Kiila 2 asemakaava nro , Kiila (34) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Ilmoitamme kaavoituksen vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kiila 2 asemakaava nro , Kiila (34) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualueen sijainti Alue sijaitsee Kesäkylä/Koivikosta länteen/luoteeseen Tuusulan kunnan rajalla. KAAVA-ALUEEN RAJAUS TÄSMENTYY SUUNNITTELUN AIKANA. kaava-alue 1

2 Aloite asemakaavatyölle Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö (Vantaan kaupunki) Kaavoitusaloitteen sisältö Asemakaavan laatiminen maanläjityspaikkaa varten. Tavoitteena on asemakaavoittaa ylijäämämaiden sijoitukseen varattu alue, jota voidaan käyttää louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Muita tavoitteita Alueelle ei ole ajoyhteyttä, joten kaavatyö sisältää tarvittavan ajoyhteyden asemakaavoittamisen. Kehä IV on asemakaavoitettu Kesäkylä/Koivikon eteläpuolelle saakka. Maantien (Kehä IV) asemakaavoittamista jatketaan länsisuuntaan. Lähtötiedot Maakuntakaava Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan, jonka ympäristöministeriö vahvisti UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavan uudistaminen, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavan uudistamisessa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Maakuntakaavan uudistaminen on valmisteilla. Maakuntahallitus hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti asettaa kaavan julkisesti nähtäville. Nähtäville kaavaehdotus tulee kevätkesällä Tuusulan ja Vantaan rajalla merkintä EJ3. UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA Alue on valkoista aluetta, ilman erityistä aluevarausmerkintää. Kartassa näkyy Kehä IV:n linjaus (musta itälänsisuuntainen paksu viiva), voimajohto (z) ja Tuusulan ja Vantaan raja on pistekatkoviivalla. Lentomelualue näkyy kartassa pisteinä. Uudenmaan maakuntakaavassa on Kiilaan osoitettu kohdemerkinnällä jätteenkäsittelyalue ( EJ). EJ -merkintä on Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa kumottu. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan , mutta päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen, joka ei ole vielä tehnyt asiasta ratkaisuaan. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu. UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (luonnos)

3 EJ3 merkinnällä osoitettu alue on tarkoitettu louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoittamiseen. Alueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa näiden ainesten hyödyntämiseen liittyvää tai alueelle muuten soveltuvaa yritystoimintaa. Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Vantaan yleiskaava Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan. Vantaan yleiskaava on tullut voimaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä muodossa. Kaavoitettava alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, M. M -alueella on lisäksi merkintä et (Määräaikaisen yhdyskuntateknisen huollon alue). Alue varataan määräaikaisesti maanläjitykseen. Ote ajantasakaavasta SUUREMPI KARTTA ON LIITTEENÄ. Nykytilanne "et" merkintä pistekatkoviivan sisäpuoli Kaava-alueella ei ole asuinrakennuksia. Lähin asuinalue Kesäkylä/Koivikon pientaloalue. Kaava-alueella on metsää ja kallioita sekä entisiä viljelyalueita, jotka ovat pensoittuneet. Maanomistus Vantaan kaupunki omistaa osan kaava-alueesta. (tumma alue) OTE YLEISKAAVASTA. SUUREMPI KARTTA ON LIITTEENÄ Kiilaan on Koivikon alueen luoteispuolelle Kehä IV:n linjauksen pohjoispuolelle osoitettu jätteenkäsittelyalue (EJ) suoja-alueineen (ej) sekä ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue (TT). Teollisuustoimintojen on ajateltu liittyvän jätteenkäsittelyyn. Varaukset perustuvat voimassa olevaan maakuntakaavaan. Kun Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, jossa Kiilan jätteenkäsittelyalue on poistettu, saa lainvoiman, voidaan EJ- ja TT-alueiden merkintöjä pitää vanhentuneina. Maanomistuskartta SUUREMPI KARTTA ON LIITTEENÄ 3

