Yhteistyöfoorumi - Järjestöt ja kaupungit yhteistyön ytimessä ja hyvinvointia lisäämässä

Transkriptio

1 Yhteistyöfoorumi - Järjestöt ja kaupungit yhteistyön ytimessä ja hyvinvointia lisäämässä Jyväskylä Ryhmätöiden kooste 1) Lapset & Nuoret Yleiset yhteistyöhön liittyvät ehdotukset ja tarpeet - Music Against Drugs: Nuorten työelämäosallisuuden edistäminen inklusiivinen toimintamalli/tiimi o Järjestöt välittäisivät tietoa omista toimintamalleista heille, ja he kertovat toiminnasta nuorille. - o Osallistujavaihtoa kohderyhmät löytävät oikean palvelun - Nuorten Keski-Suomi ry: (palvelujärjestö) o ToukoFest-tapahtumaan toivotaan yhdistyksiä ja järjestöjä esittäytymään mahdollisimman toiminnallisia pisteitä o ESR-hanke nuorisotakuuseen liittyvä kokeilukulttuuri SERPA nuoret miettivät itse miten nuorisotakuuta pitäisi toteuttaa, alle 29-vuotiaat - muut yhdistykset voisivat välittää nuoria hankkeeseen o Nuorille vaikuttamisen paikkoja Nuorten ääni jos jollain on jotain toimintaa tai kehittämisehdotuksia, joihin halutaan vastauksia tai arviointia niin kannattaa olla yhteydessä o Toivovat lisää kumppanuuksia saa olla yhteydessä jos hankeideoita++ - HUMAK: o Saa olla yhteyksissä hankekumppanuuksissa järjestö- ja nuorisotoimialojen kehittäminen tavoitteena o Opiskelijoita ja opinnäytetöitä tarjolla o ESR-hanke vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä (päätös toukokuussa) o Voivat välittää tiedon, jos tarvitaan esim. opiskelijoita vapaaehtoistyöhön - Suomen Monikkoperheet (valtakunnallinen) o Monimuotoiset perheet hanke o Parisuhde, isyys ja sisarusteemat uusia hankkeita ideoidaan ja kumppaneita kaivataan + opiskelijoita voisi hyödyntää alkukartoituksen tekemisessä - Pelastakaa Lapset, Pesäpuu ja Perhehoitoliitto o Sijiaisperheet o Tukihenkilötoimintaa perheille arjen apua sijaisperheisiin - Jyväskylän katulähetys o Nuorten talo: kohtaamispaikka ja työllistämistä o Polku kotiin: maahanmuuttaja- ja tyttötyö

2 o o o o Kotinuorisotyö Toiminnan juurruttaminen Nuorten talon toimintaan Yksilötyöstä ryhmätyöhön Uusi hanke: kotinuoriso myös pojilla ja kantasuomalaisilla - KYT: Nuorta voimaa järjestöihin (Paikka auki) o Nuorilla mahdollisuuksia tutustua ja toimia yhdistyksissä o Hanketreffit Ray-projekteille, erityisesti Paikka auki -ohjelmalle o Treffit myös muille toimijoille tulossa o Työllistävien hankkeiden yhteispeli - Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot ry o Työkykyisyyden tukeminen o Muiden järjestöjen toimintamalleja haluaisivat hyödyntää o Tarjotaan nuorille asuntoja voi välittää tietoa asunnoista ja tuesta asunnon saamiseen o Asunnottomuuden hallinta asumisohjausta - Epilepsiayhdistys ry o Voivat tarjota omaa osaamistaan mm. epilepsiapotilaiden kohtaamiseen ja tiedottamista o Asiantuntemuksen vaihto 2) Työikäiset: Yleiset yhteistyöhön liittyvät kysymykset - pienten yhdistysten haaste: tilaisuuksiin ja tapahtumiin tulee vain vähän ihmisiä/samoja ihmisiä, tarvitaan yhteistyötä, jotta voitaisiin järjestää isompia tilaisuuksia ja tavoittaa laajemmin kohderyhmää. - Toimintaan mukaan houkuttelussa kohtaaminen tärkeää, pelkkä tiedottaminen ei riitä, vaan tarvitaan etsivää työtä ja kohtaamista. - Monia toimivia yhteistyökäytäntöjä on jo olemassa, mm. neurologisten vammajärjestöjen kesken - Vapaaehtoistoimijoita on paljon, ja esimerkiksi kokemuskouluttajia kannattaa käyttää toiminnan markkinoinnissa. - Toimivia esimerkkejä kuntayhteistyöstä: Jyväskylän mt- ja päihdesuunnitelmaa päästy kommentoimaan verkoston avulla. Verkosto on ollut olemassa vuodesta 2008 asti. - Järjestöjä tunnetaan nimeltä, mutta ei välttämättä muuten. - Kumppaneita tarvitaan myös järjestökentän ulkopuolelta, esimerkiksi oppilaitosyhteistyö on tärkeää - Yhteistyö lähtee liikkeelle monesti jonkin konkreettisen ja helpon kautta.

