YMPÄRISTÖSELOSTE TERÄSRAKENTEET YMPÄRISTÖSELOSTE EN ISO 14025

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖSELOSTE TERÄSRAKENTEET YMPÄRISTÖSELOSTE EN ISO 14025

2 Yleiset tiedot Ympäristöselosteen omistaja Tuote Tuotteen valmistaja Valmistuspaikat Tuotteen käyttötarkoitus Ilmoitettu yksikkö Ruukki Construction Oy Suolakivenkatu 1, Helsinki p Kuumavalssatusta levystä ja kelasta sekä kylmämuovatusta putkesta ja profiileista valmistetut hitsatut ja pintakäsitellyt teräsrakenteet Ruukki Ympäristöselosteen päiväy Voimassaoloaika Peräseinäjoki ja Ylivieska, Suomi; Gargzdai, Liettua ja Oborniki, Puola Rakennusten ja rakenteiden rungot 1 kg teräsrakenteita saakka Tämä ympäristöseloste sisältää useita erilaisia teräsrakenteita rakennuksiin ja muihin rakenteisiin, ja ympäristöselosteessa ilmoitetut ympäristöindikaattorien tulokset ovat keskiarvolukuja näille tuotteille. Rakennustuotteiden ympäristöselosteiden ympäristötietoja ei voi vertailla keskenään, mikäli ne eivät täytä standardien EN ja EN ISO vaatimuksia. Ympäristöselosteen tiedot perustuvat vuoden 2012 tuotannon tietoihin. Tuoteryhmäsääntöinä on noudatettu eurooppalaisen standardin EN vaatimuksia. Kansainvälisen standardin EN ISO 14025:2010 mukainen riippumaton varmentava taho on Ulkoinen Sisäinen Kolmannen osapuolen varmentamisen on suorittanut: Thomas Andersson, Insinööritoimisto Ecobio Oy Tuote Käyttötarkoitus Teräsrakenteet ovat pitkälle esivalmistettuja, asennusvalmiita energiatehokkaita ratkaisuja yksikerros- ja monikerrosrakennuksiin. Monikerrosrakennusten runkoratkaisu koostuu tavallisesti konepajalla pohjamaalatuista WQ-palkeista ja pintakäsitellyistä liittopilareista, joiden avulla voidaan saavuttaa muunneltavia tilaratkaisuja. Tyypilliset yksikerrosrakennukset on rakennettu esivalmistetuilla ristikkorakenteilla. Rungoille on myös saatavilla useita palosuojausratkaisuja. Ruukin rakennustuotteet voivat vaikuttaa positiivisesti rakennusten LEED- ja BREEAM -sertifikaattien kokonaisarvioinnissa, lisätietoja löydettävissä osoitteesta ja Tekniset tiedot Ympäristöseloste kattaa Ruukin Suomessa Peräseinäjoella ja Ylivieskassa, Liettuan Gargzdaissa ja Puolan Obornikissa valmistamat teräsrakenteet. Tuotantotoimipaikan valinta määräytyy esimerkiksi tuotevaatimusten ja rakennuspaikan sijainnin perusteella. Rakenteissa käytetään Raahen terästehtaalla Suomessa valmistettua terästä. Teräsrakenteisiin kuuluvat standardin EN1090 mukaan valmistetut teräspalkit, kannatinpalkit, pilarit, ristikkorakenteet, liitokset ja kiinnikkeet. Kuumavalssatusta levystä ja kelasta valmistetaan hitsatut profiilit ja WQ-palkit. Kylmämuovatusta putkesta valmistetaan ristikkorakenteita ja rakenneputkia. Pintakäsittely valitaan asiakkaan vaatimusten ja ilmastorasitusluokan mukaan. Pintakäsittely tehdään 1-3 kerroksella joko polyuretaani-, sinkkijauhe-, alkydi- tai epoksimaalia. Pintakäsittelyn paksuus on mm riippuen ilmastorasitusluokasta. Mikäli teräsrunkoon vaaditaan palonestomaalia, se lisätään pohjamaalin ja pintamaalin väliin ja sen paksuus määritellään palonkestovaatimusten mukaan. 2

