FYSIIKKA. ETÄPAKETTI Auto- ja logistiikka-ala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FYSIIKKA. ETÄPAKETTI Auto- ja logistiikka-ala"

Transkriptio

1 Versio 1/2016 FYSIIKKA. ETÄPAKETTI Auto- ja logistiikka-ala Opiskelija Opettaja Anastasia Vlasova Stadin ammattiopisto 2015/2016

2 1. Fysiikan ilmiöitä auto- ja logistiikka-alalla Klassinen fysiikka tutkii mekaaniset ilmiöt, valoilmiöt, sähköilmiöt, magneettiset ilmiöt, ja ääni-ilmiöt. Jako on ehdollinen. (Jotkut ilmiöt kuuluvat muutamaan ryhmään. Esim. Sähkövirta lampun metallilangassa aiheuttaa lämmön ja valon vapautumista.) Tehtävä 1. Siirrä alhaalla olevat ilmiöt oikeisiin ryhmiin. Lisää jokaisen ryhmään 1-2 ilmiötä lisää. Sitten keksi esimerkit auto- ja logistiikka-alalla. Ilmiöt: heijastuminen, inertia, ferromagnetismi, lämpötilan nousu, höyrystyminen, moottorin ääni, Kitka, Sähkömagneettinen induktio, värit, valon taittuminen, sähköenergian varastointi, valon eteneminen LÄMPÖILMIÖT MEKAANISET ILMIÖT MAGNEETTISET ILMIÖT ILMIÖ ÄÄNI-ILMIÖT SÄHKÖILMIÖT VALOILMIÖT 1

3 Tehtävä 2. Mieti mitkä ilmiöt liittyvät liikenneturvallisuuteen. Selitä esimerkkien avulla. 1) Valo voi olla eri värillä (valoilmiö). Auton etuvalot ovat, takavalot ovat. Sen avulla kuljettaja ymmärtää. 2) Inertia ( ilmiö) tarkoittaa. Inertian takia autossa: )? 4)? Tehtävä 3. Tee 3 valokuvaa/lyhyttä videota (kännykkäkameralla tehdyt sopivat), joissa näkyy erilaisia fysiikan ilmiöitä auto- ja logistiikka-alalla (1 ilmiö/kuva). Muista lisätä selitys, mitä kuvassa näkyy. Kuva/video on sijoitettava tähän Kirjoita tälle paperille vain mitkä valokuvat/videot lisäsit. Laita kommenttisi seinille. 2

4 2. Yksikkömuunnokset 1h = 60 min = s = 3600 s 1 m s = 1 m h = m h = 3600 m h = 3,6 km h 3,6 m s km h 1 km h = 1 km 1 h, kerrotaan luvulla 3,6 = 1000 m 3600 s = 1 3,6 m s m/s km/h km h m s, jaetaan luvulla 3,6 : 3,6 Tehtävä 1. Tee yksikkömuunnokset a) 72 km h = m s b) 30 m s = km h c) 30 km min = m s d) 900 km h = m s e) 125 km h = m s f) 25 m s = km h g) 12 km h = m s h) 3 km h = m s i) 14 m s = km h 3

5 Etuliitteet etuliite lyhenne kerroin tera T giga G 10 9 mega M kilo k 1000 desi d 0,1 sentti c 0,01 milli m 0,001 mikro µ 0, nano n 0, Tehtävä 2. Ilmoita ilman etuliitettä (ma -> A, MW-> W, GJ -> J ym.) Poimi taulukosta mitä etukirjain tarkoittaa ja tee kertolasku vastaavalla kertoimella (taulukosta) a) 0,25 ma = b) 0,025 ma = c) 250 MW = d) 300 GJ = e) 250 μm = f) 200 nm = g) 300 cm = h) 5 dl = Tehtävä 3. Ilmoita järkevällä etuliitteellä. Esim W = 5,6 MW a) J = b) W = c) 0, m = d) 0, m = e) V = f) 0,0007 A = Tehtävä 4. Tee ajan yksikkömuutoksia 30 h = s 3 d = min 12 h = min 120 min= h 10 min= h 7,5 min = s 200 s = h 10 s = h 1/6 h = min 1 / 12 h = min Muista 1 h = 60 min, 1 min = 60 s Esim: 80 min = 80/60 h = 1,33 h 4

6 S= V t 3. MATKA. NOPEUS. AIKA 1. Kuinka pitkän matkan auto kulkee 2 tunnissa, jos sen nopeus on 75 km/h? 2. Jalankulkija ylittää katua 10 s. Kuinka pitkän matkan lähestyy 50 km/h kulkeva auto ylitysaikana? 3. Kuinka nopeasti pitää ajaa, jotta ehtii tehdä 120 km:n matkan kolmessa tunnissa? 4. Kuinka kauan kestää 60 km:n matka, jos mennään polkupyörällä 12 km/h nopeudella? 5. Auto lähestyy 50 m päässä. Sen nopeus on 100 km/h. Kuinka kauan sitä pitää odottaa ennen kuin pääsee ylittämään tietä? Kannattaako odottaa vai juosta edestä? 5