3 - Mitkä ovat asiakkaiden tarpeet? Mikä on se hauska ja mielekäs tekeminen, jonne saadaan kaikki lähtemään mukaan? Aina on lähdettävä liikkeelle osallistujien tarpeesta - Opetellaan tekemään yhdessä, verkostot: muutostarpeet voivat olla hyvin samanlaisia, - Vapaaehtoisille ja vertaisille voitaisiin järjestää ryhmätyönohjausta eri järjestöjen kesken. Näin saataisiin yhdessä myös kehitettyä toiminnan sisältöjä. Järjestö-kuntayhteistyön kehittämiseen liittyvät kysymykset Verkostojen rakentaminen on tärkeää. Kaupunki koordinoi kahta verkostoa: valikko-verkostoa (n. 100 toimijaa) ja vanhusvapaaehtoistyön verkostoa (srk, kaupunki, järjestö). Olennaista on muodostaa verkostoille rakenne: säännölliset tapaamiset, koollekutsuja jne. Esimerkki toimivasta verkostoyhteistyöstä: Jyväskylän mt- ja päihdesuunnitelmaa on päästy kommentoimaan verkoston avulla. Verkosto on ollut olemassa vuodesta 2008 asti. Sote-uudistukseen liittyvä hankeidea: sote-vasikka. Miten löydettäisiin ihmisten palvelukokemuksista solmukohtia ja esimerkkejä siitä, mikä ei toimi. Esim. nuorten kokemus palvelujärjestelmästä. Palveluohjaajien lisäksi tarvittaisiin mentoreita: solmukohdista selvinneitä koulutettaisiin sote-vasikoita ja mentoreita rinnallakulkijoiksi ja vertaisoppimisen tukijoiksi. Kaupungin näkökulmasta vertaistoiminnan edelleenkehittäminen on tärkeää. Vertaistoimintaoppaita on tehty paljon, miten siirtyä oppaista seuraavalle tasolle? Potilasyhdistyksissä toivottiin esimerkiksi vertaistukiryhmien kokoontumisiin kerran vuodessa paikallisten sosiaalialan ammattilaisten vierailuja, jotta palveluista saataisiin ajantasaista tietoa. Asiakkaiden ohjaaminen sosiaali- ja terveyspalveluista järjestötoimintaan on tärkeää. Psykososiaalisen tuen tarpeessa oleville tulisi kertoa vertaistukiryhmien mahdollisuudesta siten, ettei mentäisi "yhdistystoimintakärki edellä." Toimintakulttuurit ovat vähitellen muuttumassa. Suomessa ollaan oltu hyvin professiokeskeisiä. Hyvä esimerkki on toimivasta yhteistyöstä on Arkeen voimaa -ryhmä, jossa vapaaehtoiset ohjaavat ryhmiä perusterveydenhuollossa. Toinen hyvä esimerkki on omaisneuvonta, jota on viety terveydenhuollon toimipaikkoihin. Järjestöt voivat myös kouluttaa kunnan työntekijöitä esim. palo- ja pelastushenkilöstöä ja poliisia. Monipalvelupisteitä voitaisiin kehittää järjestöjen verkostojen avulla. Myös esimerkiksi terveysasemien seinätiloja voitaisiin uudistaa ja ajantasaistaa, jotta tarvittava tieto yhdistysten toiminnasta löytyisi helpommin. Tämä tulisi toteuttaa yhteistyössä terveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Esimerkiksi terveyden edistämisen yhteyshenkilöt voisivat olla luontevia yhteistyökumppaneita. Kaupungin osallisuussuunnitelmaan kehotettiin ottamaan kantaa Otakantaa.fi -sivuston kautta.

