Oikeusinformatiikan harjoitukset

Transkriptio

1 Oikeusinformatiikan harjoitukset

2 Harjoitusten tavoite Saada opiskelija ymmärtämään miksi riittävät tiedonhallintataidot ovat välttämätön osa oikeudellista työtä tekevän perusmetodia Ohjata ja opastaa opiskelija työssään tarpeellisten ja välttämättömien verkkotiedonlähteiden äärelle ja käyttöön Antaa opiskelijalle riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet jatkossa itsenäisesti käyttää, ylläpitää ja kehittää omia tiedonhaku- ja hallintataitojaan. 2

3 Kurssin sisältö Oikeudelliset informaatiolähteet Oikeudellinen tiedonhaku Mitä informaatiolähteitä verkossa Suomessa, Euroopan Unionissa ja Pohjoismaissa ja niiden laadullinen arviointi Harjoitustehtävät 3

4 Tiistai Miksi oikeudelliset informaatiolähteet ja niiden tehokas ja oikea käyttö tulee ottaa vakavasti, eli miksi te kaikki opiskelette oikeusinformatiikkaa? Tiedonhaku teknisenä prosessina ja oikeudellinen tiedonhaku sen erityismuotona Aloitetaan verkkolähteiden tarkastelu kotimaiseen säädös- ja säädösvalmistelu, sekä oikeuskäytäntöa koskevaan materiaaliin tutustumalla. Sen jälkeen aiheeseen liittyviä itsenäisesti tehtäviä harjoituksia. 4

5 Oikeuslähdeoppi informaatiolähdeopin taustalla Aarnion malli, joka Suomessa yleisesti käytössä: - Vahvasti velvoittavat; laki ja maantapa - laki pitää sisällään paitsi varsinaiset lait, myös asetukset, vn:n päätökset ja ministeriöiden ohjeet - maantapaa katsottu voitavan luoda ainoastaan ylemmissä oikeusasteissa Heikosti velvoittavat; lainsäätäjän tarkoitus ja tuomioistuinratkaisut lainvalmistelutyöt (valiokuntapöytäkirjat, hallituksen esitykset) ennakkopäätökset eli prejudikaatit ja tietyissä tapauksissa hao:n ja ho:n päätökset joihin ei voi hakea muutosta Sallitut oikeuslähteet: Oikeusvertailevat ja oikeushistorialliset argumentit, oikeustiede, arvot ja arvostukset sekä teleologiset 5 argumentit

6 Oikeudelliset informaatiolähteet Oikeudelliset informaatiolähteet välittävät tietoa varsinaisista oikeuslähteistä ja niiden sisällöstä. Oikeudellinen informaatio siis viestii oikeudesta (= oikeudellinen kommunikaatio). Ei siis puhuta tietolähteistä vaan tehdään tarkoituksellisesti periaatteellinen ero tiedon ja informaation käsitteiden välillä (tästä enemmän esim. Niiniluoto, Informaatio, tieto ja yhteiskunta). Laajassa merkityksessä oikeudellinen informaatio käsittää kaiken oikeudesta kertovan informaation: säädösteksteistä aina liikennemerkkeihin 6

7 Oikeudelliset informaatiolähteet Oikeudellisen informaation ytimen muodostaa virallinen oikeuslähdeaineisto: säädöksistä, lainvalmistelutöistä ja oikeuskäytännöstä kertova informaatio. Koottuna, järjestettynä ja ylläpidettynä puhutaan tällöin oikeudellisesta perustietovarannosta, joka samalla on vähin, mutta ei suinkaan vielä riittävä tiedollinen ympäristö lakimiehen ja oikeudellisten asioiden kanssa tekemisiin joutuvan henkilön jokapäiväisessä työssä. 7

8 Miksi velvollisuus tietoon ja tiedonhakuun? Kansalaisen tulee tuntea laki, tuomioistuin tuntee lain Laillisuusperiaate lainkäytössä, oikeusvarmuus, oikeudenmukaisuus Oikeusvaltiollistumiskehitys, kansainvälistyminen lisännyt informaation määrää, verkkoyhteiskunta JulkL 18 Hyvään tiedonhallintapaan sisältyy implisiittisesti vaatimus taidosta Oikeudelliseen tiedonhakuun. Informaatiolähteiden hallinta osa juristin perusmetodia (Ks. Suomen lakimiesliiton laatimat täydennyskoulutuksen laatuperiaatteet) Tietotulvan ongelma 8