7 6. Auto lähestyy suojatietä 50 km/h nopeudella. Se on 30 m etäisyydellä, kun jalankulkija aikoo astua tielle. Kuinka kauan auton lähestyminen kestää, kun nopeus ei muutu? 7. Polkupyöräilijä ajaa 30 km/h nopeudella. 100 m ennen risteystä auto ohittaa pyöräilijän 50 km/h nopeudella. Autoilija pysähtyy 5 s ajaksi risteykseen kääntyäkseen oikealle. Autoilija katsoo ensin oikealle ja lopuksi vasemmalle, koska hän aikoo kääntyä vasemmalta tulevien kaistalle. Missä pyöräilijä on, kun auto alkaa kääntyä? 8. Kalle ajoi polkupyörällä tasaisella nopeudella 1 km matkan ajassa 2 min 40 s. Laske Kallen nopeus! 9. Autoilijan reaktioaika on 1,8 s ennen jarrutusta. Kuinka pitkän matkan auto kulkee reaktioaikana, kun nopeus on 120 km/h. 6

8 4. Kiihtyvyys a [m/s 2 ] Kiihtyvyys ilmoittaa nopeuden muutoksen aikayksikköä kohti. Yksikkö on yleensä aina m/s 2 (nopeuden (m/s) muutos sekuntia kohti) Kiihtyvyys = nopeuden muutos aika eli a = V t Maapallon aiheuttama putoamiskiihtyvyys g on noin 9,8 m/s 2. Toisin sanoen vapaasti putoavan kappaleen nopeus lisääntyy 9,8 m/s jokaisen sekunnin aikana (jos ilmanvastusta ei oteta huomioon). nopeus kasvaa nopeus pysyy samana nopeus pienenee a>0 kiihtyy (tasaisesti) a=0 tasainen liike a< 0 hidastuu (tasaisesti) apukaavat a = V loppu V alku t t = V loppu V alku a V loppu = V alku + at V alku = V loppu at Matka S = V alku t + at2 2 tai s = keskinopeus aika tai s = V alku+v loppu 2 t 7

9 Esimerkki Jarrutuskokeessa mitattiin auton hidastuvuudeksi 9 m/s 2. Missä ajassa auto pysähtyy nopeudesta 27 m/s? Ratkaisu t = nopeuden muutos = V hidastuvuus Vastaus: 3 s = 27 m a s 0m s 9 m = 3 s s 2 Tehtävät 1. Uusi hollantilaisten opiskelijoiden tekemä sähköinen kilpa-auto kiihtyy nopeuteen 100 km/h 2,15 sekunnissa, joka on 0,5 sekuntia edellistä ennätystä nopeammin. Laske auton kiihtyvyys. 2. Kimin Ferrari pysähtyy liikennevaloihin. Laske auton kiihtyvyys, kun valojen vaihduttua ja auton uudelleen käynnistämisestä 2,5 sekunnin kuluttua nopeus on 70 km/h. 3. Moottoripyörän nopeus nousi 6 sekunnissa 20 km/h:sta 80 km/h:iin. Mikä oli moottoripyörän keskikiihtyvyys? 4. Auton kiihtyvyys on 9,0 m/s². Mikä on auton nopeus 2,0 s:n kuluttua? Ilmoita tulos yksikkönä km/h. 8

10 5. Henkilöauton törmäyksessä auton etuosa painuu kokoon ja turvatyynyt laukeavat, jolloin auton ja matkustajien nopeus törmäyksessä pienenee. Eräässä törmäyskokeessa auto törmäsi esteeseen 30 km/h:n nopeudella, ja törmäyksen kestoksi mitattiin 0,08 s. Kuinka suuri oli auton keskimääräinen hidastuvuus (negatiivinen kiihtyvyys)? 6. Kappale putoaa vapaasti alaspäin. Täytä taulukko, käyttämällä putoamiskiihtyvyytenä 10 m/s 2. Aika, s Nopeus = kiihtyvyys aika, m/s Matka= keskinopeus aika, m

11 5. Voima Voiman tunnus F (force) Painovoiman tunnus G (gravity) Voiman ja painovoiman yksikkö on N (newton) Miksi kappale lähtee liikkeelle? - Kappaleen nopeuden muuttamiseksi tarvitaan voimaa - Liikkeen suunnan muuttamiseksi tarvitaan voimaa. Newtonin lait Newtonin I laki (Jatkuvuuden laki) Kappale pysyy levossa tai jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella, jos siihen ei vaikuta ulkoisia voimia tai vaikuttavien voimien summa on nolla. Tehtävä: Lisää tähän kuvat: 1. Auto ei liiku. 2. Kaveri työntää autoa 3. Kaveri ajaa autoa. Esimerkkejä logistiikka- ja auto-alasta - Kolarissa matkustaja lentää ulos tuulilasin kautta, jos turvavyö ei ole kiinni (matkustaja jatkaa liikettä Newtonin I laki) - lisää tähän selitys, miksi tavaroiden pitää olla kiinni - Miksi ei voi laittaa kuormaan painava tavara toisen päälle kiinnittämättä? 10

