Hallinto ja politiikka. Taiteen soveltava käyttö. Ulla Viskari-Perttu

Transkriptio

1 Hallinto ja politiikka Taiteen soveltava käyttö Ulla Viskari-Perttu Hallinto ja politiikka 2/2 Lehtori Jarmo Röksä Humanistinen ammattikorkeakoulu

2 2 Taiteen soveltavalla käytöllä tarkoitetaan taiteellisten menetelmien kautta tapahtuvaa yhteisöllistä, osallistavaa tai voimauttavaa tapaa työskennellä määritetyn tavoitteen saavuttamiseksi. Konkreettiset tavoitteet ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Sillä tarjotaan esteettömiä mahdollisuuksia osallistua taiteen kokemiseen ja tekemiseen.(ylös 2012.) Taiteen soveltajia ovat erityisesti sosiaalija terveydenhoitoalan työntekijät, mutta yhä enemmän myös yksittäiset taiteilijat ja taide- ja kulttuurilaitokset. Kulttuurituottaja on merkittävässä asemassa taiteen soveltavan käytön mahdollistajana ja välittäjänä. Talouden taantuman vaikutuksesta hyvinvointierot kasvavat ja syrjäytyminen voimistuu. Tämän vastapainoksi tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kasvattamista kulttuurin ja taiteen keinoin. Yhteiskunnan tehtävä on tukea yksilöä taiteen ja kulttuurin tekijänä ja kokijana. Yksilöllä on oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan toimintakykynsä mukaisesti koko elämänsä ajan, riippumatta elinympäristöstään ja siinä tapahtuvista muutoksista. Henkinen rikkaus, kokemukset ja elämykset sekä itsensä toteuttaminen ovat pohja elämän laadulle ja hyvinvoinnille. (Opetusministeriö 2011, 11) Opetusministeriön Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelmatyö nosti 2000-luvun alussa esiin taiteen soveltavan käytön yhteiskunnan eri osa-alueilla. Taiteella nähtiin rooli taloudellisena, alueellisena ja paikallisena vahvistajana, osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä koulumaailmaa. Taide nähtiin ja tunnustettiin yksilön ja yhteisön voimavaraksi. Ohjelmatyön ehdotuksen tekemiseen osallistui taiteilijoita, taiteen tutkijoita, kulttuurin ammattilaisia ja kulttuuripolitiikasta vastaavia poliitikkoja ja virkamiehiä. Valtioneuvosto teki vuonna 2003 ehdotuksen pohjalta periaatepäätöksen taide- ja taiteilijapolitiikasta, jossa kannustetaan julkista valtaa ja työyhteisöjä taiteen soveltavaan käyttöön työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja laadukkaan työ- ja elinympäristön aikaansaamiseksi. (Opetusministeriö 2010.) Myös taiteilijoiden työllistyminen oli keskeinen peruste taiteen soveltavan käytön kehittämiselle. Taide- ja ohjelmapoliittinen ohjelmatyö poiki vuonna 2005 hallituksen luovuusstrategian laatimisen. Strategiassa keskeinen visio oli luova talous niin yksityisellä sektorilla kuin yksilöiden ja julkisen sektorinkin uutena voimavarana.

3 3 Strategiassa esitetään kaikkiaan 14 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin sekä yksilön, yhteisön että yhteiskunnan tasolla. Toimenpide-ehdotukset koskevat lainsäädäntöä, sektoreiden välistä yhteistyötä, tutkimuksen ja tietopohjan lisäämistä, koulutusta sekä tiedon levittämistä. (Opetusministeriö 2010.) Hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista -kooste antaa hyvän kuvan soveltavan taiteen julkaisuista ja hankkeista, joita on ehdotuksen mahdollistamana toteutettu Suomessa 2000-luvulla. Kohderyhminä ovat paikallisten asukkaiden lisäksi mm. maahanmuuttajat, ikäihmiset, koululaiset, kulttuuriyleisöt, työntekijät, mielenterveyshäiriöiset, kehitysvammaiset ja asunnottomat. Hankkeiden toteuttajia ovat mm. oppilaitokset, järjestöt, kunnat, kulttuurilaitokset ja yksityiset kulttuuritoimijat. Hankkeita on tuettu useita eri lähteistä, kuten opetusministeriön, EUrahoituksen tai yksityisen säätiön tuella. Yksi merkittävä soveltavan taiteen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys RAY. Mainituiden hankkeiden soveltavan taiteen muotoja ovat esimerkiksi voimauttavat menetelmät, taidetyöpajat, muistelutyö, prosessidraamatyöskentely ja sosiokulttuurinen innostaminen. (Valtion taidemuseo 2011, 2-17.) Kulttuuri on merkittävässä asemassa sosiaali- ja terveydenhuollon politiikkaohjelmissa, joiden tavoitteena on osallisuuden lisääntyminen, syrjäytymisen väheneminen ja terveyserojen kaventuminen. Myös koulutus ja kulttuuri tukevat näitä tavoitteita. Yksilön hyvinvointi tukee yhteiskuntaa, esimerkiksi työuran pidentymisenä. Lisäksi kulttuurin hyvinvointia edistävät vaikutukset tunnustetaan myös poliittisella, hallinnollisella ja rakenteiden tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuuria edistetään elinkeinoelämän sekä kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken. Soveltavan taiteen menetelmiä, kuten yhteisötaidetta ja kädentöitä voidaan hyödyntää ja kehittää mm. syrjäytymisen ehkäisemiseksi lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten parissa sekä lomautettujen ja työttömiksi joutuneiden toimintakyvyn ja työkunnon vahvistamiseksi. (Opetusministeriö 2011.) Kulttuurituottaja kohtaa työssään yhä enemmän mahdollisuuksia, jotka liittyvät tavalla tai toisella hyvinvointiin, terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Mahdollisuuksia löytyy kaikilta talouden sektoreilta. Kaikki edellä mainitut toteutetut

