Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia
|
|
- Marja-Leena Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20 Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia Neljäs eurooppalaisten korkea - koulu opiskelijoiden sosiaalisia ja talou dellisia oloja koskeva vertaileva EUROSTUDENT IV -tutkimus julkaistiin lokakuussa 20. Tutkimusraportti käsittelee korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista taustaa, korkeakouluihin pääsyä, opintoja, ajankäyttöä, toimeentuloa ja asumista sekä kansainvälistä liikkuvuutta. Tutkimuksen tietyt tulokset antavat aihetta kiinnittää huomiota tekijöihin, joilla voitaisiin edistää korkeakouluopintoihin pääsyä ja päätoimista opiskelua. Tässä analyysissa esitetään tutkimusraportin eräitä keskeisiä tuloksia. Tutkimustuloksia vertailtaessa ja tulkittaessa on muistettava, että tutkimukseen osallistuvat maat ovat yhteiskunnallisilta lähtökohdiltaan ja myös koulutusjärjestelmiltään hyvin erilaisia. Vertailua onkin perusteltua tehdä samankaltaisten maiden kesken. Tutkimuksen toteutuksesta ja maakohtaisista tuloksista on yksityiskohtaista tietoa netissä osoitteessa Lyhyesti suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 79 prosentilla suomalaisista korkeakouluopiskelijoista on pohjakoulutuksena lukiokoulutus 89 prosentilla on työkokemusta ennen korkeakouluopintoja 54 prosenttia on saanut opiskelupaikkansa alle vuoden päästä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta opinnot aloitetaan keskimäärin -vuotiaina (mediaani) 63 prosentilla opiskelijoiden vanhemmista ainakin toisella on korkea-asteen tutkinto 76 prosenttia käyttää yli 20 tuntia viikossa opintoihin kolmasosa käy säännöllisessä palkkatyössä lukukausien aikana itsenäisesti asuvan keskimääräinen tulo oli 2009 syksyllä euroa, tuloista puolet on työtuloja, kolmannes opintotukea, 7 prosenttia perheen ja puolison tuloja sekä 10 prosenttia muita tuloja puolet opiskelijoista on sitä mieltä, että heillä on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot lasten tai puolison kanssa asuvien osuus (45 prosenttia) on meillä varsin korkea muiden maiden korkeakouluopiskelijoihin verrattuna opiskelijavaihto on yleisempää opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on korkea-asteen tutkinto
2 Kuinka pitkän ajan kuluttua aloitetaan korkeakouluopinnot soveltuvan pohjakoulutuksen suorittamisen jälkeen? (%-osuus kaikista opiskelijoista) Pohjakoulutus Noin kahdessa kolmasosassa tutkimukseen osallistuneista 23 maasta vähintään 90 prosenttia korkeakouluopiskelijoista hakeutuu korkeakoulutukseen lukion jälkeen. Suuressa osassa näistä maista tämä on tyypillinen korkeakouluopintojen pohjakoulutus. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 79 prosenttia on suorittanut lukion. Noin joka viidennellä korkeakouluopiskelijoista on pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto tai vastaavat opinnot. Tätä mahdollisuutta hyödyntävät erityisesti ne suomalaiset opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen tutkintoa. Suomen korkeakouluopintojen kelpoisuusvaatimus (ylioppilastutkinto tai ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, eikoisammattitutkinto tai vastaava) näyttäisi osaltaan edistävän tasaarvoisia edellytyksiä hakeutua korkeakoulutukseen. Korkeakouluopiskelijoiden aiempi työkokemus Korkeakouluopiskelijoiden työkokemuksen määrä ennen opintoja vaihtelee huomattavasti. ssa 69 prosentilla opiskelijoista ei ole opintoja edeltävää työkokemusta, kun taas ssa 95 prosentilla on työkokemusta. Pohjoismaissa opintoja edeltävä työssäkäynti on selvästi yleisempää kuin muissa maissa. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista vain prosenttia on sellaisia, joilla työkokemusta ei ole. Tutkimuksessa vertailtiin lisäksi millaisessa työssä < 12 kk kk > 24 kk nuoret ovat ennen opintojen aloittamista. Suomessa yli puolet töissä olleista on ollut määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä ja 31 prosenttia kokopäivätyössä. Määräaikaisten osuus on n jälkeen suurinta Suomessa. Opintojen aloittaminen Suomalaisista opiskelijoista 54 prosenttia on saanut opiskelupaikkansa alle vuoden päästä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Osuus on selvityksen viidenneksi alhaisin. Kauemmin opiskelupaikan saamiseen menee vain sveitsiläisillä, norjalaisilla, turkkilaisilla ja tanskalaisilla. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 28 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot yli kahden vuoden kuluttua toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Tämä osuus on tutkimukseen osallistuneista maista kolmanneksi korkein; vain ssa ja Irlannissa on enemmän niitä, joilla opintojen aloitukseen kuluu yli kaksi vuotta. Suuressa osassa tutkimukseen osallistuneissa maista yli 70 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot vuoden sisällä soveltuvan pohjakoulutuksen suorittamisesta. Koulutukseen siirtyminen on viivästynyt erityisesti opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on matala koulutus; 52 prosentilla matalan koulutustaustan opiskelijoista koulutukseen siirtyminen kesti yli kaksi vuotta, korkeakoulutaustan omaavien opiskelijoiden luvun ollessa 23 prosenttia. Kokonaisuudessaan myöhästynyt nivelvaihe on Suomessa muiden pohjoismaiden tavoin varsin yleistä ja alle puolet 27 opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20
3 Englant 10 P muu kuin korkeakoulutus Alan korkeakoulutus ISCED 5-6 ISCED 0-4 Vanhempien koulutustausta (%-osuus kaikista opiskelijoista, sen vanhemman mukaan, jolla on korkeampi koulutus) R matala koulutus ISCED Englanti / Wales muu kuin korkeakoulutus ISCED korkea-asteen koulutus ISCED matala koulutus ISCED korkeakouluopiskelijoista siirtyy korkeakoulutukseen suoraan toisen asteen koulutuksesta. Korkeakouluopiskelijoiden profiili Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia on naisia ja 45 prosenttia miehiä. Naisvaltaisuus on erityisen selkeää tietyillä koulutusaloilla. Huomattavan naisvaltaisia aloja ovat ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (87 prosenttia opiskelijoista naisia) ja useat koulutusalat yliopistoissa: liikunta- ja terveystieteiden opiskelijoista 90 prosenttia ja kasvatustieteitä opiskelevista 86 prosenttia on naisia. Miesten osuus on huomattavasti naisia suurempi tekniikan ja liikenteen sekä luonnontieteen koulutusalalla ammattikorkeakouluissa ja teknillistieteellisellä alalla yliopistoissa. Miehiä opiskelee myös enemmän luonnonvara- ja ympäristöalalla, luonnontieteen alalla ja kauppatieteen alalla. Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat eurooppalaisittain vanhoja ja aloittavat korkeakouluopintonsa keskimäärin (mediaani) -vuotiaina. Vanhempien koulutustausta Korkeakoulutuksen sosiaalinen tasa-arvo on Bolognan prosessin tavoitteena kahdesta syystä: lahjakkaimpien opiskelijoiden löytymisen takaajana sekä sosiaalisesti yhtenäisen yhteiskunnan turvaajana. Koulutuksen periytymisen mittarina on käytetty vertailua vanhempien (erityisesti isän) koulutustaustaan, korkeakouluopiskelijoiden vanhempien koulutustaustaa vertaillaan koko vastaavan ikäluokan väestön koulutustasoon. Suomessa koko väestöstä korkeaasteen tutkinnon on suorittanut noin 40 prosenttia, kun korkeakouluopiskelijoista 63 prosentilla on vähintään toisella