9 Yleistä tiedonhausta Tiedonhaku =Information Retrieval = IR on tiedonhankinnan(= tiedontarve, tiedonhankinta ja tiedonkäyttö) yksi osa. Sillä tarkoitetaan tiedonhankintaa, joka toteutetaan käyttämällä apuna tietokonetta. Tiedonhankinta laajempi käsite; se kattaa kaikkien tiedonlähteiden ja kanavien käytön. Tiedonhaun tutkimuksen tarkoituksena on kehittää käsitteitä, menetelmiä ja järjestelmiä, joiden avulla saadaan oikea tieto oikealle käyttäjälle oikeaan aikaan oikeassa muodossa (Kai Halttunen) 9

10 Tiedonhaun eri näkökulmia Tiedonhakuprosessia voidaan tarkastella ainakin kolmesta eri näkökulmasta: Tekninen näkökulma kiinnittää huomioita tiedonhaun konkreettisiin vaiheisiin ja välineisiin; siihen miten tiedonhaun eri vaiheet etenevät ja seuraavat toisiaan. Kognitiivinen näkökulma tarkastelee tiedonhakuprosessissa esiintyviä ajattelu- ja tiedonkäsittelyprosesseja; tietämysrakenteita, niiden muutoksia sekä muita tiedon käsittelyyn liittyviä inhimillisiä tekijöitä. Evaluoivassa näkökulmassa keskeistä on tiedonhaun tuloksellisuuden ja kustannusten arviointi. 10

11 Tiedonhaku teknisenä prosessina Tiedonhaun kohde teknisessä mielessä: Tietokanta (database): atk- pohjainen järjestetyn informaation kokoelma, jota yksi tai useampi tietojärjestelmä käyttää. Muodostuu tiedostoista (file). Tietoa haetaan tiedonhakujärjestelmän avulla. Internet itsessään; saatavilla olevat palvelut, dokumentit Kaikki tietokannat voidaan sisältönsä mukaisesti jakaa: Lähdetietokantoihin; sisältävät etsityn tiedon; tekstitietokannat, faktatietokannat (esim.. tilastotietokannat) kuvatietokannat, ohjelmistotietokannat, multimediatietokannat Korviketietokantoihin; sisältävät kuvauksen varsinaisen kohteen sijainnista; viitetietokannat ja hakemistotietokannat 11

12 Tiedonhaku teknisenä prosessina Toisaalta taas tekstitietokannat (joihin oikeudellinen tiedonhaku tavallisimmin kohdistuu) voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: 1. Viitetietokannat: sisältävät viitteitä dokumentteihin esim. artikkeleihin tai kirjoihin. Tietokannan sisältämän tiedon avulla dokumentti on mahdollista löytää ja paikantaa (bibliografiat esim.) 2. Hakemistotietokannat, sisältävät viitteitä esim.. erilaisiin palveluihin tai organisaatioihin 3. Kokotekstitietokannat: oikeudellisen tiedonhaun kohteena verkosta useimmiten esim.. säädös- ja oikeustapaustietokannat 12

13 Tiedonhaku teknisenä prosessina Tietokannan tallennus-ja hakuprosessin päävaiheet : Tiedontuottaja tuottaa tietoa ja dokumentoi sen jossain muodossa (kirja, taulukko, kuva) Tietokannan tuottaja tallentaa dokumentin tietokannaksi (ja tuottaa myös ehkä dokumentin bibliografiset tiedot). Hakupalvelun tuottaja tarjoaa tietokannan käytettäväksi. (Tuottaa usein sekä hakujärjestelmän että käyttöliittymän) Tietoliikennepalvelujen tarjoaja mahdollistaa palvelun käytön Tiedontarvitsija joko suoraan tai informaatikon välityksellä hakee tarvitsemaansa tietoa tietokannasta. 13

14 Tiedonhakuprosessi tiedonhakijan näkökulmasta 1. Tiedontarpeen määrittely - arvioidaan tiedontarve, tiedonhakuongelma - määritellään millaiset tavoitteet haulle asetetaan - usein hakijalla etukäteistietoa aiheesta entuudestaan - Jos käyttää apuna informaatikon hakuhaastattelulla tärkeä merkitys (informaatikon ammattitaito!) 2. Hakuaiheen käsiteanalyysi - hakuongelman täsmentäminen käsitteelliseksi hakusuunnitelmaksi - tunnistetaan keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet - tavoitteena saada kyselyyn tarvittavat hakutermit=hakuavaimet - tavoitteena tyhjentävyys, tarkkuus ja kattavuus 14

