti seurataan mm. näitä komiteoita: IEC/SMB SG 3 - Strategic Group on Smart Grid IEC/SMB SG 4 - Low voltage DC distribution systems up to 1500 V DC CEN/CENELEC/ETSI Smart Grid Coordination Group IEC/TC 8 (ja CLC/TC 8X) Sähköntoimituksen järjestelmävaatimukset IEC/TC 13 (CLC/TC 13 ja SK 13) Sähköenergian mittaus IEC/TC 57 Sähkövoimajärjestelmien kauko-ohjaus ja siihen liittyvä viestintä IEC/TC 69 (CLC/TC 69X ja SK 69) Sähköautot ja latausjärjestelmät IEC/TC 82 Aurinkoenergiaan perustuvat sähköjärjestelmät IEC/TC 88 Tuuligeneraattorijärjestelmät IEC/TC 105 Polttokennotekniikka IEC/TC 117 Aurinkolämpövoimalat IEC/PC 118 Kuluttajarajapinta ja kysyntäjousto CLC/TC 205 (ja SK 205) Rakennusten elektroniikkajärjestelmät Komitea on näköalapaikka älykkäiden sähköverkkojen standardisointiin ja mukaan ovat jo liittyneet seuraavat yritykset ja yhteisöt: ABB Distribution Automation Oy, Aidon Oy, Energiateollisuus ry, Ensto Finland, Helen Sähköverkko Oy, HiQ Finland Oy, KSS Verkko Oy, Landis+Gyr, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mitox Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Mittatekniikan keskus, Nokia Siemens Networks, Netcontrol Oy, SGS Fimko Oy, Siemens Osakeyhtiö, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Tekla Corporation, Teknologiateollisuus, Tampereen teknillinen yliopisto, Vacon Oyj, Viestintävirasto, Teknologian tutkimuskeskus VTT. Komitean puheenjohtajana toimii Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä. Komitean toiminnasta antavat lisätietoja komitean sihteerit Arto Sirviö ja Juha Vesa SESKOn toimistosta. Juha Vesa, SESKO Sähköajoneuvojen lataaminen kiinteistöjen sähköverkoissa. Kansallisen suosituksen pääsanoma Asennus Yleiset turvallisuusseikat pätevät esim. 3P + N + PE, vvs 30 ma (vähintään tyyppi A). Latauspiirin mitoitus (kaapelit, suojalaitteet jne.) on perustuttava +30 C lämpötilaan. Latauspiirit syötetään keskuksesta omista lähdöistään. Latauspistekohtainen ohjaus on mahdollista. Latauspisteet Latauspisteinä on syytä käyttää erityisesti sähköajoneuvon lataukseen suunniteltuja tai muutoin latauskäyttöön sopivaksi todettuja latauspisteitä. Uudisasennuksissa käytetään sähköautokäyttöön suunniteltua lataustapaa 3 ja asennetaan sen mukaiset johdotukset ja pistorasiat (Suomessa EN mukainen pistorasiatyyppi 2). Tavanomaisia suojamaadoitettuja kotitalouspistorasioita voidaan käyttää lataukseen edellyttäen, että: Latausvirta on rajoitettu ajoneuvossa riittävän pieneksi (esim. 8 A). Sähköalan ammattihenkilö on tarkastanut asennuksen kunnon ja soveltuvuuden. Suositus on ladattavissa SESKOn verkkosivulla: www. sesko.fi >standardisointikomiteat > komitealista_ja_ komiteasivut> sk_69 sahkoautot. Syksyllä 2012 julkaistava SFS määrittelee mitä pistorasioita käytetään sähköajoneuvojen lataukseen Uudet IEC-komiteat TC 117, PC 118 ja TC 119 IEC TC 117 Aurinkolämpövoimalat Aurinkolämpövoimaloissa auringon lämpösäteily muutetaan sähköenergiaksi. Voimaloissa käytetään paneeleita ja peilejä joilla lämpösäteily kohdistetaan lämmönvaihtimeen ja josta se siirretään nesteeseen, kaasuun tai Stirling-moottoriin. Espanjan aloitteesta IEC:n SMB on perustanut teknisen komitean TC 117, jonka sihteeristöstä vastaa AFNOR. Komitean tehtävänä on laatia järjestelmä- ja laitestandardeja aurinkolämpövoimaloille. Soveltamisala sisältää myös aurinkolämpövoimaloiden mittaus- ja suorituskykystandardit. Aurinkolämpövoimaloita on tällä hetkellä toiminnassa Espanjassa ja USA:ssa ja niiden tuottama yhteisteho on yhteensä 3000 MW. Uusia voimaloita rakennetaan parhaillaan molemmissa edellä mainituissa maissa