12 Newtonin II laki (Dynamiikan peruslaki) Kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoima F antaa kappaleelle kiihtyvyyden a. F = m a Dynamiikan peruslaki pätee myös putoavalle kappaleelle. G = m g, putoamiskiihtyvyys g= 9,8 m s 2 Laskutehtävät. 1. Laske oma painovoimasi. 2. Laske painovoimasi Kuussa, kun putoamiskiihtyvyys g kuu = 1,622 m s Auton hidastuvuus on 6,2 m s2. Auton massa on 950 kg. Laske kitkavoima. 4. Kiihdytysauton moottorin työntövoima on 12,8 kn. Kuinka suuren kiihtyvyyden auto saa, jos sen massa on 880 kg? 5. Voimamittarilla mitattiin vaihteiston painovoimaksi 1,3 kn. Kuinka suuri on vaihteiston massa? 11

13 Newtonin III laki (Voiman ja vastavoimanlaki) Jos kappaleeseen vaikuttaa voima, niin samanaikaisesti kappale vaikuttaa toiseen kappaleeseen yhtä suurella, mutta suunnaltaan vastakkaisella voimalla. Voima ei koskaan voi esiintyä yksin. Voimien yhteisvaikutus Jokainen kappale on aina vuorovaikutuksessa yhden tai useamman muun kappaleen kanssa, jolloin siihen vaikuttaa useita voimia. Voimia voidaan kuvata voimavektorilla (nuolilla), joka kuvaa voiman F suuruutta ja suuntaa. Esimerkki: 1. Kuinka suuri on kokonaisvoima, kun Juha työntää laatikkoa 500 N:n voimalla ja Mikko työntää sitä samaan suuntaan 400 N:n voimalla? Piirrä voimanuolet. Ratkaisu: Kokonaisvoima R = F Mikko +F Juha = 500 N N = 900 N 12

14 Laskutehtävät 1. Kuinka suuri on kokonaisvoima, kun Petri työntää autoa eteenpäin 700 N:n voimalla ja Jukka työntää sitä vastakkaisesta suunnasta 550 N:n voimalla? Piirrä voimanuolet. 2. Kuinka suuri on kokonaisvoima, kun Petri työntää autoa eteenpäin 400 N:n voimalla ja Jussi ja Antti työntävät sitä samaan suuntaan jokainen 500 N:n voimalla? Piirrä voimanuolet. 3. Kappale ei putoa, jos sen panovoimavektori kulkee pohjan kautta. Painovoimavektorin alkupiste on kappaleen keskipiste. Piirrä kappaleeseen painovoimavektorit ja tee päätöksen putoaako se vai ei. 13

15 Täytä käyttämällä oppikirjaa tai hae tiedot verkossa. KITKA. Kitka, eli on kahden kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välissä ilmenevää liikettä tai liikkeen alkamista vastustavaa. Kappaleille voi olla olemassa kolme erilaista kitkaa:, ja. Niistä pienin on, suurin on Millä tavalla voidaan pienentää kitkaa? (Mainitse 5 asiaa) Koska tarvitaan suurempaa kitkaa? (Anna 2-3 esimerkkiä) 14

16 6. Voiman momentti Katso yllä olevia kuvia. Kummalla avaimella olisi helpompi toimia rengasta vaihdettaessa ja miksi? Voiman vääntövaikutusta sanotaan voiman momentiksi. M = F d M voiman momentti (Nm) F voima (N) d etäisyys kiertoakselista eli voiman varsi (m) Esimerkki 1. Kuinka suuri momentti kohdistuu pulttiin, kun sitä väännetään 280 pitkällä avaimella 400 N:n voimalla? Ratkaisu: F= 400 N d= 280 mm = 0, 28m M-? M= F d M= 400 N 0,28 m = 112 Nm Vastaus: voiman momentti on 112 Nm 2. Audin ohjeessa sanottu, että neljällä pultilla kiinnitettyjen vanteiden M12-pulttien kiristysmomentti on 110 Nm. Laske vääntävä voima, kun voiman varsi on 400 mm. Ratkaisu: M = 110 Nm d = 400 mm = 0,4 m F -? M= F d F = M d F = 110 Nm 0,4 m = 275 N Vastaus: Voima 275 N 15

17 Vipu Vipu on tasapainossa, kun momentti vastapäivään on yhtä suuri kuin momentti myötäpäivään. F 1 D 1 = F 2 D 2. Vipu tai vipuvarsi on ikivanha yksinkertainen mekaaninen kone. Vipua käytetään, kun tarvitaan suurta voimaa. Vivun avulla voidaan pienellä voimalla ja suurella liikkeellä tuottaa suuri voima ja pieni liike: "mikä matkassa hävitään se voimassa voitetaan.".. Vipuvarren idea hyödynnetään myös monissa työkaluissa ja mekaanisissa laitteissa - sakset - pihdit - keinulauta Yksivartinen vipu Kaksivartinen vipu Missä autoalassa käytetään vipuvartta?