4 3) Ikäihmiset Työryhmässä olivat: - KS Sosiaaliturvayhdistys Kimppa-hanke Tuija SEppänen - Vapari Anne Laimio ja Veera Hämäläinen - KS Muistiyhdistys Ulla Halonen - Jkl eläkeläiset ry Hannu Hukka - KS hengitysyhdistys Seppo Salminen - KS Hengitysyhdistys Kaija Vainio - Kirjurina toimi Anne Astikainen SOSTE Työryhmässä keskusteltiin ennen kaikkea vanhusten/ ikäihmisten parissa tehtävästä vapaaehtoistoiminnasta. Todettiin yhteisiä kehittämisen tarpeita: - Saattohoidossa olevien/ dementoituneiden yms. parissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa - Päiväkeskusvapaaehtoistoimintaa - Järjestään foorumi huhti-toukokuussa 2015, teemana vanhus-vapaaehtoistoiminta. - Koollekutsuja Vanhus-vapaaehtoisverkosto/ Anne Laimio (verkostossa mukana mm. MLL, SPR, Gercenter, Jyväskylän kaupunki, seurakunta, mutta puuttuu mm. eläkeläisyhdistykset). - Haetaan mahdollisesti RAY:n selvitysrahaa 1. vuodeksi - Pohdittiin mitä edellyttää erilaiset rahoituksen hakumallit; Sini Toikka RAY:sta selvensi että tulee olla yksi hakija joka hallinnoi ja koordinoi hanketta. Työryhmässä tuli esille myös seuraavaa: - On olemassa erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, esim: Vapari on välittäjä, muut organisoivat jäsenilleen, esim. eläkeläisyhdistykset. Olisi kiinnostavaa saada kokonaiskuva kentästä. Tämäkin voisi avautua seminaarin avulla. - Järjestöjen toiminnan ja yhteistyön kehittämisen tarve mm. eläkeläiset ry:n alayhdistykset, hengitysyhdistys jne. o oppilaitosyhteistyön paikka, esim. projektityönä > Humak Esille nostettiin myös konkreettinen pulma: potilasyhdistys saa tehdä vain jäsenille tai omaisille suunnattua toimintaa, ei laajempaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Sini Toikka RAYsta totesi että asiasta kannattaa keskustella avustusvalmistelijan kanssa; linjaus riippuu siitä, mitä hakemukseen on kirjattu. Lisäksi keskustelussa nousi esiin Vaparin resurssipula toiminnan kehittämiseen liittyen. 4) Kaikki edellä mainitut ikäryhmät (kaksi ryhmää) Ryhmä 1: - Työryhmässä oli todettu olevan epäselvyyttä siitä, keneen pitää olla yhteydessä kaupungilla jos haluaa jotakin uutta; kaupungin organisaatiomuutoksen vuoksi ei ihan selvää vielä. Jyväskylässä on pienet resurssit, kaivataan järjestökoordinaattoria mutta ei voi kilpistyä yhteen ihmiseen. - Toivottiin kurssia osuuskunnan perustamisesta ja pyörittämisestä - Päällekkäisten tilaisuuksien koordinointi ja päällekkäisyyksien välttäminen olisi tärkeää - Nyt on aika ottaa järjestötoiminta mukaan kaupungin työhön - Avustuspaketin tulisi olla organisatorisesti samassa paikassa kuin järjestötoiminta Ryhmä 2: Mukana ryhmätyössä:

