Suomen metsäkeskus 1
|
|
- Hannu-Pekka Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen metsäkeskus 1
2 Suomen metsäkeskus 2
3 Suomen metsäkeskus 3
4 Suomen metsäkeskus 4
5 Suomen metsäkeskus 5
6 Suomen metsäkeskus 6
7 Suomen metsäkeskus 7
8 Suomen metsäkeskus 8
9 Suomen metsäkeskus 9
10 Suomen metsäkeskus 10
11 Suomen metsäkeskus 11
12 Kiitos Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Juha Hiltunen puh metsakeskus.fi facebook.com/suomenmetsakeskus
13
14 Rahoituskehykset Julkisen rahoituksen suuntaa-antavat kehykset Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 5,95 milj. Kehittämisyhdistys Mansikka ry 3,6 milj. Ylä-Savon Veturi ry 5,28 milj. Pohjois-Savon Leader yhteensä 14,8 milj.
15 Kalakukko Elinvoimaa Kalakukosta -strategia Painopisteet ja rahoituspainotukset: 1. Elinkeinojen kehittäminen, innovaatioiden ja osaamisen lisääminen (1,85M ) 2. Maaseutuasumisen sekä kylä- ja järjestötoiminnan kehittäminen (1,85M ) 3. Nuorille tarkoitetun aktivoinnin ja toiminnan lisääminen, yrittäjyys- ja yhteisökasvatuksen ja paikallisvaikuttamisen kehittäminen (0,9M )
16 Elinvoimaa Kalakukosta strategia Painopiste 1: Elinkeinotoiminnan kehittäminen, innovaatioiden ja osaamisen lisääminen Tavoitteet: Perusmaatalous pysyy vahvana, puun uudet käyttömuodot ja bioenergia ovat kasvavia aloja. Kalakukko-alueelle syntyy uusia eri alojen yrityksiä. Elinkeinoelämän innovointi ja kehittämistyö maaseudulla on vahvaa ja jatkuvaa Yrittäjyyden edellytykset paranevat verkostoitumisen, kansainvälisyyden ja teknologian avulla Yritysten osaamisen taso nousee ja parantaa yritysten kilpailukykyä Tulevaisuudessa uudentyyppinen kuluttajakäyttäytyminen ja teknologian kehitys luo mahdollisuuksia verkosto-, tuote-ja palvelutarjonnalle.
17 Elinvoimaa Kalakukosta strategia Innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristöon kussakin kolmessa painopisteessä huomioitava tavoite. Painopiste 1: Elinkeinotoiminnan kehittäminen, innovaatioiden ja osaamisen lisääminen Toimiala/tehtävä: Asuminen, liikkuminen ja ympäristö Toimenpiteet: vesienhoidon selvitystyöt tai kokeilut Tuotostavoitteet: Maiseman-ja ympäristönhoito-tai kierrätyssuunnitelmat 5 kpl / koko strategia
18 Elinvoimaa Kalakukosta strategia Painopiste 2: Maaseutuasumisen sekä kylä-ja järjestötoiminnan kehittäminen Tavoitteet: Maaseutu säilyttää taajamiin nähden asemansa suosittuna asumisen kohteena. Kuntien maankäytölliset uudistukset parantavat mahdollisuuksia maaseudulla asumiseen ja rakentamiseen Maaseudulla palvelujen määrä, laatu ja saavutettavuus säilyvät kohtuullisina mm. uusien palvelujen tuottamistapojen avulla Kylä- ja järjestötoiminta uudistuu ja niiden vaikuttavuus kasvaa
19 Elinvoimaa Kalakukosta strategia Innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristöon kussakin kolmessa painopisteessä huomioitava tavoite. Painopiste 2: Maaseutuasumisen sekä kylä-ja järjestötoiminnan kehittäminen Toimiala/tehtävä: Kyläjalanjäljen (mm. ympäristövastuu) ideointi ja kehittäminen Toimenpiteet: esim. maisemanhoidon suunnittelu ja hoitotyö yhdistettynä kylätalon toiminnollisuuden kehittämiseen (mm. raivaukset, ruoppaukset ym.) Tuotostavoitteet: Maiseman-ja ympäristönhoito-tai kierrätyssuunnitelmat 5 kpl / koko strategia
20 Mansikka Mannaa Mansikasta strategia Painopisteet ja rahoituspainotukset: 1. Minä ja me aktiivinen osallisuus (0,5M ) 2. Laadukas vapaa-aika ja asuminen (0,8M ) 3. Osaaminen, työ ja elinkeinotoiminta (1,4M )
21 Mannaa Mansikasta strategia Painopiste 2: Laadukas vapaa-aika ja asuminen Tavoitteet: Arjen sujuvuuden turvaaminen kylillä Eri-ikäisten maaseutuasukkaiden vapaa-ajantoiminnan säilyttäminen monipuolisena Elinympäristön ja luonnon säilyttäminen puhtaana Kyläkaavoituksen edistäminen Kylien mahdollisuuksien tukeminen sähköisiin palveluihin verkon reunoilla Monikulttuurisuuden edistäminen ja kansainvälistyminen Osa-aika -asukkaiden ja paluumuuttajien lisääminen alueella
22 Mannaa Mansikasta strategia Painopiste 2: Laadukas vapaa-aika ja asuminen Tavoitteet: Elinympäristön ja luonnon säilyttäminen puhtaana Tuemme seuraavia toimenpiteitä: - vihreää ajattelua ja kierrätystä edistävät hankkeet - kylien ja kulttuurimaisemien maisemanhoitosuunnittelun tukeminen Tuotos/tulostavoitteet: 5 kylien ja kulttuurimaiseman maisemanhoitosuunnitelmaa 3 vihreää ajattelua ja kierrätystä edistävää hanketta
23 Veturi Täynnä mahdollisuuksia- strategia Painopisteet ja rahoituspainotukset: 1. Nuoret tulevaisuuden tekijöinä (1M ) 2. Asukkaiden hyvä arki (1,7M ) 3. Elinvoimaa ja yrittäjyyttä (1,4M )
24 Täynnä mahdollisuuksia -strategia Painopiste 2: Asukkaiden hyvä arki Tavoitteet: Toimiva infrastruktuuri Lähipalveluiden turvaaminen Uusien asukkaiden määrän kasvu ja viihtyisä asuinympäristö Lähidemokratian, järjestötyön ja yhteisöllisyyden vahvistuminen
25 Täynnä mahdollisuuksia -strategia maaseutuinnovaatiot, ympäristö, luonto ja kulttuuri sekä kansainvälisyys läpileikkaavat teemat Painopiste 2: Asukkaiden hyvä arki Toimenpiteet: maisemanhoito-ja -kehittämishankkeisiin aktivoiminen kyläkohtaisen energiantuotannon ja jätteenkäsittelyn tukeminen neuvonta-ja koulutustilaisuudet mm. jätevesiasioissa vesistöjen kunnostushankkeisiin aktivointi Tulostavoitteet: Neuvonta- ja koulutustilaisuudet 15 kpl ohjattu muihin rahoituksiin vesistöjen kunnostustoimissa 15 kpl laadittu kylien/kulttuurimaisemien maisemanhoitosuunnitelmia 5 kpl uusi ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja käytössä 3 kpl
26 Täynnä mahdollisuuksia -strategia Painopiste 3: Elinvoimaa ja yrittäjyyttä Tavoitteet: Yritystoiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen Yritysten verkostoitumisen lisääntyminen Riittävien lähipalveluiden saatavuus Maa- ja metsätalouden tuotantoketjujen vahvistuminen Luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun kehittyminen Luonnonvarojen kestävä käyttö Toimenpiteet: ympäristöliiketoiminnan tukeminen ympäristöystävällisen teknologian käyttöön oton tukeminen