vanhemmista korkea-asteen tutkinto. kuuluu 12 muun tutkimukseen osallistuneen maan ryhmään, jossa korkeakouluopiskelijoiden perhetaustaa tarkasteltaessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneet vanhemmat ovat yliedustettuina. Suomalaisten naisten suuri osuus korkeakoulutuksessa näkyy siinä, että Suomessa 50 prosentilla opiskelijoiden äideistä on korkea-asteen tutkinto. Lisäksi Suomessa äitien koulutustaustoissa paljastuu ero vertailtaessa sektoreita toisiinsa, ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideillä (32 %) oli yliopisto-opiskelijoiden äitejä ( %) useammin ammatillinen koulutus ja yliopisto-opiskelijoiden äideillä (31 %) puolestaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden äitejä ( %) useammin yliopistotutkinto. Suomen korkeakoulutusjärjestelmä todettiin tutkimuksessa avoimeksi. Sosiaalinen liikkuvuus on yleistä; matalan koulutustaustan omaavien vanhempien lapset ovat hyvin edustettuina ja korkeasti koulutettujen vanhempien yliedustus ei ole huomattavaa suhteessa väestön koulutustasoon. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että opiskelijoiden vanhempien ikäluokassa opistoasteen tutkinto on yleinen. Opistoasteen tutkinto (ISCED 5B) lasketaan korkea-asteen tutkinnoksi. Suomen korkeakouluopiskelijoista 48 prosentilla vähintään toinen vanhemmista on suorittanut korkeakoulututkinnon vastaavan osuuden jäädessä koko väestöstä prosenttiin.
4 Opintoihin käytetty aika tyypillisen opiskeluviikon aikana (%-osuus kaikista opiskelijoista) </= 10 t/vk - 12 t/vk - 30 t/vk > 30 t/vk Opinnot Suomalaisopiskelijat käyttävät keskimäärin 39 tuntia viikossa yhteensä opintoihinsa ja palkkatyöhön, kun useimmissa Euroopan maissa aikaa käytetään tuntia. Suomalaisopiskelijoista 76 prosenttia käyttää yli 20 tuntia viikossa opintoihin. Suomalaiset opiskelijat käyttävät muiden maiden opiskelijoihin verrattuna tärkeinä pitämiinsä opintoihin runsaasti aikaa, vaikka opintojaan muita aktiviteetteja tärkempänä pitävien osuus on vain noin kolmas osa. Työssäkäyntiin käytetään runsaasti aikaa lähes kaikissa maissa. Alempaa korkeakoulututkintoa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suorittavat käyttävät palkkatyöhön keskimäärin Suomessa vain viisi tuntia viikosta. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien kohdalla osuus on lähes kaksinkertainen. Itsenäisesti asuvista opiskelijoista Suomessa on lukukausien aikana 31 prosenttia säännöllisessä palkkatyössä, kun esimerkiksi ssa luku on lähes kaksinkertainen. Opiskelijoiden ajankäytössä on myös selviä eroja vanhempien koulutustason perusteella. Itsenäisesti asuvat opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkeaasteen tutkintoa, käyttävät palkkatyöhön enemmän aikaa kuin opiskeluun lähes kaikissa maissa mukaan lukien. Myös opintoihin ja työhön yhteensä käytetty aika on heillä korkeampi kuin muilla. Opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen tutkintoa, käyttävät Suomessa työhön lähes kaksinkertaisen tuntimäärän korkeakoulutettujen lapsiin verrattuna. Ajankäytössä ja työskentelyyn käytetyssä ajassa on myös merkittäviä ikäluokittaisia eroja. Vanhemmat opiskelijat työskentelevät selvästi nuoria enemmän, mutta toisaalta vanhemmat opiskelijat käyttävät myös itsenäiseen opiskeluun enemmän aikaa järjestettyyn opetukseen käytetyn ajan jäädessä vähäisemmäksi kuin nuoremmilla opiskelijoilla. Merkittävimpiä korkeakouluopiskelijoiden opintoja hidastavia syitä ovat työssäkäynti, elämäntilanne ja erilaiset henkilökohtaiset syyt. Samalla opiskelijalla syitä voi myös olla useampia. Niistä korkeakouluopiskelijoista, jotka olivat edenneet omia tavoitteitaan