PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 7

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 7 Maija Valmari ja Helvi Marjanen: Vilja-, herne- ja perunalajikkeet paikalliskokeissa vuosina HELSINKI 1977

2 Maija Valmari ja Helvi Marjanen: VILJA-, HERNE- JA PERUNALAJIKKEET PAIKALLISKOKEISSA VUOSINA Sisällysluettelo Sivu Yleistä Viljavuusanalyysit Kaura Ohra Kevätvehnä Syysvehnä Ruis Herne Peruna ja lannoitus

3 1 VILJA-, HERNE- JA PERUNALAJIKKEET PAIKALLISKOKEISSA VUOSINA YLEISTÄ Paikalliskokeissa on vuosina ollut yhteensä 14 kaura-, 18 ohra-, 2 kevätvehnä-, 19 syysvehnä-, 13 ruis- ja 9 hernelajiketta tai jalostuslinjaa. Perunalajikkeita on kokeissa em. ajanjaksona ollut yli 2 sekä joka vuosi lisäksi eräitä Jokioisten ja Hankkijan jalostuslinjoja. Lajikkeiden lukumäärä on yhdessä kokeessa vaihdellut 5-1 ollen suurin ohra- ja kaurakokeissa, pienin herne- ja perunakokeissa. Paikalliskoetoimiston järjestämissä lajikekokeissa koeruutujen koko on 25 m 2 ja kerranteita on viljakokeissa 4, perunakokeissa 2. Kylvösiemen kaikkiin kokeisiin lähetetään paikalliskoevarastolta, johon se hankitaan Jokioisten Siemenkeskuksesta, Hankkijalta, Länsi-Hahkialasta tai S.G. Niemisen välityksellä Ruotsista. Siemenperunan toimittaa Etelä-Savon koeasema suoraan viljelijöille. Koekohtaiset satotulokset vuosilta on esitetty paikalliskoetoimiston ao. vuoden koetulosmonisteissa. Näiden vuosien lajikekokeiden koetuloksista esitetään tässä tiedotteessa v i 1- jakasvien kohdalla vain vuosittaiset mittarilajikkeiden keskisadot ja muiden lajikkeiden suhdeluvut parivertailuna mittarilajikkeeseen nähden. Vuosilta 1975 ja 1976 esitetään koekohtaiset tulokset ja vastaavat vertailut sekä koko ajanjaksolta eri lajikkeiden satotulosten suhdeluvut mittarilajikkeeseen verrattuna. Hernekokeita..on'ollut vain vuosina ja niistä on kokeiden vähyydestä johtuen jokaisen kokeen tulokset esitetty erikseen keskiarvojen lisäksi. Perun a- kokeista, joita on ylivoimaisesti eniten ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä (kartta, sivu 2), koekohtaiset tulokset on taulukoitu vain vuodelta Vuosien satotulosten yhdistelmä on tehty vyöhykkeittäin parivertailuna. Lisäksi esitetään koko maan tulokset suhdelukuina Pito-perunaan verrattuna vuosilta

4 , 22 TILASTON POHJAKARTTA BASKARTAN FÖR STATISTIK Utsjoki, Enontekiel ILJELY-- -YöHY. K- KEEIT. Muonio Kittilä Sodankylå Z Savukoski Pelkossntniemi 67 - Rovaniemen mlk KEMIJÄRVI Ylitornio 66 Posio Kemin m NIO Simo Ranua Kuusamo Ku van e Taivdikoski -65 Suomussalmi Puolanka Ruokki Hyrynsalmi Rantsil Ristijärvi KOKKOL telte~ka LEE Haapavesi YtIVIE Nivala Kårsårnåk Vuolijoki Pyhåntä ANI, Sotkamo Kuhmo, KASKINE KASK Ko :a21; KRISTINE KRISTIINANKAUP JAKOBSTAD,' PIETARSA NYKARLEBY Peders UUSIKAAR EP.c2 rvia Si kaine -111` Kaohajo NX Jalasjå IKAȦLIN åmeen Kuorta VIRRAT Tohola P ht pud VI Kiuruves Pylmiårvi Pielavesi Son marvi 9 LIEKSA Viitasaari Keit 1 Maanin KY iårv 63 - Kanna oski Soi arstula.polvijåry Nom' antsi åki KUÖPI Saarnarvi Kontio, åki Ve ersalm ÄNEK SKI Leppävirta - aara telysva Lauka V R KJA Tohmai Savon, IEKg) Vilp la 'Jo. ne TT Rantasalm Korpilaht Kanga n er rnå \ 62 - Ohi ONLIN mä hmomen MIKKEL 17; 61 RAUNt UUSIKAUPUNI4, n ynarrutta MM A emp ålå Ves la Urjala Tif Moine Padasio Ruokola ht HEINO ipalsaari Savita ale I TE Jaala utsen Nast alkaa NFTAN NKO I -3K 11 Ler Omaa V tkalalmmnhirllä 5 1km 1,4 Poroa Kampaa f 1/ Kern 8UVO o DretoloRt 7 ft HEL 1 GFORS 2," s HA KO ,5 2,6 28 Maanmittaushallitus. Helsinki ,3p 31

5 3 VILJAVUUSANALYYSIT JA LANNOITUS Paikalliskokeita hoitavat piiriagrologit lähettävät jokaisesta lajikekokesta maanäytteen postitse Maatalouden tutkimuskeskuksen maantutkimuslaitokselle, joka määrittää näytteistä maalajin, pinta- ja pohjamaan happamuuden, johtoluvun sekä kalsium-, kalium-, fosfori- ja magnesiumpitoisuuden. Paikalliskoetoimisto välittää tulokset ao. kokeita järjestäneille piiriagrologeille ja viljelijöille. Vilja- ja hernekokeista maanäytteet on saatu lähes poikkeuksetta kaikista kokeista, sensijaan perunakokeista maanäytteitä on jäänyt saapumatta melko monessa tapauksessa. Hernekokeet on sijoitettu yleensä savimaille, vain kaksi koetta on ollut hietamaalla. Syysvehnäkokeista 75 % on ollut savimailla, loput hietamailla. Ruista on yhdessä tapauksessa kokeiltu liejumaalla, muutoin savella (63 %) tai karkeilla kivennäismailla (32 %). Kaurakokeista on eloperäisillä mailla ollut n. 13 %, savimailla 54 % ja karkeilla kivennäismailla 33 %. Ohrakokeista on eloperäisillä mailla ollut 8 %, savi- ja karkeilla kivennäismailla suunnilleen yhtä paljon molemmilla (45.5 ja 46.5 %). Kevätvehnää on kolmessa tapauksessa viljelty multamaalla, kaksikolmasosaa kokeista on ollut savimailla ja vajaa 3 % karkeilla kivennäismailla. Perunakokeet on IV ja V vyöhykkeellä sijoitettu lähes 1-prosenttisesti ja III vyöhykkeellä 75-prosenttisesti karkeille kivennäismaille, yli 22 % eloperäisille maille ja loput 3.5 %, savimaille. Etelämpänä II ja I vyöhykkeellä karkeiden kivennäismaiden osuus perunakokeiden sijoituspaikkana edelleen pienenee (n. 6 % ja 52 %) ja savimaiden osuus nousee melko suureksi (n. 28 % ja 39 %). II vyöhykkeen perunakokeista eloperäisillä mailla oli 12 % ja I vyöhykkeellä 9 %.

6 4 Viljavuusanalyysien keskiarvot on esitetty sivuilla 6 (viljaja hernekokeet) ja 7 (perunakokeet). Happamuudeltaan maat ovat yleensä kuuluneet tyydyttävään viljavuusluokkaan. Vaihtuva kalkki on lukuunottamatta perunakokeita viljelyvyöhykkeillä III, IV ja V ollut tyydyttävää tasoa. Kaliumia on suhteessa kalsiumiin ja magnesiumiin ollut paljon, kaikilla vyöhykkeillä. se on määrällisesti kuulunut hyvään viljavuusluokkaan. Fosforiluvut ovat viljojen ja herneen kohdalla kuuluneet enimmäkseen hyvään viljavuusluokkaan. Perunakokeissa maan fosforitila on ollut hyvä parhaiden keskiarvojen löytyessä. IV ja V vyöhykkeeltä. Fosforia on V vyöhykkeellä suhteessa kaikkiin ja magnesiumiin ollut liian paljon. Vaihtuvan magnesiumin määrä on vilja- ja hernekokeissa ollut enimmäkseen tyydyttävä, jopa hyvä. Perunakokeissa Mg-luvut ovat yleensä olleet tyydyttävällä, paitsi III vyöhykkeellä keskimäärin vain välttävällä tasolla. Perunakokeissa maan kalium.- ja magnesiummäärien välillä vallitsee huomattava epäsuhteisuus. Ravinteiden oton kannalta magnesiumia pitäisi olla vähintäin yhtä paljon kuin kaliumia. Lajikekokeiden lannoituksesta paikalliskoeteimisto ei anna mitään yleisohjeita, vaan jokaisella tilalla käytetään niitä lannoitelajeja ja määriä, joita talossa muutenkin samoille kasveille ja peltolohkoille on tapana käyttää. Piiriagrologit ilmoittavat lannoitemäärät koeselostuslomakkeissa, joista on koottu keskiarvotiedot taulukkoihin sivuilla 6 ja 7. Vilja- ja hernekokeissa on vain harvoissa tapauksissa (13 kokeessa 315 kokeesta) käytetty karjanlantaa Määrän vaihdellessa tällöin 15-5 tonniin/ha. Perunakokeissa sensijaan karjanlannan käyttö erikoisesti III, IV ja V vyöhykkeillä on aivan yleistä, jopa muutamissa kokeissa ainoana lannoituksena. Tavallisimmin karjalantaa on annettu perunalle 3 tnnnia/ha.

7 5 Kevätviljojen ja herneen lannoituksena on käytetty miltei yksinomaan erilaisia Y-lannoksia, useimmiten Normaalia Y-lannosta ( ), monissa tapauksissa myös Fosforirikasta Y-lannosta ( ) ja Booripitoista Y-lannosta (1-2-2), myös Typpirikasta Y-lannosta (2-1-1) on suosittu, jopa herneelle. Syysvehnä- ja ruiskokeita on syksyllä lannoitettu Typpiköyhällä Super Y-lannoksella ( ), eri PK-lannoksilla, Normaalilla Y-lannoksella, Booripitoisella Y-lannoksella, Fosforirikkaalla Y-lannoksella jne. sekä keväällä joko oulun- tai kalkkisalpietarilla, joskus myös urealla. Yleisin perunalle annetuista väkilannoitteista on luonnollisesti ollut Kloorivapaa Y-lannos ( ), mutta myös Normaalia-, Booripitoista-, Fosforirikasta ja Puutarhan Y-lannosta on käytetty. Väkilannoitteissa annettujen pääravinteiden määrät ovat vuosina 1975 ja 1976 olleet kevätviljoilla keskimäärin suuremmat kuin vuosina Syysvehnän kohdalla typpimäärät ovat nousseet, mutta fosfori- ja kalimäärät vähentyneet 197-luvun alkuvuosista. Perunakokeissa I vyöhykettä lukuunottamatta v väkilannoitteissa annetut typpi- ja kaliummäärät jäivät aikaisempia määriä pienemmiksi samoin fosforimäärä II ja III vyöhykkeellä.

8 6 1 r, Ln cy CN,4. 14 m r, on r,,4 V) '.4) 3 '' r, r,,4 en r, cg C4 MD UN 1-4 Ch 1-4 r, cv vd eh %. r., 3 r, r, N. V3 net IIN r- r. cn och ärtår ) +.1 e4,f el ul cd. c) m.4. od un r, VI k. od r, on (Nl cn on,4 o4 on,t ch C4,4" Ln Lfl tilit) -4. Lr1n s, b M is, vn un -f e't el,t,t,4 un r,,f Dr% vl 3-4 VD CN..f.,f en r, V) cg On Ch,4 Cg o, rd I., r, On r, r, 3 CN eg,t,t 1.4 VI UI CN r, ttn i ,I od CN en C) on,t r, r, u1 eg eq un cg,f r. r-i r, VI,4 ei,4. c I M A m ' cr) al,1 : ,4 '.O.-4 r-i,f co m OD C),f CN ui CN,5d LIN gd 4 r, 1 r, m 1 1-4,f Cp C,...f,t,t r,. ta) 14 eg C4 eg e4 e4.4 C4 ei ei e4 cg,.1 ei e4 ei ei "4 UD $.1 44 )4.J Ch ol eq ra 4 r, un eg 4,f un Ch CN 4. eq...f ei Ch 1. V) 1 CN, C4 4 VD VI 1. m-, CI CM C4 to I co to Ln C) m in.9- N4 cg CN 1/4 co un in u1 1-1 Cg C) cv On m4 m4 ") CM Cq '4 (Nl 4 e4 eg e4 eg ei e4 eg Ci ei C4 ei,.4 C13 ID cd Ln te : N,f Ch r, cg '4. r,,t CM en On C) en '4 c..) U')' o, md r.,4 cm un r. r, 4. m 1 4.1, '4 "4 CM 4 CM 1-4 VI '4 ".4 '4 -,-;. -4 I c) 11-1 % ' ' r, ' -4. UI r. 3 Ul "4 C) 4.1 C, 4..4' CN no on ui,f o, CN Ch,of OD.1 on,-1...w I I, 1-4 -i '1 11) 1-8 r""3 34 $4 C4 V) ch r,. 1- UN...7 C M VI 1, : 1.../....? UN 1 VI,.. CN vo r, ei ui i 4-1 G 1 I.W :2 lin u, u, ul ul ui ui ui ui Ui UN V> Ul 1 MD VI Cl r-n M C: ,..1 $4 Cq m ul Co M CN On cg vn ' un on,4 c,..1 1/4 r, Ch 3 Cr) C4 I,. CN CN g), VI VI VI UI VI Ui VI Ul 1 VI V Ui UI Ul V U1 VI cd 11? c 4./ rd,f 3 cy Ln r. eq...f,f,f 1- C, r,,-.1 u, m4 o 4. M,t,f C, C, I i Ul V UN V r-. C, C, r, r, r- -,l- CN CN ON On Ch Ch..f.,f r, r, 14 r-i,4 r, N Ln vo un gd un gd ') un md 1,, r, r, r, r, r. : r. r, r. r, P, i-.. 1 a.% ON 1%% 1 CN Ch CN 1 CN 14 re ) 4.1 > on W N ri 14. bn w cn cd W