27 Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia Haettu (12.2) rahoitus 3M (EMKR 90% ja kunnat 10%) Painopiste: Vesistöjen monipuolinen merkitys, käyttö ja osallisuus ( /vuosi) Tavoitteena: saada paikalliset ja vapaa-ajan asukkaat osallistumaan aktiivisesti lähivesistöjen kalatalouden, toimintaympäristön ja ympäristön kehittämiseen Toimenpiteet: kalavesien hallintaan, omistukseen, vesialueiden hoitoon sekä vesistöjen käyttöä palvelevien rakenteiden kehittäminen Käynnistyminen huhti-toukokuu Lisätietoja:
28
29 Vesienhoidon kuuleminen Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi ja toimenpideohjelmaksi Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 1
30 Vaikuta vesienhoitoon, merenhoitoon ja tulvavahinkojen ehkäisyyn mennessä Kuultavana olevat asiakirjat: Ehdotukset Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi Ehdotus Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi - Itämeri yhdessä paremmaksi Tausta-asiakirja: Ehdotus Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 2
31 Esityksen sisältöä Vesienhoitosuunnitelmat ja alueellinen toimenpideohjelma Pintavesien tila ja kuormitus Pohjois-Savossa Vesienhoidon toimenpide-esitykset vuosille Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 3
32 Vesienhoitosuunnitelmat Pohjois-Savo jakautuu kahdelle vesienhoitoalueelle: Vuoksi ja Kymijoki- Suomenlahti Valtioneuvosto vahvistaa vesienhoitosuunnitelmat viimeistään Viranomaisilla päätöksenteossa huomioonottamisvelvollisuus Toimenpideohjelmat Vesienhoitosuunnitelmia yksityiskohtaisempia suunnitteluasiakirjoja Kuulemismenettelyssä lähinnä tarkentavaa lisämateriaalia Sisältävät yksityiskohtaista ja hyödyntämiskelpoista tietoa mm. vesistöjen tilasta, painetekijöistä, tilatavoitteista ja toimenpidetarpeista 4
33 Pohjois-Savon vesistöjen ekologinen tila 2013 Suunnittelussa mukana yhteensä 500 vesimuodostumaa Pohjois-Savon järvien ja jokien tila 2013 (eri luokkien osuudet lukumäärästä) Pohjois-Savon järvien ja jokien tila 2013 (osuudet luokitellusta järvipinta-alasta ja jokipituudesta) 5
34 Ekologisen tilan muutokset edelliseen kauteen verrattuna Muutos Todellinen tilan muutos Tekninen luokan muutos Tila parantunut tyydyttävästä hyvään luokkaan Kohteet Haluna, Muuruvesi-Akonvesi, Nilakka Vuonamonlahti, Oravaisjärvi, Sulkavanjärvi (04.554), Vieremänjärvi, Äijävesi, Varpanen Kohteet Immolanjärvi, Kilpijärvi, Kumpunen, Nurmesjärvi, Sääksjärvi Rikkajoki, Jylängönjoki, Salijoki, Korpijoki, Ventojoki, Sulkavanjoki (14.734), Suonenjoki Tila parantunut välttävästä tyydyttävään Viitteitä paranevasta kehityksestä (tila tyydyttävä) Tila heikentynyt tyydyttävästä välttävään luokkaan Harvanjärvi, Pienivesi Nerkoonjärvi, Konnuslahti, Syväjärvi Sulkavanjärvi Kangasjoki Lyhyenjärvi Viitteitä heikkenevästä kehityksestä (tila tyydyttävä) Kirmanjärvi, Maaninkajärvi, Palokki, Suuri Ruokovesi, Ylä- Pieksä, Laakajoki, Siilinjoki 6
35 Vesistöihin kohdistuva ravinnekuormitus (fosfori) Fosforikuormitus vesistöreiteittäin (VEMALA ) Typpikuormitus vesistöreiteittäin (VEMALA ) 7
36 Sisäinen ravinnekuormitus Toimenpideohjelmassa arvioitu sisäisen ravinnekuormituksen merkitystä tilaltaan heikentyneissä järvissä (74 järveä) Järvet luokiteltu neljään luokkaan sisäkuormituksen perusteella 0 = sisäkuormituksella ei ole vaikutusta järven tilaan 1= sisäkuormituksella on vähäinen vaikutus järven tilaan, mutta pääpaino on ulkoisen kuormituksen vähentämisessä tai vesistön hydromorfologiaa parantavissa toimenpiteissä 2= sisäkuormituksella on kohtalainen vaikutus, mutta ensisijaisia ovat ulkoisen kuormituksen vähentäminen tai vesistön hydromorfologiaa parantavat toimenpiteet. Sisäkuormitusta hillitsevät toimenpidemahdollisuudet kuitenkin arvioitava. 3= sisäkuormituksella merkittävä vaikutus järven tilaan ja toimenpiteitä suunnattava sisäkuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi toteutettava toimenpiteitä valuma-alueelle, mikäli tehostamistarvetta edelleen on. Noin puolessa järvistä sisäkuormitus arvioitu kohtalaisen tai merkittävän suureksi painetekijäksi 8
37 Vesistöjen tilatavoitteet Tilatavoitteet on asetettu pääosin veden rehevyystason vähentämisen näkökulmasta. Taustalla VEMALA- malli, LakeLoadResponse- malli (LLR) ja asiantuntija-arviot Konkreettisia tavoitteita esim. Ulkoinen fosforikuormituksen vähentämiseksi Järvikohtaisen kokonaisfosforipitoisuuden alentamiksi a-klorofylli pitoisuuden vähentämiseksi Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 9
38 Vesien tilaa heikentävät tekijät ja niiden vaikutukset esim. Kallavesi-Sorsavesi alue Tilaa heikentävät tekijät Vaikutukset Vesimuodostuman nimi Ekologinen tila Kemiallinen tila Maatalous Metsätalous Haja-asutus Pistekuormitus Sisäinen kuormitus Vesistön säännöstely Tulvasuojelupato Pilaantuneet sedimentit Muu Rehevöityminen Org. aineksen aiheuttama hapen kuluminen Haitallisten aineiden aiheuttama pilaantuminen Haukivesi, Huruslahti T < hyvä HyMo-muutosten aiheuttama elinympäristöjen muuttuminen Haukivesi, Siitinselkä- T Vuoriselkä Konnuslahti T Palokki T Suuri Ruokovesi T < hyvä Hg Maaninkajärvi T < hyvä Hg Pieni-Ruokovesi T Lapinjärvet V Patajärvi T Ala-Pulkko V Ylä-Pulkko T Lyhyenjärvi V
39 Vesienhoidon toimenpiteet Perustoimenpiteet EU-direktiivien vaatimat toimenpiteet Muut perustoimenpiteet Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin. Täydentävät toimenpiteet perustoimenpiteiden ja muiden perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimenpiteet, myös kaikki ohjauskeinot pääsääntöisesti vapaaehtoisia 11
