10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA

Transkriptio

1 10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA Puun tuonti Suomeen ylsi 20 miljoonaan kuutiometriin vuonna Viisi vuotta kestänyt puun tuonnin kasvu taittui, mutta tuotu määrä oli silti kaikkien aikojen toiseksi suurin. Koivun tuonti pysyi lähes ennallaan, mutta männyn ja kuusen hankinta ulkomailta väheni selvästi. Puutavaralajeista eniten tuotiin koivukuitupuuta, yhteensä 7 miljoonaa kuutiometriä. Puusta 78 prosenttia oli peräisin Venäjältä, vaikka sen osuus tuonnista onkin supistunut koko 2000-luvun ajan. Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta 13 miljardin euron arvosta vuonna Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on supistunut viimeisen viiden vuoden aikana vajaalla kuudella prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvosta kolme neljäsosaa tuli massa- ja paperiteollisuuden tuotteista ja loput puutuoteteollisuuden tuotteista. Tärkeimmät vientituotteet olivat aikakauslehtipaperi (3,3 mrd. ) ja hienopaperi (2,0 mrd. ). Valtaosa Suomessa tuotetuista metsäteollisuustuotteista päätyy vientiin. Vuoden 2006 paperintuotannosta vietiin 93 prosenttia, kartongista 86 prosenttia, sahatavarasta 63 prosenttia ja vanerista 88 prosenttia. Euroopan unioni on Suomen metsäteollisuustuotteiden päämarkkinaalue, jonka alueelle niiden viennistä suuntautui 64 prosenttia. Aasian osuus oli 12 prosenttia, ja se on ollut viime vuosina kasvussa. Metsäteollisuustuotteita vietiin eniten Saksaan, 2 miljardin euron arvosta. Puu Suomeen tuotiin vuonna 2006 puuta 20,0 miljoonaa kuorellista kiintokuutiometriä, ja tuonnin arvo oli 0,7 miljardia euroa. Tuotu määrä oli edellisen vuoden jälkeen kaikkien aikojen toiseksi suurin, ja se vastasi kahta viidesosaa kotimaan hakkuista. Tärkein tuotu puutavaralaji oli koivukuitupuu, jota virtasi maahamme 6,8 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavaksi eniten ulkomailta tuli kuusikuitupuuta, 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Haketettua puuta tuotiin 2,6 miljoonaa kuutiometriä, ja siitä 94 prosenttia oli tehty havupuusta. Suomi on 2000-luvulla ollut maailman suurimpia puun tuojia. Vuonna 2005 sijaluku oli kolmas, ja edellä olivat Japani ja Kiina. Puun tuonti palvelee ensisijaisesti Itä-Suomessa sijaitsevan puumassateollisuuden puuhuoltoa. Vuoden 2006 tuontipuusumasta 15,6 miljoonaa kuutiometriä (78 %) oli peräisin Venäjältä. Vuotta 1992 lukuun ottamatta venäläisen puun osuus tuonnista oli alhaisin Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen. Toiseksi eniten puuta tuotiin Latviasta (1,5 milj. m³) ja seuraavaksi eniten Virosta (1,1 milj. m³). Viimeisen viiden vuoden ajan puun tuonti Latviasta on lisääntynyt ja Virosta vähentynyt. Kuitupuuta (ml. hake) tuotiin 15,0 miljoonaa kuutiometriä, ja siitä Venäjän osuus oli 72 prosenttia. Venäjältä tuodun kuitupuun hinta rajalla on ollut 2000-luvulla selvästi edullisempi kuin muualta hankitun ulkomaisen kuitupuun. Tukkipuuta tuonnista oli 4,5 miljoonaa kuutiometriä, ja siitä 97 prosenttia tuli Venäjältä. Puun tuonnin supistuminen jatkui edelleen vuonna Tammi elokuun tuonti oli vähentynyt viidenneksellä vuodesta Supistumiseen vaikuttivat muun muassa sateisesta ja leudosta säästä johtuneet vaikeat puun korjuuolosuhteet Venäjällä. Heinäkuun alussa astuivat voimaan Venäjän asettamat puun korotetut vientitullit. Aiemmin tullia oli peritty havupuilta 4 euroa kuutiometriltä. Tullimaksu nousi männyllä, kuusella ja läpimitaltaan yli 15 senttimetrin koivulla vähintään 10 euroon kuutiometriltä. Myös haapa sai 5 euron tullimaksun, mutta alle 15 senttimetrin koivu jäi vielä tullittomaksi. Seuraavan kerran Venäjä aikoo korottaa puun vientitullejaan vuoden 2008 huhtikuussa. Venäjän tullimuutoksista kerrotaan yksityiskohtaisesti tietotaulussa sivuilla Vuoden 2007 tammi elokuun tilastojen perusteella puun tuonti Venäjältä on vähentynyt. Venäläisen puun osuus oli supistunut 71 prosenttiin, kun sen osuus on viime vuosina ollut yleensä noin neljä viidesosaa. Metsätilastollinen vuosikirja

