Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/

Transkriptio

1 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Aika Paikka klo 17:00-20:20 Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Liisa Kilpi ja Janne Hölsä. 49 Lausunto Aluehallintovirastolle kunnan venesataman laajentamiseen ja vesialueen ruoppaamiseen 50 Teknisen toimen järjestelyt Saimaan talous ja tieto Oy:n osakassopimuksen tarkistaminen Tilintarkastuspöytäkirja Talousarvion toteuma Lyhytaikaisen lainan myöntäminen Saimaan Kuitu Oy:lle Pitkäaikaisen lainan myöntäminen Saimaan Kuitu Oy:lle Savitaipaleen kunnan apporttisijoitus Saimaan Kuitu Oy:n pääomaan EU-maaseutuhankerahaston kunnan maksuosuus Valokuituhankkeeseen tarvittava lisämääräraha ja talousarviomuutokset Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 60 Aloite kiintiöpakolaisten ottamisesta Savitaipaleen kuntaan Sopimus pakolaisten kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä kunnan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen välillä 62 Tiedoksi merkittävät käsiteltiin kokouksessa ensimmäisenä asiana. Sivu

2 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Jäsenet Vuorinen Jukka puheenjohtaja Hölsä Janne varapuheenjohtaja Hölsä Maiju 2. varapuheenjohtaja Käyhty Matti jäsen Rasila Kirsi jäsen Valassaari Satu jäsen Kilpi Liisa varajäsen Muut Kylliäinen Kyösti kunnanvaltuuston pj. Kylliäinen Juhani kunnanvaltuuston 1. varapj. Kotirinta Kari kunnanvaltuuston 2. varapj. Allekirjoitukset Iso-Mustajärvi Tapio Myllyharju Virpi kunnanjohtaja/esittelijä hallintojohtaja/pöytäkirj anpitäjä Mäkelä Johanna tilintarkastaja läsnä :n 52 ajan klo Käsitellyt asiat Jukka Vuorinen Maiju Hölsä Virpi Myllyharju puheenjohtaja puh.joht pöytäkirjanpitäjä :t Pöytäkirjan tarkastus Savitaipaleella Liisa Kilpi Janne Hölsä Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnanviraston hallintotoimistossa klo 9-15 arkistosihteeri Saara Muhonen

3 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Lausunto Aluehallintovirastolle kunnan venesataman laajentamiseen ja vesialueen ruoppaamiseen 1065/10/2016 Khall Valmistelija: Vesa Roiko-Jokela, , Etelä-Suomen Aluehallintovirasto pyytää kunnalta lausuntoa otsikossa mainitusta hakemuksesta. Venesatamahanke on kunnan investointiohjelman kärkihankkeita ja tukee kunnan strategista tavoitetta tulla Suomessa yhdeksi johtavista liikunta-, hyvinvointi- ja matkailukunnista pienten kuntien joukossa. Jotta tavoite saavutetaan, on venesataman laajentamisella ja vesialueen ruoppaamisella, että muilla kunnan vetovoimaisuutta lisäävillä toimenpiteillä on hyvin suuri merkitys. Satamahanke on kunnan kehittämisessä pitkään harkittu ja valmisteltu hanke ja asiasta on keskusteltu myös vesialueen omistajan Ala-Kuolimon osakaskunnan kanssa ja hekin pitävät tätä tärkeänä ja hyvänä. Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Savitaipaleen kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, että Savitaipaleen kunta näkee venesataman laajennuksen ja ruoppaushankkeen tärkeänä kunnan kokonaiskehittämiseen kuuluvana hankkeena johon haetaan myös EU:n maaseuturahoituksesta jaettavaa avustusta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 45 AVI Lausuntopyyntö

4 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Teknisen toimen järjestelyt 1057/00/2016 Tekla Valmistelija: Vesa Roiko-Jokela, , Teknisen toimen järjestelyt alkaen ehdolla, että nykyinen kiinteistöpäällikkö Erik Forstén siirtyy uusiin työhaasteisiin. Nykyinen rakennustarkastaja Jaakko Nopanen siirretään teknisen toimen sisäisenä siirtona nykyisillä ehdoilla uudeksi kiinteistöpäälliköksi toistaiseksi. Jaakko Nopanen on antanut suostumuksensa siirtoon. Viranhaltijaorganisaatiossa tapahtuvien muutosten vuoksi on tullut ajankohtaiseksi järjestää rakennusvalvontatoiminta uudella tavalla. Lemin ja Savitaipaleen kunnat ovat keskustelleet rakennusvalvonnan yhdistämisestä. Lemin kunta palkkasi keväällä 2015 rakennustarkastaja Arto Sipilän 50 % rakennustarkastajan virkaan ja tarkoituksena oli, että Savitaipaleen kunnan rakennustarkastajan eläköityessä toinen 50 % täytetään Savitaipaleelta. Nyt Savitaipaleen kiinteistöpäällikön siirtyessä uusiin työtehtäviin ja kun nykyinen rakennustarkastaja Jaakko Nopanen siirtyy toistaiseksi kiinteistöpäälliköksi, on tarkoituksenmukaisimmaksi vaihtoehdoksi noussut ostaa Lemin kunnalta rakennustarkastajan viranhaltijan työpanoksesta puolet Savitaipaleen kunnalle heti alkaen. MRL 21 :ssä sanotaan, että kunta voi myös antaa rakennusvalvontatehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Lemin kunta on ilmoittanut olevansa valmis myymään rakennustarkastajan työpanosta Savitaipaleen kunnallle. Ostopalvelun hinta tulee noudattamaan toteutuneita kustannuksia käytön mukaan ja on voittoa tavoittelematonta. Ehdotus: Esittelijä: Vesa Roiko-Jokela, , vesa.roiko-jokela@savitaipale.fi Tekninen lautakunta hyväksyy esitetyt teknisen toimen järjestelyt ja esittää edelleen kunnanhallitukselle, että se hyväksyy Lemin teknisen lautakunnan valmisteleman esityksen rakennustarkastajan 50 % työpanoksen myymisestä Savitaipaleen kunnalle ja hyväksyy Arto Sipilän toimimisen myös Savitaipaleen kunnan rakennustarkastajana. Päätös on ehdollinen ja raukeaa, mikäli nykyisen kiinteistöpäällikön siirtyminen toiseen työtehtävään peruuntuu. Edelleen tekninen lautakunta velvoittaa teknisen toimen osastopäällikön valmistelemaan ja sopimaan teknisen toimen järjestelyjen yksityiskohdat ja sijaistamiset.