40 Maatalouden toimenpide-esitykset vuosille Pohjois-Savossa Toimenpiteet Kokonaismäärä Kokonaiskustannus/v Lisätieto Tavoitteena suojavyöhykkeiden optimaalinen Suojavyöhykkeet 520 ha kohdentaminen. Monivaikutteiset kosteikot ja laskeusaltaat 200 kpl Monivaikutteisten kosteikkojen nykymäärä 43 kpl (ETItuki) ja lisäksi vesiensuojelullisia riistakosteikkoja noin 20 kpl. Lisätavoite noin 140 kohdetta. Peltojen talviaikainen eroosiontorjunta ha Ravinteiden käytön hallinta ha Talviaikainen kasvipeitteisyyden tavoitteena noin 70% peltoalasta Tavoitteena ravinteiden käytön hallinta ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvalla peltoalalla (noin 90 %). Lannan ja orgaanisten ainesten ympäristöystävällinen käyttö ha Tilakohtainen neuvonta 450 kpl/v Tavoitteena kolminkertaistaa lietelannan sijoittaminen ja multaus (2012 ala noin ha) Sisältää ympäristökorvausjärjestelmän mukaisen tilakohtaisen neuvonnan ja hankkeissa (erit. RAE-hanke) annettavan neuvonnan. Lannan prosessointi tn/v Alueelliset ohjauskeinot: RAE II hanke Sisältää toimenpiteenä lannan separoinnin ( tn/v.) ja 8:n biokaasulaitoksen rakentamisen (käsittelykapasiteetti tn/v). 12
41 Metsätalouden toimenpide-esitykset vuosille Pohjois-Savossa Toimenpiteet Muut perustoimenpiteet Yhteensä Kokonaiskustannukset /v Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (ha/6v) Täydentävät toimenpiteet Lannoitusten suojakaistat (ha/6v) Uudistushakkuiden suojakaista (ha/6v) Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta (rakenteet kpl/6v) Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu (rakenteet kpl/6v) Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu (ha/6v) Koulutus ja neuvonta (kpl/v) Alueelliset ohjauskeinot Metsätalouden vesiensuojelun painopisteiden tunnistaminen Valuma-aluetason suunnittelun lisääminen Vesiensuojelun toteutuksen laatuun liittyvät asiat 13
42 Yhdyskuntien toimenpide-esitykset vuosille Pohjois-Savossa Toimenpide (yksikkö) Määrä Kustannus (t /v) Huom! Viemärilaitoksen käyttö ja ylläpito (as. lkm.) Viemäröintipalvelun muutokset taajamissa (as. lkm) Uudet ja peruskunnostettavat yhdyskuntajäteveden puhdistamot (lkm) 6 Siilinjärvi, Kiuruvesi, Iisalmi, 0 Karttula, Keitele, Pielavesi Kurkimäki-Lehtoniemi, Uudet siirtoviemärit (lkm) 2 0 Oravikoski-Varkaus Viemäreiden vuotovesien vähentäminen ja sekaviemäreistä luopuminen (kuntien lkm) Tehostettu kokonaistypen poisto (typen poiston piiriin tulevien asukkaiden lkm) 0 0 Tehostettu ammoniumtypen poisto (ammoniumtypen poiston piiriin tulevien asukkaiden lkm) Jätevesien hygienisointi (hygienisoinnin piiriin tulevien asukkaiden lkm) Hulevesien hallinta (kuntien lkm) Kustannukset yhteensä Alueelliset ohjauskeinot Hulevesien hallinnan kehittäminen Kiuruvesi Kiuruvesi 14
43 Haja- ja loma-asutuksen toimenpide-esitykset vuosille Pohjois-Savossa Toimenpide Määrä (kiinteistöä) Kustannus (t /v) Kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien käyttö ja ylläpito, vakituiset asunnot Kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien käyttö ja ylläpito, loma-asunnot Keskitetyn viemäröinnin toteuttaminen hajaasutusalueilla Yhteensä Kiinteistökohtaisten järjestelmien rakentamiskustannukset eivät ole mukana kustannuksissa (oletus, että järjestelmät valmiina 3/2016) Alueelliset ohjauskeinot: Kiinteistökohtaisen neuvonnan jatkaminen 15
44 Turvetuotannon toimenpide-esitykset vuosille Pohjois-Savossa Toimenpide Yksikkö Kokonaismäärä Kokonaiskustannus 5915 Kasvillisuuskenttä/kosteikko, ei pumppausta ha tuotanto-aluetta 169 Kasvillisuuskenttä/kosteikko, pumppaamalla ha tuotanto-aluetta Kemiallinen käsittely, kesä ha tuotanto-aluetta Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla ha tuotanto-aluetta Ojitettu pintavalutuskenttä, ei pumppausta ha tuotanto-aluetta Ojittamaton pintavalutuskenttä, ei pumppausta ha tuotanto-aluetta 8 Ojittamaton pintavalutuskenttä, pumppaamalla ha tuotanto-aluetta Turvetuotannon vesiensuojelun perusrakenteet ha tuotanto-aluetta Turvetuotantoalueen virtaaman säätö ha tuotanto-aluetta 1164 Yhteensä Alueelliset ohjauskeinot Turvetuotannon sijainninohjaus mm. maankäytön suunnittelussa Pientuottajille suunnattu koulutus ja neuvonta 16 Jatkuvatoimisen mittaustekniikan kehittäminen
45 Kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimenpide-esitykset vuosille Pohjois-Savossa Vesienhoitoalue VHA 1 ja 2 yhteensä Päätoimenpide yksikkö määrä Kustannus /v Suuren rehevöityneen järven kunnostus järvi Pienen rehevöityneen järven kunnostus järvi Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus - aluetoimenpide järvi Joen elinympäristökunnostus joki Pienten virtavesien elinympäristökunnostus -aluetoimenpide puro Kalankulkua helpottava toimenpide kohde Säännöstelykäytännön kehittäminen järvi Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen vesimuodostuma Muu suoraan vesistöön kohdistuva kunnostustoimenpide vesimuodostuma vesimuodostuma Velvoitetoimenpide Yhteensä Suurin osa kunnostuskohteista selvityksiä tai suunnittelua Säännöstelykäytännön kehittäminen: Osmanginjärvi, Kiuruvesi ja Suuri Pieksä Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen: Kiuruveden valuma-alue Kalankulkua helpottava toimenpide: Murennusjoki, Kiurujoki Vaahtovanjoki, Osmajoki, 17 Nilsiän pääreitti, Pieksänkoski
46 Vesienhoidon kustannusarviot kaudelle (vuosikustannuksia) Sektori Perustoimenpide Muu perustoimenpide Täydentävä toimenpide Kaikki yhteensä Haja-asutuksen jätevedet Maatalous Metsätalous Turvetuotanto Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Yhdyskuntien jätevedet Kaikki yhteensä Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 18
47 Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 19
48 Kiitos! Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 20