3 Ruukilla on kantavien teräsrakenteiden EN1090 -standardin mukainen CE-merkintäoikeus. Kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen valmistaja vakuuttaa tuotteen noudattavan kaikkia asiaankuuluvia määräyksiä ja erityisesti niitä, jotka ovat olennaisia terveyden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta. Teräksen tiheys on kg/m 3. Massat ja materiaalilujuudet on määritelty tuotekuvauksissa, jotka löytyvät osoitteesta Muut tekniset ominaisuudet ovat asiakkaan valittavissa. Tuotteen materiaalit Teräs on seos, joka koostuu pääasiassa raudasta ja hiilestä ja jossa on pieniä määriä muita alkuaineita, joita käytetään seostusaineena. Nämä alkuaineet parantavat teräksen kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia kuten lujuutta, kestävyyttä ja korroosiokestävyyttä. Teräksen seostusaineet on kiinteästi sidottu sen kemialliseen matriisiin. Teräsrakenteissa käytetty teräs täyttää EN-standardien teräksen laadulle asettamat vaatimukset. Muita teräsrakenteiden valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita ovat hitsausaineet ja maalit. Tuotteen koostumus Ruukki seuraa aktiivisesti ja ennakoi tulevia muutoksia ympäristö-, turvallisuus- ja kemikaalilainsäädännössä ja noudattaa voimassaolevia EU:n kemikaalimääräyksiä kuten REACH (1907/2006/EC) ja CLP (1272/2008/ EC). Yhteydenpidolla ja yhteistyöllä on tärkeä rooli koko toimitusketjussa ja Ruukki vaatii alihankkijoiltaan täydellistä REACH -määräysten noudattamista. Ruukki seuraa erityistä huolta aiheuttavien aineiden listaa (SVHC) sekä muita lainsäädännön vaatimuksia, jotta tuotteet täyttävät sekä lain että asiakkaan asettamat vaatimukset. Lisäksi Ruukki seuraa ja noudattaa useita asiakkaiden vaatimuksia sekä suosituksia, joiden tarkoituksena on poistaa käytöstä vaarallisia aineita sisältävät tuotteet rakennussektorilla. Taulukossa 1 on esitetty esimerkki teräsrakenteiden tyypillisestä kemiallisesta sisällöstä sellaisena kuin ne ovat asiakkaalle toimitettaessa (poislukien pakkausmateriaalit). Taulukossa 2 on esitetty teräsrakenteiden pintakäsittelyn keskimääräinen ja enimmäispitoisuus (%) tuotteen kokonaispainosta. Tuotteen koostumus vaihtelee asiakkaan vaatimusten, valittujen materiaalien ja pintakäsittelyn mukaan. Sisältötiedot perustuvat Ruukin Suomen terästehtailla tuotettuun teräkseen. Jos tuotteessa on EU:n kemikaalilainsäädännössä (REACH) rajoitettuja sekä Ruotsin BASTA:n (2014:A2) ja Byggvarubedömningenin (BVB, 2013) sekä Norjan prioriteettilistan rajoittamia aineita, joiden pitoisuus (paino- %) ylittää tai vastaa em. rajoituksia, ne on ilmoitettu taulukossa 1. Ilmoitettujen aineiden osalta on huomioitu lisäksi Ruotsin rakennustuoteselosteiden ohjeet (Föreningen för Byggvarudeklarationer, BVD 3, 2007). Lisätietoa eri terästen koostumuksista löytyy kansallisista ja kansainvälisistä standardeista ja Rautaruukin internet-sivulta osoitteesta Koostumukset perustuvat eurooppalaisten standardien EN , EN , EN , EN , EN vaatimuksiin maksimipitoisuuksista. Kuva 1: Teräsristikot pakattuna autoon valmiina kuljetettavaksi rakennustyömaalle. 3