9 4 NO U1 / ON U1 1-4 " C C.) CJ H ed.i-: N. r 1 en ? GO c.1 es1 W.- 7 " 4) r.. %. 1 h, Ln ent et) %. 4 ern r. %.! r Cr te% N. CN 1 ON a) C4 C) r.. CN co U1 4D U1..7 cr% H H H M ce: 4-1 C,4 CN V) NO 1 C4 W eri f U1 4 CN NO CN r... r. r. rn '- r.. N. VI 4D 'V w, ON r, c ON C4...1* ON gi ' Z.... ) r. rn r- co 1. 4 GO en co to,w '. r, 1,-1...t ul 1...t "I 44 C4 44 : h4 G) C.,,W 14 : ' W 4.3 -r-4 r VI 1 r-i V1.-N4 1-1 w til 141,f..W r-: : M r.. H Ul,f C4 / 1.4 V) Z r.. Ul. V:* 1-4 / Ch OD Ul "1) C4 C4...4 r.o OG.,4 1 en 1 r1 o r. c- r. 1J O P-1..,. pi NO ' C4 u.).7 C4 CN1 1-1 CNI C4 Crl 1 4" f f / pl bo ei 1-1 u) Ch ? NO h, U1 NO C) Cr NO " % 1 C4 C4 C4 C4 1 1 C )4 r/ N li 1,..1 U1 Ch OD C) 4-- (-4 Ul 14 C.) ) VO...f NO C4 C4 CN Ch : W Cl J <1.1 U) 4,1 ill.7 ON 'L, t- -.7 IIN.W O 4,M (' U) I> 9 ) in 4 CM C4 C4 C4 4-4 C (4 W U) N I >1 r1 >1 "I -.. 1'...1- CNI ' ' '' c1 4 Cs1 h, ON h, '. N. r. r ui VI VI VI V1 VI NO ul VI ul,..-i W Cs. ' 1.-I NO ON 1,f r, C4 1 / 4-1 '.' ui r-.. r... re. Ch CN r. rs r-i,4 ri " o. r.i ) Or 5 in ul VI VN U U1 41 U1 44 " W U..." r.4 r. ch UN ' C4 1 / 1.11 W C4,4 C4 ',-I r-.1 1,.. *.. ui 111 ui G.) h's r, ui Idi I 4d I, k d, % 4 1/4 r. >, %X) 4 >, ko 4 es. : ON Cr% : on ON : ON ON : 1 ol : 1 al r

10 8 KAURA Kauralajikkeista useimmat ovat melko uusia jalosteita. Kauran viljelyalasta oli v:n 1976 tilaston mukaan eniten, 37 %, v. 197 kauppaan lasketulla Jokioisten RYHTI-kauralla. Seuraavalla sijalla oli Svalöfin TIITUS (kauppaan 1966)9 2 % viljelyalasta, ja kolmannella tilalla maatilahallituksen lajikeluettelon vanhin kaurajaloste, hollantilainen PENDEK (Cebeco 1954)9 14 %. Mittarilajikkeena käytetty HANNES (Hankkija 1964)9 joka v. 197 oli eniten viljelty, 27 %, jäi vuoden 1976 tilastossa neljänneksi (11 %). Risto (Svalöf 1971)9 viljelyala 5 %, ja HANKKIJA-773 (1973)9 4 %, olivat seuraavina. Uusimmat lajikkeet, REIMA (Jokioinen 1974), HEIKKI (Jokioinen 1975) ja HANKKIJAN VALKO (1976) eivät ole vielä ehtineet yleistyä ja vanhemmista lajikkeista SISU (Hankkija 1948)9 NIP (Svalöf 1955) ja KYRÖ (Hankkija 1958) ovat väistymässä. Edellämainittujen lisäksi paikalliskokeissa ovat olleet SÖRBO (Svalöf 1967)9 SANG (Svalöf 1975) sekä eräät numerolinjat. Paikalliskoetoimiston, järjestämät kauran lajikekokeet ovat Sijoittuneet viime vuosina pääasiassa I ja III viljelyvyöhykkeille. II vyöhykkeellä on ollut vain muutamia kokeita vuosittain ja ne on yhdistetty I vyöhykkeen kokeiden kanssa yhdeksi ryhmäksi. Mittarilajikkeen Hanneksen keskisadot ovat I ja II vyöhykkeellä vaihdelleet eri vuosina 256 kg:sta/ha 446 kg:aan/ha (taulukot sivuilla ja 13)9 Keskisato oli pienin v jolloin Etelä-Suomessa kärsittiin kuivuudesta, ja kaurahan vaatii muita 'viljoja runsaammin vettä tuotettua kuiva-ainekiloa.kohti. Tosin myös kasvukausi jolloin kokeiden ja myös koko maan kauran keskisato oli 197-luvun suurin, oli kuiva ja lisäksi kylmyys haittasi. III-vyöhykkeellä mittarilajikkeen keskisadot olivat 197 ja 1971 samalla tasolla etelämpänä suoritettavien kokeiden kanssa, mutta vuonna 1972 sato oli yli 1 kg pienempi, klin taas vuosien 1973 ja 1975 keskisadot olivat n. 7 kg suurempia kuin I ja II vyöhykkeellä keskimäärin. Kokeita oli kuitenkin vm. vuosina III vyöhykkeellä vain 3-4.

11 9 Allaolevassa taulukossa on esitetty kaikkien vuosina suoritettujen kokeiden tulokset suhdelukuina vertaamalla kutakin lajiketta Hannes-mittarilajikkeeseen, jonka ilmoitettu ha-sato merkitsee suhdelukua 1. I ja II vyöhyke III vyöhyke Lajike Hannes Suhde- Kok. Lajike- Hannes Suhde-'Kok. kg/ha luku kpl kg/ha luku kpl (sl 1) (sl 1) Sang Risto Risto Ryhti Ryhti Sörbo Heikki Reima Jo Jo Reima Pendek Sörbo Sisu Sisu Tiitus Hankkija Heikki Pendek Kyrö Iljan yalko 1) Nip Tiitus Jo 867 2) ) Kokeissa vain v. 1976, 2) vain v Alleviivatut ovat maatilahallituksen tarkoituksenmukaisten kasvilajikkeiden luettelossa v Ruotsissa v kauppaanlaskettu Svalöfin Sang 'on myöhäisenä lajikkeena yltänyt Hannekseen verrattuna parhaaseen suhdelukuun korkealla satotasolla. Se on tosin ollut vain 11 kokeessa vuosina 1974 ja Myöhäiset lajikkeet Risto ja Ryhti ovat keskenään melko tasaväkisiä sekä etelä-suomessa että III vyöhykkeellä. Tosin Ryhtiäkään kasvukauden pituuden vuoksi ei pitäisi viljellä enää III vyöhykkeellä. Heikki ja Reima ovat I ja II vyöhykkeellä olleet samaa satoisuusluokkaa, mutta III vyöhykkeellä, jossa Heikkiä ei suositella viljeltäväksi, Reima on menestynyt huomattavasti paremmin.

12 1 Sörbo ja Sisu ovat Hannekseen verrattuna olleet I ja II vyöhykkeellä satoisuudeltaan samanveroisia. Hanneksen aikaisuusluokkaa olevat lajikkeet, Hankkija-773 ja Pendek, ovat satoisuudeltaan olleet hivenen Hannesta parempia. Sörbo, jota ei enää pitäisi viljellä III vyöhykkeellä, on siellä ollut suhteellisesti yhtä hyvä kuin Ryhti. Tiitus on aikaisena lajikkeena sekä Etelä-Suomessa että III vyöhykkeellä ollut satoisuudeltaan Hannesta heikompi, samoin III vyöhykkeellä kokeissa olleet Kyrö. ja Nip. Hankkijan Valko on vuoden 1976 kokeissa kaikilla koepaikoilla (4 koetta) antanut pienemmän jyväsadon kuin Hannes. Jokioisten linja 89 on varsinkin eteläisissä kokeissa ollut varsin satoisa. Vuosilta 1975 ja 1976 on kaikista kokeista saatu lakoisuutta koskevat tiedot. V esiintyi 1 vyöhykkeen 7 kokeesta lakoa vain yhdessä, 3 % Hanneksella, Hankkija-773:11a ja Tiituksella, 2 % Heikillä, Reimalla, Sisulla ja Jo 867:11ä sekä 1 % Ristolla ja Ryhdillä. III vyöhykkeen 3 kokeesta yhdessä oli Hanneksen lako-% 7 ja Heikin 1. V olivat III vyöhykkeen ainoassa kokeessa kaikki lajikkeet täysin laossa, mikä selittyy syyskuun rankkasateista ja myöhäisestä korjuuajasta, Myös etelä-suomessa v lakoa oli edellistä vuotta enemmän, 5 kokeessa yhdeksästä. Ryhti-kauralla lakoa oli keskimäärin 18 %, Hankkijan Valkolla 28 % ja kaikilla muilla lajikkeilla 45-5 % niissä kokeissa, joissa lakoa yleensä esiintyi. Vuosina on määritetty eri lajikkeiden 1 jyvän paino. Hanneksen keskimääräinen 1 jyvän paino 19 kokeesta oli 3.3 g. Muiden lajikkeiden keskiarvot on ilmoitettu + tai - grammamäärinä Hannekseen verrattuna; vertailukokeiden lukumäärä on ilmoitettu sulkeissa: Sang +3.7 ( 8) Hankkijan Valko +1. ( 3) Jo ( 6) Tiitus +.5 ( 6) Jo ( 5) Heikki +.4 (17) Ryhti +1.9 (16) Reima -.8 (19) Hankkija (15) Sisu -.9 ( 8) Risto +1.6 (15) Pendek -1.6 ( 3) Nip +1.3 (- 3)

13 11 r, r, r, oo r-i cm r, OD, :1' /4 1 ON e-i 1 r- 1 /41,t el Le) ,J» C k,1^ CV CV CV,t eu ey.,hd 1 vt on on en cm on 1 on on on on on Cr% 4 ci) VD CN vt-1 1 cr% Ch 1 ud OD r, vp r. r. r. CN oo UD Kauran la jike koe ( Sortförsök med havre ) v cu ud Ul CV O4 3 CU VD VD 4 Vt 1 1 vt Vt Vt Vt CV 4 CV CV CV CV 4..!.- 1 vt vt vt h, vt r, r-4 un CN Ul un on on. on un r. r, on on en % C1/41 ud r. r-t 1 /41 C1/4/ ul. vi C4 c4 cr) on N vt CN CV vt vt CN CU CU > /,t C1 1 o P t-1 / : : C1/41 (1.) r,,v h '1 VO Ch 1 CV VD >1 el 111 CN vt 1,-, N. ey Ch 4.M 4 un 1-4 CN CN i v-i > r r-f C) Cs4 %.. CV C"1 1 C on n 1 OD 1 1 VD ltd VD VD VD 1 1 k. V:) r, on r. r.4 on en on on on on on on on i--1 ey cy oy cy ey on ey esi cn...-1 r-i cn 1-1 on on un un ey VD C4 '. 1-4 r-/ vt vt CV 1 VD r. on on en on W CV UD 1/4 r, en oo ey r, CV CV C1/41 1 /4 1 /4 e1/4! U1 1 C1/41 co un 1 /4 cm op ud on en on.* en en.f on on OD 14 CN CN CN Ch ¼ u1 1 u1 u1 ONO on r. un CN CN 1-4 P.4 en ey ey eq cy on en.1 co cc op un on on on on on en N.N. cr% a% 1 on CN 111 CN CN VI /4..-1/4...^.. Iss...I.,,t Ch 1 4-, on r'- r, r. r, r, 9 o 4... II , ) '') " " r) '-4,-1.M,o, Ch 44 I-1,.W " Ca rw. cl/ :1,-4,SC 111 4) 4.,. 4-r.M..%4 : '...) ) 1.-1 >, 1.-1 : -,-1 o rd, CU -1 >, -,-4 = W Fi4 1:4 e4 e4 v) v) :.1.4 C13 E.-I 1-1 1=L4 4 P4 1:4 Cil Cr) E-1 1"")