49 MAASEUTURAHASTON MAHDOLLISUUDET VESISTÖKUNNOSTUSTEN AVUSTAMISEEN Sivu Yksikön päällikkö Pekka Kärkkäinen
50 8.2.1 M01 tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (14 artikla) Toimenpide sisältää alatoimenpiteet 1.1 tuki ammatilliseen koulutukseen ja pätevyyden hankkimiseen 1.2 tuki esittely- ja tiedotustoimintaan Viljelijöiden, metsänomistajien, elintarvikealalla toimivien henkilöiden ja maaseudun pk-yritysten pitäisi hankkimansa osaamisen ja tiedon ansiosta pystyä parantamaan erityisesti kilpailukykyään ja resurssitehokkuuttaan sekä kohentamaan ympäristönsuojelun tasoaan ja edistämään samalla maaseudun elinkeinoelämän kestävyyttä. Tavoitteena on lisätä mm. yritysten johtamiseen ja kehittämiseen, markkinointiin, ympäristöön, vesienhoitoon ja energiatehokkuuteen liittyvää osaamista ja omaehtoista ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä sekä tietopohjan vahvistamista. Näin luodaan edellytyksiä uusien liiketoimintaalueiden ja innovatiivisen yritystoiminnan kehittymiselle. Sivu Presentation name and author
51 Koulutuksen ja tiedonvälitystoimien avulla lisätään maaseutuyrittäjien ja viljelijöiden tietämystä ja osaamista ilmasto- ja ympäristökysymyksissä sekä kasvatetaan uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön sekä energiansäästöön liittyvää osaamista. Tavoitteena on lisätä vesienhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen, geneettiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvää osaamista. Toimenpidettä toteutetaan kehittämishankkeina. Kehittämishankkeen tuki maksetaan avustuksena hankkeen toteuttajalle. Tuensaajia ovat julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset koulutusta tarjoavat yhteisöt, kuten oppilaitokset, Sivu Presentation name and author
52 M02 Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut (artikla 15) Neuvonnan avulla viljelijä voi halutessaan saada asiantuntijanäkemystä mahdollisimman tehokkaiden keinojen valitsemiseksi ympäristönsuojeluun ja -hoitoon. Neuvonta voi siten herättää kiinnostusta tilalle soveltuviin uusiin ympäristötoimiin. Neuvonnan näkemys viljelijän ympäristösitoumuksen mukauttamiseksi mahdollistaa toimenpiteiden tehokkaan kohdentamisen ja ympäristösitoumusten joustavan tehostamisen. Neuvonnalla voidaan tehostaa ympäristökorvauksen ravinteiden tasapainoisen käytön vaikuttavuutta, kun viljelijä ja neuvoja yhdessä arvioivat ravinnetaseiden avulla lannoitteiden käyttöä, maan rakenteen kuntoa ja vesitalouden toimivuutta sekä näihin tarvittavia parannuksia. Korvaus maksetaan neuvontatapahtumaa kohti. Tuensaajina ovat hyväksytyt neuvojat ja neuvontaorganisaatiot antaessaan toimenpiteen mukaista neuvontaa kohderyhmänä oleville. Sivu Presentation name and author
53 M04 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (17 artikla) Toimenpide sisältää alatoimenpiteet 4.1 Maatalouden investoinnit 4.2 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen 4.4 Ei-tuotannolliset investoinnit Maatalouden investoinnit Investointitoimenpiteillä voidaan vaikuttaa tuotannon ilmasto- ja ympäristökuormitukseen. Ravinteiden kierrätystä tukevilla investoinneilla voidaan saada sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä. Toimenpiteessä tukea voidaan myöntää seuraaviin toimiin: kotieläintalouden investoinnit kasvintuotannon investoinnit varastot ja myyntikunnostusta palvelevat investoinnit ympäristön tilaa parantavat investoinnit laadun parantamiseen tähtäävät investoinnit maatilan energiantuotantoinvestoinnit toteutettavuustutkimukset ja -suunnitelmat Sivu Presentation name and author
54 Ei-tuotannolliset investoinnit Kosteikkoinvestoinnit täydentävät pelloilla tehtäviä vesiensuojelutoimenpiteitä maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentämisessä. Ne parantavat paikallisesti ja valuma-aluetasolla maatalousvaikutteisten vesistöjen tilaa ja vähentävät Itämereen kulkeutuvaa ravinnekuormaa, kiintoainesta ja hapanta huuhtoumaa. Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaattein kunnostetut uomat, tulva-alueet ja -tasanteet, tulvapellot ja laajat kosteikot tai pienten kosteikkojen ketjut ja pohjapadot edistävät vesiensuojelua maatalouden kuormittamilla vesistöalueilla. Tuensaaja on aktiiviviljelijä asetuksen (EU) N:o 1307/ artiklan ja sen perusteella säädettyjen tarkempien kansallisten säädösten mukaisesti tai rekisteröity yhdistys tai vesioikeudellinen yhteisö. Investoinnin tekeminen ei edellytä maatalouden ympäristökorvausta koskevan sitoumuksen voimassaoloa. Sivu Presentation name and author
55 M07 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (20 artikla) Toimenpide sisältää alatoimenpiteet 7.1 maaseutualueiden kuntien ja kylien ja niiden peruspalvelujen kehittämissuunnitelmien sekä Natura alueita ja muita luonnonarvoltaan merkittäviä alueita koskevien suojelu- ja hoitosuunnitelmien laatimisen ja päivittämisen; 7.2. investoinnit kaikenlaisten pieninfrastruktuurien luomiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi, uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä koskevat investoinnit mukaan luettuina; 7.3 laajakaistainfrastruktuurin, myös sen luomisen, parantamisen ja laajentamisen, passiivisen laajakaistainfrastruktuurin sekä laajakaistan ja julkisten sähköisen hallinnon ratkaisujen saatavuuden; Sivu Presentation name and author
