YLLÄTTÄVÄN HYVÄ KIRJASTO!

Transkriptio

1 YLLÄTTÄVÄN HYVÄ KIRJASTO! EHDOTUS HÄMEENLINNAN, KOUVOLAN JA LAHDEN KIRJASTOJEN LAATUKÄSIKIRJAKSI Hanna Kaisti 2014 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Loppuraportti hankkeesta Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke

2 - 2 -

3 Sisällys Tiivistelmä 5 OSA I:Laatu ja sen arvioiminen kirjastoissa 6 1. Johdanto Laatu-hankkeen tavoitteet ja toteutus Laatukäsikirjan käyttö Keskeiset käsitteet laatu ja laadun arvioiminen Valtakunnalliset laatusuositukset yleisille kirjastoille Kirjastojen arvot ja perustehtävät Indikaattorit ja mittarit arviointityössä Kenen kirjasto? Henkilöstöä koskevat suositukset Palvelulupauksen toteuttaminen: Laatusuositukset ylläpitäjälle Asiakas- ja tietopalvelut Asiakkaiden segmentointi ja osallistaminen Toteutuuko hakeutuva ja virtuaalinen asiakas- ja tietopalvelu? Kirjavinkki- ja suosituspyynnöt lisääntyvät Tilat 23 Esimerkki: Tilat tehokäyttöön palveluita yhdistämällä: Kombikirjasto ja kunnalliset palvelupisteet Aukiolo ja laitteet 26 Esimerkki: Hämeenlinnan Jukolan omatoimikirjasto ja pääkirjaston sunnuntaiaukiolokokeilu Kokoelmapalvelut OKM:n laatusuosituksia kokoelmapalveluille Kiertoluvut, varausjonon seuranta ja kokoelman käyttöaste Poistot ja varastointi: Nollalista, etäkokoelmanhoito ja muut poistotyön apuvälineet Varastointi Esimerkki: Kouvolan kaupunginkirjaston lehtisäilytyksen ja varastoinnin järkeistäminen Kirjastojen profilointi ja aineiston liikkumisen ketteryys Esimerkki: Profiloitu ja keskitetty aineistovalinta Aineistot murroksessa: Sähköiset aineistot ja musiikkikokoelma ekirjasto Yhteinen e-aineistojen hankinta konsortion kautta Uusi Ellibs-käyttöliittymä Musiikkikokoelmat muutoksessa Kirjaston tarjoama opetus, koulutus ja ryhmäkäynnit Lapset ja nuoret: Kirjastojen rooli mediakasvatuksessa Esimerkki: Mediakasvatusta lähikirjastossa Renkomäessä Kouluyhteistyösuunnitelma ja monilukutaito Esimerkki: Game Över pelipäivä Lahdessa Aikuiset: Tietoyhteiskuntataitojen opetus ja sähköisen asioinnin opastus paitsi senioreille myös työikäisille Asiakastapahtumat ja tilaisuudet Yhteistyön monet tasot kirjaston tapahtumatuotannossa Tapahtumalinjaus, vuosisuunnitelma ja tiedotusstrategia Tapahtumajärjestäjän opas, tarkistuslista ja ohjeet yhteistyökumppaneille Asiakas- ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyyden mittaaminen Esimerkki kirjastojen teematapahtumien suunnittelusta ja markkinoinnista: Kouvolan Dekkaripäivät ja Hämeenlinnan Kirjojen keskellä Lähdeluettelo 57 Liitteet 60 Opetus- ja kulttuuriministeriön seuraamat ja tilastoimat tunnusluvut Esimerkkejä mediakasvatustehtävistä Tarkistuslista tapahtumajärjestäjälle Tapahtumatuotannon monet vaiheet Tapahtumapalautelomake

4 OSA II: LAATUMATRIISI: Tavoitteet, indikaattorit, toimet ja itsearviointikysymykset Yleinen tavoitetaso kirjaston käytöstä, saavutettavuus ja asiakastyytyväisyys Henkilöstön koulutustaso, täydennyskoulutus, työhyvinvointi ja johtaminen Asiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo Kokoelmapalvelut Kirjaston tarjoama mediakasvatus, opetus, koulutus ja ryhmäkäynnit Asiakastilaisuudet ja tapahtumat

5 Tiivistelmä Yllättävän hyvä kirjasto! Ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatukäsikirjaksi on loppuraportti hankkeesta Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke (Laatu-hanke). Noin vuoden mittaisen hankkeen tavoitteena oli kehittää maakuntakirjastoille työvälineitä laadun arviointiin ja kehittämiseen sekä edistää alueen kirjastojen verkostoitumista. Hanke toteutettiin Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Hämeenlinnan, Lahden ja Kouvolan yhteisrahoituksella vuosien aikana. Laadun arviointi ja kehittäminen yleisissä kirjastoissa on tarpeellista neljästä syystä. Ensinnäkin kirjastolain mukaan kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Lisäksi yhä useammat kunnat noudattavat tilaaja-tuottaja -mallia jonka mukaisesti kirjasto myy palveluitaan palvelusopimuksen perusteella ja tilaaja edellyttää toiminnan arviointia. Toiseksi tarvitaan konkreettisia työkaluja jo olemassa olevien valtakunnallisten laatusuositusten toteuttamiseen käytännön kirjastotyössä. Tällaisia suosituksia ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositus, hyvän maakuntakirjaston laatusuositus ja Yleisten kirjastojen neuvoston strategia. Kolmanneksi kirjaston on nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa yhä tärkeämpää osoittaa mitä vähenevillä resursseilla saadaan aikaan. Arvioinnin merkitys kunnissa on lisääntynyt koska palveluiden uudet ja vaihtoehtoiset järjestämistavat tekevät arvioinnista aiempaa vaativampaa. Neljänneksi arvioinnin ja kehittämisen välineillä on mahdollista tehdä olemassa olevat kirjastopalvelut näkyvämmäksi myös kunnan päättäjille. Laatu-hanke toteutettiin Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden sekä muiden alueen kirjastojen yhteistyönä ja mukana oli noin 50 kirjastoammattilaista, jotka jakaantuivat neljään teemaryhmään: (i) Asiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo; (ii) kokoelmapalvelut; (iii) mediakasvatus ja tietoyhteiskuntapalvelut; (iv) asiakastapahtumat ja tilaisuudet. Jokainen teemaryhmä kokoontui vuoden aikana 4-5 kertaa, minkä lisäksi järjestettiin neljä kaikille yhteistä seminaaria. Kokouksissa ja yhteisseminaareissa keskusteltiin olemassa olevien valtakunnallisten laatusuositusten soveltamisesta käytäntöön, jaettiin hyviä ideoita, pohdittiin haasteita ja onnistumisia ja ideoitiin uusia laadullisen ja määrällisen mittaamisen tapoja sekä itsearvioinnin mahdollisuuksia. Teemaryhmissä pohdittiin kolmea keskeistä kysymystä: missä tilanteessa olemme nyt omassa kirjastossamme, mihin haluamme päästä ja miten saavutamme haluamamme tavoitteen. Hankkeen lopputuloksena koottiin tämä raportti, joka on ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatukäsikirjaksi. Se sisältää tekstiosuuden ja laatumatriisin eli taulukon, jota voi käyttää kirjastoissa laatutyön apuna. Tekstiin on myös koottu esimerkkejä hyvistä ja toimivista käytännöistä. Matriisissa on taulukkomuodossa lueteltu eri kirjastosektoreihin ja palveluihin liittyvät tavoitteet, indikaattorit ja toimet ja itsearviointikysymykset. Hankkeessa toteutettiin myös selvitys siitä, miksi suuri osa kuntalaisista ei käytä kirjaston palveluita. Tämä nk. ei-käyttäjäselvitys toteutettiin fokusryhmähaastatteluilla. Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Kouvolassa järjestettiin 12 fokusryhmähaastattelua erilaisille ei-käyttäjäryhmille siis ihmisille jotka eivät ole käyttäneet kirjaston palveluita tai tiloja ainakaan kahteen vuoteen. Haastateltavia oli yhteensä 41 kpl ja he olivat iältään vuotiaita. Selvityksessä kysyttiin kirjastoon liittyvistä kokemuksista, peloista ja mielikuvista, kirjaston käyttämättömyyden syistä, kirjastopalveluiden tuntemuksesta sekä toiveista. Fokusryhmähaastatteluissa pyrittiin löytämään eri-ikäisiä ja erilaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisryhmiä. Haastattelut tehtiin jalkautumalla ulos kirjastosta kouluihin, nuorisotaloihin, työpaikoille, seniorien harrasteryhmiin jne. Selvityksen tulokset löytyvät raportista nimeltä Siellä voi varmaan tehdä paljo muutakin, mut en vaan tiiä mitä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen ei-käyttäjäselvitys (Kaisti & Kuisma 2013)

6 OSA I:Laatu ja sen arvioiminen kirjastoissa 1. Johdanto Yllättävän hyvä kirjasto! Ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatukäsikirjaksi on tulosta hankkeesta nimeltä Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke (tästä eteenpäin: Laatu-hanke tai Laatu-projekti). Yllättävän hyvä viittaa Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) tavoitteisiin, joiden mukaan kirjasto yllättää, inspiroi ja antaa voimia. Kirjasto yllättää kuntalaiset - ja se on yllättävän hyvä. Vuoden 2008 valtakunnallisen kuntalaistutkimuksen mukaan kuntalaiset olivat palveluista kaikkein tyytyväisimpiä kirjastoon. Peräti 75 % vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä kirjastopalveluihin. (OKM 2010, 5). Myös kuntalaiset, jotka eivät itse käytä kirjastoa, pitävät sitä tärkeänä palveluna joka halutaan ehdottomasti säilyttää maksuttomana. (Kaisti & Kuisma 2013). Jotta kirjasto säilyttäisi merkittävyytensä, sen on kyettävä vastaamaan perustavanlaatuisiin yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin ja uusiin tarpeisiin. Kirjastopalveluiden arvioinnin tarkoituksena on parantaa kirjastoja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä. Laadunhallintaan kuuluvat toimintatavat, joilla mitataan tai parannetaan laatua, sekä niihin liittyvät toimenpiteet kuten suunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja seuranta. Laadunhallintaa tarvitaan ainakin neljästä syystä. 1. Laki vaatii: Kirjastolain mukaan (904/1998, 6 ) kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Arvioinnin keskeiset tulokset tulee julkistaa. Lisäksi yhä useammat kunnat noudattavat tilaaja-tuottaja -mallia jonka mukaisesti kirjasto myy palveluitaan palvelusopimuksen perusteella. Kirjastotoiminta on tuotteistettu ja tilaaja edellyttää arviointia toiminnan ja tulosten tarkastelemiseksi. 2. Tarvitaan konkreettisia ehdotuksia arvioinnin toteuttamisesta: Kansalliset yleisten kirjastojen laatulinjaukset liikkuvat yleensä niin yleisellä tasolla että niiden ankkuroiminen käytännön kirjastotyöhön vaatii pohdintaa ja konkreettisia ehdotuksia. 3. Toiminnan kehittäminen: Maailma muuttuu ja kirjasto sen mukana. Kirjastotoiminnan on oltava mahdollisimman laadukasta annettujen resurssien puitteissa. Nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa on yhä tärkeämpää osoittaa mitä vähenevillä resursseilla saadaan aikaan. Toiminnalta edellytetään taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin merkitys kunnissa on lisääntynyt koska palveluiden uudet ja vaihtoehtoiset järjestämistavat tekevät arvioinnista aiempaa vaativampaa. (OKM 2010,13) Laatujärjestelmän tavoitteena on helpottaa kohtaamaan erilaisia muutoksia yhteiskunnassa, teknologiassa ja kirjastoinstituutiossa itsessään. Laadun arvioinnin merkitys korostuu otettaessa käyttöön uusia palveluita. 4. Olemassa olevien kirjastopalveluiden näkyväksi tekeminen: Laatujärjestelmää tarvitaan siihen että jo olemassa olevat hienot kirjastopalvelut saadaan paremmin näkyväksi. Tarvitaan siis uusia tapoja vakiinnuttaa, markkinoida, seurata ja kehittää toimintaa. Kun jo olemassa oleva tehdään näkyväksi esim. kirjaamalla ylös toiminnot joita aikaisemmin on tehty mutta joita ei ole mainittu toimintasuunnitelmissa, ne tulevat näkyviksi myös henkilökunnalle itselleen näin paljon on jo saatu aikaan! Tällöin on myös helpompi jakaa tietoa asiakkaille, päättäjille esim. kirjaton omien kotisivujen kautta. Kaikki yllä mainitut syyt miksi arviointia ja laatutyötä tarvitaan tiivistyvät kuitenkin siihen että arvioinnin tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyviä kirjastopalveluita kuntalaisille. Lisäksi kirjaston tulisi olla mukava ja inspiroiva työpaikka kirjastoammattilaisille

7 1.1. Laatu-hankkeen tavoitteet ja toteutus Laatu-hanke on Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yhdessä rahoittama vuoden mittainen hanke joka toteutettiin vuosien aikana. Laatu-hankkeella oli kaksi tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena oli kehittää laadunvalvonnan työkaluja projektissa oleville kolmelle maakuntakirjastolle. Projektin toisena tavoitteena oli edistää kirjastojen verkostoitumista Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden alueen kirjastojen välillä ja levittää tietoa hyviksi havaituista käytännöistä. Laatu-hankkeeseen osallistui kaiken kaikkiaan noin 50 kirjastoammattilaista paitsi Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastoista, myös muista alueen kirjastoista. Tämä tapahtui teemaryhmätyöskentelyn ja yhteisten seminaarien kautta, sekä virtuaalisesti verkossa hankkeen Facebook -ryhmässä Laatua kirjastoon verkostoituen, johon kuului yli 90 ihmistä eli paljon enemmän kuin mitä hankkeessa oli osanottajia. Tämän laajan yhteistyön tuloksena tuotetun laatukäsikirjaehdotuksen tarkoituksena on koota yhteen olemassa olevat laatusuositukset ja antaa käytännön välineitä toiminnan arviointiin esittelemällä sopivia määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Valtaosin ehdotetut toimenpiteet on jo käytössä kirjastoissa, ja laatukäsikirjan tarkoitus onkin tuoda esiin ja yhdenmukaistaa hyviä käytäntöjä. Käsikirja on tarkoitettu sovellettavaksi eivätkä kaikki mittarit sovi jokaiseen hankkeessa mukana olleeseen kirjastoon. Se pohjautuu kirjastolain ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamien laatusuositusten sekä Yleisten kirjastojen neuvoston asettamiin määräyksiin, suosituksiin ja tavoitteisiin. Käsikirja ei niinkään luo uutta, mutta pyrkii auttamaan suositusten toteuttamisessa määrittelemällä tavoitteita, indikaattoreita, toimia ja itsearviointikysymyksiä. Laatukäsikirjaehdotuksen tekemisessä käytettiin dokumenttianalyysia ja vertaisoppimista (benchmarking). Dokumenttianalyysin avulla tarkasteltiin kotimaisia ja ulkomaisia laatusuosituksia yleisille kirjastoille, sekä viime aikoina tehtyä alaan liittyvää tutkimusta. Tämä analyysi toimi pohjana indikaattorien ja laatumatriisin kehittämiselle. Vertaisoppiminen tehtiin siten että hankkeeseen osallistuvat kirjastot jakoivat tietoaan hyvistä käytännöistä teemaryhmätapaamisissa. Lisäksi koottiin itsearviointikysymyksiä laatumatriisin tueksi. Osallistujat jakaantuvat neljään eri teemaryhmään, jotka kokoontuivat kukin neljästä viiteen kertaa 11 kuukauden aikana (joulukuu 2012-lokakuu 2013). Teemaryhmät olivat: (A) Asiakas- ja tietopalvelut, tilat, laitteet ja aukiolo; (B) Kokoelmapalvelut; (C) Mediakasvatus ja tietoyhteiskuntapalvelut; (D) Asiakastapahtumat ja -tilaisuudet. Teemaryhmissä pohdittiin kolmea keskeistä kysymystä: missä tilanteessa olemme nyt omassa kirjastossamme, mihin haluamme päästä ja miten saavutamme haluamamme tavoitteen. Kokouksissa keskusteltiin suositusten soveltamisesta käytäntöön, jaettiin hyviä ideoita, pohdittiin haasteita ja onnistumisia ja ideoitiin uusia laadullisen ja määrällisen mittaamisen tapoja ja itsearvioinnin mahdollisuuksia. Käytetyt ja tuotetut aineistot koottiin hankkeen wikiin nimeltä Laatua ja tuottavuutta kirjastoille ( Teemaryhmäkokousten lisäksi hankkeessa järjestettiin neljä kaikille osallistujille yhteistä seminaaria Hämeenlinnassa (aloitus- ja päätösseminaarit), Lahdessa ja Kouvolassa. Hankkeen aloitusseminaarissa määriteltiin yhdessä kirjaston kriittiset menestystekijät: - 7 -

8 Tägipilvi 1: Laatu-hankkeen aloitusseminaarissa määritellyt kirjaston kriittiset menestystekijät Lahden seminaarissa hankkeeseen osallistuneet jakoivat tietoa hankkeen kirjastoissa toteutetuista hyvistä ideoista, käytännöistä ja konsepteista. Seminaarissa esiteltiin esimerkiksi Hämeenlinnan Jukolan omatoimikirjastoa, pääkirjaston sunnuntaiaukiolokokeilua, kunnallisia palvelupisteitä kirjastojen tiloissa sekä profiloitua ja keskitettyä aineistonvalintaa. Lahden kirjastoista tultiin kertomaan Game Över-pelipäivästä sekä Renkomäen lähikirjastossa tehtävästä mediakasvatuksesta. Alustukset kuultiin myös Kouvolan Dekkaripäivien suunnittelusta, toteutuksesta ja kirjaston markkinoinnista sekä Hämeenlinnan Kirjojen keskellä-tapahtumasta, joka vuosittain kerää satoja osallistujia. Vantaan Hakunilan kirjasto kävi kertomassa tuunatusta kirjastosta ja kokoelmien uudelleenluokittelusta. Osa Lahden seminaarin esityksistä on nk. caseina tai esimerkkeinä luettavissa tästä raportista. Kouvolan seminaarissa pohdittiin kirjaston nykyisyyttä ja tulevaisuutta ja kuultiin alustuksia liittyen mm. vuorovaikutteisuuteen ja kuntalaisten osallistamiseen kirjaston suunnittelutyössä, sähköisistä sisällöistä ja Helsingin kaupungin kirjastokonseptista. Laatukäsikirjan työstämisen lisäksi hankkeessa toteutettiin ei-käyttäjäselvitys, joka tehtiin järjestämällä fokusryhmähaastatteluja Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Kouvolassa erilaisille ei-käyttäjäryhmille siis ihmisille jotka eivät käytä kirjastoa. Kirjaston ei-käyttäjiltä kysyttiin kirjastoon liittyvistä kokemuksista ja mielikuvista, kirjaston käyttämättömyyden syistä, kirjastopalveluiden tuntemuksesta sekä toiveista. Kirjaston ei-käyttäjäksi määriteltiin henkilö, joka ei ole kahteen vuoteen käyttänyt kirjaston palveluita (ml. verkkokirjasto) tai kirjaston tiloja. (Kaisti & Kuisma 2013) Fokusryhmähaastatteluja tehtiin yhteensä 12 huhti-toukokuun 2013 aikana. Haastateltavia oli yhteensä 41 kpl, (20 naista ja 21 miestä) joista nuorin oli 10-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Tutkimus tehtiin jalkautumalla ulos kirjastosta eli haastattelut tehtiin kouluissa, työpaikoilla, työttömien yhdistyksessä, nuorisotalossa, senioritoiminnan tiloissa jne. Fokusryhmät olivat pieniä; kussakin ryhmässä oli 3-6 ihmistä. Ryhmät olivat sisäisesti homogeenisia, mikä tarkoittaa sitä että ryhmän haastateltavia yhdisti ikä ja elämäntilanne ja se että he eivät olleet käyttäneet kirjastoa ainakaan kahteen vuoteen. Ryhmien homogeenisuudella pyrittiin edesauttamaan sitä että haastateltavat tuntisivat kuuluvansa samaan joukkoon, ilmaisisivat vapaasti mielipiteitään ja saisivat tukea muilta ryhmän jäseniltä. Toisaalta pyrittiin myös ryhmien mahdollisimman laajaan heterogeenisuuteen eli ei-käyttäjäryhmät olivat keskenään erilaisia. Toisin kuin monet ei-käyttäjätutkimukset, tässä tutkimuksessa ei keskitytty tiettyihin ei-käyttäjäryhmiin, kuten esim. nuoret tai seniorit, vaan pyrittiin löytämään sekä iältään että elämäntilanteeltaan hyvin erityyppisiä fokusryhmiä. Tutkimuksen tulokset on kerrottu erillisessä raportissa (Kaisti & Kuisma 2013)

9 1.2. Laatukäsikirjan käyttö Ehdotus laatukäsikirjaksi koostuu kahdesta osasta; tekstiosuudesta sekä lopussa olevasta taulukkomaisesta laatumatriisista. Tekstiosuudessa eri kirjastopalveluiden osia on käsitelty teemaryhmäkokouksissa puhutun perusteella ja viimeisimmän tutkimuksen huomioiden. Lukuihin on myös koottu yhteen kutakin sektoria koskevat viralliset laatusuositukset; OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositukset (OKM 2010), Yleisten kirjastojen neuvoston strategiassa (YKN 2011) annetut suositukset, hyvän maakuntakirjaston laatukuvauksen (OKM 2011). Tässä laatukäsikirjassa OKM:N virallisia laatusuosituksia on täydennetty viime vuosina tehdyillä kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista kootuilla hyvillä tai vähintäänkin mielenkiintoisilla käytännöillä. Muutamia hankkeeseen osallistuneiden kirjastojen uusia ja/tai hyväksi havaittuja ideoita, joita löydettiin vertaisanalyysillä, esitellään vähän tarkemmin esimerkkeinä. Matriisissa puolestaan on taulukkomuodossa lueteltu eri kirjastosektoreihin ja palveluihin liittyvät tavoitteet, indikaattorit ja toimet ja itsearviointikysymykset. Teksti- ja matriisiosuuksien eii ole tarkoitus toistaa vaan täydentää toisiaan. Näin ollen kaikkea laatumatriisissa lueteltua ei ole toistettu tekstiosuudessa, mikäli asia ei ole edellyttänyt pidempää selvennystä. Tekstiosuus ja itsearviointikysymykset voidaan käydä kirjastoissa läpi soveltuvin osin esim. kerran vuodessa. Laatumatriisia pitää myös tarpeen mukaan muuttaa ja päivittää, sillä laatu on pikemminkin prosessi kuin lopputulos. Lisäksi myös laatukäsikirjaa pitää päivittää tarpeen mukaan. Mikään ei ole niin vanha kuin vanhentunut laatukäsikirja. Mikä on laatua ja mitkä ovat hyviä laadun mittareita vuonna 2013, ei välttämättä ole sitä enää muutaman vuoden kuluttua Keskeiset käsitteet laatu ja laadun arvioiminen Laatukäsikirjan keskeiset käsitteet ovat laatu ja laadun arvioiminen. Kumpikaan niistä ei ole täysin yksiselitteinen. Laatuun liittyviä termejä käytetään usein epäjohdonmukaisesti. Laatu voidaan määritellä siten että laatu merkitsee tuotteen, palvelun tai prosessin, tai näiden yhdistelmien, kykyyn täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Tämä määritelmä on mukailtu SFS-ISO 8402 laatusanaston laatumääritelmästä. Brophy ja Coulling ovat sanoneet saman mutta vähän yksinkertaisemmin. Heidän mukaansa laatu tarkoittaa sitä että tuote tai palvelu vastaa määriteltyjä tarpeita ja on tarkoituksenmukainen - fits for the purpose. (Brophy & Coulling 1996). Laadun arvioinnilla tarkoitetaan toimintaa, jossa tehdään tulkinnallista analyysiä siitä miten arviointikohde vastaa asetettuja laatuvaatimuksia (OKM 2010, 22). Tämä laadun määritelmä kuitenkin yksinkertaistaa asioita. Laadun määrittely ei pohjimmiltaan ole teknistä vaan pikemminkin arvopohjaista toimintaa ja näkemykset toiminnan tärkeysjärjestyksestä vaihtelee ajasta, paikasta ja ihmisistä riippuen. Esimerkiksi eri vuosikymmenillä korostetaan eri asioiden tärkeyttä, vaikka perusnäkemys kirjaston roolista ja tehtävästä yhteiskunnassa pysyisikin suhteellisen samana. Myös eri asiakkaiden välillä voi olla eri mielipiteitä siitä millainen on laadukas kirjastopalvelu ja mihin pitäisi panostaa. Laatuun vaikuttavat myös se miten asioita priorisoidaan, paljonko aikaa ja työvoimaa voidaan laittaa kunkin palvelun kehittämisen, mitä toimintoja tilat mahdollistavat jne. Jos siis laatu tarkoittaa sitä että palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset ja odotukset, mutta niiden määrittely on arvopohjaista ja aika- ja paikkasidonnaisia, miten kirjastopalveluihin kohdistuvat vaatimukset ja odotukset sitten tulisi määritellä? Mitä on laadukas kirjastotyö? Tässä käsikirjassa lähdetään yksinkertaisesti siitä että laadukkaan kirjastotyön kriteerit on jo valmiiksi määritelty virallisissa dokumenteissa; lainsäädännöllä, ministeriön ohjeistuksilla ja sopimuksilla luodaan raamit palvelun laadulle mutta laatukriteerien täsmennykset ja toteutus jää kirjaston päätettäväksi. Paljon on siis jo tehty valmiiksi ja laatukäsikirja pyrkii helpottamaan laatuvaatimusten täytäntöönpanoa

10 - 10 -

11 1.4. Valtakunnalliset laatusuositukset yleisille kirjastoille Yleisten kirjastojen laatua varmistetaan ja kehitetään monin eri tavoin ja eri tasoilla. Kansallinen laadunhallintajärjestelmä muodostuu kansallisesta ohjauksesta ja kuntien kirjastotoimen laadunhallinnasta. Kansallisia ohjausvälineitä ovat esim. opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopoliittiset linjaukset, toimintaa ja rahoitusta ohjaavat säädökset, valtion talousarvio, kirjastohenkilöstön kelpoisuusvaatimukset, informaatio-ohjaus jne. Aluehallintoviranomaisia ovat aluehallintovirastot ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset. Kunnilla on kirjastojen laadunhallinnasta suurin vastuu. Lainsäädäntö antaa kunnille kirjastopalveluiden järjestämisvastuun ja laajan päätäntävallan palveluiden järjestämisestä. Lainsäädäntö velvoittaa kirjastot arvioimaan omaa toimintaansa sekä osallistumaan toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Lainsäädännön arviointivelvoitteen toteuttaminen edellyttää että kirjastoilla on toimintajärjestelmä joka sisältää laadunhallinnan menettelyt. Niistä kirjasto päättää itsenäisesti. (OKM 2010, 60) Kansallisten linjausten perustana on kirjastolaki ja -asetus, joita täydentävät ministeriön kirjastopoliittiset ohjelmat, -strategiat ja laatusuositukset, sekä hallituksen ohjelmiin kirjatut tekstit. Kirjaston kohdalla hierarkkisesti korkeimmat ovat kirjastolaki (904/1998) ja kirjastoasetus (1078/1998). Kirjastolain mukaan Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalveluiden ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. (Kirjastolaki 904/1998) Kirjastolain ja asetuksen ohella keskeisiä kirjaston tehtävää, laatua ja hyvää kirjastotyötä määritteleviä dokumentteja ovat : Yleisten kirjastojen laatusuositus (OKM 2010:20), Yleisten kirjastojen neuvoston strategia (YKN 2011) Hyvän maakuntakirjaston laatukuvaus (OKM 2011) Nämä kolme dokumenttia ovat tämän laatukäsikirjan kannalta tärkeimmät kirjastojen käytännön laatutyön perusta ja näitä pyritään soveltamaan käytännön työssä. Myös muita tärkeitä linjauksia on olemassa, kuten Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015: Yleiset kirjastot, strategiset painopistealueet (Opetusministeriö 2009), joka on opetus- ja kulttuuriministeriön tahtotila, jossa määritetään Suomen yleisten kirjastojen toiminnan suunta ja päämäärä. Se on pohjana säädösvalmistelulle ja valtion rahoitukselle. Kirjaston laatu- ja arviointityön kannalta kansainvälisesti merkittävin organisaatio on The International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA), joka on määritellyt kansainvälisiä suosituksia ja ohjeistuksia kirjastoille, jotka myös huomioidaan tässä laatukäsikirjassa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut suosituksen yleisen kirjaston laadunhallinnasta, jolla tarkoitetaan eri keinoista ja menetelmistä muodostuvaa kokonaisuutta, jonka avulla kirjasto pyrkii laadukkaaseen palveluun ja toimintatapaan. (OKM 2010, 59) Laadunhallinnan keskeiset tunnuspiirteet ovat: (OKM 2010, 61-67) 1. Kirjasto tarkastelee toimintaansa kokonaisuutena 2. Kirjastossa asiakassuunntautuneisuus on kehittämisen ydintä 3. Kirjastoa johdetaan

12 4. Kirjasto tähtää tuloksiin 5. Kirjasto osaa oppia 6. Henkilöstö tekee kirjaston 7. Kirjastossa prosessit toimivat 8. Kirjasto toimii yhteistyössä ja kumppanina 9. Kirjasto kantaa yhteiskunnallisen vastuunsa 10. Kirjasto arvioi itseään 1.5. Kirjastojen arvot ja perustehtävät Yleisten kirjastojen kaikki toiminta perustuu tietyille arvoille. Tarpeiden määrittely on arvopohjaista ja usein joudutaan punnitsemaan mitä asioita asetetaan etusijalle. Tällöin on tärkeää mennä asioiden juurelle ja miettiä kirjastoa arvolähtökohdista. Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) on määritellyt yleisten kirjastojen arvoiksi tiedonsaannin vapauden, ennakkoluulottomuuden, yhteisöllisyyden, luotettavuuden, avoimuuden ja tasa-arvon. (YKN 2011) Tämä ovat yleisten kirjastojen toiminnan taustalla vaikka painotukset vaihtelevat toiminnan eri alueilla. Arvojen tulisi olla toiminnan perusta sekä asiakastyössä ja kirjaston sisäisessä toiminnassa. (Taulukko 1.) Arvot Asiakastyössä Kirjaston sisäisessä toiminnassa Luotettavuus Tasa-arvo Avoimuus Tiedonsaannin vapaus Yhteisöllisyys Ennakkoluulottomuus Kirjaston eri muodoissa välittämä tieto on luotettavaa ja ajantasaista Kirjasto valikoi tarjolle laadukkaita sisältöjä Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti Kirjastot ja kirjastoverkko ovat kaikkien ulottuvilla Peruspalvelut ovat tarjolla kaikille samantasoisina Käyttäjäpalaute otetaan vakavasti Kirjastotyön perusteiden selvittäminen soveltuvin osin käyttäjälle (esim. hankintaperiaatteiden esittely) Kerrotaan mitä kirjastosta saa verorahojen vastineeksi Ei sitouduta ideologioihin Monipuolinen aineistokokoelma Käyttäjän tiedontarvetta arvostetaan Kirjasto tarjoaa tiloja erilaisille työryhmille ja yhteisöille Kirjasto osallistuu kumppanina työryhmien ja yhteisöjen toimintaan Kirjasto järjestää tapahtumia Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia sisältöjoen luomiseen Uusien palvelukonseptien kokeilu ja käyttöönotto riskinotto sallitaan Luottamus ja arvostus toisten kirjastoammattilaisten ja kirjastojen työhön Tiedon jakaminen Tiedonvälitys on avointa ja tehdyt päätökset ovat kaikkien saatavilla Teot ja viestit tukevat toisiaan Oikeudenmukainen johtaminen ja esimiestyö Työyhteisötaidot kaikilla Erilaisuuden hyväksyminen kollegoissa Käyttäjäpalautteelle on selkeät kanavat ja se käsitellään Vastuut ovat selviä Osallistumisjärjestelmä toimii Tärkeät yhteiset päätökset kirjataan Tietosisältöjen ja aineisto-tuotannon tuntemuksen jatkuva päivittäminen Kollegan tiedonsaannin oikeutta arvostetaan Kirjastojen yhdessä toimiminen etenkin verkkomaailmassa Tilaa hierarkioista riippumattomalle ideoiden ja kokemusten vaihdolle Taulukko 1: Yleisten kirjastojen neuvoston määrittelemät kirjastojen yhteiset arvot ja mitä ne tarkoittavat asiakastyössä ja kirjaston sisäisessä toiminnassa (YKN 2011, 13) Uusien asioiden kehitteleminen ja käyttöönotto ennakkoluulottomasti epäonnistumisen uhallakin Ideoinnista palkitaan Muita aloja seurataan ja hyviä käytäntöjä omaksutaan

13 YKN on myös määritellyt sen mitä kirjastolaissa määritellyt kirjastojen perustehtävät ovat käytännössä (YKN 2011, 5): Kirjasto ruokkii kaiken ikäisten lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua Kirjasto tukee järjestettyä ja omaehtoista oppimista Kirjastosta saa aineksia henkilökohtaiseen kehitykseen Kirjastosta löytää iloa, virkistystä ja elämyksiä Kirjasto on tie kulttuuriperinnön ja tieteen tulosten tuntemukseen Kirjastossa erilaiset kulttuurit kohtaavat Kirjastosta kansalainen saa perusinformaation Kirjasto tekee yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja muiden yhteistötoimijoiden kanssa Kirjasto tukee kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja Miten näiden perustehtävien toteuttamisen arviointi tulisi siis toteuttaa kirjaston eri palveluiden osalta? OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositus ja YKN:n strategia antavat hyvät suuntaviivat ja monia laadun mittareita. Ne eivät kuitenkaan kata kaikkea, eivätkä useinkaan kerro siitä miten arviointi olisi käytännössä hyvä järjestää. Tähän laatukäsikirja pyrkii olemaan vastaus. Tämän laatukäsikirjan tarkoituksena on tarjota helppoja ja yksinkertaisia käytännön ratkaisuja ja mittareita helpottamaan arviointityötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tilastoi ja seuraa valtakunnallisesti seuraavia yleisten kirjastojen muuttujia, jotka muuttujat sisältyvät tähän laatukäsikirjaan. Ne löytyvät lopusta liitteenä. Nämä ovat siis pakollisia, mutta tämän lisäksi tähän ehdotukseen laatukäsikirjaksi on kehitetty myös muita muuttujia Indikaattorit ja mittarit arviointityössä Laadun arviointiin tarvitaan työvälineitä. Arvioinnissa käytetyillä indikaattoreilla tai mittareilla tarkoitetaan numeraalista tai kirjallista (kvantitatiivista tai kvalitatiivista) ilmaisua joka kuvaa kohteen ominaisuutta, tilaa tai siinä tapahtuvia muutoksia. (Granö-Suomalainen & Lahtinen 2002, 15). Indikaattori on siis seurantatapa, menetelmä tai väline, jonka avulla laatukriteeriksi valittua ominaisuutta mitataan. Kirjastojen arvioinnin tavallisia mittareita ovat esimerkiksi kävijämäärät, lainausmäärät, koululais- ym. ryhmien vierailujen määrä, asiakastilaisuuksien määrä, aineiston kierron nopeus, verkkopalveluiden käyttäjämäärät, aineiston saatavuus jne. Usein mittarit ovat määrällisiä, kvantitatiivisia, mutta ne voivat olla myös laadullisia, kvalitatiivisia. Kun kvantitatiiviset indikaattorit vastaavat kysymyksiin kuten paljonko?, kuinka monta prosenttia? jne., kvalitatiiviset eli laadulliset indikaattorit puolestaan vastaavat kysymyksiin kuten millainen?, miten?, mitä?, miksi?. Kvalitatiivisia indikaattoreita ei aina heti edes tunnista indikaattoreiksi, sillä ne ovat kuvailevaa ja tekstipohjaista aineistoa. Sitä on usein työläämpää koota ja analysoida kuin numeraalisia mittareita. Niillä voidaan tarkastella esim. kirjaston vaikutuksia eri-ikäisten elämään, muutoksia käytännöissä, tunteita, mielikuvia, valmiuksia jne. Kvalitatiivista aineistoa saadaan esim. haastatteluilla (esim. teemahaastattelut tai fokusryhmähaastattelut), kyselylomakkeiden avoimilla kysymyksillä tai havainnoinnilla. Kvalitatiivisten laatukriteerien ja mittarien määritteleminen on usein hankalaa, mutta sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia mittareita tarvitaan. OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositusta laatinut työryhmä päätyi käyttämään mitattavissa olevien muuttujien sijaan termiä laatukuvaus. Kuvattaviksi asioiksi ( laatukriteereiksi ) työryhmä valitsi tärkeitä palvelun laatua kuvaavia tekijöitä. Ne ovat rakenteeseen tai toimintaan tai lopputulokseen liittyviä tekijöitä jotka vaikuttavat toiminnan tuloksen saavuttamiseen. Laatukuvauksilla kerrotaan millaiset piirteet kunkin toiminnon osalta kertovat hyvästä laadusta. (OKM 2010, 27)