18 Laskutehtävät: 1. Kuinka suuri momentti kohdistuu pulttiin, kun sitä väännetään 230 mm pitkällä avaimella a) 200 N:n b) 500 N:n c) 1,4 kn:n voimalla? 2. Laske voiman varsi, kun momentti on 120 Nm, ja vääntävä voima a) 200 N b) 300 N c) 950 N. 3. Laske vääntävä voima, kun voiman varsi on 350 mm, ja momentti on a) 110 Nm b) 160 Nm c) 250 Nm 4. Asentaja vetää avaimesta 237 N voimalla ja avaimen momenttivarsi on 180 mm. Kuinka suuri on momentti, jolla asentaja mutteria aukaisee? 5. Korjaamokäsikirjassa on ohje, että sylinterinkannen ruuvien kiristysmomentti on 60 Nm. a) Kuinka suurella voimalla asentajan täytyy vetää momenttiavaimesta, kun avaimen pituus on 280 mm? b) Kuinka suuren massan nostaminen vaatii saman verran voimaa? 17

19 6. Laske mopoa eteenpäin työntävä voima, jos vetävältä pyörältä mitattu vääntömomentti on 300 Nm. Pyörän halkaisija on 50 cm. 7. Autonosturin nostomomentiksi on annettu 74 knm. a) Kuinka suuri massa saadaan nostaa 4 m etäisyydellä? b) Kuinka lähelle pitää ajaa, jotta voidaan nostaa 1500 kg kappaleen? 8. Saksien varren pituus on 15 cm ja terän pituus on 5 cm. Jos Olli puristaa saksia 45 N voimalla, kuinka suuri voima leikkaamisessa saadaan aikaan? 9. Laske, kuinka pitkä on etäisyyden x oltava, että systeemi on tasapainossa. 10. Miten ajoneuvoja koottaessa ja lastattaessa huomioidaan tasapaino ja painopiste? 18

20 7. Energia ENERGIA Energian säilymislaki Energia ei voi hävitä, eikä sitä voida luoda tyhjästä, mutta se voidaan muuttaa eri muotoihin. Poltoaineen energia muuttuu auton - ja energiaksi energia muuttuu energiaksi ja energiaksi. 19

21 Esimerkki 1. Esimerkki 2. Polkupyöräilijän massa pyörineen on 80 kg. Nopeus 12 km/h. Kuinka suuri on Polkupyöräilijän liike-energia? 12km/h = 3,33 m/s E k = mv2 2 Vastaus: 444 J = 80 kg (3,33m s )2 2 = 444 J Laske suksiboksin potentiaalienergia, kun sen massa tavaroineen 60 kg ja sen on 1,7 m korkeudella. E p = mgh = 60 kg 9,8 m/s 2 1,7m = 1000 J Vastaus: 1000 J Esmerkki 3. Lasketaan heilurin nopeus alakohdassa. Nostetaan se kohtaan 2 ja päästetään. Kohdassa 2 heilurin liike-energia on 0, koska V=0. lasketaan E p =mgh. Kohdassa 4 sen asemaenergia on 0 (koska korkeus h=0) ja kohdasta 2 muutuu kokonaan liike-energiaksi. h= 10 cm Asemaenergia V= 0 asemaenergia E p =mgh E p =E k mgh=1/2 mv 2 ratkaistaan tästä V: mgh=1/2 mv 2 ǀǀ 2 h= 0 E p =E k mgh=1/2 mv 2 2mgh = mv 2 ǀǀ:m 2gh = V 2 ǀǀ V = 2gh sijoitetaan arvot: V = 2 9,8 0,1 = 1,4 m s 20

22 Laskutehtävät: 1. Laske auton (1000 kg) liike-energia, kun se 100 km/h ajaa nopeudella. 2. Laske saman auton potentiaalienergia 30 metrin korkean mäen päällä. 3. Laske liike-energiasi, jos ajat mopolla nopeudella 36 km/h. 4. Laske oma potentiaalienergia, kun nouset 2. kerrokseen. 5. Mikä on kappaleen massa, jos sillä 72 km/h nopeudessa on 300 kj:n liike-energia? 6. Mikä on kappaleen massa, jos sillä 5 m korkeudella on 7 kj potentiaalienergia? 7. Laske putoamiskiihtyvyys Kuussa, jos heiluri alimmassa kohdassa sai nopeuden 2,1 km/h, kun se siirrettiin 10 cm korkeudelle. 8. Vertaa kaksi energiaa a) Auto 950 kg kulkee 50 km/h nopeudella ja törmää seinään b) Auto 950 kg putoaa 10 m korkeasta talosta 21

23 8.Työ fysiikassa Työ on tarkoittaa fysiikassa hieman eri asiaa kuin arkikielessä. Esimerkiksi kuvan työntekijä ei tee fyysikon näkökulmasta työtä, vaikka hän kannattelee raskasta lankkua paikoillaan. Työn määrittelyn perustana on voima ja matka.. Työ=voima vaikutusmatka W= F S Työn yksikkö on joule (J) Nostotyö W = G h = mgh (Huom: sama kaava kuin asema-energiaa) Huomaa, että työn yksikkö on sama kuin energian yksikkö. Energia onkin kyky tehdä työtä Esimerkki 1 Nostat 10 kg laukun 1,2 m korkealle pöydälle. Nyt F = mg = 10 kg 9,8 m/s 2 = 98 N ja matka (s) on pöydän korkeus (h) = 1,2 m. Maa vetää laukkua 98 N voimalla, siksi laukkua on nostettava ylöspäin vähintään yhtä suurella voimalla. Työ on siten W = Fs = 98 N 1,2 m = 118 J Esimerkki 2 Olettakaamme, että edellisessä esimerkissä laukku on aluksi 2 m päässä pöydästä. Tässäkin tapauksessa työ on sama, koska nostovoima on ylöspäin ja matka lasketaan samaan suuntaan. Vain korkeudella on merkitystä. Vaakasuorassa suunnassa vaikuttaa vain pieni ilman vastus, kun liikumme, mutta sen voimme sivuttaa. Laukun kantaminen vaakasuorassa suunnassa ei merkitse työn tekoa, koska siihen suuntaan ei ole voimaa. 22