56 7.4 investoinnit maaseutuväestölle suunnattujen paikallisten peruspalvelujen, vapaa-aika ja kulttuuri mukaan luettuina, ja niihin liittyvän infrastruktuurin perustamiseen, parantamiseen tai laajentamiseen; 7.5 investoinnit vapaa-ajan infrastruktuurin julkiseen käyttöön, matkailuneuvontaan ja pienimuotoiseen matkailuinfrastruktuuriin; 7.6 kylien, maaseutumaiseman ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen, ennallistamiseen ja kohentamiseen liittyvät selvitykset ja investoinnit, niihin liittyvät sosioekonomiset näkökohdat mukaan luettuina, sekä ympäristöalan tiedotustoimet. Esimerkkejä toimenpiteen kehittämiskohteista: kylien kehittäminen, kuten: asuinympäristön parantaminen, yhteisten tilojen ja paikkojen kunnostaminen ja perustaminen (esim. uimarannat, liikunta- ja leikkipaikat), vähähiilistä yhteiskuntaa tukevat toimet, yhteisölliset ympäristötoimet Tuki myönnetään avustuksena kehittämishankkeeseen ja yleishyödylliseen investointiin. Tuensaajina voivat olla julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, mm. kunnat, yhdistykset, järjestöt, osuuskunnat. Sivu Presentation name and author
57 M10 Maatalouden ympäristö ja ilmasto (28 artikla) Ympäristösitoumus koostuu seuraavista toimista: Tilakohtaiset toimet: Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää suojakaistavaatimuksen Lohkokohtaiset toimet: Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Lietelannan sijoittaminen peltoon Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Sivu Presentation name and author
58 M16 Yhteistyö (35 artikla) Toimenpide sisältää alatoimenpiteet Maaseudun innovaatioryhmien perustaminen ja toiminta Pilottihankkeet ja uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa Yhteistyö pienten toimijoiden välillä, yhteisten työprosessien järjestämisessä sekä tilojen ja resurssien jakamisessa sekä maaseutumatkailuun liittyvien matkailupalvelujen kehittämiseen ja/tai saattamiseen markkinoille Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden perustamiseksi ja kehittämiseksi sekä paikalliset menekinedistämistoimet lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseksi Yhteisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä ympäristöhankkeita ja nykyisiä ympäristökäytäntöjä koskeviin yhteisiin lähestymistapoihin Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassan tuottamiseksi kestävällä tavalla Muut ohjelman prioriteetteja tukevat toimet, joita ei voida kohdistaa johonkin edellä mainittuun teemaan. Sivu Presentation name and author
59 Toimenpidettä toteutetaan kehittämishankkeina Tuen saaja on hankkeen vastuullinen toteuttaja, joka voi olla julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten pkyritys, tutkimusyksikkö tai kehittämisorganisaatio, säätiö, oppilaitos, kunta tai yhdistys. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toteuttajalle. Mikäli toteuttaja on maaseudun innovaatioryhmä, vain se voi olla tuen saaja Sivu Presentation name and author
60 Vesistöseurantojen tulevaisuudennäkymiä toimintamallit muuttuvat, miten käy tiedon tason? Vesienhoitoryhmien kokous Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus
61 Seurantojen muutosta ohjaavat voimat Valtion vähenevät voimavarat vs. lisääntyvät lakisääteiset velvoitteet YM: Ympäristön tilan seurannan strategia vuoteen 2020 tavoitteet: I. Turvataan riittävä tiedon taso päätöksenteon tueksi ja vastataan lainsäädännön vaatimuksiin Ympäristön tilan seurannat täydennetään tarvittaessa direktiivien vaatimusten mukaisiksi hyödyntäen kustannustehokkaasti uusia teknologioita Ympäristön tilan seurantojen kehittämisen lähtökohtana ovat kansainväliset ja kansalliset seuranta- ja raportointivelvoitteet sekä hallinnon ja kansalaisten ympäristötiedon tarpeet. Seurantojen tarpeellisuutta arvioidaan näistä lähtökohdista Kansainvälisiin ympäristön tilan seurantavelvoitteisiin ja niiden ohjeistukseen vaikutetaan niin, että Suomen kansalliset tavoitteet ja tarpeet täyttyvät sekä pitäen huolta resurssien mitoituksesta II. III. Enemmän ja laadukkaampaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ympäristön tilan seurantojen koko tuotantoketjussa Koordinaatiota parannetaan ympäristön tilan seurannan kaikilla tasoilla ja organisaatioiden sisällä ja välillä Priorisoidaan ja optimoidaan ympäristön tilan seurantaverkkoja, samalla säilyttäen pitkien aikasarjojen seurantakohteita valituilta ja edustavilta osiltaan Laadun varmistus ulotetaan kattamaan ympäristön tilan seurantojen koko tuotantoketju Kehitetään ja otetaan käyttöön uuden teknologian menetelmiä. Käyttöönotettaessa kehitetään laadunvarmistusmenettelyitä ja selvitetään vertailtavuus entiseen käytettyyn menetelmään. Organisoidaan ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoistyötä ja kansalaishavainnointia Hyödynnetään toiminnanharjoittajien tuottamia havaintoja ympäristön tilan seurantojen toteutuksessa Parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä Ympäristön tilan seurannat linkitetään saumattomasti tietojärjestelmiin ja tiedon erilaisiin käyttötapoihin. Parannetaan ympäristön tilan seurantatiedon hyödynnettävyyttä tutkimus-, suunnittelu-, asiantuntija- ja innovaatiotoiminnassa. Parannetaan ympäristön tilan seurantatiedon hyödyntämistä kuntien ja kansalaisten käyttöön seuranta- ja ympäristöntilakatsauksin sekä ympäristötietoisuuden lisäämisen ja kasvatuksen tarpeisiin
62 Ajankohtaista Vuosille suunniteltu vesien tilan seurantaohjelma uudistetaan jo tänä vuonna ELY-keskusten säästöt ja toimintatapojen muuttaminen Seurannoille säästötavoite % kokonaiskustannuksista Nykyistä vähemmän perinteistä vedenlaatu- ja ekologista tietoa ympäristöhallinnon tuottamana jo vuodesta 2016 alkaen Mm. vesien tilan arvioinnissa nojataan uusiin toimintamalleihin, tekniikoihin ja mallinnukseen Meneillään olevalla suunnittelukierroksella n. 40 % luokituksista asiantuntija-arvioita ELY-keskukset mukana toteuttamassa seurannan strategiaa Monitor 2020 ohjelman alla YM:ltä rahoitusta usealle eri hankkeelle Hiljattain käynnistynyt suuri EnviBase hanke ( ; SYKE; 7,6 Me) tuottaa uusia toimintamalleja mm. satelliittidatan hyödyntämiseen ja tietojärjestelmiin liittyen