5 Likes Vaajakosken Suvanto Keski-Suomen Näkövammaiset ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry: Kansalaistoiminnankeskus Matara, Info-Gloria, KYT-järjestöpalvelut Keski-Suomen lihastautiyhdistys Invalidiliitto Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot Jyväskylän Pyöräilyseura ry Jyväskylän yliopisto, opiskelija Ryhmän tavoitteena löytää kumppaneita ja yhteistyötä Konkreettisina yhteistyönpaikkoina todettiin erilaiset tapahtumat Keski-Suomen liiton Keski-Suomen päivä päivän aiheena on kuntoilu, liikunta ja hyvinvointi Keksi hyvä idea ja järjestä liikunnallinen, hyvinvointia edistävä tapahtuma. Houkuttele mukaan muita - lähinaapurit tai koko kylä, kortteli tai kaupunginosa, luokka, harrastusporukka tai työkaverit tai vaikka perhe tai suku. Keski-Suomen liitto haastaa toimijoita järjestämään tuona päivänä aiheeseen liittyvää toimintaa Kansalaistoiminnankeskus Matara haastaa toimijoita mukaan suunnittelemaan toimintaa päivälle samalla on mahdollisuus tuoda esille oman järjestön toimintaa ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa yhteystieto sari.naappi@kyt.fi Pyöräilyviikko viikolla 20 järjestäjänä Jyväskylän Pyöräilyseura, joka haastaa viikolle mukaan useita eri järjestöjä yhtenä teemana voisi olla esteettömyys, esim. katujen reunakivien poistaminen, joka helpottaa monien eri liikkujien liikkumista kaupungilla yhteystieto kaisa.pelonen@jyps.fi Tourujoen yö tarjoaa toimijoille paikan esitellä toimintaansa järjestetään nyt neljännen kerran Kansalaistoiminnankeskus Mataran alueella yhteystieto sari.naappi@kyt.fi Liikkuminen nousi ryhmäläisten yhdeksi yhteiseksi aiheeksi, joka liittyi monen toimintaan. Vinkkinä tuotiin esille yhdistys SoveLI ry eli Soveltava Liikunta. Lisätietoa löytyy Lisäksi Likes muistutti KKI eli Kunnossa Kaiken Ikää rahoituksesta, jota on myös yhteisöjen mahdollista hakea. Seuraava hanketuen haku päättyy maaliskuun loppuun mennessä. Järjestöjen yhteistyössä korostuu tiedonvälittämisen tärkeys: toimijoiden on hyvä tietää toistensa toiminnasta. Matara, Info-Gloria ja KYT-järjestöpalvelut todettiin muutamkasi väyläksi välittää tietoa.