15 Tiedonhakuprosessi tiedonhakijan näkökulmasta 3. Hakusuunnitelma ilmaisutasolla - Käsitteelliset hakutermit muunnetaan ilmaisutasolle, kielellisiksi ilmaisuiksi joilla kysely varsinaisesti suoritetaan ja jotka parhaiten edustavat käsitettä. Toisin sanoen hakijan tiedontarve muutetaan järjestelmän ymmärtämään muotoon ja kieleen. - Kysely voidaan ilmaista hakutermeillä, luonnollisen kielen ilmaisuina, tai koodeina ja lyhenteinä. - Jos tietokantaan sisältyy indeksointi, voidaan hakuavaimina käytetään dokumentin omia indeksitermejä. Indeksoinnin puuttuessa kyselyn hakuavaimet täytyy muodostaa itse. (apuna sanastot; YSA ) 15

16 Tiedonhakuprosessi tiedonhakijan näkökulmasta - Hakusanojen valinnassa esiin nousevia ongelmia varsinkin oikeudellisessa tiedonhaussa; Sanojen eri merkitykset, sanojen yksikkö- ja monikkomuodot, verbien päätteet, sanojen eri kirjoitustavat, sanojen katkaisu, lyhenteet, synonyymit, kieltenväliset erot, vapaasti valitut sanat tai kontrolloidun sanaston sanat, ja tietokantojen hakukentät - Haun syöttämisessä järjestelmään huomioitava myös kohdennuskomentojen (esim. haku tietokannan tietystä osasta) ja käsittelykomentojen oikea käyttö( esim. boolen operaattorit) 4. Hakutuloksen arviointi, relevanssiarvio - Hakutulosta arvioitaessa keskeiset arviointikäsitteet ovat 16 saanti, tarkkuus, tuloksen koko ja vastausaika.

17 Oikeudellisen tiedonhaun arvioinnissa korostuvia seikkoja ONKO HAKIJA KÄYTTÄNYT HAKUKONEEN TAI TIEDONHAKUJÄRJESTELMÄN HAKUOMINAISUUKSIA OIKEALLA JA RIITTÄVÄLLÄ TAVALLA. ONKO TIEDONHAKU TOTEUTETTU - TIETOKANNAN DOKUMENTTIEN RAKENNE HUOMIOON OTTAEN - ASIANMUKAISIN KOODEIN JA ONKO HAKU KOHDISTETTU OIKEISIIN DOKUMENTIN OSIIN. ONKO HAKIJA KÄYTTÄNYT OIKEITA JA KAIKKIA TARPEELLISIA TIETOKANTOJA; MISSÄ ERI TIETOKANNOISSA, MILLÄ KIELELLÄ JA MILTÄ AJALTA TIEDON TARPEESEEN LIITTYVÄÄ INFORMAATIOTA VOI ESIINTYÄ. ONKO HAKIJA KÄYTTÄNYT OIKEIN KIELTÄ TIEDONHAUSSA JA ONKO KÄYTTÄNYT OIKEIN OIKEUDELLISTA KIELTÄ JA TERMINOLOGIAA (TERMEJÄ JA FRAASEJA) JA SAMALLA TAVOIN KUIN DOKUMENTIN TIEDONTUOTTAJA 17

18 Oikeudellisen tiedonhaun arvioinnissa korostuvia seikkoja MILLAINEN OIKEUSLÄHDEOPILLINEN MERKITYS HAKUTULOKSELLA ON. OIKEUSLÄHDEARVOJEN SEKOITTUMINEN ON HELPOSTI VAARANA SILLOIN KUN VERKOSTA ON SAATAVILLA AIHEESTA HYVIN ERITASOISTA INFORMAATIOTA. TIETOKANTOJA KÄYTETTÄESSÄ ON TÄMÄN VUOKSI TARPEEN SELVITTÄÄ SEKÄ TIETOKANNAN YLLÄPITÄJÄN ETTÄ TIETOAINEKSEN OIKEUSLÄHDEOPILLINEN ASEMA ON AINA ARVIOITAVA MYÖS ONKO TOIMINUT HYVÄN TIEDONHALLINTATAVAN MUKAISESTI, ELI PYRKINYT ULOTTAMAAN HAUT KAIKKEEN MERKITYKSELLISEEN MATERIAALIIN ELI TAVOITELLUT OPTIMAALISTA INFORMATIOLÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ!!! 18