hitaammin, noin puolet arvioi työnteon hidastaneen opintojaan. Erilaiset elämäntilanteeseen liittyvät ja henkilökohtaiset syyt hidastivat yli 4 opintoja. Yli kolmanneksella opintoja hidastava tekijä oli heikko opiskelumotivaatio tai kokemus väärällä alalla opiskelusta. Kymmenen prosenttia arvioi opintojensa hidastuneen sairauden vuoksi. Opiskelijatutkimukseen vastanneista kuitenkin 53 prosenttia katsoi, että jokin terveyteen liittyvä tekijä vaikuttaa opintojen kulkuun heikentävästi. Kolmasosalla tämä tekijä on stressi ja yli viidenneksellä erilaiset keskittymisvaikeudet tai jännittäminen. Suomessa, toisin kuin useimmissa maissa, ei ole sivutoimisen opiskelijoiden statusta. Yliopisto-opiskelijoista 22 prosenttia ja ammattikorkeakoulu-opiskelijoista 8 prosenttia mieltää opintonsa sivutoimiseksi. Kansallisen tutkimuksen mukaan suomalaisilla korkeakoulu-opiskelijoista noin neljänneksellä on tai on ollut jokin aiempi tutkinto-oikeus korkeakoulusopetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20
5 Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tulorakenne (%-osuus kuukausittaisista tuloista) perheen/puolison tuki Englanti / Wales Porttugali opintotuki työtulot muut sa. Ammattikorkeakoulu-opiskelijoilla tämä osuus on alle viidennes. Yliopisto-opiskelijoista kolmanneksella on ollut aiempi tutkinto-oikeus. Aiemmissa opinto-oikeuksissa on huomattavia alakohtaisia eroja, erityisen usein aiempi tutkinto-oikeus on ollut heillä, jotka nyt opiskelevat lääketieteellisillä, liikunta- ja terveystieteellisillä tai taidealoilla. Tulot Suomalaisten itsenäisesti asuvien korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo perustuu työtuloihin ja opintotukeen. Suomessa puolet itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tuloista on työtuloja, opintotuen osuus tulosta on noin kolmannes, perheen ja puolison tulojen osuus 7 prosenttia ja muiden tulojen osuus 10 prosenttia. Suomalaisen ja norjalaisen korkeakouluopiskelijan tuloprofiili on hyvin samankaltainen. ssa ja ssa toimeentulo on opintotukipainotteisempi työtulojen osuuden jäädessä vähäisemmäksi. Työtulojen osuus vaihtelee itsenäisesti asuvilla korkeakouluopiskelijoilla tutkimukseen osallistuneissa maissa 8 prosentista 67 prosenttiin ja opintotuen osuus 1 prosentista 60 prosenttiin. Perheen tai puolison tuen osuus on selkeästi pohjoismaissa vähäisempi verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan maihin, joissa se on pääasiallinen opiskelijan tulon lähde. Suomalaisen itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan keskimääräinen tulo oli 2009 syksyllä euroa, joka on noin kolmanneksen korkeampi kuin vastaava tulo (850 euroa) kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Keskimääräinen kuukausittainen tulo vaihteli maittain 97 eurosta euroon. Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien keskimääräinen tulo on noin 30 prosenttia alhaisempi ja selkeästi opintotukipainotteisempi kuin ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien tulot ovat enimmäkseen työtuloja. Tilanne on samankaltainen useassa muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Suomessa opintotuen käyttöaste ja osuus tuloista on korkeampi niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja kuin niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on vähän koulutusta. Vastaavasti työtulojen osuus on korkeampi ja säännöllinen työssäkäynti lukukauden aikana on yleisempää niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on vähän koulutusta. Näin on myös suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneita maita eräitä harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