14 - 14 -

15 1.7. Kenen kirjasto? Kirjastotyön lähtökohtana on toiminnan asiakaspalveluluonne. Yleensä kirjastotyössä puhutaan asiakkaista tai kirjaston käyttäjistä, vaikka kirjastopalvelun suunnittelu- ja arviointityössä kuntalainen olisi täsmällisempi termi, sillä yleinen kirjasto on kaikkien kuntalaisten, ei vain kirjastokortin hankkineiden palvelu. Nykyisin kuitenkin valtakunnallisesti Suomessa vain noin 40 prosenttia kuntalaisista käyttää kirjastokorttia. (Suomen yleisten kirjastojen tilastot v. 2012, lainaajia/asukasluku). Vaikka monia kirjaston palveluita voi käyttää myös ilman kirjastokorttia, eikä luku siksi kerro koko totuutta kirjaston käytöstä, on lainaajien osuus koko väestöstä matala. Lisäksi lainausmäärät ovat laskussa. Maisa Lovion ja Vuokko Tiihosen mukaan kirjastojen tulisikin tarkkailla sitä, kuinka suuri osa alueen asukkaista käyttää kirjaston palveluja. Kunnallisen kirjaston on syytä epäillä palveluidensa laatua, vaikka asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset olisivat hyviäkin, mikäli vain pieni osa asukkaista käyttää kirjastoa. (Lovio & Tiihonen 2005, 68) Jokainen Suomessa asuva on potentiaalinen kirjaston käyttäjä. Koska kirjastoja demokraattisina palvelupaikkoina velvoittaa kirjastolaki ja niiden kohderyhmänä on koko yhteiskunta, on kirjaston muistettava niin käyttäjät kuin kirjastoa käyttämättömätkin kuntalaiset. Tästä seuraa se, että kirjaston ei tulisi yksin määritellä palveluitaan, vaan kuntalaisten tulisi voida aktiivisesti osallistua palveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen. (Lauridsen 2011, sit. Almgren & Jokitalo 2011, 12) Vaikka kirjastoissa usein korostetaan asiakaskeskeisen ajattelun tarvetta, voisi kuntalaiskeskeinen ajattelu olla täsmällisempi. Tässä raportissa puhutaan kuitenkin asiakaskeskeisyydestä, sillä se on terminä vakiintuneempi. Asiakaskeskeisyyden ilmenemismuotona on se, että asiakkaiden erilaiset tarpeet tunnistetaan ja palvelut suunnitellaan asiakasryhmille sopiviksi. Asiakaskeskeisellä ajattelulla, asiakkaiden kuulemisella ja osallistamisella voidaan kehittää kirjaston palveluita ja kohdistaa niitä oikein. (Almgren & Jokitalo 2011, 17) Kuntalaisia ei kuitenkaan voi laittaa vastaamaan kirjaston kehittämistyöstä. Kirjasto itse muotoilee toimintasuunnitelmansa ja tavoitteensa, mutta niihin pääsemiseen tulisi tehdä yhteistyötä kuntalaisten kanssa. Kirjaston on siis ennen kaikkea tunnettava aineistonsa, palvelunsa ja asiakkaansa, mutta myös kuntalaiset jotka eivät käytä kirjastoa, nk. ei-käyttäjät. (kts. esim. Kaisti & Kuisma 2013) Jotta erilaisia kohderyhmiä olisi mahdollista palvella hyvin, on tunnettava niiden tarpeet. Vastatakseen käyttäjäkunnan ja erityisesti nuorten muuttuneisiin tarpeisiin, kirjastot joutuvat ajattelemaan ja järjestämään monia perusasioita uudelleen. Asiakkaisiin liittyvän taustatiedon, toivomusten ja odotusten kerääminen eri tavoin on kehittymisen edellytys, sillä muutoin saattaa käydä niin että kirjastoa kehitetään vain henkilökunnan lähtökohdista. Toisaalta voidaan myös kysyä tietävätkö asiakkaat itsekään mitä haluavat. Kirjastojen on opittava segmentoimaan käyttäjiään sekä toimimaan enemmän heidän kanssaan myös alueilla jotka perinteisesti on hoidettu kirjaston sisäisenä työnä. (YKN 2011, 10) Segmentoinnissa asiakaskunta jaetaan pienempiin kohderyhmiin joille palvelut kohdennetaan. Segmentit ovat entistä monisyisempiä ja jakautuvat pienempiin osiin kuin vain naisiin, miehiin, lapsiin, nuoriin, työikäisiin ja sitä vanhempiin. Asiakasryhmiä voi määritellä paitsi iän ja sukupuolen mukaan myös elämänvaiheen ja tavan tai harrastuksen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella. Kuitenkin segmentointi täytyy tehdä kussakin kirjastossa erikseen sen oman käyttäjäkunnan mukaan, eri tilanteissa erilaisilla kriteereillä. (YKN 2011, 10) Asiakasryhmien analyysillä pyritään ymmärtämään mitä kirjaston palveluita he käyttävät, ja onko muita palveluita joita he tarvitsisivat. Asiakasryhmien tuntemusta tarvitaan myös tiedotuksen suunnitteluun (esim. ketkä tavoitetaan perinteisemmän tiedotuksen, ketkä taas ensisijaisesti sosiaalisen median kautta). Palvelutilanteissa käyttäjäryhmiä ei edelleenkään erotella. Ei-käyttäjissä on niitä joista voi myöhemmin tulla kirjaston käyttäjiä, sekä sellaisia jotka eivät houkuttelustakaan huolimatta käytä koskaan kirjastoa. (Almgren & Jokitalo 2011, 16) Sitäkin pitää miettiä onko ylipäätään tavoitteena saada kaikki kuntalaiset kirjaston asiakkaiksi, vai riittääkö että ei-käyttäjille saadaan tietoa kirjaston tarjonnasta? Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat myös tarpeellisia, mutta pelkkien asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella pääsee harvoin kehittämään kirjastoa. Asiakkaiden antamat arvosanat ovat usein hyviä ja kirjaston julkisuuskuva myönteinen. Kyselyt on usein suunniteltu kirjaston näkökulmasta, palveluja ja aineistoa kuvataan ja jaotellaan kirjastotermein ja pitäydytään siihen mitä on jo tarjolla. Kyselyissä keskitytään muotoihin ( käytätkö kirjaston tarjoamia tietokantoja / verkkopalveluita / e-kirjoja / e-lehtiä ). Kysyä voisi myös mitä seuraamuksia kirjaston käytöstä on ollut tai mitä lisäarvoa (hyötyä, iloa) se on hänelle tuonut

16 2. Henkilöstöä koskevat suositukset Kirjaston laatu lähtee ammattimaisesta, hyvinvoivasta ja innostuneesta henkilökunnasta sekä hyvästä johtamisesta. Henkilöstö tekee kirjaston. Laatu-hankkeen osallistujat mainitsivat kirjaston henkilökunnan monipuolisen osaamisen ja sitoutuneisuuden yhdeksi kirjaston vahvuuksista. Samaa sanoo myös alan tutkimus. Maisa Lovion ja Vuokko Tiihosen mukaan henkilöstön laatu tarkoittaa ammattitaitoa, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. (Lovio & Tiihonen 2005, 68) Henkilöstöön liittyvät OKM:n laatusuositukset koskevat henkilöstömäärää, täydennyskoulutuspäivien määrää, ammattimaisen henkilökunnan ja korkeakoulutetun henkilökunnan osuuksia koko henkilökunnasta. Henkilöstöä tulee olla 0,8-1 henkilötyövuotta kunnan tuhatta asukasta kohden. Kirjastoasetuksen mukaan kirjastoammatillisen henkilökunnan määrä tulee olla vähintään 70 prosenttia. Korkeakoulutettujen osuus tulee samaisen asetuksen mukaan olla 45 prosenttia. Täydennyskoulutuspäiviä tulee olla kuusi päivää / henkilö / vuosi. Lisäksi OKM:n suosituksissa mainitaan myös muutamia muita asioita, jotka tulee ottaa huomioon, esimerkiksi (OKM 2010, 43-46): Suunnitelmallinen rekrytointi Kirjastotoimella on sen kehittämisestä vastaava johtaja Erikoistehtävien (esim. lastenkirjastotyö, musiikkikirjastotyö, ikääntyneiden palvelut, koulu- ja oppilaitosyhteistyö, verkkopalvelut ja e-aineistot) edellyttävä asiantuntemus voidaan varmistaa pienemmissä kunnissa kuntien välisen sopimuspohjaisen yhteistyön avulla Henkilöstön osaamistarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja vajeita korjataan

17 Täydennyskoulutusmahdollisuuksia tarjotaan koko henkilöstölle ja koulutukseen osallistuvan henkilöstön osuutta seurataan Henkilöstön markkinointi-, tapahtumatuotanto- ja projektiosaamista käytetään ajanmukaisten palveluiden kehittämiseen Kirjaston johtamisella ja kuntatasolla hyväksytyllä yhteisellä kehittämisnäkemyksellä on suuri merkitys kirjastopalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Yleistä työssä viihtymistä ja jaksamista pyritään edistämään yleisillä työhyvinvointia tukevilla toimilla, sillä kirjasto on osa kunnan työhyvinvointiohjelmaa. Kirjastossa voidaan kuitenkin laatia myös erillinen työhyvinvointisuunnitelma juuri kirjaston henkilöstön tarpeita silmällä pitäen. Hyvin yleisellä tasolla voidaan sanoa, että esimerkiksi resurssien pienentyminen, henkilöstön ikääntyminen ja hiljaisen tiedon siirtämisen vaikeus, uusien työntekijöiden perehdyttäminen sekä työyhteisön erilaiset hierarkiat ovat kirjastojen haasteita. Vanha työnjako kirjastonhoitaja / -virkailija on suureksi osaksi jo murtunut. Laatu-hankkeessa puhuttiin siitä, pitäisikö tehtävänkuvia rikkoa. Monipuolinen tehtävänkuva ja vanhojen käytäntöjen olisi usein tarpeen. Tähän tarvittaisiin valtakunnallisia suosituksia. Monissa kirjastoissa on vähennetty henkilökuntaa, joten jo siksi osaamisen on oltava laajempaa. Pienissä kirjastoissa moniosaamista on vaadittu jo pitkään, sillä kaikki tekevät kaikkea. (Jokitalo 2013, 12) Pienissä kirjastoissa yksin tehdyt iltavuorot voivat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta eteenkin tilanteissa, joissa tarvittaisiin useampi henkilökunnan jäsen rauhoittamaan tilannetta. OKM:n suosituksen mukaan palvelutuotannon sujuvuus ja kehittämismahdollisuudet, jaksaminen ja turvallisuusasiat tulisi varmistaa sillä, että kirjaston yksittäisissä toimipisteissä henkilöstöä on enemmän kuin yksi. (OKM 2010, 46) Osa ongelmista on rakenteellisia ja sellaisia, joihin on vaikea puuttua yksittäisissä kirjastoissa. Kysyttäessä kirjaston heikkouksia henkilökunnan näkökulmasta, Laatu-hankkeeseen osallistuneet mainitsivat pitkät aukioloajat, jatkuva uuden oppiminen, uupunut henkilökunta, työntekijöiden motivoinnin puuttuminen, ammatillisen omanarvontunnon heikkous ja huono palkkaus. Vaikka ongelmat tiedostettiin, varsinaisia kirjastolaisten työhyvinvointiin, työssäjaksamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyviä indikaattoreita ei kehitetty tässä Laatu-hankkeessa, lähinnä ajanpuutteen vuoksi. Yleisesti ottaen laaja-alaisen työhyvinvointikäsityksen mukaan siihen organisaatioon, työyhteisöön ja yksilöön itseensä liittyviä tekijöitä. Työhyvinvointi rakentuu (vrt. Manka et al. 2010, 7): Yksilön omasta fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta ja terveydestä Työn organisoinnista Työyhteisön yhteisistä pelisäännöistä Osaamisesta Hyvästä johtamisesta ja esimiestyöstä Vuorovaikutteisesta toimintatavasta ja myönteisestä ilmapiiristä Tutkimuksen mukaan työhyvinvointia lisäävät se että pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä, on koulutusmahdollisuuksia, työn tekeminen on mielekästä, johtajuus on kannustavaa ja johdonmukaista, palautteen antamiselle on mahdollisuus ja työpaikassa on keskinäisen luottamuksen ilmapiiri. Erityisen tärkeää on toisen työn ja asiantuntemuksen kunnioittaminen ja työntekijää tukeva johtamisen kulttuuri. Merkkejä työhyvinvoinnista ovat tunne työn sujuvuudesta ja siitä että hallitsee työnsä; positiivinen kokemus työn mielekkyydestä, työilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta; työyhteisössä syntynyt jaettu kokemus työn sujuvuudesta ja aikaansaamisen tunteesta. (Manka et al. 2010, 11)

18 3. Palvelulupauksen toteuttaminen: Laatusuositukset ylläpitäjälle OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositus (2010) määrittelee myös ylläpitäjälle suositukset siitä mitä hyvässä kirjastossa ja laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa tehdään (OKM 2011, 34-37). Ne on lueteltu alla, mutta niille ei ole laatumatriisissa määritelty muita indikaattoreita koska laatumatriisi on tarkoitettu ennen kaikkea kirjaston työkaluksi. Kirjaston mahdollisuudet kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääjänä, elinikäisen oppimisen mahdollistajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä tunnistetaan ja käytetään hyväksi Kirjastotoimintaan on käytettävissä määrärahat, jotka ovat vähintään yleisten kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan asukaskohtaisen perushinnan tasoiset (v tae 55,50 euroa). Rahoitustasolla, joka vastaa 1-1,5 % kunnan käyttökuluista turvataan laadukkaiden palveluiden tarjonta ja uusiutuvan kokoelman ylläpito Kunnan sisäisten menojen vyöryttäminen on läpinäkyvää ja kirjasto voi toimia kustannustietoisesti Kirjaston palvelu- ja kustannusrakennetta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja laatua seurataan monipuolisilla indikaattoreilla. Keskeisiä mittareita ovat asukaskohtaiset fyysiset käynnit, verkkokäynnit, lainaukset, kirjastoaineistokulut ja toimintakulut. Indikaattoreita muodostetaan käyttäjäkokemukselle (kuntalais- ja asiakaskyselyissä ilmaistu palaute) ja palveluiden uusille muodoille (esim. tapahtumatuotanto ja kirjastojen monipalveluluonne) Sektorirajat ylittävät, kunnan sisäinen yhteistyö on sujuvaa ja kirjasto on mukana esim. hyvinvoinnin, oppimisen ja kulttuurin prosessien kehittämisessä Palvelujen saatavuutta tarkastellaan myös alueellisesti yli kuntarajojen. Yhteistyöstä on selkeät sopimukset ja kustannusvastuut on määritelty Eri kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon. Kunnan monikulttuurisuus näkyy kirjastoissa Kirjastotoimen hallinto on järjestetty niin että päätöksenteossa on kirjastotoimen paras asiantuntemus ja osaaminen Tilaaja-tuottajamallissa on huolehdittu tilaajan kirjastotoimen asiantuntemuksesta Kirjastoalan työpaikkojen vetovoimasta huolehditaan ja rekrytoinnilla haetaan parasta osaamista Kunta huolehtii siitä että kirjastohenkilöstö ja kirjastotoimen johtotehtävissä työskentelevä henkilöstö osallistuu riittävästi suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen, vähintään 6 koulutuspäivää / henkilö / vuosi

19 4. Asiakas- ja tietopalvelut Tavoite asiakas- ja tietopalvelussa: Asiakas tuntee olevansa tervetullut. Palvelut on kehitetty asiakasnäkökulmasta ja yhdessä asiakkaiden kanssa. Henkilökuntaa on helppo lähestyä ja palvelua saa yhä enemmän myös hyllyjen välissä. Isoimmissa kirjastoissa voidaan kokeilla nk. salivuoroa, jossa työntekijä opastaa asiakkaita siellä missä asiakkaat kulloinkin apua tarvitsevat. Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti ja peruspalvelut ovat tarjolla kaikille samantasoisina. Väestö- ja ikärakenteiden muutokset näkyvät palveluiden ja toiminnan painotuksissa. Uusia toimintatapoja, kuten hakeutuvaa ja virtuaalista asiakas- ja tietopalvelua kehitetään. Kirjasto pyrkii jalkautumaan ja näkymään myös kirjastotilojen ulkopuolella - tapahtumissa, turuilla ja toreilla sekä verkossa myös yhteistyökumppaneiden sivuilla Asiakkaiden segmentointi ja osallistaminen Kirjastoon vaikuttavat monet muutokset: Asiakkaiden luku- kuuntelu- ja tiedonhankintatottumusten muuttuminen, e-aineistojen lisääntyminen, vuorovaikutuksellisuuden ja muun verkottumisen aiheuttamat muutokset sekä väestömuutokset kuten ikääntyminen, koulutustason muuttuminen, maahanmuuton lisääntyminen. Vastatakseen käyttäjäkunnan muuttuneisiin tarpeisiin kirjastot joutuvat ajattelemaan ja järjestämään monia perusasioita uudelleen. Palveluiden suunnittelussa on otettava huomioon kirjaston lähiympäristön rakenne ja ennakoitava siinä tapahtuvat muutokset. Kirjastojen on opittava segmentoimaan käyttäjiään ja toimimaan enemmän heidän kanssaan myös alueilla, jotka perinteisesti on hoidettu kirjaston sisäisenä työnä. Asiakaskunnan segmentointia tarvitaan sen varmistamiseen, että kaikkien ryhmien tarpeet on otettu huomioon. Alueen

20 väestö- ja ikärakenteiden muutokset tulisi näkyä kirjaston palveluiden ja toiminnan painotuksissa. Laajan asiakaskunnan vuoksi kirjaston palvelutavoite on haasteellinen. YKN:n strategian mukaan segmentointi täytyy tehdä kussakin kirjastossa erikseen, sen oman käyttäjäkunnan mukaan. YKN:n strategiaryhmän käsityksen mukaan nuoret, aktiivit seniorit ja vanhusväestö (+75) ovat jääneet vähemmälle huomiolle kirjastossa (YKN 2011, 10). Segmentoinnin lisäksi kirjaston palvelut tulisi kehittää asiakaslähtöisesti, mieluiten yhdessä asiakkaiden kanssa. Ideaalina olisi vuorovaikutus- ja kumppanuussuhde asiakkaan ja kirjaston välillä. YKN:n strategian mukaan (2011) asiakkaiden osallistaminen myös kirjastopalveluiden suunnitteluun on haaste, joka sekä sitoo resursseja että tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Kun rutiinit automatisoidaan, ammattitaitoa voi kanavoida haastavampiin asiakaspalvelutapahtumiin. Asiakkaiden osallistaminen sijaan voidaan myös pyrkiä asiakkaiden toimijuuden lisäämiseen. Tätä asiakkaiden vielä aktiivisempaa ja itsenäisempää toimintaa on toteutettu esimerkiksi lasten- ja nuorten osastolla Hattulan kirjastossa, jossa nuoret ovat suunnitelleet ja itse toteuttaneet digitarinoita. Tulevaisuudessa kirjasto tarjoaa asiakkaille yhä enemmän mahdollisuuksia omien sisältöjen luomiseen. Se voi tapahtua sekä verkossa että fyysisessä tilassa. Asiakkaiden vuorovaikutus voisi verkossa olla myös valtakunnallista, sen ei tarvitse keskittyä yhteen kaupunkiin tai yhteen kirjastoon. Käyttäjien omat sivut sekä aineiston kommentointi ja tägittaminen verkkoluettelossa ovat YKN:n mukaan (2011, 11) vahvistuvia signaaleja siitä että vuorovaikutteisuus saa tulevaisuudessa monia uusia muotoja. Verkkomaailmassa erityisesti nuoret pitävät itsestään selvänä, että käyttäjät voivat olla eri tavoin mukana palveluiden suunnittelussa. Eräs esimerkki yhteisöllisestä kirjastossa kehitetystä verkkopalvelusta on vuonna 2009 avattu Häme-Wiki (www. hamewiki.fi). Käyttäjät voivat kirjoittaa wikiin artikkeleita Kanta-Hämeen alueen ihmisistä, paikoista, rakennuksista, tapahtumista, luonnosta ja kulttuurista. Häme-Wiki sisältää tietoa ja tarinoita sekä tästä päivästä että menneisyydestä. Häme-Wikissä on tällä hetkellä yli 1200 artikkelia, saman verran kuvia ja useita satoja karttoja. Ne on linkitetty toisiinsa ja verkkoon wiki-periaatteiden mukaisesti. Toinen esimerkki yhteisöllisestä palvelusta on vuonna 2010 avattu Virtuaalipolku -palvelu ( jonka kartoissa kerrotaan Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen kulttuurikohteista ja palveluista. Karttojen aiheina on kirjallisuus, taiteet, historia, luonto ja ympäristö, palvelut, tapahtumat, liikunta jne. Kartoilla on kohdetta kuvaavia kuvakkeita, joista löytää tietoa kohteista, kuvia, äänitiedostoja, videoita, linkkejä jne. Monissa kartoissa on valmiita reittejä kävelijöille, pyöräilijöille, autoilijoille, hiihtäjille tai veneilijöille. Kartat ovat vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä. Kuka tahansa palveluun rekisteröitynyt käyttäjä voi liittää Virtuaalipolulle karttojaan. Käyttäjät voivat myös arvioida toisten tekemiä karttoja, verkostoitua ja perustaa omia ryhmiä sekä jakaa karttoja muualle sosiaalisessa mediassa. Palvelussa on tällä hetkellä yli sata karttaa, jotka on tehty Googlen karttapohjille. Kirjastojen omien verkkopalveluiden lisäksi on tärkeää, että kirjastot osallistuvat myös valtakunnallisten verkkopalveluiden kehittämiseen (esim. Sivupiiri, Okariino, Basaari, Kysy kirjastonhoitajalta ym.). Yhteisöllisten palveluiden kehittäminen, asiakkaiden segmentoinnin, osallistamisen ja toimijuuden vahvistamisen taustalla on tarve vaalia ja kehittää asiakaslähtöistä palvelua kaikessa toiminnassa. Kirjasto on palveluorganisaatio jonka tärkein tehtävä on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. (Lovio & Tiihonen 2005) On tärkeää ettei asiakasta pallotella tiskiltä toiselle, vaan varmistetaan että hän saa kysymykseensä vastauksen. Heikki Poroila (2011, 38-39) sanoo että helposti unohdamme että vaikka itse olemme tottuneet tapaan, jolla omassa kirjastossamme maailma on järjestetty, se ei välttämättä vastaa ollenkaan asiakkaan tapaa. Siksi on olennaisen tärkeää muistaa että jokainen asiakas on yksilö. Asiakaslähtöisyys on vakava asenne jota sovelletaan prosessin kaikissa vaiheissa. Se ei ole mielistelyä vaan todellisten tarpeiden selvittämistä. Poroila kirjoittaa ( ): Asiakkaan kohtaaminen omalaatuisena yksilönä on yllättävän haastavaa. Kun luopuu karkeista yleistyksistä ja voimakkaista oletuksista, prosessi monimutkaistuu ja tulee vaativammaksi. Osa meistä ei tätä monimutkaistumista haluakkaan, minkä seurauksena voi olla mahdollista huonompi lopputulos asiakkaan kannalta. Asiassa ei ole mitään mystiikkaa, sitä joko paneutuu asiakkaan tarpeisiin tai ei paneudu. Mutta on selvää kumpi tapa edustaa aitoa asiakaslähtöisyyttä

21 4.2. Toteutuuko hakeutuva ja virtuaalinen asiakas- ja tietopalvelu? Siitä ei kuitenkaan ole vielä kovin pitkä aika kun kirjastojen tietopalvelu sijoitettiin juhlalliseen tiskiin kirjaston perälle. Tiski oli tietopalvelun ilmentymä ja sen päätepiste. Tietopalvelu ja asiakaspalvelu oli usein eroteltu kauas toisistaan. Nyt virallisia tietopalvelubunkkereita on purettu. Internetin hakukoneet, itsepalvelun lisääntyminen ja kirjaston palvelukulttuurin muutos ovat mullistaneet asiointiprosessin. Kirjastoissa yhden palvelupisteen mallit, joilla asiakas voi esittää kaikki kysymyksensä, yleistyvät. Valtaosalle kirjaston käyttäjistä ei ole olemassa erityistä tietopalvelua, sillä hän tarvitsee vain sopivaa palvelua eri tilanteissa, apua jolla vastataan sen hetkiseen tiedontarpeeseen. Usein tiedontarve on täsmentymätön eikä hänellä ole kielen päällä mitään valmista kysymystä. (Ihamäki & Juntumaa 2007). Asiakas ei yleensä tiedä mitä hän voi vaatia tai odottaa tiedonhakunsa tuloksena. Lovion ja Tiihosen mukaan tietopalvelun laatu on sitä kuinka nopeasti ja asiantuntevasti kirjaston asiakkaan kysymyksiin vastataan. Laadukkaalla neuvonnalla taas parannetaan asiakkaan valmiuksia käyttää kirjastoa ja sen tarjoamia tiedonhakupalveluita (Lovio & Tiihonen 2005, 73). Palvelupisteet tulee suunnitella siten että ensin mietitään mallit ja palvelut, ja vasta sen jälkeen konkreettiset rakenteet (kevyet tiski). Samalla kannattaa miettiä miksi palvelupistettä nimittää - tietopalvelu-kyltti voi olla palvelupyyntöjen karkottaja sillä asiakas saattaa ajatella että kysymys on niin vähäpätöinen, ettei siihen tarvita tietopalvelua. Tiskien muuttumisen lisäksi henkilökunta jalkautuu yhä luontevammin asiakkaiden keskuuteen, hyllyjen väliin. Asiakkaan on helpompi lähestyä hyllyjen välissä työskentelevää, kuin tiskin takana tietokoneen ruutua katsovaa henkilöä. Kirjasto 10:ssä Helsingissä on salivuorot, jonka aikana työntekijä liikkuu hyllyjen välissä ja muualla kirjastotilassa opastamassa asiakkaita. Tampereen kaupunginkirjastossa Metso-oppaat vastaanottavat ja opastavat kirjastoon tulevia asiakkaita. Pienemmissä kirjastoissa tähän tuskin on resursseja, mutta hyllyjen välissä kiertelevän henkilökunnan määrää voisi mahdollisuuksien mukaan lisätä. Hyllyjen täyttäminen asiakkaiden aikana, eikä ennen kirjaston aukeamista on tapa olla luontevasti asiakkaiden saatavilla. Laatu-hankkeen teemaryhmässä puhuttiin myös siitä, voisivatko kirjastot ottaa oppia lähikaupan työskentelytavoista. Pienessä kaupassa myyjä poistuu kassan takaa hyllyttämään heti kun asiakkaita ei ole näköpiirissä. Tulevaisuudessa kannettava tietoteknologia toivottavasti mahdollistaa nk. hakeutuvan tieto- ja asiakaspalvelun, jossa voidaan hakeutua asiakkaan luokse ja tehdä haut ja opastukset kannettavalta tablettitietokoneelta. Kirjasto jalkautuu yhä useammin myös kirjaston ulkopuolelle tapahtumiin (esim. fillarikirjastot, liikkuvat lainastot). Tämä tuo kirjastoille näkyvyyttä ja mahdollisesti myös uusia asiakkaita. Myös virtuaalinen tietopalvelu tulee luultavasti lisääntymään entisestään tulevaisuudessa. Virtuaalinen tietopalvelu on elektronisesti tuotettua tietopalvelua, usein reaaliaikaista, jossa asiakkaat ottavat tietopalveluammattilaisiin yhteyttä useimmiten tietokoneen välityksellä olematta fyysisesti paikalla kirjastossa. Kommunikointikanavia ovat mm. chatit ja muut pikaviestimet, videoneuvottelut sekä sähköposti. Teknologiset muutokset eivät ole vaikuttaneet ainoastaan tiedonvälityksen formaatteihin ja lähteisiin, vaan myös tapaan tuottaa tietopalvelua. (Nikara-Nummi 2011, 14) Paitsi liikkuvuudessa ja rakenteissa, muutoksia on tapahtunut myös mm. tietopalvelutehtävissä, tietopalvelua käyttävissä asiakasryhmissä, kirjastotyöntekijöiden ammatillisen osaamisen vaatimuksissa sekä niissä välineissä ja aineistoissa, joita tietopalvelutyössä hyödynnetään. Googlen ja muiden hakukoneiden myötä yksinkertaiset ja lyhyet kysymykset, joihin on helppo löytää vastaus, ovat vähentyneet kirjastoissa. Verkko on pitkälti korvannut kirjaston käsikirjaston kun vuosiluvut ja faktat saa kätevästi googlettamalla. Kun aikaisemmin kirjastosta haettiin matkaoppaita, reseptejä ja käsityökirjoja, nyt nämä ohjeet löytyvät kätevämmin ja tuoreempana verkosta. Käsikirjastoja onkin supistettu useimmissa kirjastoissa

22 Nykyisin tietopalveluammattilaisten tehtäväksi voidaankin ajatella vaativammat ja laajemmat tietopalvelukysymykset sekä asiakkaiden ohjaaminen kriittiseen tietolähteiden valintaan ja käyttämiseen. Asiakkaille tehdään tunnetuksi heidän mahdollisuutensa erilaisten vaihtoehtoisten tietolähteiden käyttöön. Tulevaisuudessa kirjastojen on tarjottava yhä erikoistuneempaa ja nopeammin saavutettavissa olevaa, kriittisesti valikoitua ja arvioitua tietoa. Lisäksi kirjastonhoitajalta vaaditaan yhä enemmän erilaisten tietolähteiden, laitteiden ja ohjelmien hallintaa (myös muut kuin kirjaston omat tietokannat, digitointi, skannaus, e-aineistojen lataus jne.) Saara Ihamäki ja Jouni Juntumaa (2007) ovat määritelleet suositelleet tieto- ja asiakaspalvelun kehittämiseksi muun muassa seuraavaa: Henkilökohtaisen palvelun luonteva, ennustettava ja näkyvä läsnäolo kirjastoissa; Henkilökohtaista apua on tarjolla kaikilla tasoilla. Henkilökunta erottuu asiakkaista ja on helposti saatavilla. Tila (fyysinen ja virtuaalinen) tukee tiedon hankintaa. Omatoimisesti asioidessaan asiakas joutuu usein tyhjään kohtaan. Kirjaston tulisi sijoittaa juuri siihen kohtaan jotain, mikä auttaa asiakasta eteenpäin. Asiakkaan omatoimista tiedon etsimistä tulisi tukea monessa eri kohdassa ja oikeassa muodossa tarjottavalla tiedolla ja tiedonhaun välineillä. Esimerkkiä voi ottaa vaikka Alkosta; hyllyissä on monipuolista ja selkeää informaatiota tuotteista. Opasteissa käytetään värejä, tekstiä, numeroita ja symboleja, jolloin pieneen tilaan mahtuu paljon tietoa. Henkilökunta on valpasta ja tarjoaa henkilökohtaista tietopalvelua hyllyjen välissä. Tietoa täydennetään verkkosivuilla Tarvitaan monenlaisia ja eri kohderyhmille profiloituja tietopalvelutuotteita jotka tekevät kirjaston tarjontaa ymmärrettäväksi ja alentavat kynnystä käyttää kirjaston palvelua. Niiden tulisi antaa hyvä syy kääntyä henkilökunnan puoleen, vaikka ei tämä mikään tärkeä asia ole, kunpahan kysäisen. Ne tuovat palvelun lähelle sillä hetkellä kun sitä tarvitaan, ilman että sitä tarvitsee lähteä erikseen etsimään. Ne tarjoavat samaakin tavaraa erilaisissa pakkauksissa monipuolisesti eri kohderyhmille. Ihmisten elämäntilanteisiin liittyvät tiedontarpeet voi olla tarpeen huomioida selkeämmin kuin nyt. Tietoa ja tietopalvelua voi tarjota aktiivisesti esimerkiksi pienten lasten vanhemmille, työttömille työnhakijoille, yrityksen perustajalle, asunnon rakentajalle, eläkkeelle siirtyvälle. (Kts. myös Jokitalo 2013, 14) 4.3. Kirjavinkki- ja suosituspyynnöt lisääntyvät Kirjastoammattilaisten asiakkaille tarjoamien suositteluiden ja vinkkien merkitys tulee todennäköisesti tulevaisuudessa edelleen kasvamaan. Tietopalveluammattilaiset voivat suositella joko kaunokirjallisuutta tai tietokirjallisuutta, joka parhaiten vastaa asiakkaiden toiveita. Erityisesti lasten- ja nuortenosastoilla lukusuosituksia kysellään päivittäin. Myös tietopalvelutiskillä on lisääntynyt kaunokirjallisuuden sisältöihin liittyvä tietopalvelu ja lukusuositusten antaminen. (Jokitalo 2013, 7) Koska vinkkien tarve todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa, kirjastojen kannattaa tehdä yhteistyötä suositusten tekemisessä. Jo nyt Kotka ja Kouvola tekevät yhteistyötä vinkkien kirjoittamisessa siten että puolet vuodesta kirjoittamisesta vastaa Kouvola, puolet vuodesta Kotka. Verkkokirjastoon laitettavat suosittelut voisivat olla myös valtakunnallisia

23 5. Tilat Tavoite kirjastotiloille: Tilat ovat viihtyisät, muunneltavat ja monikäyttöiset. Itsepalveluautomaattien myötä tila suunnitellaan siten että ihmisvirrat suuntautuvat automaateille ja tila opastaa itsenäistä käyttäjää. Tapahtumia järjestetään myös hyllyjen välissä, ei ainoastaan erillisissä tiloissa. Akustiikka ja valaistus vastaavat tarpeita. Kirjasto tarjoaa eri äänimaailmojen tiloja tiloja myös oleskelulle, viihtymiselle, työnteolle, ryhmätyölle ja hiljaisuudelle. Työskentelyyn on varattu riittävästi pöytiä, pistorasioita ja avoin langaton verkko. Ihmiset voivat tavata toisiaan kirjastossa ja kirjaston verkkopalveluissa. Eväiden syönti on mahdollista ainakin joissain pöydissä. Sivukirjastojen tilojen käyttöä yhdistyksille kirjastojen aukioloaikojen ulkopuolella tulisi selvittää. Varastointitilojen tarpeet tulisi tarkkaan arvioida ja alueelliset yhteistyömahdollisuudet kartoittaa. Sekä fyysisten että virtuaalisten tilojen tulee olla esteettömiä, uusiutuvia ja virikkeellisiä. OKM:n laatusuosituksissa on kaksi kirjastotiloja koskevaa suositusta, joista toinen koskee kirjastotilan suuruutta ja toinen sen saavutettavuutta (sijaintia) väestön kannalta. OKM:n suosituksen mukaan kirjastotilaa tulisi olla kunnassa 100 neliömetriä tuhatta asukasta kohden. Palvelut on tehty helposti saavutettaviksi. Suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle kaksi kilometriä, tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja kohtuullinen matkustusaika (alla puoli tuntia). Kirjastoautossa asioivilla on matkaa auton pysäkille alle kilometri. Kirjastopalveluita tarjotaan myös kotipalveluna ja muiden erityisjärjestelyiden avulla. (OKM 2010, 41) Koko- ja saavutettavuuskriteerien lisäksi on olennaista että kirjastotilat ovat monikäyttöiset. Perinteinen kirjasto on yleensä rakennettu kokoelmia varten. Kirjastotiloille on kuitenkin viime vuosina syntynyt uusia käyttötarpeita, ja sitä myöten myös vaatimuksia. Nykyisin ajatellaan, että tilasuunnittelussa asiakasnäkökulma on kokoelmanäkökulmaa keskeisempi. Kirjastot ovat muuttuneet kokoelmavarastoista kohtauspaikoiksi. (YKN 2011) Ne ovat yhteisöllisyyden rakentajia ja kaikille avoimia ei-kaupallisia kohtaamispaikkoja. Täydellisen hiljaisuuden vaatimus on jo väistynyt, mutta ideaalisti kirjaston tulisi tarjota myös hiljaisia tiloja niitä kaipaaville. Kirjastotilojen toimivuutta on myös arvioitava säännöllisesti. Tilojen parantamiselle on pitkän tähtäimen suunnitelma, sillä muutostyöt ovat usein kalliita