24 Laskutehtäviä 1. Avaruusalus kulkee miljoona kilometriä moottorit sammutettuna eli työntövoima on = 0. Kuinka suuri on työ? 2. Opiskelija istuu paikallaan ja lukee. Tekeekö hän työtä? 3. Opiskelijan massa on 63 kg. Hän ponnistaa itsensä ylös rekkitangolla 40 cm. Kuinka suuri on nostoon tehty työ? 4. Auto kulkee tasaisella nopeudella vaakasuoralla tiellä. Tapahtuuko siinä työn tekoa, mikä tai mitkä voimat tekevät työtä? 5. Kuinka suuren työn tekee nosturi, kun nostaa 950 kg auton 1.7 m korkeudelle? 23

25 9.Teho (P) Teho kuvaa työn tekemiseen tehokkuutta, eli kuinka nopeasti työ tehdään. Teho = työ aika, eli = W t Tehon yksikkö on W, watti. Esim. Nosturi A nostaa 1 tonnin kappaleen 10 metrin korkeudelle 30 sekunnissa, nosturi B nostaa saman kappaleen samalle korkeudelle 50 sekunnissa. Kumpi on tehokkaampi? Laske molempien nosturin tehot. Ratkaisu: Molempien nostureiden tekemä työ on sama: W = mgh = 1000 kg 9,8 m/s 2 10 m = J Nosturin A teho P A = W t J = 30 s 3200 W Nosturin B teho P B = W t J = 50 s 1960 W Vastaus: Nosturi A on tehokkaampi, sen teho on 3200 W, nosturin B teho on 1960 W. Automainoksissa käytetään usein tehon yksikkönä hevosvoimia 1 hv= 735,5 W Esim. Mercedes-Benz F hv = 238 0,7355 kw= 175 kw 24

26 Laskutehtävät: 1. Muunna autojen tehot watteiksi tak kilowatteiksi Lamborgini Aventador LP Mansory Carbonado GT Tesla Model S P hv = 416 hv= 140 hv= 2. Laske nosturien teho, jos se nostaa 800 kg 8 m korkeuteen kuuluu a) 40 s? Fiat 500X 1,4 Multiair Popstar b) 1 min 15 s? 3. Laske tehosi seuraavissa tapauksissa a) Työnnät autoa liikkeelle 600 N voimalla. Auto ei liiku. b) Nouset toiselle kerrokselle 10 sekunnissa.(1 kerros on 4 m) c) Laitat asiakkaan auton renkaat takakonttiin. (Kirjoita ensin arvot, sitten laske teho korkeus h= renkaan massa m= aika t = teho P = 25

27 10.Hyötysuhde Laitteet, kuten esimerkiksi moottorit tarvitsevat energiaa toimiakseen. Polttoaineen kemiallisesta energiasta osa muuttuu lämmöksi, eikä sitä saada hyötykäyttöön. Laitteen hyötysuhteella kuvataan sitä, kuinka paljon käytetystä energiasta saadaan hyödylliseen muotoon, esim. liike- tai potentiaalienergiaksi. Hyötysuhde = hyödyksi saatu energia tai teho käytetty energia tai teho Hyötysuhde ilmoitetaan desimaalilukuna tai prosentteina. Hyötysuhde ei voi olla 1 (100%) suurempi, silloin energiaa saataisiin enemmän kuin sitä kuluu. Hyötysuhteen tunnus on η (kreikkalainen aakkonen eeta) η = E anto E otto 100 % tai η = P anto P otto 100 % E anto koneen antama energia E otto koneen ottama energia P anto koneen antama teho P otto koneen ottama teho Esimerkkejä hyötysuhteista sähkölämmityspatteri 100 % sähkömoottori 90 % polttomoottori 90 % hehkulamppu 7 % Esim.1 Kuinka suuri on nosturin nostoteho, jos nosturia käyttävän sähkömoottorin ottoteho on 8 kw ja nosturin hyötysuhde on 70 %? η = P anto 100 % => P P anto = η P otto otto 100 % = 70 % 8 kw 100 % = 5,6 kw Esim 2. Kuinka suuri on hyötysuhde, jos kone ottaa energia 3000 J ja antaa 2,5 kj? Huom: 2,5 kj= 2500 J η = E anto E otto 100 % = 2500 J 3000 J 100 % = 83 % 26

