OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS

Transkriptio

1 OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS Tieteen kansallinen termipankki kielitieteen pilotti Kotikielen Seuran teemapäivä Lea Laitinen

2 Mihin tarvitaan omakielisiä termejä? 1. Tieteenteon rinnakkaiskielisyyttä varten 2. Akateemisen opetuksen ja tutkijankoulutuksen tueksi 3. Tutkimuksen yleistajuistamiseksi tiede- ja kieliyhteisölle

3 1. Rinnakkaiskielisyyden periaate (SKT) Suomen kielen tulevaisuus Kielipoliittinen toimintaohjelma 2009 SKT, luku 5 Suomen kieli korkeakouluopinnoissa ja tieteen kielenä SKT, luku 6 Kieliteknologia ja suomen kieli

4 Rinnakkaiskielisyys on monikielisyyden metodi, monikielisyys edistää luovaa ajattelua (HY) Määrittelemällä toimintansa kieliperiaatteet yliopisto haluaa tuoda esiin osittaisen kielitaidon, rinnakkaiskielisyyden ja monikielisten työskentelytilanteiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kieliperiaatteiden kantava ajatus on, että kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja monikielisyys ovat rikkaus, jota sivistysyliopisto haluaa vaalia ja kehittää. Monikieliset ja monikulttuuriset yhteisöt edistävät luovaa ajattelua. (HY:n kieliperiaatteet, hyväksytty )

5 SKT:n suosituksia (1) Suomen kielen asema on turvattava korkeimmassa opetuksessa ja tutkimuksessa seuraavin tieteellisen toiminnan rinnakkaiskielisyyttä edistävin keinoin: 1. Yliopistoille on laadittava kielipoliittinen ohjelma, joka takaa suomenkielisen opetuksen. 2. Gradut ja diplomityöt tulee kirjoittaa pääsääntöisesti kansalliskielillä. Jos työ on kuitenkin kirjoitettu englanniksi, siinä on oltava suomenkielinen tiivistelmä. Niillä aloilla, joilla väitöskirjat laaditaan englanniksi, opiskelijan on esiteltävä tuloksiaan myös suomeksi. 3. Julkisen tutkimusrahoituksen ehdoksi on asetettava, että jokainen tutkija alasta riippumatta julkaisee myös suomeksi. 4. Tutkimuksen arviointia varten laadittavissa julkaisuluokituksissa on otettava huomioon myös omakieliset julkaisut.

6 SKT:n suosituksia (2) Eri tahoilla (Sanastokeskus TSK, tieteelliset seurat, yliopistojen opintosuunnat, tutkimuslaitokset) tehtävän termityön systemaattinen kartoitus olisi käynnistettävä. Termityölle tulisi luoda selkeät rakenteet ja ratkaista valtion osuus toiminnan rahoittamisessa vähintään niin, että Sanastokeskus TSK ry saatetaan vakinaisen valtionavun piiriin.

7 Kieli infrastruktuuriksi nopeasti! Keväällä 2009 toimintaohjelma SKT julkistettiin Kesällä 2010 vetoomus Tieteessä tapahtuu -lehdessä Syksyllä 2010 Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) päätti ottaa ohjelmaansa Tieteen termistötalkoot -hankkeen vuoden 2011 alusta Syksyllä 2010 Suomen Akatemia avasi yliopistoille tutkimusinfrastruktuurihaun Vuoden 2011 alusta Tieteen kansallinen termipankki - hanke sai Akatemialta viiden vuoden rahoituksen. Keväällä 2012 termipankin kolme pilottia on käynnistynyt ja wiki-alusta avoimesti käytössä.

8 2. Tutkijankoulutuksen tuki SKT, luku 5: Jotta suomenkielinen tieteellinen terminologia pysyisi voimissaan, yliopistojen tulee vaatia tieteellisiin monografioihin ja artikkeleihin suomenkieliset tiivistelmät. Lisäksi väitöskirjan laatimisvaiheeseen tulee sisällyttää ainakin yhden suomenkielisen artikkelin julkaiseminen väitöskirjan tuloksista. Wiki-työskentely pitää käsitteiden määrittelyprosessin näkyvillä ja avoimena madaltaa kynnystä teoreettiseen keskusteluun. Auttaisiko tieteen termityö ajattelua ja opinnäytteiden ohjausta?

9 Ehdotus: opintopisteitä termitalkoista Tohtorintutkintoon voisi hankkia opintopisteitä tekemällä tietyn määrän termityötä oman opinnäytteensä keskeisten käsitteiden alalta. ohjauskeskustelut Osallistuminen termitalkoisiin sopisi myös niille tohtorikoulutettaville, joilta edellytetään opetus- tai muuta työtä yliopistoyhteisössä.

10 3. Tutkimuksen yleistajuistaminen a) Termipankki mahdollistaa tieteidenvälisen keskustelun. Tieteelliset seurat termityön pioneereja 1800-luvulta asti. Pilotit Kotikielen Seura (1876 ), Suomen Biologian Seura Vanamo (1896 ), Suomalainen Lakimiesyhdistys (1898 ). Elias Lönnrot teki jo varhain termejä kaikille näille aloille. Nykyisin tieteidenvälisyys edellyttää yleistajuistamista käytössä samannäköisiä termejä eri käsitteistä, erilaisia nimityksiä samoista käsitteistä (esim. subjekti, muoto-oppi ) eri aloilla yhteistä käsitteistöä

11 b) Termipankissa kirjataan myös oppihistoriaa Kun tieteenalan teoreettinen käsitteistö uudistuu (paradigmat vaihtuvat, alat risteytyvät ja eriytyvät), termit vanhenevat ja syntyy uusia: I. Krohin, musiikin teoria ( ): iskuala, säe, lauseke, sikermä, jakso, yksiö, kehiö, täysiö, kiertiö jne. enemmistö vanhentuneita Nimitys on voinut muuttua, vaikka käsitesisältö säilynyt: Lönnr. alus > nyk. subjekti; muoto-oppi > morfologia jne.

12 c) Termit avataan ymmärrettäviksi kieliyhteisölle Kieliyhteisöllä oikeus ymmärtää tutkijoiden työn tuloksia: kansalaiset rahoittavat sitä, monet ovat siitä kiinnostuneita Lönnrot suomensi kielioppitermejä ala-alkeiskouluja varten, jotta oppilaat ymmärtäisivät, mitä kielestä puhutaan Lönnrot: Grammatikaliska termer på finska 255 termiä ruotsista suomeksi, niistä käytössä 6,3 % 1857: Suomalaisia kielioppi-sanoja Elias Lönnrotilta 325 termiä suomeksi niistä käytössä enää 5% Säilyneitä: lause, tavu; sanaluokka, muoto-oppi; sija, olosija, erosija, tulosija; kaksikko, monikko, yksikkö

13 Termipankki kartoittaa eikä luo uusia termejä. Kielentutkijoille tulee silti mietittävää. Sosiologi Klaus Mäkelä, Virittäjän kunnialukija (1996 ): Kielentutkimusta on vaikeinta ymmärtää. Kumpi oli (on) läpinäkyvämpi: alus vai subjekti? Vierassanatkin usein ymmärrettäviä: ikonisuus, kvantifiointi, prosessi jne. Keskusteluntutkijoilla suomenkielisiä käännöslainoja: ymmärrystarjokas (candidate understanding), samalinjaisuus (alignment) samanmielisyys (affiliation, agreement) Kognitivisteilla taas kuvaallisia, visuaalistettavia termejä: kiintopiste, muuttuja, ankkuripaikka