5 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Khall Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Teknisen lautakunnan ehdotus hyväksytään. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Saimaan talous ja tieto Oy:n osakassopimuksen tarkistaminen 1067/02/2016 Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan yhteistoimintasopimuksen, missä sovittiin Kymi-ICT:n fuusioimisen valmistelusta Saimaan talous ja tieto osakeyhtiöön ja osakassopimuksen ym. tarkistamisesta mm. Imatran kaupungin Eksote-integraation johdosta. Kymi-ICT:n yhdistymisneuvottelut Saita Oy:n kanssa päättyivät tuloksettomina. Kotka ei ollut valmis kehittämään omaa palvelurakennettaan Saita Oy:n tasolle, vaan päätyi pitäytymään nykymuotoisessa toiminnassaan. Vaikka Kotka-yhteistyö ei edennyt, on paikallaan päivittää alkuperäinen osakassopimus perustajajäsenten eli Lappeenrannan kaupungin ja Eksoten sekä muiden osakkeenomistajien välillä. Yhtiöjärjestys on ajantasainen. Edellä olevan perusteella on valmisteltu uusi osakassopimus, jossa todetaan yhtiön sidosyksikkö- ja in house -status ja määritellään sen mukaisesti osakkeenomistajien määräysvalta eli kaikkien osakkeenomistajien mahdollisuus käyttää päätösvaltaa yhtiön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Määräystä hallituksen kokoonpanosta on tarkennettu tästä syystä. Valmisteltu osakassopimusehdotus liitteenä. Osakassopimusta on käsitelty Lappeenranta-Imatra kaupunkiseutu työvaliokunnassa ja päätetty lähettää se Saita Oy:n osakkeenomistajille käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus hyväksyy liitteen mukaisen Saita Oy:n osakassopimuksen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 46 Osakassopimus

7 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Tilintarkastuspöytäkirja 1020/00/2016 Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , Tilintarkastaja esittää vuotta 2015 koskeneen tilintarkastuksen perusteella kunnanhallitukselle tiedoksi ja toimenpiteitä varten esityslistan oheismateriaalina olevan tilintarkastuspöytäkirjan. Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus merkitsee pöytäkirjan tiedokseen ja päättää tarvittavista toimenpiteistä. Päätös: Kunnanhallitus yksimielisesti merkitsi pöytäkirjan tiedokseen ja hyväksyi sen edellyttämät toimenpiteet. BDO:n tilintarkastaja Johanna Mäkelä oli läsnä kokouksessa 52 esittelyn ajan, mutta poistui ennen päätöksentekoa. Liitteet 47 Tilintarkastuspöytäkirja

8 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Talousarvion toteuma /02/2015 Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , Toteut SAVITAIPALE Talousarvio Toteuma. Talousarvio Toteuma Toteut % 2015 % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT , ,0 TOIMINTAKULUT , ,2 TOIMINTAKATE , ,0 VEROT Kunnan tulovero , ,1 Kiinteistövero , ,1 Yhteisövero , ,9 Verotulot yhteensä , ,1 VALTIONSUUDET Valtionosuudet , ,9 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,2 Muut rahoitustuotot , Korkokulut , ,0 Muut rahoituskulut -27 VUOSIKATE Suunn.muk. poistot , ,0 TILIK.TULOS (alijäämä -) (ylijäämä +) , INVESTOINNIT TULOT , ,0 MENOT , ,1 NETTO , ,1

9 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Talousarvio 2016 Toteuma Toteut. % Talousarvio 2015 Toteuma Toteut. % OSASTOITTAIN HALLINTO-OSASTO Toimintatuotot , ,1 Toimintakulut , ,2 Toimintakate , ,0 SIVISTYSOSASTO Toimintatuotot , ,4 Toimintakulut , ,6 Toimintakate , ,5 PERUSTURVA Toimintatuotot , ,8 Toimintakulut , ,1 Toimintakate , ,7 TEKNINEN OSASTO Toimintatuotot , ,8 Toimintakulut , ,0 Toimintakate , ,6 Taulukossa on mukana myös sisäiset tulot ja menot. Tasaisella kulutuksella vertailu-% on 25. Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen talousarvion toteutumisen Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Lyhytaikaisen lainan myöntäminen Saimaan Kuitu Oy:lle 1069/02/2016 Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , Savitaipaleen kunta on päättänyt toteuttaa koko kunnan kattavan valokaapeliverkon rakentamisen Savitaipaleen alueelle. Kunnanhallituksen päätös valokuituverkon suunnittelusta, khall ja valtuustopäätös valokuituverkon rahoituksesta, Kvalt Saimaan Kuitu Oy on ehdottanut, että kunta myöntää Saimaan Kuitu Oy:lle (kahdeksansansadan tuhannen) euron lyhytaikaisen lainan. Lainan korko on euribor 12 kk % + pankin marginaali 0,85 %. Toimitusmaksu on 0 euroa ja laina maksetaan pois mennessä. Korko määräyy Saimaan Kuidun toteuttaman lainan kilpailutuksen perusteella. Lainaa tarvitaan valokuituverkon laskujen maksamista varten, koska arvonlisäveron palautukset ja EU:n maaseuturahaston tukimaksut maksetaan Saimaan Kuidulle 2-3 kuukauden viiveellä. Saimaan Kuitu Oy on Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien yhdessä omistama yhtiö. Kuntalain (410/2015) 129 :n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kunnan kassavaranto on hyvä, kassan riittävyys 50 pv, (tilinpäätös 2015) Lainanannosta huolimatta kunta kykenee vastaamaan laissa säädetyistä tehtävistä sekä kunnan kassavaranto säilyy edelleen hyvänä. Esityslistan oheismateriaalina on Saimaan Kuitu Oy:n pöytäkirjanote Valmistelun aikana on käyty keskusteluja tilintarkastajan, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnan edustajien kanssa kuntalain 129 tulkinnoista sekä selvityksistä kuntien lainoituksen ja takausten antamisesta kuntien omistamalle Saimaan Kuitu Oy:n valokuituverkon rakennushankkeisiin ja toimintaan. Keskeistä kunnan toiminnan kannalta on se, että valokuituverkon rakentamisalueilla ei ole riittäviä varmoja tietoliikenneyhteyksiä ja kaupalliset toimijat eivät niitä tule markkinaperusteisesti toteuttamaan. Kunnan kannalta kyseessä on peruspalvelujen saatavuuteen ja varmistamiseen liittyvän infrastruktuurin rakentamien ja kansalaisten palvelujen saannin turvaaminen (kuntalaki 1, 7 ). Toimivien yhteyksien rakentaminen on merkittävää palvelujen kehittämisen ja saatavuuden turvaamiseksi koko kunnan alueella.