4 Taulukko 1. Esimerkki tyypillisen teräsrakenteen koostumuksesta Teräs > 96* Pintakäsittely < 3,7* Aineosan nimi Materiaali Pitoisuus (%) tuotteen kokonaispainosta Maksimiosapitoisuus (paino-%) Pitoisuus (paino-%) tuotteen kokonaispainosta CAS-nro Rauta (Fe) 95,8 91, Mangaani (Mn) 1,7 1, Pii (Si) 0,8 0, Hiili (C) 0,22 0, Vaaralausekkeet ja muut aineosatiedot Nikkeli (Ni) 0,5 < 0, R40-43; H351, H317 Koboltti (Co) 0,012 < 0, R42/43-53; H334, H317, H413 Sinkkijauhe** < 0, R ; H400, H411, H413 Sinkkiboraatti*** < 2,5 < 0, , Hitsausaineet < 0,3 Rauta (Fe) 97,5 < 0, Huomautukset * Palosuojatuissa rakenteissa teräksen pitoisuus voi olla pienempi ja pintakäsittelyn suurempi, katso taulukko 3. ** Ilmastorasitusluokissa C3H-C4H vain, kun käytetään sinkkimaalia *** Vain palosuojatuissa rakenteissa R ; H400, H411, H413 Mittaukset on tehty 0.02 mg/g ( %) tarkkuudella. Tämän mittaustarkkuustason alittavia pitoisuuksia ei voida määrittää. Teräksen epäpuhtauksina esiintyvien alkuaineiden kuten zirkonin (Zr), magnesiumin (Mg), koboltin (Co), arseenin (As), kadmiumin (Cd), sinkin (Zn), lyijyn (Pb), antimonin (Sb) ja tinan (Sn) pitoisuudet ovat hyvin pieniä. Mikään tuotteen ainesosista ei ylitä EU:n kemikaalilainsäädännön rajoja eikä BASTA 2014:A2:n, Byggvarubedömningenin (BVB, 2013), Ruotsin rakennustuoteselosteiden (Föreningen för Byggvarudeklarationer, BPD 3, 2007) eikä Norjan prioriteettilistan vaatimuksia. Tuote ei sisällä REACHin mukaisesti rajoitettuja tai kandidaattilistan (SVHC) sisältämiä aineita. Taulukko 2.Teräsrakenteiden pintakäsittelyn keskimääräinen ja enimmäispitoisuus (%) tuotteen kokonaispainosta Ilmastorasitusluokka* Ristikkorakenteet, rakenneputket ja profiilit keskim. pitoisuus (%) Ristikkorakenteet, rakenneputket ja profiilit enimmäispitoisuus (%) WQ-palkki, keskim. pitoisuus (%) WQ-palkki, enimmäispitoisuus (%) C1 0,52 1,03 0,09 0,12 C2 1,04 1,82 0,21 0,28 C3 1,34 3,66 0,22 0,52 C4 1,85 2,91 0,27 0,43 C5L(H), C5M(H)** 0,49 0, Palosuojattu C2 6,67 16,57 0,48 0,96 * EN ISO mukaan ** Tyypillisesti siltarakenteissa 4

5 Tuotanto Tämän ympäristöselosteen mukaisten teräsrakenteiden teräs hankitaan Ruukin Raahen terästehtaalta. Riippuen valmistettavasta teräslaadusta, kierrätysteräksen osuus teräspanoksesta vaihtelee noin % välillä. Vuonna 2012 keskiarvo oli 20 %. Teräksen valmistuksen raaka-aineiden ja energian käyttö on optimoitua. Kun raudantuotannossa käytetään neitseellisten raaka-aineiden sijaan kierrätysterästä, terästuotannon hiilidioksidipäästöt pienenevät vastaavasti. Ruukin tuotannossa käytetään sekä kierrätysmateriaalia Ruukin omista tuotantoprosesseista että kierrätysteräsmarkkinoilta hankittua materiaalia. Prosessiteknisistä syistä kierrätysteräksen sisältö masuunipohjaisessa teräksenvalmistuksessa ei voi ylittää noin 30 prosenttia. Lisäksi kierrätysteräksen määrä teräksen tuotannossa on rajoitettu riippuen sen saatavuudesta. Kun teräs on kerran tuotettu, se voidaan käyttää lukemattomia kertoja uudelleen laadun heikkenemättä. Teräslevyt, putket ja profiilit polttoleikataan tai sahataan vaadittuun pituuteen, hitsataan sen jälkeen yhteen ja teräsraepuhalletaan sekä maalataan. Pintakäsittelyn aikana vapautuu ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) keskimäärin 5 kg tuotettua tonnia kohden. VOC-päästöt tonnia kohden määräytyvät kuitenkin aina rakenteen painon ja valitusta maalausjärjestelmän