KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 69 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE työvoimakustannusindeksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/2003 täytäntöönpanosta FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE työvoimakustannusindeksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/2003 täytäntöönpanosta 1. JOHDANTO Työvoimakustannusindeksistä 27. helmikuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 450/2003 1, jäljempänä työvoimakustannusindeksiasetus, luodaan yhteiset puitteet vertailukelpoisten työvoimakustannusindeksien tuottamiselle ja niitä koskevien tietojen toimittamiselle Euroopan unionissa. Komissio (Eurostat) julkaisee neljännesvuositiedotteen työtuntikohtaisesta työvoimakustannusindeksistä. 2 Täydelliset tiedot jaoteltuina toimialojen ja työvoimakustannuserien mukaan ovat saatavilla internetissä. Indeksilukujen lisäksi julkaistaan sekä neljännesvuosittaiset että vuosittaiset kasvuluvut. Komissio antoi heinäkuussa 2003 asetuksen (EY) N:o 1216/2003 3, jossa säädetään yksityiskohtaisemmin indeksin toimittamismenetelmistä, tietyistä tarvittavista (kausi)tasoituksista ja kansallisten laatuselvitysten sisällöstä. Maaliskuussa 2007 komissio antoi asetuksen (EY) N:o 224/ Sillä muutetaan asetusta (EY) N:o 1216/2003 ja laajennetaan työvoimakustannusindeksin soveltamisala kattamaan NACE Rev. 1:n pääluokat L, M, N ja O. Kyseisen laajennuksen myötä soveltamisalaan kuuluvat myös markkinattomat palvelut, jotka muodostavat suurimman osan näistä pääluokista ja jotka voivat olla dynamiikaltaan erilaisia kuin markkinapalvelut. Elokuussa 2007 komissio antoi asetuksen (EY) N:o 973/ Sillä muutettiin tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 täytäntöönpanemiseksi tiettyjä asetuksia, jotka koskevat eri tilastoaloja, muun muassa työvoimakustannusindeksiä. Komissio antaa joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asetuksen (EY) N:o 450/ artiklan mukaisesti. Kertomuksessa olisi tarkasteltava erityisesti työvoimakustannusindeksiä koskevien tietojen laatua. Tämä kertomus koskee viitevuosineljänneksen (vuoden 2010 kolmas neljännes) ja vuoden 2012 toisen neljänneksen väliseltä ajalta toimitettuja työvoimakustannusindeksitietoja. Asetuksen (EY) N:o 1216/2003 liitteessä I määritellään työvoimakustannusindeksin laatu seuraavilta näkökannoilta: merkityksellisyys, tarkkuus, ajankohtaisuus ja täsmällisyys, saatavuus ja selkeys, verrattavuus, johdonmukaisuus ja kokonaisuus EUVL L 69, , s. 1. Neljännesvuositiedote julkaistaan julkaisukalenterissa vahvistettuina päivinä; sekä kalenteri että tiedotteet ovat nähtävissä Eurostatin verkkosivuilla ( Komission asetus (EY) No 1216/2003, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2003, työvoimakustannusindeksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/2003 täytäntöönpanosta (EUVL L 169, , s. 37). Komission asetus (EY) N:o 224/2007, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2007, asetuksen (EY) N:o 1216/2003 muuttamisesta työvoimakustannusindeksin kattamien toimialojen osalta (EUVL L 64, , s. 23). Komission asetus (EY) N:o 973/2007, annettu 20 päivänä elokuuta 2007, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 täytäntöönpanosta annettujen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 216, , s. 10). FI 1 FI