sekä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Lisätietoja aiheesta: etech/2011/etech_0511/tc-2.htm?mlref=etech IEC PC 118 Älykkäiden sähköverkkojen käyttäjärajapinta Kiinan aloitteesta IEC:n SMB on perustanut projektikomitean PC 118, jonka kokoonkutsujana toimii Kiina. Toisin kuin teknisellä komitealla, ei projektikomitealla ole puheenjohtajaa tai sihteeriä. Periaatteessa se toimii kuten teknisen komitean projektiryhmä (PT). SMB voi perustaa projektikomitean silloin, kun uuden työn kuvauksen perusteella projektia ei voida allokoida tekniselle komitealle ja työ on kertaluonteinen. Projektikomitea lakkautetaan työn valmistuttua. Lisätietoja aiheesta: www/f?p=103:7:0::::fsp_org_id,fsp_lang_ ID:8701,25ID:8701,25ID:8701,25 IEC TC 119 Painettu elektroniikka Painetusta elektroniikasta odotetaan tulevaisuuden kasvualaa. Korean aloitteesta SMB on perustanut komitean TC 119 standardoimaan painetun elektroniikan valmistamiseen liittyvää terminologiaa, laitteita ja tuotteita, materiaaleja ja valmistusprosesseja huomioon ottaen myös terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät asiat. TC 119 sihteeristöstä vastaa Etelä-Korea ja komitean puheenjohtajana toimii Mr Alan Hodgson (GB). Komitealle on tarkoitus perustaa seuraavat työryhmät: WG1 : Terminology, new vocabularies related to this technology WG2 : Material Characterization, e.g. measurement on properties of ink materials WG3 : Equipments, e.g. parts including various sensors WG4 : Performance Assessment, e.g. reliablity and repeatability WG5 : Products, e.g. RFID, Solar Cells, Rechargable batteries, lighting devices, etc WG6 : EHS, issues related to processes and products for sustainable development Lisätietoja aiheesta: f?p=103:7:0::::fsp_org_id:8679 Arto Sirviö, SESKO 10 11

7 Ajankohtaista standardeista Ajankohtaista standardeista Standardi mikrogeneraattorien liittämisestä verkkoon Uusi termikokoelma kiinteistöjen turvajärjestelmille SFS-käsikirja 662. Tietotekniikan yleiskaapelointi Mikrogeneraattoreilla tarkoitetaan pieniä jakeluverkon kanssa rinnan käyviä generaattoreita, joilla voi olla mikä tahansa teholähde: tuuli- tai vesiturbiini, aurinkosähköinen kenno, polttomoottori tai joku muu. Mikrogeneraattorin virta on yleensä enintään 16 A yksi- tai kolmivaiheisena, mutta Suomessa mikrogeneraattoreina voidaan käsitellä jopa 30 kva tehoisia laitteita. Mikrogeneraattoreiden verkkoliitäntää koskevassa standardissa SFS-EN annetaan vaatimukset pienjänniteverkon suojaukselle, verkkoon syötetyn sähkön laadulle ja generaattorista annettaville tiedoille, joiden avulla varmistetaan turvallinen työskentely mikrogeneraattoreissa. Standardissa annetaan vaatimukset yleisen jakeluverkon liitäntään käytetyn suojalaitteen yli- ja alijännitesuojaukselle, yli- ja alitaajuussuojaukselle sekä verkkojännitteen katoamissuojaukselle. Nämä suojausvaatimukset riippuvat jakeluverkon ominaisuuksista ja ovat siksi erilaisia eri maissa. Standardin käännöksen yhteydessä Suomen vaatimukset on tarkistettu ottaen huomioon Energiateollisuus ry:n uusimmat suositukset. Sähkön hajautettu tuotanto tulee lisääntymään ja tuotantolaitteiden turvalliseen käyttöön tarvitaan standardeja. SFS-EN yhdessä yleisen pienjänniteasennusstandardin SFS 6000 kanssa antaa puitteet turvalliseen käyttöön. Mikrogeneraattorien liitännässä jakeluverkkoon pitää kuitenkin aina noudattaa verkkoyhtiön antamia ehtoja. Väärin liitetty mikrogeneraattori voi aiheuttaa vakavan vaaratilanteen verkon kunnossapitäjille. Standardi SFS-EN Tekniset vaatimukset yleisen jakeluverkon kanssa rinnan toimiville mikrogeneraattoreille