2 10 Foreign trade by forest industries Puun reaaliset tuontihinnat (deflatointi tukkuhintaindeksi, kotimaiset tavarat) ovat kohonneet kaikilla pääpuutavaralajeilla jyrkästi kuluvan vuoden aikana. Hintojen nousun on mahdollistanut metsäteollisuustuotteiden hyvä vientikysyntä, mikä on nostanut selvästi etenkin sahatavaran vientihintoja. Raakapuun tuontihintoja on tilastoitu puutavaralajeittain jälleen vuodesta 2002 alkaen. Vuosina ei ole esiintynyt vuoden 2007 kaltaista jyrkkää tuontipuun reaalihintojen nousua. Puu- Puun keski- Puun Elokuun 2007 tavara- määräinen tuonti- tuontihinnan laji reaalihinta hinta vertailu tuonnissa elokuussa keskihintaan /m³ /m³ % Mäntytukki 48,70 62, Kuusitukki 51,00 67, Koivutukki 47,70 58, Mäntykuitupuu 31,10 58, Kuusikuitupuu 35,40 56, Koivukuitupuu 33,30 53, Vuonna 2006 puuta vietiin Suomesta 1,4 miljoonaa kuutiometriä. Viennin määrä oli tavanomainen, vaikka se supistuikin hiukan edellisvuodesta. Kaksi kolmannesta puusta meni Ruotsiin. Tärkein puulaji oli mänty, joka kattoi puolet viedystä määrästä. Metsäteollisuustuotteet Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo vuonna 2006 oli 12,5 miljardia euroa. Siitä kolme neljäsosaa tuli massa- ja paperiteollisuuden tuotteista ja loput puutuoteteollisuuden tuotteista. Niin metsäteollisuustuotteiden vienti kuten niiden tuotantokin palasivat normaalitasolleen vuonna 2005 käydyn paperiteollisuuden työtaistelun jälkeen. Vuonna 2006 metsäteollisuustuotteiden vienti muodosti 20 prosenttia Suomen tavaraviennin kokonaisarvosta ( 61,5 mrd. ). Metsäteollisuustuotteiden osuus viennistä on supistunut viidessä vuodessa vajaalla kuudella prosenttiyksiköllä. Perusmetallit, koneet, laitteet ja kulkuneuvot kattoivat 34 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden osuus oli 25 prosenttia. Suomen tavaraviennistä 97 prosenttia koostui teollisuustuotteista. Suomen kauppatase (= tavaroiden vientitulot tavaroiden tuontimenot) on ollut ylijäämäinen vuodesta 1991 lähtien. Erityisesti metsäsektorin tuotteiden vienti on ollut aivan eri suuruusluokkaa kuin niiden tuonti. Suomen ulkomaankauppaa voi luonnehtia yrityksittäin tarkasteltuna varsin keskittyneeksi. Vuonna 2006 Suomessa oli 18 yritystä, joiden viennin arvo ylitti puoli miljardia euroa. Niiden yhteenlaskettu osuus maamme kokonaisviennistä oli 49 prosenttia. Tuoteluokittaisen (CPA-luokitus) tarkastelun perusteella vienti on kaikkein keskittyneintä massan, paperin ja painotuotteiden luokassa (CPA-luokka DE) ja toiseksi keskittyneintä metalliteollisuuden tuotteissa. Massalla, paperilla ja kartongilla oli viisi yritystä, jotka veivät niitä maastamme yli puolen miljardin euron arvosta. Näiden yritysten yhteenlaskettu osuus kyseisen tuoteluokan tuotteiden viennistä ylsi 74 prosenttiin. Vienti 2006, Paperimassa, paperi ja kartonki (CPA-luokka DE) Viennin arvo/viejä Viejiä Arvo Osuus milj. kpl milj. % Yhteensä , , , , , ,0 Valtaosa Suomessa tuotetuista metsäteollisuustuotteista päätyy vientiin. Vuoden 2006 paperintuotannosta vietiin 93 prosenttia, kartongista 86 prosenttia, sahatavarasta 63 prosenttia ja vanerista 88 prosenttia. Suomalaisten metsäteollisuustuotteiden tärkein ostajamaa oli Saksa, jonne niitä vietiin 2,2 miljardin euron arvosta. Saksan osuus viennistä pysyi edelleen noin 18 prosentissa. Britannia oli metsäteollisuutemme toiseksi tärkein kauppakumppani 1,4 miljardin euron ostoillaan, vaikka sen osuus viennistä jatkoi vähentymistään päätyen 11 prosenttiin. Yhdysvaltoihin vietiin metsäteollisuustuotteita 0,9 miljardin euron arvosta. Sen osuus Suomen metsäteollisuuden viennistä on pysynyt viime vuosina lähellä 7 prosenttia. Metsäteollisuustuotteiden viennistä 64 prosenttia suuntautui Euroopan unionin (EU25) alueelle. Aasian maiden osuus oli 12 prosenttia ja Pohjois-Amerikan 7 prosenttia. Vuodesta 1997 lähtien Euroopan osuus on supistunut vuosittain yhteensä kuudella prosenttiyksiköllä. Aasian osuus metsäteollisuustuotteiden viennistä on viime vuosina noussut. 300 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