3 Kuten edelliselläkin raportointijaksolla, tarkkuus, saatavuus ja selkeys ovat edelleen tyydyttävää tasoa. Näin ollen tässä kertomuksessa keskitytään merkityksellisyyteen ja kattavuuteen tehtyihin parannuksiin ja käsitellään yhdenmukaisuutta suhteessa kansantalouden tilinpitotietoihin ja vertailtavuutta työpäiväkorjattuihin tietoihin nähden. Erityistä huomiota kiinnitetään tietojen täsmälliseen toimittamiseen liittyvään ongelmaan sekä myöhästyneen toimittamisen vaikutuksiin julkaistujen EU:n tason aggregaattien laatuun. 2. YLEINEN EDISTYMINEN EDELLISEN KERTOMUKSEN JÄLKEEN Vuonna 2009 tehdyt tärkeimmät muutokset, jotka koskevat uuden NACE Rev. 2 -luokituksen käyttöönottoa ja markkinattomien palvelujen sisällyttämistä soveltamisalaan, selostettiin vuoden 2010 kertomuksessa 6. Edellisen kertomuksen jälkeen on edistytty useiden seikkojen osalta. Yleisesti ottaen työvoimakustannusindeksin saatavuus ja laatu ovat edelleen parantuneet. Kausitasoitettujen tietojen saataville asettaminen on edistynyt siinä määrin, että lähitulevaisuudessa kausitasoitettua työvoimakustannusindeksiä voitaisiin käyttää tärkeimpänä viitetietona Eurostatin lehdistötiedotteissa samoin kuin kaikissa muissa alle vuoden pituisia jaksoja koskevissa makrotaloustilastoissa. Kansalliset laatuselvitykset toimitettiin yhä useammin ajoissa, ja melkein kaikki jäsenvaltiot toimittavat metatiedot nyt neljännesvuosittain selvittäen samalla tiedoissa tapahtuneet muutokset ja toimittaen hyödyllisiä taustatietoja. Indeksistä on tullut vakaampi, mikä johtuu ennen kaikkea parannuksista tehtyjä työtunteja kuvaaviin sarjoihin, joita seurataan jatkossakin tarkasti. Kahden viime vuoden aikana on kiinnitetty entistä enemmän huomiota muun muassa työvoimakustannusindeksin yhdenmukaisuuteen suhteessa muihin työvoimakustannustilastoihin ja erityisesti neljännesvuosittaisiin kansantalouden tilinpitotietoihin. Yhdenmukaisuutta on analysoitu sekä teoreettiselta että empiiriseltä kannalta, ja tuloksista on keskusteltu jäsenvaltioiden kanssa. Komissio (Eurostat) on myös parantanut työtuntikohtaisten kustannusten tasoa koskevien oikea-aikaisten tietojen saatavuutta käyttämällä estimaatteja, joissa hyödynnetään selkeästi työvoimakustannusindeksiä. Tätä uudistusta koskeva palaute käyttäjiltä oli erittäin positiivista. Jäsenvaltiot osallistuivat prosessiin, ja siihen liittyviä kokemuksia jaettiin. Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta jäljellä on vielä useita kysymyksiä, jotka vaativat lisää työtä tietyissä jäsenvaltioissa, jotta yhdenmukaistamisprosessi saadaan päätökseen. Näitä seikkoja käsitellään jäljempänä. Samaan aikaan kun jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön työvoimakustannusindeksin tuottamiseen tarvittavat perusrakenteet ja pitäneet niitä yllä, myös komissio (Eurostat) on pitänyt yllä ja parantanut tuotantojärjestelmäänsä, jonka avulla työvoimakustannusindeksin tiedot voidaan vastaanottaa, tarkistaa, käsitellä, tallentaa ja levittää oikea-aikaisesti. Nämä menettelyt saatiin kokonaisuudessaan toimintaan vuonna 2005, ja niitä tarkistetaan ja päivitetään jatkuvasti. 6 KOM(2011) 102. FI 2 FI