63 Liikkuvan havaitsijan tiedonkeruu, varastointi ja jakelupalvelu (HALI) ; SYKE, Luonnonvarakeskus, ELY:t Tavoite: kenttähavaintojen ja mittausten sähköistäminen Mobiililaitteilla käytettävä tiedonsyöttö ja tarvittavat tietokantaratkaisut tulosten esittämiseen ja varastointiin Erilaisia käyttötapauksia: hydrologiset havainnot (SYKE), kasvintuhoojat ja ilveshavainnot (Luonnonvarakeskus), vesistön laatumittaukset (SYKE + ELYt) Vesistön laatumittauksissa lisäksi tavoitteena muodostaa käyttökelpoiset mittalaitepaketit ammatti- ja vapaaehtoiskäyttöön Mahdollistaa vapaaehtoisten entistä laajemman ja suunnitelmallisemman osallistumisen vesien tilan seurantaan Kannustaa osaltaan omaehtoiseen vesienhoitoon? Lisää ympäristötietoisuutta?
64 Kysely omaehtoisesta seurannasta vesienhoidon aktiiveille helmikuussa 2015 Jos teillä olisi tarvittavat laitteet asuinalueenne vesistön/vesistöjen tilan seurantaan, olisitteko kiinnostunut suorittamaan mittauksia? (N=128) Mitkä tekijät vaikuttavat kiinnostukseenne seurata lähivesistöänne? (N=128) 0% 20% 40% 60% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Erittäin kiinnostunut 35,16% Järven tila Se että voin tallentaa tiedot sähköiseen järjestelmään 19,53% 90,63% Kiinnostunut 50,78% Se, että voin perustaa oman havaintopaikan sähköiseen 41,41% On tärkeää, että tietojani käytetään vesienhoidon 46,88% En kovin kiinnostunut 12,5% Haluan, että minulle kerrotaan tuloksista esim. yhdistyksen 25,78% Se, että kuulun alueelliseen yhteisöön 17,97% En ollenkaan kiinnostunut 1,56% En osaa sanoa 0,78%
65 Vesien tilan seuranta 2020?
66 Valtion avustusmahdollisuudet vesienhoidon toteutusta edistäviin hankkeisiin ja omaehtoiseen kunnostustoimintaan Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus POSELY/vmv
67 Valtion vesistökunnostustoiminta ennen Ympäristökeskukset keskeisiä toimijoita vesistöjen kunnostushankkeiden eri vaiheissa Vesien tilan parantamisen ohella hankkeissa mukana usein virkistyskäyttötavoitteita Uittoperkausten jälkeisiä kunnostuksia tehtiin myös paljon Kalataloudellisia kunnostuksia toteutettiin kalaviranomaisten hankkeina Osallistuminen myös laaja-alaisempiin hankkeisiin (mm. EAKR) Kunnostushankkeita toteutettu pääosin YM ja MMM rahoituksella Kunnostuksia edistettiin lisäksi työllisyysvaroin Resurssit ja valmiudet käytännöt toimintaa olivat hyvät POSELY/vmv
68 Valtion vesistökunnostustoiminta nykyisin ELY- keskukset keskeisiä toimijoita vesien tilan seurannassa, tilan arvioinnissa ja vesienhoidon tavoitteiden asettamisessa (vesienhoitosuunnitelmat, toimenpideohjelmat) Vesistökunnostusten tavoitteiden asettelu perustuu ensisijaisesti vesistöjen ekologisen tilan luokitteluun Kunnostushankkeiden rahoituspohja kaventunut ja henkilöstöresurssit pienentyneet merkittävästi, suunnittelu- ja toteutuspalveluiden tilaaminen lähinnä merkittävimmissä hankkeissa Pienemmissä hankkeissa painopiste siirtynyt asiantuntijapalveluihin, omaehtoisen toiminnan tukemiseen ja avustuskäytäntöihin Lähtötiedot ovat melko hyvät ja tavoitteet selvät POSELY/vmv
69 Omaehtoinen vesistökunnostus Kunnostushankkeen toteutusvastuu siirtyy kokonaan tai osittain paikallisille tahoille Paikalliset asukkaat, hyödynsaajat tai haitankärsijät organisoituvat järjestäytyneeksi yhdistykseksi Hanke valmistellaan ja toteutetaan asiatuntijaohjauksessa Kohdevalinnan taustalla vesienhoidon tavoitteet ja toimenpiteiden toteutuskelpoisuus Toimenpiteitä toteutetaan pääosin talkoomuotoisesti ELY- keskus voi myöntää avustusta perustellulle ja toteutuskelpoiselle yleishyödylliselle hankkeelle POSELY/vmv
70 Omaehtoisten hankkeiden avustaminen Valtioneuvoston asetus vesistötoimenpiteiden tukemisesta 651/2001 (+ Valtionavustuslaki 688/2001) Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vesistön ja vesiympäristön tilaa ja käyttöä parantavien toimenpiteiden avustamisesta (asetusluonnos / MMM, YM) Valmisteltu MMM:n ja YM:n yhteistyönä Sovellettaisiin myönnettäessä valtion varoista avustusta vesistön, pienvesien ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantaviin toimenpiteisiin Ehdotuksen tavoitteita: Yhtenäistää eri tukiin liittyviä menettelyjä ja periaatteita Avustuksen myöntämisen perusteiden tarkentaminen Ensisijaisesti avustettavien toimenpiteiden määrittäminen Tukea myönnettävissä myös hanketta valmistelevaan työhön POSELY/vmv
71 3 Avustettavat toimenpiteet Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi myöntää avustusta vesistössä, vesistöä pienemmässä uomassa tai vesistöalueen muissa osissa tehtävälle toimenpiteelle (vesistötoimenpide), jonka tarkoituksena on: 1) vähentää vesistön pilaantumisen vaaraa; 2) parantaa vesistön tilaa; 3) vähentää tulvista tai muista luonnonolosuhteista aiheutuvaa vaaraa tai niistä aiheutuvaa vahinkoa omaisuudelle; 4) vähentää vesistöön jääneistä rakenteista tai materiaalista vesistössä tai sen rantaalueella aiheutuvaa vaaraa; 5) edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai kalakantojen monimuotoisuutta; 6) täydentää tai parantaa toimenpidettä, joka valtion tuella on aiemmin toteutettu vesistössä tai maalla, taikka kunnostaa vesistöä tällaisesta toimenpiteestä aiheutuneen vahingon tai haitan vähentämiseksi; tai 7) muutoin edistää vesivarojen ja vesiympäristön monipuolista ja kestävää käyttöä, vesiluonnon monimuotoisuutta tai vesien hoitoa. POSELY/vmv
72 4 Vesistötoimenpiteen avustamisen edellytykset Vesistötoimenpiteen avustamisen edellytyksenä on, että: 1) toimenpiteellä on yleistä merkitystä hyödynsaajien lukumäärän, hyödyn laadun, vaikutusalueen laajuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi; 2) toimenpiteen tarve on aiheutunut luonnonolosuhteista tai tarpeen aiheuttajaa ei voida osoittaa siten, että tämä voitaisiin velvoittaa kokonaisuudessaan vastaamaan tarpeellisista toimenpiteistä tai niiden kustannuksista; 3) toimenpiteen kustannukset ovat kohtuulliset sillä saavutettaviin hyötyihin verrattuna; ja 4) avustuksen saaja kykenee luotettavasti valvomaan avustuksen käyttöä, vastaamaan toimenpiteen toteuttamisesta ja toteutuksen jälkeisistä velvoitteista sekä huolehtimaan toimenpiteellä saatavan hyödyn säilymisestä POSELY/vmv