3 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Puutavaralajien kanto- ja tuontihintojen suhteellinen kehitys Tarkastelussa raakapuun puutavaralajeittaiset kanto- ja tuontihinnat indeksoidaan (tammikuu 2002=100), ja verrataan reaalihinnan suhteellisia muutoksia lähtöhintaan (deflatointi tukkuhintaindeksi, kotimaiset tavarat). Kuvien käyrät kertovat, kuinka paljon korkeammalla tai matalammalla puutavaralajin reaalihinta on kunakin kuukautena ollut suhteessa lähtöhintaan. Kuitupuiden tuontihinnat ovat nousseet suhteellisesti enemmän kuin kotimaisen kuitupuun kantohinnat. Elokuun 2007 reaalinen tuontihinta oli mäntykuitupuulla lähes kaksinkertainen ja kuusikuitupuulla 1,7-kertainen verrattuna vuoden 2002 tammikuun tuontihintaan. Koivukuitupuullakin tuontihinta oli puolitoistakertainen lähtötilanteeseen verrattuna. Kuitupuiden tuontihintojen jyrkkä nousu on ajoittunut jakson loppuun. Kuusitukkipuulla kotimainen kantohinta on noussut jakson lopussa selvästi tuontihintaa nopeammin. Mäntytukkipuulla (ei kuvassa) kotimaisen ja tuontipuun hintojen kehitys ovat lähellä toisiaan, mutta siinäkin tarkastelujakson lopussa kotimaisen puun suhteellinen hinta on noussut enemmän. Kaikkien puutavaralajien kotimaisten kantohintojen nousu oli elokuussa 2007 jo taittunut. Vuoden 2007 elokuun rahanarvoon deflatoidut (tukkuhintaindeksi, kotimaiset tavarat) tuontihinnat olivat puutavaralajeittain seuraavat: Puutavaralaji Tuontihinta (CIF) Kantohinta tammikuu elokuu muutos muutos tammikuu tammikuu 2002/ 2002/ elokuu elokuu /m³ /m³ % % Mäntytukki 46,63 62, Kuusitukki 50,10 67, Koivutukki 49,99 58, Mäntykuitupuu 30,15 58, Kuusikuitupuu 33,40 56, Koivukuitupuu 34,86 53, Suorat hintavertailut kantohintojen ja tuontihintojen välillä ovat haasteellisia. Tuontihinnan vertailemisen vaikeudesta kotimaan hintoihin kerrotaan sivulla 303. Teksti: Aarre Peltola /02 1/02 1/2002 = 100 Koivukuitupuu 7/02 1/2002 = 100 7/02 1/03 1/03 7/03 Mäntykuitupuu Reaalinen kantohinta Reaalinen tuontihinta 7/03 1/04 1/04 7/04 7/04 1/05 1/05 7/05 7/05 1/06 1/06 7/06 7/06 1/07 1/07 7/07 7/ /2002 = 100 Kuusikuitupuu 1/02 7/02 1/03 7/03 1/04 7/04 1/05 7/05 1/06 7/06 1/07 7/07 1/2002 = 100 Kuusitukkipuu 1/02 7/02 1/03 7/03 1/04 7/04 1/05 7/05 1/06 7/06 1/07 7/07 Kuva 1. Puutavaralajien reaalisten kanto- ja tuontihintojen kehitys vuosina Metsätilastollinen vuosikirja