4 3. LAADUN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET EU:N TASON AGGREGAATTEIHIN 3.1 Merkityksellisyys Työtuntikohtaisten työvoimakustannusten muutokset ovat merkittävä indikaattori analysoitaessa lyhyen ja keskipitkän aikavälin talouskehitystä. Komissio ja Euroopan keskuspankki hyödyntävät työtuntikohtaista työvoimakustannusindeksiä, joka osoittaa työvoimakustannusten lyhyen aikavälin kehityksen, työmarkkinoiden muutoksista johtuvan mahdollisen inflaatiopaineen arvioimisessa. Indeksi on laskettava lyhyellä viiveellä niin jokaisen jäsenvaltion, koko EU:n kuin euroalueenkin osalta. Työvoimakustannusindeksi on tärkeä myös työmarkkinaosapuolille palkkaneuvotteluissa ja komissiolle itselleen työvoimakustannusten lyhyen aikavälin kehityksen seurannassa. Työvoimakustannusindeksi on yksi Euroopan talouden pääindikaattoreista. 7. Sen lisäksi, että tarvitaan tietoa työvoimakustannusten neljännesvuosittaisista prosenttivaihteluista, joita työvoimakustannusindeksi mittaa, kaivataan yhä useammin tietoa myös absoluuttisista työvoimakustannuksista (euroa/tunti). Eurostat julkaisi huhtikuussa 2012 ensimmäisen kerran (vuotta 2011 koskevat) varhaiset estimaatit työtuntikohtaisista työvoimakustannuksista euroina ja kansallisina valuuttoina. Estimaatit perustuvat vuoden 2008 työvoimakustannustutkimuksen vertailutietoihin, jotka on ekstrapoloitu vuoteen 2011 käyttäen työvoimakustannusindeksin kausitasoittamattomia tietoja. Estimaatit ovat vastaus työtuntikohtaisten työvoimakustannusten tasoa koskevien oikea-aikaisten ja kattavien tietojen suureen käyttäjäkysyntään. Komissio on saanut myönteistä palautetta työvoimakustannusindeksilukujen tällaisesta käytöstä, ja useat käyttäjät ovat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita sekä NACE-pääluokkien että kustannuserien mukaisesta jaottelusta. Vastatakseen tähän tarpeeseen Eurostat on ottamassa käyttöön järjestelmää kyseisten tietojen säännöllistä tuottamista varten, jotta työvoimakustannusindeksistä saatavissa olevia tietoja voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Jäsenvaltiot osallistuvat nyt ja tulevaisuudessa kaikkiin päätöksiin, jotka koskevat kyseisen julkaisemisen yksityiskohtia. 3.2 Täsmällisyys ja tarkistukset Jäsenvaltioiden täsmällisyys tietojen toimittamisessa ei ole parantunut vuonna 2011 annetun edellisen kertomuksen jälkeen. Jotkin jäsenvaltiot eivät eri syistä ole onnistuneet toimittamaan joidenkin vuosineljännesten työvoimakustannusindeksejä ajoissa (eli 70 päivän kuluessa viitevuosineljänneksen päättymisestä). Täsmällisyys on erittäin tärkeää, koska viivästykset tietojen toimittamisessa johtavat siihen, että Euroopan unionin ja euroalueen aggregaattien muodostamisessa on käytettävä estimaatteja. Tästä syystä voidaan joutua tekemään tarpeettoman paljon tarkistuksia jälkikäteen. Kaaviosta 1 käyvät ilmi lehdistötiedotteen julkaisemisen ajankohtana käytettävissä olevat tiedot (osuutena EU:n kokonaistyövoimakustannusten tasosta euroina) kultakin vuosineljännekseltä. 7 KOM(2002) 661, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle euroalueen tilastoista. FI 3 FI