19 Oikeudellisen tiedonhaun erityispiirteet Oikeudellisesta näkökulmasta tiedonhaku ei ole pelkkä tekninen prosessi. Kognitiivinen aspekti korostuu sekä tiedon tallennuksessa että haussa! "kognitive free fall (Ingwersen) Tiedonhaku kognitiisena prosessina voidaan käsittää kaikkien siihen osallistuvien osapuolien väliseen tietämykseen perustuvana kommunikaatioprosessina, jossa eri toimijoiden välinen tietämysrakenne vaikuttaa lopullisesti siihen, miten tiedonhaku onnistuu. Oikeudellinen tiedonhaku edellyttää oikeudellista asiantuntemusta koko tiedon tiellä! 19

20 Kotimaista säädös- ja säädösvalmisteluaineistoa sisältävät keskeiset tietokannat Eduskunnan tietokannat Tietokannat julkisessa ja maksuttomasti käytössä Sisältää kattavasti sekä suomen että ruotsinkielistä informaatiota säädösvalmisteluaineistosta ja mikäli laki on hyväksytty linkityksen suoraan säädöskokoelmaan; hallituksen esityksiä, valiokuntamietintöjä, unioniasioita, lainsäädäntöaloitteita, päätöspöytäkirjoja jne. päivitys lähes reaaliaikaista Erilaisia hakumahdollisuuksia, lomakkeet eivät osin kovin selkeitä alussa Asiasanasto löytyy mutta vanhempien asiakirjojen osalta ei toiminnassa Uudemmat tekstiarkistot rakenteisia, voi käyttää monipuolisempia hakuja 20

21 Kotimaista säädös- ja säädösvalmisteluaineistoa sisältävät keskeiset tietokannat Finlex Oikeusministeriön hallinnoima, aluksi maksullinen, nykyisin julkinen ja maksuton massiivinen säädöstietopankki, tosin supistettu aikaisemmasta versiosta, kun osa tietokannasta siirretty viranomaisten omille sivuille ja vastuulle Sisältää runsaasti laadukasta virallista oikeuslähdeaineistoa, ajantasaisen säädösten tietokannan mm., säädösmuutosrekisterin, säädöskäännöksiä, HE:siä, asiasanasto käytössä Sähköinen Suomen Säädöskokoelma, nauttii virallislähteen statuksesta Päivitys kerran viikossa, hakuominaisuuksissa parantamisen varaa, käyttö joskus tuskallisen hidasta (paljon käyttäjiä?) 21

22 Kotimaista säädös- ja säädösvalmisteluaineistoa sisältävät keskeiset tietokannat Suomen laki -online Laadukas mutta maksullinen tietopankki. Systematiikka noudattaa painettuja Suomen Laki-teoksia, josta syystä helppo käyttää jos tottunut lakikirjan käyttöön. Sisältää lakeja ja hallituksen esityksiä runsaasti Monipuoliset hakuominaisuudet, jotka vaativat alussa opettelua, käytössä asiasanasto ajoittain hidas (ainakin vanhempi versio!) Ominaisuuksiltaan hyvä, mutta niin maksullisen tietopankin toki tulee ollakin! 22

23 Kotimaista säädös- ja säädösvalmisteluaineistoa sisältävät keskeiset tietokannat Edilex-lakitietopalvelu Osin maksullinen, monipuolinen lakipalvelu laaja säädös- ja säädösvalmistelutietokanta hyvät linkitykset, systematiikka kulkee aihealueittain oikeudenaloittaisesti, monipuoliset hakupalvelut kehittyneemmät palvelut maksullisia korkean ammattitason omaava toimitusneuvosto asiasanastokäytössä tehokas käyttö vaatii totuttelua päivitys kerran viikossa säädöstiedon osalta 23