4 4 hankkeet ja sektoreiden rajapinnat ovat myös kulttuurituottajan potentiaalisia työkenttiä. Kulttuurituottajan taideaineiden harrastuneisuus ja erityistaidot voivat lisäksi mahdollistaa kulttuurituottajan käyttämään itse soveltavaa taidetta työssään kouluttajana tai valmentajana. Kulttuurituottajien koulutus on ns. välittäjäammattilaisten kouluttamista, jota tuetaan yhtenä muotona toimintaehdotuksessa (Opetusministeriö 2011, 15). Kulttuurituottajan rooli voi siis olla soveltavan taiteen käytössä monipuolinen perinteisen talouden organisaattorin roolin lisäksi. Menetelmän kehittäjä, välittäjä, tutkija tai ohjaaja. Järjestöt, yhdistykset ja vapaan sivistystyön toimijat toteuttavat kasvavassa määrin hyvinvointiin liittyviä hankkeita yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Yksityisellä sektorilla mahdollisuuksia ovat esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen kulttuuriyrittäjänä. Valtio tukee hyvinvointialojen yhteistä yritystoimintaa ja niiden kautta syntyviä palvelukonsepteja ja kulttuurituotteita panostamalla yrityshautomojen ja -neuvontapalveluiden toimintaan. Esimerkkinä soveltavan taiteen kulttuurituotteesta mainitsen Sävelsirkun, johon pääsin tutustumaan Koivukylän palvelutalon avoimeen päivätoimintaan tutustuessani viime keväänä opintoprojektin tiimoilta. Sävelsirkku on ääniohjelmia ja tietoverkkoja hyödyntävä työväline virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Sen avulla voidaan kuunnella tarinoita ja muisteluja tai pelata pelejä. Palvelukeskuksessa Sävelsirkku oli pidetty apuväline, jota on helppo käyttää ikääntyvien toiminnallisten ryhmien tukena ja ilona. (Opetusministeriö 2011, 69.) Julkisella sektorilla työ kohdistuu erityisesti syrjäytymisuhan alla oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja maahanmuuttajiin. Myös lapsiperheiden hyvinvointi on ajankohtainen aihe yhteiskunnassamme. Kulttuurituottaja voi verkostojen kautta löytää työryhmät, yhteistyökumppanit ja rahoituksen kulttuuripalveluille, joissa käytetään soveltavaa taidetta. Tästä on esimerkkinä kaupungin kulttuuritoimen soveltavan taiteen tukeminen. Työskentelin vuonna 2008 Vantaan kaupungin kulttuuritoimessa ja olin mukana seuraamassa pohjoismaista seminaaria Ars Longa Vita Bona - Ikääntyminen ja kulttuuri. Kulttuurista voimaa ikääntyneille aiheinen seminaari järjestettiin Hanasaaressa ja se toteutettiin yhteistyössä Espoon, Helsingin, Vantaan sekä

5 5 Kauniaisten kulttuuri- ja sosiaalitoimen kanssa. Seminaarissa ja sen jälkeisissä palautepalavereissa tutustuin draamapedagogi Leonie Hohenthal-Antinin työhön ikääntyneiden muistelutyön parissa. Tässä soveltavana taiteen menetelmänä on sosiokulttuurinen taide. (Opetusministeriö 2011, 40). Vantaan kaupunki on mukana valmistelemassa hanketta, jonka tavoitteena on Muistojen Talon perustaminen Vantaalle. Kaupunki toteuttaa ikääntymispoliittista ohjelmaa, jossa mainitaan että kaikkien kaupungin toimijoiden on otettava huomioon väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset palvelutarpeessa ja palvelutarjonnassa. (Vantaan kaupunki 2012.) Tämän tapainen soveltavan taiteen käyttö kiinnostaa minua erityisesti. Aloitan vielä joulukuussa Joensuun kampuksella voimauttavan valokuvauksen kurssin, jonka kautta uskon saavani uusia ideoita ja työkaluja soveltavan taiteen käytölle. Voimauttavaa valokuvausta on käytetty sosiaalipedagogisena menetelmänä mm. lastenkotitaustaustaisten lasten ja nuorten voimauttamisessa Miina Savolaisen toteuttamana (Opetusministeriö 2011, 39).

6 6 LÄHTEET Ketonen, Helka & Linnapuomi, Aura Hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista - kooste. Valtion taidemuseo. ulttuurista_kooste.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia-ehdotus Opetusministeriön julkaisuja 2010:1. ml Vantaan kaupunki. Viitattu usta) YLÖS. Yleisötyö ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen. Viitattu