24 Paras kirjastotila on sellainen, josta voi tehdä monta erilaista kirjastoa: Kirjastotilat ovat muunneltavissa ja kalusteet helposti siirreltäviä (esim. matalat hyllyt pyörien päällä) ja myös valaistus muutettavissa (esim. hyllyvaloja yleisvalojen lisäksi) Kirjaston tiloja käytetään myös tapahtumien järjestämiseen ei vain erillisissä huoneissa ja auditorioissa vaan myös hyllyjen välissä Tilat ovat viihtyisät ja houkuttelevat. Kirjastossa on siellä täällä sohvia ja mukavia tuoleja. Kirjastossa voi lueskella, työskennellä, kokoontua. Kirjastossa on ergonomisia työpisteitä, riittävästi pistorasioita, tulostus-, skannaus- ja kopiointimahdollisuus. Tiloissa on avoin langaton verkko. Kouvolan pääkirjastossa toimii Urban office joka on maksutonta työskentely- ja kokoustilaa esim. opiskelijoiden ja etätyöläisten käyttöön Akustiikka ja valaistus ovat kohdallaan. Akustiikkaa voi parantaa akustiikkalevyillä. Eri äänimaailmojen tiloja: Oleskeluun, rupatteluun, työntekoon, lukemiseen, ryhmätöihin, hiljaisuuteen Lapsille ja nuorille on omat tilansa. Lapset ja nuoret ovat osallistuneet tilojen suunnitteluun Vanhusten (+75-vuotiaiden) määrä tulevaisuudessa kasvaa. Tämä pitäisi huomioida kirjastotiloissa siten että liikkuminen on tehty helpoksi ja istuimia ja muita levähdyspaikkoja on riittävästi ja eri puolilla kirjastoa Tiloja uusiokäytetään ja muunnellaan tarpeen mukaan esim. käsikirjastoa supistamalla tai siirtämällä toimintoja toisiin tiloihin. Kotiseutukokoelmat voivat olla vähäisessä käytössä, eteenkin jos ne ovat lukkojen takana ja avain pitää hakea tiskiltä. Esim. Elimäellä kotiseutukokoelma siirrettiin lehtisaliin ja sille tuli paljon uutta käyttöä. Lehtikaappien määrää voidaan usein pienentää (uusin numero tarjolle ja vanhemmat lainattavaksi). Kirjasto erottuu ympäristöstä ja sinne on viitoitus. Kirjaston sisällä opasteet ovat isoja ja selkeitä myös hyllyjen päädyissä. Opasteilla myös avataan aineistoja asiakkailla ja ne ovat ymmärrettäviä myös niille jotka eivät tunne luokittelujärjestelmää. Harkitaan sitä, voisiko lähikirjastojen tiloja käyttää (maksutta) esim. yhdistystoiminnassa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella. Näin jo toimitaan Lahdessa. Yhdistyksen yhteyshenkilö vastaa avaimesta, eikä kirjasto vahdi käyttöä, eli tämä ei vie henkilökuntaa. Esteettömyys on otettu huomioon noudattamalla OKM:n Esteetön kirjasto -raportin suosituksia. Niitä voidaan kehittää eteenpäin kehitetty yhteistyössä valittujen asiakasryhmien kanssa Kirjaston fyysinen saavutettavuus Aineiston ja palveluiden saavutettavuus Erityisaineistomuodot Esteettömät tietokoneet, mahdollisesti myös mukautetut laitteet Erityispalvelut vammaisille Palveluista tiedottaminen (esim. näkö- ja kuulovammaisille, lukihäiriöisille, kehitysvammaisille) Erityisvaatimukset kirjaston kotisivun suhteen Tilojen turvallisuus varmistetaan suunnitelmien ja harjoitusten avulla

25 Esimerkki: Tilat tehokäyttöön palveluita yhdistämällä: Kombikirjasto ja kunnalliset palvelupisteet Kuntaliitokset vaikuttavat monella tavoin myös kirjastotiloihin. Pienet kunnat liittyvät suurempiin kuntiin ja kunnan kirjastoista tulee lähikirjastoja. Kirjastoille voi tällöin jäädä huomattavasti suosituksia suuremmat tilat. Samaan aikaan muut kunnan palvelut heikkenevät. Vuonna 2009 Hauho, Kalvola, Lammi ja Renko ja Tuulos liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin. Niiden kirjastoista tuli Hämeenlinnan seudun lähikirjastoja. Hämeenlinnassa kuntaliitoksen myötä perustettuihin lähikirjastoihin on tehty kunnallisia palvelupisteitä, joilla on pyritty parantamaan liitoskuntien palveluita. Palvelupisteissä kaupunkilainen voi asioida kunnan palveluihin liittyvissä asioissa, hakea lomakkeita sekä saada tietoa palveluista ja päätöksenteosta. Esimerkiksi Rengossa kirjastossa on käytössä suuret tilat ja sinne tuotiin osa kunnantalon toimintoja. Muun muassa sosiaalityöntekijä ottaa vastaan kirjaston tiloissa. Näin varmistettiin myös sosiaalityöntekijän turvallisuus mahdollisissa hankalissa asiakastilanteissa, sillä tiloissa on aina myös muuta henkilökuntaa paikalla. Kalvolassa kirjaston tiloja muutettiin siten että sinne lisättiin hätäpoistumistie. Kaikista liittyneiden kuntien lähikirjastoista saa myös muita palveluita, esimerkiksi kaupungin lomakkeita (avustushakemukset, rakennusluvat, vuokra-asuntojen hakemuskaavakkeet) ja niissä on myös yritysasiamiehin ja maaseutuasiamiehen palvelut. Niissä myydään myös liikuntasalikortteja tai luovutetaan Hämeenlinnan Asuntojen vuokralaisille asuntojen avaimia. Lammin kirjaston yhteispalvelupisteessä on myös Kelan palvelupiste. Kunnan omasta palvelutuotannosta kirjasto ei peri korvauksia, mutta ulkopuoliset toimijat maksavat palvelusta sovitun korvauksen. Lisätietoja kirjastoissa sijaitsevista palvelupisteistä: hameenlinna.fi/asiointi/kaupungin-palvelupisteet/ Toinen esimerkki tilojen yhteiskäytöstä on Hämeenlinnan Hätilän kirjasto, joka aukaistiin syyskuussa 2013 Hämeenlinnan yhteiskoulun tiloissa. Tässä nk. kombikirjastossa yhdistyvät Tuomelan lähikirjaston sekä Hämeenlinnan yhteiskoulun ja Tuomelan alakoulun koulukirjastojen aineistot, palvelut ja asiakkaat. Keskeisiä asioita kirjaston suunnittelussa olivat toisaalta koulun ja kirjaston välinen yhteistyö ja toisaalta palveluiden takaaminen Tuomelan lähikirjaston asiakkaille. Koska kirjasto sijaitsee koulun yhteydessä, on luontevaa että koululaiset ovat olennainen osa kirjaston asiakaskuntaa ja toimintaa. Koululaiset pääsevät käyttämään kirjastoa sekä koulupäivän aikana että sen jälkeen. Vaikka Hätilän kirjasto sijaitsee koulun tiloissa, sinne voi kuka tahansa poiketa lueskelemaan lehtiä, lainaamaan kirjoja ja vaihtamaan kuulumisia. Lapsiperheille on tarjolla entistä enemmän luettavaa ja kuunneltavaa. Kirjaston aulatiloihin pääsee lukemaan lehtiä ja automaateilla lainaamaan aineistoa aamukahdeksasta lähtien. Kirjastosta löytyy monipuolinen kokoelma kirjallisuutta, musiikkia ja dvd-elokuvia sekä myös konsolipelejä. Kirjastosta voi lainata myös ipadeja ja kannettavia tietokoneita asiakkaiden käyttöön. Lisäksi yleisötilaisuudet ja ajantasainen valikoima tarjoavat toimintamahdollisuuksia alueen aikuisille ja ikääntyvälle väestölle. Irmeli Isokivijärvi, palvelupäällikkö, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tanskassa on kulttuuriministeriön ja Realdania yhdistyksen rahoittamana tulevaisuuden kirjaston malliohjelmaa. Siihen voi tutustua verkossa osoitteessa: Yksi trendeistä on ollut itsepalvelukirjastot ja tilojen suunnittelu uudesta näkökulmasta. Tanskan ensimmäinen itsepalvelukirjasto aloitti toimintansa kokeiluprojektina Silkenborgin kirjastossa vuonna (Baer 2013, 8)

26 6. Aukiolo ja laitteet Tavoite aukiololle: Kirjasto avoinna silloin kun ihmiset liikkuvat. Itsepalvelulla jatketaan aukioloaikoja. Kuntalaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä aukioloaikoihin. Asiakkaalla on mahdollista saada myös henkilökohtaista ammattimaista asiakas- ja tietopalvelua, vaikka itsepalvelu lisääntyykin. OKM:n laatusuosituksen mukaan kirjastoilla tulisi olla laajat ja oikea-aikaiset aukioloajat. Kirjaston käyttötilastoja tulee käyttää aukioloaikoja suunniteltaessa. Aukioloaikaa voidaan jatkaa itsepalvelulla. Ihanteellisissa tapauksissa kirjastot ovat avoinna arkisin, iltaisin ja palveluja voidaan käyttää myös viikonloppuisin. Usein pienemmissä kirjastoissa luovutaan lauantain aukiolosta, jos on pakko pienentää aukioloa. Aukioloaikojen tulisi olla sellaisia että asiakaskyselyissä vähintään 80 prosenttia vastaajista olisi niihin tyytyväisiä. (OKM 2010) Aukioloaikoja on Suomessa lisätty toisaalta itsepalvelulla ja toisaalta vapaaehtoisvoimin. Joillain alueilla itsepalvelukirjastolla taataan kirjastopalvelut alueelle, jossa muuten ei olisi lainkaan toimivaa kirjastoa (esim. Mietoisissa). Itsepalveluautomaateilla toisaalta paikataan pieneneviä kirjastoresursseja mutta ne myös voivat mahdollistaa kirjastojen pidennetyt aukioloajat. Ajatuksena on, että on parempi tarjota käyttäjille pääsy kirjaston tiloihin, vaikka sitten ilman henkilökuntaa tai rajoitetuilla palveluilla, kuin pitää kokoelmaa ja koneita lukkojen takana. Tilasuunnittelu tulisi miettiä siten että ihmisvirrat suuntautuvat automaateille ja muutenkin tila opastaa itsenäistä käyttäjää. Palvelua voidaan jatkaa hyvin pienellä miehityksellä huputtamalla koneet joita ei voi käyttää ja tekemällä selkeät opasteet asiakkaille. Aukioloaikaa voi jatkaa itsepalvelulla myös esimerkiksi pitämällä maakuntakirjastoa auki myös sunnuntaisin (kts. Hämeenlinnan esimerkki alla), tai aukaista ovet aikaisemmin aamulla, jolloin vielä hyllytetään. Kirjastoissa, missä itsepalveluautomaatteja on tarjolla, yhä kasvava osa asiakkaista käyttää automaatteja. Osa asiakkaista kuitenkin aina haluaa ja/tai tarvitsee henkilökohtaista palvelua. Kirjastoissa tulisikin olla tarjolla sekä automaatteja että henkilökohtaista asiakaspalvelua. On tärkeää varmistaa, ettei ammattihenkilökuntaa korvata harjoittelijoilla, työllistettävillä tms. Kirjaston palvelut tulee jatkossakin säilyttää korkeatasoisina ja ammattimaisina, vaikka automaatiolla korvattaisiinkin osa rutiinitöistä. Lainaus- ja palautusautomaattien lisäksi kirjastoissa tulee olla sisältöjen tarjoamiseen liittyvät laitteet kuten lukulaitteet ja muut lukemisen välineet sekä kansalaisten sähköisen asioinnin ja mediakasvatuksen kannalta tarpeelliset, toimivat ja ajanmukaiset laitteet. Tällä hetkellä peruslaitteet ovat työasemat, skannerit, kopiointi- ja tulostuspalvelut, mutta esimerkiksi myös tablettitietokoneet yleistyvät nopeasti. Laitteiden osalta on mahdoton laatia laatusuositusta, sillä teknologia muuttuu nopeasti ja laitetarpeet vaihtelevat kirjastoittain. Henkilökunnalla tulee olla valmiudet laitteiden käytön opastukseen. Kirjaston henkilökunnalla tulee olla käytössään riittävän hyvät ja ajanmukaiset tietokoneet (vrt. ehdotus hakeutuvasta asiakas- ja tietopalvelusta yllä)

27 Esimerkki: Hämeenlinnan Jukolan omatoimikirjasto ja pääkirjaston sunnuntaiaukiolokokeilu Kirjastotilojen ja aineistojen käyttöä pyritään lisäämään aukioloaikoja pidentämällä. Kulunvalvontalaitteiden ja lainaus- ja palautusautomaattien avulla kirjastojen aukioloaikoja voi jatkaa itsepalvelulla. Hämeenlinnan Jukolan lähikirjasto muutettiin huhtikuussa 2012 osittain omatoimikirjastoksi. Tämä tarkoitti sitä, että aukioloaikaa jatkettiin itsepalveluperiaatteella miehittämättömässä kirjastossa. Kyseessä oli Suomen pilottihanke, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna OKM ja Hämeenlinnan kaupunki rahoittivat hankkeen. Hankkeen tarkoituksena oli toteuttaa avoin, itsepalveluun perustuva lähikirjastokonsepti. Muutoksen myötä kirjaston aukioloaika on itsepalvelulla laajentunut lähes 40 tuntia viikossa. Henkilökuntaa on paikalla samaan tapaan kuin aikaisemminkin maanantaista keskiviikkoon kello ja torstaista perjantaihin 10-17, joten asiakas voi halutessaan saada myös tavallista asiakaspalvelua. Kirjasto toimii itsepalvelulla ja on miehittämätön aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Pidennetyn aukiolon aikana asiakas pääsee sisään kulkukortilla, joka toimii myös kirjastokorttina. He voivat lainata ja palauttaa aineistoa itsepalveluautomaateilla. Aineisto on suojattu hälytysjärjestelmällä ja tilaa valvotaan kameroilla ja turvapalveluilla. Vaikka osa asiakkaista aluksi vastusti itsepalvelukonseptia, ovat kokemukset reilun puolentoista vuoden käytön jälkeen olleet erittäin positiivisia. Ongelmia ei ole ollut. Kulun mahdollistavia kirjastokortteja on myönnetty noin 900 kappaletta ja aktiivikäyttäjiä on vajaa 600. Asiakkaissa on paljon lehtien lukijoita ja nettiasiakkaita. Itsepalvelulla pidennetty aukiolo ei ole paljonkaan nostanut lainauslukuja. Viikonloppuisin tehdään noin sata lainaa, mutta kävijöitä on viikonloppuisinkin ollut päivässä. Omatoimikirjaston käyttäjät ovat kaiken ikäisiä, mitään tiettyä suurta käyttäjäryhmää ei ole muodostunut. Yhdistykset voivat kokoontua kirjastossa käyttämällä omaa kulku- ja kirjastokorttia. Jukolan hyvien kokemusten innoittamana Hämeenlinnan kaupunginkirjasto kokeili kesällä 2013 lainauskerroksen sunnuntaiaukioloa itsepalvelulla. Lehtisali ja asiakastietokonealue ovat olleet sunnuntaisin auki kello jo vuosien ajan, mutta nyt myös lainauskerros avautui asiakkaiden käyttöön. Kaksikerroksista kirjastoa pidetään sunnuntaisin auki yhden virkailijan ja yhden avustavan henkilön voimin. Tietopalvelua ja varastointihakua ei tehdä sunnuntaisin, mutta asiakkaat voivat lainata ja palauttaa aineistoa käyttämällä viittä lainaa ja palauttavaa automaattia. Hämeenlinnassa suunnitellaan myös pieniin lähikirjastoihin pidennettyä itsepalveluaukioloa kevennetyllä kulunvalvonnalla ja yhdellä lainaavalla ja palauttavalla automaatilla. Hämeenlinnan kirjastojen kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että omatoimikirjastoa suunniteltaessa asiakkaiden mukaan ottaminen jo suunniteltuvaiheessa vähentää vastustusta. Myös henkilökunnan sitouttaminen on tärkeää, sillä itsepalvelu tuo mukanaan myös uusia työtehtäviä. Automaattien on oltava helppoja ja yksiselitteisiä ja asiakkaille on selvitettävä miksi itsepalvelulla jatkettuun aukioloaikaan siirrytään. Aineiston esillepanoon ja opastuksiin on panostettava erityisen paljon. Järjestelmä tulee olla looginen ja asiakkaan turvallisuus on otettava huomioon systeemiä suunniteltaessa, sillä valvomaton tila saattaa pelottaa asiakkaita. Palo- ja turvallisuussuunnitelman tulee olla kunnossa. Jos itsepalvelua suunnitellaan uusiin tiloihin, on etua siitä jos tilat ovat yksinkertaisia, selkeitä, helposti valvottavissa ja yhdessä kerroksessa. Itsepalvelu ei voi korvata henkilökohtaista palvelua kirjastossa, mutta se lisää aukioloaikaa. Lisäksi työaikaa säästyy muihin tehtäviin kun automaateilla pystytään hoitamaan rutiinitoimenpiteitä. Erityisen hyvä on, jos itsepalvelukirjaston yhteydessä on samassa talossa asiakkaiden saatavilla myös muita palveluja. Irmeli Isokivijärvi, palvelupäällikkö, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

28 7. Kokoelmapalvelut Tavoite kokoelmapalveluihin: Kirjasto tarjoaa monipuolisen ja tuoreen kokoelman, jossa on aineistoja eri formaateissa. Kaupunginkirjaston kokoelmia kehitetään kokonaisuutena ja aineisto liikkuu kirjastojen välillä tehokkaasti sinne missä sitä tarvitaan. Ilmaiset varaukset osaltaan takaavat alueellisen tasa-arvon toteutumista esimerkiksi pää- ja lähikirjastojen asiakkaiden välillä. Kokoelmat vastaavat eri asiakasryhmien tarpeisiin ja myös lapsille ja nuorille suunnattu kokoelma on houkutteleva ja laaja. Luettelointi ja sisällönkuvaus ovat sellaisia että ne helpottavat aineiston löydettävyyttä kirjaston tietokannasta. Kokoelmaa esitellään ja avataan asiakkaille eri tavoin sekä fyysisessä että verkkokirjastossa. Kirjojen esillepanossa pyritään kirjakauppamaiseen houkuttelevuuteen. E-aineistoja ja tietokantoja tehdään tunnetuksi ja formaattimuotojen kehitys otetaan huomioon kokoelmatyössä. Laadukas kokoelmapalvelu sisältää myös kokoelmaan perehtyneen henkilökunnan tarjoamat asiantuntijapalvelut. Kokoelmien sisällöt ovat verkkokirjaston välityksellä aina asiakkaiden selattavissa ja haettavissa. Päällekkäistä työtä vähennetään kehittämällä yhteistyötä kirjastojen välillä esimerkiksi verkkokirjaston vinkkien tekemisessä. Kokoelmapalvelut ovat kirjastotyön ydintä. Kokoelmiin on jo olemassa suhteellisen paljon mittareita ja ohjeistusta. Kyyti-kirjastot ovat tehneet hyvän kokoelmien hoitoa koskevan raportin Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläväksi (Bang 2011). Sen liitteenä oli itsenäinen raportti lasten ja nuorten aineistosta (Venemies 2011). Myös muissa kirjastoissa on viime vuosina julkaistu kokoelmien hoitoon liittyviä hyviä raportteja. Näistä yksi esimerkki on Lukki-kirjastojen kokoelmaprojektin tuloksia (Karhos 2012). Monet tässä luvussa olevista suosituksista pohjautuvat OKM:n suosituksiin sekä Kyyti- ja Lukki-kirjastojen raportteihin. Tässä luvussa kerrataan keskeisiä jo olemassa olevia suosituksia, minkä lisäksi kerrotaan uusista tuulista, kuten kirjastojen profiloinnista ja keskitetystä aineistohankinnasta. Lisäksi puhutaan mm. sellaisista kokoelmaan liittyvistä asioista kuin kokoelman käyttöasteesta ja iästä, poistoista ja varastoinnista, etäkokoelmanhoidon mahdollisuuksista, aineistojen kiertoluvuista, varausjonon seurannasta, aineistojen suhdeluvuista (esim. lasten- ja nuorten kirjojen osuus kokoelmasta), aineiston liikkumisesta kirjastojen välillä ja kirjastoyhteistyöstä sisällöntuotannossa. Näiden keskeisten asioiden lisäksi raportissa puhutaan lyhyesti myös käynnissä ja edessä olevista valtakunnallisista muutoksista. Kuten muutkin kirjaston palvelut, myös kokoelmapalvelut ovat murroksessa. Lainat ja määrärahat ovat laskussa ja kuntia on liitetty yhteen, minkä lisäksi kokoelmat ovat sähköisten aineistojen myötä suuressa muutoksessa. Lisäksi älypuhelimien ja tablettien yleistyminen edellyttää muutoksia myös kirjaston käyttöliittymissä. Tästä esimerkkinä on pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen Taskukirjasto, joka on kirjaston mobiilisovellus älypuhelimille. Valtakunnallisia ratkaisuja odotellaan ja niitä kokeillaan ja pilotoidaan lähinnä pääkaupunkiseudun kirjastoissa. HelMetin e-kirjaston Zinio-aikakauslehtipalvelu ja IndieFlix-elokuvapalvelun suosio on ollut yllättävän suurta. Kaikkien yleisten kirjastojen ekirjasto-käyttöliittymä on jo beta-vaiheessa, ja sen odotetaan pääsevän tuotantovaiheeseen jo vuoden 2014 syksyllä

29 7.1. OKM:n laatusuosituksia kokoelmapalveluille Monet OKM:n keräämistä tunnusluvuista liittyvät kokoelmiin. Tunnusluvut ovat tämän raportin liitteenä. OKM:n laatusuosituksissa (OKM 2010) on selkeitä kokoelmaa koskevia suosituksia koskien esim. hankintaa, poistoja ja kokoelman tuoreutta: Kirjaston kokoelmat mielletään osaksi seudullista kokoelmaa jonka kehittämiseen kaikki kirjastot osallistuvat hankkivina kumppaneina, ei vapaamatkustajina Hankintojen nidemäärä on mitoitettu kunnan kirjaston palveluverkkoon ja käyttäjäkuntaan sekä oletettuun kysyntään nähden sopivaksi. Suhteellisen hyvään uutuustarjontaan päästään hankkimalla kirjaa tuhatta asukasta kohden. Pieni kunta varmistaa hyvän tarjonnan tätä suuremmalla hankintamäärällä. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamista seurataan mm. varausten toimitusajoilla Ajankohtaisuuden takaamiseksi voidaan myös seurata tuoreen, alle viiden vuoden ikäisen aineiston osuutta avokokoelmassa, sekä aineiston kiertonopeutta. Kansainvälinen suositustaso tuoreen aineiston osuudeksi avokokoelmassa on 40 % Lapsille suunnattu kokoelma pidetään lapsia kiinnostavana, monipuolisena ja houkuttelevana hankkimalla riittävästi uutta aineistoa. Suositus on vähintään yksi lasten- ja nuortenkirja alle 15-vuotiasta kohden vuodessa Kansainvälisesti käytetty suositustaso poistoille on 8 % vuodessa Lehtikokoelman monipuolisuus ja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin vastaavuus turvataan riittävällä tilattujen vuosikertojen määrällä. Kokoelmaa täydennetään tarjoamalla pääsy lehtiportaaleihin. OKM:n mukaan peruskokoelman muodostaa vähintään 50 tilattua vuosikertaa. Suuremmissa kirjastoissa moninaisiin tarpeisiin vastataan suhteuttamalla vuosikertojen määrä asukasmäärään (vuosikertoja kpl tuhatta asukasta kohden) Musiikki-, elokuva-, nuotti-, yms. aineistojen pieniä kokoelmia uhkaavaa sisällöllistä pirstoutumista estetään ja kokoelmien eheyttä ja erikostumista edistetään kokoelmapolitiikan linjauksilla ja valinnoilla Kokoelmien kehittämistyössä käytetään henkilöstön ja asiakkaiden erikoisasiantuntemusta

30 7.2. Kiertoluvut, varausjonon seuranta ja kokoelman käyttöaste Kirjaston aineistot ovat asiakkaita varten ja siksi kirjastojen kokoelma tulisi saada tehokkaaseen käyttöön. Kokoelman käyttöä voi lainausmäärien ja käyntien lisäksi tarkastella monella tavoin, esimerkiksi: Kokoelmien ikärakenteella Hankintojen ja poistojen suhteella Lainassaoloprosentilla Aineistojen kiertoluvilla Varausjonon seurannalla Lainaamattoman aineiston määrällä tietyn ajanjakson aikana suhteessa kokoelmaan Kokoelman käyttöaste voidaan laskea Origosta saatavien tietojen perusteella. Kokoelman käyttöasteeseen ei ole olemassa suosituksia. Vaikka käyttöasteelle ei ole olemassa suosituksia, voisi karkea ideaali olla se että kolmasosa aineistosta olisi lainassa ja kaksi kolmannesta hyllyssä. Kirjaston kokoelmien käyttöaste tulisi saada korkeaksi, sillä aineistot ovat olemassa asiakkaita varten. Toisaalta asia ei ole täysin suoraviivainen sillä sekä liian tyhjät että toisaalta myös liian täydet hyllyt josta on vaikea löytää aineistoa karkottavat asiakkaita, samoin aineiston korkea ikä. Tyhjät hyllyt on harvinainen ongelma, sillä pahimmissa tapauksissa suurin osa aineistosta on hyllyssä. Kierrolla tarkoitetaan aineiston lainamäärää/kokoelma vuodessa. Kiertoluku kertoo aineiston käytöstä ja kysynnästä (lainaus/kokoelma). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä kuinka monta kertaa aineisto on keskimäärin lainassa. Jos laina-aika on neljä viikkoa ja aineiston kierto on kolme, tämä tarkoittaa sitä että keskimäärin niteet ovat olleet kolme kuukautta lainassa ja yhdeksän kuukautta hyllyssä. (Karhos 2012) Lyhyemmällä laina-ajalla kiertoluku voi tietysti olla huomattavasti korkeampikin. Matala kiertoluku kertoo yleensä siitä, että kokoelmassa on todennäköisesti aineistoa, joka ei kiinnosta asiakkaita. Toisaalta hyvin korkea kiertoluku taas voi kertoa siitä että asiakkaille ei ole riittävästi tarjolla sitä aineistoa mistä olisi kysyntää. Maakuntakirjastot voisivat määrittää kiertolukutavoitteet kirjastojen aineistoille, sillä aineistot kiertävät hyvin eri tavoin. Suosituissa lasten kuvakirjoissa kiertoluku voi olla hyvin korkea ja aikuisten tieto-kirjoissa matala. Lasten aineistot kiertävät aikuisten aineistoja nopeammin, mutta kirjastojen kesken voi olla eri aineistoissa suuria eroja. Kyyti-kirjastot ovat suositelleet avokokoelman aineiston kiertoluvuksi kolme. Valtakunnallinen, kaikkien kirjastojen aineiston kiertoluku oli 2,44 vuonna (tilastot.kirjastot.fi) Hämeenlinnan, Lahden ja Kouvolan kirjastoissa on käytössä Origo- kirjastojärjestelmä, josta ei suoraan saa tietoja siitä mitkä ovat varatuimmat ja lainatuimmat kirjat tai mikä on aineiston kierto. Kiertoluvut lasketaan vuositilastoista ja se voi viedä useammankin työpäivän. Lainatuimpien ja vähiten lainattujen listan saa vain tiedonhaun kautta, määrittelemällä mistä aineistosta lista halutaan (esim. aikuistenosaston kirjat, joissa luokka 84.2). Ideaali olisi sellainen järjestelmä josta saisi helposti esim. aamuraportin jossa olisi tiedot mitä edellisenä päivänä on lainattu ja mitä kysyttyä aineistoa mahdollisesti puuttuu hyllystä

31 Kiertolukuun voi kokoelmapolitiikassa vaikuttaa ainakin seuraavilla asioilla (kts. esim. Karhos 2012, 16): Pitämällä kokoelma tuoreena ja kiinnostavana eli poistamalla vanhaa ja hankkimalla uutta. Aineiston ikä on keskeisessä asemassa, sillä yleensä uuden aineiston kierto on selvästi nopeampaa kuin vanhan Pienentämällä kokoelmaa Esillepanossa kirjakauppamaisuus on valttia eli aineisto houkuttelevasti esiin ja helposti löydettäväksi. Telineet ja hyllynpäädyt käyttöön; uutuuskirjat esille; kannet näkyviin; hyllyihin riittävästi väljyyttä; palautetuille kirjoille riittävän suuri hylly jonka annetaan olla täynnä, sillä siitä monet hakevat lukemisensa; erilaiset teemanäyttelyt ja nostot lisäävät kiinnostusta; vinkkaus Hankkimalla kysyttyä aineistoa Lyhentämällä laina-aikoja (esim. uutuusaineiston pikalainat) Helpottamalla uusimista Nopeuttamalla kuljetusta Lyhentämällä varatun aineiston aikaa varaushyllyssä Pidentämällä aukioloa ja muuta aineiston saatavuutta Markkinointi Erilaisilla tapahtumilla voidaan lisätä kiinnostusta kirjaston aineistoihin 7.3. Poistot ja varastointi: Nollalista, etäkokoelmanhoito ja muut poistotyön apuvälineet Kokoelman ikä vaikuttaa lainausmääriin. Poistamalla aineistoa kokoelman käyttö lisääntyy. Vanhentuneen aineiston runsas poistaminen saa kirjaston näyttäytymään asiakkaalle houkuttelevampana, jolloin kävijämäärä ja aineiston kiertoluvut todennäköisesti lisääntyvät. Usein on poistettava kalliita ja hyväkuntoisiakin teoksia, mikäli ne eivät liiku, sillä näin saadaan muu aineisto paremmin näkyviin. Tämä on hyvin kirjastojen tiedossa, mutta varsinkin pienimmissä kirjastoissa poistamista saatetaan pitää vaikeana ja siihen liittyy pelkoja virheen tekemisestä. (Bang 2011, 22). Kahdeksan prosentin poistotavoite saattaa tuntua vaativalta. Kirjastoissa, joissa vanhaa aineistoa on keskimääräistä enemmän, myös poistojen määrän tulee olla tätä suurempi. Kirjastoissa saattaa olla epävarmuutta siitä mitä poistaa jotta tavoitteeseen päästään. Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläväksi -raportissa on listattu yleisperiaatteita ja ohjeita poistojen tekemiselle. (Bang 2011, 22-26). Poistoperusteita ovat vähäinen käyttö, sisällön vanheneminen, teoksen huono kunto, teoksen katoaminen, tilanahtaus sekä se että teoksen sisältä on saatavilla sähköisessä muodossa verkossa. Aineistoa ei kannata poistaa, mikäli sitä lainataan paljon kausiluonteisesti, jos se on klassikko, tai jos sillä on kotiseutukokoelmallista merkitystä. Karsinnan tulisi olla järjestelmällistä jokainen kirjaluokka tulisi arvioida säännöllisesti. Kullekin kirjaluokalle nimetty vastuuhenkilö tarkkailee myös kirjaluokan kiertolukua sekä alle viiden vuoden ikäisen aineistojen osuutta. Järjestelmällisyyden lisäämiseksi poistojen ajankohdat voidaan kirjata excel-taulukkoon luokittain. Kouvolan pääkirjastossa tehdään systemaattista vuosihuoltoa: Tavoitteena on, että jokainen tietokirjallisuuden hyllyluokka perusteelliseen käsittelyyn vähintään kerran kolmessa vuodessa. Vähäiseen käyttöön perustuvassa karsinnassa auttaa luokittainen lainaustilasto eli nk. nollalista, jonka voi tulostaa Origosta. Nollalistaa käytetään useimmissa kirjastoissa poistojen tukena. Se on lista vähiten lainatuista nimekkeistä edellisten kahden - kolmen vuoden ajalta. Hakutuloksesta on rajattu pois uutuudet. Ohjeet lainaustietojen tulostamiseen löytyvät esim. Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläväksi -raportista. (Bang 2011, 23)

32 Kirjastojen poistotyötä voidaan myös helpottaa ja tehostaa kehittämällä etäkokoelmanhoitoa. Hämeenlinnan pääkirjastossa on siirrytty tekemään osa poistoista kirjastojärjestelmän avulla. Esim. vanhentuneiden kurssikirjojen poistotyö aloitetaan tekemällä tiedonhaku aineiston iän mukaan, ja hyllyistä poistettavat niteet siirretään järjestelmässä Poistetaan -tilaan. Tiedonhakulistausten mukaan harjoittelijat tai muut tilapäiset työntekijät poistavat nämä vanhentuneet niteet myöhemmin hyllystä. Lisäksi samalla kun vanhentunut nide poistetaan pääkirjastossa, voidaan tarkistaa onko sitä lähikirjastoissa. Jos on, siihen kohdistetaan Poistetaan -kortilla varaus, jolloin lähikirjasto tietää poistaa niteen ilman pääkirjastoon lähettämistä. Hämeenlinnassa kehitellään myös karkeaa poistotyön rautalankamallia, joka perustuu luokitusjärjestelmän luokkien merkitykseen ja painoarvoon kirjaston kokoelmassa. Kouvolassa on myös käytössä poistokortti pääkirjastossa. Hankintaa tehtäessä katsotaan onko samasta kirjasta olemassa vanhempi painos, tai saman aihepiirin kirjoja, jos kyse on harvinaisemmasta teemasta. Mikäli poistot tarpeen, niistä tehdään merkintä poistokortille. Kun uusi aineisto on saapunut, virkailijat poistavat vanhan aineiston poistokortin tietojen avulla Varastointi Varastoinnissa tulisi pyrkiä siihen että varastot olisivat puoliaktiivista kokoelmaa, ei pelkkää aineiston säilytystä. Varastointi on kallista. Tampereen kaupunginkirjastossa tehdyn selvityksen mukaan kulut yhtä luetteloitua pääkirjaston varastokappaletta kohden vuodessa ovat 0,55 euroa. Luku saatiin jakamalla pääkirjastojen varastokustannusten summa kaikkien pääkirjastojen varastossa olevien luetteloitujen aineistokappaleiden määrällä. (Huttunen 2010, 58, sit. Bang 2011, 7) Varastoaineiston karsiminen ei kuitenkaan automaattisesti karsi varastokustannuksista syntyviä kuluja. Säästöjä syntyy vasta kun varastotiloja vähennetään tai niitä voidaan tilan vapautumisen ansiosta hyödyntää muussa käytössä. Varastoinnista syntyy kustannuksia myös sen vaatiman työajan vuoksi. (Bang 2011, 7) Kyyti-kokoelmat eläväksi-raportissa on määritelty perustelut aineiston varastoinnille: Aineistoa lainataan paljon. Se säilytetään, vaikka se olisi huonokuntoinen, esim. loppuunmyyty kirja tai kysytty kurssikirja Kysytyn kirjan tuplakappale Kausiluonteinen kysyntä Merkittävä teos, alansa klassikko Paikallisesti merkittävä Kaupunginkirjaston tulisi päästä eroon turhasta päällekkäisestä säilyttämisestä ja määritellä yhteiset varastointiperiaatteet. Monilla paikkakunnilla onkin tehty periaatepäätös, jonka mukaan lähikirjastot eivät varastoi. Alueellista yhteistyötä on kehitetty Kouvolassa siten että esim. Pyhtäällä varastoidaan ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta ja Kouvolassa suomenkielistä