14 12 r. Nf en r. CN C4 1/4 eg / C\1 P-o 4.: op is1 oq rr m r. N..1-4 C4 c.1 / E'4,1 C5 ' 1 Ch C4 4 ' I'', 1¼ 1 M1 U1 W) 1.4 I. o W1 oi CN 1-4 ko r.. OD NT C1 1/1 Fl C.! W1 Cri, ) o co 4,f r. un Nl...1- H C11...t.O C11 r's -r-i el r, H co.7 r..7,..1 crl.7 oo N. en.7 %.1, 1-4 C4 Nl» N eq CM NT,f Nf V1... g 1 14 rl C '. CN lfl... C) rn.7 C,I Ch.,1 4..:f C5 ir'l C.'3 UI Nf 1 E3 H g.. co 1.4 /, Iris 4 CN OD N7 C4 U1 1/ Z k.1 / 1.1. S4.. r..1 U1 1 1 ri)...",1:$...1 $4.- C5 en : CN.-Nd r. o Ch r. cn, H U1.W.W 4 OD.4t. 1-4 C,1 1.4 /,f CN C4 1 co oo co en Nl 4 / Nl* 1,f 1 U1 Nl. V1 rl r1 1.) 1 C) el cr% c el -4- vo co Inr. r..i 4 1 r r-i Lri O C11 CN (Y) Cy)...?...1' rn i-i.r1 14. r.-i Cr)...1* Nl' / C...t ch r. r, 43,-4 r-,.7 ch r. -4- M (-V,. -7 r. kd i.13 C11 C11 C11 UI H. t1") 4.1 1,1 4 V1 NI. Nl',f 1 Cl ri k. W1,f ri Nl- W1 Z C14 co ET 1-I 4-1 ri Cn :41 43 L24.".r.).r, P4 I-. h-1, <4 m g, cn., > : WC T ocd,.....w P4 ) E-1 H 1-4 If F-1 H 1-4 H!. UD F4 Suhde luku j a ml..41 u 1-4 r..1) %JO -.):. 1 H råd 1", on oq co 4 Ad 33.m I-,,.w : o,.-4 4.:,-) z w,-: 1 1 =,W i 1-1 H..W r-i i 1-1 a c = >1 L%) rzi z

15 13,.. r. C4 C') in 1/1 cn en un un en un h C1 UI. cn 4.1 o o o 1 r eni. 1ZN N ID kl/ 1 trl M) C UI 44 ri) 1 r. md rn Ch od t r. c..7 cn co W 4D '1 4 un wl on 4 md ml " 4., 2 ori 1 4 Ch ' cr) en r-i kr,.f ml 3 4 W M) en ye.2. ui ey un,4) ON., j C) 1/4 VJ r-4 r.4 1 CN1.W. o 1 ml vd k un : 1 MD.7 U1 1 4 kr, 1/1 W Y1 5 :.w et W,14r.4 r.4 CR cn ),-4 o o... Ii 1 rs ) a% : ci ti ; C;...%.M )'1-1 4 (13 -,.W, :: '- "-4 )4J i cei -4' CN or,. 1,1 k.c) VZ) ON o r. W r. md ari,i. ml /4...1* 1.1 et9 12 II-' 14 C) ) 7.7 r. cr) cn ory,4 c) ey on y>.1. en o CN 4D N.7.7 ml 1 C4 md.7 i4 g 1.-4 Z W cn C, ml - C4 r. 11 8, UI en o 1 UI co ul.7 C) ey U, ' en yo,4 1 ) C4 CM CN md.7 ao en OD.t c) ey r. o r. 1 co ao en WD 1-4 eq r. on CN Ch k Cg N. tfl st I I -ml )) z ET.,4,NC cn QQ cn.r..) Ei i r-i 11 EI cn to o ad.14 :Cd Cd.1n 4.1 C eri cso. 4.1.W. 4.1 : P I ja II vyöhyke.1..m cn od op op r..2. en III Isokyrö, c,o) 4.1 )) :1 n4 ) 4 & raw.

16 14 OIIRA Monitahoinen OTRA, Hankkijan jaloste v:lta 1959, on edelleen yleisin lajikkeemme kattaen vm 1976 tilaston mukaan 33 % koko ohra-alasta. Toisella tilalla on niinikään monitahoinen POMO (Jokioinen 1968) 18 %, ja kolmantena kaksitahoinen KARRI (Hankkija 1967) 11 %. Seuraavina ovat taas monitahoiset: nykyisistä jalosteista vanhin, PIRKKA (Hankkija 1952) 9 % ja HANKKIJA-673 (1973) 7 %. Kaksitahoinen, INGRID (Weibullsholm 1957) yltää yli 5 %:iin koko ohra-alasta. Mittarilajikkeena käytetyn monitahoisen PAAVON viljelyala jää alle 5 %:n. Seuraavina ovat monitahoiset lajikkeet SUVI (Jokioinen 1974) 4 %, ETU (Jokioinen 197) 3 % ja HANKKIJAN EERO (1975) 1 %. Paikalliskokeissa ovat edellisten lisäksi olleet mukana vasta v kauppaanlasketut monitahoiset lajikkeet KAJSA (Svalöf) ja TEEMU (Jokioinen) sekä kaksitahoiset ARVO (Jokioinen 1966), BIRGITTA (Svalöf 1963)9 EVA (Svalöf 1975)9 HANKKIJAN AAPO (1975) ja WING (Weibullsholm 1971) sekä Jokioisten linja 875. Satotulokset taulukoissa sivuilla 18, 19 ja 2 on jaettu kahteen ryhmään, I ja II vyöhyke yhdessä ja III ja IV vyöhyke yhdessä. Ensimmäisessä ryhmässä suurin osa kokeista on I vyöhykkeellä ja toisessa vain pari koetta on ollut IV vyöhykkeellä. Mittarilajikkeen Paavon keskisato on eri vuosina vaihdellut etelä-suomen kokeissa 186 kg:sta/ha 514 kg:aan/ha. Alhaisin satotaso oli v. 1973, jolloin juuri sillä alueella, jonne kokeet olivat sijoittuneet, vallitsi suuri kuivuus. Samalla alueella myös v. 197 alkukesän pitkä kuivakausi vaikutti satotulokseen. Vuosina 1971, 1972 ja keskisadot I ja II vyöhykkeellä olivat keskenään samaa suuruusluokkaa, kg/ha. Sadekesänä 1974 Paavon sato oli keskimäärin yli 46 kg/ha ja parempi kuin minkään muun silloin kokeessa olleen lajikkeen. Varsinainen ennätyssato saatiin vuoden 1976 kokeissa, jolloin myös ohran keskisato koko maassa nousi ensimmäisen kerran yli 3 kg:n/ha. III ja IV vyöhykkeellä Paavon keskisadot olivat heikoimmat vuosina 1974 ja 1972 (26 ja 246 kg/ha). Paras tulos tällä alueella osui vuoteen 1971, jolloin 6 kokeen keskisato Paavolla oli 44 kg/ha.

17 15 Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikkien vuosina ohralla suoritettujen lajikekokeiden tulokset suhdelukuina vertaamalla kutakin lajiketta samoissa kokeissa olleeseen Paavo-mittarilajikkeeseen, jonka taulukossa ilmoitettu ha-sato merkitsee suhdelukua 1. I ja II vyöhyke III ja IV vyöhyke Lajike M Paavo Suhdekg/ha luku (s11) kpl Kok, Lajike, M Paavo Suhdekg/ha luku (s11)' Kok, kpl M Teemu 1) M Hankki an K Karri Eero» 337, K Arvo M Hankkija- 115, K Wing K Ingrid M Suvi M Pirkka M Etu M Suvi ' 45 K Jo K Jo M Otra M Etu K Karri M Hankkijan M Pomo Eero K Birgitta M.Pomo K Arvo K Birgitta M Pirkka K Hankkijan Ag 13 o 1) ) Kokeissa vain v M Kajsa 1) M. monitahoinen M Hankkija- K = kaksitahoinen Alleviivatut ovat maatila- M Otra hallituksen tarkoituksenmu- K..._ Eva, kaisten kasvilajikkeiden luettelossa v

18 16 Etelä-Suomen paikalliskokeissa vain Jokioisten uusi Teemu-lajike ja Hankkijan Karri ovat olleet parempia kuin mittarilajike Paavo, joka aiotaan poistaa maatilahallituksen lajikeluettelosta v Tästä luettelosta poistetaan 'jo.v Arvo, joka yhdessä luettelon ulkopuolella olevan Wing'in kanssa on suurinpiirtein Paavon satoisuusluokkaa. III ja IV vyöhykkeellä Hankkijan Eero, joka tosin on ollut vain 2 kokeessa, on saavuttanut parhaan suhdeluvun. Hankkija-673 ja Suvi, molemmat aikaisia lajikkeita kuten Eerokin, ovat pohjoisilla vyöhykkeillä menestyneet 'hyvin. Otra on III ja IV vyöhykkeellä ollut vain vähän Paavoa heikkosatoisampi, kun se etelä-suomen kokeissa on jaanyt jaetulle viimeiselle sijalle yhdessä Eva-ohran kanssa suhteellisuusvertailussa. Paikalliskokeiden ohrasadoista ei ole kustannussyistä voitu määrittää raakavalkuaispitoisuutta, vaikka se eri lajikkeiden kelpoisuutta arvosteltaessa olisi tiedettävä. TALVITIEN ja REKUSEN (Ohralajikkeet. Koetoiminta ja käytäntö ) mukaan Paavolla raakavalkuaispitoisuus on nykyisistä lajikkeista heikoin, 12.7 %. Parhaita ovat tässä suhteessa Pirkka, Eva, Etu, Kajsa, Hankkijan Eero, Ingrid, Arvo ja Hankkijan Aapo, joiden raåkavalkuaispitoisuus vuosien kokeissa oli tässä järjestyksessä 3.1 %-yksiköstä %-yksikköön Paavoa parempi. Uusi satoisa Teemu-lajike oli vain vähän,.2 %-yksikköä, valkuaisrikkaampi kuin Paavo. V. 1975, jolloin kesä oli kuiva, lievää lakoontumista esiintyi etelä-suomessa vain yhdessä kokeessa, eniten (3 %) Otralla, Karrilla ja Hankkija-673:11a. III vyöhykkeellä yhdessä kokeessa Otra oli 75 prosenttisesti laossa, Hankkija-673:11a oli 6 %, Karrilla 5 % ja Paavolla 25 % lakoa, kun taas Etu Pomo ja. Suvi olivat täysin pystyssä. V. 1976, jolloin kasvukausi kylmyyden takia venyi pitkäksi ja ohrakokeiden korjuu tapahtui keskimäärin yli 2 viikkoa myöhemmin kuin edellisenä vuonna, lakoa esiintyi 6 kokeessa kymmenestä. Pomo sekä Hankkijan Aapo

19 17 ja Eero olivat parhaiten välttäneet laon. Arvo, Karri ja Otra taas olivat olleet pahiten laossa, mittarilajike Paavoa enemmän myös Hankkija-673 ja Teemu. Paavon 1 jyvän paino oli 21 kokeessa vuosilta keskimäärin 32.2 g. Muiden lajikkeiden keskiarovt on ilmoitettu + tai - grammamäärinä Paavoon verrattuna (vertailukokeiden lukumäärä sulkeissa): Kaksitahoiset lajikkeet Monitahoiset lajikkeet Karri (14) Pirkka +4.4 ( 3) Eva +11. (1) Pomo +3.7 Jo ( 1) Kajsa +3.5 ( 4) Wing +1.1 ( 6) Etu +2.8 ( 8) Ingrid 9.6 (12) Otra +1.8 Arvo ( 7) Hjan Eero +1.3 ( 7) Hjan Aapo ( 6) Suvi +.8 Hja (19) Teemu -.6 ( 6)

20 18 1,f Un,f Un On U1 C4 el,f C4 4-4 o CN C4 en On 1 OD r. r,.7 r. r. on r. co co co CN CN r. r. r. md r. r. oo '-4,-' C) Un 4-4 er) sf Ct en On 1 Un Un on.7 ut) N. MD md rs r, '.'. r. CN 1 oo. on en,t,f '<I' sf,f,,1-,:t..f en C ,1 Cs1 Cq Nl 1 OC) 1 C) CN CN Ch sf U1 un Un On Un Un r.4 Ps. I.. 1 %c) cr) C) rs ON,-1C4 ( '. ON on cn.7 co CA cn en od od C3 od r. CN cu C4 en "I 1 1 '-4,-' C) C) o. on co on md md md md 1-4.s4.hd,,.I 1 CN..f sf en CN,t 1 CN C4 1,f e, m), r. r. 4 r-i r-i r-i v4 4 : :o,, en on.7 r. ON OD en md,4 vd co.7 cn r., CN C) CN CA cn cr,,4 CN cd C) cu C) r. N. r. od r. OD r- r-. CNI er en en en en 1-1 C) 4-4 F4.2 Cl 41 C). Un 1 un 4-4 en Un 14 Un rs Un r. '.7 on m) lin md Un 1,,7 On,f 4t..T 1 1 on on on on on on on on on on 4 C4 11 C4 4 C4 C4 co cd ri r"1 F4. unen en On Un On Un U1 On C %. cr) en 4r) ul 4r) o 1- eri co "ft en 1/ 1" en f-4 r trb c.4-4 or) 41-1.) r. 3 1 ON ' On 1 '. 1 cr) C) C),4 on un On.CN Un 1 cd MD. OD 1 C4 C4 Un r. rm md I od wn on wel wn on.7.5-, , ON on on on on UN UI...1 1/4 el on on r... on on on on en CN,f Ch 1-4 1" C4 C%3 ON CNI r-i Lel '.o eri on Cri '. 1 ) '. Cr% `1, ,-4 4r CN '.O C'. C'4 on cm 1 1/ eq 1 r. r. Un md, r. oo r, CN CN CN CN r. co, Ch,t Un Un Un UN N-.1 1"1 t-.'.ø 1 Ncsl. cṅ.» en en en en en en -4..? "" r. r. en,f.44f On rs N O 1... NO m> '.O D. I I Cl, cd - 44,r--1,-)..s 4r) 44.1, 4.i.. us...1%. r'd 3 4n 1.1 r 1 N...I,..., r... T.il rl.w r1.w.4-1.s-1 oo 1.1 I-i e-1 cd..s3 f-i b...w. 114 {4 e-i cd rl ta Irl 48 al to.ic-4 ål 4.) 'i$ g $.4 PI 4) R1 td O 4J"4 ' 1:9 14 1"4..i A4 P.i V) P'") :4 PD Crd to M X $3.1 $ , '.