73 5 Ensisijaisesti avustettavat toimenpiteet Avustusta myönnetään ensisijaisesti toimenpiteisiin, jotka: 1) edistävät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 21 :ssä tarkoitettujen ympäristötavoitteiden toteuttamista; 2) sisältyvät tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) mukaiseen tulvariskien hallintasuunnitelmaan; 3) vahvistavat uhanalaisten vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta, turvaavat vesistön ekologista virtaamaa tai parantavat mahdollisuuksia kestävään kalastukseen; tai 4) toteuttavat kahta tai useampaa 3 :ssä mainittua tarkoitusta. POSELY/vmv
74 6 Toimenpiteiden kustannukset Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) yleispiirteisestä suunnittelusta, joka on tarpeen 3 :ssä tarkoitettujen toimenpiteiden valitsemista ja alueellista kohdentamista varten; 2) toimenpiteen toteuttamiseen osallistuvien tahojen järjestäytymisestä vesioikeudelliseksi yhteisöksi tai muuksi oikeushenkilöksi, jolle toimenpidettä varten tarvittavat luvat tai avustus voidaan myöntää; 3) toimenpiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta; 4) toimenpiteestä aiheutuvien vahinkojen estämisestä; 5) toimenpiteen toteuttamiseen välittömästi liittyvistä säädösten ja lupien mukaisista velvoitteista sekä toimenpiteen vaikutusten seurannasta. POSELY/vmv
75 7-10 Avustettava osuus, avustusten hakeminen, avustus päätös, avustuksen maksuedellytykset Avustuksen osuus voi olla enintään 50 prosenttia, suurempi vain silloin, kun: 1) kyse on 3 :n 2-4 kohdassa tarkoitetusta toimenpiteestä, jolla on yleistä merkitystä turvallisuuden taikka merkittävien omaisuus- tai ympäristöarvojen kannalta; tai 2) kyse on 3 :n 6 kohdassa tarkoitetusta valtion tuella aiemmin toteutettuun toimenpiteeseen liittyvästä toimenpiteestä. Hakemus on ELY-keskukseen ennen kuin toimenpidettä aletaan toteuttaa ja mukaan on liitettävä suunnitelma kustannusarvioineen, rahoitussuunnitelmineen ja toteuttamisaikatauluineen sekä tarpeelliset selvitykset tuen myöntämisen edellytysten arvioimiseksi. ELY-keskus päättää avustuksen myöntämisestä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sille tätä varten myöntämien määrärahojen rajoissa. Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että: 1) avustuksen hakijalla on toimenpiteen toteuttamisen edellyttämät vesilain (587/2011) mukaiset ja muut tarvittavat luvat ja oikeudet; ja 2) avustuksen hakija on sitoutunut huolehtimaan asianmukaisesti rakenteiden käytöstä ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteen valmistumisen jälkeisistä velvoitteista. POSELY/vmv
76 Valtion harkinnanvaraiset avustukset vesienhoidon toteutukseen vuonna 2015 Ympäristöministeriön myöntämät avustukset vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutusta edistäviin laaja-alaisiin yhteistyöhankkeisiin avustusta vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutusta tai ympäristötavoitteiden saavuttamista edistäviin laaja-alaisiin yhteistyöhankkeisiin, jotka voivat palvella myös merenhoidon sekä luontodirektiiveihin perustuvien hankkeiden toteutusta ja samalla vesienhoidon tavoitteita edistävien hankkeiden toteutusta (tuotetaan yhteistyön malleja) 450 te, 2-3 hanketta ELY-keskusten myöntämät avustukset vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamiseen avustusta vesienhoidon toteutusta tukeviin paikallisesti tai alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin. Määrärahalla voidaan avustaa myös kuntia pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisessa. määräraha te / ELY Pohjois-Savon ELY- keskukseen saapunut yksi hankehakemus vuoden 2015 POSELY/vmv hakuun
77 Järviwiki ja kunnostuskortit Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus POSELY/vmv
78 Mikä on Järviwiki Järviwiki on verkkopalvelu, josta löytyy perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestämme sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja. Järviwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöihimme yhdessä tekemällä Järviwikin on perustanut ja sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). Järviwikissä on oma sivunsa paitsi jokaiselle Suomen järvelle, myös jokaiselle järven nimelle, vesistöalueelle, maakunnalle, kunnalle, ELYkeskukselle ja vesienhoitoalueelle. Järviwikiin voi perustaa havaintopaikkoja, tallentaa kohdekuvauksia ja lisätä tietoja tapahtumista. Käyttäjäryhmät: käyttäjä, kokenut käyttäjä, asiantuntija, viranomainen Järviwikiä voi myös käyttää järven kunnostushankkeen viestintään ja dokumentoimiseen! POSELY/vmv
79 Järvien kunnostuskortit Järviwikiin Pohjois-Savon hyvää huonommassa tilassa olevista järvistä laadittu kunnostuskortit ja tallennettu Järviwikiin. Tavoitteena saada hajallaan olevat tiedot tiivistetysti yhteen paikkaa esim. omaehtoisten vesistökunnostajien tarpeisiin. Kunnostuskortteista saa suosituksia toimenpiteiksi ja tiedot auttavat hankkeen toteutuskelpoisuuden arvioinnissa (ei hankesuunnitelmia) Pohjois-Savon tilaltaan heikentyneistä järvistä reilulle 50:lle laaditaan kunnostuskortit Iisalmen reitti 26 järveä (valmiina) Nilsiän reitti 14 järveä (lähes valmiina) Kallavesi-Sorsavesi alue 7 järveä (lähes valmiina) Rautalammin reitti 6 järveä (lähes valmiina) POSELY/vmv
80 POSELY/vmv
81 POSELY/vmv
82 POSELY/vmv
83 POSELY/vmv
84 POSELY/vmv
85 POSELY/vmv
Ajankohtaista vesienhoidosta