4 10 Foreign trade by forest industries Paperin ja kartongin vientihinnat olivat vuonna 2006 edelleen matalahkoja. Sahatavaran vientihinta sen sijaan lähti jo vuoden 2006 alussa jyrkkään nousuun, joka jatkui vielä seuraavan vuoden puolellakin. Kun vielä vuonna 2005 mänty- ja kuusisahatavaran keskihinta oli 163 euroa kuutiometriltä, niin vuotta myöhemmin niiden keskihinnat olivat 188 ja 176 euroa kuutiometriltä. Vuoden 2007 puolella vastaavat kuukauden keskihinnat kipusivat korkeimmillaan jopa 238 ja 224 euroon kuutiometriltä. Vuonna 2006 tavaratuonnin arvo Suomeen lisääntyi edellisvuodesta 17 prosentilla 55,3 miljardiin euroon. Metsäteollisuustuotteiden osuus tästä oli 1,4 miljardia euroa, ja lisäystä oli 6 prosenttia. Tärkein metsäteollisuustuotteiden tuonnin tuoteryhmä oli paperi- ja kartonkijalosteet (0,3 mrd. ). Metsäteollisuustuotteiden tuonnista 28 prosenttia tuli Ruotsista. Ulkomaankaupan tilastointi Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden maiden välistä tavarakauppaa. Palvelujen kauppa jää tilaston ulkopuolelle. Tilastoituakseen tavaran täytyy saapua maahan tai lähteä maasta, kauttakuljetukset (transito) eivät kuitenkaan sisälly tilastoon. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilasto sisältää puun ja metsäteollisuustuotteiden viennin Suomesta ja tuonnin Suomeen. Metla julkaisee metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoja myös Metsätilastotiedotteissa ja Metinfo Tilastopalvelussa ( tilasto/), mistä löytyy myös metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston yksityiskohtainen laatuseloste. Metla kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston Tullihallituksen ylläpitämästä ULTIKA-tietokannasta, joka sisältää kuukausittaiset ja maittaiset tiedot Suomen ulkomaankaupasta. Suomen ulkomaankauppa jakautuu tilastoinnissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (Intrastatjärjestelmä). Suomessa sisäkaupan järjestelmää alettiin soveltaa vuodesta 1995 lähtien, kun maastamme tuli EU-jäsenvaltio. Vuonna 2006 yrityksen EU:n alueelle kohdistuvan viennin arvon ylittäessä euroa viejän oli annettava siitä Tullihallitukselle tilastoilmoitus. EU-tuonnissa ilmoitusvelvollisuusraja oli euroa. Kynnysarvon alle jäänyt kauppa arvioidaan ja lisätään Suomen ulkomaankaupan kokonaismäärään erittelemättömänä eränä. Arvion osuus oli viennissä 1,8 ja tuonnissa 3,5 prosenttia koko EU-sisäkaupan arvosta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yleensä suuret yritykset, joten niiden toimitukset ja hankinnat tilastoituvat kattavasti. Tilastoilmoituksen laiminlyömisen merkitys (vastauskato) on Suomessa vähäinen. Ahvenanmaan maakunta ei kuulu Intrastat-järjestelmän piiriin, joten sen tilastot kerätään ulkokaupan tavoin tulliselvitystiedoista. Viennissä EU-sisäkaupan osuus Suomen metsäteollisuuden ulkomaankaupasta on lähes kaksi kolmasosaa. Tullihallitus koostaa ulkokaupan tilastot tullausilmoituksista, ja vuonna 2006 mukaan tilastoituivat euron kynnysarvon ylittäneet ilmoitukset. Katoongelmaa ei ole ulkomaankaupan tilastoitumisessa, kun tiedot perustuvat tulliselvityksiin. Vuonna 2006 Suomeen tuotavasta puusta 80 prosenttia tuli EU:n ulkopuolelta. Tavaroiden tilastoarvoina käytetään viennissä verottomia myyntihintoja, joihin sisältyvät vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta vähennetään Suomeen tuonnin yhteydessä kannetut verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tuonnissa tavaroiden alkuperämaaksi katsotaan pääsääntöisesti maa, jossa tavara on valmistettu tai jossa viimeisin taloudellisesti merkittävä osa valmistusta on tapahtunut. Tavaran pakkaamista ei pidetä valmistuksena. Jos alkuperämaata ei ole tiedossa se tilastoidaan lähetysmaan mukaan. Vienti tilastoidaan määrämaan mukaisesti. Metlan tilastossa käytetyt tavaralajit on muodostettu koko Euroopan unioninin alueella sovellettavasta ulkomaankaupan yhdistetystä tavaranimikkeistöstä (Combined Nomenclature, CN). Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tilastojen tavaralajijako on metsäsektorilla käytetty kansallinen luokitus. Taulukossa 10.0 sivulla 309 muiden kuin metsäsektorin tuotteiden ryhmittely noudattaa tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan; Classification of Products by Activities (CPA). Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa puuksi luokitellaan raaka- ja jätepuu. Jätepuuhun sisältyvät sahanpuru ja muu puujäte. Raakapuu on 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