21 19 ba ON...1* 1 V) Lt1 11 en Nl r Cg C) Ch Cr).1 ko 4. s. r. r. on Cg eq 1 1 1,* 1 CN ON C rr,/ " Cr) 1 C) cn N. r-4 ¼ ,t ch ON Cr) r-4 sf Le41 P4 C Co) 1 ) V1 ett $4 P4 ch % - o4 r- on cy tri 1 1 ul N. Cs1 Ui 4.1 ts Lf1 r- ci 1 /f) 1 1 NN1 N1 Crl Nl Cr) Cr) Cr).../* r-i f-i...7 en II) st en...t 1 ON 4. T--4 Cr) ON 1 ON C4 C"44 4 U1 Cl C91 :en on en on on en en ml 9.4 o o o o o r,.w 14 Nl lt") 4./...f N. U1 111 ba N1 Nl 4. k 1,.. 4' N....f NI Cr/...f Cr) 1 N1 Ce) ,M I N1 : > co en r..1 1 N,C1 4.,f 4.1"1 /4 CN ON trl r. co eno. on r. es: U1 Cr% N. 1-4 M V3).7 4 rn cn :o b 1-1.W r. o un,o i. N1 Crl N1 r,...7 h,, N..1. " r.z3...7 CNI 1 1 cn 1 N.1 1, ) 1.4 : un al con 4..) :n..1. un,,w,...,.-: on Cr) C rn. 41 UI 9-4 C) 9-4 V) Ui cr, 4. Nl ui en ui j; Co).4-44,1 ri on on 1.r o o o o o o 1 cm ch Lin os on CN,f on ch ul,r un 9-1 ia 1-1 N. r. on on un OD I', CN r. p-1 c.: r ,t cn en on en on..1- on on -pc 1,-1 o co Ui Cq,1 s7?-1 4 4) eri en en 1 r-, W 4.) en g t-1 co : 4.3 : i ) W )..r-4,4..n4 P..,W,e g.?.> X,-, > (Ii 1-1 W P.4 (4 E-i : : H, M 1-4 Suhde luku j a III ja IV vy öhy ke Su hde lukuja N o co 4.1 sd ::: co :1 1-1 >, cz4

22 2 eq %. El CN r, OD C4..zt CN <1.1 1 ud,f un E.4 v) V) on un on 1 un cv cv ri rm rm C4 CM Karri Otra Pomo Suvi r. un vd r. cv,t un 1 ko CN vd,7 to r, on vd un on on on,f,... 1 vi CM 11'1 cn s* cn r-- un on MD VO ' 1/4 II,, u,,:f.7 un ni 1-1 C) 14 cv on,4 cp cv,4 Lin v) vo cv un v) on C) C) cd 14 on...t cv ri U,,--1 sr, Cl 1/4 CM C4 U, Dl rzl Ii,,.7 U1 U,, r. g. vo -...f,--1 r, ri on co un.1. cv ra i C) C) e en N. C'.] Cs.I,I" M 3 C1 X 1/4.7 Ul CM,f.1 Ul, C) C's4 en cv -«- cv 1/4 rl $.4 C) rm MD UD r. CN MD rm 14 r. on on c Cq CN *1.4 cd,f V,, 1 un vd on r CN C) Cr/ U, C4 CN ON C4 on,4 cr un,t tri co C) r, CN.7 to C4 CM jo r,, C4 CN4 r. r Iss.si 1-4 r-i C) cy tid %JO t 3 '.O N.. OD VD ('1 cf) an Lt, (V,f on on c4,f un un un,f un ui 1 un,4, 1 ul T-I t.n U, rm U, V) I M r, cn cn GO cn uo oo cd cd u cct,i > ci rn 4-1, g rf ro CL, Cl Ei,ID 4.,...,-1 co,-1 cd 1-1 cn cr) E-I Z u :o : N 1-1 I ja II vy öhy ke Suhde lukuja 9-1. cp r. r. r. VD to U,.7 1-4,v cri 1.1 co EI 4-1 I-1 (.13 CI) H III ja IV vyöhyke cd.1-1 C4 p4 «1 44 / o co. o VI u 4G :".": = L... C.:.. = U) W r."i Z,W N4 Z : ö

23 21 KEVÄTVEHNÄ Hankkijan v kauppaanlaskema RUSO piti v hallussaan 65 % maamme koko kevätvehnäalasta. Seuraavaksi eniten viljeltiin TÄHTI-lajiketta (Jokioinen 1972)9 osuus 19 % viljelyalasta. Kolmantena oli APU (Jokioinen 1949) 7 % ja neljäntenä satoisa, mutta laatuominaisuuksiltaan heikko norjalainen jaloste NORRÖNA tad 1951) 4 %. Vanhat lajikkeet TIMANTTI (Svalöf 1928)9 TOUKO (Jokioinen 195) ja DROTT (Svalöf 1954) kattoivat kukin n. 1 %:n viljelyalasta. Edellämainittujen lisäksi vuoden paikalliskokeissa ovat olleet kotimaiset jalosteet HANKKIJAN ULLA (1975) ja VEKA (Hankkija 197) sekä ruotsalaiset: WEIBULL'in markkinoima ALGOT, DRABANT (Weibullsholm 1974)9 SNABBE (Weibullsholm 197)9 SONETT (Svalöf 1974) ja SVENNO (Weibullsholm 1954). Lisäksi kokeissa on joka vuosi ollut mukana Jokioisten numerolinjoja. Paikalliskokeina suoritetut kevätvehnän lajikekokeet ovat viime vuosina sijoittuneet lähes poikkeuksetta I vyöhykkeelle. II vyöhykkeellä oli vuosina vain 4 koettaa Aikaisempina vuosina joitakin kokeita suoritettiin myös Pohjanmaan ruotsalaisella rannikkoalueella, mutta näiden muutamien kokeiden tuloksia ei ole otettu mukaan sivulla 24 oleviin vuosien tilastoihin. Näissä pohjoisissa kokeissa Ruso ja Apu menestyivät suunnilleen yhtä hyvin (satotaso n. 22 kg/ha) muiden lajikkeiden suhdelukujen vaihdellessa mittarilajike Rusoon verrattuna Satotaso on 197-luvun eri vuosien kokeissa heilahdellut varsin jyrkästi. Vuonna 1973 jäi mittarilajikkeen keskisato 1 kokeessa alle 2 kg/ha. Huonoon tulokseen katsottiin syyn olleen kevätkuivuudessa ja alkukesän helteissä, jotka aiheuttivat myös sen, että kasvitauteja ja tuholaisia esiintyi tavallista runsaammin. Myös vuosina 197 ja 1971, jolloin varsinkin etelä-suomessa toukoja kesäkuu olivat hyvin vähäsateisia, keskisadot jäivät suhteellisen alhaisiksi (Ruso 256 ja 287 kg/ha). Vuoåina 1972, 1975 ja 1976 kokeiden sato-taso vaihteli kg:aan ja varsinainen huippusato saatiin v jolloin 8 kokeen keskiarvo mittarilajike Rusolla oli 46 kg/ha. Vaikka kevät oli ollut kylmä ja kuiva, auttoivat kesäkuun puolivälin - lämpimät, sateiset säät rehevän

24 22 kasvun alkuun. Syyssateet vaikuttivat v sadon laatuun. Kauppakelpoisen sadon määrä jäi maatalouden vuositilaston mukaan esim. Nylands Svenska Lantbrukssällskap'in alueella, jossa suurin osa paikalliskokeista"sijaitsi, 63 %:iin koko sadosta, kun vastaava %-luku oli v ja %. Samalla alueella myös v kauppakelpoisen sadon osuus oli vain 68 %. Allaolevassa taulukossa on esitetty vuosien kevätvehnälajikkeiden satotulokset suhdelukuina vertaamalla eri lajikkeita samoissa kokeissa olleeseen Ruso-mittarilajikkeeseen, jonka taulukossa ilmoitettu ha-sato merkitsee suhdelukua 1. Lajike Ruso kg/ha (s11) Suhdeluku Kok. Lajike Ruso kg/ha (s11) Suhdeluku Kok kpl Drabant Drott Sonett 1) Hankki an Jo 8482) Mai Tähti Norröna Veka Svenno Jo 8422) Touko Snabbe Jo Algot Timantti Jo Apu Jo 66393) ) Kokeissa vain v. 1976, 2) vain v. 1975, 3) vain v Alleviivatut ovat maatilahallituksen takoituksenmukaisten kasvilajikkeiden luettelossa v Rusoa satoisampia ovat olleet vain ruotsalaiset lajikkeet Drabant ja Sonett. Drabantin heikkoutena on jyvän pieni valkuaispitoisuus. Rusoa myöhäisempi Tähti on ollut lähes mittarilajikkeen veroinen samoin vain- v kokeissa ollut Jokioisten linja 848. Subsiteltavien lajikkeiden luettelosta v poistettava Veka on vuosien kokeissa ollut n. 3 % Rusoa vähäsatoisampi. Vasta v paikalliskokeisiin tullut aikainen lajike, valkuaispitoisuudeltaan hyvä Hankkijan Ulla oli satoisuudeltaan I vyöhykkeellä 6 % mittaria heikompi. Ullaa suositellaankin II vyöhykkeelle.

25 23 Touko, paikalliskokeissa suhdeluku 9, poistetaan v maatilahallituksen lajikeluettelosta, johon kuuluvista lajikkeista on etelä-suomen paikalliskokeissa ollut suhteellisesti vähäsatoisin Apu, aikainen lajike, joka kuten edellä mainittiin, Pohjanmaån kokeissa antoi yhtä suuren sadon kuin Ruso. Vuosien 1975 ja 1976 satotaulukkojen yhteydessä on esitetty myös paikalliskoetoimistossa määritetyt sakolukutulokset. Sakoluvut olivat v mittarilajikkeella kaksi kertaa suuremmat kuin v Korjuu tapahtuikin vuoden 1975 kokeissa keskimäärin jo 29.8.(vaihtelu ) ja v vasta (vaihtelu ). Eri lajikkeiden välisiä sakolukueroja ei voida pitää täysin luotettavina, koska kokeiden korjuu on yleensä tapahtunut yhtäaikaa, eikä se silloin kaikkien lajikkeiden kohdalla ole ollut paras mahdollinen ajankohta. Tähti on molempina vuosina saanut keskimäärin Rusoa paremmat suhdeluvut. Drabant ja Drott ovat korjuun tapahtuessa myöhään olleet sakoluvultaan mittaria parempia. V oli lakoa 3 kokeessa kymmenestä, eniten Apulla (33 %) ja Toukolla (17 %), Rusolla ja Tähdellä ei ollenkaan. V lakoa oli 4 kokeessa kahdeksasta, eniten Al3ulla (43 %) ja Sonett'illa (23 %), vähiten Tähti-kevätvehnällä, vain yhdessä kokeessa 1 %. Ruson 1 jyvän paino oli vuosina keskimäärin 4.1 g 25 paikalliskokeessa. Kaikkien muiden lajikkeiden 1 jyvän paino oli pienempi kuin Rusolla, johon verrattuna niiden keskiarvot on ilmoitettu - grammamäärinä (vertailukokeiden lukumäärä sulkeissa): Jo (1) Tähti -3.9 (25) Jo (1) Jo ( 7) Svenno -2. (14) Touko -6.3 (11) Snabbe -2.4 ( 5) Drott -7. (14) Sonett -2.5 ( Jo (1) Drabant -2.6 (21) Apu -7.8 (22) Hankkijan Ulla -2.7 ( 7) Veka -7.8 ( 8) Algot -3.8 (13)

26 ra N4 J.4 24 r,. CN 4.24 CID 1-1 m CN,f CV 3 ud N. cr. ch on VD ud on OD N. r, r, un r, r, on C) r, VD,t,f r. CN 1-4 CN 1-4 T-4 CV VD OD 1.11 T-4 VD OD '1 1 cr. r. CN CN ON OD CN Kevätvehnän la j ikekoe ( Sortförsök med vårvete ) v c. T-1 ' 1}13,M a) T-4 1::), 4 :c) Cr r, N CV W r,. r, CN Ch 4,24 CN co GD '-4 Ch vf ---. ry T--t m m.b4 o 4 1-4,:t Cr) oo a.) CV Ch 1 CN CN CN CN CV 1,4 1-4 T-1 Ln on ON Cr\ 1 1 1Lfl CN VD 1 3 VD 1 CN CN OD CN,t 1 Ch Ch ON CN en cr, m cy cry ry m cy en m M en en M Ch CN cm '. cm el co OD Ch T-4 ' tr) r-- r. cn. cn oo OD OD CV CV CV CV CV V CV.4,4 CV CV CN CV U1 VD 1-4 T-4 T-4 CN OD 1 CV 1/4 VD U1 r. cv CN CV CN CN CN CN OD CN c.) cm OD T-1 4 1,-.1,4 N. on r, r. VD 1. r. '. '. U1 VD VD CV VD VD 111 U1 un un en un CV V CV CV CV CV CV CV CV CV 4.1 1") cy CN Ln.) 1 en 4-1 ci 41 ; cri 1/4, 4-I $4..bd 4-1 N-¼ to ) ) 5..1 :