24 Oikeuskäytäntö: FINLEX Korkeimman oikeuden ratkaisut: KOLME ERI TIETOKANTAA: 1. Varsinainen ratkaisutietokanta sisältää kaikki KKO:n vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokonaisina ratkaisuteksteinä vuoden 1980 alusta sekä korkeimman oikeuden ratkaisujen hakemistot vuosilta Korkeimman oikeuden muiden kuin ennakkopäätösten tietokannassa on lyhyet ratkaisuotsikot niistä ratkaisuista, jotka on otettu käsittelyyn mutta joita ei ole julkaistu vuosikirjassa. 3. Valituslupa tietokanta sisältää tiedot niistä asioista, jotka otettu käsittelyyn valituslupamenettelyn kautta, mutta ei vielä ratkaistu, ratkaisun jälkeen viitetieto poistuu 24

25 FINLEX KHO, Ho:t, Hao:t KHO:n ratkaisut: Sisältää päätöslyhennelmän kaikista vuodesta 1944 lähtien julkaisuista ratkaisuista sekä syyskuusta 1999 alkaen pitkät vuosikirjassa julkaistavat ratkaisut kokonaan Hovioikeuksien ratkaisut: Hovioikeuksien tietokanta sisältää hovioikeuksien oikeustapauksia vuodesta 1964 alkaen. Oikeustapausseloste sisältää ratkaisulyhennelmän, lainvoimaisuustiedot sekä viittauksia säädöksiin, oikeustapauksiin ja kirjallisuuteen. kesäkuusta 2004 lähtien mukana on myös pitkiä ratkaisutekstejä. Hallinto-oikeuksien ratkaisut:hallinto-oikeuksien tietokanta sisältää vuodesta 1979 lähtien hallinto-oikeuksien ja aiempien lääninoikeuksien ratkaisujen päätöslyhennelmiä, joissa selostetaan lyhyesti oikeuskysymys, tosiasiat, alempien asteiden ratkaisut ja hallinto-oikeuden ratkaisu. Mukana on myös viittauksia KHO:n ratkaisuihin ja kirjallisuuteen. Tietokannassa on lisäksi vesiylioikeuden ratkaisuja vuosilta

26 FINLEX Erityistuomioistuinten ratkaisut Markkinaoikeuden tietokanta Työtuomioistuin Vakuutusoikeus Eurooppatuomioistuimet Asian vierestä; FOKI!!!! Oikeuskäytäntö kirjallisuudessa -kokoelma sisältää kotimaisia ja eurooppalaisia tuomioistuinratkaisuja koskevia viittauksia suomalaisesta oikeuskirjallisuudesta vuodesta 1926 lähtien. Mukana on yli oikeustapausta koskevat julkaisuviittaukset. Mukana on korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden, hovioikeuksien, työtuomioistuimen sekä EY-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja koskevia viitekortteja. Lisäksi haettavissa on mm. eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöjä ja työneuvoston päätöksiä koskevat viittaukset. 26

27 Tsekkaa myös Suomenlaki.com ja Edilex oikeuskäytännön osalta! 27

28 Oikeuskäytäntöä tuomioistuinten kotisivuilla KKO:n kotisivut uusimmat ratkaisut lista ratkaisuista haku vuosittaisista ratkaisulistoisa KHO:n kotisivut uusimmat ratkaisut Markkinaoikeuden kotisivut Työtuomioistuimen kotisivut Vakuutusoikeuden kotisivu Rovaniemen hovioikeus 28

29 Keskiviikko Ministeriöitten sivut Suomi.fi-portaali Oikeus.fi EU-informaatiolähteitä Eduskunta Eurooppa-portaali Eur-lex Harjoitukset 29

30 Ministeriöiden kotisivut Seuraa jatkuvasti ainakin oikeusministeriö, myöskin opetusministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö Sivuille pääsee esim. Finlex:in kautta 30

31 Oikeus.fi Tuomioistuinlaitoksen toiminnasta kertova sivusto Linkit tuomioistuimiin ja niiden yhteystiedot Syyttäjät, ulosotto ja oikeusapu linkit myös Ajankohtaista toisen asteen oikeuskäytäntöä Linkki uuteen oikeusapuohjauspalveluun! 31