4 Miksi asemakaava tarvitaan? Maan varastointiin tarvitaan pääkaupunkiseudulla lisää alueita. koska mm. pitkät ylijäämämaiden kuljetusmatkat tuottavat ympäristöhaittoja. Kaupunkirakenteen kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki alueet käytetään maankäytössä tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla hyväksi. Tämä tarkoittaa myös kaupungin reuna-alueiden käyttöönottoa tarkoituksenmukaisella tavalla. Miten tilanne muuttuu? Metsää ja luontoa poistuu. Ylijäämämaiden läjitysalueelle suuntautuu raskasta liikennettä. Miten ylijäämämaiden sijoituspaikkaan kuljetaan? Tarkoituksenmukaisen ja toimintaan soveltuvan ajoyhteyden suunnittelu tehdään kaavatyön yhteydessä. Ajoyhteys järjestettäneen myöhemmin rakennettavan Kehä IV:än (valtion tie) ja siltä alkavan ajoyhteyden kautta. Ketkä ovat osallisia? alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset kaupungin viranomaiset Uudenmaan ELY-keskus, HSY Uudenmaan liitto Museovirasto Finavia Oyj Fingrid Oyj Vantaan Energia Oy Tuusulan kunta Seutulan kyläyhdistys ry Kesäkylä Koivikko Oy kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa "Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökodista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta." (MRL 62 ) Kuinka osallistuminen järjestetään? Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan Vantaan Sanomissa sekä tavallisella kirjeellä tai sähköpostilla maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle voi esittää mennessä kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki Kirjaamo Asematie 7, Vantaa (postiosoite) Kielotie 13, Vantaa (käyntiosoite) puhelinnumero kirjaamoasioissa: faksinumero: sähköpostiosoite: kirjaamo (at) vantaa.fi Pyydämme mielipiteessänne ilmoittamaan nimenne, osoitteenne sekä asemakaavan numero MIELIPITEITÄ VOI ESITTÄÄ Kielotie 28, II -kerros, tori kokoushuone Teuvo Kuparinen on tavattavissa klo 13:00-15:00. Pyydämme ilmoittautumaan vahtimestarille. Informaatiotilaisuus Seutulan koululla Katriinantie 60, Vantaa (maanantai) klo 17:00 Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelun asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Myyrmäen yhteispalvelupisteessä (Kilterinraitti 6) ja internetissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Mitä arvioidaan? Asemakaavan selostuksessa esitetään - osallistumisesta saatu palaute - vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin - vertailu maakuntakaavoihin ja yleiskaavaan - ilmakuva nykytilanteesta - liikenteellinen selvitys - hulevesien järjestäminen Mistä sovitaan? Sopimuksia tehdään tarpeen mukaan. 4

5 Asemakaavan käsittely Asemakaavaehdotuksen hyväksyy nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunta tai kaupunginhallitus. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 vrk, jolloin siitä on tilaisuus esittää muistutus. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaavan hyväksyjä on kaupunginvaltuusto. Asemakaavan suunnittelija Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, asemakaavasuunnittelija Teuvo Kuparinen, Kielotie 28, VANTAA puh Asemakaavan suunnittelusta vastaa Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, aluearkkitehti Timo Kallaluoto, Kielotie 28, VANTAA puh Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla aluearkkitehti LIITTEET - maakuntakaava - uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (luonnos) - yleiskaava - ajantasakaava - maanomistuskartta Kaupunkisuunnittelun kotisivut Vantaan karttapalvelu: kartta.vantaa.fi Kaupunkisuunnittelun asiakaspalvelu Tieto kaavan käsittelyvaiheesta. Kielotie 28, katutaso, p ja Lakiviitteet Osallistuminen ja vuorovaikutus: MRL 6, ; MRA Asemakaavaprosessi: MRL 52, 65, 67, 188 ; MRA 27, 32. MRL = Maankäyttö- ja rakennuslaki. MRA = Maankäyttö- ja rakennusasetus. 5

6

7 VANTAAN YLEISKAAVA 7

8 8

9 9