27 25,t,f CN no un cn 3 co ey.1 on un cn un cy en ey en en un ey ey,f,f,f,f LO ț CN se r, T r1 e4 -,f 1 en On,f en: un en on ul 4-4 en! cm,f..:f N. r, CN no,t ul cn ON un c) 1 un, c) 1 N. CN. en en ey 1 4 ey Nl r-4, on 3 3 en o o o o o o o o o 4 3r--e1,-I,-4 on cp :e un un ,f eg 1.1, rin FA en en V) es1 csl en un 4 no 1/4 Cl OD CN CN,f cp,f r,ci cn 4 ev CN r, eq 1 es:, eg eg 1, WD r-i C), E-1 C C) r el CN CN CN r, on r, 4: c r,,f esi,f on en en.-4 cp ey en es1 el un r,,t CN 1 fel,t 14, I UD en esi,7 en 1 en e..1 on 1-1 ei eri en 4.1 UI ey un un no cn en1 3 fr) r-i en un 1-1 Cg,t r, tri &r: C) C7 141 LID r, 33 r, cp,f L.5 Lf, r, un y un en r, en c1 LID es4 eq un,f,f,f CN UD eq r- CN fs, 1 V en oo,t co un r-f I,. CN CN r f 1 /1 Nl C'4('4 r-i 1,-1 r-i 1-4 e ,4 On ei r, r.t4 r, 1 un un 4.) > e--1 Ul eq s. ko en r-f cd 1 ul r-i.. 1 LO,f LID f,1 r, C) 1--I f. eri cy en: es: ey ey ty ey,1,t ei) 1/ 4 CN 1/ 4 4, tri en LO CN r, un es: un en1 4-4 el ce),4-eney 4-4 en un ey ey un,t 1 un en en esi (V 1 4', 1/ 4. r.4, tr) CI 1.1,1 1/4. en eyen ey en: ei cni cni en un cn ca en un r, ey e4 en r, s4 ej CN ul,t Lin r-i 1 eri en '. 3 1 Cs1 1 /,t C,1 on un r, un 4-4 ey.1 en en eni 4-4 en 1-1 ed C) LO 441 C) un,f k.. en,f un ry 4-1 cn Ch el yd un r, un er) L1 r.4 en! 1 un el,f 4 ) en y) -4- r,t OD,f CN CN CN CN y ch r,,t CN,,t es1 VD U r, r, 1 1 / (1 ev en e.1 V1 1-4 eri en en 1 ui,f,4- m,f CN, 1,,, ri I ' rl 43..W 21 rn UI V) C/) cn cn 4-b u) cd ctl.1--, 4-) 4-1 cn -I-, co en caj ct cd c(1 ril 44.r In % co r, r1 i..1 a) : - otil 1.4 W ) ) tl:1,....4 W W Cl) 4.4 om oql Cu r-i + c'd 4.3 otlj ecii " C1+ T-1 >1.W tto ect1 4, ed cCd. cd 44 - rcl 4 4 W i-4. g : W.,4 El /4. 4 BO : W -,-; -..4 o cn vi Wri.r, (1) : M Pc4 W W 1-4 P14 c c F-1 c4,.. M XI W W F.4 P4 V) V] V) EI 4.M 4 4-A Q M 1-1 p F4 FA 1-4 I-4 i-.4 i m. o I/3 (12 Cf) V) e4 en W, c f W Z. rz4 Z rz4 Z

28 26 U1 ev CN h vd od ( m I-) ep C3 C r- LncooNr-crLn m. h1111nw) N 1 cn (s cn H crt in 1, o uti kommonencnsrn -:Li en MT-1N E-4 erefievnmcm1m M... 4J ) '14 N r.-. r-.1: r- I Cl) 1 et' cr Ln Ln r-i le) qo r- co cm MD lo cnt er, r...1 r_ I I LO ) m 1 cn cm cr v> H en $4 cr cr cr en cm cm cr cm 1 om Ul ' g fd o o o o o cr r-. co oo No CU kr> LU cm Ln.:i4 ko H c) Wcr H cn..-. ". l. 1 l l r-- 1 l 5 N en.::. N cn o 1 en H cm cm cm cn M cr m rzr cm m rn N CM 1 Id ) : H () c. -Li H , o o o o o o o o Co rei r-i 1. h er M : ul ev r-i M) N OD N CN,:24 '.CN I V) !-1 OD N Ln 1 co tn r-i M Mr-IN en,zr, en ev eq en eq en 4-) b UI H (1) ;-:5- Lil o o o o o o o Cl Ul CN r-i 1 U1 41 rn co Ln ko r-- W) in o L co 1 h r-i 1 lo fd l. en N 1 r-i et, 1-4 cm H C1 : Cl) : 54 Ln ci. en en m./1 1-1 en u)...n4..%4 A r- co r-i Ln r-i U1 OD Cl 1-1 MD Mr) en m> u) u) rsi -rn ejed ZH co 4.J Ci) Cf) W Crl -1-14J-Pco4-1 IM.gMZ'X'4. 5 -,-1 u) W..b ca Cl).M.54 crs g 4-, H (I) W L. rd d.å4.å4 W 4-) ortl 4-) ortl H >1.h4 >1.h4 en en,t) 4 (J,t) 4 (J.4.4 >1 >1 Ii 5 $.4,C),C).c) rrj :.c) rrj g :.4 4-) 4-) -.-1 Ul Ul :: :: -1-1 g >1 >1 : : M PC1 rli cr) cr) PC1 rli cr) cr) EL EL >1 >1. HHHHHHHH H Suhde lu kuja fd NN 4) r-- rti A J c15 C-14 H >i -L) -r-i t:n,q ar (cl )-L A..c) r g : -,-1 w ::,-1 g (I) >-1 U) ri3 EL M HHHHHHHH H Suhde lukuja N1. C'4 UI o Cfj M g OM Wr-.4 W ZM r.1.1z ) Z r X4

29 27 SYYS VEHNÄ Kaikki nykyisin viljeltävät syysvehnälajikkeet ovat kotimaisia. Mittarilajike VAKKA (Jokioinen 1953) kattoi koko syysvehnäalasta vuoden 1976 tilaston mukaan yli 63 % eli melkein saman osuuden kuin Ruso kevätvehnästä. Toiseksi yleisin lajike NISU (Jokioinen 1966) ylti 18%:iin. Seuraavina olivat LINNA (Hankkija 1965), 8 % ja ELO (Hankkija 1963), joka v poistetaan maatilahallituksen tarkoituksenmukaisten lajikkeiden luettelosta, 6 %. JYVÄ (Jokioinen 1965)9 joka ei sisälly em, luetteloon, käsitti vajaan 1 %:n viljelyalasta. Uusi melko aikainen, hyvin talvehtiva AURA (Jokioinen 1975) on vasta yleistymässä, osuus v vain.2 %. Näiden kauppalajikkeiden lisäksi paikalliskokeisiin on otettu useita Jokioisten ja Hankkijan numerolinjoja, v myös yksi Weibulls- holmin linja. Syysvåhnäkokeista vain 4 on sijainnut II vyöhykkeellä, kaikki muut I vyöhykkeen eteläisellä rannikkoalueella. Satotaso oli heikoin v (Vakka 233 kg/ha), taulukot sivuilla Tällöin myös koko maan keskisato vuodet huomioonottaen oli pienin, 249 kg/ha. Edellisenä syksynä rankat sateet olivat viivästyttäneet kylvöjä ja talvi lauhana ja vähälumisena oli epäedullinen syysviljoille, samoin kuiva ja kylmä kevät. Seuraavana syksynä, v saatiin koko 7-vuotiskauden paras sato; paikalliskokeissa oli Vakan keskisato yli 44 kg/ha (1 koetta) ja koko maan keskisato 34 kg/ha. Vaikka talvi oli hyvin edellisen vuoden kaltainen,- oli kevät sitävastoin lämmin. Myös vuodet 1973 ja 1976 olivat syysvehnällä hyviä satovuosia, kun taas vuodet olivat heikompia (Vakan keskisadot paikalliskokeissa 28-3 kg/ha, koko maan keskisadot 26~27 kg/ha). Syysvehnäsadon laatu ei ole vaihdellut läheskään niin paljon kuin kevätvehnällä, vaan kauppakelpoisen sadon osuus on yleensä ollut lähempänä 1 kuin 9 %:a paitsi v. 1974, jolloin keskimäärin vain 86 % sadosta oli moitteetonta. Seuraavassa taulukossa on esitetty syysvehnälajikkeiden ja numerolinjojen tulokset vuosilta vertaamalla niitä samoissa kokeissa olleeseen mittarilajike Vakkaan, jonka taulukossa ilmoitettu ha-sato merkitsee suhdelukua 1.

30 Lajike Vakka kg/h (s1 1) Suhde- Kok. luku kpl 28 Lajike Vakka Suhde Kok. "-i-cg/e.luku kpl (s11) Jo Hja a W w ) Jo Jo 377 2) Hja b Jo Jo Jo Elo, Linna Jo 363 ' Nisi Jo Jyvä Jo Aura Hja b ) Kokeissa vain v. 1971, 2) vain v vain v Alleviivatut ovat maatilahallituksen tarkoituksenmukaisten lajikkeiden luettelossa v Satoisuudeltaan parhaat olivat neljä Jokioisten ja yksi Weibullsholmin numerolinjaa. Kaikki kauppalajikkeet Eloa lukuunottamatta antoivat paremman sadon kuin Vakka, myös maatilahallituksen luetteloon kuulumaton Jyvä. Kaikki Hankkijan linjat ovat olleet kokeis sa vain 197-luvun alkuvuosina, eikä jalostaja enää jatkane niiden kokeita. Taulukoissa sivuilla 3 ja 31 on esitetty vuosien 1975 ja 1976 kokeista sakoluvut. Molempina vuosina tulokset olivat päinvastoin kuin kevätvehnällä suunnilleen samaa tasoa, Vakalla keskimäärin parhaat. Linnalla oli v jonkinverran muita lajikkeita alem- pi sakoluku. V oli vain yhdessä syysvehnäkokeessa lakoa, eniten Vakalla (7 %) ja Elolla (4 %), vähiten Auralla ja Nisulla (5-%). Myös v. 1976, jolloin lakoa oli 3 kokeessa seitsemästä, Vakka oli heikoin (47 % lakoa), Auran lako-% oli 42. Parhaita olivat Jo 377 ( %) ja Nisu (7' %). Mittarilajike Vakan 1 jyvän paino oli 18 kokeessa vuosina keskimäärin 37.4 g. Muiden lajikkeiden keskiarvot on ilmoitettu Vakkaan verrattuna + tai -grammamäärinä (vertailukokeiden lukumäärä sulkeissa): Linna +3.8 (16) Elo +1.7 r17 ) Aura +3.2 (18) Jyvä +.8 (1) Jo ( 6 Nisu +.4 ( 8) Hja ( 4 Jo (12) Jo (11 Jo ( 8)

31 29 un un un un,t un en C) OD CV en 1 en on :3- on n en 1 :3-1 1 ev ev ev ev ev ev ev eg ev n Un Un,f U1 un un >1 C4 ) 4-3 a) I : 4.1 m : r-.,z1 On..., 1 od 1 1 CN en CN em ev r r I...t 1 r rt un un 1 un en Le) Le) un On an CN C) W te) T--1,f,t On,f Cn,f,f,f 1 an.--1 W.,... %.,... k. VD Un CV 1 Ul,Z cd OD u1 -..t 1/4 Un Crs OD (Ince On on on F.-.1 E 4 r-i ),C) VD V) Un r-4 U1 un 1/4 V) 1 ev...t en Cl.-I en n en en on en en on en n : co (1 ( S-4.ri : (4a.1..) ,.. N r... OD V) r V),f C17 4. a) t o.--1 W U r-.. -ci OD 1 Un Cn OD Un en W Ch 4..1d 1 ch on CN On r"4 1-1 T-1 e--1 T-1 r-i TT-1 Cl),-I 1--) cd cd....,..-1 OD en 1-1 un T r-4.-"s C) CN OD 1 Cn OD 1--4 NO CV CV en CV CV CV on ev cm on 4.1 (1) ! CN1 (" e--1 $,--1 V) :::.,...4,-4 e--1 VD,-1 On 1 CV VD CV 1 r-4 CV CV ev T-1 Ch r-4,t T-4 / en 1 1 on r: un 1/4. r, Ccun o un un, On CV CV C11 CV C11 (V CV CV CV CV CV.--.,-... P.4 un - cd rn en rn r- Lin ) 1-TT" 1-1 VD CV VD 1 r- rn r-i r,..-1 r, ev OD ei :1.. 4 rs cd uld.--+ en cn cn en en en en...-1 ed :d cd.--, N.,-1, -1

32 3,4 r, c) 1 CN. un,t / / VD C4 U1.1 hs 1 U1,t,4-1 r,.1 Cr),f Cr) VD if) wd un n,4 1 on r, mo ui r Ul,f 1 1 r, Ul 4 1 r, Ch 4 Ch 4,t VD U1 u1 I 1 on on cm on on on ef) 1 : 4-1 VD,4 on r, oo un on un U1 on,t cfl un u ,) oo on 4 OD co UD I cf) 1 L3 :c) ri r, r- :f cy cs cm r, 1/4 CN CN un 1/4 1 /,f / 1 4 1,t U1 C) 4 1 U1 1,f U1 U1,t I 1 1 C4 / : : :1 3-1 : r- r, r, oo cm r, r, r, co eg st,t ul 1,1 C..1,f un,4 ON hl.1 OD 1 1,f /,t 1 / 4 C) OD 4 OD cs1 cn un cv cy ") Sako luvut (Fallta l) 1-4,7 Ul cs ol cm -.I* I cy) cm 1. 1, un un on cm on,t, r, on on I 1 cy on on on U1 CN Ch 111 ul '1" I / 1 1 1,1 1 Cr) cq C) C) on on,4 CS, N1) Ui * 1 -I 4D r.-1 r VD un cv Ch Cf) on r, un on un,f cy, C4 U1 r, cy olo un, / rn c),, en C) Ul 4 OD OD r- OD 4 1. M, U1 1,t " vo Cs C) csi,f,t cm VD VD ,t hs...f 1 st.4t 1 u1 Ch / ,t,f 1 st 1 sf U/ 1 1 / 1 1.rn VI VI (r) C4 Cr) Ul I', h OCU $4 (1) (I) d cd a).1.) "Cl. r-i ),-1 In ci) a) : v.) )-4 v) v) E-i E-1 ai cc) af W.--)r- k. 1/4 1/1,.,. >, co 4 r-i 4-k : ).r1 >,. "1:1.) ::" t",. = 1-1 cr) ', VD UI Crl...1" Ord )4 6) a) a) ca ca M -,-1 oc, c. 1: :o )4 cr) r-) al ei) F Cn 4.. U) VI.- M W -i )z4 Z