32 Suomi.fi-portaali Suomi.fi on yhteinen osoite julkishallinnon palveluihin. Sivustolle on koottu kansalaisten arkielämän kannalta tärkeitä tietoja, lomakkeita, lakeja ja uutisia kahdentoista eri aihealueen alle. Lisäksi palvelussa on kaksi tietopakettia, Julkishallinnon toiminta ja Perustietoa Suomesta. Suomi.fi-sivuston toimitus on valtiovarainministeriössä toimivassa valtioneuvoston tietohallintoyksikössä. Toimitus vastaa tekstien ja linkkien ajankohtaisuudesta. Kukin Suomi.fi-portaaliin tietoa tuottava viranomainen, järjestö tai yhteisö vastaa omien tietojensa oikeellisuudesta. 32

33 EU-asiat Suomessa Eduskuntatyölinkin kautta Yleistä tietoa asioiden käsitteölystä ja kuka käsittelee Hakulomake! Sivun alaosasta löytyvät linkit mm. EUtiedonlähdeoppaaseen ja valtioneuvoston EU-sivuille 33

34 Eurooppa-portaali Euroopan unionin EUROPA-palvelin ( tarjoaa tietoa ajankohtaisista Euroopan unionia koskevista aiheista ja perustietoa Euroopan yhdentymisestä. Voit tutustua myös voimassa olevaan tai valmisteilla olevaan lainsäädäntöön, kunkin toimielimen omiin verkkosivuihin sekä politiikkoihin, joiden harjoittamiseen Euroopan unionille on annettu toimivalta perustamissopimuksissa. 34

35 Eur-Lex Euroopan unionin toimielimien verkossa tarjoama maksuton ja monikielinen väylä yhteisön lainsäädäntöön. Sisältää Euroopan unionin virallisen lehden sähköiseen versioon, perussopimuksiin, voimassa olevaan lainsäädäntöön, Euroopan komission asiakirjasarjoihin, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja konsolidoituun lainsäädäntöön. Se tarjoaa myös linkkejä muihin tietolähteisiin, kuten toimielinten asiakirjarekistereihin ja muihin EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä koskeviin sivustoihin. 35

36 Finlex, Suomenlaki ja Edilex Finlexissä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen tiivistelmät. Suomea koskevista ratkaisuista on myös koko alkuperäisteksti englanninkielisenä. EY-tuomioistuimen ratkaisujen tiivistelmiä vuosilta Uudet suomenkieliset ratkaisut (kesäkuusta 1997 lähtien) ovat EY- tuomioistuimen kotisivulla. Ns. Luganoratkaisut, eli tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskeviin Brysselin ja Luganon yleissopimuksiin liittyvät EY-tuomioistuimen ratkaisut. 36

37 Suomenlaki.com Euroopan Unionin laki sisältää Euroopan unionin keskeisimmän lainsäädännön Oikeuskäytäntö-linkin kautta EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö osioon, jossa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suomeksi saatavilla olevat ratkaisut vuodesta 1995 lähtien (lukuun ottamatta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen henkilöstöasioissa antamia ratkaisuja) 37

38 EDILEX Sisältää kansalliselta kannalta valikoitua ajantasalle toimitettua EU-lainsäädäntöä Lisäarvopalvelua! : Jos laki pohjautuu esim. EU-direktiiviin, ko direktiivi linkitetty suoraan säädöstekstiin, josta voi klikata auki. 38

39 Torstai Eur-Lexin kertaus Tiedonhaku internetistä Henkilökohtainen hyvä tiedonhallintatapa 39

40 Mitä säädöksiä ja siten, mitä asiakirjoja? Primaarilainsäädännöllä tarkoitetaan lähinnä perustamissopimuksia ja muita samanarvoisia sopimuksia. Primaarilainsäädännöstä sovitaan jäsenvaltioiden hallintojen välisissä suorissa neuvotteluissa. Sovittu lainsäädäntö, joka kansallisten kansanedustuslaitosten on ratifioitava, kirjoitetaan perustamissopimusten muotoon. Samaa menettelyä noudatetaan myöhemmin, kun perustamissopimuksia muutetaan. 40

41 Johdettu oikeus pohjautuu perustamissopimuksiin, ja se tarkoittaa tiettyjä perustamissopimusten eri artikloissa määriteltyjä menettelyjä. Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten puitteissa yhteisön oikeudella voi olla seuraavia ilmenemismuotoja: Asetukset, joita sovelletaan suoraan ja jotka sitovat kaikkia EU:n jäsenvaltioita ilman kansallista täytäntöönpanevaa lainsäädäntöä. 41