on julkaistu kaksikielisenä (fi/en) painoksena. Standardi on 94 -sivuinen ja sen hinta on 76,30 (ALV 0%). Julkaisua myy Suomen Standardisoimisliitto: sähköposti sales(at)sfs.fi, p , verkkokauppa sales.sfs.fi. Lisätietoja julkaisusta SESKOsta Tapani Nurmelta, p , sähköposti tapani.nurmi@sesko.fi. Tapani Nurmi, SESKO Kiinteistöjen hälytysjärjestelmille on julkaistu uusi termikokoelma CLC/TR 50531:2012. Se sisältää kaikki komitean CENELEC TC 79 Alarm systems EN-standardeissa ja muissa julkaisutyypeissä määritellyt termit. Termikokoelman on laatinut komitean työryhmä TC 79/TF Terms and definitions jonka vetäjänä toimii Arto Sirviö (SESKO). CLC/TR 50531:2012 korvaa standardin SFS 5913:2006 Hälytysjärjestelmät. Termit ja määritelmät. Sanastokokoelman lähdejulkaisut ja niiden sisältämät termit on luokiteltu seuraaviin aihealueisiin: 1. Kaikille järjestelmille yhteiset asiat 2. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät 3. Kameravalvontajärjestelmät 4. Kulunvalvontajärjestelmät 5. Turvapuhelinjärjestelmät 6. Ilmoituksensiirtojärjestelmät Jokaisen aihealueen kohdalla käsitteiden termit on numeroitu siten, että samaan asiayhteyteen liittyvät termit esitetään lähekkäin. Jokaisen termin kohdalla esitetään seuraavat tiedot: numerotunnus englanninkielinen termi englanninkielinen määritelmä suomenkielinen termi suomenkielinen määritelmä viite määritelmän julkaisuun, muut viitejulkaisujen tunnukset sekä terminumerot. CLC/TR 50531:2012 Hälytysjärjestelmät. Termit ja määritelmät on julkaistu kaksikielisenä (fi/en) painoksena. Siinä on 97 sivua ja sen hinta on 76,30 (ALV 0%). Julkaisua myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puh , sähköposti sales(at)sfs.fi tai verkkokauppa sales.sfs.fi Lisätietoja julkaisusta SESKOsta Arto Sirviöltä, p , sähköposti arto.sirvio(at)sesko.fi. Arto Sirviö, SESKO Yleiskaapelointi on vakiinnuttanut asemansa hyvänä, joustavana, pitkäikäisenä ja edullisena kaapelointiperiaatteena kiinteistöissä. Nykyaikainen yleiskaapelointi mahdollistaa hyvin laajan joukon sovelluksia laitteiden tasavirtasyötöstä 100 Gbit/s lähiverkkonopeuksiin erit yyppisissä kiinteistöissä ja tiloissa, mukaan lukien toimisto- ja liikekiinteistöt, asuinkiinteistöt, teollisuus ja datakeskukset. Näin laaja skaalautuvuus eri sovelluksiin ja käyttöympäristöihin ei olisi ollut mahdollista ilman standardointia. Yleiskaapelointia koskeva SFS-käsikirja 662 sisältää keskeiset eurooppalaiset yleiskaapeloinnin standardit suomenkielisinä: SFS-EN : Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimukset. SFS-EN : Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 2: Toimistotilat. SFS-EN : Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 4: Kodit. SFS-EN : Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 1: Asennuksen spesifiointi ja laadunvarmistus. SFS-EN : Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 2: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt rakennusten sisätiloissa. SFS-EN : Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 3: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt ulkotiloissa. Käsikirjan alussa on perusteellinen johdanto-osa, joka sekä helpottaa käsikirjan käyttöä että antaa hyvän kokonaiskuvan yleiskaapeloinnin standardeista ja niiden sisällöstä. Yleiskaapeloinnin standardeista antaa lisätietoja SESKOn toimistossa Eero Sorri, p , sähköposti eero.sorri(at)sesko.fi. Yleiskaapelointiin liittyvää koulutusta järjestävät Pekka Koivisto Oy, p , sähköposti: pekka.koivisto(at)pkoy.inet.fi ja Sähköinfo Oy, Vuosina 2010 ja 2011 vahvistettiin sekä EN että EN sarjan