perusteella. Ruukki pyrkii käyttämään parasta olemassa olevaa tekniikkaa kaikessa tuotannossaan. Rakennustyömaiden jätemäärää pystytään merkittävästi vähentämään teräsrakenteiden esivalmistuksen ansiosta. Rakenteet kiinnitetään muttereilla ja pulteilla tai hitsataan yhteen rakennuspaikalla. Pakkaukset Ruukin teräsrakenteet ovat kaikki yksilöllisiä tuotteita ja niiden kuljetus suunnitellaan aina erikseen. Puutukia, pahvisia kulmasuojia sekä metallihihnoja ja ketjuja käytetään kuormien pakkaamiseen kuljetusta varten. Arat pinnat voidaan kääriä muoviin likaantumisen estämiseksi, muuten runkoja ja rakenteita ei suojata vaan ne puhdistetaan tarvittaessa pesemällä työmaalla kuljetuksen jälkeen. Kaikki pakkausmateriaalit ovat kierrätettäviä. Pakkausmateriaalijäte lajitellaan paikallisten vaatimusten mukaan tuotantopaikassa sekä asiakkaan vaatimusten mukaan rakennustyömailla. Hankinnat ja kuljetukset Ruukin hyvän liiketavan periaatteiden (code of conduct) noudattamista edellytetään kaikkien hankintasopimusten yleisissä määräyksissä ja ehdoissa. Myös eettiset arvot, ympäristöasiat ja energiatehokkuus huomioidaan toimittajia valittaessa. Raaka-aineet kuljetetaan valmistustoimipaikoille pääasiassa maanteitse. Valmiit tuotteet kuljetetaan yhdistellen meritse, maanteitse sekä rautateitse. Ruukin logistiikkayksikkö vastaa suurimmasta osasta Ruukin raaka-aine- ja tuotekuljetuksia. Ruukin logistiikan ympäristöasioita hallitaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän kautta. Ruukin tavoitteena on kasvattaa tavarakuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden sopimuskumppaneiden osuutta logistiikan sopimuksista. Kuljetettua tuotetonnia kohti Ruukin maakuljetuksista 85 prosenttia on energiatehokkuussopimusjärjestelmässä olevien kumppaneiden hoidossa. Energiatehokkuussopimuksen ulkopuolella olevia kuljetusliikkeitä kannustetaan säännöllisesti liittymään sopimukseen. Ruukin kansainvälisillä sopimuskumppaneilla on sertifioidut ympäristönjohtamisjärjestelmät. Logistiikassa pyritään optimoituihin kuljetuksiin ja suuriin hyötykuormiin mahdollisimman tehokkaasti. Kierrätys ja jätteiden käsittely Teräs on täysin kierrätettävä materiaali ja tärkeä rakentamisen raaka-aine. Esivalmistetut rakenteet voidaan käyttää uudelleen. Teräsrakenteista ei synny mitään vaarallisia jätteitä. Esivalmistuksen ansiosta rakennustyömailla ei muodostu lähes lainkaan jätettä. Rakentamisesta, korjaamisesta ja purkamisesta syntyvät jätemateriaalit lajitellaan ja teräsromu palautetaan terästeollisuuteen kierrätysteräksenä. Kierrätysteräksellä on vahva markkina-asema: käytöstä elinkaarensa lopussa poistetusta rakennuksissa käytetystä teräksestä hyödynnetään keskimäärin 95 % uuden materiaalin tuotannossa. Lopputuotteista ei muodostu vaarallisia jätteitä eikä teräs materiaalina ole vahingollista ympäristölle käyttöpaikallaan. Euroopan jäteluokituksen mukainen jätekoodi Ruukin valmistamille terästuotteille niiden käytön päättymisen jälkeen on (rauta ja teräs). Kaikki terästuotteiden pakkausmateriaalit ovat kierrätettäviä. 5