11 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Lainan ja takausten myöntämisen periaatteita on kuntalain 129 :n perusteella tarpeen tarkastella yksityiskohtaisesti. Samalla molempien kuntien on huomioitava omassa päätöksenteossaan riittävästi kuntalain säännökset ja otettava kantaa keskeisiin kysymyksiin. Kuntalain 129 :n 3 momentin mukaan kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden myös, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen taikka liittyy yhteisön täyttämään palveluvelvoitteeseen. Kuntalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 368/2014 vp) 129 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tällaisia tilanteita on esimerkiksi laajakaistarakentamisessa, jota koskee komission päätös C(2012) 6182 final. Kuntalain mukaan kunnan on arvioitava päätöksenteossaan seuraavia näkökohtia: - lainan tai takauksen vaikutus kunnan kykyyn vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä - arvio taloudellisesta riskistä - arvio vakuuksista - arvio yrityksen toiminnasta markkinoilla ja markkinoiden toimivuudesta po. toiminnassa Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Kyseessä on EU:n valtiontukisääntelyä koskevat linjaukset. Tämän lisäksi on otettava huomioon valtiontukisäännökset eli a) lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa b) takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti c) takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisten tai muun rahoitussitoumuksen määrästä d) takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta Näitä seikkoja ja yhtiön toimintaan liittyviä tulkintoja on tarkemmin selvitetty kuntien Inspiralta tilaamassa raportissa. Seuraavassa arvioidaan em. kuntalain mukaisia kysymyksiä. Lainan tai takauksen vaikutus kunnan kykyyn vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä Savitaipaleen kunnan lyhytaikainen laina Saimaan Kuitu Oy:lle ei vaaranna kunnan kykyä selviytyä sille säädetyistä tehtävistä. Kyseessä on euron lyhytaikainen laina, jolla rahoitetaan valokuituverkon laskujen maksua, koska arvonlisäveron palautukset ja EU:n maaseuturahaston tukimaksut maksetaan Saimaan Kuidulle 2-3 kuukauden viiveellä. Arvio taloudellisesta riskistä Takaukseen ei sisälly oleellisia riskejä, mikäli maaseuturahaoston tahoituspäätös toteutuu heatun mukaisena.

12 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Arvio vakuuksista Takaukselle ei tarvita erityisiä vakuuksia. Arvio yrityksen toiminnasta markkinoilla ja markkinoiden toimivuudesta po. toiminnassa Yhtiö on järjestänyt julkisen kuulemisen valokuituverkkorakentamiseen liittyen. Kuulemisen perusteella ei ole olemassa muita toimijoita rakentamassa valokuituverkkoja kyseisille kunnan alueille. Takauksen hinta Koska kyseessä on kunnan alueella tapahtuva perusinfrastruktuuriin kuuluva rakentamishanke, jota ELY rahoittaa ja joka kuuluu kunnan omaan toimialaan sekä tehtäväkseen ottamaan tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen, takausmäärää ja sille asetettavaa hintaa on tarkasteltava tätä taustaa vasten. Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunta myöntää Saimaan Kuitu Oy:lle (kahdeksansansadan tuhannen) euron lyhytaikaisen lainan. Saimaan Kuitu Oy:n ehdottama lainan korko on euribor 12 kk % + pankin marginaali 0,85 %. Toimitusmaksu on 0 euroa ja laina maksetaan pois mennessä. Kunnanhallitus keskustelee lainaehdoista tarkemmin kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jukka Vuorinen, Kyösti Kylliäinen ja Kari Kotirinta (yhteisöjäävejä) poistuivat kokouksesta asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi tämän pykälän ajan Maiju Hölsä.

13 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Pitkäaikaisen lainan myöntäminen Saimaan Kuitu Oy:lle 1070/02/2016 Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , Savitaipaleen kunta on päättänyt toteuttaa koko kunnan kattavan valokaapeliverkon rakentamisen Savitaipaleen alueelle. Kunnanhallituksen päätös valokuituverkon suunnittelusta, khall ja valtuusto päätös valokuituverkon rahoituksesta, Kvalt Saimaan Kuitu Oy on ehdottanut, että kunta myöntää Saimaan Kuitu Oy:lle (neljänsadan kuudenkymmenen tuhannen) euron pitkäaikaisen 10 vuoden lainan. Lainan korko on euribor 12 kk % + pankin marginaali 0,85 %. Toimitusmaksu on 0 euroa ja laina lyhennetään kuukausittain korkojen kanssa. Korko määräytyy Saimaan Kuidun toteuttaman lainan kilpailutuksen perusteella. Lainan tarkoituksena on rahoittaa yhtiön käyttöpääomaa. Osa valokuituverkon liittyjistä maksaa euron liittymämaksun 20 euron kuukausierinä kymmenen vuoden aikana. Rahoituksesta tehdään jokaisen asiakkaan kanssa kymmenen vuoden mittainen velkakirja. Velkakirjassa on otettu huomioon korkokannan mahdolliset muutokset. Rahoituserät laskutetaan liittymäasiakkailta internetkuukausimaksun yhteydessä ja rahoituserät tilitetään kahden kuukauden jaksoissa Saimaan Kuidulle. Kuntalain (410/2015) 129 :n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa Saimaan Kuitu Oy on Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien yhdessä omistama yhtiö. Kunnan kassavaranto on hyvä, kassan riittävyys 50 pv, (tilinpäätös 2015) Lainanannosta huolimatta kunta kykenee vastaamaan laissa säädetyistä tehtävistä sekä kunnan kassavaranto säilyy edelleen hyvänä. Esityslistan oheismateriaalina on Saimaan Kuitu Oy:n pöytäkirjanote Valmistelun aikana on käyty keskusteluja tilintarkastajan, Savitaipaleen ja