standardeihin useita merkittäviä muutoksia. Nämä muutokset koskevat mm.: Uusia parikaapeloinnin luokkia E A ja F A sekä niiden edellyttämiä komponentteja Uusia optisen kaapeloinnin luokkia (esim. OF-100), kategorioita (esim. OM4) ja komponentteja Datakeskusten kaapeloinnin suunnittelua ja asennusta Testausvaatimuksia, testausten näytteenottoa ja rajatulosten käsittelysääntöjä. Yleiskaapeloinnin standardeilla on merkittävä asema myös siksi, että niihin on viitattu mm. seuraavissa Viestintäviraston määräyksissä: Viestintäviraston määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä 21 E/2007 M Viestintäviraston määräys kiinteistön sisäjohtoverkosta 25 E/2008 M. Varsinkin määräys 25 E/2008 M tukeutuu hyvin vahvasti yleiskaapeloinnin standardeihin. Määräys edellyttää juuri yleiskaapelointistandardien mukaista kaapelointia. Keskeiset standardit edullisena pakettina SFS-käsikirja 662 on tuhti tietopaketti työssään tietoa yleiskaapeloinnista ja sen standardeista tarvitseville. Se kattaa yleiskaapeloinnin koko elinkaaren suunnittelusta, asennukseen, testaukseen ja ylläpitoon asti. SFS-käsikirja 662. Tietotekniikan yleiskaapelointi on 450-sivuinen ja sen hinta on 155 (ALV 0). SFS-käsikirjat ja standardit myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. p , sähköposti: sales@sfs.fi, verkkokauppa

8 Ajankohtaista standardeista Ajankohtaista standardeista Uusi piirrosmerkkikokoelma sähköisenä käsikirjana Tuore SFS-eKÄSIKIRJA 617 sisältää kansainvälisen sähköpiirrosmerkkistandardin IEC (tilanne ) suomenkielisenä sovellusohjeineen. Mukana ovat myös aiemman standardin mukaiset, vanhentuneet piirrosmerkit. Piirrosmerkkikokoelma sisältää: 1546 standardoitua piirrosmerkkiä 317 piirrosmerkkien soveltamisohjetta 263 vanhentunutta piirrosmerkkiä piirrosmerkkien käyttöön liittyviä ohjeita. SFS-eKÄSIKIRJA 617 korvaa seuraavat julkaisut: SFS ekäsikirja 510 (2004) Sähkökaavioissa käytettävät piirrosmerkit SFS-käsikirja 10-2 (1999) Sähkökaavioiden piirrosmerkit. Osa 2: Integroidut piirit. SFS-EN (1999) Sähkökaavioiden piirrosmerkit. Osa 12: Binäärilogiikan elimet SFS-EN (1999) Sähkötekniikan piirrosmerkit. Osa 13: Analogiatekniikan elimet. SFS-eKÄSIKIRJA 617 on tilattavissa Suomen Standardisoimisliitosta: puh. (09) , sähköposti verkkokauppa sales.sfs.fi/. Käsikirjan hinta on 145 (ALV 0 %). Piirrosmerkkikäsikirja on jo 40-vuotias Ensimmäinen SFS-käsikirja julkaistiin vuonna Se oli nimeltään SFS-käsikirja 10 ja se sisälsi kokoelman sähköpiirustuksissa käytettäviä piirrosmerkkejä. Seuraavissa painoksissa sisältö oli jo jaoteltu useampaan osaan aihepiireittäin Standardoitujen sähköpiirrosmerkkien suuri määrä sekä kansainvälisen esikuvastandardin IEC julkaiseminen tietokantana vuonna 2001, johtivat painetun käsikirjan korvaamiseen sähköisessä muodossa julkaistulla ekäsikirjalla 510 vuonna Tule mukaan komiteaan SK3 kehittämään piirrosmerkkistandardia Suomi osallistuu aktiivisesti piirrosmerkkien kansainväliseen standardointiin SESKOn komitean SK 3 kautta. SK 3 valmistelee Suomen piirrosmerkkiehdotukset ja äänestysvastaukset sekä kommentit muiden jäsenmaiden piirrosmerkkiehdotuksiin. Komitean jäsenyys mahdollistaa pääsyn standardien valmisteluun liittyviin dokumentteihin ja vaikuttamismahdollisuuden standardien sisältöön. Lisätietoja komiteasta SK 3 sekä piirrosmerkkien standardoinnista saa SESKOsta, Arto Sirviöltä, p , sähköposti arto.sirvio(at)sesko.fi. Toiminnallisesta turvallisuudesta suomeksi Standardisarja IEC Ed. 2.0 on tarkoitettu auttamaan kaikkia turvallisuuskriittisten järjestelmien ja komponenttien valmistajia sekä käyttäjiä