33 Esimerkki: Kouvolan kaupunginkirjaston lehtisäilytyksen ja varastoinnin järkeistäminen Kouvolan kaupunginkirjaston lehtisäilytyksen ja varastoinnin järkeistäminen aloitettiin syksyllä Se oli osa Kyyti-kokoelmat eläviksi -hanketta. Työryhmä, jossa oli mukana aineisto-osaston osastonjohtaja, päähankkeen projektityöntekijä, pääkirjaston lehtisalin vastuuhenkilö ja pääkirjaston lehdistä silloin vastannut informaatikko aloitti lehtikokoelman läpikäynnin. Sanomalehtien säilyttämiseen ei puututtu, koska se ei ole ongelma. Samoin kotiseutukokoelman lehtiä ei käsitelty, koska ne ovat ikuisesti säilytettäviä. Kouvolan kaupunginkirjasto on toiminut maakuntakirjastona 1971 alkaen. Lehtivarasto on suoraa perua tältä kaiken säilyttämisen aikakaudelta ja sitä edeltäviltä vuosikymmeniltä. Pääkirjaston varastossa oli vuonna 2010 yli 300 metriä varastoituja lehtiä; sidottuja vuosikertoja, lehtikoteloita, irto/hajanumeroita. Lisäksi varsinaisen lehtisalin lähivarastossa on säilytetty viittä viimeisintä vuotta. Kuluva vuosi on lehtisalin kaapeissa. Kuntaliitos yhdisti kuuden kunnan lehtivarastot ja lehtikäytännöt. Tämä selkeästi lisäsi järkeistämisen tarvetta. Lähtökohtana olivat vanhat Kouvolan säilytysajat, jotka heti todettiin liian moniportaisiksi ja liian pitkiksi. Uusiksi säilytysajoiksi päätettiin kuluva vuosi + 1 vuosi, 5 vuotta, 10 vuotta tai ikuisesti. Todettiin, että kaikki kirjastossa säilytettävä aineisto on todennäköisesti Varastokirjastossa, mutta maakuntakirjastona meillä on kuitenkin velvollisuuksia jonkintasoiseen varastointiin kotiseutukokoelman lisäksi. Päätettiin että kaikki lehdet ovat luokassa 05.1 eikä luokiteta aiheen mukaan. Kirjastossa mietittiin mikä on säilyttämisen arvoista. Siellä haluttiin säilyttää lehtiä jotka antavat hyvän kuvan oman ilmestymisajankohtansa maailmasta. Tästä esimerkkejä ovat Suomen kuvalehti ja Kotiliesi. Jotkut lehdet ovat klassikkoja kuten Tekniikan maailma, Avotakka ja Aku Ankka. Lisäksi säilytetään Suomen historiaan, sukututkimukseen, joihinkin harrastusalueisiin liittyvä hyviä lehtiä (käsityöt, antiikki). Osa kirjastoammatillisista ja kirjallisuuslehdistä säilytetään aina. Kouvolassa on tehty periaatepäätös yhdestä varastointipaikasta kirjoille ja lehdille, mutta tämän ja uusien säilytysaikojen läpivienti myös sivukirjastoissa on tulevien vuosien asia. Lehtien rekisteröinti tietokantaan on tehty viimeisten vuosikymmenten ajan monella tavalla. Historiallisia kerrostumia saattaa olla yhden nimekkeen kohdalla useita. Tällä hetkellä kaikki kirjastot käyttävät Origon kausijulkaisuhallintaa. Ennen kuntaliitosta sitä käytti vain osa kirjastoista. Rekisteröintejä on tehty vuosikertakohtaisesti, numerokohtaisesti ja jopa nidenumerokohtaisesti. Osa lehdistä on aina tarroitettu, joitakin ei koskaan. Koko Kyyti-alueella on käytössä Origo-kirjastojärjestelmä. Origo käyttää formaattina FinMarcia. Uusi kirjastojärjestelmä on budjetoitu tällä hetkellä vuodelle Siinä vaiheessa on vastassa formaattimuutos Marc21:een. Ennen konversioita pitäisi tietokanta siivota niin hyvin kuin ikinä mahdollista. Osa siivouksesta hoituu massiivisella poistamisella ja jatkuvalla luettelointitietojen korjaamisella kaiken kokoelmatyön ohessa. Kouvolan olemassa oleva lehtikokoelma käytiin läpi A:sta Ö:hön apuna painetut lehtiluettelot, Origo ja hyllyjen välissä kävely. Kirjastossa tehtiin iso Excel-taulukko johon jokainen lehtinimeke kirjattiin: mitä on hyllyssä, mitä on Origossa, mitä ylimääräistä löytyy, mitä Origossa olevaa puuttuu. Mitä huomioitavaa (esim. nimenmuutosketjut, luettelointia korjattava tms.). Määriteltiin kunkin lehden säilytystarve. Poistettavien kohdalla tarkastettiin Varastokirjaston tilanne, onko siellä puutoksia. Viimeinen sarake on kuittaussarake: kuka hoiti ja mitä teki. Mitä tuli esiin? Suuri osa työstä on pelkkää poistamista kun on saatu säilytysajat päätettyä. Säilytettävistä lehdistä tarkastetaan todellisen tilanteen ja tietokannan vastaavuus. Korjataan vanhoja rekisteröintitapoja ja siivotaan luettelointeja. Korjataan materiaalitunnuksia (sidottu lehtivuosikerta on kirja, irtonumerot ovat lehtiä). Varastossa on seisonut paljon lehtiä jotka eivät enää ilmesty, niitä ei ole koskaan rekisteröity, ovat saaneet olla aivan rauhassa. Osa lehdistä jouduttiin tarroittamaan uudelleen jos rekisteröinnit olivat täysin pielessä

34 Tämä on valtava työkokonaisuus johon ei ole erikseen työvoimaa. Työtä ovat tehneet aineisto-osaston kirjastonhoitaja ja kirjastovirkailija oman työn ohessa eli yleensä kevätkaudella kun on rauhallisempaa. Lehtisalin hoitaja tekee tätä koko ajan oman työnsä ohessa. Työ on edelleen kesken, mutta etenee. Pääasiat: 1. Tietokanta ja kokoelma vastaavat toisiaan 2. Kokoelma saadaan karsittua järkeväksi 3. Asiakas pystyy etsimään haluamaansa verkon kautta Terttu Eloranta, osastonjohtaja Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kuopion Varastokirjasto toimii Suomen kirjastojen keskusvarastona. Se siis palvelee kirjastoja, eikä suoraan henkilöasiakkaita. Varastokirjaston toiminnan tarkoituksena on vähentää kirjastojen tilantarvetta ottamalla vastaan kirjastoista poistettua aineistoa. Keskitetyllä varastoinnilla taataan, että hankittu aineisto säilyy asiakkaiden käytettävissä. Samalla varastointi on voitu toteuttaa kustannustehokkaasti. Varastokirjaston palvelut kirjastoille ovat ilmaisia, palautettavan aineiston postimaksuja lukuun ottamatta. Kirjastot voivat tarkistaa aineiston saatavuuden Vaari-tietokannasta. Vaari-tietokanta on ensisijaisesti kaukopalvelulle tarkoitettu paikannustietokanta. Alkuperäisluettelointi tapahtuu minimitasolla, jolloin tietueet eivät sisällä luokitusta, asiasanoitusta ja sarjamerkintöjä. Vaikka kirjastot olisivat tehneet hyvät sisällönkuvailut aineistoon, niitä ei hyödynnetä Vaari-tietokannassa, jossa käytetään vain minimitietoja. Tiedontuottajien lisääntyminen yhteisluettelo Melindaan on nostanut kopioinnin osuutta, joten merkittävä osa uusista tietueista sisältää myös sisällön kuvailutietoja Kirjastojen profilointi ja aineiston liikkumisen ketteryys Kirjastot ovat tehneet seudullista yhteistyötä jo pitkään. OKM:n suosituksen mukaan kirjaston kokoelma tulee mieltää osaksi seudullista kokoelmaa. Kokoelmia tarkastellaan siis yhtenä kokonaisuutena. Tästä syystä aineiston liikkumisen nopeus ja helppous kirjastojen välillä on tärkeää. Varausten maksuttomuus lisää asiakkaiden tasa-arvoisuutta, sillä ei ole väliä minkä kirjaston kokoelmaan haluttu teos kuuluu, jos se saadaan nopeasti ja asiakkaalle maksuttomasti toimitettua siihen toimipisteeseen missä sitä tarvitaan. Alla oleva esimerkki Hämeenlinnasta kertoo siitä miten lähikirjastoja voidaan profiloida. Esimerkki: Profiloitu ja keskitetty aineistovalinta Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja BTJ toteuttivat keväällä 2013 pilottihankkeen, jossa lähikirjastojen uutuuskirjallisuuden valinta tehtiin keskitetysti BTJ:n kautta, kirjastojen profiilin perusteella. Kokeiluna BTJ:lle keskitettiin myös pääkirjaston ruotsinkielisen uutuuskirjallisuuden ja konsolipelien hankinta vuonna BTJ:llä oli aikaisempaa kokemusta profiloidusta ja keskitetystä aineistovalinnasta, sillä Ruotsissa kirjastot ovat voineet hankkia BTJ:n räätälöimiä aineistopaketteja vuodesta Esimerkiksi Tukholman kaupunginkirjasto hankkii uutuusaineistoa keskitetysti BTJ:n kautta

35 Hämeenlinnassa uusien aineistonvalintatapojen etsimisen taustalla oli vuonna 2009 tapahtunut kuntaliitos, jossa viisi pientä lähikuntaa liittyi Hämeenlinnan kaupunkiin. Hämeenlinna siirtyi palvelutuotannossa tilaaja-tuottaja-malliin, mikä edellytti kirjastolaitokselta palvelutarjonnan uudistamista ja kokoelmatyön sopeuttamista tuleviin muutoksiin. Muutosprosessissa nousi esiin monia haastavia kysymyksiä. Miten mittaamme ja valvomme kokoelmien laatua? Miten vähenevillä henkilöstöresursseilla voimme hoitaa vaativan valintatyön? Miten kehitämme kokoelmia tasapuolisesti? Miten pienenevillä määrärahoilla pystymme hankkimaan laadukkaan kokoelman? Miten saamme kokoelmat tehokkaaseen kiertoon? Miten luomme yhtenäisen ja tasapuolisen kokoelmapolitiikan? Päädyimme keskitettyyn aineistonvalintaan, jonka tavoitteena on hallita kirjaston kokoelmaa yhtenäisenä kokonaisuutena eikä pääkirjaston ja lähikirjastojen muodostamina erillisinä kokoelmina. Lähikirjastojen profiloinnilla olemme halunneet varmistaa tärkeimmän ja kysytyimmän aineiston hankinnan jokaiseen kirjastoon koosta riippumatta. Näin uskalsimme räätälöidä kullekin kirjastolle selkeästi oman kokoelman asiakkaiden tarpeiden mukaan, koska maksuttomilla varauksilla ja toimivalla seutukuljetuksella pystymme varmistamaan aineiston nopean liikuttelun ja saatavuuden. Lähikirjastojen kokoelmatyön painopistettä olemme pystyneet samalla siirtämään valinnasta poistotyöhön. Kirjastomme pääsee BTJ-mallissa myös lähemmäksi kaupan ja kustantajien maailmaa, jolloin kirjasto parhaimmillaan voi aktiivisesti vaikuttaa uutuusaineiston tarjontaan. Pilottihanke aloitettiin lähikirjastojen profiloinnilla. Se tapahtui analysoimalla kirjastojen lainausmäärä, kokoelma, määrärahojen suuruus ja niiden käyttö kahden aikaisemman vuoden aikana, asiakaskunta ja toimintaympäristö (esim. maaseutumainen kaupunkimainen alue, koulujen ja päiväkotien läheisyys). Myös lähikirjaston sijainti suhteessa pääkirjastoon vaikutti profiiliin. Kokoelman historia (esim. onko kirjastossa ollut musiikkiosastoa) sekä aineistojen väliset suhteet analysoitiin - esimerkiksi mikä on aikuisten ja lasten aineistojen osuus kokoelmasta, kauno- ja tietokirjallisuuden suhde sekä kirjojen, av-aineiston ja lehtien suhteelliset osuudet. Suhteellisen työlään analyysivaiheen tuloksena kirjastot voitiin jaotella neljään kokoluokkaan eli S, M, L ja XL kirjastoihin. Hankinnan painopiste siirrettiin kirjallisuuteen ja lehtien hankintaa vähennettiin. Samalla pyrittiin oikaisemaan kokoelmissa olevia aukkoja ja tarkentamaan kokoelmalinjauksia (esim. pienentämään dvd- tai lehtihankintaa tai suurentamaan lastenkirjallisuuden osuutta kokoelmasta jossain lähikirjastossa). Lähikirjastojen profiloinnin jälkeen BTJ teki profiilien ja määrärahojen mukaiset alustavat valinnat, jotka pääkirjaston informaatikot tarkistivat ennen hankintaa. Heillä oli mahdollisuus poistaa tilauksia ja lisätä uusia tarpeen mukaan. Lähikirjastoille jäi enemmän aikaa tehdä poistotyötä. Pilotti päättyi vuoden 2013 lopussa mutta kokemukset olivat niin hyviä, että Hämeenlinnan kaupunginkirjasto siirtyi käyttämään lähikirjastojen uutuuskirjallisuuden hankinnassa BTJ:n valikoimapalvelua vuoden 2014 alusta alkaen. Varpu Vallbacka, johtava informaatikko, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

36 7.6. Aineistot murroksessa: Sähköiset aineistot ja musiikkikokoelma ekirjasto Tämän raportin kirjoittamisvaiheessa oltiin sähköisten aineistojen osalta vielä murrosvaiheessa. Kirjastot odottavat valtakunnallisia ratkaisuja. Yksi niistä on yleisten kirjastojen yhteinen ekirjasto käyttöliittymä, joka on nyt nähtävillä beta-versiona osoitteessa ekirjasto.kirjastot.fi. ekirjasto on sivusto yleisten kirjastojen e-aineistoihin. Sen kehittämisen tarkoituksena on helpottaa yleisten kirjastojen asiakkaiden e-aineistojen käyttöä siten että kaikki aineistot olisivat saatavissa helposti yhdestä paikasta, myös mobiililaitteilla. Sivustolta aineistoa voit etsiä aihepiireittäin, asiasanoilla tai vapaasanahaulla. Osa ekirjaston aineistosta on vapaata verkkoaineistoa ja osa sellaista, että lukemiseen tarvitaan kirjastokortti ja siihen liittyvä PIN-koodi. ekirjaston aineistot aukeavat pöytäkoneen lisäksi myös älypuhelimella ja tablettitietokoneella. Poikkeuksen tekevät Windows-puhelimet ja tabletit sekä Linux-käyttöjärjestelmän koneet, jotka avaavat vain osan aineistoista. Mobiililaitteita varten asiakas saattaa tarvita erillisen lukuohjelman asentamisen. On kuitenkin huomattava, että myös nyt beta-versiona olevassa ekirjastossa asiakas voi käyttää vain niitä aineistoja, jotka hänen kirjastonsa on hankkinut tai joihin kaikilla on vapaa pääsy. Toisin sanoen jokainen kirjasto tai kirjastokimppa kuitenkin edelleen itse hankkii ja maksaa myös asiakkaille tarjottavan e-aineiston. Yhteinen e-aineistojen hankinta konsortion kautta Valtakunnallisen Yleisten kirjastojen konsortio -hankkeen (kts. tavoitteena on vapaaehtoinen Suomen yleisten kirjastojen yhteenliittymä jonka yhteistyösopimuksella voidaan lisätä yleisten kirjastojen yhteistyötä mm. e-aineistojen hankinnassa ja käyttöönotossa. Sopimus solmitaan Helsingin kaupungin ja liittyvän kunnan välillä. Tarkoituksena on saada kaikki kunnat kirjastoineen mukaan vaiheittain. Yhteistyön alkuvaiheessa keskitytään yleisille kirjastoille ajankohtaisiin e-aineistoihin ja niiden yhteishankintaan. Myöhemmin voi tulla muita luettelointitietojen ym. yhteishankintojen muotoja. Konsortion on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2014 aikana. Uusi Ellibs-käyttöliittymä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin hanke jatkuu edelleen keskittyen e-aineistoihin ja koulutukseen. Hankkeen yhtenä päätavoitteena on kehittää e-aineistojen jakelu yleisille kirjastoille. Jakelu kattaa koko ketjun julkaisijalta loppukäyttäjälle eli kirjaston asiakkaalle. Vuoden 2013 lopussa päättyneessä Next Median Sähkökirjoja yleisiin kirjastoihin hankkeessa arvioitiin erilaisia lisensointimalleja ja teknologioita sähkökirjojen ja niihin liittyvien palveluiden saamiseksi yleisiin kirjastoihin. Hankkeessa kehitettiin Helmet-kirjastoissa koekäyttöä varten uusi lainauspalvelu, ebib-palvelu. Vuoden 2014 alussa avattiin Helmet-kirjastoissa uusi Ellibs e-kirjasto, joka sisältää yli 2000 e-kirjaa. Tämä uusi Ellibs korvasi ebib-palvelun ja vanhan Ellibsin. Ellibs otetaan seuraavaksi käyttöön myös Turun alueen Vaski-kirjastoissa, minkä jälkeen e-kirjasto laajenee myös muualle HelMetin ulkopuoliselle alueelle. Palvelun laajenemisen aikataulu tarkentuu myöhemmin. Uuteen Ellibsiin tulee lisää kotimaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Kirjoja voi myös varata. Nyt mahdollista myös selaimessa lukeminen, ei pelkästään ladattuna. Musiikkikokoelmat muutoksessa Myös kirjastojen musiikkikokoelmatyö on muutoksessa. Vaikka musiikkia lainataan yleisissä kirjastoissa edelleen merkittäviä määriä, oli musiikkitallenteiden lainaus vuonna 2012 laskenut 43 prosenttia vuodesta (Pakarinen, 2012) Vähentyneeseen lainaukseen ovat vaikuttaneet musiikin uudet verkkojakelumuodot. Vielä kymmenen vuotta sitten levy ostettiin albumi- tai kappalemuodossa, mutta nyt saa samaan hintaan kuukauden käyttöoikeuden miljoonien kappaleiden katalogeihin. Monet kaupalliset palvelut (esim. spotify, itunes ) ovat enemmän kuin lataus- tai kuuntelupalveluita, ne ovat palvelukokonaisuuksia johon liittyy yhteisöllisyys, mobiilisovellukset, uuden musiikin löytämiseen keskittyvät palvelut jne

37 Vähentynyt musiikin lainaus vaikuttaa moneen asiaan kirjastossa: musiikin hankintapolitiikkaan, poistoihin, säilytykseen ja varastointiin. Kirjastoissa varastointitarve kasvaa. Asiakkaat usein lataavat lainaamansa musiikin heti koneelleen ja palauttavat aineiston saman tien kirjastoon. Koska kierto hidastunut, yhä enemmän musiikkia on hyllyissä eli kokoelmat vievät enemmän tilaa. Virallista valtakunnallista varastointipolitiikkaa odotellaan vielä. Vantaan Tikkurilan kirjaston kellarissa sijaitseva HelMet-musiikkivarasto on pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteinen musiikkiaineistojen varasto, mutta samalla se on toiminut epävirallisena valtakunnallisena musiikkivarastona. Se palvelee maksutta yleisten kirjastojen keskuskirjaston kautta kaikkien kirjastojen asiakkaita. Tikkurilaan ei kuitenkaan voi lähettää musiikkiaineistoa muualta kuin HelMet-kirjastoista. Musiikkivarastossa säilytetään sellaista aineistoa, jota ei syystä tai toisesta ole haluttu enää pitää pääkaupunkiseudun kirjastojen avohyllyssä. Varastossa kaikki aineisto luetteloidaan huolellisesti, jotta julkaisujen sisällöt ovat helposti löydettävissä. OKM tukee Tikkurilan musiikkivarastoa ja siellä tapahtuvaa vanhan musiikkiaineiston takautuvaa luettelointia, mutta tuesta päätetään aina vuosi kerrallaan. Tulevaisuus on epävarmaa. Monet kirjastot toivovat pitkäjännitteistä valtakunnallista linjausta musiikkikokoelman varastoinnista. Kuopion varastokirjasto kärsii myös resurssipulasta ja tilanahtaudesta, eikä se ole enää vuosiin liittänyt kokoelmaansa musiikkiäänitteitä ja nuotteja. Miten säilyttää musiikkikokoelmat ehjinä kun lainaus vähenee ja paineet poistoihin kasvavat? OKM:n mukaan musiikki-, elokuva-, nuotti-, yms. aineistojen pieniä kokoelmia uhkaavaa sisällöllistä pirstoutumista estetään ja kokoelmien eheyttä ja erikostumista edistetään kokoelmapolitiikan linjauksilla ja valinnoilla mutta miten tämä tulisi käytännössä toteuttaa, siitä ei vielä ole tietoa. Mikä siis on kirjaston rooli, tulisiko kirjaston tarjota siis sekä verkko- että perinteisiä palveluita? Aina on äänitteitä joita ei saa verkosta, harvinaista musiikkia. Lisäksi opiskelijat ja koulut tarvitsevat musiikkikokoelmia ja asiakkaat yleensäkin osaavat käyttää kirjaston asiantuntemusta. Tuleeko verkkopalvelu korvaamaan fyysisen musiikkikokoelman? Toisaalta Tanskassa ollaankin nyt rakentamassa emusik.dk-nimistä palvelua, joka alustavien tietojen mukaan keskittyy suosittelemaan vapaasti saatavilla olevaa verkkomusiikkia. Kirjastolla on roolinsa myös kokoelmien säilyttäjänä horisontaalisesti koko globaali musiikkikirjo ja vertikaalisesti eri aikojen kirjo. Mitä yhtenäisempi musiikkikokoelma kirjastossa on, sitä tarkemmin sen tulevaisuutta kannattaa miettiä ryhtymättä liian hätäisiin ratkaisuihin. Toisaalta kirjastot, joissa on vain pieni ja ehkä epäyhtenäinen musiikkikokoelma, voivat tehdä nopeampia ratkaisuja ja kehittää esim. erialaisia siirtokokoelmia tai markkinoida asiakkaille verkossa olevia musiikkipalveluja

38 8. Kirjaston tarjoama opetus, koulutus ja ryhmäkäynnit Tavoite kirjaston tarjoamalle opetukselle, koulutukselle ja ryhmäkäynneille: Kirjaston tarjoama koulutus lisää kuntalaisten, niin lasten kuin aikuistenkin, tasa-arvoa tiedon ja kulttuurin saatavuuden suhteen. Yleisten kirjastojen rooli lasten ja nuorten mediakasvatuksessa on tukea kotona, kouluissa ja päiväkodeissa tehtävää mediakasvatustyötä. Toisaalta päiväkotien ja koulujen kirjastokäynnit tarjoavat mahdollisuuden tutustua kirjastoon myös niille lapsille ja nuorille, joiden vanhemmat eivät käytä kirjastoa. Tällä pyritään estämään kirjaston ei-käytön periytyminen. Kaikille esiopetusikäisten päiväkotiryhmille tarjotaan mahdollisuutta vierailla kirjastossa ainakin kerran ennen koulun aloittamista. Kouluyhteistyötä selkeytetään siten että kirjastot ja koulut tekevät käytännönläheisen yhteistyösuunnitelman opetussuunnitelman pohjalta. Minimitavoite on että kaikki peruskoulun päättävät ovat saaneet kirjastonkäytön- ja tiedonhaunopetusta vähintään kerran alakoulun ja kerran yläkoulun aikana. Kirjasto tekee yhteistyötä myös koulujen ja muiden kulttuurilaitosten kanssa koululaisten kulttuuripolun yhteisten teemojen kehittämisessä. Aikuisten osalta kirjastot tasoittavat digitaalisia kuiluja ja osaltaan ehkäisevät syrjäytymistä. Kirjastot tarjoavat mahdollisuuksia kehittää esim. sähköisessä asioinnissa ja aktiivisessa kansalaisuudessa välttämättömiä tietoteknisiä valmiuksia ja tiedonhallintataitoja. Kirjasto tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille kirjastonkäytön, medialukutaidon, tiedonhallintataitojen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien opetusta ja koulutusta. Perinteisesti suurimpia asiakasryhmiä kirjaston tarjoamassa opetuksessa ovat olleet koululaiset ja seniorit. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat koulujen ja nuorisotoimen lisäksi päiväkodit ja muu esiopetus, ikäasemat, eläkeläisjärjestöt sekä kolmannen sektorin toimijat. Lapset ja nuoret tavoitetaan pääasiassa koulu- ja esiopetusyhteistyön kautta kun taas seniorit osallistuvat omaehtoisesti erilaisille tietokoneen- ja verkonkäytön perus- ja jatkokursseille, sekä sähköiseen asiointiin ja uusiin medioihin liittyvään opetukseen. Käytännössä yksittäisten kirjastojen opetus- ja koulutustarjonta riippuu kuitenkin toisaalta kirjaston toimintaympäristöstä (onko kirjaston alueella päiväkoteja, kouluja, senioreita, maahanmuuttajia jne.) ja toisaalta kirjaston omista resursseista ja priorisoinnista (onko kyseessä pää- vai sivukirjasto, paljonko henkilökuntaa, paljonko aikaa perusrutiinien jälkeen jne.). Kuten muussakin kirjastotoiminnassa, myös opetuksessa ja koulutuksessa kirjaston tulisi tuntea asiakaskuntansa ja sen tarpeet. Kirjasto voi segmentoida asiakaskuntansa myös opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta. Segmentointia tehdään jo nyt, ja kirjastot tuntevat alueensa koulut, päiväkodit ja senioreille suunnatut asumis- ja palvelukeskukset. Ainakin suuremmissa kaupungeissa segmentointia voidaan kuitenkin halutessa tarkentaa ja pohtia onko alueella esimerkiksi erityispainotteisia tai erikielisiä kouluja, luokkia (esim. kuvataidepainotteiset luokat) tai päiväkoteja (esim. ulkoilupainotteinen päiväkoti) joille kirjastolla olisi jotain tarjottavaa. Kirjaston tulisi myös antaa asiakkailleen mahdollisuus ehdottaa koulutuksia. Lisäksi kirjaston tulisi kerätä asiakaspalautetta annetusta opetuksesta

39 8.1. Lapset ja nuoret: Kirjastojen rooli mediakasvatuksessa Kirjastonkäytön opetus ja lukemaan innostaminen ovat perinteisen kirjastotyön ytimessä, mutta nopeasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa myös muun mediakasvatuksen merkitys kirjastojen ja koulujen yhteistyössä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut. Mediakasvatus-käsite vakiintui Suomessa 2000-luvulla. Mediakasvatus kirjaston toimintana yhdistetään usein implisiittisesti lapsiin ja nuoriin, ei niinkään aikuisiin, vaikka käsite ei itsessään rajaa aikuisia pois. Mediakasvatusta voi ja tulisikin tehdä monen muun oppiaineen kuin äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kautta. Parhaillaan opetushallitus on tekemässä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien (OPS) uudistamisen, joka astuu voimaan vuonna Tässä uudessa OPS-luonnoksessa puhutaan monilukutaidosta, joka pitää sisällään hyvin erilaisia luku- ja kirjoitustaitoja. Monilukutaito on kirjastoille hyvin luonteva käsite ehkä jopa parempi kuin mediakasvatus - ja kirjasto antaa mahdollisuudet hyvin erilaisten medioiden opettamiselle. Tästä syystä tämä OPS -uudistus tulee huomioida kirjaston ja koulujen välisessä yhteistyössä. Kirjastot yleensä keskittyvät medialukutaidossa tekstien ymmärtämiseen ja löytämisen, vaikka yhä suuremmassa määrin myös tekstien tuottamisen tukeminen voisi olla kirjaston agendalla. Kynnys informaation julkaisemisella on madaltunut ja tiedon luotettavuuden arviointi on yhä enemmän käyttäjän vastuulla. Koska mediakasvatuksen määritelmä on niin laaja (kts. taulukko alla), ja kirjastossa on tarjolla sekä perinteisiä että uusia median muotoja, sisältöjä ja välineitä, on kirjastolla monia tapoja tehdä mediakasvatustyötä. Kirjaston mediakasvatusroolin selkeyttämiseksi usein sanotaan että kirjasto voi pohtia mediakasvatusta lukutaidon kautta, joka laajenee peruslukutaidosta eri medioihin. (Sallmén 2009) Tämäkään ei juuri kavenna niitä mahdollisia maailmoja joita kirjastossa voitaisiin mediakasvatuksen saralla opettaa

40 Termi Määritelmä Tavoite Mediakasvatus Medialukutaito Informaatiolukutaito Monilukutaito Toiminta, joka edistää medialukutaitoa ja harjaannuttaa eri medioiden aktiiviseksi kohtuukäyttäjäksi; kannustaa omiin tulkintoihin ja mielipiteenvaihtoon; pyrkii lisäämään mediasta saatua hyötyä, iloa ja mielihyvää ja auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan riskejä. (vrt. Heinonen 2011) Lukemaan innostaminen ja lukuharrastuksen tukeminen on osa mediakasvatusta. Henkilö osaa ymmärtää, käyttää ja arvioida tekstejä saavuttaakseen omia tavoitteitaan, kehittääkseen tietojaan ja osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan (Opetusministeriö 2000). Käsitteellä korostetaan näkemystä, jonka mukaan perinteinen kirjoitus- ja lukutaito ei riitä oppimistavoitteeksi nykyisessä tietoyhteiskunnassa. (Sormunen & Poikela 2008). Monilukutaito tarkoittaa erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja, joita opiskellaan jatkumona koko perusopetuksen ajan, osana kaikkien oppiaineiden opiskelua. Monilukutaito kattaa erilaiset lukutaidot, esimerkiksi peruslukutaidon, kirjoitustaidon, matemaattisen lukutaidon, kuvanlukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon. Monilukutaitoon liittyy erilaisten sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien sekä niiden yhdistelmien käyttö ja tuottaminen. (Opetushallitus 2012, 13, muokannut HK) Taulukko: Mediakasvatuksen, medialukutaidon, informaatiolukutaidon ja monilukutaidon määritelmiä ja tavoitteita Lapset ja nuoret oppivat ymmärtämään ja tuottamaan erilaisia kirjoitettuja ja puhuttuja tekstejä sekä kuvitteellisia ja asiatekstejä, kuvallisia, äänellisiä, graafisia, sähköisiä ja verkkotekstejä. Mediakasvatuksella pyritään kehittämään medialukutaitoa. Medialukutaitoisella yksilöllä on kykyä hankkia tietoa, analysoida, tulkita, luoda, ilmaista ja osallistua. Hänellä on myös kyky kyseenalaistaa, kysyä ja luoda uutta. (Salmén 2009). Medialukutaitoon voidaan liittää taito hakea kokemuksia ja elämyksiä mediasta, kyky kuunnella, kyky esiintyä, kommunikoida ja huomioida muut median käyttäjät sekä taitoa hahmottaa, poimia ja täydentää tietoa nopeasti (mediapikalukutaito) (Nurminen 2000). Kyky tunnistaa tiedon tarve, etsiä ja paikantaa tietoa sekä arvioida kriittisesti ja eettisesti löydettyä tietoa ja sen käyttöä. Kyky hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa Vaikka mediakasvatus ja monilukutaito olisivatkin kirjaston tarjoaman opetuksen keskiössä kirjaston rooli suhteessa lapsiin ja nuoriin on kuitenkin sama kuin muihinkin kuntalaisiin: kirjasto inspiroi, tarjoaa oivalluksia, antaa voimia, yllättää. (vrt. YKN 2011) Sekä kirjastonkäytön opetus että mediakasvatuksen alaan kuuluva opetus voi olla hyvin monimuotoista ja sitä voi tehdä lukuisin eri tavoin. Tiedonhallintataitojen opetustunnit voidaan tehdä pienryhmissä keskustellen, omiin kouluprojekteihin liittyen ja mahdollisimman joustavasti suunniteltuna. (kts. esimerkkejä tiedonhallintataitojen opetustunneista Heinonen 2011) Kirjastoissa myös tehdään jo nyt paljon mediakasvatusta jota ei mielletä mediakasvatukseksi lainkaan. Monia kirjaston jo tarjoamia palveluita voidaan myös jalostaa siten että niistä tulee mediakasvatusta. Esimerkiksi lyhyt ohjattu keskustelu tai piirrostuokio lapsille tarjotun elokuvaesityksen jälkeen elokuvan tulkitsemisesta tai sen nostamista tunteista tekee tapahtumasta mediakasvatusta kuin pelkkä elokuvan esittäminen. Kirjastotoimen tehtävissä on jo sinällään paljon sitä mitä voidaan kutsua mediakasvatukseksi. Kirjastoammattilaisten mediakasvatusasiantuntemus kytkeytyy kirjastonkäytön opetukseen, tiedonhallintaan, medialukutaitoon, tekijänoikeuksiin, sosiaaliseen mediaan, peleihin jne. Kirjastot ovat kuitenkin keskenään erilaisia riippuen esimerkiksi siitä paljonko aikaa jää peruskirjastotyön jälkeen tehtävälle opetukselle, henkilökunnan kiinnostuksesta ja valmiudesta opettaa mediakasvatusta tai tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. Mediakasvatuksen ei tarvitse olla aina suuri

41 suuntaista ja tapahtumakeskeistä, vaan esimerkiksi vinkkausta voi tehdä myös hyvin henkilökohtaisesti ja pienimuotoisesti. Kirjastoautoissa voisi silloin tällöin olla mukana ylimääräinen henkilö, joka auttaisi erityisesti koulupysäkeillä koululaisia löytämään sopivia kirjoja kiinnostuksen ja osaamistason mukaan. Tämä olisi eleetöntä pientä vinkkausta yksilötasolla, mikrovinkkausta. Erityisesti kirjastojen kouluille tarjoamat peruspalvelut ovat mediakasvatusta, sillä niillä tähdätään luku- ja tiedonhallintataitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Mediakasvatus.kirjastot.fi sivuston mukaan kirjastojen kouluille tarjoamien palveluiden ytimessä ovat viisi peruspalvelua: 1. Kirjastonkäytön opetus 2. Tiedonhaku- ja tiedonhallintataitojen tukeminen Tietolähteiden ominaispiirteet Tiedonhankinnan prosessi Kyky löytää tietoa eri lähteistä ja eri medioista Tiedon kriittinen arviointi (lähdekritiikki, informaation luotettavuus, puolueettomuus, ajantasaisuus, hyödyllisyys) Tekijänoikeudet painetussa ja verkkotekstissä, kuvien lainaaminen jne. 3. Aineiston esittely ja lukemaan innostaminen (esim. kirjavinkkaus, satutunnit, lukudiplomit, lukukoirat) 4. Koulujen materiaalinen tuki ja koulukirjastojen ammatillinen tuki 5. Mediakasvatus & sosiaalinen media Tietoturva ja tietosuoja osana sosiaalista mediaa Erilaisiin viestimiin liittyvien lukutaitojen kehittäminen ja ylläpitäminen Usein erilaisia palveluita yhdistetään ja eteenkin alakoululaisten luokkakäyntien ohjelma on usein kooste esim. kirjastonkäytön opetuksesta, tiedonhallintataidoista ja vinkkauksesta. Alla olevaan taulukkoon on koottu esimerkkejä kirjaston mediakasvatuksen eri osa-alueista, tavoitteista ja käytännön toteutuksesta. Osa-alue Mitä tavoitellaan Esimerkki Tiedonhakun ja tiedonhallintataidot Informaatiolukutaito Tiedonhaun opetus (esim. hakukoneoptimointi, syvä-web), verkkokirjaston käytön opetus Uudet lukutaidot Medialukutaito Tiedonhaun ja soveltamisen opetus, mediaesitysten vastaanottamista, prosessointia ja tuottamista koskeva opetus, eri medioiden käyttöön liittyvien sääntöjen tunteminen Erilaisten lukutaitojen kokonaisuus; peruslukutaito, kirjoitustaito, kuvanlukutaito, medialukutaito ja digitaalinen lukutaito Monilukutaito Opetetaan laajaa tekstikäsitystä, jonka mukaan viestit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia, painettuja, analogisia tai digitaalisia Digitaaliset pelit ja pelaaminen Pelilukutaito Pelipäivän järjestäminen kirjastossa yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. nuorisotoimi) Sosiaalisen median tuntemus ja hyödyntäminen Tekijänoikeudet Verkostoituminen Informaatiolukutaito, medialukutaito, pelilukutaito Taulukko: Kirjastojen keskeisiä mediakasvatusalueita ja niiden käytännön soveltamista (alkuperäinen luokittelu Sallmén 2009 täydennys ja muokkaus HK) Sosiaalisen median käytön opetus esim. senioriryhmille Tekijänoikeuksia koskeva opetus

42 Kuten yllä mainittiin, viiteen kirjaston kouluille tarjoamaan peruspalveluun kuuluu materiaalinen tuki ja koulukirjastojen ammatillinen tuki. Kuitenkin näiden tukien käytännön järjestäminen kattavasti eri kouluille on haaste monissa kaupungeissa. Suomen pienkouluvaltaisessa kouluverkostossa on ollut järkevää, että yleinen kirjastoimi palvelee myös kouluja. Tästä syystä varsinaisten kattavien koulukirjastojen määrä on maassamme laskettavissa kahden käden sormilla. (Saine 2013) Toimintatapa kuulostaa hyvältä ja kirjasto onkin palvellut kouluja jo vuosikymmeniä, mutta myös ongelmia on ollut. Hämeenlinnassa toteutettiin vuonna 2013 koulukirjastohanke, jonka tarkoituksena oli kartoittaa koulujen kirjastojen tila, selvittää koulun ja kirjaston välistä yhteistyötä ja suunnitella yhteinen toimintamalli. (kts. tarkemmin Saine 2013) Hankkeen aikana koulujen kokoelmat käytiin läpi ja tehtiin tarpeelliset poistot. Koulujen sarjakirjat koottiin yhteen ja niiden kiertämiselle Hämeenlinnan eri kouluissa luotiin logistinen toimintamalli kirjastotietokannan, nettikalenterin sekä kirjaston kuljetus- ja kirjastoauton avulla. Vanha kirjastojärjestelmä koulu-origo ajettiin alas ja sen käyttö lopetettiin. Uuden kirjastojärjestelmän myötä koulukirjastot tulivat myös teknisesti osaksi yleisen kirjaston toimintaa. Tästä eräänlaisena pilottina toimii uusi Hätilän kombikirjasto missä yhdistyvät Tuomelan lähikirjaston sekä Hämeenlinnan yhteiskoulun koulukirjaston aineistot, palvelut ja asiakkaat. Kombikirjastosta on kerrottu kirjastotiloja käsittelevässä luvussa 5. Yllä mainittujen kirjaston kouluille tarjoamien peruspalveluiden lisäksi kirjastot tekevät tärkeää kehittämistyötä ulkopuolisella (esim. ELY-keskukset ja OKM) rahoituksella. Sisältöjen kehittämisen lisäksi kirjastojen tulisi miettiä myös uusien toimintatapojen kehittämistä kirjaston tarjoaman opetuksen järjestämisessä. Perinteisten yksittäisten, koko keväälle tai syksylle ripoteltujen luokkavierailujen lisäksi voidaan esimeriksi suunnitella mediakasvatusviikkoa, jolloin monta koulua vierailee kirjastossa yhden viikon aikana. Tätä on testattu Hämeenlinnassa, jossa koululaiset kiersivät pääkirjastossa pisteeltä toiselle opiskelemassa tai testaamassa eri mediakasvatukseen liittyviä osa-alueita (esim. verkkokirjaston käyttö, tiedonhaku eri lähteistä, oman tekstin tuottaminen jne.). Pisteissä tapahtuvat opetustuokiot suunniteltiin yhdessä kirjaston henkilökunnan kesken. Myös lähikirjastojen henkilökuntaa voi kutsua mukaan. Yhdessä suunniteltu ja toteutettu kirjaston mediakasvatusviikko lisäsi kollegiaalista tukea ja vertaisoppimista kirjastoverkon sisällä. Lähikirjastoissa ideoita voi toteuttaa myöhemmin valikoiden ja pienemmässä mittakaavassa. Vaikka viikko vaati monen henkilön työpanoksen, se kuitenkin myös säästi aikaa koska opetusympäristöä ei tarvinnut aina rakentaa ja purkaa yhden ryhmäkäynnin jälkeen. Lyhyet ja monipuoliset tietoiskut luultavasti olisivat myös oppilaista kiinnostavampia kuin tunnin luento yhdestä aiheesta