33 31 V.. rs rs r" M M CNA C.4 ON Le) q.:14 s: 1 q1.1 q41 M o LL) r- m m -zzr r-- L-- r-4 l OD r- Le) en m en cl,z1ri rta ON r'. m m,cr r-i (1) LO CA t C4 '.. Lf1 M,zi4 en en,zi4 r- 1-4 ri 11.1 r-4 1 C3N 1 ON 11) 1/4 11N m rn mm (:) C:> r-- CNI C1 C4 r'. C ,14 M Lf) 1 en Lf) rs CV LI1 r- CV CV CV Ul U1 "z1, ul c: c:, r-. co CNA V) CNA Ce) r". rs st, M Cr) Cr) Sakoluvut (Fallta l) szi< eq 1 CV l 1 ON ON rs / ON cm rn cm M m en CV M 3,z11 CM u) ri LC1 Cr) m en1 m Lfl T- (Nd r-i 111 L.C1 CN en cn en en m en en en en <D r-a C1 r-i. CNI 1 UI r-4 CT1 M m Lr) m co r.. cm M CN ul LO r-4 V"" r-i (") r-i CN4 ON '',-4 (Nl m m ri el m m en C".1 R1M lid Lf1. (Nl CN1 CN1 C:) 1/4. M LC1 M :"1 Co) cf) M "CP UD CV WD Ll U1 r- en Mem r- LIN 1 mm m mmmm m en en en O un r- 1 /4c, l 1/4 in m m m et, ) C/) UI 4)4) 4)4) 5 Dl 41) -1-1 oft > :CU -r 4 l >I fl f) 9 gi 4 -I-) H E-1 : g >1 1-1H1-1HHHH I ja II vy öhy ke 21 g 9-1 > 21 4) 9-11I--- k. W :21 1"-- W Wo W (1) ( %4 -P 'Cl 4 r-i.%4 r-i 5 g Cli H 4.) 5 4 trl 4 H H4-) (1) r1 4'4 U) 1--i.) (ll r-i h4 ril H Cfl ci) Ei 1-1 rd rd W "r1 4.-N4 HHH4-IH1-1H en M H H U9 M (I) 4 > 4 > to u). u) u) f. E yö 1-1 (1) o >1.- L.4 Z r14 Z

34 32 RUIS Yli kolmannes ruisalasta, 37 %, oli v VOIMA-rukiin (Jokioinen 1966) hallussa. Maatilahallituksen otantatiedustelun mukaan vanhojen jalosteiden osuus oli edelleen suuri, mittarilajike TOI- VO (Jokioinen 1931) 16 %, PEKKA (Jokioinen 1941) 15 % ja ENSI (Jokioinen 1933) 11 % viljelyalasta. Uudet lajikkeet HANKKIJAN JUSSI (1975) 2 %, SAMPO (Jokioinen 1974) 1 % sekä AITTA (Jokioinen 1975) ja KELPO (Jokioinen 1977) ovat vasta tulossa viljelyyn. Edellämainittujen lisäksi paikallikokeissa ovat olleet Svalöf'in jalosteet KUNINGAS II (1939), VÄRNE (1956) ja OTELLO (1971) sekä muutamat Jokioisten numerolinjat. Rukiilla on paikalliskokeita suoritettu huomattavasti vähemmän kuin muilla viljoilla, yleensä vain 2-3 koetta vuodessa. V kokeita oli kuitenkin 6, niistä kaksi II:lla ja kaksi III vyöhykkeellä. Muina vuosina kaikki kokeet ovat sijoittuneet I vyöhykkeelle Kun kokeiden vuosittainen määrä on hyvin pieni, ei vuosien välinen satotason vertailu ole kovin luotettavaa. Mittarilajike Toivon paras keskisato paikalliskokeissa osuu kuitenkin samalle vuodelle, 1976, kuin rukiin suurin keskisato 7-vuotiskautena koko maassa ja muinakin vuosina se myötäilee yleistä satotasoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty rukiin lajikekokeiden tulokset (vuosittaiset tulokset ovat sivuilla 34 ja 35) suhdelukuina vertaamalla eri lajikkeita tai numerolinjoja samoissa kokeissa olleeseen mittarilajike Toivoon, jonka taulukossa ilmoitettu ha-sato merkitsee suhdelukua 1. Lajike Kuningas II Jo 3355 Uan Jussi.1) Kelpo Aitta 1) Jo 394 Toivo Suhdekg/ha luku (s11) Kok. kpl Lajike Toivo Suhdekg/ha luku (s1.1) Värne Voima Otello Sampo Pekka Ensi ' 95 Kok. kpl 1) Kokeissa vain v Alleviivatut ovat maatilahallituksen tarkoituksenmukaisten lajikkeiden luettelossa v

35 33 Talvenkestävyydeltään ja laatuominaisuuksiltaan heikko Kuningas II on suotuisissa olosuhteissa 3 kokeessa-saanut.parhaan.vertailuluvun mittariin nähden. Toivon sato yhdessä näistä kokeista oli pahan lakoutumisen takia n. 1 kg pienempi kuin muilla lajikkeilla. Kaikki I ja II vyöhykkeelle suositellut kauppalajikkeet Pekkaa lukuunottamatta, joka v poistetaan maatilahallituksen em, luettelosta, samoin myös kokeissa olleet ruotsalaiset lajikkeet ja numerolinjat ovat olleet Toivoa satoisampia. Sampoa suositellaan II ja III vyöhykkeelle samoin Ensiä, joka sai näissä pääasiassa I vyöhykkeellä sijainneissa kokeissa jumbosijan. Paikalliskokeiden rukiin satonäytteistä on määritetty sakoluvut. Nämä eivät anna täysin oikeaa kuvaa eri lajikkeista tässä suhteessa, koska koko koe on yleensä korjattu yhdellä kertaa, eikä kukin lajike sille sopivimpana ajankohtana. Vuosina 197 ja 1974 sakoluvut jäivät kaikilla lajikkeilla hyvin mataliksi. Mittarilajike Toivon sakoluku on ollut muihin verraten tasaisen hyvä. Otellolla on kaikissa kokeissa ollut korkea sakoluku. Lakoa on esiintynyt kaikissa ruiskokeissa. Vuosina 1975 ja 1976 eniten Toivolla, Ensillä, Jo 394:11ä ja Voimalla. Otello oli ainoa, jolla ei ollut lakoa kummassakaan vuoden 1975 kokeessa. Mittarilajike Toivon 1 jyvän paino oli keskimäärin 26.6 g 1 kokeessa vuosina Muiden lajikkeiden tai linjojen keskiarvot on ilmoitettu Toivoon verrattuna + tai - grammamäärinä (vertailukokeiden lukumäärä sulkeissa): Jo ( 9) Jo ( Otello +2.8 ( 3) Sampo -.2 ( 7) Pekka +1.9 (1) Kelpo -.6 ( Voima +1.9 (1) Ensi -3.3 ( Aitta +1.4 ( 2) Hjan Jussi -4.3 ( 2)

36 34 p vp 4.11 MD W r,,c2 Lf cy CN OD r, un 4.41 %.4D ON r, ON CN OD et] ct OD OD CN L i ui -42 un un 1.11 co 1-1 C., ,1 q cy E-1 cci cy cy cy cy rn on ol JD 4 1,t r, On y2 r, r cict en on CN CN CN 1 CN CN,t,t,f r, md %. 1/4,f JD 1/44,.. NNNNNNN E-1 M Ruk iin la j ikekoe ( Sortförsök med råg ) v. C.1 CNI,--I C 1 CN1 cv M : cv W N. 12, ui r- cy N 1 cn 4: r-- -2 r, -.2-;,- ry.-1 r-i,--i 1-1 r-i C/) 1-1 ca em,t os.1 OD on bo --4,-4.bd cci 1-1. r..1 C, C'4, M.: a) I,- ' k.d Ul N..--1,1 CN 4 s4 1-1 CN rs.1 C/),-I ca on,7,1 MD on un un en Cr) / 1 E-t ca Cr1 en en Cs1 M 4/4 opi,2)4 r-4 op OD OD,--4 un CN CN CN U1 rl On s.,jd 1/4 md en b-9 r-i N N N N 4 co UI CN r kco 7 kr) 1.11 cti W ei ta. ci cr) o :af [LI f:ty 1^,

37 35 Jo 3337 Jo 39 4 Jo \ r-i r. en 1/4 O'N cn,f ul,f.) 1-4 C3 1-4 r-4 co c1/ cq 1 UD 1 CV VD Ul N 1 1-4, r NT,T ul N, un CN 1-4 / U1 CV Cr) \C) Lfl 1/4 1 3 c4 tn r-4,1 CN CN 1 1 ra u1 CV CV, 1 1 C4 C4 OD 1) ocd 1-; 9.1 : :o Otello Pekka 1 1 ul ad ul ed T-4 CNI Nl- 1 c 1 o cn r, 1-1,t CV 1 F-' ud Sakoluvut (Falltal) 1.11 tnco N. cn I.1- c1/ cm N CV 1/4 rs.. eti 4 (;) tfl V/) c1/41 cm..:t ON PQ cu 4 1 J ) T-I ON m,:4-2- cs: -) 1-1 o o 1 r, -.I-,-4 T--1 NT N. 4-1 T-I Nt CN r-- r, c1n,g,,f r-4 C4 CV r-i Cr/ cn en r-i T CN T CN OD CN VD c'. %.1 N. UD ud r. 1 ui, ud 1.1,t md up up ( r-4 r-i 1 '4 4-1 T-Nd V) 1-4 In W i-1.,-1 ci (r),,..n4 ci r-4 C r-i ) H 4.) to : (1) >,. :: o r.n UI \O CN (n tn 3 et, G) >1 ca (t1 I-) cm r-i F-3,-i a),.-, cd u..,-1 orj F4 4J 4 ord 15 I:4) : I) ) rl "Cl a) ::: -,-1 p, W W ,- i--i 4 h4 W 1-1 o o cid cr) kr)..,. ((1) 1 ( 4.1) m. co c.... W 4 r-4. N e N ;44. 1> I T-4 e4i 1. i ;,e1

38 36 HERNE Suosituin hernelajike Suomessa oli maatilahallituksen otantatilaston mukaan v hollantilainen matala, suurisiemeninen RONDO (Cebeco 1943), jonka hallussa oli 24 % hernealasta. Seuraavilla sijoilla yleisyydessä olivat mittarilajike KIRI (Jokioinen 1972) 18 %, SIMO (Svalöf 1975) 13 % ja RIITTO (Jokioinen 1961) 11 %. KALLE-hernettä (Hankkija 1952) viljeltiin 5 %:11a viljelyalasta ja HERTTAa (Jokioinen 1975) vajaan 3 %:n alalla. Matalakasvuinen VILLE (Hankkija 1972) lienee jaåmässä pois käytännön viljelystä ja se poistetaan myös maatilahallituksen tarkoituksenmukaisten kasvilajikkeiden luettelosta v Paikalliskokeissa on em. kauppalajikkeiden lisäksi ollut kaksi Hankkijan lupaavaa numerolinjaa. Hernekokeita on vuosina paikalliskokeina suoritettu 2-6 kappaletta vuodessa enimmäkseen I vyöhykkeellä (taulukot sivuilla 38 ja 39). Huonoin satotaso hernekokeissa oli v. 1973, jolloin kuivuus haittasi. Vuosi 1976 kylmästä ja kuivasta kasvukaudesta huolimatta antoi paitsi paikalliskokeissa, myös koko maassa parhaan hernesadon, jonka laatu ei tosin yltänyt edellisen vuoden tasolle. Hernesato korjattiin vuoden 1975 kokeissa keskimäärin ja v vasta Kasvukausi oli runsaat kolme -viikkoa pitempi, kun herneenkylvöön oli päästy keskimäärin 8 päivää myöhemmin kuin v Vuosina 1975 ja 1976 osassa hernekokeita herne on kylvetty yhdessä kauran tai kevätvehnän kanssa ja satokin ilmoitettu yhteissatona. Näiden kokeiden tulokset eivät sisälly seuraavaan yhteenvetoon, jossa eri lajikkeiden ja linjojen satoja on suhdeluvuiksi muunnettuina verrattu samoissa kokeissa olleeseen Kiri-mittarilajikkeeseen, jonka taulukossa ilmoitettu ha-sato merkitsee suhdelukua 1.

39 37 Lajike Kiri kg/e (s11) Suhdeluku Kok, kpl Hja Simo Kalle Hja Ville Hertta Riitto Alleviivatut ovat maatilahallituksen tarkoituksenmukaisten kasvilajikkeiden luettelossa v Hja 196 on mutaatiojaloste Rondo-herneestä, joka lajike on ollut Mukana vain yhdessä paikalliskokeessa v Puolikorkea Simo on kauppalajikkeista ollut Kiriin verrattuna paras kahdeksassa korkean satotason kokeessa. Korkeakasvuinen Kalle on vuosina 1972 ja 1973 menestynyt muihin lajikkeisiin verraten hyvin kokeissa, joissa satotaso oli alhainen. Jalostuslinja Hja 1955 (Maro x Kalle/Lotta x Kalle) on eri vuosien kokeissa osoittautunut hyvin satoisaksi. Matalakasvuinen Ville sekä pitkäkortiset Hertta ja Riitto ovat jokainen olleet suunnilleen samanverran, 3-4 %, mittarilajiketta, korkeakasvuista Kiriä satoisampia. Kaikissa hernekokeissa esiintyi vuosina 1975 ja 1976 lakoa, jälkimmäisenä vuonna kaikilla lajikkeilla vähintään 8 %. V Villellä ei ollut 3 kokeessa eikä Simolla 2 kokeessa lakoa. Eniten laossa oli Riitto (4 %). Hertalla ja Kirillä oli vähemmän lakoa viljan kanssa kylvettynä kuin ilman, samoin myös Simolla.