28 Laskutehtävät 1. Kuinka suuri on hyötysuhde, jos kone ottaa tehoa 1300 W. ja antoteho on a) 1200 W η = P anto P otto 100 % = b) 400 W c) 1 kw? 2. Anna vastaus watteina. Kuinka suuri on ottoteho, jos hyötysuhde on 30 % ja antoteho on a) 175 kw b) 280 hv c) 1600 hv? 3. Auton ominaisuudessa mainitaan teho. Onko tämä teho antoteho vai ottoteho? 4. Anna vastaus kilowatteina. Laske antoteho, jos hyötysuhde on 60 % ja ottoteho on a) 100 W b) 100 kw c) 100 hv 27

29 11. OLOMUODON MUUTOKSET kiinteä: Olomuodossa aineen rakenneosasten välillä on eniten sidoksia. Rakenneosaset eivät pääse liikkumaan toistensa lomitse. neste: Olomuodossa aineen rakenneosasten välillä on sidoksia, mutta rakenneosaset pääsevät liikkumaan toistensa lomitse. kaasu: Olomuodossa aineen rakenneosasten välillä ei ole sidoksia. Rakenneosaset pääsevät liikkumaan vapaasti toistensa lomitse. Höyrystys vaatii huomattavasti enemmän energiaa kuin sulatus. Sulamis- ja kiehumispisteissä aineen lämpötila ei muutu. Kaikki energia kuluu olomuodonmuutokseen. Aine Sulamislämpö (kj/kg) Höyrystymislämpö (kj/kg) Alumiini Elohopea 11,7 296 Etanoli Hiilidioksidi Hopea Kulta Aine Sulamislämpö (kj/kg) Höyrystymislämpö (kj/kg) Kupari Lyijy 24,7 930 Nikkeli Rauta Sinkki Vesi

30 Tehtävä. 1. Missä olomuodossa aine on normaalin ilmakehän paineessa? Vastaa joko kiinteä, neste tai kaasu. Voit katsoa apua taulukosta a) vesi -5 C b) etanoli -113 C c) ) rauta 1538 C d) hopea 110 C e) kupari 2400 C f) kupari 2400 C Aine Sulamispiste ( C) Kiehumispiste ( C) Alumiini Butaani Elohopea -38,9 356,7 Etanoli -117,3 78,5 Hiilidioksidi -78,5-78,5 Hopea Kloori ,6 Kromi Kulta Kupari Lyijy Metaani Nikkeli Platina Rauta Sinkki Tina (valkoinen) Vesi Jos puhtaaseen aineeseen sekoitetaan muuta ainetta, sulamis- ja kiehumispisteet muuttuvat. 2. Vastaa kysymyksiin: a) Mitkä auton aineista ovat tavallisesti kiinteässä muodossa (mainitse 3)? b) Mitkä auton aineista ovat tavallisesti nestemäisessä muodossa (mainitse 3)? c) Mitkä auton aineista ovat tavallisesti kaasumuodossa (mainitse 2)? d) Mitä olomuodonmuutosta käytetään hyväksi hitsauksessa? e) Miksi ei voi hitsata kääntövartta, akselia ja tukivartta? 3. Ota valokuvat ja kirjoita lyhyt esitys kolmelle erilaiselle lämpöilmiölle autotai/ja logistiikan alalta. Esim. Suomessa levitetään jäisille teille suolaa. Tällöin jää sulaa jo pakkasella. 29

31 Suure Tunnus yksikön tunnus yksikkö Kaavat Muistikolmio matka S m metri massa m kg kilogramma aika t s sekunti lämpötila T ⁰C celsiusaste sähkövirta I A ampeeri ainemäärä n mol mooli valovoima cd kandela nopeus kiihtyvyys voima painovoima voimanmomentti liike-energia asemaenergia työ teho hyötysuhde V m s metri per sekunti V = S t Perusyksiköt

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä: Mekaaninen energia Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa Suppea energian määritelmä: Energia on kyky tehdä työtä => mekaaninen energia Ei

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton) Dynamiikka Liike ja sen muutosten selittäminen Miksi esineet liikkuvat? Physics Miksi paikallaan oleva 1 esine lähtee liikkeelle? Miksi liikkuva esine hidastaa ja pysähtyy? Dynamiikka käsittelee liiketilan

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka Oppilaan nimi: Pisteet: / 77 p. Päiväys: Koealue: kpl 13-18, s. 91-130 1. SUUREET. Täydennä taulukon tiedot. suure suureen tunnus suureen yksikkö matka aika

Lisätiedot

Miltä työn tekeminen tuntuu

Miltä työn tekeminen tuntuu Työ ja teho Miltä työn tekeminen tuntuu Millaisia töitä on? Mistä tiedät tekeväsi työtä? Miltä työ tuntuu? Mitä työn tekeminen vaatii? Ihmiseltä Koneelta Työ, W Yksikkö 1 J (joule) = 1 Nm Työnmäärä riippuu

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen Vuorovaikutus on yksi keskeisimmistä fysiikan peruskäsitteistä

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl Kukin siirtymä dl voidaan approksimoida suoraviivaiseksi, jolloin vastaava työn elementti voidaan

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia. Luku 8 Mekaanisen energian säilyminen Konservatiiviset ja eikonservatiiviset voimat Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia Mekaanisen energian säilyminen Teho Tavoitteet: Erottaa konservatiivinen