43 Esimerkki: Mediakasvatusta lähikirjastossa Renkomäessä Renkomäen kirjasto on yksi Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kahdeksasta lähikirjastosta. Se on melko tyypillinen lahtelainen lähikirjasto; kävijöitä on vuodessa reilu ja lainoja noin Renkomäessä haluttiin pilotoida mediakirjasto-toimintaa ja toimintaa uudistettiin muuttamalla eläköitymisen myötä kirjastoavustajan paikka mediaohjaajaksi. Kirjaston henkilökunta koostuu vastaavasta kirjastonhoitajasta, kirjastovirkailijasta ja mediaohjaajasta. Kirjastolla oli jo olemassa hyvä yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa, minkä lisäksi myös Renkomäen koulu on myös hyvin valveutunut median ja teknologian suhteen. Renkomäen lähikirjaston toiminta nojaa vahvaan yhteistyöhön viereisen koulun ja päiväkodin kanssa. Oleellista yhteistyössä on kaikkien osapuolien tasaveroinen sitoutuminen työhön ja yhteisten päämäärien asettaminen. Säännöllisillä tapaamisilla huolehditaan siitä, että suunta on yhteinen. Mediakasvatus ymmärretään laajasti; jokaisella luokalla ja päiväkotiryhmällä on oma viikoittainen kirjastokäyntiaika, jolloin lapset lainaavat pulpettikirjat kouluun ja omat kirjat päiväkodille. Jokaiselle luokalle annetaan kirjastonkäytön opetus syyskauden alussa. Mediakasvatusta toteutetaan myös järjestämällä säännöllisesti eskareille kirjasairaalaa ja sanomalehtipajaa, koululaisille kirjavinkkiskräppäystä, runopajaa, tiedonhaunopetusta ja muuta tarpeen mukaan tapahtuvaa toimintaa. Renkomäen kirjastossa on myös järjestetty ammatikoodaajan vetämänä 4-9 -vuotiaille tarkoitettu koodikoulu. Tarvittaessa kirjasto on mukana koulun eri projekteissa. Mediaohjaaja vetää kerran viikossa koululla koulupäivän aikana mediakerhoa ja 5. luokkalaisten lukupiirit kokoontuvat kirjastolla muutaman viikon välein. Koulun eka-, toka-, kolmas- ja nelosluokat vinkataan. Kirjastolla on kerran kuukaudessa koko perheen pelipäivä, jolloin on mahdollisuus pelata konsolipelejä ja puhua ikärajoista. Tietokoneet ja lautapelit ovat aina tarjolla ja ipadiin sekä e-kirjojen lainaamiseen saa tutustua yksin tai mediaohjaajan opastuksella. Kirjaston henkilökunta on järjestänyt päiväkodin henkilökunnalle media-aiheisen tietoillan, jolloin keskusteltiin mediasta ja mediakasvatuksesta. Iltaman jälkeen kirjasto ja päiväkoti järjestivät yhdessä eskareiden vanhemmille mediakasvatusaiheisen vanhempainillan. Tätä seurasi mediakasvatusaiheinen intensiiviviikko, jolloin kirjasto ja päiväkoti yhdessä järjestivät koko viikon ajaksi eskareille erilaisia mediaan liittyviä tapahtumia; sanomalehden tekoa, valokuvausta, elokuvaa, pelaamista ja satupäivää. Marja Haapaniemi, vastaava kirjastonhoitaja Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

44 8.2. Kouluyhteistyösuunnitelma ja monilukutaito Jotta koulun ja kirjaston yhteistyöstä saataisiin mahdollisimman toimiva järjestelmä, joka palvelee niin oppilaiden, koulun kuin kirjastonkin tavoitteita ja olisi lisäksi helppo toteuttaa, yhteistyöstä kannattaa tehdä toimintasuunnitelma. (Heinonen 2011, 8) Tätä voidaan kutsua kouluyhteistyösuunnitelmaksi. Jossain kaupungeissa kuten esim. Kouvolassa ja Tampereella tällainen suunnitelma on jo käytössä (Kts. esim. palvelut/mediakasvatus ja Kuitenkin monissa kirjastoissa suunnitelma puuttuu. Alle kahdessakymmenessä prosentissa kirjastoista mediakasvatus joko sisältyy kirjaston toimintasuunnitelmaan tai on laadittu erillinen mediakasvatussuunnitelma. Puolessa kirjastoista mediakasvatuksesta on keskusteltu, mutta sitä ei ole kirjattu toimintasuunnitelmaan. Kolmasosassa kirjastoja asia ei ole ollut esillä kirjaston toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. (OKM 2012, 20) Kouluyhteistyösuunnitelmaa tehtäessä kannattaa ottaa huomioon että opetushallitus on käynnistänyt esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien (OPS) uudistamisen. Ne valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä ja uudistettujen opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen siirrytään syksystä 2016 alkaen. (Luonnos perusopetuksen suunnitelman perusteiksi 2014, sisällysluettelo ja luvut 1-5, 2012, s. 13, kts. laatikko alla). Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyy kiinteästi ajattelutaitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan viestit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia, painettuja, analogisia tai digitaalisia. Monilukutaitoa opiskellaan jatkumona koko perusopetuksen ajan osana kaikkien oppiaineiden opiskelua. Oppiminen etenee kielellisten, visuaalisten ja numeeristen perustaitojen hallinnasta kohti laaja-alaisia tekstien ymmärtämis- ja tuottamistaitoja. Monilukutaito kehittyy arkikielestä kohti eri tiedonalojen käsitteellisen kielen ja esitystapojen hallintaa. Monilukutaitoisuuden kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa ja kunkin oppiaineen viestintäkäytänteiden opettamista. Oppilasta ohjataan ymmärtämään ja hallitsemaan eri oppiaineille tyypillisiä tapoja käsitteellistää ja ilmaista asioita. Opetuksessa hyödynnetään monimuotoisia ja erikielisiä tekstejä sekä mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Oppimistilanteissa oppilaat välittävät hankkimaansa tietoa, etsivät ratkaisuja ongelmiin ja tuottavat uutta tietoa monessa eri muodossa ja eri välinein. Opetus mahdollistaa oppilaan viestintätaitojen kehittymisen perinteisissä ja monimediaisissa teknologisesti tuetuissa oppimisympäristöissä. Opetusjärjestelyt mahdollistavat erilaisten tekstien tulkinnan, käyttämisen ja tuottamisen sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Perusopetus kannustaa oppilasta laajentamaan monilukutaitoaan, löytämään ja tuottamaan itselleen merkityksellisiä viestinnän muotoja. Monilukutaidon opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaan vapaa-ajan tekstejä ja niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Monipuoliset oppimistilanteet mahdollistavat sen, että oppilas voi nauttia erilaisista teksteistä ja käyttää taitojaan aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana. Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014 (Opetushallitus 2012, 13)

45 Parhaimmassa tapauksessa kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelma laaditaan yhdessä alusta asti. Usein kouluyhteistyösuunnitelman laatimisen käytännön työ kannattaa aloittaa ylätasolta, ottamalla yhteys koulujen rehtoreihin tai rehtorien neuvostoon pikemminkin kuin yksittäisiin opettajiin. Kouluyhteistyösuunnitelma voidaan myös laatia kirjaston toimesta, opetussuunnitelma huomioiden, siten että opettajilla on mahdollisuus kommentoida ja antaa palautetta yhteistyösuunnitelmaluonnokseen. Mikäli koulujen ja kirjastojen yhteistyösuunnitelman laatiminen ei jostain syystä toteudu, kouluyhteistyö ja mediakasvatus kannattaa joka tapauksessa kirjata kirjaston omaan toimintasuunnitelmaan. Kirjastoseura suosittelee että kirjaston tulisi myös kirjata mediakasvatus osaksi henkilöstön työnkuvia ja toiminnan kehittämistä. Kirjastoseuran Lastenkirjastoryhmä suosittelee, että säännöllisesti kirjavinkkausta ynnä muita syvällistä kirjallisuuden tuntemusta vaativia tehtäviä tekevälle mahdollistetaan vähintään yksi etätyöpäivä kuukaudessa. ( Kouluyhteistyösuunnitelman laatimisessa kannattaa korostaa kirjaston monipuolisuutta. Yhteistyötä voi pyrkiä monipuolistamaan perinteisestä painotuksesta äidinkieleen ja kirjallisuuteen, sillä mediakasvatusta voi tehdä myös muiden oppiaineiden aiheiden kautta, esim. tiedonhaunopetusta vaikkapa historian, taiteen, maantieteen tai biologian esitelmien tekemisen apuna. Kouluyhteistyösuunnitelma kannattaa nivoa yhteen myös koulujen kulttuuripolku-ajatteluun, jolloin kirjasto olisi osa suurempaa kokonaisuutta. Kulttuuripolkua toteutetaan monissa kaupungeissa. Se on suunnitelma, jonka perusteella koululaiset vierailevat eri kulttuurilaitoksissa noin kolme kertaa lukuvuoden aikana. Eri kulttuurilaitokset voivat yhdessä miettiä yhteisiä iteemoja, jota käsiteltäisiin eri tavoin eri kulttuurilaitoksissa, myös kirjastossa. Näin oppilaat saisivat vuoden aikana eri näkökohtia yhteen teemaan ja eri kulttuurilaitosten yhteistyö tulisi tiiviimmäksi ja elävämmäksi. Kouluyhteistyösuunnitelman toteuttamisessa pyritään tarvelähtöisyyteen. Tässä tapauksessa tarvelähtöisyys tarkoittaa sitä että kirjastojen tarjoama mediakasvatukseen liittyvä opetus perustuu toisaalta koulujen ja oppilaiden tarpeisiin. Oppiminen on helpompaa ja mielekkäämpää jos löydetään aito tarve löytää tietoa ja arvioida erilaisia tiedonlähteitä. Tarvelähtöisyyttä on esimerkiksi hakea tietoa ja arvioida erilaisia tiedonlähteitä jotain koulutehtävää (esim. esitelmä. pieni tutkielma) tai harrastusta varten. Tarpeiden tunnistamiseksi kirjastojen tulee sekä perehtyä opetussuunnitelmaan, keskustella opettajien ja oppilaiden kanssa, ja pyytää palautetta annetusta opetuksesta. Tarvelähtöisyyden lisäksi kirjastojen mediakasvatus on saanut yhtä toiminnallisempia muotoja. Sekä mediakasvatusta että kirjastonkäytönopetusta voi tehdä monella eri tavalla. Kirjastonkäytön opetus voi olla leikki, tietokilpailu, luento, suunnistus tai jotain muuta. Tiedonhallintataitoja voidaan kirjastossa opettaa pienryhmissä keskustellen. Mediakasvatuksen helpottamiseksi ja juurruttamiseksi kirjastoihin on tehty paljon valtakunnallista työtä, jota kirjastot voivat hyödyntää. Kaikkea ei tarvitse alusta lähtien miettiä yksin. Kouluyhteistyösuunnitelman laatimisessa ja opetussisältöjen suunnittelussa voi käyttää apuna Anne Heinosen raporttia Kirjastokasvatusta ja mediakasvatusta katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön. (Heinonen 2009). Lisäksi on olemassa monia hyviä verkkosivuja joihin kannattaa tutustua mediakasvatukseen liittyvää opetusta tai ryhmäkäyntejä suunniteltaessa. (kts. luettelo alla): - Mediakasvatus.kirjastot.fi on kirjastoammattilaisten ja kaikkien mediakasvatuksesta kiinnostuneiden käyttöön tarkoitettu Kirjastot.fi:n ylläpitämä sivusto, jossa on tarjolla monenlaisia työkaluja omaan työhön. - Mediametkan (mediametka.fi) mediakasvatusmateriaalia kirjaston ammattilaisille - Mediataitokoulu ( tarjoaa tietoa, tehtäviä ja asiantuntijoita esimerkiksi kouluille ja kirjastoille. Mediataitokoulun tarkoitus on auttaa opettajia ja muita ammattikasvattajia keskustelemaan mediasta lasten, nuorten ja huoltajien kanssa - Kirjatin mediamatka (kts. esittely alla) on mediakasvatuspeli esiopetusikäisille. Se esitetään koko Tampereen kaupungin eskareille kirjastokäynnin yhteydessä. Voidaan käyttää myös eskareissa ja kouluissa tai kotona

46 - Okariino ( on lastensivusto, josta löytyy mm. lasten kirjat, runot, pelit ja elokuvat. Okariino. fi:ssä on paikka myös lasten omille kirjoituksille, mielipiteille ja videoille - Sivupiiri ( on sivusto, jossa esitellään nuorten kirjallisuutta. Pääosassa ovat nuorten kirjoittamat kirja-arvostelut sekä kirjastolaisten kirjoittamat kirjavinkit Viestinnässä kirjaston verkkosivut ovat tärkeä kanava tiedon jakamisessa. Kirjaston yhteistyöhenkilöt ja opetuksen sisällöt tulee olla näkyvissä kirjaston verkkosivuilla, ja kirjaston tulee tietää koulujen yhteistyöhenkilöt. Yhteyshenkilöiden tietojen päivittäminen ja säännöllinen tarkistaminen tulee olla rutiininomaista, sillä henkilöt vaihtuvat. Kirjaston verkkosivuilla tulee selkeästi esittää tarjotin eli mitä kirjastolla on tarjota. Tältä tarjottimelta eri toimijat (koulut, esiopetus, nuorisotoimi) valitsevat haluamansa. Tietty joustavuus on toki hyvä säilyttää mutta selkeä kirjaston määrittelemä, hyvin mietitty tarjotin vähentäisi yksittäisiä, usein lyhyellä varotusajalla tehtyjä, usein työläitä opetus- ja koulutuspyyntöjä. Kirjaston kotisivuilla kannattaa esitellä ainakin kaikki palvelut jotka kirjasto voi kouluille tarjota; yhteistyöhenkilöt ja selkeät yhteystiedot; lukudiplomi; mahdollisesti myös muita kirjavinkkilistoja tai linkki jossain muualla sijaitseviin listoihin; sekä lasten ja nuorten valtakunnalliset kirjallisuussivustot Okariino ja Sivupiiri. (vrt. Heinonen 2011, 12) Verkkosivuilla voi esitellä myös teemapaketteja, joita kirjasto voi koota luokille opettajien pyytämistä aiheista. Vaikka teemapaketteja on tarjottu jo pitkään, ne eivät vielä ole läheskään kaikkien koulujen tiedossa. Teemapaketit voivat sisältää kauno- ja tietokirjallisuutta, musiikkia, karttoja ja muuta aineistoa. Näin vältetään se että rajattuun aiheeseen liittyvä materiaali on vain muutaman aktiivisen oppilaan käytössä. Mikäli koulussa on kirjastoautopysäkki, teemapaketti voidaan kuljettaa koululle ja takaisin kirjastoon kirjastoauton kyydissä. Kirjastojen tulee olla aktiivinen yhteistyökumppani. Kirjaston on hyvä lähestyä alueen kouluja ja esiopetusta ja esitellä mitä kirjastolla olisi tarjottavana kirjastonkäytön ja mediakasvatuksen osalta. Tiedotus on tehtävä hyvin jotta tieto kirjaston tarjonnasta leviäisi myös niissäkin kouluissa joissa ei ole itse lähdetty hakemaan tietoa kirjaston palveluista. Koska kirjastonkäyttö on aina vapaaehtoista, kunnollisella tiedottamisella voi varmistua että yksikään opettaja ei jätä käyttämättä palvelua tiedon puutteen vuoksi. Esimerkki: Game Över pelipäivä Lahdessa Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimissa kulttuuripoliittisissa suuntaviivoissa hyvän medialukutaidon edistämiseksi vuosille yhtenä keskeisenä kehittämisen alueena on ollut digitaaliseen pelaamiseen liittyvä mediakasvatus. Pelaamiseen liittyvä asiantuntijuus on keskeinen osa kirjastojen mediakasvatustoimintaa (Sallmén, 2009) Kirjastoissa pelataan usein myös ohjatusti, eikä pelkästään digitaalisia pelejä, vaan myös kaikenlaisia muita pelejä lautapeleistä korttipeleihin. Monissa kirjastoissa järjestetään vuosittain pelipäivä osana Pelikasvattajien verkoston Kansallista pelipäivää. Sen tavoitteena on saada lapset ja aikuiset pelaamaan yhdessä sekä keskustelemaan pelaamisesta, erilaisten pelien merkityksistä ja niiden vaikutuksista. Lahdessa on järjestetty Game Över - pelipäivä jo seitsemän kertaa. Vuodesta 2011 alkaen se on järjestetty kirjastossa nuorisopalveluiden ja kaupunginkirjaston yhteistyönä. Vuoden 2014 tapahtumassa pelattiin lauta- ja korttipelien lisäksi mm. Hounds of the sea tarinankerrontapeliä, bingoa, mobiilipelejä, FIFA-turnaus, sammakkorallia sekä Rocksmith- musiikkipeliä. Mukana oli myös chiptune-musiikin tekijä sekä pelialan opiskelijoita Kouvolan seudun ammatti-instituutista sekä Lahden ammattikorkeakoulusta. Yhteistyö pelialan yritysten ja oppilaitosten kanssa on olennainen osa pelipäivää: opiskelijoille on tärkeä saada palautetta kehittämistään peleistä ja kävijöistä on hauska päästä kokeilemaan upouusia tai vielä kokonaan julkaisemattomia pelejä. Peluuttajia oli mukana noin 30. Nostalginen retropelinäyttely esitteli tuttuja ja erikoisia seurapelejä. Eri-ikäisiä pelaajia kävi päivän aikana noin

47 Game Över -tapahtumaa ei järjestetä isolla rahalla vaan rakkaudesta peleihin. Lahden kaupunginkirjastossa tavoitteena on ollut näyttää pelaaminen sukupolvia yhdistävänä asiana sekä monipuolisena ja kaikenikäisille sopivana harrastuksena. Tiettyjä pelaamiseen liittyviä ongelmia ei kielletä, mutta pelaaminen näytetään positiivisessa valossa. Pelaaminen voi parhaimmillaan olla koko perheen harrastus ja tarjota kaivatun yhteisen puheenaiheen perheen teinien ja vanhempien välille. Tapahtumassa jaetaan myös tietoa peliongelmaan tarttumisesta ja pelien ikärajoista ja soveltuvuudesta eri-ikäisille pelaajille. Tanja Ojakangas pedagoginen informaatikko Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto 8.3. Aikuiset: Tietoyhteiskuntataitojen opetus ja sähköisen asioinnin opastus paitsi senioreille myös työikäisille Aikuisten osalta kirjaston keskeisin tehtävä on opettaa paitsi kirjastonkäyttöä opastusta tarvitseville, myös tietoyhteiskuntataitoja ja sähköistä asiointia verkossa. Kirjastoverkon kattavuuden ja kirjastonkäytön matalan kynnyksen vuoksi tietokoneen, internetin ja sähköisen asioinnin opastukseen on helppo tulla. Tavoitteena on se että kirjaston tuella ihmiset pystyvät saamaan tietoa ja palveluita myös verkossa ja tätä kautta osallistumaan yhteiskuntaan. Esimerkiksi ihmiset, jotka ovat tai ovat olleet työssä jossa tietokoneen tai internetinkäytön taitoja ei juuri tarvita, ovat helposti väliinputoajia aikana jolloin monet yhteiskunnan palveluista siirtyy nettiin. Uusimman tutkimuksen valossa tietoteknisten taitojen opetusta tarvitsevat senioreiden lisäksi myös osa työikäisistä. Tietoteknisten taitojen ylläpitäminen on monissa työtehtävissä yksi keskeinen työllistymiskriteeri. Tuoreessa OECD:n tekemässä kansainvälisessä 24 maata käsittäneessä tutkimuksessa (OECD 2013), jossa tarkasteltiin aikuisten tietoteknisiä taitoja, kävi ilmi että Suomen työikäisestä väestöstä liki kolmannes eli noin miljoona suoriutui huonosti tietotekniikkaa koskevassa osuudessa. Miljoonan huonosti suoriutuneen joukko muodostui niistä, jotka eivät käytä tietokonetta ja niistä joiden taso jäi testissä alle alimman vaativuustason. Valtaosa (70 %) heikosti suoriutuneista oli yli 50-vuotiaita. Tutkimuksesta teki uutisen myös Helsingin Sanomat, jonka mukaan keski-ikäisillä on heikot valmiudet ratkaista arjen ongelmia tietotekniikkaa hyödyntäen. (Miljoona työikäistä hallitsee tietokoneet heikosti, HS ) Käytännössä eri kirjastot tarjoavat erilaisia kursseja, esimerkiksi: Tietokoneen ja internetinkäytön perus- ja jatkokurssit Tiedon tallentaminen muistitikulle/cd-levylle, dropboxiin Sähköpostin käyttö Tablettitietokoneen käyttö Tietoturvan alkeet Facebook ja muu sosiaalinen media Googlen tehokäyttö Blogien kirjoittaminen ja käyttö vaikkapa harrastustoiminnassa (esim. käsityö-, ruoka-, muoti-, matkustus- ym. blogit) Skypen käyttö ja muut hyödylliset ilmaisohjelmat Digikuvien käsittely ja tallentaminen Kartat ja reitit internetissä Editointitilan käyttö

48 Nämä yllä olevat esimerkit on poimittu eri kirjastojen opetustarjonnasta. On ainakin kaksi kokonaisuutta, johon kirjaston olisi luontevaa tarjota nykyistä enemmän opetusta ja koulutusta. Ensinnäkin kirjastolla voisi olla tärkeä tehtävä sähköisen asioinnin esittelyssä ja perusopetuksessa. Kirjasto voisi yhteistyössä muiden tahojen kanssa tarjota kuntalaisille opetusta tai opastusta sähköiseen asiointiin. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan eri organisaatioiden palvelujen käyttämistä tieto- ja viestintätekniikan keinoin. Pankit, KELA, työvoimatoimisto, verohallinto ym. kansalaisten peruspalvelut toimivat yhä enenevässä määrin verkossa. Vaikka henkilökohtaista palvelua on mahdollista saada, lomakkeet on helpompi täyttää verkossa kuin jonottaa toimipisteiden asiakaspalveluun. Sähköisen asioinnin opetus lisäisi tasa-arvoa ja auttaisi ehkäisemään syrjäytymistä. Opastuksessa tai sen suunnittelussa voisi käyttää apuna -sivustoa, joka on julkishallinnon yhteinen palvelu kansalaisille. Portaalista löytyy osa asiointipalveluista ja lomakkeista sekä tietoa palveluista. Toiseksi kirjastolla tulisi olla aktiivisempi rooli kirjaston omien sähköisten palveluiden markkinoinnissa ja opastuksessa. Kirjasto voisi tarjota huomattavasti enemmän mahdollisuuksia tutustua kirjaston tarjoamiin sähköisiin aineistoihin ja palveluihin: miten lainataan e-kirja, epressin tai PressDisplayn lehtivalikoiman käyttö, kotimaiset ja ulkomaalaiset virtuaalikirjastot ( musiikki- ja tekstitietokantojen mahdollisuudet jne.). Näiden kahden keskeisen aihekokonaisuuden lisäksi kirjasto voisi halutessaan tarjota sähköisen julkaisemisen kursseja, joissa yhdistettäisiin prosessikirjoittamista ja julkaisemiseen liittyvää teknistä opetusta (esim. alueen paikallishistoriaan liittyen). Myös henkilökohtaista laiteopastusta tarjotaan ainakin niihin laitteisiin joita kirjasto tarjoaa asiakkaidensa käyttöön (tietokone, ipad, digitointilaitteet, skannerit jne.) Joissain kirjastoissa tarjotaan myös henkilökohtaista opetusta tietokoneen käytössä. Esimerkiksi Lahden kirjastossa on viikoittaista ohjattua harjoittelua tietokoneen ja internetin käytössä

49 9. Asiakastapahtumat ja tilaisuudet Tavoite asiakastapahtumille ja tilaisuuksille: Kirjastot järjestävät maksuttomia tapahtumia ja näyttelyitä erilaisista aiheista eri kohderyhmille. Tapahtumilla tuetaan kuntalaisten omaehtoista ei-kaupallista toimintaa. Tapahtumien maksuttomuus tukee kansalaisten tasa-arvoa ja osaltaan ne voivat myös ehkäistä syrjäytymistä. Tapahtumien kautta saadaan kirjastolle uusia asiakkaita ja markkinoidaan kirjastoa, mutta kirjaston tapahtumilla on myös itseisarvo: tapahtumat laajentavat kirjaston sisältöä. Samalla kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia ihmisten ja eri taidemuotojen kohtaamiselle. Tapahtumat antavat taitelijoille, esiintyjille ja harrastusryhmille mahdollisuuden esiintyä ja päästä siten vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Kirjaston tapahtumilla tuetaan yhteisöllisyyttä ja paikallista kulttuuria, tuotetaan asiakkaille elämyksiä, iloa ja virkistystä Yhteistyön monet tasot kirjaston tapahtumatuotannossa Perinteisesti ajatellaan että tapahtumat ovat osa kirjaston markkinointia ja tapahtumien kautta saadaan kirjastolle uusia asiakkaita. Näin toki onkin mutta kirjaston tapahtumilla on myös itseisarvo ja ne ovat tärkeä osa kirjaston nykyistä toimintaa. Kirjaston etuna ovat ilmaiset tilat, taitavat työntekijät ja kirjaston hyvä imago. Parhaimmillaan tapahtumat tuotetaan yhteisöllisesti, ne lähtevät kuntalaisten tarpeesta ja heijastelevat kirjaston arvoja. Kirjasto tekee monet tapahtumat yhteistyönä yhdistysten, yhteisöjen, harrasteryhmien tai yksittäisten kuntalaisten kanssa. Julkisena toimijana kirjasto taipuu hyvin yhteistyöhön muun julkisen sektorin kanssa. Kirjasto voi järjestää tapahtuman myös yksittäisen kansalaisen aloitteesta. Koska kirjasto on ei-kaupallinen toimija se voi tuottaa hyvin erilaisia, aidosti asiakkaan toiveiden ja oman strategiansa mukaisia tapahtumia, sillä tapahtumien ei tarvitse tuottaa voittoa. Kirjasto on kuitenkin vapaa toimimaan myös yksityisen sektorin kanssa. Kirjaston tapahtumatuotannossa on monia erilaisia yhteistyön muotoja. Usein yhteistyökumppaneita ovat esim. kirjailijat, esiintyjät, erilaiset yhdistykset, seurat, harrastekerhot jne. Yhteistyökumppanit voidaan kuitenkin myös ymmärtää laajempana käsitteenä jolloin ne voidaan jakaa toisiin tapahtumajärjestäjiin, tapahtumatilan omistajaan (mikäli tapahtuma ei järjestetä kirjaston tiloissa), alihankkijoihin (tarjoilut, valaistus, äänentoisto jne.), rahoittajiin ja sponsoreihin. (Tapahtumajärjestäjän opas, Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto 2012) Vaikka kirjaston tapahtumat yleensä järjestetäänkin kirjaston omissa tiloissa, kirjasto voi tuoda tapahtumiaan myös rakennustensa ulkopuolelle, ihmisten arkireittien varrelle. Kouvolassa kirjailija- ja musiikkivierailuita ja Dekkaripäivien oheisohjelmaa on järjestetty keskustan kävelykadulla kirjaston teltassa. Kirjaston jalkautuminen messuille, kaupunki- tai kylätapahtumiin, ostoskeskuksiin tuo tapahtumat paremmin näkyville myös niille, jotka eivät muuten käytä kirjaston palveluita. Vetonauloina on käytetty hyvien esiintyjien lisäksi mm. lukukoiraa, poistokirjamyyntiä tai vanhojen kirjojen ilmaista jakelua. Tavaroiden ja telttojen kuljetus voi olla haaste. Joskus kuljetukseen voidaan käyttää kirjastoautoa

50 Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteistyön tasoja ja kirjaston eri rooleja tapahtumatuotannossa. Yhteistyön taso Kirjasto tekee oman esityksen tai tapahtumakonseptin. Halutessaan kirjasto myy sen kirjaston ulkopuolisille toimijoille. Tilaaja-tuottaja mallin mukaista toimintaa. Kirjasto on tasavertaisesti mukana tilaisuuden järjestämisessä ja markkinoimisessa omalla osuudellaan. Kirjaston rooli Kirjasto toimii yksin tapahtuman tuottajana (ja myyjänä). Koko tapahtuma on kirjaston järjestämä. Tapahtuma järjestetään joko kirjaston omissa tiloissa, tai kirjaston ulkopuolella Kirjasto tuottaa tapahtuman yhdessä muiden kanssa. Kirjasto on tasavertainen yhteistyökumppani Kirjasto tarjoaa tilan ja osallistuu markkinointiin ja tiedottamiseen. Tapahtuman sisältö luonteva jatko-osa kirjaston palveluille Kirjasto on sponsori, yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa on tiivistä Kirjasto tarjoaa tilan ilmaiseksi ja saa nimensä mainoksiin yhteistyökumppanina Kirjasto on sponsori, yhteistyö kumppaneiden kanssa on vähäistä Kirjasto osallistuu muiden järjestämään tapahtumaan (esim. messuille, kyläjuhliin, kaupunkitapahtumaan) eli jalkautuu ulos kirjastosta Kirjasto ostaa esityksen, järjestää tilan ja markkinoi sen. Sisältö kirjastoiminnan ydintä. Raja kaupallisiin tapahtumatuottajiin? Kirjasto on mukana kirjaston ulkopuolisessa tapahtumassa joka on muiden järjestämä. Kirjasto ostaa tapahtuman ulkopuoliselta toimijalta Taulukko: Yhteistyön monet tasot kirjaston tapahtumatuotannossa (Jurvanen 2013, lisäykset Hanna Kaisti) Kirjaston kannattaa määritellä omat rajansa toimiessaan yhteistyössä erilaisten organisaatioiden ja ihmisten kanssa. Yhteistyön pelisäännöt on sovittava alusta alkaen. Myös muuta suunnitelmallisuutta ja tiedotusta kannattaa pohtia. Laatukäsikirja ehdottaa kirjastoille seuraavien dokumenttien laatimista: Kirjaston tapahtumalinjaus Tapahtumatuotannon vuosisuunnitelma (ja tapahtumavuosikello) Kuntalaisille suunnattu esite kirjaston tapahtumista (1-2 krt vuodessa) Tapahtumien tiedotusstrategia Tapahtumajärjestäjän opas (kirjaston henkilökunnalle) Tapahtumajärjestäjän tarkistuslista (kirjaston henkilökunnalle) Kirjalliset ohjeet kirjaston yhteistyökumppaneille Tapahtumapalautelomake asiakkaille Tapahtumapalautelomake yhteistyökumppaneille Vuosisuunnitelma ja tiedotusstrategia voidaan kirjoittaa yhteen dokumenttiin. Mikäli tiedotusstrategia pysyy vuodesta toiseen ainakin osittain samana, se voidaan kopioida suoraan seuraavaan vuosisuunnitelmaan. Tapahtumajärjestäjän opas, tarkistuslista ja ohjeet yhteistyökumppanille kannattaa laatia samalla kertaa, koska silloin voi miettiä asiaa sekä kirjaston että yhteistyökumppaneiden näkökulmasta

51 9.2. Tapahtumalinjaus, vuosisuunnitelma ja tiedotusstrategia Kirjaston oman tapahtumajärjestäjän roolin muotoiluun ja rajojen vetämiseen auttaa jos kirjasto muotoilee oman tapahtumalinjauksensa. Siinä linjataan yleisellä tasolla ja pidemmällä tähtäimellä tapahtumatuotannon tavoitteet, suunnittelu ja toteutus. Tapahtumalinjaus voi olla yleisemmällä tasolla toimiva ilmaus kirjaston periaatteista ja näkemyksistä. Tapahtumien pitkäjännitteinen suunnittelu tuo paremmat tulokset. Konkreettisemmasta tapahtumien vuosisuunnitelma puolestaan käy ilmi tulevaksi vuodeksi suunnitellut suurimmat tapahtumat, mahdolliset vuoden teemat, alustava työnjako ja tapahtumien aikataulu. Vuosisuunnitelman perusteella on helpompi laatia kerran tai kaksi kertaa vuodessa asiakkaille suunnattu kirjaston kotisivuilta ja tarvittaessa myös kirjastosta paperiversiona saatava esite kirjaston tilaisuuksista ja tapahtumista. Osa tapahtumista on aina melko spontaaneja eikä kaikkia tapahtumia siksi voi kirjata etukäteen. Kuitenkin linjauksen ja vuosisuunnitelman tekeminen auttaa miettimään kirjaston profiilia ja roolia suhteessa yhteistyökumppaneihin, alueen muihin tapahtumatuottajiin ja kaupallisiin tapahtumantuottajiin. Tapahtumalinjauksen ja vuosisuunnitelman ei tarvitse olla työläitä tai pitkiä dokumentteja, vaan pääasiassa niissä kuvataan olemassa olevia käytäntöjä ja hieman täsmennetään asioita jotka sitä vaativat. Jos kirjasto ei halua tehdä sekä tapahtumalinjausta että vuosisuunnitelmaa, kannattaa valita vuosisuunnitelma, sillä se on konkreettisempi. Mikäli tapahtumalinjaus tehdään erikseen, sen voi tarkistaa esimerkiksi kolmen vuoden välein, kun taas tapahtumien vuosisuunnitelma tehdään joka vuosi. Vuosisuunnitelmaan tulee sisällyttää tai tehdä erillinen tapahtumien tiedotusstrategia, jossa käydään läpi erityyppisistä tilaisuuksista tiedottaminen, tiedotuskanavat, kirjaston tiedotusbudjetti, julistepohjat ym. Käytännönläheisyyttä lisää se että tiedotusstrategiaan lisätään yhteyshenkilöt, tarvittavat osoitteet jne. On tärkeää että tiedotusstrategiassa huomioidaan myös kirjaston ja koko kirjastoverkon (ml. sivukirjastot) sisäinen tapahtumatiedotus. Varsinkin isommissa kirjastoissa, joissa järjestetään paljon tapahtumia, on ensiarvoisen tärkeää että henkilökunta tietää hyvissä ajoin tapahtumista. Pääkirjaston tulee muistaa tiedottaa suurimmista tapahtumista myös sivukirjastoja. Yksi tapa on tehdä yllä mainittu tapahtumavuosikello (esim. excel-tauluko nettiin) johon kaikkien tapahtumien tiedot viedään heti kun ne ovat tiedossa. Näin jokainen henkilökunnassa voi käydä tarkistamassa itse kirjaston tulevat tapahtumat. Tiedotusstrategian tulee sisältää myös sosiaalinen median strategia. Sosiaalinen media tarkoittaa mediasisältöjen tuotannon hajautumista siten että käyttäjät ja yleisö tuottavat yhteisöllisesti ja vuorovaikutuksellisesti sisältöä verkkoon. Palvelun tuottajan roolina on lähinnä ylläpitää toimivaa järjestelmää ja infrastruktuuria. Sisältö voi olla itse tuotettua, kopioitua, lainattua, kommentointia tai esimerkiksi linkkien lähettämistä. (Karjalainen 2010) Tällä hetkellä kirjastojen keskuudessa suosituin foorumi on Facebook (fb), mutta osalla on myös Twitter- tai Instagram-tili. Wikipediassa siteerattujen Facebookin tilastojen mukaan noin kaksi miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia. Maailman mittakaavassa se on maailman vierailluin verkkopalvelu. Kirjastoilla voi olla oma facebook-sivu, jolle ne joilla on myönnetty päivitysoikeudet pystyvät tekemään päivityksiä eli postauksia. Twitter on mikroblogi, jossa käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä (twiittejä) netissä. Instagram on ilmainen kuvajakopalvelu, joka avautui verkossa vuonna Siitä on tullut nopeasti suosittu erityisesti nuorison keskuudessa. Muutamat kirjastot käyttävät Instagramia (esim. Kallion kirjasto ja Entresse) ja luultavasti lähitulevaisuudessa monet muutkin kirjastot päättävät lähteä mukaan. Muita sosiaalisia medioita ovat esim. Youtube (videoiden jako), Flickr (kuvien jako), Pinterest (verkossa oleva ilmoitustaulu), Spotifyn soittolistat jne. Kirjaston verkkosivuille voi lisätä some-navigaation esim. Facebook, Instagram, Twitter, Flickr, spotify (esim. soittolistat musiikkiesiintyjistä), Youtube Musiikin osalta luvat pitää olla kunnossa. Kirjastojen ei kannata mennä liian moneen mukaan vaan aloittaa yhdestä ja edetä tarpeen mukaan. Tässä keskitytään eniten Facebookiin, koska se on toistaiseksi tärkein ja yleisimmin käytetty sosiaalinen media kirjastoille. Sosiaalinen media on kuitenkin nopeasti muuttuvaa ja huomaathan että tässä luvussa sanotut asiat vanhenevat nopeasti