14 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Taipalsaaren kunnan edustajien kanssa kuntalain 129 tulkinnoista sekä selvityksistä kuntien lainoituksen ja takausten antamisesta kuntien omistamalle Saimaan Kuitu Oy:n valokuituverkon rakennushankkeisiin ja toimintaan. Keskeistä kunnan toiminnan kannalta on se, että valokuituverkon rakentamisalueilla ei ole riittäviä varmoja tietoliikenneyhteyksiä ja kaupalliset toimijat eivät niitä tule markkinaperusteisesti toteuttamaan. Kunnan kannalta kyseessä on peruspalvelujen saatavuuteen ja varmistamiseen liittyvän infrastruktuurin rakentamien ja kansalaisten palvelujen saannin turvaaminen (kuntalaki 1, 7 ). Toimivien yhteyksien rakentaminen on merkittävää palvelujen kehittämisen ja saatavuuden turvaamiseksi koko kunnan alueella. Lainan ja takausten myöntämisen periaatteita on kuntalain 129 :n perusteella tarpeen tarkastella yksityiskohtaisesti. Samalla molempien kuntien on huomioitava omassa päätöksenteossaan riittävästi kuntalain säännökset ja otettava kantaa keskeisiin kysymyksiin. Kuntalain 129 :n 3 momentin mukaan kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden myös, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen taikka liittyy yhteisön täyttämään palveluvelvoitteeseen. Kuntalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 368/2014 vp) 129 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tällaisia tilanteita on esimerkiksi laajakaistarakentamisessa, jota koskee komission päätös C(2012) 6182 final. Kuntalain mukaan kunnan on arvioitava päätöksenteossaan seuraavia näkökohtia: - lainan tai takauksen vaikutus kunnan kykyyn vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä - arvio taloudellisesta riskistä - arvio vakuuksista - arvio yrityksen toiminnasta markkinoilla ja markkinoiden toimivuudesta po. toiminnassa Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Kyseessä on EU:n valtiontukisääntelyä koskevat linjaukset. Tämän lisäksi on otettava huomioon valtiontukisäännökset eli a) lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa b) takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti c) takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisten tai muun rahoitussitoumuksen määrästä d) takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Näitä seikkoja ja yhtiön toimintaan liittyviä tulkintoja on tarkemmin selvitetty kuntien Inspiralta tilaamassa raportissa. Seuraavassa arvioidaan em. kuntalain mukaisia kysymyksiä.

15 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Lainan tai takauksen vaikutus kunnan kykyyn vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä Savitaipaleen kunnan pitkäaikainen laina Saimaan Kuitu Oy:lle ei vaaranna kunnan kykyä selviytyä sille säädetyistä tehtävistä. Annettavan euron lainan käyttötarkoitus on rahoittaa yhtiön käyttöpääomaa. Lainalla rahoitetaan valokuituverkon asiakkaiden pitkäaikaisiin sopimuksiin liittyviä kustannuksia, jotka katetaan 10 vuoden aikana perustuen asiakkaiden kanssa tehtyihin velkakirjoihin, rahoituserä laskutetaan liittymäasiakkailta internet-kuukausimaksun yhteydessä ja tuloutetaan Saimaan kuidulle kahden kuukauden jaksoissa. Tällä tulovirralla Saimaan Kuitu Oy kattaa tähän lainanhoitoon liittyvät lyhennykset ja korkokustannukset. Arvio taloudellisesta riskistä Taloudellisena riskinä järjestelyssä voidaan nähdä lähinnä asiakkaiden maksukäyttäytyminen ja siitä aiheutuvat kulut yhtiölle. Kyseessä on runsaslukuinen määrä asiakkaita, joten yksittäisten asiakkaiden mahdolliset maksuongelmat eivät ole Saimaan Kuidullekaan kohtuuton rasite. Lisäksi ne ovat perintäkelpoisia sopimukseen perustuen. Yhtiön on seurattava riittävästi maksuposteja ja reagoitava maksuhäiriöihin nopeasti, ettei tule merkittäviä kertymiä saataviin. Vastuu ja seuranta on yrityksellä ja se raportoi edelleen kunnalle lyhennysten kehittymisestä ja tilanteesta sovitun raportointikäytännön mukaisesti. Arvio vakuuksista Vakuutena ovat toisaalta asiakkaisen velkasitoumukset ja myös yhtiön varallisuus. Arvio yrityksen toiminnasta markkinoilla ja markkinoiden toimivuudesta po. toiminnassa Yhtiö on järjestänyt julkisen kuulemisen valokuituverkkorakentamiseen liittyen. Kuulemisen perusteella ei ole olemassa muita toimijoita rakentamassa valokuituverkkoja kyseisille kunnan alueille. Takauksen hinta Inspiran selvityksen mukaan markkinaehtoisen vertailukohdan puuttuessa Euroopan Unionin komissio on antanut ohjeistuksen vaadittavan markkinaehtoisen takausprovision määrittämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut esitteen, jonka mukaan takausprovisio on 3,8 %. Finnvera myöntää takauksia alkaville yrityksille (vain velkakirjaluotot, enintään kolme (3) vuotta rekisterissä olleille yrityksille, pois lukien liiketoimintakaupat sekä kiinteistöhankkeet), jolloin takaus on 80 % (tai kuitenkin enintään e). Alkutakauksesta peritään takausprovisiota 2,5 %. Finnvera-takaus sopii pankin, rahoitusyhtiön tai vakuutusyhtiön antamien lainojen tai pankkitakausten vakuudeksi esimerkiksi seuraavissa rahoitusmuodoissa: velkakirjaluotto, luotollinen tili, luottolimiitti, pankkitakaus (toimitusvakuus, muu vastuusitoumus), pankkitakauslimiitti (toimitusvakuus) ja factoringrahoitus. Rahoittaja ja Finnvera jakavat rahoitukseen liittyvää riskiä. Finnvera -takaus on yleensä 50 % luoton tai muun rahoitussitoumuksen määrästä ja siitä perittävä takausprovisio harkitaan aina tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti provisio vaihtelee kuitenkin 2 ja 5 %:n välillä.

16 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunta myöntää Saimaan Kuitu Oy:lle (neljänsadan kuudenkymmenen tuhannen) euron pitkäaikaisen 10 vuoden lainan. Saimaan Kuitu Oy:n ehdottama lainan korko on euribor 12 kk % + pankin marginaali 0,85 %. Toimitusmaksu on 0 euroa ja laina lyhennetään kuukausittain korkojen kanssa. Kunnanhallitus keskustelee lainaehdoista tarkemmin kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jukka Vuorinen, Kyösti Kylliäinen ja Kari Kotirinta (yhteisöjäävejä) poistuivat kokouksesta asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi tämän pykälän ajan Maiju Hölsä.