5 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta, johon sisältyy kuitenkin myös haketettu tai kyllästetty raakapuu. Metlan tilastoissa raakapuulle käytetään joko tukki- ja kuitupuujakoa tai tukkipuu ja muu-jakoa. Tulli erottelee ulkomaankauppaluokituksessaan vain tukkipuun, ja loput kyseisen puulajin ulkomaankaupasta jää luokkaan muu. Pääsääntöisesti tämä luokka sisältää kuitupuuta, mutta esimerkiksi männyn viennissä mukana on runsaasti erikoispuutavaralajeja. Metlan tilastoissa tuonnissa kyseisestä luokasta käytetäänkin nimitystä kuitupuu ja viennissä nimitystä muu. Raakapuun määrä ilmoitetaan Metlan tilastoissa kuorellisina kiintokuutiometreinä. Suomalainen käytäntö poikkeaa tässä kansainvälisestä, sillä yleensä tilavuus ilmoitetaan kuorettomana (vrt. luku 12). Vuoden 2005 alusta lähtien Tullihallitus on tilastoinut aiemmasta käytännöstään poiketen puun ulkomaankaupan kuorettomana. Metlan ulkomaankauppatilastoihin puun tilavuus muunnetaan edelleen kuorelliseksi muunnoskertoimilla. Tuontipuun ja kotimaisen puun hintojen vertailussa pitää ottaa huomioon useita varauksia. Teollisuus ostaa pääosan tuontipuusta erillisiltä vientimyyjiltä, kun taas kotimainen raakapuu hankitaan pienehköinä erinä suoraan metsänomistajilta joko pysty- tai hankintakaupoin. Tuontipuun yksikköarvo kuvaa hintaa rajalla, jolloin siihen sisältyy erinäisiä rahti-, vakuutus- ym. kustannuksia. Esimerkiksi kotimaisen puun hankintahinnan ja tuontihinnan suora vertaaminen ei anna koti- ja ulkomaisen puun hintojen välisistä suhteista oikeaa kuvaa. Kotimaisen ja ulkomaisen puun hintojen suoran vertailun mahdollistavista raakapuun tehdashinnoista ei kuitenkaan ole saatavissa tilastotietoja. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperi- ja kartonkijalosteet). Suomen ulkomaankauppa jaetaan tilastoissa kuuteen maanosaan (Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois- Amerikka, Latinalainen Amerikka ja Oseania). Maiden luokittelu maanosiin perustuu Tullihallituksen jaotteluun. Eurooppaan kuuluviksi rajataan idässä Venäjä, Ukraina, Turkki ja Kypros. Euroopan unioni laajeni vuoden 2007 alussa kahdella uudella jäsenmaalla; Bulgarialla ja Romanialla. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot koskevat kuitenkin lähinnä vuotta 2006, joten nämä maat eivät vielä sisälly tilastoissa Euroopan unioniin. Pohjois-Amerikkaan luetaan Kanadan ja Yhdysvaltojen lisäksi Grönlanti sekä St. Pierre ja Miquelon. Oseaniaan luokitellaan Australia, Uusi-Seelanti, Papua-Uusi-Guinea ja Tyynen meren pienet saarivaltiot. Pohjoisessa Oseania rajautuu Aasiaan luokiteltuihin Indonesiaan ja Filippiineihin. Täydellinen luettelo maiden jaottelusta maanosiin kuten myös muutkin ulkomaankauppatilaston laatuselostetiedot löytyvät Tullihallituksen tilastopalvelun internetsivuilta ( Kirjallisuus Literature Intrastat Suomessa vuonna Tullihallitus, tilastoyksikkö. 44 s. Karvinen, S., Välkky, E. & Torniainen, T Luoteis-Venäjän metsätalouden taskutieto. Metsäntutkimuslaitos. 116 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 56 s. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kuukausitilasto. Metsätilastotiedotesarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain Metsätilastotiedote 877. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 27 s. Metsäteollisuuden vuosikirja Metsäteollisuus ry. 34 s. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen yrityksittäin vuonna Tullihallitus, tilastoyksikkö. 12 s. Tilastointiperiaatteiden käsikirja Tullihallitus, tilastoyksikkö. Toppinen, A. & Toropainen, M. (toim.) Puun tuonti Suomeen ja Itämeren alueen metsäsektorin kehitys. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Ulkomaankauppa, kuukausijulkaisut SVT. Tullihallitus, tilastoyksikkö. Ulkomaankauppa 2006 taskutilasto Tullihallitus, tilastoyksikkö. 32 s. Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Tilastopalvelu, Metsäteollisuus ry, Tullihallitus, tilastopalvelu, Tullihallitus, ULTIKA-tietokanta Metsätilastollinen vuosikirja

6 10 Foreign trade by forest industries mrd. vuoden 2006 rahana billion in 2006 monetary value Suomen kokonaistavaravienti Total exports of goods Metsäteollisuuden vienti Exports by forest industries Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Kuva 10.1 Suomen tavaraviennin arvo Figure 10.1 Total value of exports of Finland, milj. m³ - mill. m³ Tuonti - Imports Vienti - Exports Nettotuonti - Net imports Kuva 10.2 Puun ulkomaankauppa Figure 10.2 Foreign trade in roundwood and wood residues, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

7 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 35 % Tuontipuun osuus Proportion of imported wood Venäläisen tuontipuun osuus Proportion of imported Russian wood (=puun tuonti / (markkinahakkuut puun vienti + puun tuonti)) (= imports of wood / (commercial roundwood removals exports of wood + imports of wood)) Kuva 10.3 Tuontipuun osuus suomalaisen metsäteollisuuden puunhankinnasta Figure 10.3 Proportion of imported wood of the wood procurement of the Finnish forest industries Vienti Exports 12,6 mrd. billion Kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet Paperboard, converted paper and paperboard products Paperi Paper Puu Roundwood and wood residues Sahatavara Sawn goods Muut puutuoteteollisuuden tuotteet Other wood products Massa Pulp Tuonti Imports 2,1 mrd. billion Kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet Paperboard, converted paper and paperboard products Paperi Paper Massa Pulp Puu Roundwood and wood residues Sahatavara Sawn goods Muut puutuoteteollisuuden tuotteet Other wood products Kuva 10.4 Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan jakautuminen tuoteryhmiin 2006 Figure 10.4 Foreign trade in roundwood and forest industry products by product group, 2006 Metsätilastollinen vuosikirja