52 Sosiaalisen median strategiassa määritellään työnjako ja tavoitteet: Kuka tekee, koska ja mitä. Jos kirjasto päättää olla mukana sosiaalisessa mediassa - kuten valtaosa kirjastoista onkin - se tarkoittaa sitä että ainakin osan henkilökunnasta on oltava aktiivisesti siinä mukana työaikanaan. Facebookissa roikkuminen voi siis olla osa työtehtäviä. Päivitysoikeudet kirjaston Facebook-sivulle kannattaa antaa riittävän monelle, jotta uutisvirta pysyy tasaisena (mutta ei liiallisena) ja kiinnostavana. Näin ei myöskään loma- tai sairauspoissaolot katkaise päivityksiä. Sosiaalisessa mediassa nopea reagointi asiakkaiden kommentteihin ja kysymyksiin on tärkeää siksi että media on luonteeltaan nopeatempoista. Kirjaston fb-sivuja päivittävän henkilökunnan kannattaa myös käydä tykkäämässä tai muuten aktiivisesti seurata myös muiden kirjastojen Facebook-sivuja ideoiden saamiseksi. Lisäksi Facebookin usein muuttuvat säännöt ja käytännöt vaativat aktiivista seurantaa. Myös kirjaston fb-sivu voi tykätä muiden kirjastojen sivuista. Sosiaalisen median strategiaan kirjaston kannattaa myös miettiä haluaako se tehdä jotain linjauksia fb-päivitysten suhteen onko jokin asia epäsuotavaa tai peräti kielletty? Tulisiko mielipiteitä sisältäviin postauksiin lisätä nimikirjaimet tai etunimi? Keskitytäänkö omien aineistojen esittelyyn, vai postataanko uutisiia myös muista kirjastoista ja maailmalta? Keskitytäänkö kirjallisuuteen ja vaikkapa musiikkiin, vai heijastellaanko maailmaa tai uutisia yleisemminkin? Tutustu muiden kirjastojen Facebook-sivuihin, ja ota mallia hyvistä! Esim. Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston fb-sivujen päivitys on luovaa ja innovatiivista, ja kuitenkin se pysyy toiminnan ytimessä. Löydät sen Facebookista nimellä Metson musiikkiosasto. Kirjaston Facebook-sivun tykkääjien määrä voi olla yksi indikaattori kirjaston näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa. Facebookissa muutenkin olevien henkilökunnan jäsenten olisi hyvä käydä tykkäämässä kirjaston fb-sivuista. Näin tykkääjien määrä saadaan kasvuun, tieto näkyy tykkääjän omille fb-kavereille ja sivuille lisätyt päivitykset näkyvät myös kirjastolaisten omissa fb-uutisvirroissa. Kirjaston facebook-sivuja tulisi näkyä myös fyysisessä kirjastossa eli sivua on hyvä mainostaa esimerkiksi pienillä ilmoituksilla tai julisteilla. Sosiaalinen media kannattaa ottaa osaksi tapahtumasuunnittelua heti alusta lähtien. Usein sosiaalisen median tiedotus tehdään hätäisesti ja viime tingassa jos sitä tehdään lainkaan. Tapahtuman mainostaminen kirjaston fb-sivulla on helpoin tapa tehdä tiedotusta. Kirjaston fb-sivuille voi laittaa postauksen tapahtumasta jo 2-4 viikkoa ennen tapahtumaa tapahtuman koosta ja merkittävyydestä riippuen. Jos päivitys on hyvin mietitty, samaa postausta voi käyttää useamman kerran. Hyvien kuvien käyttö lisää huomioarvoa, joka näkyy päivityksen tykkääjien määrässä. Isommille tapahtumille kannattaa luoda oma Facebook-tapahtuma (event) kirjaston fb-sivuille. Sivuille kannattaa myös laittaa kuvia tapahtumasta joko tapahtuman aikana tai heti sen jälkeen. Tämä on osa jälkitiedotusta. Julkisissa tiloissa, kuten kirjastossa saa kuvata vapaasti. On kuitenkin kohteliasta kysyä kuvattavilta lupa. Kuvien julkaisemiseen laki ei edellytä kuvattavan lupaa. Julkaisemisessa on kuteinkin huomioitava seuraavat asiat (Lahden kaupunginkirjaston Tapahtumajärjestäjän opas): Kuva ei saa loukata kenenkään yksityisyyttä, vaarantaa mainetta tms. Jos kuvaa käytetään mainonnassa tai kuvassa on lapsia, kannattaa kysyä lupa julkaisuun. Lasten kuvien julkaisuluvan voi myöntää vain huoltaja. Jos kuvassa on pääosassa teoskynnyksen ylittävä taiteellinen esitys tai tuotos (esim. nukketeatterin nukke), ei sitä saa käyttää muussa kuin ko. esityksen markkinoinnissa tai arvostelussa. Kysy lupa muuhun käyttöön esiintyjältä (teoksen valmistajalta) Facebook-tiedottaminen on parhaimmillaan tehokasta, sillä se tavoittaa täsmäyleisön, ihmiset jotka ovat kirjaston Facebook-sivujen tykkääjiä. Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että nykyään kaikki päivitykset eivät näy kaikille kirjaston sivujen tykkääjille, vaan ainoastaan vain prosentille kaikista sivun tykkääjistä. Näin kaikki eivät saa myöskään kaikkea tietoa. Päivitysten näkymisen kaikille kirjaston sivuja tykkääville voi varmistaa ainoataan

53 rahalla maksamalla Facebookille käyttämällä markkinoi-linkkiä. Näin yksittäiselle päivitykselle saa enemmän näyvyyttä. Maksaminen tapahtuu luottokortilla. Hyvä uutinen on se että pieni rahallinen panostus kannattaa. Jo vuosibudjetilla kirjasto saa paljon aikaan. Neljän-viiden euron summalla saa paljon näkyvyyttä yhdelle tapahtumalle Facebookissa. Jos päivityksestä maksaa niin kaikki sivun tykkääjät ja tykkääjien kaverit näkevät sen postauksen ja uutinen nousee uutisvirrassa ylöspäin. Päivitys ei siis painu muiden uutisten joukossa unohduksiin vaikka joku kävisikin vain harvoin Facebookissa. Mainostuksen voi myös itse halutessaan keskeyttää ja säästää loput eurot jos tapahtumalle on jo tullut riittävästi näkyvyyttä (esim. saavutettu tavoiteltu tykkääjien taso). Hämeenlinnan kaupunginkirjasto kokeili maksettua Facebook-markkinointia ennen Kirjan Yön tapahtumaa, joka järjestettiin Kirjan yönä oli kirjastossa ja Verkatehtaalla kymmeniä tapahtumia, josta tehtiin kuukauden ajan 1-2 Facebook-julkaisua (postausta) päivässä kirjaston Facebook-sivulla. Julkaisujen näkyvyyttä lisättiin maksamalla 4-16 per julkaisu. Ne levisivät tuhansille ihmisille, kun muuten julkaisut olisi nähnyt noin 250 kirjaston tykkääjää. Kampanjaa pystyi kohdistamaan tietylle alueelle, Hämeenlinnaan, jossa Kirjan Yö-tapahtuman kohdeyleisö asui. Kuukauden kampanjaan käytettiin 140 ja kirjaston Facebook-sivujen näkyvyys lisääntyi huomattaasti. Kirjaston sivuista tykkäävien määrä nousi 50%. Järjestäkää Facebook-kampanjoita! Kampanjat lisäävät liikettä sivulla ja onnistuessaan saavat aikaan innostusta ja mielenkiintoa. Kampanja on yleisnimitys erilaisille tavoille joilla pyritään saamaan liikennettä kirjaston Facebook-sivuille. Esimerkiksi: Kerro mukavin/varhaisin kirjastomuistosi, Mihin kirjallisuus auttaa? Kerro oire ja mikä kirja siihen auttaa, Kerro suosikkisi tämän syksyn uutuuskirjoista, Mikä on kaikkien aikojen paras rakkausruno/ rakkauslaulu? Vastaajien kesken voidaan arpoa pieni palkinto teemaan liittyen. Kampanjoissa tietyn vastauksen saamia tykkäyslukuja saa nykyisten Facebookin sääntöjen mukaan käyttää kilpailun voiton perustana (eli voi järjestää kilpailua jossa eniten tykkäyksiä saanut asiakkaan postaus voittaa kilpailun). Facebookin säännöt kuitenkin muuttuvat koko ajan. Kampanjoiden ideoita voi kehitellä tutustumalla muiden kirjastojen fb-kampanjoihin. (Esim. Metson musiikkiosasto)

54 9.3. Tapahtumajärjestäjän opas, tarkistuslista ja ohjeet yhteistyökumppaneille Tapahtumalinjauksen, vuosisuunnitelman ja tiedotusstrategian lisäksi tapahtumajärjestämisen käytäntöjä helpottaa tapahtumajärjestäjän oppaan laatiminen kirjaston tapahtumia järjestävälle henkilökunnalle. Oppailla ja ohjeilla ei voida kattaa kaikkia tapahtumatyyppejä, mutta ne voivat olla suuntaa-antavia ohjeita joita voi soveltaa. Tapahtumajärjestämisessä keskeisimpiä asioita ovat aikataulutus, työnjako (kirjaston sisällä ja yhteistyökumppaneiden kesken) sekä tapahtumasta tiedottaminen. Tapahtumatuotannon monet vaiheet -liitteeseen on listattu yleisiä asioita tapahtumantuotannon suunnitteluun, toteutukseen ja jälkituotantoon liittyen. Listan laatimisessa on käytetty pohjana Lahden kaupunginkirjaston Tapahtumajärjestäjän opasta. Lahden kirjaston Tapahtumajärjestäjän oppaan lopusta löytyy Tarkistuslista tapahtumajärjestäjälle, jota kirjasto voi myös käyttää ja täydentää tarpeen mukaan. Tarkistuslista löytyy tämän raportin liitteistä. Tarkistuslista tapahtumajärjestäjälle on tarkoitettu lähinnä kirjaston omaan käyttöön. Kirjaston kannattaa laatia yleiset kirjalliset ohjeet yhteistyökumppaneille jotka voi antaa ensimmäisessä tapaamisessa. Ohjeet tulisi löytyä myös kirjaston verkkosivuilta. Ohjeen lopussa voisi olla kysymysluettelo, joka ohjaisi tapahtuman järjestäjää, esim. Ketkä ovat tapahtuman kohderyhmää eli keitä ajattelit tulevan tapahtumaan?, Missä, miten ja millä aikataululla ajattelit tiedottaa tapahtumasta? 9.4. Asiakas- ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyyden mittaaminen Myös tapahtumien ja tilaisuuksien tulisi olla asiakaslähtöisiä. Lisäksi niitä tulisi tarjota erilaisille kohderyhmille (esim. ei pelkästään lapsille tai keski-ikäisille kirjallisuutta harrastaville naispuolisille asiakkaille). Tapahtumien kohderyhmäjakaumaa tulisi seurata ja tehdä tarvittavia muutoksia tarpeen mukaan. Jääkö joku ryhmä toistuvasti katveeseen? Asiakkailla ja yhteistyökumppaneilla tulee myös olla mahdollisuus esimerkiksi kirjaston kotisivulla olevalla lomakkeella esittää tai toivoa kirjastolta jotain tapahtumaa. Kirjasto vastaa toiveisiin mahdollisuuksien ja omien linjaustensa mukaan. Kaikkiin ehdotuksiin ei tietenkään tarvitse lähteä mukaan. Kirjaston tulisi säännöllisesti selvittää ainakin pienellä otoksella erityyppisiin tilaisuuksiin osallistuvien näkemyksiä tapahtuman onnistumisesta. Nykyisin asiakastyytyväisyyttä ei kovin usein tapahtumissa mitata ainakaan kaikissa kirjastoissa. Samalla voidaan selvittää mistä asiakas on saanut tiedon tapahtumasta tai tilaisuudesta. Selvitys voidaan tehdä lomakkeilla tai haastatteluilla tapahtuman aikana tai sen lopuksi (esim. haastattelijana toimiva seisoo oven suussa). Erilaisia asiakaspalautelomakkeita testattiin Hämeenlinnassa Tanssin päivä tapahtumassa Sen Lomakkeet kannattaa pitää lyhyinä ja isofonttisena. Laatukäsikirjan liitteenä on esimerkki tapahtumapalautelomakkeesta. Myös yhteistyökumppaneille voi laatia lyhyen kyselylomakkeen tapahtuman järjestelyiden onnistumisesta. Sillä saadaan hyvin tietoa tapahtumajärjestelyiden yksityiskohdista ja parantaa toimintaa tulevissa tapahtumissa. Kyselylomakkeen voisi täyttää esimerkiksi tapahtuman jälkeen pidetyssä yhteistyökumppaneiden palaverissa, joka on osa tapahtuman jälkituotantoa. Tämä on erityisen tärkeää silloin kun työ tehdään talkoilla. Näin ihmiset tulevat kuulluksi. Myös suurten tapahtumien käsittely henkilökunnan kesken on tärkeää. Kaikista tapahtumista ei ehditä tekemään purkukeskustelua kun kiirehditään tekemään seuraavaa tapahtumaa. Lyhyt purkukeskustelu (10-15 min.) esimerkiksi kokouksen yhteydessä olisi suositeltavaa suurten tapahtumien jälkeen

55 Esimerkki kirjastojen teematapahtumien suunnittelusta ja markkinoinnista: Kouvolan Dekkaripäivät ja Hämeenlinnan Kirjojen keskellä Yhä useammissa isommissa kirjastoissa järjestetään vuosittain toistuva suuri teematapahtuma. Näistä esimerkkeinä ovat Kouvolan vuodesta 1997 alkaen järjestetyt Dekkaripäivät ja Hämeenlinnan Kirjojen keskellä tapahtuma, jota on järjestetty vuodesta Dekkaripäivien idean on kehittänyt kansalaisopiston opettaja. Hän on edelleen vetäjänä työryhmässä, joka koostuu vapaaehtoisista kirjaston ystävistä. Vapaaehtoistyöryhmässä onkin ollut alusta lähtien mukana myös yksi poliisi. Tapahtuman järjestelyistä on vastannut koko tapahtuman historian ajan samat keskeiset henkilöt. Dekkaripäivien konsepti on säilynyt vuodesta toiseen samana, vaikka paikkaa on muuttunut kansalaisopiston auditoriosta ja Kouvolan Teatterista nykyiseen paikkaansa Kouvola-talolle. Valtakunnalliseksi muodostunut tapahtuma kokoaa kesäkuun alussa yhteen dekkarien lukijoita että niiden tekijöitä pohtimaan dekkareiden esiin nostamia, yhteiskunnan ja yksilön kannalta tärkeitä ajankohtaisia asioita. Dekkaripäivillä palkitaan rikosaiheisen kirjoituskilpailun voittaja. Vuonna 2013 kilpailtiin parhaasta rikosaiheisesta runosta ja laulusta teemalla Tuolla metsässä makaa kuollut mies. Kaksipäiväisessä tapahtumassa on myös asiantuntija-alustuksia, esikoisdekkaristien haastatteluja ja divarien dekkarimyynti. Kirjasto on tapahtuman vastuullinen järjestäjä ja Dekkaripäivät järjestetään kirjaston käyttösuunnitelmaan sisältyvistä määrärahoista (noin euroa). Suuren tapahtuman järjestäminen vaatii pitkäjännitteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Tapahtuman suunnittelu aloitetaan jo yli vuotta aikaisemmin, edellisenä keväänä, jolloin päätetään kilpailuteemasta. Seuraavan vuoden kilpailu julistetaan aina Dekkaripäivien aikana kesäkuussa. Edeltävänä syksynä otetaan yhteys mahdollisiin esiintyjiin ja päätetään ohjelmasta. Tapahtumaa markkinoidaan hyvissä ajoin monien eri kanavien kautta. Kirjoittajapiirit, Dekkariseura ja oppilaitokset markkinoivat tapahtumaa omien kanaviensa kautta. Dekkaripäivillä on myös nettisivut ja Facebook-sivu. Paikallisesti Dekkaripäivät näkyvät myös kaupungilla banderolleissa. Tapahtuman aikana osallistujilta kerätään asiakaspalautetta, ja tapahtumaa puidaan myöhemmin myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Näin kehittämistyö jatkuu vuodesta toiseen

56 Hämeenlinnan pääkirjaston Kirjojen keskellä tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2002 alkaen. Tapahtuma tuo yhteen eri-ikäisiä tanssin harrastajia, jotka esiintyvät yleisölle kirjaimellisesti kirjojen keskellä kirjaston avoimessa lainauskerroksessa. Kirjaston on tapahtuman ajan auki normaalisti. Tapahtuma on saavuttanut suuren suosion ja kannustusta riittää jokaiselle tanssiryhmälle. Kirjaston arkkitehtuurin ansiosta katsojilla on hyvä näkyvyys tapahtumaan sekä suurilta portailta että yläkerroksesta. Lisäksi esitystilan molemmin puolin on tuoleja istuttavaksi. Tanssin lisäksi tapahtumalla on joka vuosi vaihtuva teema (esim. kuvataide, muoti, Unicef ). Tapahtuman visuaaliseen ilmeeseen on panostettu. Kirjastoa on somistettu teeman mukaisesti ja samaa värimaailmaa käytetään mainoksissa, käsiohjelmissa ja somisteissa jotka laitetaan esille jo hyvissä ajoin jolloin ne toimivat myös ennakkomainonta. Juontajat ja osa henkilökuntaa ovat pukeutuneet teeman henkisesti esimerkiksi teatterista lainatuilla tai itse tuunatuilla vaatteilla. Kirjojen keskellä -tapahtuman järjestelyissä keskeistä on: - Aikataulut: Niiden pitää olla kunnossa ja niistä pitää tiedottaa eri osapuolille. Tapahtuman päivämäärä tulee olla sellainen ettei kaupungissa ole paljon päällekkäisiä tapahtumia - Työnjako: Henkilökunnan kesken sovittu kunkin työtehtävä. Henkilöstön osaamiset käyttöön (somistus, musiikin tallennus ja soittaminen, mainokset ym.) - Tilajärjestelyt: Pukutilat esiintyjille jaettu ja heille ilmoitettu - Ohjeistus: Kaikille osallistujille tarkat ohjeet tapahtuman kulusta - Luvat: Viralliset luvat kunnossa - Turvallisuus: Tarpeeksi järjestysmiehiä, tapahtumapaikan tuntevia opastajia a ensiaputaitoista väkeä paikalla Maritta Naumanen Kuusankosken kirjastonjohtaja, Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Pirjo Tuomi ja Merja Tiitta, kirjastovirkailijat, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

57 Lähdeluettelo Almgren, Päivi & Päivi Jokitalo (2011) Kirjasto 2012 Asiakkaan asialla. Helsinki: BTJ Finland Oy. Antikainen, Hannele & Tuuliniemi Arja (2013) ebooks for Public Libraries Sähkökirjoja yleisiin kirjastoihin. Next Media. ( ) Baer, Titta (2013) Miehittämättömät kirjastot. Kirjastolehti 4/2013, s Bang, Maria (2011) Kyyti-kirjaston kokoelmat eläviksi. Hankkeen loppuraportti Blinnikka, Sirkku, Iiris Kuusinen, Marja-Leena Saarinen, Timo Turja ja Marjariitta Viiri (2001) AMK-kirjastojen laadullisesta arvioinnista mittareita ja mietintää. Helsinki: Opetusministeriö. Brophy, Peter & Kate Coulling (1996) Quality Management for Information and Library Managers. Aslib Gower: London Granö-Suomalainen, Veronica & M. Lahtinen (2002) Usein kysyttäjä kysymyksiä. Teoksessa Veronica Granö-Suomalainen & Maisa Lovio (toim.), Mihin me pyrimme? Miksi arvioida kunnan koulutus- ja kirjastopalveluja? Helsinki: Suomen kuntaliitto, Heikkinen, Risto, Markku Laitinen, Vappu Lappalainen, Susanna Parikka, Päivi Rasinkangas, Jarmo Saarti, Maria Söderholm, Eija Suikkanen, Eila Vainikka (2012) Kirjastojen toiminnan arviointi: yhteisten mittareiden toimivuus ja kehittäminen. Signum, vol. 45, nro 4, ss Heinonen, Anne (2011) Kirjastokasvatusta ja mediakasvatusta katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön. Suomen kirjastoseura. Huttunen, Terhi Aineiston säilytyksestä kiertävään kokoelmaan: Ympäristönäkökulma kirjastoaineiston poistamiseen ja varastointiin Pirkanmaalla. Raportti Ihamäki, Saara & Jouni Juntumaa (2007) Tyhjän kohdan tietopalvelua. Kirjastolehti 2007:2. Jokitalo, Päivi (2013) Minne menet, kirjaston tietopalvelu? Pieni selvitys tietopalvelun muutoksista kirjastoissa. Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Julkisten palveluiden laatustrategia (1998). Helsinki: Suomen kuntaliitto. Kaisti, Hanna & Niina Kuisma (2013) Siel voi tehdä varmaan kaikkea muutakin, mut en vaan tiiä mitä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen ei-käyttäjäselvitys. Raportti projektissa Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen. Hämeenlinnan, Lahden ja Kouvolan maakuntakirjastojen laatujärjestelmähanke ( ). 07a92&groupId=10448 ( ) Karhos, Antti (2012) Lukki-kirjastojen kokoelmaprojektin tuloksia. Lukki-kirjastojen%20laatuprojektin%20tuloksia.pdf ( )

58 Karjalainen, Eeva-Mari (2010) Facebook maailman kolmanneksi suurin valtio kasvaa kohisten. Tieto & Trendit (Tilastokeskuksen lehti), 6/2010. Lovio, Maisa & Vuokko Tiihonen (2005) Kirjaston asiakaspalvelu. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy. Manka, Marja-Liisa, Liisa Hakala, Sanna Nuutinen ja Riitta Harju (2010) Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Tampere: Tampereen yliopisto. Kuntoutussäätiö. Mäkelä, Marja-Leena (2003) Kirjavinkkarikirja. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu. Niinikangas, Liisa (toim.) (2000) Koulu kirjastossa. Opetushallitus. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Nikara-Nummi, Annamari (2011) Tietopalvelun muuttuva työnkuva yleisessä kirjastossa. Haastattelututkimus Jyväskylän kaupunginkirjastossa - Keski-Suomen maakuntakirjastossa. Pro gradu tutkielma, Informaatiotieteiden yksikkö, Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media. Tampereen yliopisto. Nurminen, O Medialukutaidon uudet ulottuvuudet. Opetus, opiskelu ja materiaalit verkkopohjaisessa opiskeluympäristössä. Verkko-opetuksen arviointi- ja kehittämisprojekti. TriO-Projektin loppuraportti OECD (2013) Skills Outlook 2013 First Results from the Survey of Adult Skills. Skills_Outlook_2013.pdf ( ) Opetushallitus (2012) Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi download/146131_luonnos_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiksi_valmis_14_11_2012.pdf ( ) Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) (2010) Yleisten kirjastojen laatusuositus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) (2011) Hyvän maakuntakirjaston laatukuvaus. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) (2012) Kirjastot ja Media Selvitys mediakasvatuksen tilasta yleisissä kirjastoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:23. Opetusministeriö (2009) Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015: Yleiset kirjastot, strategiset painopistealueet. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 32. Helsinki: Opetusministeriö. Poroila, Heikki (2011) Työtä tuntemattoman rakastetun hyväksi. Teoksessa Päivi Almgren ja Päivi Jokitalo (toim.) Kirjasto 2012 Asiakkaan asialla. Helsinki: BTJ Finland Oy. Saine, Reetta (2013) Sohvia ja sisältöjä Hämeenlinnan koulukirjastohanke. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. ( ) Sallmén, Pirjo (2009) Mediakasvatusta vai mediasivistystä kirjastosta. Teoksessa Mediakasvatus kirjastossa. Toim. Verho, Seppo. BTJ Kustannus. Sormunen Eero & Esa Poikela (2008). Kohti informoitua ja informoivaa oppimista. Teoksessa Eero Sormunen, Esa Poikela (toim.) Informaatio, informaatiolukutaito ja oppiminen. Tampere: Tampere University Press,

59 Tapahtumajärjestäjän opas. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto (Ei julkaistu) Venemies, Susanna (2011) Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläväksi. Liite: Lasten ja nuorten aineisto. Viiri, Marjariitta (2011) A New Quality recommendation for Finnish public Libraries. Julkaisussa Scandinavian Public Library Quarterly, No. 1/2011, pp Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) strategia (2011). Yleisten kirjastojen neuvosto

60 Liitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön seuraamat ja tilastoimat tunnusluvut TUNNUSLUVUT: Kokoelmat / Asukasluku Kokoelmat: Kirja-aineistot / Asukasluku Kokoelmat: Kirja-aineistot Kokoelmat: Kirjat yhteensä Kokoelmat: Nuotit ja partituurit Kokoelmat: Muut kuin kirja-aineistot Kokoelmat: Musiikkiäänitteet Kokoelmat: Muut äänitteet Kokoelmat: Videot Kokoelmat: CD-ROM -levyt Kokoelmat: DVD ja Blu-ray -levyt Kokoelmat: Muut aineistot Kokoelmat: Muut kuin kirja-aineistot / Asukasluku Kokoelmat: Musiikkiäänitteet / Asukasluku Kokoelmat: Kuvatallenteet / Asukasluku Hankinnat / (Asukasluku / 1000) Hankinnat: Kirja-aineistot / (Asukasluku / 1000) Hankinnat: Muut kuin kirjat-aineistot / (Asukasluku / 1000) Hankinnat: Musiikkiäänitteet / (Asukasluku / 1000) Hankinnat: Kuvatallenteet / (Asukasluku / 1000) Hankinnat / Kokoelmat Hankinnat: Kirja-aineistot / Kokoelmat: Kirja-aineistot Hankinnat: Muut kuin kirjat-aineistot / Kokoelmat: Muut kuin kirja-aineistot Hankinnat: Musiikkiäänitteet / Kokoelmat: Musiikkiäänitteet Hankinnat: Kuvatallenteet / Kokoelmat: Kuvatallenteet Lehdet / (Asukasluku / 1000) Poistot / Kokoelmat Kokoelman muutos = Hankinta - Poistot Lainauskierto = Lainaus / Kokoelmat Lainaus: Kirja-aineistot / Kokoelmat: Kirja-aineistot Lainaus: Muut kuin kirja-aineistot / Kokoelmat: Muut kuin kirja-aineistot Lainaus: Musiikkiäänitteet / Kokoelmat: Musiikkiäänitteet Lainaus: Kuvatallenteet / Kokoelmat: Kuvatallenteet Kokonaislainaus / Asukasluku Lainaus: Kirja-aineistot / Asukasluku Lainaus: Muut kuin kirja-aineistot / Asukasluku Lainaus: Musiikkiäänitteet / Asukasluku Lainaus: Kuvatallenteet / Asukasluku Saadut kaukolainat / (Asukasluku / 1000) Kokonaislainaus / Aukiolotunteja Kokonaislainaus / Henkilötyövuodet: Kirjaston palkkaamat

61 Kirjastoautojen lainat / Kokonaislainaus Kirjastoveneiden lainat / Kokonaislainaus Lainan hinta = Toimintakulut tilastovuonna / Kokonaislainaus Fyysiset käynnit / Asukasluku Fyysiset käynnit / Aukiolotunteja Käynnin hinta = Toimintakulut tilastovuonna / Fyysiset kirjastokäynnit Lainaajia / Asukasluku Tapahtumien osallistujamäärä / (Asukasluku / 1000) Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä / (Asukasluku / 1000) Toimintakulut tilastovuonna / Asukasluku Kirjastoaineistokulut / Asukasluku Kirjojen hankintakulut / Asukasluku Henkilöstökulut / Asukasluku Henkilötyövuodet: Kirjaston palkkaamat / Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet: Kirjaston palkkaamat / (Asukasluku / 1000) Täydennyskoulutus henkilötyöpäivinä / Henkilötyövuodet yhteensä Hyötypinta-ala neliömetreinä / (Asukasluku / 1000) Taloudellisuus = (Henkilöstökulut + Kirjastoaineistokulut) / (Fyysiset käynnit + Lainaus) ORGANISAATIO JA TALOUS: Toimintayksiköt Pääkirjastoja Sivukirjastoja Laitoskirjastoja Kirjastoautoja Kirjastoauton pysäkkejä Kirjastoautojen lainat Aukiolotunteja Muita palvelupaikkoja Kirjastoveneitä Kirjastoveneiden pysäkkejä Kirjastoveneiden lainat Hyötypinta-ala neliömetreinä

62 Esimerkkejä mediakasvatustehtävistä KIRJASTOKISSA KIRJATTI - MEDIAKASVATUSPELI ESIOPETUSIKÄISILLE Kirjastokissa Kirjatti on netissä oleva pelillinen käyttöliittymä, jotka on suunnattu 5-7-vuotiaille. Sivujen käyttäminen ei vaadi lukutaitoa, pelien ohjeet ja sisältö ovat kertojan ja hahmojen puhumia. Pelit ovat tuottaneet yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjasto ja Demola /Uusi Tehdas. Kirjatin mediamatkassa tutustutaan tietokoneeseen, digikameraan jne. Toisissa peleissä Kirjatti seikkailee kirjastossa. Kirjatin kirjastokäynti-peleissä tutustutaan kirjaston eri toimintoihin ja palveluihin. Kirjatin sivuja voi käyttää yhdessä aikuisen kanssa tai itsenäisesti. Pelejä voi käyttää kaikissa kirjastoissa. Kirjastokissa Kirjatti löytyy täältä: kirjatti-peleista?redirect=%2fweb%2farena%2fkirjatti Kirjastokissa Kirjatti MEDIAVINKKAUSTA 9-12-VUOTIAILLE: FANITUS Tehtävä: Etsitään uutta tietoa omasta harrastuksesta, fanituksen tai kiinnostuksen kohteesta aikakauslehdistä ja netistä. Tavoitteet: Aikakauslehtiin tutustuminen, tietojen etsintä ja oman mediailmaisun harjoitteleminen. Ikäryhmä: vuotiaat Ryhmäkoko: 2 10 Kesto: 45 min. Välineet: aikakauslehtiä, kirjoja, vähintään 1 kpl tietokone/internet per 2 osallistujaa 1) Tietojen etsintä Osallistujat jakautuvat pareihin Parit valitsevat yhden aiheen (esim. musiikki, tv-sarja), jota molemmat fanittavat tai toinen pareista harrastaa. Jokainen pari etsii tästä asiasta tietoa aikakauslehdistä ja netistä. Löytyikö jotain faktoja, jota ei jo aiemmin tiennyt? 2) Oma näkökulma juttuun

63 Tiedon hankinnan jälkeen osallistujat suunnittelevat itse uuden näkökulman lehtijuttuun tai keksivät haastatellulle omia kysymyksiä Apukysymyksiä jutun näkökulmaan ja kysymyksiin: Jos itse haastattelisit henkilöä tai tekisit juttua asiasta, mitä haluaisit kysyä henkilöltä/tietää asiasta? Ketä jutussa haastateltaisiin päähenkilön lisäksi? Jos kirjoitetaan juttua jostain aiheesta, ketä siihen voisi haastatella? Lähde: Mediakasvatuskeskus Metka: Mediakasvatusmateriaali kirjaston ammattilaisille Suunnitelmia mediatunneille ja mediavinkkaukseen VINKATTAVIA INTERAKTIIVISIA LASTEN- JA NUORTEN SIVUSTOJA: OKARIINO JA SIVUPIIRI Okariino.fi on kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu. Se on lastensivusto, josta löytyy mm. lasten kirjat, runot, pelit ja elokuvat. Sekä kirjavinkkarit että lapset kirjoittavat sivustolle arvosteluja ja vinkkejä. Sivusto on turvallinen paikka opetella mediataitoja ja viihtyä. Okariino.fi:ssä on paikka lasten omille kirjoituksille, mielipiteille ja videoille. Sivupiiri.fi on paikka, jossa esitellään nuorten kirjallisuutta. Pääosassa Sivupiiri.fi:ssä ovat nuorten kirjoittamat kirja-arvostelut sekä kirjastolaisten kirjoittamat kirjavinkit. Sivupiiri.fi:ssä voi tuoda esille kaikenlaista nuorille sopivaa kirjallisuutta. Varastojen kätköistä löytyviä, liian vähän huomiota saaneita kirja-aarteita, uusia kaikkien huulilla olevia tai vähän tuntemattomampia, yleensäkin kaikkia kertomisen arvoisia kirjoja. Näitä sivustoja voi vinkata kirjastovierailujen yhteydessä

64 Tarkistuslista tapahtumajärjestäjälle SUUNNITTELU FF Aika ja paikka FF Mahdollisten samanaikaisten/ peräkkäisten tapahtumien tarkistaminen FF Vastuunjako FF Tapahtumaan liittyvät paperit muidenkin saatavilla (ei omassa sähköpostissa) FF Vahtimestareille on kerrottu tapahtumasta ja tarvittavasta välineistöstä FF Tiedotustavat, aikataulu yms. on mietitty FF Budjetti on varmistettu TILAT JA LAITTEET FF Tilat, laitteet ja rakenteet (sermit, pöydät yms.) on varattu FF Laitteiden (myös esiintyjän omien) toimivuus on testattu TIEDOTUS FF Lehdistötiedote FF Julisteet ilmoitustauluille, info-screenille yms. (Myös lähikirjastot ja muut kuin kirjaston omat) FF Verkkosivut: Facebook/ twitter, Kirjaston sivut, kaupungin intra ja ulkoiset sivut, menokatu.fi, kirjastot.fi FF Lehtimainos FF Sisäinen tiedotus: Sähköposti, viikkotiedote, intra, kokoukset yms. FF Muu tiedotus: mainokset, kutsut, citytaulut jne. YHTEYDENPITO ESIINTYJÄÄN FF Esiintyjän tarvitsemat laitteet ja tulostettava materiaali FF Parkkilippu ja ajo-ohjeet FF Esiintyjän yhteystiedot otettu ylös ja sovittu, mihin häntä mennään vastaan (ja kuka menee) TARJOILUT, LAHJAT JA MUU JAETTAVA MATERIAALI FF Tarjoiluihin lupa on kysytty työnantajalta ja asiasta sovittu kirjaston kahvilan (tms.) kanssa FF Kirjaston liikelahjat FF Käsiohjelma ja muu oheismateriaali LOMAKKEET JA SOPIMUKSET FF Esiintyjän verokortti ja esiintyjälomake FF Palkkiosta ja maksutavasta sopiminen ja sopimuksen laatiminen FF Mahdollinen esiintyjän oma sopimus on luettu läpi FF Pelastussuunnitelma ja muistilista tapahtuman turvallisuusjärjestelyistä on käyty läpi PÄÄSYLIPUT FF Sovittu, kuka tekee FF Jakaminen (missä, koska, kuka jakaa) FF Lippuja on varattu esiintyjälle ja toimittajille