17 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Savitaipaleen kunnan apporttisijoitus Saimaan Kuitu Oy:n pääomaan 1076/02/2016 Khall ValmistelijaValmistelija: kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi, puh , Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat ovat valmistelleet kuntien alueilla vuonna 2015 rakennettujen valokuituverkkojen siirtämistä apporttisijoituksena kuntien yhteisesti omistamaan valokuituverkkoyhtiöön. Kuntien alueella on toteutettu suunnitelmiin perustuen erillisinä hankkeina runkoverkkoinvestointeja ja rakennettu keskukset. Kirjanpidollisesti investointeja on seurattu kuntatasolla ja ne voidaan kohdentaa toteutuneiden hankkeiden mukaisina. Kyseiset omaisuudet sijoitetaan yhtiöön pääomasijoituksena vapaan pääoman rahastoon. BDO:n asiantuntija on laatinut esityslistan oheismateriaalina olevat apporttisopimukset ja luovutus toteutetaan kauppana, jolloin molempien kuntien osuus on sama eli euroa. Omaisuuden luovutushetki on Omaisuuden luovutuksesta ei tule suoritettavaksi arvonlisäveroa eikä varallisuusveroa. Liitteet lisätään luovutussopimukseen sen jälkeen, kun valtuuston päätös on lainvoimainen. Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi oheismateriaalina olevan luovutussopimuksen, ja että Savitaipaleen kunta luovuttaa rakennetun valokuituverkon euron apporttina Saimaan Kuitu Oy:lle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jukka Vuorinen, Kyösti Kylliäinen ja Kari Kotirinta (yhteisöjäävejä) poistuivat kokouksesta asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi tämän pykälän ajan Maiju Hölsä.

18 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus EU-maaseutuhankerahaston kunnan maksuosuus 1074/02/2016 Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , Keväällä huhtikuussa 2015 Savitaipaleen kunnanvaltuusto varasi Savitaipaleen kunnan valokuituverkkohankkeisiin 2,5 miljoonaa euroa. Tämän päätöksen taustaselvityksissä arvioitiin ensimmäisen vaiheen EU maaseuturahaston hankehakemuksen olevan 2 miljoonaa euroa. Elokuussa 2015 perustettiin Saimaan Kuitu Oy Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien toimesta. Saimaan Kuitu Oy jätti ensimmäisen EU:n maaseuturahaston tukihakemuksen , jonka kustannusarvio oli 2 miljoonaa euroa. Lokakuussa 2015 Kaakkois-Suomen Ely-keskus kutsui neuvotteluun, jossa se ilmoitti, että se voi rahoittaa Heituinlahden valokuituverkkohanketta eurolla ja tämä summa voi olla maksimissaan 60 % kokonaisbudjetista. Savitaipaleen kunnan osuus pitää olla 10 % kokonaishankebudjetista eli euroa. Yksityistä rahaa liittyjiltä on saatava liittymämaksun kautta 30 % eli euroa. Kokonaisbudjetti pitää olla maksimissaan euroa. Saimaan Kuitu on aloittanut keväällä 2016 valokuituverkon rakentamisen. ELY-keskus on tekemässä nyt lopullista hankerahoituspäätöstä aivan lähiaikoina. Koska ELY -keskuksen tukirahojen maksatukset tulevat Saimaan Kuidun tilille 2-4 kuukauden viiveellä, niin Saimaan Kuitu tarvitsee Savitaipaleen kunnan 10 % hankerahoitusosuuden, jotta valokuituverkkotöitä voidaan jatkaa ja maksaa tilatut tavarat. Savitaipaleen 10 % hankerahoituksen osa euroa ei liity Saimaan Kuidun lainoihin, vaan se on osa ELY-keskuksen vaatimaa hankerahoitus kokonaisuutta, jossa julkisen tuen osuus voi olla maksimissaan 70 % koko hankkeen investointikuluista. Ely:n ohjeistuksen mukaisesti yksittäisten hankkeiden tulee olla pienempiä kuin 2 milj.euroa. Tällä tavoin valokuituhanketta viedään eteenpäin tukikelpoisilta osiltaan pienemmissä vaiheissa kuin ensimmäisen hakemuksen mukaisesti aiottiin. Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus päättää hyväksyä 10 % osuuden maksamisen Saimaan Kuitu Oy:lle valokuituverkon EU:n maaseuturahaston hankkeesta, tukipäätöksen budjetti tulee olemaan euroa, Savitaipaleen kunnan 10 % osuus on euroa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Jukka Vuorinen, Kyösti Kylliäinen ja Kari Kotirinta (yhteisöjäävejä) poistuivat kokouksesta asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi tämän pykälän ajan Maiju Hölsä.

20 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Valokuituhankkeeseen tarvittava lisämääräraha ja talousarviomuutokset /02/2016 Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , Valokuituhankkeeseen on vuosina talousarvion investointiosaan varattu yhteensä 2,55 milj. euroa, 1,35 milj. v 2015 ja 1,2 milj. v Vuoden 2015 määrärahasta jäi käyttämättä Edellä pykälien päätösten perusteella kuluvan vuoden määräraha tulee ylittymään Kun vuodelta 2015 käyttämättä jäänyt määräraha otetaan huomioon, koko valokuituhankkeen laskennallinen lisämäärärahatarve on Vuoden 2016 menoista yhteensä 1,26 milj. muodostuu Saimaan Kuitu Oy:lle annettavasta lainoituksesta. Valokuituhankkeen määrärahojen ollessa varattuna talousarvioarvion investointi-osaan, tulee tarvittava lisämääräraha kohdentaa talousarvion rahoitusosaan antolainoihin sekä lisäksi siirtää investointiosasta antolainoihin. Tekniselle osastolle kirjattuja valokuituhankkeen henkilöstö- ja muita käyttötalousmenoja vastaava summa eli tulee myös siirtää investointiosasta valokuituverkon kustannuspaikalle Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus esittää edelleen valtuustolle, että: Valokuituhankkeelle myönnetään euron suuruinen lisämääräraha rahoitukseen/antolainaukseen. Investointiosaan varatusta määrärahasta siirretään rahoitukseen/antolainaukseen. Investointiosaan varatusta määrärahasta siirretään käyttötalouteen kustannuspaikalle Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jukka Vuorinen, Kyösti Kylliäinen ja Kari Kotirinta (yhteisöjäävejä) poistuivat kokouksesta asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi tämän pykälän ajan Maiju Hölsä.