toiminnallisen turvallisuuden koko elinkaaren hallinnassa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Standardisarja soveltuu myös opiskeluaineistoksi turvallisuuden hallintamenetelmistä, luotettavuustekniikoista, ohjelmistokehityksestä sekä komponenttien soveltamisesta vaativiin kohteisiin. Maaliskuussa 2012 ovat saatavana seuraavat SFS-EN-standardit kaksikielisinä painoksina (fi/en): SFS-EN Sähköisten/elektronisten/ ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus. Osa 1: Yleiset vaatimukset SFS-EN Sähköisten/elektronisten/ ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus. Osa 2: Vaatimukset sähköisille/ elektronisille/ohjelmoitaville elektronisille turvallisuuteen liittyville järjestelmille SFS-EN Sähköisten/elektronisten/ ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus. Osa 3: Ohjelmistovaatimukset SFS-EN Sähköisten/elektronisten/ ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus. Osa 4: Määritelmät ja lyhenteet SFS-EN Sähköisten/elektronisten/ ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus. Osa 5: Esimerkkejä menetelmistä turvallisuuden eheyden tasojen määrittämiseksi. Sarjan aiemmin ilmestynyt esittelyosa IEC/TR :fi Sähköisten/elektronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus on edelleen varsin käyttökelpoinen koko käsitteen hahmottamiseksi ja yleiskatsaukseksi IEC standardisarjaan. SFS-käsikirja Automaatio. Osa 1: Sanasto ja toiminnallinen turvallisuus on ilmestynyt Automaatiokäsikirjasarja, joka aiemmin tunnettiin SFS-käsikirjana 175, uudistuu ja julkaistaan uudella SFS-numerolla 631. Käsikirjojen tarkoituksena on tuoda joukko kansainvälisen sähköalan standardointijärjestön IEC:n (International Electrotechnical Commission) standardeja automaatioalalla toimivien asiantuntijoiden, automaatioalaa opiskelevien ja kaikkien automaatiotekniikasta kiinnostuneiden käyttöön. Käsikirjassa standardit on päivitetty uusimpiin saatavilla oleviin versioihin. Ensimmäisen osan, SFS-käsikirjan aiheena on teollisuusautomaation sanasto ja toiminnallinen turvallisuus. Merkittävä uudistus on toiminnallisen turvallisuuden standardisarjan IEC päivittäminen versioon 2.0 yksissä kansissa ja valtaosin suomennettuna. SFS-käsikirja on 741-sivuinen ja sen hinta on 165 (ALV 0%). SFS-käsikirjat ja standardit myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. p , sähköposti: sales(at)sfs.fi, verkkokauppa: sales.sfs.fi. Automaatiokirjasarjan toinen ja kolmas osa SFS-käsikirja sisältää automaatiojärjestelmien ohjelmistoihin liittyviä standardeja. SFS-käsikirja keskittyy teollisuusautomaatioverkkojen tietoturvaan. Koko kolmiosainen standardikäsikirjasarja oppilaitosversioineen valmistuu kesäksi Lisätietoja automaatioalan standardoinnista antaa SESKOn toimistossa Jukka Alve, p , sähköposti jukka.alve(at)sesko.fi. Jukka Alve, SESKO Sähköinen SFS ekäsikirja 617 on saatavana CD:llä tai muistitikulla. Kaikkia edellä mainittuja standardijulkaisuja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p. (09) Tarkemmat sisältö- ja hintatiedot SFS:n verkkokaupasta: sales.sfs.fi