65 FF Sovittu, kuka kerää liput tapahtumassa FF Mietitty, miten lipuista tiedotetaan TAPAHTUMAN AIKANA JA SEN PÄÄTYTTYÄ FF Esiintyjän ja osallistujien vastaanottaminen FF Kuulutukset: Mitä kuulutetaan, kuka kuuluttaa ja koska? FF Tapahtuman avaaminen ja päättäminen FF Paikat jäivät tapahtuman jälkeen siistiin kuntoon, valut sammuksiin yms. FF Kiitosviesti ja palautteen kerääminen viikon kahden päästä Tapahtumatuotannon monet vaiheet TAPAHTUMASUUNNITTELUN ALUKSI Käytä kirjaston omaa tapahtumatuotannon tarkistuslistaa! Varaa suunnitteluun riittävästi aikaa mitä suurempi tapahtuma sitä enemmän aikaa. Ota yhteys yhteistyökumppaneihin mielellään jo kuukausia ennen tapahtumaa. Tee tarvittavat yhteistyösopimukset kirjallisena (esiintyjät, alihankkijat ym.) Mieti ainakin tapahtuman perusasiat: nimi, paikka ja aika (tee tarvittavat tilavaraukset), tapahtuman tavoite, miksi ja kenelle tapahtuma tehdään, aikataulu, budjetti, tiedotussuunnitelma. Tapahtumien ja tilaisuuksien nimet ovat tärkeitä! Mikäli sama tapahtuma tehdään tai suunnitellaan tehtäväksi monena vuonna peräkkäin, ja tapahtumalla on selkeä oma profiili, mieti tapahtumalle sellainen iskevä nimi (ja logo) jota voi käyttää tulevinakin vuosina. (Esim. Kouvolan Dekkaripäivät) Nimeä ei kannata vaihtaa joka vuosi. Jos tapahtumasta tehdään juliste kuka tekee ja jakaa? Tarkista ettei samaan aikaan ole kaupungissa tai kirjastossa muita vastaavia tapahtumia Varaa hyvissä ajoin tarvittavat laitteet (tietokoneet, datatykki jne.). Onko tapahtuman turvallisuusjärjestelyt ja mahdollisesti tarvittavat luvat kunnossa? VASTUUNJAKO Anna yhteistyökumppaneille kirjaston laatimat yleiset ohjeet tapahtumatuotantoon. Ne tulisi löytyä myös kirjaston kotisivuilta. Selvitä miten työt jaetaan kirjaston ja yhteistyökumppaneiden kesken erityisesti tiedotuksen ja markkinoinnin suhteen. Tarkista että olette kaikki samalla linjalla tapahtumatuotannon aikataulun suhteen. Tarkista että kaikkien yhteystiedot on selvillä. Sovi mahdollisen julisteen ja käsiohjelman tekemisestä, kopioinnista ja jakamisesta Kerro isommista tapahtumista hyvissä ajoin vahtimestareille, tuolloin vuorossa olevalle henkilökunnalle. Jokaisella tapahtumalla tulee olla nimettynä turvallisuudesta vastaava henkilö. Hänen tehtäviinsä kuuluu varmistaa tilaisuuden turvallisuusjärjestelyt; ennakoida ja ennaltaehkäistä vaaratilanteiden syntyminen ja johtaa toimintaa hätätilanteessa. Sovi tapahtuman kuuluttajasta ja mahdollisesta valokuvaajasta / videokuvaajasta. Laita kuvia kirjaston Facebook-sivulle tapahtuman jälkeen osana tapahtuman jälkituotantoa. Sovi itsellesi varahenkilö joka sairastapauksessa ottaa ohjat käsiinsä ja oheista häntä kunnolla

66 TIEDOTUS Tiedottamiseen pitää varata työaikaa. Se on olennainen osa tapahtumatuotantoa. Kun budjetti on pieni, tiedotuksen pitää olla kekseliästä. Tiedottaminen tulisi aloittaa heti kun tapahtuman perusasiat ovat selvillä. Eteenkin verkkoon (kotisivut, kirjaston Facebook-sivu, isoissa tapahtumissa myös kaupungin verkkosivut) voi laittaa tietoa heti kun mahdollista ja yksityiskohtaisempaa infoa kuukautta ennen tapahtumaa ja tiiviimmin kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Facebook tiedotuksessa kannattaa hyödyntää valokuvia. Kirjaston tulee jakaa Facebook-sivujen päivitysoikeudet riittävän monelle, jotta tiedotus ei katkea lomiin, sairastumiseen tai työruuhkaan. Muista tiedottaa hyvissä ajoin myös kirjaston henkilökuntaa (sähköpostitiedotus, kuukausikokoukset, viikkotiedotteet, intranet jne.), eteenkin jos kyse on suuresta tapahtumasta. Erityisesti kirjastojen vahtimestarit ja tapahtuman aikana työvuorossa olevat tulee pitää ajan tasalla. Onko muissa kuin Lahden kirjastossa käytössä tapahtumavuosikello (tms.) josta näkee kirjastoon suunnitellut tapahtumat ja yhteyshenkilöt pitkälle etukäteen? Varsinkin suurimmissa kirjastoissa tapahtumat saattavat tulla yllätyksenä myös henkilökunnalle, jos sisäinen tiedotus on laiminlyöty. Vuosikello voi olla yksinkertainen excel-taulukko netissä. Tapahtuman tulee näkyä myös fyysisessä kirjastossa julisteina tai mainoksina ilmoisuustauluilla ja irtoseinäkkeissä Älä unohda lähikirjastoja! Mielenkiintoisimmista tapahtumista kannattaa lähettää julisteita myös lähikirjastoihin (esim. A4-koko, pdf-muodossa) Paikallismedioiden jakelulista tulee olla ajan tasalla ja kaikkien tiedotusta tekevien tiedossa. Lehdistötiedote menee paremmin läpi, jos se on lyhyt, ytimekäs eikä liian mainoshenkinen. Pyydä joku oikolukemaan tiedote. Kopioi tiedotteen teksti suoraan sähköpostin viestikenttään ja lisää tiedote liitetiedostoksi. Otsikoi sähköposti kiinnostavasti. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan toimittajaan, jos uskot että tapahtumasi on erityisen mielenkiintoinen. Valmistaudu kertomaan tapahtumastasi toimittajalle mieti etukäteen asioita joita haluaisit tuoda esiin. Täsmätiedota! Opiskelijoita kiinnostavissa tapahtumissa voit hyödyntää oppilaitosten ilmoitustauluja ja kouluille ja nuorisotaloille voit lähettää julisteita. Senioreita kiinnostavista tapahtumista kannattaa viedä juliste paikkoihin joissa he harrastavat tai kokoontuvat (kaupungista riippuen esim. Pysäkki, Settlementti, Ikäasema jne.) Kotiäidit ja isät voit tavoittaa neuvoloiden tai vauvakahviloiden kautta. Mainosta tapahtumaa lehtien ilmaisilla Minne mennä-palstoilla. Tätä suosittelivat monet joita haastateltiin Laatu-hankkeen ei-käyttäjätutkimuksessa. Monet kertoivat säännöllisesti lukevansa ilmaisjakelulehtien tapahtumapalstoja. Jos käytät maksullista lehtimainosta, kirjoita tiivistä mutta informatiivista tekstiä jossa näkyy ainakin kuvaus sisällöstä, tapahtuman päivämäärä, kellonaika, tapahtumapaikka ja verkkosivujen osoite josta löytyy lisätietoa. Kirjaston visuaalinen ilme ja fontti tulisi näkyä lehtimainoksissa. Käytetäänkö ilmoituksessa kuvaa? Selvitä myös ilmoituksen koko ja mieti minkä päivän lehteen ilmoituksen haluat jotta se saa suurimman mahdollisen huomion. Mainostilaa voi ostaa myös radiosta, verkosta, katumainoksista, valotauluista jne. Huomioi kuitenkin että mainoksen toteutus ei välttämättä sisälly hintaan. Aloita sosiaalisen median kautta tapahtuvan tiedotuksen suunnittelu samalla kun aloitat tapahtuman suunnittelun. Käytä hyviä kuvia, sillä ne herättävät huomion Facebookin uutisvirrassa. Kannattaisiko tapahtumasta tehdä Facebook-tapahtuma (event)? Entä voitko käyttää pieniä summia tapahtuman Facebook-markkinointiin? Muutaman kympin panoksella saa huomattavasti enemmän näkyvyyttä kuin tavallisella postauksella. Maksamiseen tarvitaan luottokortti. Muista myös jälkitiedotus! Tapahtumasta otettuja valokuvia voi laittaa kirjaston Facebook-sivuille, kirjaston omille kotisivuille ja vaikka näyttelyksi kirjaston tiloihin. Facebookin etuna on interaktiivisuus: Ihmiset voivat kommentoida ja käydä tykkäämässä kuvista. Tapahtumista voi kertoa myös sanallisesti, esim. kävijämäärä, tunnelma jne

67 YHTEYDENPITO ESIINTYJIIN Pidä yhteyttä esiintyjiin. Kerro aikataulumuutoksista. Jos esiintyjillä on omia laitteita tarkistakaa niiden kirjaston laitteiden kanssa. Pyydä esiintyjiä käymään tilassa ennakkoon katsomassa paikkoja, jos tarpeen. Kerro kulkuyhteyksistä tai anna ajo-ohjeet, selvitä parkkipaikka ja luvat. Mene ovelle vastaan. Käykää koko ohjelma lyhyesti läpi ennen esitystä. Älä jätä esiintyjää yksin, ole seurana myös tauoilla Jos esiintyjille ei makseta palkkiota, tarjoa kahvit. Mikäli kyse on isosta määrästä ihmisiä, tai lounastarjoilusta, pyydä lupa etukäteen. Anna mahdolliset palkkio- tai kulukorvauslomakkeet. Ota (sivu)verokortti ja pankkitilinumero. Muista jälkituotanto: Eteenkin jos kyseessä oli iso tapahtuma, jonka eteen monet yhteistyökumppanit tekivät yhdessä töitä, järjestä tapahtuman jälkeen yhteistapaaminen jossa iloitaan tapahtumasta ja pohditaan voiko jotakin asioita tehdä ensi kerralla vielä paremmin. Yhteistyökumppaneilta kannattaa pyytää palautetta esimerkiksi palautelomakkeella. Jälkituotantoon kuuluu myös esim. valokuvien jakaminen kirjaston Facebook-sivuilla. Tapahtumapalautelomake TAPAHTUMAPALAUTE Kerro meille mielipiteesi! 1. Mistä sait tietää tapahtumasta? 2. Mitä pidit tapahtumasta? Rastita sopivin F F F F F F Tosi kiva! Ihan ok Pettymys 3. Piditkö erityisesti jostain asiasta? 4. Mitä jäit kaipaamaan tai mitä voisi tehdä paremmin? KIITOS PALAUTTEESTASI!

68 OSA II: LAATUMATRIISI: Tavoitteet, indikaattorit, toimet ja itsearviointikysymykset Laatumatriisissa on lyhyessä muodossa esitetty tavoitteet, indikaattorit, toimet ja itsearviointikysymykset. Matriisissa on paitsi OKM:n ja YKN:n määrittelemiä myös hankkeessa kehitettyjä asioita. Lue koko solu kerrallaan, sillä vaakatasossa asiat eivät välttämättä etene riveittäin siten että jokaisesta asiasta olisi määritelty tavoitteet, indikaattorit, toimet ja itsearviointikysymykset. Koska laatu on prosessi, ja koska kirjastot ovat erilaisia, matriisia tulee soveltaa, muokata, karsia, täydentää ja korjata tarpeen mukaan. Kaikkiin tavoitteisiin ei ole kirjattu indikaattoreita, toimia tai itsearviointikysymyksiä. Niitä voi tarpeen mukaan määritellä myöhemmin. Matriisi on jaoteltu ryhmiin: 1. Yleinen tavoitetaso kirjaston käytöstä, saavutettavuus ja asiakastyytyväisyys 2. Henkilöstön koulutustaso, rekrytointi, täydennyskoulutus, työhyvinvointi ja johtaminen 3. Asiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo 4. Kokoelmapalvelut 5. Kirjaston tarjoama opetus, koulutus ja ryhmäkäynnit 6. Kirjaston asiakastapahtumat ja tilaisuudet

69 1. Yleinen tavoitetaso kirjaston käytöstä, saavutettavuus ja asiakastyytyväisyys Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kirjastot ovat helposti kuntalaisten saatavilla 80 prosentilla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle 2 km tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on alle puoli tuntia. Kävelymatka kirjastoon on lapsille kohtuullinen ja turvallinen. Kirjastoautossa asioivilla on matkaa auton pysäkille alle kilometri Kirjasto tarjoaa erityisjärjestelyjä (esim. kotipalvelu) niille joiden on vaikea päästä kirjastoon Kirjasto on mahdollisimman esteetön. Tämä on huomioitu myös itsepalveluautomaattien sijoittelussa ja korkeudessa Kuntalaiset ovat aktiivisia ja kirjastonkäyttäjiä Kirjastopalveluita aktiivisesti puolet kuntalaisista Fyysisiä käyntejä on vähintään 10 kpl / asukas / vuosi Lainauksia on väh. 20 lainaa / asukas / vuosi Verkkoasiointitapahtumia väh. 10 / asukas / vuosi Asiakastyytyväisyyskyselyissä 80 % ilmoittaa olevansa tyytyväisiä kirjaston palveluihin. Kirjastoverkon tiheys, kirjastopalveluiden etäisyys kuntalaisista Ylläpidettävien toimipaikkojen määrä Aukiolotuntien määrä kehitys (tavoitteena kasvu) Kirjastoautopysäkkien määrä Tarjotaanko erityisjärjestelyjä (kyllä/ei?) Kävijämäärien kehitys Verkkokäyntien määrien kehitys Lainamäärien kehitys kirjastoittain ja kirjastoautoissa Kirjaton toimintakulujen kehitys (määrä / asukas) Kirjasto tarkastelee kirjastoverkkoa kokonaisuutena; Kirjastoautopysäkkien määrää ja paikkaa tarkistetaan tarpeen mukaan (esim. kuntaliitosten yhteydessä) Aukiolotuntien määrää pyritään kasvattamaan itsepalvelulla Tavallisen kävijä- ja lainausmääräseurannan lisäksi asiakaskuntaa voi myös segmentoida palvelujen kohdentamiseksi Asiakkaille tarjotaan monta väylää palautteen ja aloitteiden tekemiseen Toteutuvatko helpon saavutettavuuden tavoitteet? Onko kirjasto myös joukkoliikennevälineiden reiteillä? Onko kirjaston lähellä bussipysäkkiä? Jos ei, voisiko kirjasto yrittää vaikuttaa asiaan? Tarjoaako kirjasto kotipalvelua ja muita erityispalveluita? Kuinka hyvin esteettömyyden tavoitteet on huomioitu? Onko jossain ikäryhmässä tai alueen asiakaskunnassa selvästi tavoitetta pienempi asiakasmäärä eli jääkö joku ryhmä selvästi paitsioon? Jos niin miksi? Tarjotaanko kaikille potentiaalisille asiakasryhmille kirjastopalveluita? Onko tiedotus kohdallaan?

70 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kuntalaiset ovat tyytyväisiä kirjaston palveluihin Peruspalvelut ovat tarjolla kaikille samantasoisina Asiakastyytyväisyyskyselyissä 80 % ilmoittaa olevansa tyytyväisiä kirjaston palveluihin ja aukioloaikoihin Kirjaston palvelujen kehittäminen on asiakaslähtöistä ja suunnitelmallista Palveluja kehitetään asiakasnäkökulmasta ja ainakin osittain myös yhdessä asiakkaiden kanssa Palvelut ovat ajan tasalla ja toimintaympäristöön sopivia. Väestö- ja ikärakenteiden sekä toimintaympäristön muutokset näkyvät palveluiden ja toiminnan painotuksina Myös ei-käyttäjiä yritetään tavoittaa ja kertoa heille kirjaston palveluista Asiakaskyselyjen (ja mahdollisten asiakashaastatteluiden) säännöllisyys (onko säännöllistä vai ei?) Myös lasten ja nuorten kirjastonkäyttäjien asiakastyytyväisyyttä mitataan usein. Kysely tai haastattelu sovitetaan ikäryhmälle sopivaksi Asiakaspalautteen ja aloitteiden tekemiselle on monia väyliä - esim. paperilomake tiskillä, verkkolomake (kyllä on / ei ole?) Kirjasto tekee joka toinen vuosi käytännönläheisen, yksinkertaisen asiakastyytyväisyyskyselyn. Siinä kysytään myös tyytyväisyyttä aukioloaikoihin. Kysely tehdään eri vuosina kuin valtakunnallinen kirjastokysely. Lasten ja nuorten tyytyväisyys- ja kehittämiskyselyt voidaan tehdä kouluissa esim. kirjastoautojen ja koulujen yhteistyönä kirjastoautojen vieraillessa kouluissa, tai ryhmäkäyntien yhteydessä. Myös arjen asiakaspalautetta kerätään (esim. tiskillä saatu palaute) kirjataan ylös vihkoon. Asiakaspalautteet kootaan ja käsitellään henkilökuntakokouksessa esim. 3 kk välein ja päätökset laitetaan heti käytäntöön. Muutoksista tiedotetaan. Asiakaspalautteisiin vastataan asiakkaalle viikon kuluessa. Sosiaalisessa mediassa annettuun palautteeseen pyritään vastaamaan yhden arkipäivän aikana. Lasten ja nuorten osastoilla voidaan kokeilla chattivihkoa Kirjasto voi kokeilla pienimuotoista asiakasraatitoimintaa ja/tai hyödyntää muiden kirjastojen kokemuksia raadeista. Kirjasto huomioi alueellaan ja muussa yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Myös muiden kirjastojen ideoita ja vertailutietoja hyödynnetään palveluiden kehittämisessä (esim. tilastot.kirjastot.fi) Tekeekö kirjasto asiakastyytyväisyyskyselyitä? Tunnistatko itse mikä on arjen asiakaspalaute ja jaatko sen muille esim. kirjaamalla sen tiskillä olevaan vihkoon? Seuraatko mitä muut ovat kirjoittaneet vihkoon? Jaetaanko ja käsitelläänkö annettua asiakaspalautetta? Johtaako se konkreettisiin muutoksiin? Onko chattivihkoa kokeiltu yhtenä asiakaspalautemuotona? Tietävätkö lapset ja nuoret mahdollisuudesta antaa palautetta tai tehdä aloitteita? Millä perusteella kirjaston palveluita kehitetään? Seurataanko alueen asiakaskunnassa tai muussa ympäristössä tapahtuneita muutoksia? Tavoitetaanko nuoret? Seuraako kirjasto muiden kirjastojen kehitystä (vertailutietoja)?

71 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kirjaston toiminta ja palveluista tiedottaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista Kirjasto tuntee toimintaympäristönsä ja alueensa kuntalaiset Kuntalaiset ovat tietoisia uusistakin kirjaston palveluista Kirjasto pyrkii tiedotuksessa ja markkinoinnissa tavoittamaan myös kuntalaiset jotka eivät ole aktiivisia kirjastonkäyttäjiä. Tiedotusta tehdään riittävän laajasti myös kirjaston ulkopuolella jalkaudutaan ulos kirjastosta Huom! Tapahtumatiedotuksesta tarkemmin kohdassa asiakatapahtumat ja -tilaisuudet Kirjastolla on käytännönläheinen asiakas- ja tiedotussuunnitelma jota päivitetään tarpeen mukaan. (Kyllä / ei?) Asiakassuunnitelmalla kirjasto pyrkii lisäämään ja päivittämään tietoa alueensa asiakkaista ja potentiaalisista asiakkaista. Kirjasto tekee pitkän tähtäimen (esim. 3 v.) asiakas- ja tiedotussuunnitelman Suunnitelmassa määritellään, esim: o Mistä (potentiaalisista) asiakasryhmistä eli segmenteistä tarvitaan lisätietoa o Miten tietoa kerätään (segmentoidut kyselyt, asiakasraati, fokusryhmähaastattelut, tarkkailu, mystery shopping jne.) o Miten testata asiakkaiden osallistumista palveluiden ja tilojen kehittämiseen o Miten tiedotusta ja markkinointia kirjaston palveluista tulisi kehittää eri asiakassegmentit huomioiden o Kirjaston alueen toimintaympäristössä tapahtuneet mahdolliset muutokset ja kirjaston niistä johtuvat toimet Onko kirjastolla kuntalaisten asiakasja tiedotussuunnitelma? Tunteeko kirjasto alueensa asukkaat? Onko tapahtunut muutoksia toimintaympäristössä? Onko jokin kirjastoa (potentiaalisesti) käyttävä erityisryhmä joka jää paitsioon? Houkutteleeko kirjasto nuoria? Onko asiakkaiden ottamista palveluiden kehittämiseen jo kokeiltu? Jos resursseista on pulaa, miten priorisoinneista päätetään? Mitä vähintään pitäisi tehdä (suhteutettuna kirjaston käyttäjämääriin isommilla kirjastoilla suuremmat tavoitteet kuin pienillä) Onko kirjasto kokeillut jalkautumista myös kirjaston ulkopuolelle (esim. fillarikirjasto, liikkuva lainaamo, tai kevyellä rakenteella mukaan yleisötapahtumiin tai kyläjuhliin)

72 2. Henkilöstön koulutustaso, täydennyskoulutus, työhyvinvointi ja johtaminen Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Henkilökuntaa on riittävästi ja osaamistaso on korkea OKM:n suositus on 0,8-1 henkilötyövuosi (htv) 1000 asukasta kohti Toimipisteissä henkilöstä on enemmän kuin yksi. Tämä lisää palvelun sujuvuutta, henkilöstön kehittymismahdollisuuksia, jaksamista ja turvallisuutta Henkilökunnan koulutusvaatimukset vastaavat kirjastolain ja asetuksen määräyksiä Osaamistaso turvaa eri asiakas-( ja kieli)ryhmien tarvitsemat sekä erikoistumista edellyttämät palvelut Henkilötyövuosien määrä Henkilöstön jakautuminen toimipisteittäin Henkilöstön koulutustaso Kirjaston johto tuntee henkilöstön osaamisalueet. Vahvuuksia ja innostusta hyödynnetään työnkuvia suunniteltaessa Rekrytointi on suunnitelmallista. Siinä otetaan huomioon perinteisten palveluiden rinnalla myös verkkopalveluiden kehittäminen ja ylläpito sekä muut ennakoitavissa olevat muutokset kirjastoalalla Jos kirjastoa tarkastellaan kokonaisuutena, onko jotain aukkoja osaamisalueissa? Osataanko henkilöstön taitoja ja kiinnostusta hyödyntää? Henkilöstön tiedot ja taidot ovat ajan tasalla Täydennyskoulutuspäiviä on 6 kpl /htv/vuosi Täydennyskoulutus on tavoitteellista Täydennyskoulutusmahdollisuuksia tarjotaan koko henkilöstölle Tietoyhteiskuntataitoja, markkinointija tiedotustaitoja vahvistetaan ja varaudutaan sähköisten sisältöjen kasvavaan rooliin kirjastossa Täydennyskoulutuspäivien määrä Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä Mahdolliset ajantasaiset yhteistyösopimukset erikoistehtävien osalta (on/ei ole?) Uusille työntekijöille järjestetään työnohjausta Täydennyskoulutus tehdään suunnitelmallisesti, osaamistarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja havaittuja osaamisvajeita korjataan. Eläkeiän lähestyminen huomioidaan siten että työn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta pyritään keventämään tarpeen mukaan. Hiljaisen tiedon siirtämiselle uusille työntekijöille varataan riittävän pitkät siirtymäajat Alueen pääkirjasto pohtii miten erikoistehtävien hoito järjestetään pienissä toimipisteissä (esim. mediakasvatus, vinkkaus, musiikkikirjastotyö, ikääntyneiden palvelut, koulu- ja oppilaitosyhteistyö, e-aineistot). Erikoistehtävien edellyttämä asiantuntemus varmistetaan pienissä kunnissa tarvittaessa kuntien välisellä sopimuspohjaisella yhteistyöllä. Maakuntakirjasto tarjoaa alueensa kirjastoille tieto- ja neuvontapalvelua joka vaatii erityisosaamista Onko uusien työntekijöiden ohjeistus ja opastus ajan tasalla? Onko täydennyskoulutus oikein kohdistunutta ja tarpeeksi käytännönläheistä? Voidaanko työn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta keventää tarpeen mukaan (esim. vanhemmilla työntekijöillä)? Miten hiljaista tietoa siirretään? Miten taataan se että vuosikymmenten tietotaidot eivät katoa eläkkeelle siirtyvien mukana? Miten erikoistehtävien hoitamisen edellyttämä asiantuntemus on varmistettu?

73 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Henkilöstö viihtyy työssään ja voi hyvin Kaikilla on työyhteisötaidot Kaikkien työtä kunnioitetaan Vastuut ovat selkeät Tärkeät päätökset kirjataan Tiedonvälitys on avointa ja päätökset ovat kaikkien saatavilla. Jaetaan tietoa myös omasta työstä, vaihdetaan kokemuksia Uuden kokeileminen ja siinä epäonnistuminen on sallittua Henkilöstön työtilat ja pisteet ovat mahdollisimman ergonomisia, valaistus on hyvä ja tilat viihtyisiä Liikkumista ja muuta omaehtoista hyvinvoinnin lisäämistä tuetaan mahdollisuuksien mukaan Kirjastolla noudattaa kunnan työhyvinvointisuunnitelmaa, minkä lisäksi se voi tehdä myös oman suunnitelmansa Työhyvinvointi- ja viihtyvyyskyselyissä saadut arviot ovat yhtä hyviä tai parempia kuin kunnan toimipisteissä keskimäärin Henkilöstön työpisteet ja valaistus voidaan tarvittaessa tarkistaa fysioterapeutilla (kyllä/ei?) Työhyvinvointia ja viihtyvyyttä seurataan säännöllisillä kyselyillä ja muilla toimilla Millainen on tunnelma työpaikalla? Onko kirjastossa keskinäisen luottamuksen ilmapiiri? Pystyykö henkilöstö vaikuttamaan omaan työhönsä? Onko koulutusmahdollisuuksia? Onko johtajuus kannustavaa, onko kollegiaalisuutta? Saako ja voiko antaa palautetta?

74 3. Asiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Asiakaspalvelun laatu ja mitoitus optimoidaan mutta ei maksimoida Hyvä ja resursseihin suhteutettu taso asiakaspalvelulle Itsepalvelun lisääntyminen otetaan huomioon asiakaspalvelun käytännön järjestelyissä Asiakas tuntee olevansa tervetullut kirjastoon kirjastossa viihtyy Henkilökuntaa on helppo lähestyä ja henkilökohtaista palvelua on saatavilla ei ainoastaan tiskin takaa vaan myös hyllyjen välissä on henkilökuntaa Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti Kirjastolla on ohjeistus siitä mitä on hyvä asiakaspalvelu eri tilanteissa ja eri toimipisteissä o Esim. mitä tehtäviin kuuluu o Miten erotutaan asiakkaista o Jalkautumien ja mahdollinen hakeutuva asiakaspalvelu (esim. isoimmissa kirjastoissa nk. salivuoro) Ohjeistuksessa kirjasto määrittelee asiakaspalvelun pelisäännöt kirjallisesti. Ne ovat koko henkilökunnan tiedossa Itsepalveluautomaattien lisääntymisestä huolimatta asiakkaille on tarjolla myös ammattitaitoista asiakaspalvelua tiskillä. Asiakaspalvelua ei voida hoitaa pelkästään esim. harjoittelijoilla, vapaaehtoisilla tai sivareilla Asiakkaille tarjotaan opastusta itsepalveluautomaattien ja verkkokirjaston käytössä, myös heti kirjastokortin myöntämisen yhteydessä Kirjasto päättää tavasta jolla henkilökunta erottuu asiakkaista (liivi, henkilökortti tms.) ja linjaa noudatetaan. Henkilökuntaa on jalkautuneena asiakkaiden joukkoon Miten itse suhtaudun asiakaspalveluun olenko palvelualtis, onko minulla asiakaspalveluasenne? Onko jalkautuminen asiakkaiden keskuuteen helppoa? Teenkö sitä? Erotunko asiakkaista (esim. henkilökuntaliivillä tai henkilökortilla)? Opastetaanko asiakkaita riittävästi itsepalveluautomaattien käytössä? Onko niiden käyttö kasvussa? Olenko valmis vastaamaan kysyvään katseeseen? Huomioinko asiakkaan hänen saapuessa kirjastoon ja poistuessa? Tietopalvelun muutokset huomioidaan kirjastotyössä Muutoksia ovat esim. lyhyiden tietopalvelutehtävien väheneminen ja haastavien kysymysten lisääntyminen, tietokantojen monipuolistuminen, lukusuosituspyyntöjen lisääntyminen jne. Asiakaspalvelupisteet on suunniteltu sijainniltaan ja nimiltään siten että ne kannustavat lähestymään henkilökuntaa Myös asiakastietokoneilla olevien tietopalvelutarpeet huomioidaan Pyritään hakeutuvaan asiakas- ja tietopalveluun, pois tiskin takaa Kirjastolla on olemassa ohjeistus hyvästä tietopalvelutyöstä o Mitä ohjelmia, laitteita ja sisältöjä tulee tietopalvelussa hallita, mitä tehtäviin kuuluu o Miten erotuttaan asiakkaista o Tietopalveluiden uusien muotojen kehittäminen Ohjeistuksessa kirjasto määrittelee mitä mm. tietokantoja, järjestelmiä ja laitteita tietopalvelutyössä tulee hallita. Näihin tarjotaan myös koulutus ja opastus. Ohjeistuksessa myös määritellään tavat ja rajat laajojen tietopalvelutehtävien tekemiseen asiakkaalle (esim. ajanvaraus suurempia pyyntöjä varten, mahdolliset maksut ja laajuus) Kirjasto kehittää mahdollisuuksien tablettitietokoneiden avulla mukaan asiakkaan luokse hakeutuvaa asiakas- ja tietopalvelua Kirjasto kehittää mahdollisuuksien mukaan myös erilaisia tietopalvelumuotoja, kuten esim. pikaviestimillä tehtävää tietopalvelua Mikä on tietopalvelun tavoite? Auttaako nykyisenkaltainen tietopalvelu asiakkaita löytämään kulttuuri- ja tietosisältöjä? Onko tietopalvelun ja/tai asiakaspalvelun sijainti ideaali suhteessa siihen missä asiakkaan tarve todennäköisimmin ilmenee? Kyetäänkö myös asiakastietokoneilla oleville asiakkaille tarjoamaan tietopalvelua? Tarvitsisinko lisäkoulutusta jollain osa-alueella (esim. tietokannoissa, e-aineistoissa jne.)?

75 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Verkkopalvelujen osalta kirjastojärjestelmä tulee täyttää OKM:n standardisuositukset Verkkopalveluiden käyttötrendi on nouseva Asiakkaiden mahdollisuutta osallistua (esim. tykkäämiset ) ja asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua sisällöntuotantoon kehitetään Verkkopalveluissa on seuranta ja tilastointi Verkkopalveluita kehitetään ja ylläpidetään Verkkopalveluiden arviointiin kehitetään menetelmiä (esim. testiasiakkaita, havainnointi, mysetery shopping, ryhmätestaukset jonkin rajatun ongelman aihepiiristä. Maakuntakirjasto osallistuu yhteisten kansallisten verkkopalveluiden sisällöntuotantoon ja myös edistää niiden käyttöä ja sisällöntuotantoa alueensa kirjastoissa. Onko verkkopalveluiden käyttötrendi nouseva? Onko asiakkaiden sisällöntuotanto ja osallistuminen mahdollista? Tilasuunnittelussa asiakasnäkökulma on kokoelmanäkökulmaa keskeisempi Tavoitteena on että kirjastossa on 100 hyötyneliötä tuhatta asukasta kohden. Tilat ovat riittävät, viihtyisät, raikkaat, muunneltavat ja monikäyttöiset Tilat mahdollistat erilaisia toimintoja kirjaston sisällä työskentelyä yksin ja ryhmässä, oleskelua, tapahtumia, hiljaisuutta Asiakkaiden käytössä langaton verkko Erilaiset äänimaailmat ovat mahdollisia Kirjastotiloja avataan yhä enemmän asiakkaiden käyttöön kun kirjaston rooli lainaamona vähenee Eri käyttäjäryhmien tarpeet pyritään huomioimaan esim. lapsille ja nuorille omat alueensa Asiakkaita kuunnellaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelutyössä (erityisesti nuorten tilojen osalta) Esteetön kirjasto-raportin esitykset on huomioitu Opasteet ovat selkokielisiä ja ajan tasalla Hyötyneliöiden määrä Kirjastolla on olemassa pitkän tähtäimen suunnitelma tilojen käytön parantamisesta Kirjasto tekee suunnitelman tilojen kokonaiskäytöstä, jota arvioidaan säännöllisesti (esim. käsikirjaston laajuus, kotiseutukokoelmat jne.) Käyttäjäryhmiä osallistetaan muutoksia suunniteltaessa Akustiikkaa ja valaistusta pyritään tarvittaessa parantamaan (esim. akustiikkalevyt ja kohdevalaisimet) Asiakaskunnan ja teknologian muutokset huomioidaan esim. pistorasioita riittävästi asiakkaiden tietokoneiden, tablettien ja puhelimien lataamiseen ja niillä työskentelyyn Ikääntyneille tilaan tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja istuimia levähtämiseen Kirjasto tarjoaa yhdistyksille ym. toimijoille tilojaan käyttöön. Eväiden syöntiin varataan tila, esim. yksi pöytä Mitä tarpeellisia muutoksia voisi tehdä heti, pienelläkin budjetilla? Onko jotain alueita, joita ei käytetä juuri lainkaan? Onko oleskelutilaa, sohvia, lukutuoleja tms.? Onko akustiikka kohdallaan? Onko hiljaista tilaa? Onko pistorasioita ja pieniä pöytiä riittävästi asiakkaiden työskentelyyn? Onko nuorten erityistarpeet huomioitu, onko nuorille tilaa? Voivatko nuoret itse osallistua suunnitteluun? Voivatko yhdistykset tai kerhot käyttää kirjaston tiloja aukioloaikojen ulkopuolella (esim. sivukirjastoissa)? Miten suhtaudun eväiden syöjiin kirjastossa Onko kirjasto esteetön?

76 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Varastointi minimoidaan. Varasto uudistetaan puoliaktiiviseksi kokoelmaksi Varaston osuus max. 10 % kokoelman tiloista maakuntakirjastoissa Kirjastolla on selkeät varastointikäytännöt (myös lähikirjastojen osalta) ja alueellinen yhteistyösuunnitelma Kirjasto arvioi varastointitilojen tarpeet ja kustannukset, sekä alueelliset yhteistyömahdollisuudet Lähikirjastoille annetaan ohjeet varastointiin ja poistoon Varastointipolitiikkaa arvioidaan jatkossakin säännöllisesti. Pyritään lisäämään alueellista yhteistyötä Onko kirjasto päässyt varastoinnin pienennystavoitteeseen? Noudatetaanko määriteltyjä varastointikäytäntöjä? Mitkä ovat alueellisen yhteistyön esteet varastoinnissa? Kirjasto tarjoaa opastusta niihin laitteisiin, jotka ovat kirjastossa asiakaskäytössä Henkilökohtainen pikaopastus saman tien ja syvempi opastus ajanvarauksella Laitteiden käyttöön voidaan myös järjestää ryhmäkoulutustilaisuuksia (esim. ipadit) Kirjasto tarjoaa koulutusta laitteisiin jotka kaikkien asiakas- ja tietopalvelua tekevien on hallittava. Näistä voidaan myös tehdä tarvittaessa lista Erityislaitteiden opastuksen osalta tehdään työnjakoa Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan myös henkilökohtaista laiteopastusta ajanvarauksella Onko kirjastossa henkilökunnalla riittävästi valmiutta tarjota opastusta niihin laitteisiin jotka ovat asiakaskäytössä? Onko henkilökunnalle tarjottava laitekoulutus tarpeeksi konkreettista? Pystyykö kirjasto tarjoamaan ajanvarauksella henkilökohtaista opastusta esim. tietokoneen käytön pulmatilanteisiin? Kirjasto on auki silloin kun ihmiset liikkuvat Kirjastot ovat avoinna arkisin, iltaisin ja palveluja voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan myös viikonloppuisin itsepalvelupisteitä hyödyntäen Kirjastossa voi käyttää sekä itsepalvelua että henkilökunnan palvelua Maakuntakirjastoilla strateginen tavoite olla auki myös sunnuntaisin itsepalvelulla Asiakastyytyväisyyskyselyissä 80 % asiakkaista on tyytyväisiä aukioloaikoihin Itsepalveluautomaatit ovat käytössä (ainakin suurimmissa kirjastoissa) ja asiakkaat opastetaan niiden käyttöön Käyttötilastoja hyödynnetään aukioloaikoja suunniteltaessa Asiakastyytyväisyyskyselyissä kysytään myös tyytyväisyyttä aukioloon Aukioloa jatketaan itsepalveluautomaateilla ja/tai vapaaehtoisilla (vrt. Jyväskylän kirjaston kokeilu). Kulunvalvontajärjestelmät mahdollistavat omatoimikirjaston. Kirjastot tarjoavat kuitenkin myös ammattitaitoista henkilökohtaista palvelua Palvelujen tarjontaan kokeillaan erilaisia malleja (esimerkiksi ajoittaista aukioloa pelkällä itsepalvelulla) Mikäli aukioloaikoja pidennetään itsepalvelulla, tila, valaistus ja laitteet suunnitellaan siten että asiakkaiden on helppo ymmärtää mitkä laitteet ja palvelut ovat kulloinkin käytössä (esim. huputtamalla käytöstä pois olevat laitteet) Miten aukiolot kirjastossa määritellään? Käytetäänkö käyttötilastoja? Kysytäänkö asiakkailta heidän toivomuksiaan aukioloajoista? Kumman toiveet ovat etusijalla aukioloajoista päätettäessä, asiakkaiden vai henkilökunnan? Kokeillaanko erilaisia malleja laajojen ja optimaalisten aukioloaikojen saavuttamiseksi?