5 Kaavio 1: Julkaistaessa käytettävissä olevat työvoimakustannusindeksiä koskevat tiedot, % EU:n kokonaistyövoimakustannuksista euroina Jotkin jäsenvaltiot (Luxemburg, Malta, Puola, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta) lähettivät tietonsa myöhässä kerran viitevuosineljännesten 2010Q3 ja 2012Q2 välillä. Tätä kertomusta laadittaessa yhdessäkään kyseisistä jäsenvaltioista ei ollut rakenteellista ongelmaa, joka liittyisi työvoimakustannusindeksilukujen tuottamiseen ja toimittamiseen ajoissa. Belgia ja Irlanti toimittivat tiedot myöhässä kaksi kertaa kyseisen viiteajanjakson aikana ja Kreikka neljä kertaa. Syitä, joiden vuoksi Irlanti ja Belgia eivät pystyneet lähettämään tietoja ajoissa, ei ole saatu selville, mutta Kreikassa näyttää olevan rakenteellinen ongelma, joka vaikeuttaa työvoimakustannusindeksiä koskevien tietojen tuottamista ja toimittamista ajoissa. Tarkistusten osalta olisi pidettävä mielessä, että työvoimakustannusindeksi koostuu eri muuttujista (työvoimakustannukset, tehdyt työtunnit), jotka voivat olla peräisin useista eri lähteistä. Tämä tarkoittaa sitä, että missä vaiheessa tahansa saatetaan tehdä tarkistuksia, jotka vaikuttavat viimeiseen vuosineljännekseen, useampaan vuosineljännekseen tai koko vuoden tietoihin. Aina kun on kyse perusvuotta koskevista tiedoista, on tarkistettava koko sarja. EU:n 27:ää jäsenvaltiota koskeviin lukuihin (vuotuinen kasvuluku) tehtyjen tarkistusten määrä on ollut yli 0,3 prosenttiyksikköä kolme kertaa vuoden 2011 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien tarkasteltuna. Kaikissa kolmessa tapauksessa tarkistusten tarve juontaa juurensa lehdistötiedotteen julkaisuhetkellä käytettävissä olleiden tietojen määrään. Toinen ongelma on ensiksi julkistettujen lukujen mahdollinen vääristymä ylöspäin verrattuna myöhemmin toimitettuihin lukuihin (ks. kaavio 2). Eurostat tutkii parhaillaan tätä kysymystä tarkemmin pidempien aikasarjojen perusteella. FI 4 FI

6 Kaavio 2: Tarkistus prosenttiyksiköinä viitevuosineljänneksen ja 2012Q2:n välillä, EU-27, NACE Rev. 2 B N -aggregaatti 3.3 Verrattavuus työpäiväkorjaukset Komission asetuksen (EY) N:o 1216/ artiklassa säädetään, että työvoimakustannusindeksiluvut on toimitettava kausitasoittamattomina, työpäiväkorjattuina sekä kausitasoitettuina ja työpäiväkorjattuina. Tähän on muutamia poikkeuksia, sillä jotkin jäsenvaltiot on vapautettu velvollisuudesta toimittaa kausitasoittamattomat tiedot ja eräät jäsenvaltiot pystyvät toimittamaan NACE Rev. 2:n pääluokkien O S osalta vain sellaisia sarjoja, jotka ovat liian lyhyitä kausitasoitusta varten. Tässä asetuksessa ei nimenomaisesti todeta, onko työpäiväkorjaus/kausitasoitus tehtävä käyttäen suoraa vai epäsuoraa menetelmää. Epäsuora tasoittamismenetelmä tarkoittaa sitä, että tasoitus tehdään vain perussarjoihin, joita sitten käytetään ylemmän tason aggregaattien muodostamiseen. Suorassa tasoittamisessa puolestaan tasoitetaan erikseen jokainen sarja, myös ylemmän tason aggregaatit. Molemmilla lähestymistavoilla on etunsa ja haittansa, ja kummatkin ovat Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) kausitasoitusta koskevan käsikirjan mukaisia. Jäsenvaltiot käyttävät jompaakumpaa lähestymistapaa työvoimakustannusindeksin tasoittamiseen. Yleensä molemmat lähestymistavat johtavat samanlaisiin tuloksiin, eikä kumpaisenkaan valinta aiheuta ongelmia. Ongelmia voi kuitenkin ilmetä, jos sopivan tasoittamismallin määrittäminen on vaikeaa raakatietojen vaihtelun vuoksi, yleensä silloin, kun käytetään suoraa menetelmää. Voi esimerkiksi käydä niin, että tasoitettu kokonaiskustannusindeksi on joko suurempi tai pienempi kuin sen kaikkien osatekijöiden tasoitettu indeksi. Sen vuoksi Eurostat on tarkastanut järjestelmällisesti kaikkien jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista kokonaisindeksin ja sen osatekijöiden vastaavuuden NACE-pääluokittain. Vain yhdessä tapauksessa epäjohdonmukaisuudet todettiin niin suuriksi, että Eurostat ei julkaissut työpäiväkorjattuja tietoja asianomaisilta jaksoilta. Julkaistu vuosittainen kasvuluku piti sen sijaan laskea kausitasoittamattomien tietojen perusteella. Epäjohdonmukaisuudet johtuivat kyseisessä tapauksessa siitä, että työpäiväkorjausta oli sovellettu sarjaan, johon ei itse asiassa sisältynyt merkittäviä työpäivävaikutuksia. Jotta vastaisuudessa vältyttäisiin vastaavilta tapauksilta, Eurostat on ilmoittanut asianomaisille jäsenvaltioille, että korjauksia olisi tehtävä ainoastaan siinä tapauksessa, että työpäivävaikutukset ovat tilastollisesti merkittäviä. FI 5 FI

7 3.4 Yhdenmukaisuus suhteessa kansantalouden tilinpidon lukuihin Jäsenvaltioita pyydetään vertailemaan vuosittaisessa laatuselvityksessä työvoimakustannusindeksin kasvua kansantalouden tilinpidosta ilmenevään työntekijöiden tuntipalkan kasvuun (EKT95-määritelmä). Täyttä yhdenmukaisuutta ei voida odottaa. Vaikka käytetään lähes samoja työvoimakustannusten määritelmiä, tilastolliset käsittelyt ja tilastolähteet ovat erilaisia. Lisäksi työtuntikohtaisten tietojen kerääminen on erityisen vaikeaa molempien kohdalla. Näistä eroista huolimatta kyseisten tietojenkeruiden välisen yhdenmukaisuuden (tai sen puutteen) asteen perusteella voidaan havaita jommassakummassa keruussa mahdollisesti esiintyviä ongelmia. Kaikki jäsenvaltiot eivät tuota neljännesvuosittaisia tietoja työntekijöiden palkoista tai neljännesvuosittaisia tietoja tehdyistä työtunneista kansantalouden tilinpidossa. Sen vuoksi Kreikan, Luxemburgin, Maltan, Portugalin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta ei ole mahdollista saada kokonaiskuvaa yhdenmukaisuudesta. Latviaa koskevat tiedot ovat saatavilla, mutta niitä ei voida käyttää tätä kertomusta varten, koska työntekijöiden palkkoja koskevassa sarjassa on katkos vuonna Tätä laatua koskevaa kertomusta varten Eurostat vertasi NACE Rev. 2:n pääluokkia B N koskevia kausitasoittamattomia aggregaatteja. Ainakin yhden vuosineljänneksen osalta Viron, Irlannin, Espanjan, Unkarin, Puolan, Romanian ja Slovenian tiedoissa oli havaittavissa suuria epäjohdonmukaisuuksia ja toisistaan poikkeavia suuntauksia työvoimakustannusindeksin kasvulukujen ja kansantalouden tilinpidosta saatujen työntekijöiden tuntipalkan kasvua osoittavien lukujen välillä. Lisäksi Bulgarian, Tšekin ja Ruotsin tiedoissa oli suhteellisen suuria eroavaisuuksia työvoimakustannusindeksiä ja palkansaajien tuntipalkkaa koskevien kasvulukujen välillä. Eurostat on analysoinut yksityiskohtaisesti työvoimakustannusindeksin yhdenmukaisuutta suhteessa kansantalouden tilinpidon tietoihin ja työvoimakustannustutkimukseen ja tekee niin jatkossakin. Analyysin tuloksista keskustellaan jäsenvaltioiden kanssa säännöllisesti, jotta voitaisiin tunnistaa taustalla olevat erityisesti tehtyihin työtunteihin liittyvät ongelmat ja puuttua niihin ja sitä kautta parantaa eri tilastoalojen välistä johdonmukaisuutta. 3.5 Kokonaisuus Ruotsi ja Suomi toimittavat nykyisin myös kausitasoitetut tiedot. Kun kaikkia jäsenvaltioita koskevat kausitasoitetut tiedot ovat nyt saatavilla, on mahdollista julkaista neljännesvuosittaiset kasvuluvut sekä Eurostatin online-tietokannassa että neljännesvuosittain annettavassa lehdistötiedotteessa. Ennen sitä on kuitenkin analysoitava tarkkaan tietojen laatu ja käyttäjien tarpeet. Eurostat julkisti syyskuussa 2012 ensimmäistä kertaa EU:n ja euroalueen aggregaatit, joihin sisältyvät NACE Rev. 2:n pääluokat O S. Nämä NACE-pääluokat kattavat julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, pakollisen sosiaalivakuutuksen, koulutuksen, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihteen ja virkistyksen sekä muun palvelutoiminnan. NACE Rev. 2:n pääluokkia O S koskevia EU:n ja euroalueen aggregaattien muodostamiseen tarvittavia tietoja on saatavilla vuodesta 2008 alkaen. Ne muodostavat noin 30 prosenttia NACE Rev. 2:n pääluokkien B S aggregaatista 27 jäsenvaltion EU:ssa ja täydentävät merkittävästi tähän mennessä käytettävissä olleita tietoja. Käyttäjät ovat olleet erityisen kiinnostuneita työvoimakustannusten kehittymistä julkisella sektorilla koskevista tiedoista, jotka kuuluvat lähinnä NACE Rev. 2:n pääluokkaan O (julkinen hallinto ja maanpuolustus). FI 6 FI

8 Neljännesvuosittaista tiedotetta on mukautettu niin, että sen pääindikaattorina on nyt NACE Rev. 2:n pääluokat B S kattava aggregaatti mutta siitä näkyvät edelleen aiemmin käytettyä NACE Rev. 2: n pääluokat B N kattavaa aggregaattia koskevat täydelliset tiedot. Lisäksi NACE Rev. 2:n pääluokat O S kattavaa aggregaattia koskevat luvut julkaistaan lehdistötiedotteessa. 4. PÄÄTELMÄT Kaiken kaikkiaan työvoimakustannusindeksin laatu on yhä parantunut vuonna 2010 annetun edellisen kertomuksen jälkeen; erityisesti on syytä huomata merkityksellisyydessä ja kokonaisuudessa tapahtuneet parannukset. Lisäksi aggregaattien täydellinen saatavuus (mukaan lukien NACE Rev. 2:n pääluokat O S) on lisännyt työvoimakustannusindeksin yleistä hyödyllisyyttä. Työvoimakustannusindeksiin perustuvien vuosittaisten työvoimakustannusten tasoa koskevien estimaattien julkaiseminen tarjoaa käyttäjille merkittävää uutta lisäarvoa. Jäsenvaltioiden täsmällisyys tietojen toimittamisessa ei vielä ole tyydyttävää, vaikka mikään jäsenvaltio Kreikkaa lukuun ottamatta ei ollut järjestelmällisesti myöhässä. Jäsenvaltioiden on edelleen osoitettava resursseja toimenpiteisiin, joiden avulla tietojen oikea-aikainen toimittaminen onnistuu. Komissio (Eurostat) on viime vuosina toistuvasti kehottanut jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan. Toimitettujen tietojen ja muun kansallisen aineiston, esimerkiksi laatuselvitysten, perusteella komissio aikoo edelleen seurata säännöllisesti jäljellä olevia vaatimusten noudattamiseen ja laatuun liittyviä ongelmia. Jos toivottuja parannuksia ei toteuteta suunnitellusti, komissio ottaa yhteyttä asianomaisiin kansallisiin viranomaisiin ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin säännösten noudattamisen varmistamiseksi. FI 7 FI