40 38 NO NO ON on W rn 1-) %-+ un r, eq c.$) C7N 1-1 Ln Lci irl CN CN c T-1 rn 1: 1. er) ON,f,..ID cr ul on...?,-; ra 1-1 rl CN on un,f ul,1* un un Ul, Cn oo ON $.4 QJ J-4 Fi cid ' P4 4-1 W C, _Nd 1/ r, cy C) C 1 O ra LI) ri CN CN 11) : : L4-! 4-1 M 1.1 ci) 1-1 er) cy r- c..i r., r-.1 kid cy,a Cf W 1-1 Cn Ul,t ON UI C) ON un cy or, r ei: Z e-1 r.4 r-- ra ra u/ u/ ON r, CJ kj:3,7 r. un r- c."3 WD r, OD vp cfl eaal 1-1 ra ra eg ra J ] Cr) C49 r") 4-1 4J 4./ keskim. Su hde lukuja r, NO un un,f eg C34...f c ON ci) H. e - '-44-3 :. WA Z Ci)

41 39 CN ON CN U") C4') 4 CV (' 1-1 a),--1 od cd Ln,---1 CN CN 1 CN U1 CV -.4-.:t CN,-1 crn,...id 1-1 CN r, U1. 1 H H cp te),-+ CV..:1- CV 1 :1' * ID u1 1,t 1 )-1 G) 4-1 od, %. r, r- o co H \D, d- as : r-i.'. Cr) II) r-i. al r... 1 Ln 1-4 C4 (V trl cs cn e1 en -zze en en -.1" i r Le) ni W E CV,--1 ev cri Lel %41...? : Ln cn 4-; e Lo N. '.,. C4 k. OD...1- Cr) 1-4 Ln Ln cs Ch.1-1 N. 11 Ul CN \O 1-1..? Ln r--4 N. 1-1 k. CV \ C :61. 2.,-1 cs4 er,...1- en cn...1- f.) -..t 4.1 CV...1 er) Cr) b V) " \ -.4 4D.-.. C : 4-) 3 \ o r J ul...i 1...1' ON Ln en. ci] I-1 k. --I- Cr) 1-1 Cn r."i ('43 1s-4,-. ''' (1) 4 C CV 1..t st -...t Cr)...I- C'") r, r, T-I c.n ri W 1-r $-1 4.J,-1 r-i 1-1 1/1 cn va vd 1/ ',-.4, ) 4-1 V) C) Cr) 1 1 ey r-. cn,...1,--1 cy CV...t CV C4..,1- CV CV en en in -er on -d 3) Tiitus-kauraa 6 kg/ha clo 3 VD c) 1-.. c) CI\,--1,--4 : ol -- : V 1 \ en UI %. \ en,d len r-i ) :cd O 4-3 El 4-3 d d 4-3,-1,-4 -,-1 -r-i 4-1 en cn en Fl cr) VI V) V) C/).3 UI.4-1 rf3 4-3,-) r-i 4-) J,--) CU.1-1 I-) W,-4 -r-i >4 )-1.- W -.1,M i-1 EI 4-1 cn 4-) cd ed ) en (1) CA.---,...--, 4-1 I-) en 4..) " In ri Ml W H.--1 Cs4 ) : W O,--1,.. od O o..-.w....w ) 4-) U.4 >1 ) ) Ci) 4-1 ( >-, co, )) 4-) r-i > , ), :-4 : w.,.1 :-I ' : W., ) )-1 : G)'4 1. r-f G (1) ')) Ci rl rl N rel W r.--,. ')) O r-i ')) XI c 4..W r=1 o u: 1-1 H rn F-1 V).1-1 r U) M H V) Ci V) I-) U) o. : "5 kri. :). ( (1) (1) u: )) N. ff) 4 ((5) Crt c,e3 O. -:,--4 r..4 :4 O,. 1) kylvetty Tiitus-kauraa 8 kg/he

42 4 PERUNA Paikalliskokeissa ovat vuosittain olleet yleisimmät Suomessa viljellyt perunalajikkeet ja lisäksi joitakin numerolinjoja. Sivulla 44 olevaan vuosien yhteenvetotaulukkoon on otettu useimmissa kokeissa mukanaolleet kaksi Jokioisten numerolinjaa ja seuraavat 11 lajiketta: mittarilajike PITO (Jokioinen 1964)9 talvi- ja tärkkelysperuna, jota vuoden 1976 tilaston mukaan viljeltiin 26 %:11a peruna-alas-5a, hollantilaiset lajikkeet REKORD (R.J.De Vroome 1947)9 talviperuna, joka kattoi 27 % peruna-alasta, EIGENHEIMER (Veenhuizen 1893), BINTJE (K.L.De Vries 191) ja SA- TURNA (E. Scholten), kaikki talviperunoita (Saturna lisäksi tärkkelysperuna), joista jokaisen osuus viljelyalasta oli 4 %. Seuraaviksi eniten viljeltiin VETO-talvi- ja tärkkelysperunaa (Jokioinen 1968), 2.5 %, hollantilaista varhaisperuna BARIMAa (PGVG 1954), 2 %, VALTTI-talviperunaa (Hankkija 1965), 1.4 % ja syys-ja talviperuna JAAKKOa (Jokioinen 1951), 1 %. Taulukossa ovat lisäksi saksalainen AMYLA (paulsen & Hölscher 1955) ja hollantilainen REALTA (Cebeco 1962), molemmat talviperunoita. Realta ei ollut enää vuoden 1976 kokeissa. Silloin olivat muiden edellämainittujen lisäksi koetulosyhdistelmässä sivulla 45 seuraavat lajikkeet: hollantilainen talviperuna ALFA (I. Dorst 1947), talvija tärkkelysperuna HANKKIJAN TUOMAS (Hja 1975), varhais- ja syysperuna MARIA (Svalöf 1975) ja tanskalainen varhaisperuna MINEA. Jokaiseen perunan lajikekokeeseen on lähetetty 5-6 lajikkeen tai numerolinjan siemenperuna. Kun sivuilla esitetyissä vuoden 1976 yksittäisten kokeiden tuloksissa on kuitenkin huomioitu vain 2 numerolinjaa, saattaa joistakin kokeista olla tuloksia vain kolmesta lajikkeesta. Parhaiden numerolinjojen tuloksista vuodelta 1976 on kuitenkin yhteenveto jäljempänä tekstissä. Satotulokset on ryhmitelty vyöhykkeittäin (kartta sivulla 2). Eniten kokeita, kolmannes kaikista, on ollut III vyöhykkeellä. Vajaa 3 % kokeista on sijoittunut IV vyöhykkeelle. I, II ja V vyöhykkeellä on ollut vuosina lähes sama määrä kokeita, kullakin % kokonaismäärästä.

43 41 Mittarilajike Pidon keskisato vuosina on vain V vyöhykkeellä ollut selvästi alempi kuin muualla. Pitoa suositellaankin vain I-III alueille. Realtaa, Valttia ja Vetoa lukuunottamatta muut kauppalajikkeet ovat saaneet juuri V vyöhykkeellä parhaan suhdeluvun Pitoon verrattuna. Edellämainitut Realta, Valtti ja Veto sekä Jo32 ovat menestyneet parhaiten I vyöhykkeellä ja Jo 448 II vyöhykkeellä. Vuoden 1976 kokeissa Pidon keskisato oli I ja II vyöhykkeellä samalla tasolla kuin vuosina keskimäärin, V vyöhykkeellä vähän 'korkeampi (vain 6 koetta) mutta III ja IV vyöhykkeellä 23 ja 3 % pienempi kuin vuosien keskisadot. Näilläkin alueilla suurin osa kokeista antoi normaalin, jopa erinomaisen sadon, mutta joukossa oli myös erittäin heikosti kasvaneita. Tämä olikin hyvin tyypillistä kasvukaudelle 1976, jolloin satoerot saman kunnankin alueella saattoivat olla suuret. Mittarilajike Pitoon verrattuna paras on I.vyöhykkeellä ollut Jokioisten linja 32, II vyöhykkeellä Jokioisten linja 448 sekä III, IV ja V vyöhykkeillä Saturna, jota kuitenkin on suositeltu viljeltäväksi vain I-III vyöhykkeillä. Pitoon verrattuna ovat Sitä huonompia olleet I vyöhykkeellä Amyla, Barima. ja Jaakko (vain 1 koe), II vyöhykkeellä Amyla ja Realta, III vyöhykkeellä Amyla, Barima ja Realta, IV vyöhykkeellä Amyla, Barima, Bintje, Realta ja Veto sekä V vyöhykkeellä myöhäiset lajikkeet Realta ja Jo 32. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikkien vyöhykkeiden vuosina suoritettujen perunan lajikekokeiden tulokset suhdelukuina vertaamalla kutakin lajiketta samoissa kokeissa olleeseen Pitomittarilajikkeeseen, jonka taulukossa ilmoitettu ha-sato merkitsee suhdelukua 1.

44 42 Lajike. Pito t,tä I-III Suhde- 1 kg/ha luku (81 1) Kok. kpl - Maria 1) v,s I-V Jo 448 t Saturna t,tä I-III Jo 32 t Valtti t Eigenheimer t III-IV Sirtema 1) v I-V Hjan Tuomas 1) t,tä I-IV Jaakko s I-V Alfa 1) t IV-V t Minea 1) v Rekord t I-IV Veto t,tä L-IV Barima v I-V Bintje t 1-TV Realta t Amyla t ) Kokeissa vain v v=varhaisperuna, s=syysperuna, t=talviperuna, tä=tärkkelysperuna Alleviivatut ovat maatilahallituksen tarkoituksenmukaisten lajikkeiden luettelossa v. 1977; vyöhykesuositus ilmoitettu (I-v). Listan kärjessä on vasta 5 paikalliskokeessa ollut uusi varhaisja syysperuna, ruotsalainen Maria. Useina vuosina kokeissa olleet Jokioisten linjat 448 ja 32 ovat osoittautuneet hyvin satoisiksi, samoin yli 2 kqkeessa mukana ollut Saturna. Maatilahallituksen suosituslistan ulkopuolella oleva Valtti on antanut suuren sadon varsinkin 1 ja II vyöhykkeellä. Seuraavaksi parhaan '

45 43 vertailuluvun on saanut Eigenheimer, jota on paria poikkeusta lukuunottamatta ollut vain III, IV ja V vyöhykkeen kokeissa. Varhaisperuna Sirtema, joka v poistetaan tarkoituksenmukaisten lajikkeiden luettelosta, on ollut paikalliskokeissa vain yhtenä vuonna II ja IV vyöhykkeellä ja saanut saman suhdeluvun kuin Hankkijan Tuomas (6 koetta v. 1976). Jaakko-peruna on ollut pääasiassa III, IV ja V vyöhykkeen kokeissa hyvällä menestyksellä. Lähes 3 kokeessa olleet Rekord ja Veto ovat Pitoon verrattuna saaneet saman suhdeluvun. Varhaisperuna Barima on V vyöhykkeen suhteellisen satoisuutensa ansiosta yltänyt Pitoa parempaan keskisatoon samoin kuin vielä Bintjekin, joka vain I vyöhykkeen kokeissa on ollut Pitoa vähäsatoisempi. Realta on vain I vyöhykkeen kokeissa ollut suunnilleen Pidon veroinen. Pitoon verrattuna kes. kimäärin heikoin, Amyla, oli vuoden 1976 kokeissa sitä n. 7 % parempi. V kokeissa olleista Jokioisten ja Hankkijan numerolinjoista olivat Pitoon verrattuna parhaita seuraavat I-IV vyöhykkeiden perunakokeissa mukanaolleet jalostuslinjat: Numerolinja Pito 1 kg/ha (sl 1) Suhdeluku Kokeita kpl Jo Hja Jo Hja Hja Jo Jo

46 44 43)...W, 4 : 7) 7. W T-1 O14 : o,o. W T t LI 1-1 %. 111 CV...t -.1,--I r CV Cr) C4 1-4 Cr) T-4 cn cn c 1-4 CYN r-4 UI r. en co T.-4 r H T-4 E-4 r-4. - ON 1. r-4 4..) T-1 P.I ui T-1 co f*".. o 11) 1 T-4,., (V r. c" T-1 Nl N. CV......? Cr) T-4 CV N...,-4 Cr) UI N. ON.x 4 : N 1-1 P. o.12 4 M cr) H Cr) r-4 co co Cr) r. ) CV r- ON ON 1 C41 r.. C4 C4 CV Cr) CV 1r)...1' C` T-1 ON e co &n C`4 C4 C1) r-...i. ON T co en r-4 c C4 T-4 CV l' 1-1 T-1 cv O, CV 4, r.. N. ON cr....1* C4 NO rsi...1 CV L11 CV C`) y-1 ccxo co C1 r-4 " cn 4 4.: 4.) 4,c1 Q) rbd : cn 1-1 : 44 4.J 44 crl - o... TM 1-4.1'9 r.4 )4 tz r-nd N 4 :o P% 7 H åd N. : 1-4 /-4..NG 7) - : H. T,W I '..W T ) Q 1-4. r.nd I r--1 4.)...I a... T.4..hd i ),c)..w cr3 I rl P.I r UI 1-4 on...1 en CNI r-4 1 /4 ON Cr) CV CV Cel, k C4...1 CV CV ' Go r.4 NO co cr% r.4 r e %. T ON./ 1"-- NCT T-1 Cal Cr) 1/4 r-4 dl ker ON ON N. C4 r..4 UI CN1 (V 1-1 LrO C4 T-1 CV I s.i. %. ON CV k. 111 r-4 CV CV Cr) CV Cr) IIN en V.) UI UI --4 ON r cn Ln N. Cr) Cr) <V I r..4 CV k. Crl NO Cr/ k. C4 Nl CC)...I k.c) 1 In M es1 c\i ON r-. CV Cn ") C11 T crt T..4 N. C-4 CV 11-1 CV CV 111 Cr) r.-1 (-4 N N. C4 r-4 al Cr) " CV rn r-4.4 Cr) 1-.4 C4 CV r-4 T-4,..1- I'. C4 ON r-i r--1 M. Cr) C4.../. CV <V r.( CV 1, T-1 Cr>...1 C`4 %. C4 Cr) Lrl C.4...1' 4 T-1 co cr%. y-1 C4 CV Cr) 1-.4 Cr) CV oo in...? ND r.-1 r-4 r-...." C4 ND v-4 v...i C4 Cr) CV NO "..7 T-i...t ON ci cd T-1 7) 5 14 co P:I ro 4.4 C1:1 a/ Cd -r-i rzl o W c Cd L.) 1-4 V Cd " 1414 W 4-1 cl) :1) CV..