21 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 1075/14/2016 Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , 1 Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen ja Saimaan Geopark-alueen muodostaminen Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan altaalla ja siihen liittyvillä vesialueilla, on merkittävää kulttuuri- ja luonnonhistoriallista arvoa. Alue on kiinnostava sekä kansallisesti että kansainvälisesti matkailun kannalta. Saimaa on noussut esiin eri tahojen kautta merkittävänä järvialueena maailmassa. Saimaan ainutlaatuista geologista perustaa ja järven syntytarinaa ei ole juurikaan tuotu matkailullisesti esiin. Saimaan potentiaali uniikkina, luonnoltaan monipuolisena, historialtaan ainutlaatuisena alueena on vielä hyödyntämättä täysipainoisesti. Alueen julkisten toimijoiden kuntien, kaupunkien, maakuntien on kiinnitettävä yhdessä vielä tehokkaammin huomiota eteläisen Saimaan tulevaisuuteen. Alueen elinvoimaisuutta voi kehittää luomalla Saimaan tarinasta laaja historiallis-kulttuurinen viitekehys Saimaan kestävään matkailulliseen esiin tuomiseen ja tuotteistamiseen. Tämä tähtää koko eteläisen Saimaan ja siihen liittyvien vesialueiden tunnettuuden nostoon sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suunnitteilla oleva Saimaa Geopark -aluekokonaisuus tarjoaa toimintamallin alueen luontomatkailun edistämiseksi. Saimaa Geopark on yksi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliittojen matkailustrategioiden kärkihankkeista. Myös Suomen kansallisessa matkailustrategiassa Geopark-alueet tuodaan esiin luontomatkailun avainvahvuuksina. Geopark kestävän kehittämisen työkaluna ja kansainvälisyyden lisääjänä Geopark-aluekokonaisuuden keskeinen ajatus on kehittää aluetta ja sen paikallistaloutta houkuttelemalla Geoparkin alueelle sen geologiasta, luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneita uusia kävijäryhmiä. Geopark lisää koti- ja ulkomaisten matkailijoiden saapumista alueelle ja kehittää alueen omaan tarinaan liittyviä laadukkaita palveluja ja tuotteita. Alueen yrittäjät voivat hakeutua mukaan Geopark-toimintaan, jossa he saavat erityisen laatukoulutuksen. Sen jälkeen yrittäjät saavat tuotteilleen Geopark-logon, joka kertoo laadukkaasta paikallistuotteesta eri puolilla maailmaa. Geopark linkittää yrittäjät mukaan kansainväliseen Geopark-toimintaan, jonka kautta uudet ideat ja kansainvälinen yhteistyö vahvistuu. Maailmalla on yli 100 Geopark-aluekokonaisuutta ja Eurooppassakin lähes 70. Suomen toistaiseksi ainoa Geopark on Rokualla Pohjois-Suomessa.

22 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Geopark-alueet lisäävät tutkitusti myös myös alueen asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja arvostusta, kun oman asuinympäristön geosisältöjä ja luonnon- ja kulttuurihistoriaa tuodaan esille monipuolisesti. Geopark luo opetussisältöjä myös kouluopetukseen. Geopark itsessään ei ole suojelu- tai kieltoalue. Geopark on alueen matkailun ja luontokohteiden sekä historiallisen kehityksen esittämiseen tähtäävä työkalu. Geopark ei myöskään ole hanke, vaan laaja prosessinomainen toimintamalli, jolla lisätään aluekokonaisuuden elinvoimaisuutta ja tunnettuutta määrätyissä, kehittyvissä kansainvälisissä verkostoissa ja kohderyhmissä. Geopark-verkosto syntyi Keski-Euroopassa vuonna 2000 neljän taantuvan alueen pohtiessa keinoja siihen, kuinka alueiden taloutta saataisiin nousuun. Huomattiin, että alueiden vahvuuksina ovat ainutlaatuinen luonto ja geologia sekä niihin liittyvä historia ja nykykulttuuri. Geoparkiksi voidaan nimetä aluekokonaisuus, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyntikohteita. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä ja omaleimaisia kohteita. Eteläisen Saimaan luonto- ja kulttuurialue käsittää juuri nämä kriteerit. Nykyisin Euroopan Geopark-verkostoon kuuluu lähes 70 Geoparkia ympäri Eurooppaa ja maailmanlaajuiseen verkostoon yli sata Geoparkia eri puolilla maailmaa. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta Geopark-alueet ovat rinnastettavissa kansallispuistoihin ja UNESCOn maailmanperintökohteisiin, vaikka Geopark ei ole suoranainen suojelualue sanan tiukimman määritelmän mukaan. Saimaan Geopark-alueen perustaminen Saimaan Geopark muodostetaan perustamalla Saimaan Geopark -yhdistys Yhdistyksen perustavat jäsenet ovat Geopark-alueen kaupungit ja kunnat: Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Geopark-alue on esitetty liitteessä 1. Saimaa Geoparkin toiminta alkaa virallisesti ja vuoden aikana haetaan ulkoista rahoitusta hankkeen käytännön toteutuksille, suunnitellaan Geopark-teemareittejä sekä rakennetaan konkreettisia geokohteita, opaskyltyksiä, organisaatiota ja muita Geopark-statuksen saamiseksi määriteltyjä asioita. UNESCO-statuksen hakeminen Saimaan Geoparkille Geopark-verkosto (European Geoparks Network EGN) on osa YK:n alaisen UNESCOn toimintaa, kuten maailmanperintökohteet. Kukin Geoparkiksi haluava alue hakee Geopark-jäsenyyttä UNESCOlta. Hakuprosessi kestää noin puolestatoista kahteen vuoteen. Statuksen saatuaan alue saa käyttää UNESCOn tunnuksia ja UNESCO Global Geopark -nimeä. Eteläinen Saimaa olisi Saimaa UNESCO Global Geopark.