8 10 Foreign trade by forest industries Saksa Britannia Yhdysvallat Ranska Espanja Venäjä Japani Ruotsi Belgia Alankomaat Italia Puola Tanska Norja Kiina Turkki Sveitsi Australia Kreikka Itävalta Muut EU-jäsenmaa EU Member State Muu maa Other milj. mill. Kuva 10.5 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvo maittain 2006 Figure 10.5 Value of exports of Finnish forest industry products by country, 2006 Germany United Kingdom USA France Spain Russian Federation Japan Sweden Belgium The Netherlands Italy Poland Denmark Norway China Turkey Switzerland Australia Greece Austria Others osuus metsäteollisuustuotteiden viennistä, % share of exports of forest industry products, % Saksa Germany Britannia United Kingdom USA Ranska France Espanja Spain Venäjä Russian Federation Ennen vuotta 1990 Saksaan sisältyvät silloin erilliset Saksan liittotasavalta ja DDR. Ennen vuotta 1992 Venäjällä tarkoitetaan Neuvostoliittoa. Before 1990 Germany included West Germany and DDR. Before 1992 the Russian Federation refers to the USSR. Kuva 10.6 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvon jakautuminen maittain Figure 10.6 Percentage value of Finland s exports of forest industry products by country, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

9 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 16 milj.m 3 mill. m 3 Sahatavara Sawn goods 1,6 milj.m 3 mill. m 3 Vaneri Plywood 12 Tuotanto Production 8 Vienti Exports ,0 milj.m 3 mill. m 3 Lastulevy Particle board 0,8 Tuotanto Production 0,6 0,4 0,2 Vienti Exports 0, ,2 Tuotanto Production 0,8 0,4 Vienti Exports 0, milj. t mill. m.t. 0,3 Kuitulevy Fibreboard 0,2 Tuotanto Production 0,1 Vienti Exports 0, milj. t mill. m.t. Mekaaniset massat Mechanical and semichemical pulp 9 6 milj. t mill. m.t. Sellu Chemical pulp Tuotanto Production 2 Tuotanto Production 3 Vienti Exports Vienti Exports milj. t mill. m.t. Paperi Paper 4 milj. t mill. m.t. Kartonki Paperboard Tuotanto Production Vienti Exports Tuotanto Production Vienti Exports Lähteet: Tullihallitus; Metsäteollisuus ry Sources: Board of Customs; Finnish Forest Industries Federation Kuva 10.7 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja vienti Figure 10.7 Production and exports of forest industry products, Metsätilastollinen vuosikirja

10 10 Foreign trade by forest industries 1000 /m 3, kuitulevy /t, vuoden 2006 rahana /m 3, fibreboard /m.t., in 2006 monetary value Kuitulevy Fibreboard Vaneri Plywood Lastulevy Particle board Sahatavara Sawn goods Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Kuva 10.8 Puutuoteteollisuuden tuotteiden viennin yksikköarvot Figure 10.8 Unit values of exports of wood-products industries, /t vuoden 2006 rahana /m.t. in 2006 monetary value Paperi Paper Kartonki Paperboard Sellu Chemical pulp 200 Mekaaniset massat Mechanical and semi-chemical pulp Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Kuva 10.9 Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin yksikköarvot Figure 10.9 Unit values of exports of pulp and paper industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

11 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 10.0 Suomen ulkomaankauppa 2006 lyhyesti Finland s foreign trade in brief, 2006 Tuote Product Arvo Osuus Value Share milj. mill. % SUOMEN TAVARAVIENTI TOTAL EXPORTS OF GOODS Teollisuustuotteet Manufactured goods Metsäteollisuus Forest industries Puu Roundwood and wood residues Metsäteollisuustuotteet Forest industry products Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods Vaneri Plywood Viilu Veneer sheets 44 0 Lastulevy Particle board 42 0 Kuitulevy Fibreboard 19 0 Muut puutuotteet Other wood-based products Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massa Pulp Paperi Paper Kartonki Paperboard Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products Muu teollisuus Other industries Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Electrical and optical equipments Perusmetallit, koneet ja laitteet, kulkuneuvot Basic metals, machines and transport equipments Muut teollisuustuotteet Other products Alkutuotanto ja kaivannaiset Primary production and mining Muu Other SUOMEN TAVARATUONTI TOTAL IMPORTS OF GOODS Teollisuustuotteet Manufactured goods Metsäteollisuus Forest industries Puu Roundwood and wood residues Metsäteollisuustuotteet Forest industry products Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods Vaneri Plywood 41 0 Viilu Veneer sheets 13 0 Lastulevy Particle board 16 0 Kuitulevy Fibreboard 63 0 Muut puutuotteet Other wood-based products Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massa Pulp Paperi Paper Kartonki Paperboard Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products Muu teollisuus Other industries Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Electrical and optical equipments Perusmetallit, koneet ja laitteet, kulkuneuvot Basic metals, machines and transport equipments Muut teollisuustuotteet Other products Alkutuotanto ja kaivannaiset Primary production and mining Muu Other Metsätilastollinen vuosikirja