6 Tietoa turvallisesta asentamisesta ja käytöstä Teräsrakenteet ovat esivalmistettuja elementtejä, jotka kiinnitetään pulteilla ja hitsaamalla. Ruukin teräsrakenteet voidaan asentaa nopeasti ja turvallisesti. Nopea asennus ja helppo käytönaikainen kunnossapito pienentävät kuluja ja kuormittavat vähemmän myös ympäristöä. Projektipäällikön ja työmaapäällikön tulee aina arvioida turvallisuusriskit ennen kuin asennus aloitetaan. Paikallisen työmaapäällikön vastuulla on informoida asentajia turvallisista työskentelytavoista ja tarvittavista henkilökohtaisista suojaimista sekä varusteista. Turvallisuus Ruukki vaatii, että asianmukaisia suojavaatteita käytetään Ruukin tuotteita asennettaessa, jotta vältetään terävien teräsosien viillot. Turvakenkien, kypärän, huomiovärillisten työvaatteiden ja suojalasien käyttö on pakollista Ruukin kanssa työskenneltäessä. Käsien suojausta työvaiheeseen soveltuvilla suojakäsineillä suositellaan. Kuulosuojaimia suositellaan käytettäväksi tarvittaessa. Hitsaus ja hiominen vaativat tulenkestävien suojavaatteiden, hengityssuojaimen ja asianmukaisten silmäja kuulosuojainten käyttämistä. Kun hitsataan maalattuja rakenteita, on arvioitava työstä aiheutuva riski muille työntekijöille ja tarvittaessa eristettävä kyseinen alue tämän työvaiheen ajaksi hiukkaspäästöjen vuoksi. Maalattaessa on käytettävä suojavaatteiden lisäksi asianmukaisia hengityssuojaimia ja suojalaseja. Ympäristön turvallisuuden vuoksi kaikki kemikaalit maalit mukaan lukien tulee käsitellä ja varastoida turvallisesti maaperään ja vesistöön aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi. Erityisesti vesistöjen läheisyydessä tehtävä maalaustyö on suojattava ympäristöön joutuvien roiskeiden estämiseksi. Kunnossapito Pinnoite on tarkistettava säännöllisesti ja epäpuhtaudet on puhdistettava. Pinnoite voidaan korjata huoltomaalilla. Käyttöikä ja kunnossapito suunnitellaan standardin ISO ja asiakkaan vaatimusten mukaan. Teräsrungoissa maalipinnoitteen kesto ensimmäiseen huoltomaalaukseen saakka jaetaan ympäristöluokkiin (ilmastorasitusluokkiin) seuraavasti: L lyhyt kesto, 2 5 vuotta M keskipitkä kesto, 5 15 vuotta H pitkä kesto, yli 15 vuotta Teräsrakenteiden käyttöikä on mitoitettu EN-standardien mukaan. Tarkempia tietoja käyttöiän suunnitteluperusteista on löydettävissä muun muassa standardista SFS-EN 1990 ja SFS-EN ISO Siltarakenteissa maalin vähimmäiskestoikä on 25 vuotta. Asianmukaisella, säännöllisellä huollolla rakenteiden oletetaan kestävän käytössä yli 50 vuotta. 6

7 Ympäristöprofiili Raakaaineet (A1) Kuljetus (A2) Tuotanto (A3) Kuljetus (A4) Asentaminen käyttöpaikalla (A5) Käyttövaihe (B1-B7) Purkaminen (C1) Kuljetus (C2) Kierrätys (D) Teräs Hitsauslisäaineet, maalit ym. Teräsrakenteiden valmistus: Esipuhdistus, poraus, leikkaus, hitsaus, maalaus, pakkaus Teräksen kierrätys materiaalina takaisin raakaaineeksi Energia Jätteenkäsittely (C3-C4) Jätteiden hävittäminen Kuva 2. Elinkaarilaskennan järjestelmärajat. Kaaviossa on kuvattu teräsrakenteiden elinkaaren vaiheet. Elinkaarilaskelma ei kata harmaalla pohjalla olevia elinkaaren vaiheita. Ympäristöseloste kattaa tuotteen elinkaaren raaka-aineen hankinnasta tehtaan portille eli tuotevaiheen informaatiomoduulit A1, A2, A3, sekä lopputuotteen kierrätyksen 90 %:n kierrätysasteella eli elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset informaatiomoduulista D ( Kehdosta tehtaan portille optioin ). Tämä tarkoittaa, että laskennassa huomioidaan teräksenvalmistuksessa raaka-aineena käytetyn kierrätysteräksen ympäristökuorma ja hyvitetään tuotteen kierrätys sen käyttöiän lopussa (end-of-life). Ympäristöselosteen elinkaarilaskelma ei kata rakentamisvaiheen (A4 A5), käyttövaiheen (B1 B5; B6 B7) eikä purkuvaiheen (C1 C4) tietoja. Kierrätyksen vaikutus on laskettu maailman terästuottajien järjestön (World Steel Association) elinkaarimallin perusteella niin, että kompensaatio on erotus teräsaihion ensisijaisen eli malmipohjaisen tuotannon ja toissijaisen eli kierrätysteräspohjaisen tuotannon välillä. Yhden teräskilon tuottamiseen sekundäärituotannossa tarvitaan 1,092 kg kierrätettyä terästä. Ruukki käyttää teräksen tuotannossa keskimäärin 20 % kierrätysterästä, mutta koska Ruukin käyttämä kierrätysteräs ja sen kuormat ja hyödyt huomioidaan Worldsteelin elinkaarimallin mukaisesti moduulissa D, kaksoislaskennan välttämiseksi niitä ei raportoida standardin EN mukaisena sekundäärimateriaalien käyttönä erikseen. Ruukin tuotannossa muodostuvien sivutuotteiden elinkaaren aikaiset hyödyt on kohdennettu Worldsteelin elinkaarimallin mukaisesti teräksen tuotannolle, hyödyt näkyvät Raaka-aineiden hankinnan (A1) elinkaaritiedoissa. Sivutuotteiden kohdentamisen ympäristövaikutuksia laskennallisesti pienentävä vaikutus kuumavalssatun teräksen tuotannossa on 5,0 10,0 %, keskimäärin 8,0%. Seuraavissa taulukoissa on esitetty teräsrakenteiden elinkaarianalyysin perustuvat ympäristöindikaattorit. Kaikki arvot koskevat 1 kg teräsrakenteita. 7

8 Taulukko 3. Kuumavalssatusta levystä ja kelasta valmistettujen, hitsattujen ja pintakäsiteltyjen profiilien, ristikkorakenteiden ja palkkien ympäristöprofiili. Ympäristövaikutuksia kuvaavat indikaattorit Indikaattorit Yksikkö Tuotevaihe Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset A1 Raakaaineiden hankinta A2 Kuljetus A3 Valmistus Tuotevaihe yhteensä GWP (kasvihuonekaasupäästöt) kg CO2 ekviv ODP ((Yläilmakehän otsonia tuhoavien aineiden päästöt) AP (Maaperää ja vesistöjä happamoittavat päästöt) EP (Rehevöittymistä aiheuttavat päästöt) POCP (Valokemiallista otsoni alailmakehästä muodostavien aineiden päästöt) ADP-elementit (Uusiutumattomien mineraalivirtojen ehtyminen) ADP-fossiiliset polttoaineet (Uusiutumattomien energiavarojen ehtyminen) D Uudelleenkäyttö, kierrätys ja hyödyntäminen kg CFC11 ekviv. 9.73x x x x x10-08 kg SO2 ekviv. 4.58x x x x x10-02 kg (PO 4 ) -3 ekviv. kg eteeni ekviv. 5.00x x x x x x x x x10-04 kg SB ekviv. 1.26x x x x x10-05 Luonnovarojen käyttöä kuvaavat indikaattorit Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö Prosessienergiana käytetty uusiutumaton primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman energian kokonaiskäyttö Kierrätysmateriaalien käyttö kg Uusiutuvien kierrätyspolttoaineiden käyttö Uusiutumattomien kierrätyspolttoaineiden käyttö Veden kokonaiskäyttö m Muut ympäristöindikaattorit - jätekategoriat Vaarallinen jäte kg 5.37x x x x10-03 Kaatopaikkajäte kg 4.12x x x x10-02 Radioaktiivinen jäte kg 2.97x x x x10-04 Muut ympäristöindikaattorit tuote-, materiaali- ja energiavirrat Komponentit uudelleenkäyttöön kg - Jäte materiaalikierrätykseen kg - Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg - Yhteensä Viety energia MJ per energiamuoto