9 Ajankohtaista SFS:stä Nimitykset SFS:n www-sivut uusittu SFS:n verkkosivut on uudistettu. Sivujen sisältö, rakenne ja ilme ovat muuttuneet oleellisesti. Uudet sivut julkistettiin Sivuilta löytää tiedot oman aihealueen uusimmista SFS-standardeista sekä standardien valmistelusta vastaavista CENin ja ISOn teknisistä komiteoista. Lisäksi kävijä ohjataan lisätiedon äärelle kunkin aihealueen standardoinnista vastaavan toimialayhteisöjen kotisivulle. Metadataa standardoidaan kirja-alalle Suomen johdolla Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn teknisen komitean 46 (Tieto ja dokumentointi) alakomitean 4 (Technical interoperability) sihteeristö- ja puheenjohtajavastuu siirtyi Uudesta Seelannista Suomeen vuoden 2012 alussa. Alakomitean sihteeri on Kati Heiskanen SFS:stä ja puheenjohtaja Juha Hakala Kansalliskirjastosta. He toimivat myös TC 46:n toimialasta Suomessa vastaavan Tietohuoltokomitean sihteerinä ja puheenjohtajana. TC 46 kehittää standardeja ensisijaisesti kirja-alan ja muistiorganisaatioiden (kirjasto, arkistot, museot) tarpeisiin. Viime vuosina sen toimenkuva on laajentunut digitaalisten tietoaineistojen hallinnan suuntaan. TC 46/SC 4:n vastuualue on metadata ja tietoliikenne. Sen standardeja on esimerkiksi Internetissä laajalti käytetty Dublin Core (ISO 15836). Auditointistandardi ISO uudistettu Uudistettu ohjestandardi ISO 19011:2011 tarjoaa opastusta hallintajärjestelmien auditointiin kaikentyyppisissä organisaatioissa. Standardi on suunnattu erityisesti sisäisten audiointien (internal audits) ja toimittaja-auditointien (second party audits) suunnitteluun ja toteutukseen. Sertifiointiarviointeja koskevat standardin ISO/IEC 17021:2011 vaatimukset, mutta standardin ISO 19011:2011 ohjeistusta voi hyödyntää myös sertifiointiarvioinneissa, kuten myös muissa kolmannen osapuolen auditoinneissa (third party audits). Standardi ISO on vahvistettu SFS-standardiksi SFS-EN ISO Standardi on tarkoitus julkaista suomeksi vuoden 2012 alkupuolella. Käännöksestä vastaa SFS/TK 105 Laadunhallinta. GOST-standardit SFS:stä SFS:stä voi hankkia myös venäläisiä GOST-standardeja. Ne ovat saatavana myös pdf-tiedostona ja lyhyellä toimitusajalla. Osa standardeista on käännetty englanniksi. Niitä voi hankkia tarvittaessa myös ryhmittäin. Toimitusketjun turvallisuus hallintaan Tuotteen toimitusketju raaka-ainelähteestä valmistukseen, jakeluun ja varastointiin on alttiina monille turvallisuusuhkille. Tähän haavoittuvuuteen kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on laatinut logistiikka-alalle standardin ISO Tämä vuonna 2007 julkaistu standardi on käytössä monissa organisaatioissa maailmalla. Toisin kuin yleinen riskinhallintastandardi ISO standardi, soveltuu ISO myös sertifiointiin. Standardin perusteella on maailmalla myönnetty jo lukuisia sertifikaatteja. Suomessa sertifikaatteja ei ole vielä myönnetty. Standardin ISO on laatinut ISOn tekninen komitea TC 8 Ships and marine technology. Standardin käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain merenkulkuun vaan soveltuu käytettäväksi toimitusketjun kaikissa vaiheissa. ISO/TC 8 on Suomessa Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksen toimialaa. Standardi ISO julkaistaan tänä keväänä suomenkielisenä standardina SFS-ISO Jyrki Alanko Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. SC 22G/MT 7 SC 45A/WG 9 SC 62D/JWG 10 ISO/IEC JTC 1/SC 25/WG 3 CISPR/B/WG 1 SESKOn hallitus on kokouksissaan hyväksynyt seuraavat nimitykset: Revision of IEC : Adjustable speed electrical power drive systems. Part 3: EMC product standard including specific test methods Instrumentation systems Small bore connectors for liquids and gases in healthcare applications Customer Premises Cabling Industrial, scientific and medical (I.S.M.) radio frequency apparatus Mika Masti, ABB Oy (Jari Yli-Juutin tilalle) Timo Wiander, Säteilyturvakeskus STUK (uusi jäsen) Kai Karlsson, GE Healthcare Oy (uusi jäsen) Markku Lönnberg, Brand-Rex (uusi jäsen) Jari Uusitalo, Eaton Power Quality Oy (uusi jäsen) TC 22X/WG 06 Energy efficiency in power drive systems Jukka Hannuksela, ABB Oy (uusi jäsen) TC 205/WG 18 Smart Grid Arto Sirviö, SESKO ry (uusi jäsen) SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus Uusi puheenjohtaja Kari Hakkarainen, VTT Expert Services Oy (Aiempi pj. Matti Sundquist) SESKOn hallitus 2012 Tekstissä alla on sulkeissa ilmoitettu jäsenen edustama jäsenyhteisö ellei se ole sama kuin työnantaja. Kunkin jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen nimi on varsinaisen jäsenen nimen alla kursivoituna. Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Kimmo Saarinen, KEMET Electronics Oy (Sähköinsinööriliitto ry) Toimitusjohtaja Martti Kemppainen, Makevision ky (TSAU ry) Varapuheenjohtaja Johtaja Kari J. Lång, Nokia Oyj (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Peter Malmström, Teknologiateollisuus ry Jäsenet ja varajäsenet Toimialapäällikkö Vesa Haakana, Inspecta Tarkastus Oy (SÄTY ry) Johtaja Hannu Mattila, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Johtaja Kenneth Hänninen, Energiateollisuus ry Diplomi-insinööri Tuomas Maasalo, Energiateollisuus ry Key Account Manager Esa Kankaanpää, SLO Oy (Suomen Valoteknillinen Seura ry) Yli-insinööri Timo Leppinen, Viestintävirasto Toiminnanjohtaja Antti Kuisma, Suomen Automaatioseura ry Toimitusjohtaja Risto Forssell, Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy (Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry) Toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Johtaja Esa Tiainen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliittostul ry Sähköinsinööri Seppo Puhakka, Sähkökuva Oy (Sähkösuunnittelijat NSS ry) Johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry) Teknologiajohtaja Matti Rae, Ensto Finland Oy (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Patrick Frostell, Teknologiateollisuus ry Johtaja Tom Törn, SGS Fimko Oy Toiminnanjohtaja Antti Turtola, VTT Expert Services Oy Hallituksen työvaliokunnan muodostavat puheenjohtaja Kimmo Saarinen, varapuheenjohtaja Kari J. Lång, sekä jäsenet: Vesa Haakana, Kenneth Hänninen. Työvaliokunnan sihteerinä on SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman

10 Tapahtumia Tapahtumia Keskuskauppakamarin ansiomerkkejä SESKOssa SESKO Sähkö, Tele, Valo ja AV -messuilla Jyväskylässä Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä. Niin myös SESKOssa. Osoituksena kokemuksen ja ammattitaidon arvostamisesta on kahdelle seskolaiselle myönnetty äskettäin Keskuskauppakamarin 25-vuotisansiomerkit SESKOn messuosastolla kerrottiin standardien laadinnasta sekä siihen osallistumisesta maailmanlaajuisella, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. SESKOn omat asiantuntijat, mm. Eero Sorri (kuvassa vasemmalla), päivystivät osastolla valmiina esittelemään standardeja ja opastamaan kiinnostuneita niiden käytössä. Painotuoreina osastolle saatiin yleisön selattaviksi Automaatiokäsikirjasarjan ensimmäinen osa, SFS-kk sekä Yleiskaapelointikäsikirja SFS-kk 662. Johdon assistentti Pirkko Taavitsainen on nykyisistä seskolaisista työskennellyt talossa pisimmän ajan. Hän siirtyi SESKOon vanhana työntekijänä Sähkötarkastuskeskuksen koestuslaboratoriosta Pirkon luotettavista käsistä kaikki valmistuu ajallaan, mainitsi hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen kiittäessään Pirkkoa pitkästä työpanoksesta juhlalounaalla joulukuussa Kehityspäällikkö Juha Vesa on tullut SESKOon standardointi-insinööriksi vuonna Näinä vuosina hänen laajaa standardiasiantuntemustaan on tarvittu lukuisissa komiteoissa ja työryhmissä aina kodinkoneista sertifiointiin asti. Nykyisin häntä työllistävät erityisesti uusi Sähköautokomitea