12 10 Foreign trade by forest industries 10.1 Puun tuonti Imports of roundwood and wood residues, Puutavaralaji Roundwood assortment Määrä Arvo Yksikköarvo Quantity Value Unit value milj m³ mill. /m³ YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood ,1 Mänty Pine ,1 mäntytukki pine logs ,7 mäntykuitupuu pine pulpwood ,3 Kuusi Spruce ,2 kuusitukki spruce logs ,2 kuusikuitupuu spruce pulpwood ,8 Muut havupuut Other softwood ,3 muu havutukki other logs ,7 muu havukuitupuu other pulpwood ,2 Lehtipuu Hardwood ,3 Koivu Birch ,2 koivutukki birch logs ,8 koivukuitupuu birch pulpwood ,4 Eukalyptus Eucalyptus ,5 Muut lehtipuut Other hardwood ,8 Polttopuu Fuelwood ,5 Hake Chips ,0 Kyllästetty puu Preserved wood ,0 JÄTEPUU WOOD RESIDUES ,9 Kuitupuuhun sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Pulpwood also includes specific roundwood assortments. Lähteet: Tullihallitus; Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Board of Customs; Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute 310 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

13 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 10.2 Puun tuonti Imports of roundwood and wood residues, Vuosi Raakapuu - Roundwood Jätepuu Yhteensä Year Havupuu Lehtipuu Polttopuu Hake Kyllästetty puu Yhteensä Wood residues Total Softwood Hardwood Fuelwood Chips Preserved wood Total m³ Kuukausi Month Vuoden 2007 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. The monthly figures for 2007 are preliminary data. Metsätilastollinen vuosikirja

14 10 Foreign trade by forest industries 10.3 Raakapuun tuonti puutavaralajeittain Imports of roundwood by roundwood assortment, Vuosi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Muu Raakapuu yhteensä Year Pine logs Spruce logs Birch logs Pine pulpwood Spruce pulpwood Birch pulpwood Other Roundwood total m³ Kuukausi Month Vuoden 2007 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. The monthly figures for 2007 are preliminary data. Lähteet: Tullihallitus; Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Board of Customs; Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute 312 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

15 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 10.4 Puun tuonti maittain 2006 Imports of roundwood and wood residues by country, 2006 Puutavaralaji Roundwood assortment Venäjä Latvia Viro Ruotsi Britannia Russian Federation Latvia Estonia Sweden United Kingdom Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value 1000 m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj. mill. mill. mill. mill. mill. YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs mäntykuitupuu pine pulpwood Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs kuusikuitupuu spruce pulpwood Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu havukuitupuu other pulpwood Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs koivukuitupuu birch pulpwood Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood JÄTEPUU WOOD RESIDUES Uruguay Liettua Saksa Muut Yhteensä Uruguay Lithuania Germany Others Total YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs mäntykuitupuu pine pulpwood Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs kuusikuitupuu spruce pulpwood Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu havukuitupuu other pulpwood Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs koivukuitupuu birch pulpwood Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood JÄTEPUU WOOD RESIDUES Kuitupuuhun sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Pulpwood also includes specific roundwood assortments. Metsätilastollinen vuosikirja

16 10 Foreign trade by forest industries 10.5 Puun tuonti maittain Imports of roundwood and wood residues by country, Vuosi Venäjä Latvia Viro Ruotsi Britannia Uruguay Liettua Saksa Valko-Venäjä Muut Yhteensä Year Russian Federation Latvia Estonia Sweden United Kingdom Uruguay Lithuania Germany Belarus Others Total m³ osuus tuonnista, % share of imports, % ,2 7,6 5,6 2,6 2,1 1,7 1,0 0,8 0,1 0,2 100,0 Vuoteen 1991 saakka Venäjällä tarkoitetaan Neuvostoliittoa, johon myös Viron, Latvian, Liettuan ja Valko-Venäjän luvut sisältyivät. Vuonna 1989 Saksan lukuun sisältyivät silloin erilliset DDR ja Saksan liittotasavalta. Before 1992, the Russian Federation refers to the USSR and the figures include Estonia, Latvia, Lithuania and Belarus. In 1989, Germany includes West Germany and DDR. 314 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