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Jos kaksi eri kappaletta vaikuttavat toisiinsa jollain tavalla, niiden välillä on vuorovaikutus Kahden kappaleen välinen vuorovaikutus saa aikaan kaksi vastakkaista voimaa,

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy

Lisätiedot

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö

Lisätiedot

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

HARJOITUS 4 1. (E 5.29): HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa

Lisätiedot

Yksikkömuunnokset. Pituus, pinta-ala ja tilavuus. Jaana Ohtonen Språkskolan/Kielikoulu Haparanda-Tornio. lördag 8 februari 14

Yksikkömuunnokset. Pituus, pinta-ala ja tilavuus. Jaana Ohtonen Språkskolan/Kielikoulu Haparanda-Tornio. lördag 8 februari 14 Yksikkömuunnokset Pituus pinta-ala ja tilavuus lördag 8 februari 4 SI-järjestelmän perussuureet ja yksiköt Suure Suureen tunnus Perusyksikkö Yksikön lyhenne Määritelmä Lähde: Mittatekniikan keskus MIKES

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

Kertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4

Kertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4 Kertauskysymyksiä KPL1 Suureita ja mittauksia 1. Suure on kappaleen ominaisuus, joka voidaan jollain tavalla mitata 2. Mittayksiköksi, tai lyhyemmin yksiköksi 3. Si-järjestelmä on kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen 4.3 Newtonin II laki Esim. jääkiekko märällä jäällä: pystysuuntaiset voimat kumoavat toisensa: jään kiekkoon kohdistama tukivoima n on yhtäsuuri, mutta vastakkaismerkkinen kuin kiekon paino w: n = w kitka

Lisätiedot

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4 Osa 4 Liikemäärä, momentti, painopiste Voiman momentti M Voiman vääntövaikutusta mittaava suure on momentti. Esim. automerkkien esitteissä on mainittu moottorin momentti ("vääntö"). Moottorin antama voima

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Täydennä kuhunkin kohtaan yhtälöstä puuttuva suure tai vakio alla olevasta taulukosta. Anna vastauksena kuhunkin kohtaan ainoastaan

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p 2. Pyöräilijä lähti Pietarsaaresta kohti Kokkolaa, jonne on matkaa 33 km. Hän asetti tavoitteeksi ajaa edestakaisen matkan keskinopeudella 24 km/h. Vastatuulen takia hän joutui käyttämään menomatkaan aikaa

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia Luku 7 Työ ja energia Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia Tavoitteet: Selittää työn käsite Mallittaa voiman tekemä työ Mallittaa liike-energian ja työn keskinäinen riippuvuus Esitiedot Newtonin lait

Lisätiedot

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle

Lisätiedot

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,

Lisätiedot

HUOLTOMATEMATIIKKA 1 TEHTÄVÄT

HUOLTOMATEMATIIKKA 1 TEHTÄVÄT 1 HUOLTOMATEMATIIKKA 1 TEHTÄVÄT 1) Laskujärjestys 2) Likiarvo ja pyöristäminen 3) Paperilla laskeminen, yhteen- ja vähennyslaskut sekä kerto- ja jakolaskut 4) Yksikkömuunnokset, kerrannaisyksiköt sekä

Lisätiedot

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki Voima se on joka jyllää!, sanottiin ennen. Fysiikassakin voimalla tarkoitetaan jokseenkin juuri sitä, mikä ennenkin jylläsi, joskin täytyy muistaa, että voima ja teho ovat kaksi eri asiaa. Fysiikan tutkimuksen

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 2-3 Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima

Lisätiedot

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1.1 Tieteellinen esitystapa Maan ja auringon välinen etäisyys on 1 AU. AU on astronomical unit, joka määritelmänsä mukaan on maan ja auringon välinen keskimääräinen

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

W el = W = 1 2 kx2 1

W el = W = 1 2 kx2 1 7.2 Elastinen potentiaalienergia Paitsi gravitaatioon, myös materiaalien deformaatioon (muodonmuutoksiin) liittyy systeemin rakenneosasten keskinäisiin paikkoihin liittyvää potentiaalienergiaa Elastinen

Lisätiedot

Näytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten

Näytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten Näytesivut Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten ISBN 978-951-37-5398-6 Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä Milloin ja miksi voimakuvio piirretään? Voimakuvio on keskeinen osa mekaniikan tehtävän ratkaisua, sillä sen avulla hahmotetaan tilanne, esitetään kappaleeseen kohdistuvat

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut. 1 Kuvaan 1 on piiretty kahden suoraviivaisesti samaan suuntaan liikkuvan auton ja B nopeudet ajan funktiona. utot ovat rinnakkain ajanhetkellä t = 0 s. a) Kuvaile auton liikettä ajan funktiona. Kumpi autoista

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Työ, energia ja energian säilyminen Antti Haarto 0.09.0 Voiman tekemä työ Voiman F tekemä työ W määritellään kuljetun matkan s ja matkan suuntaisen voiman komponentin tulona. Yksikkö:

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE OHJEITA Valintakokeessa on kaksi osaa: TEHTÄVÄOSA: Ongelmanratkaisu VASTAUSOSA: Ongelmanratkaisu ja Tekstikoe HUOMIOI SEURAAVAA: 1. TEHTÄVÄOSAN tehtävään 7 ja

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

STATIIKKA. TF00BN89 5op

STATIIKKA. TF00BN89 5op STATIIKKA TF00BN89 5op Sisältö: Statiikan peruslait Voiman resultantti ja jako komponentteihin Voiman momentti ja voimapari Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt Tukivoimat Ristikot, palkit

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO 3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n

Lisätiedot

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko 5.8.2015.