77 4. Kokoelmapalvelut Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kokoelmia kehitetään kokonaisuutena Yksittäisen kirjaston kokoelmat ovat osa kirjastoverkon kokoelmia Seutuyhteistyö toimii hyvin Aineisto liikkuu ketterästi eri kirjastojen välillä Verkkopalvelut ovat osa kokoelmapalveluja Kokoelmat ovat tuoreita, kattavia ja kiinnostavia. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Kirjasto tuntee toimintaympäristönsä ja käyttäjäkuntansa tarpeet ja ne otetaan huomioon hankintoja tehdessä Kirjaston kokoelmissa on myös sähköistä aineistoa Hankinnat on mitoitettu palveluverkon, käyttäjäkunnan ja kysynnän mukaan Erityisesti lasten ja nuorten kokoelma on tavoitetasolla. Lapsille ja nuorille suunnattua aineistoa hankitaan tasapuolisesti kirjaston eri yksiköihin Kirjasto tarjoaa aktiivisesti asiakkaiden käyttöön uusia aineistomuotoja, kuten sähköisiä aineistoja ja verkkoaineistoja Poistot ovat riittäviä. Ohjeistus ja työnjako poistojen tekemiseen on selkeää Alueen kirjastoilla on yhteinen kokoelmapolitiikka, jossa määritellään mm. eri aineistoformaattien hankintapolitiikka, painopistealueet poistot ja varastointi Yhteistä kokoelmapolitiikkaa myös päivitetään säännöllisesti Alueyhteistyön lisäksi kaupunginkirjastot kehittävät kirjastoverkkonsa kirjastojen kokoelmia myös kokonaisuutena Uutuustarjonta nidettä 1000 asukasta kohden, pienessä kunnassa suhteessa enemmän Avokokoelmassa 40% aineistosta alle 5 vuotta vanhaa Lapsille ja nuorille suunnattu aineistohankinta on vähintään kolmasosa kokonaishankinnasta Kirjasto hankkii vähintään yhden lasten- ja nuortenkirjan jokaista alle 15-vuotiasta kohden vuodessa Aineistojen kiertoluku on vähintään valtakunnallisen keskiarvon tasolla (2,44), mutta mielellään 3 Digitaalisten palveluiden aineistolataukset / kohdeväestö tai asukas Poistot 8 % vuodessa. Lähikirjastojen kokoelmien uusimisnopeus voi tarpeen mukaan olla suurempi kuin suositustaso jos kokoelma on vanha Varaukset maksuttomiksi, jos mahdollista Hyvä aineiston kuljetusjärjestelmä kirjastojen välillä, seutukuljetus toimivaksi Kirjastot rakentavat ja käyttävät aktiivisemmin erilaisia siirtokokoelmia Kirjastojen profilointia ja keskitettyä uutuuskirjojen hankintaa voidaan harkita kokoelmatyössä (kts. esimerkki Hämeenlinnan lähikirjastojen profiloinnista) Lähikirjastojen kokoelmissa ytimenä on laadukas peruskokoelma. Tietokirjoja hankitaan lähikirjastoihin valikoiden harkinnan ja toimintaympäristön mukaan Kokoelman käyttöastetta seurataan Varausjonoa ja toimitusaikaa seurataan Myös e-aineistojen käyttöä seurataan ja tilastoidaan Maakuntakirjasto tiedottaa ja opastaa alueen kirjastoja e-aineistomahdollisuuksista Avokokoelmat evaluoidaan säännöllisesti jokainen tietokirjallisuuden hyllyluokka perusteelliseen käsittelyyn vähintään joka 3. vuosi Poistojen tekeminen on järjestelmällistä ja karsintaan on aikataulu, työjako on selvää. Tietokirjojen hyllyluokat käsitellään vähintään kolmen vuoden välein Nollalistan käyttö Poistojen avuksi voidaan laatia lähikirjastoille selkeät ohjeet, jotka perustuvat luokkien painoarvoon kirjaston kokoelmassa. Painoarvoltaan merkittävien luokkien poistot lähetetään pääkirjastoon, jossa ne varastoidaan tai parempikuntoisilla niteillä korvataan pääkirjaston avokokoelman huonokuntoisemmat niteet. Tarpeen mukaan pääkirjasto kokeilee ja kehittää etäkokoelman hoitoa (kts. tekstiosuus) Siirtokokoelmia kootaan ja niitä hyödynnetään aktiivisesti. Kaikkialla ei tarvitse olla samoja aineistoja Käsikirjastot arvioidaan ja niitä pienennetään mikäli sitä ei ole jo tehty Onko alueella yhteistä kokoelmapolitiikkaa? Onko kaupunginkirjastolla kokoelmalinjaus? Ovatko varaukset maksuttomia? Kehitetäänkö ja käytetäänkö siirtokokoelmia? Toimiiko seutuyhteistyö hyvin? Onko avokokoelmassa riittävästi tuoretta aineistoa? Onko tarpeeksi lastenja nuortenkirjoja? Tuntevatko asiakkaat e-aineistot ja verkossa olevat palvelut? Osaatko näyttää asiakkaalle miten e-kirja ladataan? Käytetäänkö siirtokokoelmia omien kokoelmien täydentämiseen? Onko käsikirjastojen koko oikea, eli joko pienennykset on tehty? Tehdäänkö poistoja riittävästi? Onko työnjako ja aikataulu poistoille selvää? Onko poistojen tekemisen syyt ja menetelmät tuttuja?

78 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kokoelmatyö on asiakaslähtöistä Asiakasnäkökulma on kokoelmanäkökulmaa tärkeämpi Aineistot ovat helposti asiakkaiden löydettävissä Asiakas saa haluamansa, ja mukaan tarttuu myös yllättäviä aineistoja Kirjasto on suunniteltu käyttäjälähtöisesti, ei kirjastoammattilaisen näkökulmasta Asiakkaiden omaa sisällöntuotantoa tuetaan Asiakkaita kuunnellaan ja heidän ehdotuksia ja kommentteja arvostetaan Lehtikokoelma on monipuolinen ja vastaa käyttäjien tarpeita Asiakaskyselyitä järjestetään säännöllisesti, 2-3 vuoden välein Myös muita laadullisia menetelmiä voidaan kokeilla (esim. havainnointi, fokusryhmähaastattelu, verkossa olevien palveluiden käytettävyystestaukset jne.) Vuorovaikutusta verkossa seurataan (asiakkaiden kirjoittamien arviointien määrä, omien hyllyjen määrä, tägien määrä ) Peruskokoelmassa vähintään 50 tilattua vuosikertaa. Suurimmissa kirjastoissa vuosikertojen määrä suhteutettu asukasmäärään: kpl / 1000 asukasta Sähköiset lehtitietokannat ovat käytössä Pyritään kirjakauppamaiseen houkuttelevaan esillepanoon. Kannet näkyviin Palautushylly pidetään sopivan täynnä, sillä sieltä asiakkaat usein etsivät kirjoja Sähköistä materiaalia ja esim. e-kirjojen lainaamista esitellään asiakkaille. Myös verkkokirjastossa esitellään aineistoa Verkkoon tulevat vinkkaukset tehdään kirjastojen yhteistyönä päällekkäisen työn minimoimiseksi Opasteet isoiksi, selkeiksi ja ymmärrettäviksi: Esim. hyllyjen päätyyn kuvaavat asiasanat isoin kirjaimin asiakkaan ei tarvitse tuntea ammattisanastoa tai luokittelujärjestelmää löytääkseen aineiston Palautteilla ja aineistoehdotuksilla on monta kanavaa (verkossa, lomakkeella, chatti-vihon kautta jne.) Asiakkaat voivat osallistua sisällöntuotantoon (esim. vinkkien ja arviointien kirjoittamiseen) Asiakas suosittelee hyllyä voidaan kokeilla Onko hyllyissä riittävästi väljyyttä aineiston esillepanoon? Onko tilaa näyttelyille? Onko houkuttelevaa? Tekeekö kirjasto säännöllisesti asiakastutkimusta? Pystyykö kirjasto tukemaan asiakkaiden omaa sisällöntuotantoa? Onko lehtien varastointia mahdollista vielä pienentää? Miten lehdet saadaan nopeasti asiakkaille kiertoon? Kirjasto vaalii ja kehittää paikallista fyysistä ja digitaalista kulttuurihistoriallista perintöä ja identiteettiä kotiseutukokoelmilla Kotiseutukokoelmaa kehitetään myös verkkoaineistojen kautta Työnjako alueen kirjastojen kesken on selvää ja ajankäyttöä on mietitty Kirjaston säilyttämää paikallisaineistoa tarjotaan aktiivisesti asiakkaiden käyttöön Kotiseutukokoelmien ylläpitämisestä ja työnjaosta tehdään alueellinen suunnitelma Kotiseutukokoelmat siirretään kokonaan pääkirjastoihin? Maakuntakirjasto säilyttää aluetta koskevaa aineistoa Paitsi fyysistä myös verkossa olevaa aineistoa tallennetaan tehdyn suunnitelman mukaisesti Tunnistatko digitaalisen paikallisen kulttuuriperinnön?

79 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Varastokin on puoliaktiivista kokoelmaa Varasto täydentää avokokoelmaa Kaupunginkirjastolla on varastointilinjaus. Seutuyhteistyötä kehitetään myös varastoinnissa. Varastokirja poistetaan, jos sitä ei ole lainattu 3 vuoteen, ellei sillä ole erityisarvoa kulttuurihistoriallisesti tai paikallisesti Sivukirjastojen ja pienten kirjastojen varastot minimoidaan Varastointitilaa varataan sesonkiaineistolle Varastokirjaston kokoelmia käytetään vanhempaa ja harvoin kysyttyä aineistoa tarvittaessa Onko varastointi oikealla tasolla, vai onko vielä varaa karsia? Onko turhasta päällekkäisestä säilyttämisestä päästy eroon? Onko linjaukset kunnossa ja työnjako selvää?

80 5. Kirjaston tarjoama mediakasvatus, opetus, koulutus ja ryhmäkäynnit Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kirjaston tarjoama mediakasvatus, opetus ja koulutus osaltaan edistävät eri-ikäisten kuntalaisten tasaarvoisuutta tiedonsaannin ja kulttuuritarjonnan suhteen Kirjaston tarjoama mediakasvatus ja muu koulutus on suunnitelmallista, asiakaslähtöistä ja tarkoituksenmukaista Kirjaston rooli opetuksen tarjoajana on selkeä Kirjasto seuraa ja arvioi järjestämänsä opetuksen ja koulutuksen määrää, laatua sekä jakautumista eri asiakasryhmien kesken Myös mediakasvatuksen ja muun opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen panostetaan (esim. projektien kautta) Kirjaston tarjoama mediakasvatus ja muu koulutus näkyvät kirjaston toimintasuunnitelmassa ja henkilökunnan tehtävänkuvissa (kyllä/ei) Kirjaston tarjoama opetus ja koulutus on esitelty verkkosivuilla, samoin yhteyshenkilöt Koulutusten lukumäärä Koulutukset tunteina Koulutuksiin osallistuneiden lukumäärä Koulutusten pääkohderyhmä Kouluyhteistyössä myös luokkakäyntien toteutumisprosentti (kts. tarkemmin Kouluyhteistyö, alla) Koulutuksesta annettu palaute. Myös oppilailta ja opettajilta pyydetään palautetta Kirjasto itse muotoilee toimintasuunnitelmansa ja tavoitteensa asiakkaita kuunnelleen ja kaupungin muun opetustarjonnan (esim. kansalaisopistot) huomioiden Opetuksesta ja koulutuksesta tiedotetaan monen eri kanavan kautta. Tiedottamisen suunnittelu aloitetaan yhtä aikaa opetuksen ja koulutuksen suunnittelun kanssa. Myös kohdennettua mainostamista tehdään tarpeen mukaan Tarvittaessa kirjasto voi segmentoida alueensa asukkaat opetus- ja koulutustarpeiden suhteen (esim. onko alueella kouluja, päiväkoteja, palvelutaloja) Asiakkailla on mahdollisuus esittää toiveita opetuksen ja koulutuksen suhteen (esim. paperilomakkeella tai verkon kautta). Toiveet käsitellään ja asiakkaalle vastataan henkilökohtaisesti (myös kielteiset päätökset) Kirjasto kerää palautetta opetukseen ja koulutukseen osallistujilta. Lapsille ja nuorille voi olla omat lomakkeensa Onko kirjaston opetus- ja koulutustarjonta suunnitelmallista? Onko kirjaston rooli selkeä? Tunteeko kirjasto alueensa kuntalaiset myös nuoret? Tunnistetaanko eri asiakasryhmien koulutustarpeet? Onko opetus ja koulutustehtävät huomioitu henkilökunnan tehtävänkuvissa ja toiminnan kehittämisessä? Tunteeko kirjasto alueen muun koulutustarjonnan jotta päällekkäisyyttä ei tule? Osataanko asiakas ohjata muuhun koulutukseen (esim. kansalaisopiston), jos kirjastolla ei ole koulutusta tarjolla? Onko mainonta tehokasta? Ovatko kurssit täynnä? Käyvätkö päiväkodit ja koululuokat kirjastossa? Miten kirjaston opetus- ja koulutustarjonnasta päätetään? Kerätäänkö koulutukseen osallistuneilta palautetta myös lapsilta ja nuorilta? Voiko kirjaston kotisivujen kautta antaa palautetta koulutuksesta? Onko opetus ajan tasalla? Onko kehittämiseen resursseja? Onko opetus ja koulutus oman arviosi mukaan sellaista että se houkuttelee tulemaan kirjastoon? Onko lapsille ja nuorille suunnattu opetus ongelmalähtöistä ja käytännöllistä, lähteekö se lasten ja nuorten elämästä? Luuletko että lapset ja nuoret tuntevat olonsa tervetulleiksi kirjastoon?

81 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kirjasto seuraa ja arvioi järjestämänsä opetuksen ja koulutuksen määrää, laatua sekä jakautumista eri asiakasryhmien kesken Myös mediakasvatuksen ja muun opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen panostetaan (esim. projektien kautta) Koulutusten lukumäärä Koulutukset tunteina Koulutuksiin osallistuneiden lukumäärä Koulutusten pääkohderyhmä Kouluyhteistyössä myös luokkakäyntien toteutumisprosentti (kts. tarkemmin Kouluyhteistyö, alla) Koulutuksesta annettu palaute. Myös oppilailta ja opettajilta pyydetään palautetta Tarvittaessa kirjasto voi segmentoida alueensa asukkaat opetus- ja koulutustarpeiden suhteen (esim. onko alueella kouluja, päiväkoteja, palvelutaloja) Asiakkailla on mahdollisuus esittää toiveita opetuksen ja koulutuksen suhteen (esim. paperilomakkeella tai verkon kautta). Toiveet käsitellään ja asiakkaalle vastataan henkilökohtaisesti (myös kielteiset päätökset) Kirjasto kerää palautetta opetukseen ja koulutukseen osallistujilta. Lapsille ja nuorille voi olla omat lomakkeensa Miten kirjaston opetus- ja koulutustarjonnasta päätetään? Kerätäänkö koulutukseen osallistuneilta palautetta myös lapsilta ja nuorilta? Voiko kirjaston kotisivujen kautta antaa palautetta koulutuksesta? Onko opetus ajan tasalla? Onko kehittämiseen resursseja? Onko opetus ja koulutus oman arviosi mukaan sellaista että se houkuttelee tulemaan kirjastoon? Onko lapsille ja nuorille suunnattu opetus ongelmalähtöistä ja käytännöllistä, lähteekö se lasten ja nuorten elämästä? Luuletko että lapset ja nuoret tuntevat olonsa tervetulleiksi kirjastoon? Kirjastojen ja koulujen yhteistyö on suunnitelmallista ja sujuvaa Kirjaston koulujen kanssa tekemä yhteistyö tukee opetussuunnitelman toteuttamista. Tunne siitä että yhteistyö hyödyttää sekä koulua, oppilaita että kirjastoa Työnjako koulun ja kirjaston välillä esim. mediakasvatuksen osaalueiden suhteen on selkeää Kirjaston mediakasvatus on proaktiivista pikemminkin kuin reaktiivista eli kirjasto itse määrittelee opetustarjontansa ja vastaa erityispyyntöihin harkinnan ja resurssien mukana Mukana myös muita kuin äidinkielen opettajia kirjastoa voi hyödyntää monessa aineessa Kouluyhteistyö myös tukee lasten ja nuorten omaehtoista kirjastonkäyttöä ja positiivista näkemystä kirjastosta - kirjasto on houkutteleva ja siellä viihtyy Kirjastolla ja koululla on olemassa kirjallinen yhteistyösuunnitelma Kirjaston tarjonta on helposti löydettävissä kirjaston verkkosivuilta, samoin mediakasvatusta tekevien yhteystiedot Kirjastot ja koulut laativat yhteistyösuunnitelman jossa huomioidaan uusi opetussuunnitelma (OPS 2016) erityisesti monilukutaidon ja mediakasvatuksen osalta. Yhteistyö voidaan aloittaa esim. rehtorien neuvoston kautta. Kouluyhteistyö näkyvissä kirjaston verkkosivuilla (kts. esim. Oulun Kirjastoreitti ym.) Yhteyshenkilömuutoksista ilmoitetaan. Kouluyhteistyösuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti, esim. kolmen vuoden välein Mikäli suunnitelmaa ei jostain syystä saada tehtyä yhdessä koulujen kanssa, koulujen kanssa tehtävä yhteistyö ja mediakasvatustyö kirjataan kuitenkin kirjaston omaan toimintasuunnitelmaan Onko koulujen ja kirjaston yhteistyösuunnitelma laadittu? Jos kouluyhteistyösuunnitelmaa ei ole laadittu, onko kouluyhteistyö kuitenkin näkyvissä kirjaston omassa toimintasuunnitelmassa? Onko työnjako selkeää kouluyhteistyön osalta myös kirjaston sisällä? Onko äidinkielten opettajien lisäksi yhteistyötä myös muiden aineiden opettajien kanssa? Tarkistetaanko suunnitelmaa säännöllisin väliajoin?

82 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kouluyhteistyö on mahdollisimman kattavaa. Kirjastot tarjoavat kirjastonkäytön ja mediakasvatuksen opetusta oppilaalle vähintään kaksi kertaa peruskoulun aikana, mielellään 3-4 kertaa Tavoite on että vähintään 80% kutsutuista luokista tulee opetukseen Luokka-asteille suunnitellaan eri opetussisällöt ikäryhmälle sopivaksi Kirjasto tukee eri tavoin lasten ja nuorten lukuharrastusta Opetuksen kattavuus luokka-asteittain, eli jos kaikki luokat tietystä luokka-asteesta (esim. alueen kaikki 1. Luokat) kutsutaan kirjaston tarjoamaan opetukseen kuinka monta prosenttia luokista noudattaa kutsua Lukudiplomia suorittavien luokkien määrä Kouluyhteistyösuunnitelman mukaisesti kirjasto kutsuu tietyt luokka-asteet kirjastonkäytön tai mediakasvatuksen, kirjavinkkaukseen jne Luokkakäyntien aikataulut sovitaan hyvissä ajoin, lukuvuoden rytmin mukaan Kirjasto tarjoaa perinteistä kirjavinkkausta ja mahdollisesti myös muita vinkkausmuotoja (esim. yhdistelmävinkkaus, tietovinkkaus, vertaisvinkkaus) Myös lukudiplomeilla, lukupiireillä, lukukoirilla, kirjailijavierailla ym. voidaan tukea lasten ja nuorten lukemista Tavoitetaanko kaikki koulut? Jos yhteydenottoon ei vastata, ottaako kirjasto uudelleen yhteyttä? Jos joku kouluista jää jatkuvasti ulkopuolelle, pyrkiikö kirjasto selvittämään syytä? Miten lasten lukuharrastuksen tukemisessa mielestäsi kirjasto onnistuu? Ovatko lukudiplomit käytössä, päivitetäänkö niitä? Järjestääkö kirjasto säännöllisistä vinkkausta? Onko erilaisia vinkkausmuotoja tai uudenlaisia lukupiirejä testattu? (kts. esim. Heinonen 2011) Kirjaston mediakasvatuksessa hyödynnetään valtakunnallisia mediakasvatuksen verkkosivuja ja oppaita mediakasvatus.kirjastot.fi, mediataitokoulu.fi; mediametka.fi okariino.fi sivupiiri.fi (Pää)kirjasto voi halutessaan koota valtakunnallisilta sivuilta mediakasvatuksen valtakunnallisilta sivustoilta valmiita tehtäviä ja esityksiä, joiden toimivuus testataan. Valmiit tehtäväpaketit eri luokka-asteiden mediakasvatusta varten on löydettävissä kirjaston verkkosivuilta. Kirjastonhoitajat voivat halutessaan käyttää niitä opetuksen ja koulutuksen tukena. Pyritään tarjoamaan lasten ja nuorten ikäkauteen sopivaa opetusta joka pyrkii olemaan käytännöllistä (ongelmalähtöistä), kokemuksellista ja elämyksellistä pikemminkin kuin teoreettista opetusta. Tunnetko valtakunnalliset mediakasvatussivustot ja niiden tarjonnan? Löytyvätkö eri luokka-asteille suunnatut mediakasvatuksen tehtäväpaketit kirjaston verkkosivulta? Ovatko kirjastossa mediakasvatustyötä tekevät tietoisia näistä paketeista jotka on koottu työn helpottamiseksi? Kirjasto aktiivisesti tarjoaa kirjastoon tutustumista myös esikoululaisryhmille

83 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kirjasto tarjoaa tietokoneen, internetin ja sähköisten palveluiden perusopetusta aikuisryhmille ja siten osaltaan tasoittaa digikuiluja kansalaisten välillä Palveluja tarjotaan erityisesti niille jotka eivät muuten saisi tietokoneenkäytön, internetin ja sähköisten palvelujen perusopetusta Kuntalaiset löytävät tarjotut kurssit ja ne ovat pääsääntöisesti täynnä Paitsi eläkeläiset, myös työikäiset huomioidaan tarjonnassa ja ilmoittelussa Kurssitarjontaa päivitetään tarpeen mukaan Kirjasto toimii tarvittaessa yhteistyössä muiden vastaavaa opetusta tarjoavien tahojen (esim. kansalaisopistot) kanssa Kurssitarjonnasta ja sisällöistä kerätään palautetta asiakkailta Kursseista tiedotetaan kirjaston verkkosivuilla, kirjaston sisätiloissa ja tarvittaessa muualla (lehdet, ilmoitustaulut) Tarvittaessa kirjasto ostaa tarjoamiensa kurssien opetuksen ulkopuolelta Jos kurssit ovat aina täynnä, kirjasto pyrkii vastaamaan kysyntään, tai ohjaamaan asiakkaat muuhun opetukseen (esim. kansalaisopisto) Tunnistaako kirjasto alueensa kuntalaiset niin hyvin että pystyy tarjoamaan tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen perusopetusta niille jotka muuten jäisivät niitä vaille? Päivitetäänkö kurssitarjontaa säännöllisesti? Kirjaston ja verkkokirjaston käyttöön tarjotaan opastusta myös aikuisille, samoin vinkkausta Ryhmäkäyntimahdollisuudesta tiedotetaan kirjaston verkkosivuilla ja kirjaston tiloissa. Verkkosivuilla tiedottaminen ei riitä koska kohderyhmä ei välttämättä löydä tietoa netistä Mahdollisuuksien mukaan kirjasto myös tarjoaa itse aktiivisesti ryhmäkäyntimahdollisuutta erityisesti erityisryhmille jotka eivät välttämättä muuten tulisi kirjastoon Verkkokirjaston pikaopastus kirjastokortin myöntämisen yhteydessä ja tarvittaessa. Syvällisempi opastus kirjaston palveluihin ryhmäkäynneillä Kirjasto tarjoaa kokoelmien esittelyä ja lukuvinkkejä ryhmille ajanvarauksella Tarjotaanko kirjastonkäytön opastusta ja lukuvinkkejä myös aikuisille? Miten hyvin erilaiset erityisryhmät huomioidaan? Kuntalaiset osaavat käyttää kirjaston erilaisia sähköisiä aineistoja ja palveluja (e-kirjat, lehtitietokannat, musiikki- ja tekstitietokannat verkkokirjaston eri ulottuvuudet) Kuntalaiset käyttävät kirjaston sähköisiä aineistoja ja palveluita. Käyttötrendi on nouseva Kirjaston tarjoamia sähköisiä aineistoja ja palveluita mainostetaan ja niitä esitellään aktiivisesti kirjaston sisällä, sosiaalisessa mediassa (esim. kirjaston facebook-sivulla) ja tarvittaessa kohdennetusti myös muualla Kirjasto tarjoaa tarvittaessa ryhmäopetusta halukkaille (esim. e-kirjojen lainaus ja käyttö) Työnjako kirjaston sisällä on selkeää tiedotuksen ja opetuksen suhteen. Osaavatko asiakkaat kysyä ja käyttää kirjaston tarjoamia sähköisiä aineistoja? Onko käyttötrendi nouseva? Opetetaanko esim. e-kirjojen ja sähköisten lehtien käyttöä aktiivisesti? Osaatko itse ladata sähkökirjan ja opastaa sen myös asiakkaalle?

84 6. Asiakastilaisuudet ja tapahtumat Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kirjaston tapahtuma- ja näyttelytuotannossa huomioidaan eri asiakasryhmät. Työnjako kirjaston sisällä ja yhteistyökumppanien kesken on selvää Kirjasto tiedostaa että tapahtumilla ja näyttelyillä on itseisarvo: Tapahtumat ja näyttelyt tuovat kuntalaisille iloa, elämyksiä kuntalaisille ja edistävät kulttuuriharrastustusta Lisäksi tapahtumien kautta myös markkinoidaan kirjastoa ja kirjasto saa niiden kautta uusia asiakkaita Kirjaston tapahtumien kautta on myös mahdollista esitellä uutta ja marginaalista kulttuuria Kirjastolla on: (i) tapahtumalinjaus eli tapahtumia koskeva pidemmän tähtäimen strategia, johon on määritelty kirjaston painopistealueet, tavoitteet, ja suunnittelu (ii) Tapahtumatuotannon vuosisuunnitelma, jonka pohjalta laaditaan kuntalaisille esite kirjaston tapahtumista (1-2 krt vuodessa) (iii) Tapahtumille on laadittu tiedotusstrategia, joka puolestaan sisältää sosiaalisen median strategian. Kirjasto harkitsee tapahtumavuosikellon käyttöönottamista. Kirjaston Facebook-sivulle postaus vähintään kerran viikossa. Kirjaston järjestämien tapahtumien ja niihin osallistujien määrää seurataan: o Tapahtumien lukumäärä o Näyttelyiden lukumäärä o Tapahtumien osallistujamäärä (ei näyttelyt) Asiakaspalautetta kerättään tapahtumissa säännöllisesti Kirjasto tekee tapahtumalinjauksen. Se tarkistetaan säännöllisin väliajoin (esim. joka 3. vuosi) Kirjasto laatii konkreettisemman vuosisuunnitelman jossa määritellään tärkeimmät ja suurimmat tapahtumat, sekä tapahtumien tiedotusstrategian. Vuosisuunnitelmassa ja tiedotusstrategiassa määritellään työnjako - myös sosiaalisen median osalta - ja ohjeet tiedottamisen aikataulusta Kirjasto antaa omien FB-sivujensa päivitysoikeuden riittävän monelle ja tarjoaa sosiaalisen median koulutusta Kirjasto ottaa kannan tiedotuksen budjettiin (ml. maksullinen FB-markkinointi) Tapahtumien ja näyttelyiden lukumäärä sekä osallistujamäärät tilastoidaan, asiakastyytyväisyyttä mitataan Onko kirjastolla tapahtumalinjaus eli tapahtumatuotantoa koskeva strategia? Tehdäänkö kirjastolla tapahtumatuotannon vuosisuunnitelmaa ja kuntalaisille suunnattua esitettä tapahtumista? Huomioidaanko eri asiakasryhmät? Onko työnjako tapahtumatuotannossa kirjaston henkilökunnan kesken selkeää ja reilua? Käytänkö aktiivisesti itse ja seuraatko tapahtumien vuosikelloa? Etsinkö sieltä tietoa, päivitänkö tapahtumatiedot vuosikelloon? Toimiiko tapahtumatiedotus? Onko aikataulutus kunnossa, onko tiedotus hyvin kohdennettua ja riittävän laajaa? Onko tiedotus oikein ajoitettua? Hallitsenko eri mediat ja tiedotuskanavat? Onko kirjaston järjestämien tapahtumien ja näyttelyiden määrä oikealla tasolla (kirjaston oman profiilin ja koon mukaan)?

85 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Kirjaston tapahtumilla ja näyttelyillä tuetaan yhteisöllisyyttä. Tapahtumat ja näyttelyt tukevat kuntalaisten tasa-arvoa Tapahtumilla tuetaan kuntalaisten omaehtoista ei-kaupallista toimintaa Kirjastot tarjoavat mahdollisuuden taiteilijoiden ja esiintyjien sekä yleisön vuorovaikutukselle Kirjaston järjestämät tapahtumat ja näyttelyt ovat maksuttomia ja avoimia Kirjaston yksin järjestämien tapahtumien lisäksi tapahtumia tehdään yhteistyössä taitelijoiden, esiintyjien, harrasteryhmien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kirjasto hakee aktiivisesti uusia ja erilaisia yhteistyökumppaneita Kirjasto tarjoaa myös ilmaista tai edullista tilaa tapahtumien järjestämiseen Onko kirjastossa kiinnostusta, resursseja ja tietotaitoa tehdä tapahtumatuotantoa yksin, ja yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa? Toteutuuko alueellinen tasa-arvo tapahtumatuotannossa eli onko kaikilla kuntalaisilla mahdollisuus osallistua alueensa tapahtumiin? Tiedottaako kirjasto sivuillaan mahdollisuudesta vuokrata edullista tilaa kirjastosta tapahtumatuotantoon? Tapahtumien ja näyttelyiden sisällöt ovat monipuolisia ja kirjaston omien arvojen mukaisia Tapahtumat ovat erilaisista aiheista ja eri kohderyhmille suunnattuja Kirjasto seuraa järjestämiensä tapahtumien kohderyhmäjakaumaa (paljonko tapahtumia järjestetään lapsille, nuorille, aikuisille, perheille, senioreille jne.) Kirjasto päättää tavan tilastoida tapahtumat myös kohderyhmien mukaan. Mikäli jollekin keskeisistä kohderyhmistä ei järjestetä lainkaan tapahtumia, asia pyritään korjaamaan Tapahtumatuotannon vaatimukset otetaan suuremmissa kirjastoissa huomioon mahdollisuuksien mukaan myös rekrytoinnissa Kattaako kirjaston tapahtumatuotanto eri kohderyhmät? Tapahtumia järjestetään yhteistyössä kirjaston erityisesti paikallisten yhteistyökumppaneiden, taiteilijoiden ja esiintyjien (ym.) kanssa Työnjako on selkeää, myös tiedotuksessa Yhteistyökumppaneiden määrä ja yhteistyökumppanuuden muoto tilastoidaan Kirjastolla on tapahtumajärjestäjän opas ja tarkistuslista henkilökunnalle Kirjastolla on ohjeet yhteistyökumppaneille Kirjasto tilastoi yhteistyökumppanien määrän ja yhteistyökumppanuuden eri muodot Kirjasto tekee tapahtumajärjestäjän oppaan ja tarkistuslistan ohjeeksi henkilökunnalle Kirjasto tekee kirjalliset ohjeet kirjaston yhteistyökumppaneille. yhteistyökumppaneille, ja ne löytyvät myös kirjaston verkkosivuilta. Näillä selkeytetään kirjaston ja yhteistyökumppaneiden vastuunjakoa tilaisuuden suunnittelussa, järjestämisessä sekä tiedotuksessa ja yhteydenpidossa. Mikä toimii ja mikä ei tapahtumayhteistyössä? Onko kirjastolla käytössä ajantasainen tapahtumajärjestäjän opas ja tarkistuslista? Ovatko oppaaseen kirjatut ohjeet tapahtumayhteistyön työnjaosta ja tiedottamisaikataulusta käytössä? Onko kirjastolla olemassa kirjalliset ohjeet yhteistyökumppaneille? Löytyvätkö nämä ohjeet myös kirjaston kotisivuilla?

86 Tavoitteet Indikaattorit Toimet Itsearviointikysymykset Tiedotus kirjaston tärkeimmistä tapahtumista tavoittaa kuntalaiset, mielellään myös ihmiset jotka eivät muuten käytä kirjastoa. Myös kirjaston sisäinen tiedotus toimii hyvin henkilökunta tietää mitä tapahtuu missäkin kirjaston tilassa Kuntalaiset löytävät kirjaston tapahtumat ja näyttelyt eli niille on yleisönsä Tapahtumasta ilmoitetaan vähintään kirjaston kotisivuilla, kirjaston tiloissa ja Facebook-sivuilla Kirjastolla on vakiintuneet käytännöt kirjaston ja kirjastoverkon sisäisessä tiedotuksessa. Kirjaston tapahtumat ja vastuuhenkilöt ovat helposti henkilökunnan löydettävissä esim. tapahtumavuosikellon avulla ja kirjaston omilta verkkosivuilta Tapahtumiin osallistuneiden lukumäärä (tilastoidaan) Kirjasto tiedottaa tapahtumista kirjaston sisällä, tiedotteilla, sosiaalisessa mediassa ja yhteistyökumppaneiden kautta Tiedotusta voidaan myös laajentaa esim. lehti-ilmoituksin Kirjaston sisällä tapahtunut tiedotus tarkoittaa toisaalta fyysisessä tilassa olevaa tiedottelua ja toisaalta sitä että kirjaston henkilökunta tietää kirjaston tapahtumista Paikallisten tiedotusvälineiden yhteystietoja (medialista) päivitetään tarpeen mukaan Sosiaalinen media on alusta asti osana tapahtumasuunnittelua. Facebooktiedotuksessa käytetään hyviä valokuvia ja kampanjoita. Tärkeimpien tapahtumien tiedotuksesta voidaan harkita Facebookin maksullisen markkinoinnin käyttämistä Kirjasto seuraa osallistujamäärien kehitystä Onko tapahtumatiedotus linjassa tiedotusstrategian kanssa? Onko tapahtumatiedotus yleensä mitoitettu oikein, tapahtuman koon ja kohderyhmän mukaan? Onko medialista ajan tasalla? Näkyvätkö kirjaston Facebook-sivut myös fyysisessä kirjastossa? (Esim. ilmoituksena, mainoksena) Onko kirjaston Facebook-sivun tykkääjien määrä kasvussa? Käytetäänkö tapahtumien fbmarkkinoinnissa kuvia ja kampanjoita? Jäävätkö jotkut tapahtumat vaille yleisöä? Mistä se mahtaa johtua? Asiakkaat, esiintyjät ja muut yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä tapahtumiin. Tapahtumat tuovat kuntalaisille elämyksiä, iloa ja virkistystä. Myös uuden kokeileminen on tapahtumantuotannossa suotavaa, ja epäonnistuminen (asiakkaat vieroksuvat uutta tapahtumaa) on sallittua Kirjastolla on lomakkeet (tms.) asiakkaiden tapahtumapalautteen ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen. Kirjastolla on lomake myös yhteistyökumppaneiden palautteelle Tapahtumapalautteesta saadaan hyvät tulokset; vähintään 80% osallistujista tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. Tapahtumien yhteydessä asiakkailta kerätään säännöllisesti palautetta tapahtumasta. Kirjasto valitsee kyselylomakkeen tai muun palautteen antamisen muodon tapahtumaan sopivaksi Kirjasto pyytää säännöllisesti lomakkeella palautetta myös tärkeimmiltä yhteistyökumppaneiltaan. Onko asiakkailla mahdollisuus antaa tapahtumista palautetta? Käsitelläänkö palaute? Kysytäänkö myös yhteistyökumppaneilta palautetta? Onko annetulla palautteella merkitystä? Kirjasto hoitaa myös jälkituotannon suurimmista tapahtumistaan Jälkituotantoon kuuluu keskustelu keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuman jälkeen siitä miten tapahtuma sujui ja mitä voisi vielä parantaa Yhdessä iloitseminen on tärkeää jos tapahtuma meni hyvin Jälkituotantoon kuuluu myös valokuvien laittaminen fb-sivuille tai kirjaston verkkosivuille, mahdollinen jälkitiedotus jne. Ehditäänkö jälkituotantoa tekemään? Pidetäänkö yhteistyökumppaneiden kanssa palaveri ison tapahtuman jälkeen? Laitetaanko tapahtumista kuvia nettiin, esim. kirjaston facebook-sivulle?