23 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Geopark on pysyvää toimintaa, jonka taso arvioidaan neljän vuoden välein korkean laatutason ylläpitämiseksi. UNESCOn ja kansainvälisen Geopark-verkoston asiantuntijat, toimijat, verkostot ja ideat ovat kaikkien Geoparkien käytössä ja tietoja vaihdetaan aktiivisesti erilaisissa tapaamisissa ja kokouksissa. Geoparkin jäsenmaksu UNESCOlle on noin 1000 vuodessa. Saimaa Geopark -yhdistys tulee hakemaan UNESCOn Global Geopark -statusta. Hakuprosessi on kaksivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan luonnos jäsenhakemuksesta ja ilmoitetaan aikomus hakea jäsenyyttä. Hakemukset osoitetaan kansalliselle Geopark-toimikunnalle, joka antaa niistä lausunnon ja välittää aiehakemuksen kansainväliselle UNESCOn Geopark-sihteeristölle. Toisessa vaiheessa varsinainen UNESCOn Geopark-statuksen saamiseen tähtäävä hakemus jätetään loka-marraskuussa kansalliselle Geopark-toimikunnalle, joka välittää sen edelleen UNESCO:lle. Tämän jälkeen on odotettavissa, että UNESCOn määräämät arvioitsijat tarkastavat Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden geologiset näkökulmat, jonka jälkeen arviointi keskittyy alueen muuhun matkailulliseen, aluetaloudelliseen ja toiminnalliseen tarkasteluun. Arviointi tehdään alueella ja kestää useampia päiviä sisältäen konkreettisia kohdevierailuja, opastuksen arviointia ja muuta tarkastustoimintaa. Erityistä huomiota arvioinnissa kiinnitetään alueen toimijoiden (kuntien) henkiseen ja taloudelliseen sitoutumiseen kokoisvaltaiseen ja pitkäntähtäimen toimivuuteen alueen hyväksi. Saimaa Geoparkin suunnittelu alkanut vuonna 2011, jatkuu vuoden 2016 loppuun Saimaa Geoparkin suunnittelu alkoi vuonna Vuosille Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä eteläisen Saimaan kaupungit ja kunnat Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari ovat myöntäneet euron rahoituksen Etelä-Saimaan luontomatkailun kehittämiseen Geopark-alueen suunnittelun kautta. Valmisteluhankkeen osatoteuttajana on Geologinen tutkimuskeskus GTK, joka vastaa alueen geologisten, luontomatkailuun sopivien resurssien kartoittamisesta ja määrittelystä. Hanketta hallinnoi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Hankkeen tuloksena eteläisen Saimaan alueelta on määritelty 111 hyvää geologista matkakohdetta, jotka geologisen sisältönsä puolesta sopivat matkailukäyttöön. Jokaisen kunnan alueelta otetaan mukaan suunnitteilla olevaan Saimaa UNESCO Global Geoparkiin kunnan ja asiantuntijoiden määrittämät käyntikohteet, jotka kertovat parhaiten Saimaan luonnonhistoriasta ja siihen liittyvästä kulttuurista. Hanke valmistelee myös jäsenhakemuksen tekemisen UNESCOlle. Kullakin Geoparkiin kuuluviin kohteisiin tulee UNESCOn asettamien

24 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ kriteerien mukaan liittyä jonkin asteinen suojelumerkintä (muinaisjäännös-merkintä, luonnonsuojelualue tai muu vastaava) joko suunnittelukaavoissa (maakunta- tai yleiskaava) tai muuten. Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen vuoden 2017 alusta lähtien Kuten edellä on kuvattu, niin eteläisen Saimaan alueelle tulee perustaa Geopark-yhdistys kansainväliseen Geopark-verkostoon liittymistä ja Geopark-statuksen saamista varten. Yhdistys toimii virallisena alueellisena Geopark-toimijana ja on jäseniensä edunvalvoja Geopark-verkostossa. Saimaa Geopark -yhdistyksen toimintamalli on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Saimaa Geopark-yhdistyksen säännöt ja perustamiskirja laaditaan valmistelu-hankkeessa vuoden 2016 aikana. Valmisteluhankkeen ohjausryhmä vastaa sääntöjen valmistelusta. Geopark-yhdistyksen ja alueen päätoimipaikaksi (yhdistyksen kotipaikaksi) määri-tellään Imatran kaupunki (valmisteluhankkeen ohjausryhmän kokous , Mikkeli). UNESCO-kriteerien mukaan toimipisteessä tulee työskentelemään oma henkilökunta (2 3 htv), joka hallinnollisesti liittyy Imatran kaupungin henkilökunnaksi. Toiminta tähtää Geopark-alueen suunnitteluun ja toteutukseen, jossa: - luodaan tarvittavat Saimaa Geopark-aineistot - tuodaan Geopark-sisällöt paikallisen tason yritys- ja kehittämistoimintaan - tuetaan yritystoimintaa koulutuksin - integroidaan maakunnalliset virkistysalueorganisaatiot (Etelä-Karjalan säätiö ja Etelä-Savon yhdistys) osaksi Saimaan Geopark -toimintamallia - haetaan alueelle kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia erilaisiin kehittämis-hankkeisiin - toimitaan alueen yhteistyöelimenä kansainväliseen toimintaan ja tutkimusyhteisöihin - Yhdistyksen vuosittaiset jäsenmaksut, alkaen vuodesta 2017, on valmisteluhankkeessa määritelty seuraavasti seuraavan viiden vuoden suunnittelujaksolle: - kaupungit Imatra, Lappeenranta ja Mikkeli: kunnat Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari: Saimaan Geopark -yhdistyksen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma vuosille on esitetty liitteessä 3. Yhdistyksen vuosittainen maksuaikataulu määritellään samalla, kun yhdistyksen säännöt kirjoitetaan. Kuntien yhteinen rahoitusosuus vuosittain on euroa, jonka lisäksi yhdistyksen liitännäisjäseneksi voidaan hyväksyä, vuosikokouksen määräämää jäsenmaksua vastaan, ns. Geopark-kummi- tai Geopark-yritysjäseniä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että yhdistyksen vuotuinen kustannusarvio olisi noin euroa. Jäsenmaksulla katetaan Geoparkin toiminnan palkka- ja muita kuluja. Yhdistyksen pääomaa voidaan käyttää myös Geoparkiin liittyvien

25 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ kehittämishankkeiden omarahoitusosuutena. Esitetty jäsenmaksuosuus huomioidaan vuosittain kuntien talousarviosuunnittelussa. Saimaa Geopark ry on suunniteltu perustettavaksi loppuvuoden 2016 aikana niin, että rekisteröity yhdistys aloittaa toimintansa Vuonna 2017 Geopark olisi jo toiminnassa ja alueen jäsenhakemus vireillä UNESCO:ssa. Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Savitaipaleen kunta liittyy ylläesitetyllä tavalla perustettavaan Saimaa Geopark -yhdistykseen, varautuu esitettyyn jäsenmaksuosuuteen vuosittain talousarviossaan ja hyväksyy esitetyt periaatteet Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden muodostamisesta. Savitaipaleen kunta nimeää edustajansa aloittava Saimaa Geopark -yhdistyksen hallitukseen vuoden 2016 loppuun mennessä. 2. Lisärahoitus Saimaa Geopark-valmisteluun loppuvuodeksi 2016 Geoparkin valmistelutyö tulee saattaa päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä, jotta Saimaa Geopark-yhdistys voi ryhtyä toimimaan vuoden 2017 alusta. Kesän ja syksyn 2016 osalta valmisteluhankkeessa on rahoitusvaje johtuen Geopark-valmistelun vaadittua suunniteltua pidemmän toteutusajan ja Geopark-verkoston liittymisestä UNESCOon marraskuussa 2015, joka toi Geopark-jäsenhakemuksen valmisteluun uutta lisätyötä. Etelä-Savon maakuntaliitto on esittänyt, että se voi kustantaa suunnittelun loppuvaiheen koko Geopark-alueelle Etelä-Karjalan kuntien omarahoitusosuutta vastaan. Valmistelun loppuun saattamiseksi Etelä-Savon liitolta haetaan lisärahoitusta uudella Saimaa Geopark-hankkeella väliseksi ajaksi. Etelä-Karjalan kuntien osalta omarahoitusosuutta hankkeeseen pyydetään seuraavasti: Imatran ja Lappeenrannan kaupungit 4500 / kaupunki Savitaipaleen, Ruokolahden ja Taipalsaaren kunnat 2000 /kunta. Kuntien omarahoitusosuudeksi muodostuu , jota vastaan Etelä-Savon maakuntaliitolta haetaan hankkeen kustannusarvion ollessa Lisäksi kunnanhallitus päättää, että kunta osallistuu Saimaa Geopark -hankkeen rahoitukseen ajalla esitetyllä tavalla: Savitaipaleen kunnan maksuosuus vuoden 2016 lopun osalta on 2000 euroa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