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko 5.8.2015. Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko 5.8.2015. Tässä jaksossa harjoittelemme Newtonin toisen lain soveltamista. Newtonin toinen laki on yhtälön

Lisätiedot

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat! Parry Hotteri tutki näkymättömiä voimia kammiossaan Hän aikoi tönäistä pallon liikkeelle pöydällä olevassa ympyrän muotoisessa kourussa, joka oli katkaistu kuvan osoittamalla tavalla. Hän avasi Isaac Newtonin

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Massakeskipiste Kosketusvoimat Massakeskipiste Kosketusvoimat Luennon tavoitteet Kosketusvoimia Kitka Tukivoima Jännitys Jousivoima Massakeskipisteen käsite ja sillä laskeminen (Resonanssi tiedottaa tarjoavansa kahvia luentotauolla)

Lisätiedot

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 010 PARTIKKELI Suoraviivainen liike 1. Suoraviivaisessa liikkeessä olevan partikkelin asema on (järjestelmä m, s) 3 x ( = t 15t + 36t 10. Laske a) partikkelin

Lisätiedot

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää 3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :

Lisätiedot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1). H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika

Lisätiedot

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta 8 LIIKEMÄÄRÄ, IMPULSSI JA TÖRMÄYKSET Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta Tällöin dynamiikan peruslain F = ma käyttäminen ei ole helppoa tai edes mahdollista Newtonin

Lisätiedot

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora VOIMAN MOMENTTI Takastellaan jäykkää kappaletta, joka pääsee kietymään akselin O ympäi. VOIMAN MOMENTTI on voiman kietovaikutusta kuvaava suue. Voiman momentti määitellään voiman F ja voiman vaen tulona:

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:. AMMATIKKA top 17.11.005 MATEMATIIKAN KOE. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu Nimi: Oppilaitos:. Koulutusala:... Luokka:.. Sarjat: MERKITSE OMA SARJA 1. Tekniikka

Lisätiedot

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1.1 Tieteellinen esitystapa Maan ja auringon välinen etäisyys on 1 AU. AU on astronomical unit, joka määritelmänsä mukaan on maan ja auringon välinen keskimääräinen

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 24.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen liike-energia, teho ja energiaperiaate (Kirjan luku 18) Osaamistavoitteet Ymmärtää, miten liike-energia määritetään kiinteän

Lisätiedot

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = = TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! 6.1 Työ Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! Siirtymä s = r 2 r 1 Kun voiman kohteena olevaa kappaletta voidaan kuvata

Lisätiedot

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4 KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x = 6x 4 c) (x + 3)(x 4) = x 3 4x + 3x 1 = x 3 + 3x 4x 1 Vastaus: a) 4x +

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 7 Harmonisen värähdysliikkeen energia Jousen potentiaalienergia on U k( x ) missä k on jousivakio ja Dx on poikkeama tasapainosta. Valitaan

Lisätiedot

1. Fysiikka ja mittaaminen

1. Fysiikka ja mittaaminen 1. Fysiikka ja mittaaminen 1.1 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt pelkästään ajattelemalla Aristoteles

Lisätiedot

LUKION FYSIIKKAKILPAILU PERUSSARJA

LUKION FYSIIKKAKILPAILU PERUSSARJA PERUSSARJA Vastaa huolellisesti ja siististi! Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoite, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 100 minuuttia. Sekä tehtävä-

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka Tekijä Pitkä matematiikka 5..017 110 Valitaan suoralta kaksi pistettä ja piirretään apukolmio, josta koordinaattien muutokset voidaan lukea. Vaakasuoran suoran kulmakerroin on nolla. y Suoran a kulmakerroin

Lisätiedot

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N t. 1 Auringon ja kuun kohdistamat painovoimat voidaan saada hyvin tarkasti laksettua Newtonin painovoimalailla, koska ne ovat pallon muotoisia. Junalle sillä saadaan selville suuruusluokka, joka riittää

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Tehtävät on koostettu Matematiikkalehti Solmun Matematiikkadiplomista V. Sivunumerot viittaavat sen diplomitehtävien sivuihin.

Tehtävät on koostettu Matematiikkalehti Solmun Matematiikkadiplomista V. Sivunumerot viittaavat sen diplomitehtävien sivuihin. 1 MITTAAMINEN II Tehtävät on koostettu Matematiikkalehti Solmun Matematiikkadiplomista V. Sivunumerot viittaavat sen diplomitehtävien sivuihin. Aihepiirejä: Suomen maantieto, nopeus, matka ja aika, erilaisten

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE B sivu 1(6) TEHTÄVÄOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min. Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa on 12 valintatehtävää. Tämän

Lisätiedot

Luento 9: Potentiaalienergia

Luento 9: Potentiaalienergia Luento 9: Potentiaalienergia Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta

Lisätiedot