Ajankohtaista vesienhoidosta Kalastusaluepäivä 29.10.2015 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus Vesistöjen ekologinen tila 2013 Luokiteltujen vesistöjen määrä lisääntynyt (nyt noin 500 kpl) Luokittelutiedot
LisätiedotPaikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet
Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio 8.10.2016 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus 2 3 Vesienhoitoalueet ja Pohjois-Savon vesistöreitit 4 Pohjavesien
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotValtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus
Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.4.2018 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue /
LisätiedotVesistöhankkeiden avustaminen
Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotVoimassa oleva maaseutuohjelman. rahoitusosuus 1) EU:n. % kehyksestä
Maaseutuohjelman toteutuma toimenpiteittäin/alatoimenpiteittäin (sitoumukset ja maksut 31.12.2018 mukaan milj. euroina) Toimenpiteet Voimassa oleva maaseutuohjelman 1) Sidottu 4) Maksettu (takaisinperinnät
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin
ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin Vaikuta lähivesiin! -ilta 27.9.2018 Pori 20.9.2018 Rahoitusmuodot ELY-keskuksessa Vesien- ja merenhoitoa edistävät hankkeet, YM Ensisijaisia avustuskohteita
LisätiedotKoulutus- ja tiedonvälityshankkeet
Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kiskonjoki-Uskelanjoki-Halikonjoki) Kokonaisfosfori (126 t/a)
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotLeaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti
Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään
LisätiedotMaatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.
Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotYmpäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotYhteistyötoimenpide M16
Yhteistyötoimenpide M16 Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Jukka Kotro Etelä-Savon ELY-keskus Rakennerahastoyksikkö M16 Yhteistyö (EU:n maaseutuasetuksen 35 artikla) Hankkeet: Toteutetaan kahden tai
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotMaaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet
Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö
LisätiedotPeruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.
Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
LisätiedotTervetuloa Aamukahville!
Tervetuloa Aamukahville! Yhteistyö 21.9.2015 Eija Harju Yhteistyö = Elinkeinojen kehittäminen Kyse uudesta tavasta toimia Toimenpide yhteistyö - Lisätään yrittäjien tietämystä ja valmiuksia yhteistyöhön
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotMaaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan
LisätiedotTukirahoitusinfo- ja keskusteluilta
Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, toiminnanjohtaja Siilinjärven kyläparlamentti 11.1.2018 Yrityskeskus Innocum SIILINJÄRVI Rahoituksen 4,6 M jakautuminen
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotVesienhoidon tavoitteet ja kunnostushankkeiden avustaminen
Vesienhoidon tavoitteet ja kunnostushankkeiden avustaminen Rahaa ravinteiden kierrätykseen seminaari 23.2.2017 Kuopio Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Vesistöjen tila Pohjois-Savossa
LisätiedotIisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve
Iisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa Kankaanpää 21.11.2012 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus Sisältö Pohjois-Savon ja erityisesti
LisätiedotLannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset
Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella 3.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Karvianjoki) Kokonaisfosfori 100 t/a) Kokonaistyppi 2200 t/a) Maatalous Metsätalous
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotTilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu
Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotVesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset
Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Satavesi-ohjelman Kokemäenjoki-ryhmän kokous 4.12.2015 Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnitelmat ja ohjelmat vuosille 2016-2021
LisätiedotVeden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät
Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019-2023 Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät 27.-28.8.2019 Nyt on veden vuoro Suurten vesialueiden maana kannamme suurta vastuuta vesistä.
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotToimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotTyöryhmän tapaaminen
Työryhmän tapaaminen 25.1.2019 Aikataulu: klo 9:00-11:30 Virittäytyminen klo 9:00 9:20 Työryhmä mikä se on? 9:20-9:25 Vesienhoidon tehostamisohjelman mahdollisuudet klo 9:25-9:45 Vesienhoidon 3. kausi,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella 25.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Vakka-Suomi) Kokonaisfosfori kg/a Kokonaistyppi kg/a Maatalous Metsätalous Haja-asutus
LisätiedotVesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia
Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotMAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä
LisätiedotVesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen
Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla
LisätiedotMaan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu
Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 3.4.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Maaperä ja vesiensuojelu
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotVesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
LisätiedotYMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta
Lisätiedot