SK 69 ja Smart Grid -standardointi. Juha sai onnittelukukat ja 25-vuotisansiomerkin toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkmanilta tammikuussa SESKOn toimintakertomus sivustolla Juha Vesan messuille valmisteleman esityksen aiheena oli Smart Grid -standarointi. Älykkäisiin verkkoihin liittyy myös SESKOn SK 69 -komitean vastuualue, sähköautojen latausjärjestelmät. Vesan tietoisku olikin hyvä esipuhe samana päivänä messuilla järjestettyyn Sähköautot ja sähköautojen lataus -seminaariin. Tyhjiä penkkejä ei Voltti-tietoiskutilasta esityksen alettua löytynyt, kun Tapani Nurmi kertoi Pienjännitesähköasennusstandardin SFS 6000:2012 uudistumisesta. Kuulijat saivat yksityiskohtaista tietoa tulossa olevista olennaisista muutoksista sekä syksyllä ilmestyvän SFSkäsikirja 600:n uudesta rakenteesta. Smart Grid SFS 6000:2012 Toimintakertomus sisältää SESKOn hallituksen toimintakertomuksen vuodelta 2011 sekä talouden tunnusluvut. Mukana on kuvaukset aktiivisimpien standardointikomiteoiden ja seurantaryhmien toiminnan painopisteistä ja tuloksista kuluneena vuonna sekä osallistumisesta kansainväliseen standardointiin. SESKOn toimintakertomus on luettavissa alkaen sähköisenä versiona SESKOn verkkosivustolla: > standardisointijarjestelma>sesko >toimintakertomukset 18 19

11 M SESKO ry PL 134 Särkiniementie Helsinki Tutustu verkkosivuihimme: IEC-standardit sähköisinä SESKOsta SESKO välittää IEC-standardeja pdf-muodossa joko sähköpostilla tai CD-ROM-levyllä. Vanhat standardit ovat imagekuvina, joissa ei ole hakumahdollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdf-versioina. Hinta on sama kuin painetuilla IECstandardeilla. Tilaukset puh: , faksi: , sähköposti: myynti(at)sesko.fi. Koulutusmateriaali Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista ja standardien valmistelusta saat verkkosivultamme Ohjeita/Esitysaineistot-osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä SESKOsta sähköpostilla: palaute(at)sesko.fi. tai puhelimitse Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata. Lähde on kuitenkin aina mainittava. Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita: CENELEC-standardit. IEC:n ja CENELECin työpaperit. Catalogue of IEC Publications, päivitettävänä CD-levynä 40,76. CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70. Mainitut hinnat ovat verottomia. Toimitus 7 /lähetys. IEC Cataloguen toimitus 15. Mukaan komiteatyöskentelyyn? SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELEC-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Lisätietoa SESKOn verkkosivustolla. SESKO vastaanottaa ja lähettää verkkolaskuja Y-tunnus: Verkkolaskuosoite: Operaattori: NORDEA Välittäjän tunnus: NDEAFIHH ********************************************************** Kun haluatte vastaanottaa sähköisiä laskuja, pyydämme ilmoittamaan verkkolaskuosoitteenne Marva Metsänojalle, p , sähköposti marva.metsanoja(at)sesko.fi SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelusta, puh , sähköposti: sales(at)sfs.fi Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät standardointijärjestöjen verkkosivuilta. SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p , faksi , sähköposti: sales(at)sfs.fi, IEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki, p , faksi , sähköposti: palaute(at)sesko.fi CENELEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki, p , faksi , sähköposti: palaute(at)sesko.fi maaliskuu 2012_Tik Tulevaisuuden osaaja menestyy standardien avulla Oppilaitosportaalista tietoa standardeista ja oppilaitoskäsikirjoista. Runsaasti aineistoa opiskelun ja opetuksen avuksi.