26 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Aloite kiintiöpakolaisten ottamisesta Savitaipaleen kuntaan 871/ /2015 Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , Savitaipaleen Nuorison tuki ry ja Suomen Punaisen Ristin Savitaipaleen osasto esittävät, että Savitaipaleen kunta aloittaisi selvittämään kiintiöpakolaisten ottamista Savitaipaleen kuntaan. Esityslistan oheismateriaalina on aloitepyyntö sekä materiaalia pakolaisten vastaanottamisesta ja kustannusten korvaamisesta Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus merkitsee aloitteen tiedokseen ja toteaa, että asian selvittämiseksi on syytä perustaa työryhmä. Työryhmään pyydetään nimeämään edustajat aloitteen tekijöiden, seurakunnan ja kolmannen sektorin osalta. Kunnanhallitus nimeää työryhmään asiantuntijat kunnan eri hallinnonaloilta sekä luottamusmiesedustajan, joka toimii ryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus nimesi työryhmään Satu Valassaaren, joka toimii puheenjohtajana, osastopäälliköt Vesa Roiko-Jokelan, Raija Leikolan ja Virpi Myllyharjun sekä palvelujohtaja Kristiina Pihlajamäen. Aloitteen tekijöitä (Savitaipaleen Nuorison Tuki ry ja SPR:n Savitaipaleen osasto) ja Savitaipaleen seurakuntaa pyydetään nimeämään edustajansa työryhmään. Tapio Iso-Mustajärvi (yhteisöjäävi) ja Kirsi Rasila (palvelusuhdejäävi) poistuivat kokouksesta asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esittelijänä tämän pykälän ajan toimi puheenjohtaja Jukka Vuorinen. Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , Kiintiöpakolaistyöryhmä on kokoontunut syksyn ja talven aikana 4 kertaa selvittämään asiaa. Lisäksi on kuultu asiantuntijoita: Merja Mattila, ryhmän päällikkö, työllisyys- ja osaamispalveluiden hankinta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Tea Raatikainen, yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, työllisyys, yrittäjyys, osaaminen -yksikkö sekä

27 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Merja Heino-Kukkurainen, palveluesimies, maahanmuuttopalvelut, Eksote Merja Mattila ja Merja Heino-Kukkurainen antoivat tietoiskun myös valtuutetuille järjestetyssä valtuustoseminaarissa. Työryhmä ja osa valtuutetuista tekivät tutustumisretken Hirvensalmen kuntaan, jossa on jo käytännön kokemusta asiasta. Työryhmä on selvittänyt monipuolisesti seikkoja, joita tulisi ottaa huomioon kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa. Työryhmä suhtautuu asiaan varovaisen myönteisesti. Kiintiöpakolaisten vastaanottamista hankaloittavat seuraavat seikat: Koulun ja varhaiskasvatuksen tilat ovat tällä hetkellä kaikki käytössä. Kiintiöpakolaisille järjestettävä valmentava opetus edellyttää lisäresursseja mm. henkilöstön palkkaamiseen. Asuntotilanne Savitaipaleella: kunnan vuokra-asunnot ovat pääsääntöisesti vuokrattuina. Mahdolliset vapautuvat asunnot pyritään kunnan linjauksen mukaisesti varaamaan ensisijaisesti muista kunnista tuleville lukiolaisille sekä ikäihmisille, jotka haluavat lähemmäksi palveluita tai eivät kykene enää asumaan yksinään haja-asutusalueella. Savitaipaleella ei myöskään näytä olevan julkisten vuokraussivujen kautta tehtyjen havaintojen perusteella tarjolla kiintiöpakolaisille soveltuvia asuntoja. Julkinen liikenne: vähäiset kulkuyhteydet Lappeenrantaan on sidottu tiettyihin kellonaikoihin, viikonpäiviin sekä vuodenaikoihin. Kustannukset: vuoden 2016 talousarviossa ei ole varattuna määrärahoja kiintiöpakolaisten palvelujen järjestämiseen. Tarkkaa laskelmaa on hankala tehdä, koska yksilöistä ja ryhmästä riippuu pakolaisten tarvitsemat palvelut ja toimenpiteet. Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti. Esityslistan oheismateriaalina on selvitystä maksettavista korvauksista. Lisäksi tietoa löytyy Työ- ja elinkeinoministeriön sivustolta. Työryhmän ehdotus: Mikäli ylläolevissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia, prosessia voidaan jatkaa olemassa olevien selvitysten pohjalta.

28 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus keskustelee työryhmän esityksestä ja Savitaipaleen mahdollisuuksista vastaanottaa kiintiöpakolaisia ja päättää jatkotoimenpiteistä. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

29 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanhallitus Sopimus pakolaisten kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä kunnan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen välillä 1072/04.03/2016 Khall Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh , Kuntaan saattaa tulla omaehtoisesti oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita, jolloin he kuntaan muuttaessaan ovat kunnan asukkaita ja näin ollen kunnallisten palvelujen piirissä ELY-keskuksen kanssa tehtävä sopimus ei sido kuntaa pakolaisten vastaanottamiseen, vaan turvaa sen, että mikäli heitä kuntaan muuttaa, kunta saa korvaukset aiheutuvista kustannuksista. ELY-keskukset maksavat alueensa kunnille pakolaisten vastaanottoon liittyvät korvaukset. Korvausten ehtona on, että kunnalla on kotoutumislain mukainen ajantasainen kotouttamisohjelma. Maakunnassa on kuntien yhteinen maakunnallinen kotouttamisohjelma. Ehdotus: Esittelijä kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan sopimusluonnoksen allekirjoitettavaksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 48 Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä