Aurinkosähköä kerrostaloon Opas asukkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille

Transkriptio

1 Aurinkosähköä kerrostaloon Opas asukkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille 1

2 KERROSTALON AURINKOSÄHKÖ ON KANNATTAVA INVESTOINTI! SISÄLLYS Kerrostalon aurinkosähkö on kannattava investointi! 3 Kantakaupungin ensimmäinen aurinkovoimala 4 Kesäpäivien pituus 6 Kiinteistöjärjestelmän toimintaperiaate 7 Kytkentätavat kerrostalossa 8 Taloudellinen kannattavuus 11 Asentaminen 16 Aurinkosähköä suojeltuihin rakennuksiin 20 Kysymyksiä ja vastauksia 28 Tiivistelmä 32 Hyödyllistä lisätietoa 34 Aurinkoenergia on erinomainen ympäristövalinta: aurinkopaneeleiden hankkimisen ja asentamisen jälkeen aurinkoenergian tuottaminen on ilmaista, aurinko on uusiutuva ja ehtymätön luonnonva, eikä sen tuotannosta synny kasvihuonekaasupäästöjä tai melua. Aurinkosähkö ei ole enää vain kesämökkien sähköntuottaja tai omakotitalojen erillisratkaisu, vaan kaikilla sähkönkuluttajilla on mahdollisuus tuottaa osa sähköstään itse, verkkoon liitettynä ja kannattavasti. Oikein mitoitettu ja asennettu aurinkosähkövoimala maksaa itsensä takaisin kolmisen kertaa teknisen käyttöikänsä aikana. Keskeistä mitoituksessa on, että tuotettu sähköenergia käytetään pääosin itse. Liian suuri voimala johtaa sähkön myyntiin energiayhtiölle, mikä ei yleensä ole kannattavaa. Oma aurinkovoimala lisää energiaomavaisuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Aurinkosähkövoimala taloyhtiössä kertoo myös, että yhtiö kykenee edistyksellisiin päätöksiin ja nostaa kiinteistön voa. 3

3 ISO ROBAN ILMASTOKADULLA OTETTIIN KÄYTTÖÖN KANTAKAUPUNGIN ENSIMMÄINEN ASUINKERROSTALON AURINKOVOIMALA Ilmastokatu-hankkeen tuottama selvitys ja valmis tjouspyyntöpohja tekivät prosessista helpon. Oli myös hyvä, että yhtiökokouksessa oli paikalla paneelit asentaneen yrityksen asiantuntija vastaamassa asukkaiden kysymyksiin - kiinteistön edustaja Ari Smanto Dodo ry toteutti Iso Roobertinkadulla noin kymmeneen kiinteistöön Ilmastokatu-hankkeen kustantaman aurinkosähköktoituksen, jossa selvitettiin aurinkosähköinvestoinnin kannattavuus taloyhtiössä. Ktoitusraportit sisältävät muun muassa tkat asennustapaselvitykset, mitoitukset, taloudelliset laskelmat ja valmiin tjouspyyntölomakkeen kilpailuttamista vten. Ktoituksen pohjalta taloyhtiö päätti investoida aurinkosähköön ja asennus tehtiin heinäkuussa Fredrikinkatu 25:n aurinkovoimala Nimellisteho 8,4 kw Vuosituotanto noin kwh Investointihinta avaimet käteen -periaatteella noin euroa. Asennettu konesauma-peltikattoon ja liitetty kiinteistösähköliittymään Takaisinmaksuaika 13,5 vuotta TUOTANTOTEHO (kw) PÄIVITTÄINEN KOKONAISTUOTANTO (kwh) Voimalan tuotantokuvaaja Sunnyportal.compalvelusta Päivä on ollut täysin pilvetön. Voimalan tuotanto elokuulta Huipputuotanto on ollut noin 55 kilowattituntia yhden vuorokauden aikana, mikä vastaa keskimäärin 50 pesukoneellista pyykkiä. Fredrikinkatu 25:n aurinkovoimala. Kuva: Janne Käpylehto 4 5

4 SUOMEN ETUNA KESÄPÄIVIEN PITUUS KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATE Vuotuinen aurinkosähkötuotanto on Etelä-Suomessa samaa luokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Kohtuullisen hyvä aurinkosähkötuotanto selittyy pitkillä Yhden kilowatin aurinkosähköjärjestelmän nimellinen tuotanto vuodessa eri puolilla Eurooppaa. Phaimmillaan Suomessa on mahdollista saada yhden kilowatin asennetusta kapasiteetista yli 900 kilowattituntia sähköä vuodessa. kesäpäivillä sekä alkukevään kylmällä, mutta tilastollisesti aurinkoisella jaksolla. Kylmä aurinkopaneeli tuottaa enemmän kuin lämmin. EUROOPAN KOMISSION ILMASTODATA (EC.EUROPA.EU) Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa. Verkkoinvertteri muuttaa tasavirran (DC) vaihtovirraksi (AC) ja synkronoituu verkkoon sekä huolehtii suojauksista. Verkkoinvertteri kytketään sähköpääkeskukseen. Tuotanto menee ensisijaisesti omaan kulutukseen ja toissijaisesti sitä myydään verkkoon. Yksikkönä on kilowattituntia asennettua yhden kilowatin kapasiteettia kohden. 6 7

5 KYTKENTÄTAVAT KERROSTALOSSA Kerrostalossa voidaan hyödyntää aurinkosähköä kolmella eri kytkentätavalla: 1) Järjestelmä kytketään yksittäisen kerrostaloasukkaan sähköliittymään. Kannattavuus on heikko, koska yksittäisen kerrostaloasunnon kulutus erityisesti kesällä on vähäistä ja hyvin pienen järjestelmän tuotantohinta tulee korkeaksi. HUOM! Omakoti-, rivi- tai erillistaloissa tämä kytkentätapa on usein kannattava erityisesti, jos omaa sähkönkäyttöä on runsaasti. Suomen ensimmäinen kerrostalossa asukkaan käytössä oleva aurinkosähköjärjestelmä Herttoniemessä. Asennus: Playgreen Finland Oy. Kuva: Janne Käpylehto 8 2) Asunto-osakeyhtiö asentaa järjestelmän liitettynä kiinteistösähköön. Ei vaikuta osakkaiden sähkönkäyttöön tai osakkaiden sähkösopimuksiin. Vähentää ostosähkön määrää kiinteistösähkön käytössä. Verkkoinvertteri liitetään kiinteistön sähköliittymän jälkeiseen sulaketauluun. Taloudellisesti kannattava, kun järjestelmä mitoitetaan oikein eli suurin osa tuotannosta voidaan hyödyntää itse. Vaatii yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksen, jos katsotaan, ettei yksittäiselle osakkaalle tuleva kustannus ole kohtuuton. Helpoin tapa lisätä aurinkosähköä kerrostaloon kannattavasti. Suomen ensimmäisen kerrostalon itse investoima aurinkovoimala Oulunkylässä Helsingissä. Nimellisteho 15 kilowattia. Asennus: Solvoima Oy. Kuva: Janne Käpylehto 9

6 3) Takamittointi Mahdollistaa suurimman energiantuotannon, koska katolla tuotettua energiaa voidaan hyödyntää kiinteistösähkön lisäksi osakkaiden käyttöön. Vaatii yksimielisen päätöksen yhtiökokouksessa, koska asukkaat luopuvat sähkömkkinalain mukaisesta oikeudestaan valita sähköntoimittaja ja yhtiöjärjestykseen tulee yksi maksuperuste lisää. Aurinkovoimalan verkkoinvertteri Verkkoyhtiön mitti Asukkaan takamitti Kiinteistön takamitti Taloyhtiöstä tulee sähköntoimittaja : huoneistojen sähköliittymät poistetaan ja taloyhtiö myy huoneistoihin sähkön mittoituna sähkövastikkeena. Vaihtoehto uudiskohteisiin tai esim. vuokrataloyhtiöihin, joissa on jo valmis takamittointi. TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS JA MALLINNUKSET Kuinka suuri aurinkosähköjärjestelmän tulisi olla, kun kokonaistuotannosta suurin osa käytetään itse, jotta se olisi taloudellisesti kannattavinta? Ostosähkö on lähtökohtaisesti kallista tuotannosta käytetään itse mahdollisimman suuri osa. Kannattavuutta voidaan verrattuna verkkoon myytävästä aurinkopaneeleiden tuottamasta sähköstä pantaa tekemällä muun muassa kuormansiirtoja, vaikkapa kytkemällä läm- saatavaan korvaukseen, mutta sopimusten vertailu kannattaa. Osa sähköyhtiöistä tjoaa esimerkiksi sopimuk- aurinkopaneelisto tuottaa. minvesivaaja toimimaan silloin, kun sia, joissa sähköyhtiö maksaa tuotetusta aurinkosähköstä saman hinnan asiakkaalle kuin mitä asiakas maksaa sähkös- suurehkon taloyhtiön aurinkosähköin- Seuraavassa esimerkissä on mallinnettu tä yhtiölle. Asiakas joutuu maksamaan vestoinnin kannattavuus seuraavin sähkön siirtomaksun ja veron tässäkin lähtötiedoin: sopimustyypissä. Sopimuksia tjoavat mm. Nivos Energia Oy, Ekosähkö Oy ja Aurinkosähköjärjestelmä asennetaan Lappeenrannan energia Oy. kiinteistösähköön, eikä se vaikuta huoneistojen sähkönkäyttöön millään Isommassa järjestelmässä on alhaisempi hinta asennettua paneelia kohden, tiön vuosittaista energiakustannusta. tavalla. Investointi vähentää taloyh- joten pieni ylimitoitus tuottaa phaan Kiinteistösähkön vuosikulutus on kannattavuuden. Keskeistä on, että kwh. Kytkentätavat taloyhtiössä ja takamittoinnin periaate

7 kwh myynti ja osto (kwh) kuukauden tunnit tunnit Yhden kuukauden mallinnettu kiinteistösähkön kulutus. Mallinnuksessa vuosituotannon tuntidata on peräisin oikeasta aurinkosähkövoi- täysin optimaalisella tavalla asennettu. sähköä, eli paneelien ei tvitse olla malasta Etelä-Suomesta. Vuosituotanto Mallinnus antaa hyvän vion taloudellisesta kannattavuudesta. on 810 kwh per asennettu kw aurinko- Mallinnuksen tulokset Aurinkosähköä 10 kw, vuositasolla myyntiin tuotannosta menee 4,5 prosenttia Aurinkosähköä 15 kw, vuositasolla myyntiin tuotannosta menee 13 prosenttia Aurinkosähköä 20 kw, vuositasolla myyntiin tuotannosta menee 19 prosenttia Aurinkosähköä 30 kw, vuositasolla myyntiin tuotannosta menee 30 prosenttia Kiinteistösähkön osto ja myynti, kun asennettuna on 15 kilowattia aurinkosähköä. Myynti keskittyy yksittäisiin tunteihin kesäaikaan. Sähkön myynti verkkoon laskee kannattavuutta. Yhteenveto esimerkkimallinnuksesta Aurinkosähköjärjestelmän sopiva koko Aurinkopaneelien määrä on noin 60. tässä esimerkissä on 15 kilowattia. Asennusjärjestelmän tvitsema Järjestelmän vioitu vuosituotanto kattopinta-ala on noin 200 m 2, josta on kwh eli 10 % vuosittaisesta aurinkopaneelien pinta-ala on noin kiinteistön sähkönkulutuksesta. 100 m

8 Laskelma takaisinmaksuajasta taustaoletuksineen Investointihinta euroa Sähkön hinnannousuksi vioitu 4 % vuodessa Korkokanta 2 % Ostosähkön hinta 13 senttiä/kwh sisältäen siirron ja veron Sähköstä käytetään itse 87 % Tuotantoteho laskee vuodessa 0,5 % Jäännösvo 35 % Järjestelmä maksaa itsensä takaisin 15 vuodessa, paneelien tekninen käyttöikä on yli 40 vuotta ja tuotantotakuu 25 vuotta eli investointi on selvästi kannattava. (Esimerkissä oletetaan, että järjestelmä myydään tietyllä hetkellä pois, jolloin järjestelmän hinta on 35 % investointihetken vosta.) investointia jäljellä jäännösvo investointia jäljellä vuosituotto Laskelma aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuajasta. Kuvaaja aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuajasta

9 ASENTAMINEN Eri kattotyypeille on saatavilla tkoi- Paneelistosta viedään tasavirtakaape- painavia lumikuormia. Paneelien paino Kaikissa korjaus- ja muutostöissä kiinnityksineen on verraten pieni. tulee ottaa huomioon rakennuksen tukseen sopiva asennusjärjestelmä, lointi sähköpääkeskukseen talon ulko- jolla asentaminen on nopeaa ja paneelit seinää pitkin putkitettuna. Putki voi- Yhteydenottoa pelastuslaitokseen pysyvät katolla turvallisesti. daan halutessa maalata talon seinän suositellaan, jotta kohdekiinteistön kään kaupunkikuvaa ei saa turmella väriä vastaavaksi. Toinen vaihtoehto on palo- ja liikkumisturvallisuustekijät (maankäyttö- ja rakennuslaki 117 ja 118 ). Lähtökohtaisesti katolle ei tule käyttää olemassa olevia kanavia (mm. huomioidaan asianmukaisesti. läpivientejä tai reikiä. koneellisen poiston johdotukset), mutta johdinvetojen tekeminen voi osoittautua hankalaksi. Tasakatto: Paneelisto asennetaan tasakatolle asennusjärjestelmää käyttäen ja ominaisuudet ja erityispiirteet. Myös- Esimerkkikuvia tasakattoasennuksesta Talon ulkoseinään tai muuhun helposti massat mitoitetaan vallitsevien tuulikuor- saavutettavaan tilaan lisätään turvakyt- mien mukaan. kin. Sähköturvallisuusmääräysten mukaan turvakytkimelle tulee olla esteetön pääsy. Konesaumattu pelti: Konesaumattuun peltikattoon on helppo ja nopea kiinnittää Verkkoinvertteri muuttaa paneeliston paneelisto. Saumaan puristetaan kiinnike, tasavirran vaihtovirraksi, synkronoituu johon paneelien alumiinirunko liitetään. verkkoon ja huolehtii suojauksista oikosulun, ylijännitteen tai ylikuumenemisen Palatiilikatto: Palatiilikatolla poistetaan valta. Se asennetaan sähköpääkes- yksittäisiä tiiliä ja paneeliston kiinnikkeet kukseen tai alakeskukseen ja liitetään ruuvataan kattotuoleihin tai ruoteisiin. Tii- kiinteistösähkön syöttöpuolelle. let palautetaan paikalleen ja kiinnikkeisiin Ennen paneelien asennusta tulee liitetään alumiinirunko, johon paneelisto vmistaa katon rakenteellinen kestä- kiinnitetään. vyys. Vmistuksen voi tehdä esimer- Paneelisto lepää tassujen päällä eikä reikiä tai kiinnityspisteitä tvita. Paneelin alla näkyy betonilevy, jotka mitoitetaan tuulikuormien mukaan. Ns. lumikola -asennusjärjestelmä soveltuu hyvin pieneen järjestelmään hiekkakatolle. kiksi rakennusinsinööri. Lähtökohtaisesti kaikki katot on suunniteltu kestämään Kuvat: Janne Käpylehto 16 17

10 Esimerkkejä hjakattoasennuksesta Esimerkkejä kaapelonnista Aurinkopaneelistolta lähtevä DC-tasavirtakaapelointi viedään verkkoinvertterille, joka asennetaan tyypillisesti sähköpääkeskukseen. Yleisin tapa on viedä kaapelointi pintavetona suojattuna talon seinää pitkin. Olemassa olevia kanavia voidaan myös käyttää. Konesaumatun peltikaton kiinnike vastaa lumiesteiden kiinnikettä. Reikiä ei tvita. Kaapelointi menee suojattuna tasakatolta. Palatiilikaton kiinnike Kuvasovite kerrostaloasennuksesta Kuvat: Janne Käpylehto Kuvat: Janne Käpylehto 18 19

11 AURINKOSÄHKÖÄ SUOJELTUIHIN RAKENNUKSIIN Toimenpiteen luvanvaisuus tulee tkastaa rakennusvalvonnasta. Rakennusvalvontaan kannattaa olla yhteydessä heti hankkeen alkumetreillä; Helsingissä on käytössä ns. ennakoiva lupakäsittely, ja lupakäsittelijä kommentoi hanketta mahdollisimman vhaisessa vaiheessa käsittelyn nopeuttamiseksi. Helsingissä aurinkokeräimen tai -paneelin asenta- V tr IV tr 17 8 tr V k IV V 13 Asemapiirros kohderakennuksen sijainnista. Kuva: IAH kkitehtuuritoimisto Pekka Hänninen tr VI 11 minen ei rakennusjärjestyksen (2010) mukaan vaadi lupaa. Asentamisessa on kuitenkin noudatettava asemakaavan määräyksiä ja rakentamiseen liittyviä säädöksiä. Suojeltujen rakennusten osalta edellytetään yleensä vähintään kaupunkikuvallisen lausunnon hakemista. Myös erityisen suuret järjestelmät saattavat olla luvanvaisia. Iso Roobertinkatu 16 V V 7 12 V 10 8 V Rakennusvalvonnasta tulee tkistaa, onko kiinteistö suojeltu kaavassa kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti vokkaana rakennuksena. Suojelutilanteen voi selvittää Helsingin kaupungin tietoktasta josta löytyvät ajantasaiset ja valmisteilla olevat asemakaavat sekä suojellut rakennukset mahdollisine suojelu- ja muine määräyksineen. Mitä rakennuksen suojelu käytännössä tkoittaa? Rakennus on voitu suojella joko kaavassa, rakennussuojelulailla, valtion asetuksella tai se on mainittu kulttuurihistoriallisesti vokkaiden rakennusten luettelossa. Suojelupäätöksessä määritellään, mihin suojelu kohdistuu (julkisivut, kiinteä sisustus, ympäristö tms.). Käytännössä suojelu tkoittaa, että rakennus on säilytettävä suojelun edellyttämässä kunnossa ja siinä tehtävät korjaukset ja muutokset on tehtävä rakennuksen kulttuurihistoriallista voa vaantamatta. Muutoksia tehtäessä on yleensä pyydettävä lausunto joko kaupunginmuseolta tai Museovirastolta. Miten aurinkosähkö hankitaan suojeltuun kiinteistöön? Suojeltuun kiinteistöön sijoitettavalle aurinkosähköjärjestelmälle tulee yleensä hakea toimenpidelupaa. Helsingissä on kuitenkin käytössä lupamenettelyä helpompi kaupunkikuvallinen lausunto, joka haetaan rakennusvalvonnasta Lupapiste-palvelun kautta ( Hankkeeseen tulee jo luonnosvaiheessa nimetä pätevä pääsuunnittelija (rakennusvalvonnan hyväksymä kkitehti tai rakennuskkitehti), joka vastaa tvittavien lupa-asiakirjojen laatimisesta. Pääsuunnittelija esittelee luonnokset ko. kaupunginosan lupakäsittelijälle rakennusvalvonnan ennakkopalaverissa. Esimerkkejä asemakaavan suojelumerkinnöistä SO-merkintä asemakaavassa: Kaupunkikuvallisesti vokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- ja muutostöitä, jotka tärvele

12 8 vät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. sr-merkintä: Kaupunkikuvallisesti vokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivun 24 S o tai vesikaton kaupunkikuvallista voa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Suojeltujen rakennusten kadunpuoleisille lappeille ei siis välttämättä voi asentaa aurinkopaneeleita, mutta sisäpihoille mahdollisesti kyllä. Jokainen kohde kuitenkin käsitellään tapauskohtaisesti. Esimerkkejä suojelumerkinnöistä. Kuva: IAH kkitehtuuritoimisto Pekka Hänninen 2016 S o A k 93 Kaupunkikuvallisesti vokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujukisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Asuinrakerrostalojen korttelialue Korttelin numero Tontin numero Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Suurin sallittu kerosluku Muutosalue. Periaatekuva paneeliston sijoittamisesta katolle. Kuva: IAH kkitehtuuritoimisto Pekka Hänninen 2016 Rakennusten kkitehtuuri ja turvallisuus Aurinkopaneelien asentamista vten laadittavasta ktoituksesta saadaan ehdotus, mihin kohtaan ja suuntaan paneelit kannattaa katolle sijoittaa. Kaupunkikuvallisesti hyvä lähtökohta on tehdä asennus lappeen suuntaisesti suoraan katon rakenteiden linjassa. Katoilla tehtävien huoltotoimenpiteiden vuoksi suosituksena on pitää paneelit mahdollisimman lähellä katon hjaa, jotta riittävä etäisyys räystääseen säilyy. aurinkopaneeli/keäin 100 mm, katon hjasta 1500 mm räystäästä Tämä helpottaa myös lumitöitä. Esimerkkikuvassa asennetaan paneelit kolmeen riviin lähes kiinni toisiinsa, jolloin etäisyys räystäästä on 1,5 m ja paneeliston yläreuna jää 10 cm katonhjan alle. Asennus on katon suuntainen, katon muotoa oleellisesti muuttamatta, ja aurinkopaneelisto on 10 cm irti katosta. Aurinkopaneelien kaapelit tulee vetää niin, että ne eivät näy häiritsevästi julkisivussa. Huomaamaton tapa on vetää kaapelit esimerkiksi hormia pitkin. Pääsuunnittelija laatii paneelien ehdo- 23

13 Aurinkopaneelisto nopeuta pintojen vaurioitumista. Johtojen ja laitteiden ulkonäköön, materiaaliin ja väriin tulee kiinnittää huomiota. Aurinkopaneelien asennuksessa, kuten muissakin katolle tehtävissä muutosja korjaustöissä, tavoitteena on pitää kattomuoto mahdollisimman rauhallisena. Monimutkaisilla katoilla, esimerkiksi joissakin jugendtaloissa on hkittava paneelien sijoittamista myös aurinkoenergian kannalta epäedullisempaan ilmansuuntaan, jotta koristeellisemmat katonlappeet säilyisivät eheinä kokonaisuuksina. Kaupunkikuva ja naapurien huomioon ottaminen Suunnitteluvaiheessa vioidaan myös Julkisivukuva esimerkkikohteesta. Kuva: IAH kkitehtuuritoimisto Pekka Hänninen tetusta määrästä ja paikasta piirrokset. Helsingissä kaupunkikuvallista lausuntoa vten tvitaan yleensä: Asemapiirustus, josta ilmenee rakennuksen sijainti ja muutosalue eli paneeliston paikka sekä rakennusta koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset. Julkisivupiirustus, siltä rakennuksen sivulta, jolle paneelisto asennetaan. Leikkaus ja kattokuva, joista ilmenee paneeliston sijainti. 24 Valokuvia ja selostus asennuksesta, tvittaessa detaljipiirustuksia. Tvittava asiakirja-aineisto saattaa vaihdella tapauskohtaisesti. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota mahdollisesti tvittaviin uusiin huoltosiltoihin, johdotuksiin ja laitteisiin ja niiden asennusten ratkaisemiseen rakennuksen ominaispiirteet huomioiden. Julkisivupintoihin tehtävät kiinnitykset on toteutettava paitsi huomaamattomasti myös siten, etteivät ne aiheuta tai mittakaava 1/200 TIKAS KATTOSILTA AURINKOPANEELISTO LUMIESTE 5m (vaus huippuimurille) KATONHARJA 1000 KATTOSILLAN VANHA PAIKKA HORMISTO HORMISTO AURINKOPANEELISTO LUMIESTE Aurinkopaneeliston sijoittaminen katolle: - Hjansuuntaisesti n. 1 m hjan alapuolelle, jolloin yläpuolelle jää riittävästi kulkutilaa kattosillalle ja alapuolelle tilaa lumelle. - Paneelistot (2 kpl) yhtä etäällä hjasta ja linjassa keskenään. - Kallistus lappeensuuntasesti, ilmaväli n. 10 cm (valmistajan ohjeen mukaan). - Kiinnitys valmistajan ohjeiden mukaan peltikaton taitesaumoihin. - Kaapelin vienti sähkökeskukseen huomaamattomasti joko käyttämättömässä hormissa tai talotikkaan takana. - Mitat tkistettava rakennuspaikalla. - Kattorakenteiden rakeenteelinen kestävyys on tkistettava asennuksen yhteydessä. Kattokuva asennussuunnitelmasta. Kuva: IAH kkitehtuuritoimisto Pekka Hänninen 2016

14 asennettavien paneeleiden laajempi eivät näy katutasoon, eivätkä häiritse piste.fi). Helsingin rakennusvalvonnan kaupunkikuvallinen näkyvyys. Paneelit julkisivunäkymää. Vastapäisten tai naa- lupamaksuissa käyttämä taksa vahvis- saattavat myös aiheuttaa häiritseviä purikiinteistöjen ylimmistä kerroksista tetaan vuosittain. Kaupunkikuvallinen heijastuksia tai häikäisyä naapuritaloi- paneelit voivat näkyä. Heijastuksia ei lausunto on toimenpidelupaa halvempi, hin. Naapureiden kanssa on hyvä kes- tässä tapauksessa tule. kohteesta ja työmäärästä riippuen yleen- kustella tulevasta hankkeesta ja ottaa sä noin euroa (2017). esille tulleet seikat huomioon jatkosuun- Hakemuksen käsittely ja kustannukset nittelussa. Kuva esimerkkikohteesta Helsingissä lupaa haetaan sähköisesti havainnollistaa tilannetta, jossa paneelit Lupapiste-palvelun kautta ( aurinkopaneelisto Pihapiirissä aurinkopaneelisto näkyy ja innostaa naapureitakin aurinkosähkön tuotantoon, mutta katolla lappeensuuntaisesti sijoitettuna ne katoavat ja istuvat pemmin vanhaan rakennuskantaan. Tutkielma paneeliston näkymisestä kadulle. Kuva: IAH kkitehtuuritoimisto Pekka Hänninen ILMASTOKATU, tutkielma Iso Roobertinkadulta IAH - kkitehtuuritoimisto Pekka Hänninen

15 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA Aiheuttaako järjestelmä häiriötä tai tulee vaihtaa noin 20 vuoden käytön sähköiskun vaaa? jälkeen. Paneelien tekninen käyttöikä Ei. Verkkoinvertteri tuottaa paikalliseen on vähintään 40 vuotta. kulutukseen laadukasta sähköä, joka vastaa sähköverkon aallonmuotoa. Tuottavatko paneelit sähköä vaikka Paneelistosta tuleva kaapelointi viedään aurinko ei paista? suojattuna sähkökeskukseen ja sähköiskun vaaa ei ole. suoraa auringonpaistetta vaan tuottaa Toimiakseen aurinkopaneeli ei tvitse sähköä myös pilvisenä päivänä. Paneelien tuotto on sitä tehokkaampaa, mitä Huoltovmuus Järjestelmä ei vaikuta huoltovmuuteen. Jos sähköverkossa on toimitus- paneelit eivät tuota sähköä, voidaan voimakkaammin aurinko paistaa. Kun katkoksia, kytkeytyy järjestelmä pois kiinteistössä kuluttaa sähköä normaalisti, mutta se tulee silloin sähköverkosta. päältä sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti. Fiksusti toteutettuna aurinkosähköjärjestelmä ei lisää sähköverkon Syntyykö aurinkopaneeleista ääntä? ongelmia. Aurinkopaneelit eivät pidä ääntä. Niissä ei ole minkäänlaisia liikkuvia osia. Huolto ja käyttö Järjestelmä ei vaadi juuri minkäänlaista Kuka vastaa siitä, että paneelit huoltoa. Paneelistoa ei tvitse puhdistaa, sade hoitaa sen. Verkkoinvertteri Asennuksen suorittava pysyvät katolla? yritys. Vaikuttavatko aurinkopaneelit lumikuormiin? Ei. Paneelistosta tuleva lisäkuorma katolle on noin 10 kg/m 2, kun lumikuormaa katon tulee kestää jopa satoja kiloja/m 2. Pitääkö paneeleita puhdistaa? Ei tvitse, sade puhdistaa. Tasakatolla puhdistus on toisaalta niin helppoa tehdä, että halutessaan voi paneelit käydä puhdistamassa kerran kahdessa vuodessa. Kannattaako aurinkopaneeleihin liittää akkujärjestelmä? Akkujärjestelmät eivät ole tällä hetkellä kannattavia. Akkujärjestelmän yhden lataus-/purku-kilowattitunnin hinta on suhteellisen korkea verrattuna sähkön osto myynti-hinnan erotukseen. Kuinka pitkään paneelit toimivat? Paneelien tuotantotakuu on tyypillisesti 25 vuotta ja tekninen käyttöikä yli 40 vuotta. Miten tuotantoteho muuttuu ajan kuluessa? Paneelien teho putoaa 0,3 1 prosenttia vuodessa, eli yli 20 vuotta vanhat aurinkopaneelit ovat yhä käyttökelpoisia. Miten paneelit vaikuttavat kattoremonttiin? Paneelisto tulee poistaa kattoremontin ajaksi. Kustannus ei ole kovin merkittävä, esimerkiksi tyypillisen taloyhtiöasennuksen osalta purku ja uudelleenkasaus ovat hintaluokaltaan 2000 euroa. Vaikuttaako kattomateriaali asentamiseen? Toki, mutta kaikille kattotyypeille löytyy oma asennusjärjestelmänsä. Miten ukkossuojaus hoidetaan? Paneeliston runko liitetään muihin katolla oleviin teräsrakenteisiin ja maadoitetaan

16 Voiko paneelit maisemoida? Miten kaapelointi tehdään? Vaikuttaako vakuutuksiin? Tvitaanko aurinkosähköjärjestel- Paneeliston alumiinireunuksen saa hel- Kaapelointi viedään paneelistosta esi- Vakuutusyhtiöstä kannattaa tkistaa, män asentamiseen erillinen lupa? posti halutun värisenä. Myös erivärisiä merkiksi talon ulkoseinää pitkin suojat- käykö paneelisto osaksi kiinteistön ta- Useimmissa Suomen kunnissa tvitaan aurinkopaneeleita on saatavilla, mutta tua putkea pitkin tasavirtakaapelointina vallista vakuutusta. toimenpidelupa, joten asia kannattaa hinta on merkittävästi suurempi. sähkökeskukseen tai muuhun tilaan, tkistaa rakennusvalvonnasta. Pää- jossa sijaitsee verkkoinvertteri. Vaikuttavatko kattoa vjostavat kaupunkiseudun kaupunkien (Helsinki, Kauanko asentaminen kestää? puut tuotantoon? Espoo, Vantaa ja Kauniainen) raken- Tyypillisesti omakotitaloon järjestelmä Vaikuttavatko aurinkopaneelit huo- Kyllä, niillä on suuri merkitys. nusjärjestyksissä aurinkokeräimen tai asennetaan yhden työpäivän aikana, neistojen sähkön käyttöön? Paneelistoon tulisi paistaa aurinko -paneelin asentaminen on vapautettu kerrostalossa asennus voi viedä 2 3 Kiinteistösähköön liitetty järjestelmä vä- esteettömästi pitkin päivää. toimenpideluvan hakemisesta. Poik- päivää. hentää ostosähkön määrää eikä vaikuta keuksena ovat kaupunkikuvallisesti tai huoneistojen sähkön käyttöön millään Voiko kova tuuli vaurioittaa panee- muuten tärkeät alueet, vaikkapa suojel- Onko ilkivalta riski? tavalla. leita tai irrottaa ne katosta? lut kohteet sinnekin asentaminen on Ei ole. Korkeissa kerrostaloissa katolle Asiallisesti asennetut paneelistot kestä- ehkä mahdollista, mutta lupaprosessin pääsy sinne kuulumattomilta henkilöiltä Miten paneelit suunnataan? vät Suomessa esiintyvät sääilmiöt. Lumi, kautta. on estetty. Paneelit suunnataan kohti etelää ja jää tai tuuli ei ole paneelistolle ongelma asteen kulmaan esimerkiksi ka- Tuleeko kattoon reikiä? ton lappeen suuntaisesti. Toinen vaih- Voiko yksittäinen huoneisto/osakas Paneelisto on kelluva. Kattoon ei tehdä toehto on asentaa puolet paneeleista asentaa aurinkosähköt omaan käyt- reikiä tai kiinnityksiä. Paneelistorakenne itään, puolet länteen. Taloudellinen töön? pysyy paikallaan oikein mitoitettujen kannattavuus on näillä asennustavoilla Voi, mutta kannattavaa se ei ole kerros- massojen, betonilevyjen avulla. suunnilleen sama, johtuen osto-myyn- talossa, koska yksittäisen huoneiston tisähkön hintaerosta. Tasakatolla käyte- kulutus on niin vähäistä. Lisäksi tvi- tään asennusjärjestelmää, jolla saadaan taan taloyhtiöltä, käytännössä yhtiöko- paneelit noin 15 asteen kulmaan. koukselta, lupa

17 TIIVISTELMÄ aurinkosähkön käyttöönotto kerrostaloissa SELVITÄ TARKISTA Paistaako katolle aurinko? Apuna voi käyttää esim. PK-seudulla kttapalvelua ktta.hsy.fi kttatasot ilmasto ja energia Kuinka paljon on kiinteistösähkön kulutus kesäpäivinä? Tiedot löytyvät esimerkiksi energiayhtiön verkkopalvelusta, jonne pääsee kirjautumaan sähkölaskun avulla. Kiinteistösähköön liittäminen on suositeltavin tapa. Tkista kaupungin kttapalvelusta alueen asemakaava. Sieltä selviää myös onko kiinteistö suojeltu kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti vokkaana rakennuksena. Helsingin asemakaavat ja suojelukohteet löytyvät sivuilta. Tilaa ktoitus aurinkopaneeleiden teknisen soveltuvuuden ja kannattavuuden selvittämiseksi. Ktoituksia tekevät aurinkosähköjärjestelmien palveluntuottajat. Kannattavuuden lisäksi pas asennusmenetelmä ja järjestelmävaatimukset selviävät ktoittamalla. Kilpailuta hankinta. Hinnat vaihtelevat paljon. Kilpailuttamalla voit säästää huomattavasti. Jos kiinteistö on suojeltu tai hanke on rakennusvalvonnassa katsottu luvanvaiseksi, hankkeeseen nimetään pääsuunnittelija esim. kkitehti, joka kokoaa tvittavat asiakirjat ja tekee tvittavat piirustukset. Lupa tai kaupunkikuvallinen lausunto haetaan rakennusvalvonnan Lupapiste-palvelusta Hakijana toimii rakennuksen omistaja (taloyhtiö), joten hankkeeseen ryhtymisestä on jo tässä vaiheessa oltava päätös. PÄÄTÄ Toimita ktoitusraportti ja mahdollinen rakennusvalvonnan lupa/lausunto yhtiökokouksen päätettäväksi. Yhtiökokoukseen kannattaa pyytää asiantuntija mukaan, esimerkiksi ktoituksen tekijä tai järjestelmätoimittaja, luvanvaisissa hankkeissa myös pääsuunnittelija

18 Hyödyllistä lisätietoa: AURINKOSÄHKÖ Aurinkosähkö Suomessa. Esimerkkejä, palvelut ja rahoitustjonta. Finsol-hanke Aurinkosähköä kotiin. HSY Ilmastoinfo Motivan aurinkosähkö-sivut KATTORAKENTEET JA REMONTOINTI Rakentamisen tekniset vaatimukset, rakentamismääräykset Kattojen lumikuormat Kattojen rakenteellisen kestävyys Helsingin pelastuslaitoksen ohjeet ja yhteystiedot RAKENNUSTEN SUOJELU JA LUPAKÄSITTELY Opas on tuotettu yhteistyössä Dodo ry:n kanssa Helsingin ympäristökeskuksen koordinoimassa Ilmastokatu-hankkeessa Oppaan kirjoittajat: Janne Käpylehto, Pekka Hänninen, Pirjo-Pekkinen Kanerva, Mikko Mtikka ja Viliina Evoki Oppaan laatimiseen osallistuivat myös Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja Kaupunkikuvaneuvottelukunta sekä Suomen ympäristökeskuksen Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hanke. Ilmastokatu-hankkeen rahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto (6Aika-strategia) ja Helsingin kaupungin innovaatiorahasto. Helsingin rakennusvalvonnan ohjeet ja rakennusjärjestys Helsingin asemakaavat ja suojellut rakennukset Museovirasto Helsingin kaupunginmuseo 34

19