9 Taulukko 4. Kylmämuovatuista rakenneputkista ja profiileista valmistettujen, hitsattujen ja pintakäsiteltyjen ristikkorakenteiden ja palkkien ympäristöprofiili Ympäristövaikutuksia kuvaavat indikaattorit Indikaattorit Yksikkö Tuotevaihe Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset A1 Raakaaineiden hankinta A2 Kuljetus A3 Valmistus Tuotevaihe yhteensä GWP (kasvihuonekaasupäästöt kg CO2 ekviv ODP ((Yläilmakehän otsonia tuhoavien aineiden päästöt) AP (Maaperää ja vesistöjä happamoittavat päästöt) EP (Rehevöittymistä aiheuttavat päästöt) POCP (Valokemiallista otsoni alailmakehästä muodostavien aineiden päästöt) ADP-elementit (Uusiutumattomien mineraalivirtojen ehtyminen) ADP-fossiiliset polttoaineet (Uusiutumattomien energiavarojen ehtyminen) kg CFC11 ekviv. D Uudelleenkäyttö, kierrätys ja hyödyntäminen 1.08x x x x x10-08 kg SO2 ekviv. 5.04x x x x x10-03 kg (PO 4 ) -3 ekviv. kg eteeni ekviv. 5.17x x x x x x x x x x10-04 kg SB ekviv. 1.31x x x x x10-05 Luonnovarojen käyttöä kuvaavat indikaattorit Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö Prosessienergiana käytetty uusiutumaton primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman energian kokonaiskäyttö Kierrätysmateriaalien käyttö kg Uusiutuvien kierrätyspolttoaineiden käyttö Uusiutumattomien kierrätyspolttoaineiden käyttö Veden kokonaiskäyttö m Muut ympäristöindikaattorit - jätekategoriat Vaarallinen jäte kg x Kaatopaikkajäte kg 3.51x x x Radioaktiivinen jäte kg 3.70x x x x10-04 Muut ympäristöindikaattorit tuote-, materiaali- ja energiavirrat Komponentit uudelleenkäyttöön kg - Jäte materiaalikierrätykseen kg - Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg - Yhteensä Viety energia MJ per energiamuoto

10 CFI.001FI/ /AN Ympäristöseloste antaa tietoa Ruukin tuotteiden ympäristövaikutuksista. Seloste perustuu standardien EN A1:2014, ISO 14025:2010 ja ISO 14040:2006 vaatimuksiin. Ympäristöseloste sisältää tietoa tuotteiden raaka-aineista, energiankulutuksesta, tuotannon aikana syntyvistä päästöistä sekä tuotteen kierrätyksestä. Ruukki Construction palvelee rakennusalan asiakkaita. Toimitamme asiakkaittemme liiketoimintaa edistäviä tuotteita ja palveluja aina suunnittelusta asennukseen. Ruukin yritysvastuu määritellään Ruukin strategiassa, arvoissa, hyvän liiketavan periaatteissa, politiikoissa sekä johtamisjärjestelmässä. Ruukin tuotantolaitokset toimivat sertifioitujen ISO ympäristöjärjestelmän ja ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Ruukki pyrkii jatkuvaan kehitykseen ja energiatehokkuuteen kaikissa toiminnoissaan ja asiakasratkaisuissaan. Ruukki Construction on SSAB:n divisioona, tuotemerkkejämme ovat Ruukki ja Plannja. Uusimmat, päivitetyt tiedot Ruukin tuotteista ja palveluista, tuotteiden turvallisesta käytöstä sekä ympäristö- ja sosiaalisesta vastuusta löytyvät Ruukin internet-sivuilta osoitteesta Ruukki Construction Oy, Suolakivenkatu 1, Helsinki, , Copyright 2014 Ruukki Construction. Kaikki oikeudet pidätetään.