47 4 5 P. Nl en T--I 1/4 1/4 Tbd..m, w I. " en Crt en.--1 N. :o.... en...i..1..t CV Cr: T-1 CV 1.-1 r N. en,-4, CN1 CS1 r :34 r-i C11 CV C11 tri 1/ r. rl CV Cr) en tr1 en 1/4...t P T-4 CV N , I. a) : "c1 Nl )13 r- N. %. r. CV II) r-4 1 )... CV Cr) Cc'1C en en T-4 T-1 T-4C'4,-i, %. Cf)...1- CV.-1 en r-.1 T " ' en on ui co 4.1 r- t.f N. Cn fs. 1 CV 1-1 T r q T-4 ' e--1 lt, Perunan la jike koe ( Sortförsök med potatis ) v. III vyöhyke o TM r--1 CNI 1..r) 1 Cr) Cr) 1/41 k.c) 14 CV CV ('1 T-.1 Nl 1 1/4 r. T-1 Cr) r-4 T T r '4 ON es1 Cn TA ON 4«1 r`s UI 1-.4 rt. III Cr) 14 ri T ,? T-4 T-4 ' IX).M -W, I. ak : ",-I co co r..4 k....w r-i kj) 1,.../' 'i 1.'4 F-4 l I'. kt) CII r-4 rt-1 CV T-1 1 P4 C4 CV 1-4 CV CV C-4NI...1' NI N. 1 r. 1/4 rrl m 111 r.-i T-4 T-1 r-4 U").. r, en tr1/4 u"1 /4 T-1 rf 4-4 CV CV 1-4 trl CV T-4 T-4 co CV. T-1 1/4 ui T-4 r-i T-4 r-4 en en N. 1/4 et) en lin en. en.1. C1/41 1/1 Cr) T-1 CV T-1 C CV r-i Hjan Tuomas esi co '...1,.. W 1.4 (1) 4.1 I":../*,-. e-i (1) ed ) :1 CC1 al 1-,

48 46,f,f U1,T WD N. V) OD CN.... WD 141 M1 md en re) en CV en r1/41 CJ lei.--i 1 c co en OD 4-4 u) 1 1`.. CM 4-1 OD (y.-1 4) rt , 1 Le) i rs.1 en vd : en en en en -.).c1 1 /4 r-,? ON.1.. : r-cy Lel rn ey en cy cy en 1-4 c/) : ,--I C, OD 1 CV ei) C11)..W en tr) Ch 1 Nl ',T C'4 C'.1 CM 1-1 Cr) CM..W c1.1 cy -.1- c '.,-r,--1 N-('4 N. /- -.1,-4 ey CM CM rci Z, : c r- ai co,-1...." $.4 c r- '.444 Q1 (4 cn Z,--i Lr) 1-1 CW CN r..1 ') 1 /4 en -4 1 co.4* C*1 r-i CM T-1 CM en en 1-1 c V) r-t C) cli 4-1 =4 v) OD e, r, V en CC: C) 4.11 l. ij 44,T, ),f r, v) CN OD 1,f 1 o CW.1 ('4C'4 1-1 Cs) ") 1 CW 12-4 ci) Cli Cli rl cli -1 V) 44 V) 4./ 44 ri) 44 ;-7 :L7."": L-7 keskim co en ul r, cr) cy em cn 1 Ol OD CM CM 4,4 eq CV 1 ri CV W 1-4 a cr) Cl) i W :: o ri '. ci) 4-1 :: (2 1-1 rn. 11= cd, 4 cz: o..-1 Z4 z P4 E-I =.:g al,..w :o Suhde lukuja cli 1.1 a) - o u).m "C; >1 () W.1 Z

49 st..:t r, erl el C4 C Cq 1-.4 C) r, r, -.I- cs4 orl,t,f 9 C4, C4.47 cv 1 C) r, cv C3 co«) cv 74 Cr) Ch 4.1 Co4 a) Co4 C4 1- U C4 C4 cn Ch H CU : ci) C4 C,1.,f C4 N. 9 k 1-1 los 4.1 :,-1 14 : ci) -,c! 14 4 Cu) tn 9 U9 C1 C i C4 C.4 Cl rs,f H VO U9 C4 C4. On Un rs in 3 CN C4 C4 C4 1-4 C4 C4 C4 3 rs C4 Ch C) C4 C),f o o.-1 n -4 cd r-4 o ;4 Ci# P-1 8 g H on 1.1 :.54 co 4.$ o o C/) ) 9 co los st co OD. Ch N.-1 C4. C4 1.-I r( ! P4 4 U9 r,,t C4 N. MO.C) C4 Ch.. Ch VO C4,t Ch,f 9 C4 C4 C", C4 cv C4 C4 C4 CN 9 Ul,t ns md dk. 7-4 Ch Ul rs 9 U9 C4 C4 C4 C4 C4 C4 C4 o n g4.& : o w g : :.74 o74 4.) C/1 Ch ,... C=Lt 4.) 1; ) 84 '751.f) 3 'I fl = = (r, : z 3)..%4.... : i-4 I.4. or* o.w 9O. col CN 3 U9,t,t C4 C4 C4 p4 4-1,-.54 o M.. hd Cd U3 P: ' Z.. "-

50 .41.,f ul,--1 r I-, el,:f cy cy cy cy 1-),4 1, Cs4 r, ud 1/41 ul ul cy r-4 CW,f 441 CW OD, Wt 4 1 %. C1/44...t 1/4. e. e.. e. O cn.f cn cd h. ey cn on un 3on 1-1, C4 on cy cy cy (Nl on cy cy cy on 4 CW,1,1 r-4 4 ' cj. wd.. en u, en CV C1/41 / CM.41- r, -41. OD WD Ul,-,.... esi OD WD U1..f WD...-1 keo r, I 8, G, r r W W 1.1 CN.41- WD, WD,f 1 U1.:d / CNI / r--1 r-4 1,4 4,4 CW 4 C , Cg,1 w , : 1> r--1 rs, r. CN VO,1 CW,1- OD C4 -t'. CW.. C) 4 4 N. w t 3 OD OD Ui r r-4 VO WD OD Cs4 4 n.,t CN 1,f CN,t Crt,f.-4 1,4, eg 1,1, CW,--1.4 C.4 WD r-4 CN / 1 T--1 4 kr) r-4 r-4 e--1 :.W,t,f ad 1.4.W op : ti 4-1 o r-4 r1,4 4 ri 1.4 ' 1 14,.....W b,4 r-4.s.1-1 on cy cll.c1 r-, " ) cd r : Ul -.4,--1 ( (1) PO,..., (r).f4 1) / :1C1 ei) r- '.o. Cs4.47 ('1'. N,, * Q ': 1 :: CW.41-,, WD r-4,4 WD WD -41- WD WD.4 WD r CN 141 MD ul / -4t 1 WD Ui WD,t,4 r, WD Ui ert 1:1, CN -4f WD r C1 ey r-4 CW Ckl C.4 Cs4 CW r-4 4 r r-4 r-4 r å ) i 4-1 E '1'1 Z= ZZ Z= Co rn I gn 4.1 u) ' o o cv,m,-i > cn co 4-1, 121,- ::: 4/ 1-1 T-4 dl : :cd 4 ca m 4 M (LI I.bd c2,4 == ========= 4 n A F-1

51 49 C4 kl3 P-) CN1 1 ' ' 1 r1 41 (I cd r O Cr) Cr) 1-1 C4 : co cd 44 cd 44 $-1 P. - 1:4 en en cr). Co) C4 11 C*4 C4 1-4 C4 : ri3 4 :4 ei : 14-1 I-) $4 eri, a) cx1 kto en co 1-4 ON 1.1") C ga 1-1 P4...I cd PCI 1. ON 1. cd cs: r.ri :4 -l ei 4-I1 4 in co v1 Z 4 Cri C4 r st ON C: ON I" ON v C4 C1 CJ 1. r-i r-: 4343 ET.4 ( cd. co 1-1 o III vyöhyke Suhde luku j a ON Cr1 Ln e.4 N N N. o cri CKI 4.3 CU c):; Z.W :

52 5 rs CV CN VD,4-7 O.4- II) OD N. 1-4 Un r, r-4 CV 1, F.4 CV,t CV1 CV CV VD CN VD C11 eg 1-1/41D CS1 CS3 CV CV Cn,4 Nl,.. CN r, 1 VD CV 1 1 CV ln 1-1 ri CV %. 1 a Lr) CV. 1-4 '.-4- CV 1-4 CV VD U1 T-4 CV CV VD no f. e. VD VD CN VD CV..of 1-4 U1 U1 LI, CN r-4 CV 1 CN Ul cd 1-4 C".1,-.4 C.4 1 CV r-i 4 CV 1 V CV CV CV CV r-i Csi ri CV 1 U1 " 1.-1 rn W c Ul CN,:f 4.41 VD U1 V CN..:1"...f VD CN VD CN,f.... o w ON -7 r, :,-1 cn 4/1,4 cq -7 u1 4/1 cr, r-i es/ r-i N / 1, ,4,1 Cs1 r-i r--i eq C..1 Cs.1 F--I, >1 >"..4' N, w.. VD CN I,. cd eg rn Ad cn : r...i u: c W. 1-4 CV VD..4- VD UD 1>... 1:1 e. 4-1 cd 1 VD CN cd r, U1 CV C'4,4 c'-3 C'1 CV u: ON 3-1',:t r !4...> cd r, r1 4,4.--1 (N t') 4 W E-1..Nd 1-4 I r, r"1,.., a) 9. ci3 - - b,-f-1 r-i i-i o-i 1 1 : TI r..w cn -- 2 CV VD W -1 cv 1.4 CV',f,t. CV 1 c' g? Lr, el eq ry 1-1 Cq F-1,1 cr% cv CN CN 1 MD 1-4 VD CV CN,4 Cn VD VD r, VD L. On Op N. cn r,,4 r, az: co 4J 4J t.fl 1 4,7 r-i r-i 1-1 r-i OD O r-i eq,4 r-4 Cq CV PL4 on o s * $ ;4 4-1.F.4. ä. = g..t. r...i rl ri r--4,... g g rc1 -,-N4,--1 : o4-1 1,--7 5 co.1-1 : >., «4-4 «:: 1-1 «4: ««4-4 rd -.-1 r-i,w 5 g e-4 :: $4 r-) r-i cn ,-i 45 4:4 h 414 P4 cn en.1-4 al W ;4:1 tn qjgj «I «cd

53 111 t4). (Nl In 1-1 C \ ON C C otatis),vy öhy ke IV jatk. co C4 1.1* rl 1 r..4,--1 crl Lrl VD ri CN1 Cd 1 Cl rd.4 Perunan la jike koe ( Sortförsök med r,.1,1 1/4 Cf) %1 1, Cd 1 rd Cd r \ T-4 Cs4 CN,1 ri 5-1 tt 4-1 OIrd 4J +-I %-1.-1 rd C4 C11 I d cjr,1 Z ul oo cr) C4 rd keskim. 17.5,f 4 eg,f CN CN 1 Ul. r- VD VD C U1 r. vd 1 CN rd 1-1 rd Cd ri Cd rd rd rd rd rd rd...< ca co ri '1) co N,.,-1 :c). 1-1 Suhdelukuja CN CN f. V u CV r-i rd co 4-1. co en cd o

54 52 CN CP CN Cq 1 ri eni e4 ei CN r,,...4,. u1,jd 4-1 CP 9 C"),4 r- >, ui O) I4 ) 4-1 OD k. en1 (Nl r--1 Ui 4., W es! ei on Nl 1-1 eq >h Ci) 4J ' : a. I 3 o VO r. ei q) i CN,f r. o ei (Nl eg 1-4 ei : r-i 1-i : en -4.. Le) 4.: 2.. ) 1-1 C)...? CN - C4,f Cr),4 en U2 b k-),...,,m W, ) et) 5 1/ ,-4 es1 r-),--, 1.4 C.,1 '. rzl. 1-i $.4 : C1) s..." LI" r-4 4-) 4.1 CN un r, cv CIA 1:1:1 ui CN Cs1 k Cr) CN CN,t,1 5 eg Ul cy cy o r r-i 1-4 4,1 1,4 -W4-3.f4 Z P-1 ul cv cn en Lel co CN es,1 eg es1,4 I ri $.1 C'd 4 C Z T-1 keskim r-4 Nl«1-1 e e CN Ui CN c) cn eq r-4 CN :: = Su hde lukuja 1.11 ") C1 4 C4 Cq 4-) o cr)

55