6 Erilaisista vapaaehtoistoiminnan paikoista keskusteltiin. Keski-Suomen Näkövammaiset toi esille tarpeen vapaaehtoisista, jotka toimisivat näkövammaisten avustajina. Keskustelussa tuotiin esille, että Jyväskylässä on olemassa esteetön kuntosali. Vaajakosken Suvanto kertoi Vapauteen Hallitusti projektista (VaHa hanke), jossa tuetaan vapautuvia vankeja. Projekti on viiden järjestön yhteistyöprojekti. Vapautuvien vankien kohdalla keskusteltiin mm. erilaisista vapaaehtoistoiminnan paikoista, joita heille olisi mahdollista tarjota. Todettiin myös yhteistyönpaikkoja Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot ry:n ja VaHa hankkeen välillä. Työllistäminen tuli esille haasteena. Kysymys voi olla oman jäsenistön vaikeudesta saada töitä ja siitä, että he tarvitsevat tukea työllistymiseen. Toisaalta nousi esille palkkatukiuudistuksen tuomat hankaluudet työllistämisessä. Todettiin, että Jyväskylässä on useita työllistämishankkeita, joita kannattaa hyödyntää. Muutamina mainittiin Kanto-hanke, Suomen Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria hanke sekä Nuovo hanke (RAY). Kansalaistoiminnankeskus Matarassa on eri hankkeiden yhteisiä työnhakuklinikoita, jotka ovat avoimia kaikille. Info-Gloria toivoi tietoa järjestöjen ja yhdistysten toiminnasta. Info-Glorian asiakkaina ovat maahanmuuttajat. He saavat ohjausta ja neuvontaa mitä erilaisimpiin kysymyksiin omalla kielellään. Asiakkaille kerrotaan myös yhdistysten toiminnasta ja siitä, mitä kaikkea järjestöpuolella on tarjolla. Info- Glorian kautta voi myös tiedustella koulutusta Monikulttuurisesta työstä esim. oman yhdistyksen väelle. yhteystieto: Järjestö-kaupunki yhteistyö Järjestöjen ja kaupungin välisestä yhteistyöstä todettiin, että kun useampi erilainen yhdistys toimii yhdessä, niin sitä kautta vaikuttavuus kasvaa. Esim. yhteiset lausunnot ovat tehokkaampia kuin yksittäiset. Toisaalta lausuntojen kohdalla on ongelmana se, että kaupungin virkamiehet eivät ehkä hahmota sitä, miltä yhdistyksiltä lausuntoja olisi hyvä pyytää tai kaupungilla ei ole toimijoiden ajankohtaisia yhteystietoja. Tämä on yksi kehittämisenkohde. Vaikuttamistyöstä todettiin se, että yksi tapa tehdä vaikuttamistyötä on lähteä yhdistystoimijana mukaan kunnan luottamustehtäviin. Jos vaikuttaminen ei toimi ulkopuolelta käsin, mennään mukaan päättämään asioista ja samalla vaikutetaan sitä kautta. Kaupungin ja järjestöjen vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä edistää se, että järjestetään erilaisia tilaisuuksia, joissa ovat paikalla kaupungin luottamushenkilöt, virkamiehet ja järjestöjen edustajat. Todettiin, että vuorovaikutusta ei edistä se, että järjestöjen ja yhdistysten edustajat keskustelevat keskenään yhteistyön tekemisestä. Toisaalta tässä on hyvä ottaa huomioon tilaisuuksien ajankohta, jotta myös kaupungin luottamushenkilöillä on aidosti mahdollisuus osallistua. Järjestöille myönnettävien avustusten määrää pidettiin pienenä. Lisäksi todettiin, että järjestöt ja yhdistykset olisi nähtävä kaupungissa läpileikkaavasti yhteistyökumppaneina kaupungille, ei yhtenä erillisenä lohkona.

7 Todettiin vielä sote-uudistuksen tuomat haasteet järjestöjen toiminnalle. Uudistus tuo mukanaan sellaisia muutoksia, joissa järjestöjen ja yhdistysten on nyt jo tässä vaiheessa oltava kuulolla. Yhtenä esimerkkinä kerrottiin järjestön varautumisesta sote-uudistukseen tiivistämällä yhteistyötä järjestössä sisäisesti. Kirjurina toimi Tiina Sivonen Lämmin kiitos osallistumisestasi Yhteistyöfoorumiin - järjestöt ja kaupungit yhteistyön ytimessä ja hyvinvointia lisäämässä. Foorumi pidettiin Kansalaistoiminnankeskus Matarassa Foorumin toteutuksesta vastasivat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki, Rahaautomaattiyhdistys ja SOSTE. Foorumissa kuullut esitykset ovat sivuilla Toivottavasti päivä oli työsi kannalta antoisa. Palautteesi on ensiarvoisen tärkeä joten vastaathan oheiseen kyselyyn. Vastaaminen kestää 5-10 minuuttia, kysely on auki saakka. Yhteistyöfoorumin järjestäjien puolesta