17 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 10.6 Puun vienti Exports of roundwood and wood residues, Puutavaralaji Roundwood assortment Määrä Arvo Yksikköarvo Quantity Value Unit value milj m³ mill. /m³ YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood ,3 Mänty Pine ,2 mäntytukki pine logs ,9 muu other ,4 Kuusi Spruce ,0 kuusitukki spruce logs ,8 muu other ,3 Muut havupuut Other softwood ,7 muu havutukki other logs muu other ,7 Lehtipuu Hardwood ,6 Koivu Birch ,3 koivutukki birch logs ,9 muu other ,2 Muut lehtipuut Other hardwood ,4 Polttopuu Fuelwood ,3 Hake Chips ,8 Kyllästetty puu Preserved wood ,7 JÄTEPUU WOOD RESIDUES ,4 Muu sisältää kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja. The category other includes pulpwood and specific roundwood assortments. Metsätilastollinen vuosikirja

18 10 Foreign trade by forest industries 10.7 Puun vienti Exports of roundwood and wood residues, Vuosi Raakapuu - Roundwood Jätepuu Yhteensä Year Havupuu Lehtipuu Polttopuu Hake Kyllästetty puu Yhteensä Wood residues Total Softwood Hardwood Fuelwood Chips Preserved wood Total m³ Kuukausi Month Vuoden 2007 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. The monthly figures for 2007 are preliminary data. 316 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

19 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 10.8 Puun vienti maittain 2006 Exports of roundwood and wood residues by country, 2006 Puutavaralaji Roundwood assortment Ruotsi Tanska Egypti Alankomaat Irlanti Sweden Denmark Egypt The Netherlands Ireland Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value 1000 m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj. mill. mill. mill. mill. mill. YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs muu other Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs muu other Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu other Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs muu other Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood JÄTEPUU WOOD RESIDUES Britannia Saksa Libya Muut Yhteensä United Kingdom Germany Libya Others Total YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs muu other Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs muu other Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu other Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs muu other Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood JÄTEPUU WOOD RESIDUES Muu sisältää kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja. The category other includes pulpwood and specific roundwood assortments. Metsätilastollinen vuosikirja

20 10 Foreign trade by forest industries 10.9 Suomen ulkomaankauppa maittain 2006 Finnish foreign trade by country, 2006 Maa Country Vienti Exports Tuonti Imports Metsäteollisuus- Muut tavarat Yhteensä Metsäteollisuus- Muut tavarat Yhteensä tuotteet ja puu Other goods Total tuotteet ja puu Other goods Total Forest industry Forest industry products and wood products and wood milj. milj. milj. milj. milj. milj. mill. % mill. mill. mill. % mill. mill. YHTEENSÄ TOTAL , , Eurooppa Europe , , Euroopan unioni The European Union , , Alankomaat The Netherlands 439 3, , Belgia Belgium 447 3, , Britannia United Kingdom , , Espanja Spain 644 5, , Irlanti Ireland 73 0, , Italia Italy 411 3, , Itävalta Austria 118 0, , Kreikka Greece 152 1, , Kypros Cyprus 8 0, ,0 3 3 Latvia Latvia 31 0, , Liettua Lithuania 30 0, , Luxemburg Luxembourg 7 0, , Malta Malta 1 0, , Portugali Portugal 29 0, , Puola Poland 322 2, , Ranska France 648 5, , Ruotsi Sweden 546 4, , Saksa Germany , , Slovakia Slovakia 22 0, , Slovenia Slovenia 9 0, , Tanska Denmark 273 2, , Tšekki Czech Republic 41 0, , Unkari Hungary 67 0, , Viro Estonia 89 0, , Muu Eurooppa Other Europe , , Norja Norway 223 1, , Venäjä Russian Federation 518 4, , Muut Others 546 4, , Aasia Asia , , Japani Japan 514 4, , Kiina China 213 1, , Muut Others 769 6, , Afrikka Africa 404 3, , Algeria Algeria 85 0, Egypti Egypt 112 0, , Muut Others 207 1, , Pohjois-Amerikka North America 917 7, , Kanada Canada 50 0, , Yhdysvallat USA 867 6, , Muut Others 0 0, ,0 0 0 Latinalainen Amerikka Latin America 297 2, , Brasilia Brazil 74 0, , Muut Others 223 1, , Oseania Oceania 178 1, , Australia Australia 155 1, , Muut Others 22 0, , Maittain erittelemätön Unspecified by country Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

21 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo maittain Value of exports of forest industry products by country, Maa Country milj. mill. YHTEENSÄ TOTAL Eurooppa Europe Euroopan unioni The European Union Alankomaat The Netherlands Belgia Belgium Britannia United Kingdom Espanja Spain Irlanti Ireland Italia Italy Itävalta Austria Kreikka Greece Kypros Cyprus Latvia Latvia Liettua Lithuania Luxemburg Luxembourg Malta Malta Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Unkari Hungary Viro Estonia Muu Eurooppa Other Europe Norja Norway Venäjä Russian Federation Muut Others Aasia Asia Japani Japan Kiina China Muut Others Afrikka Africa Algeria Algeria Egypti Egypt Muut Others Pohjois-Amerikka North America Kanada Canada Yhdysvallat USA Muut Others Latinalainen Amerikka Latin America Brasilia Brazil Muut Others Oseania Oceania Australia Australia Muut Others Maittain erittelemätön Unspecified by country Metsätilastollinen vuosikirja