42 Direktiivit, päätökset, suositukset ja lausunnot Direktiivit, jotka sitovat jäsenvaltiot saavuttamaan asetetut tavoitteet määrätyssä ajassa. Kansalliset viranomaiset saavat kuitenkin itse valita muodot ja keinot. Direktiivit on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä kunkin jäsenvaltion menettelytapojen mukaisesti. Päätökset, jotka sitovat kaikilta osiltaan niitä, joille päätös on osoitettu. Päätökset eivät siten edellytä kansallista täytäntöönpanevaa lainsäädäntöä. Päätös voidaan osoittaa yhdelle jäsenvaltiolle tai kaikille jäsenvaltioille, yrityksille tai yksityishenkilöille. Suositukset ja lausunnot jotka eivät ole sitovia. 42

43 Oikeuskäytäntö Oikeuskäytäntöön kuuluvat tuomiot, joita yhteisöjen tuomioistuin ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ovat antaneet esimerkiksi komission, jäsenvaltioiden kansallisten oikeusistuimien tai yksityishenkilöiden nostamissa asioissa. Nämä lainsäädäntötyypit muodostavat yhdessä niin sanotun yhteisön säännöstön (acquis communautaire). 43

44 Vihreät kirjat ja valkoiset kirjat Vihreät kirjat ovat tiettyä politiikan alaa koskevia komission julkaisemia keskusteluasiakirjoja. Ne on tarkoitettu lähinnä tiettyyn toimintaan osallistuville tahoille, organisaatioille ja yksityishenkilöille, joita kehotetaan osallistumaan kuulemis- ja keskusteluprosessiin. Joskus ne vauhdittavat asiaa koskevan lainsäädännön laatimista. Valkoiset kirjat sisältävät ehdotuksia tietyllä alalla toteutettavaksi yhteisön toiminnaksi. Niitä julkaistaan usein sen jälkeen, kun asiasta on julkaistu vihreä kirja EU:n kuulemisprosessin käynnistämiseksi. Vihreissä kirjoissa esitetään erilaisia ajatuksia julkista keskustelua varten, kun taas valkoiset kirjat sisältävät tiettyjä politiikan aloja koskevia virallisia ehdotuksia, joiden kehittelyvälineinä ne toimivat. 44

45 KOM-, SEC- ja C-sarjan asiakirjat KOM-asiakirjat: komission lainsäädäntöehdotukset ja muut tiedonannot neuvostolle ja/tai muille toimielimille sekä niiden valmisteluun liittyvät asiakirjat, SEC-asiakirjat: komission yksiköiden päätöksentekomenettelyyn ja yleiseen toimintaan liittyvät sisäiset asiakirjat, C-asiakirjat: komission yksinomaisen toimivaltansa tai sille annettujen valtuuksien nojalla antamat oikeudellisesti sitovat asiakirjat 45

46 Oikeuskäytäntö voi hakea käyttämällä tiedonhakulomakkeita, jotka koskevat yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä henkilöstöasioissa tutustumalla luetteloon yhteisöjen tuomioistuimen (vuodesta 1953 alkaen) ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (vuodesta 1989) käsittelemistä asiakirjoista. 46

47 Tiedonhaku verkosta Hakukoneet, oikeudelliset tiedonhaun apuvälineitä, hakemistot, metahakukoneet Kirjastot: Lapin yliopiston kirjasto, kirjastot.fi, virtuaalikirjastot Muiden yliopistojen kirjastot ja niiden verkkojulkaisut, esim. Helsingin, Turun, Oulun ja Tampereen yliopistojen kotisivut,(mm. graduja, väikkäreitä, tutkimuslaitoksia eri aloilta; hyviä linkkilistoja) 47

48 Hyvä tiedonhallintatapa? Elektroninen lukutaito ja Informaatiolukutaito Miten tiedonhakutaitoja ylläpidetään? Mikä on vähin sallittava tiedollinen ympäristö, joka juristin tulisi hallita ja käyttää? Harjoitus: Tee oma henkilökohtainen tiedonhallintasuunnitelmasi; mitä eri osa-alueita se sisältää? Hae pohjatiedoksi; informaatiolukutaidon osaamistavoitteet, lakimiesliiton täydennyskoulutusperiaatteet, JulkL18, verkossa oleva Saarenpään artikkeli Oikeudellinen informaatio, Laki Suomen säädöskokoelmasta, (oikeudellisen tiedonhaun) verkkosivuja ja julkaisuja 48