6 Minulla on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot (%-osuus kaikista opiskelijoista) Menot Suomalaisten itsenäisesti asuvien korkeakouluopiskelijoiden menot muodostuvat enimmäkseen tavanomaisista elinkustannuksista eli ruoka- ja asumiskustannuksista. Näiden osuus on 92 prosenttia kaikista menoista. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 8 prosenttia. Lukukausimaksuja peritään Suomea, a ja a lukuunottamatta muissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa. Eurooppalaiset ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat käyttävät lukukausimaksuihin keskimäärin euroa kuukaudessa. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavilla maksujen osuus kuukausittaisista menoista vaihteli Itävallan 2 prosentista n 53 prosenttiin. Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan asumiskustannusten osuus on Suomessa keskimäärin 37 prosenttia menoista. Asumismenojen osuus vaihtelee tutkimukseen osallistuneissa maissa yksin asuvilla 84 prosentista prosenttiin. Osuus on korkein ssa ja matalin ssa. Perheellisten korkeakouluopiskelijoidemme asumiskustannusten osuus on 2/3 kaikista menoista, mikä on toiseksi korkein n jälkeen. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista noin puolet on sitä mieltä, että heillä on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot. 38 prosenttia koki ettei hänellä ole riittävää rahoitusta ja 14 prosenttia tilanne on siltä ja väliltä. Tyytyväisyys rahoitustilanteeseen vaihteli tutkimukseen osallistuneissa maissa 12 prosentista 83 prosenttiin ja tyytymättömyys 10 prosentista 71 prosenttiin. ssa oli eniten tyytyväisiä ja ssa oli eniten tyytymättömiä opiskelijoita. Asuminen samaa mieltä siltä ja väliltä eri mieltä Opiskelijoiden asumistapaa määrittää opiskelijan sosiaalisen taustan ja kulttuuristen perhesiteiden ohella maan opiskelija-asuntopolitiikka. Suomalaiset opiskelijat asuvat eurooppalaisia kollegoitaan itsenäisemmin. Pohjoismaat erottuvat omaksi ryhmäkseen siten, että vanhempien luona asuvien osuus on selkä vähemmistö. Vanhempien luona asuu opiskelijoistamme vain 6 prosenttia vaihteluvälin ollessa muissa maissa 4 prosentista 76 prosenttiin. Vähiten vanhempiensa luona asuvia on ssa ja eniten lla, ssa ja ssa. Lasten tai puolison kanssa asuvien osuus (45 prosenttia) on meillä varsin korkea muiden maiden korkeakouluopiskelijoihin verrattuna. Vain ssa perheellisten osuus on kor keampi kuin meillä. Opiskelija-asunnoissa asuu vajaa kolmannes korkeakouluopiskelijoistamme, joista tyytyväisia asumiseensa on 80 prosenttia opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20
7 Opiskelijoiden potentiaalinen liikkuvuus (%-osuus kaikista opiskelijoista) 45 % 4 % 3 % 2 15 % 1 5 % opiskelijat, jotka ovat olleet ulkomailla opiskelijat, jotka eivät ole olleet, mutta suunnittelevat sitä Liikkuvuus Eurostudent-tutkimus keskittyy tutkintoon sisältyvän opiskelijaliikkuvuuden ts. opiskelijavaihdon taustojen, esteiden ja tukien kartoittamiseen. Kaikissa tutkimusmaissa liikkuvuus voisi olla nykyistä suositumpaa. Useissa maissa, ml. ja, yli 80 prosenttia opiskelijoista ei ole ollut vaihdossa eikä suunnittele lähtevänsä ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan. näyttäytyy tutkimuksessa hyvin vaihtomyönteisenä maana. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa merkittävästi mahdollisuuksiin ja halukkuuteen lähteä ulkomaille opiskelemaan. Opiskelijat, joiden vanhemmilla on korkea-asteen tutkinto, osallistuvat suhteellisesti enemmän opiskelijavaihtoon kuin opiskelijat, joiden vanhemmilla on matala koulutustaso. Vain ssa ja ssa vanhempien koulutustausta ei näyttäisi vaikuttavan liikkuvuuteen. Suuressa osassa Eurostudent-maita opiskelijaliikkuvuus on mahdollisuus edelleen vain opiskelijoille, joiden opintoja perhe pystyy rahallisesti tukemaan. Vaihdosta aiheutuvat kustannukset ovatkin suurin este lähteä ulkomaille. Poikkeuksen tästä tekevät pohjoismaiset opiskelijat, joille ero perheestä ja ystävistä on yhtä merkittävä liikkuvuuden este kuin rahoituksen puute. Tämä johtunee muita maita paremmasta mahdollisuudesta käyttää opintorahaa ja -lainaa ulkomaan opintoihin sekä korkeakouluopiskelijoidemme korkeasta iästä. Suomalaisista noin kolmannes koki, että opinnot saattavat viivästyä ulkomailla opiskelun takia. Sen sijaan puutteellista kielitaitoa suomalaiset eivät kokeneet yhtä suureksi esteeksi kuin esimerkiksi irlantilaiset, espanjalaiset tai tshekkiläiset opiskelijat. EU-tavoite kahden vieraan kielen hallinnasta ei näyttäisi tutkimuksen tulosten mukaan toteutuvan. Kielitaito vaihtelee myös suhteessa opiskelijan sosiaaliseen taustaan.
8 Aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä sarjassa ilmestyneet: 20:1 Kulttuuritoimijoiden, luovan talouden ja palvelutuotannon toimintaedellytykset Suomessa alueittain 2010:3 Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet 2010:2 Arts education and Cultural education in Finland 2010:1 Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa Aiemmin opetusministeriön politiikka-analyysejä -sarjassa ilmestyneet: 2010:2 Väestökehityksen haasteet opetusministeriön tehtäväalueilla 2010:1 Finnish Culture in european Comparison 2009:6 Sukupuolten tasa-arvo opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:5 Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa 2009:4 kulttuurimatkailun kohdemaana 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:2 Finnish education system in an international Comparison 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät :4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin EUROSTUDENT IV FAKTAA Rahoitus: Raportin laadinnan rahoittivat Euroopan unioni ja n opetusministeriö. Tutkimukseen osallistuneiden maiden opetusministeriöt ovat rahoittaneet kansallisen tiedonkeruun. Koordinoija: Hochschule information system GmbH:n Osallistujat:, Englanti ja Wales,,,,,,,,,,,,,,,,, Slovenia,,,, Tshekki, ja. Otoskoko: opiskelijaa. Ajankohta: Metodit: online-survey, kyselylomake, haastattelut Suomen tiedonkeruun toteutti Tilastokeskus 2009 Lisätietoja: Analyysin kirjoittajaryhmä: Tomi Halonen, Ville Heinonen, Virpi Hiltunen, Johanna Moisio, Kaisu-Maria Piiroinen Lisätietoja: Virpi Hiltunen, puh Lähteet: Social and Economic Conditions of Student Life in Europe Eurostudent IV Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:. ISSN L ISSN (verkkojulkaisu)
Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen
Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun
LisätiedotEurostudent V (2012-2015) tutkimus. Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT
Eurostudent V (2012-2015) tutkimus Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT Eurostudent V -maat Lähtökohdat Relevanssi - kansalliselle
LisätiedotOpiskelijatutkimus 2017 EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Suomalainen korkeakoulutus opiskelijan silmin
EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset Suomalainen korkeakoulutus opiskelijan silmin Anna-Kaarina Potila, TK Johanna Moisio, OKM Twitter @okm #korkeakoulu2020 #eurostudent Eurostudent-aineistot
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa
LisätiedotEuroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot
Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot Kolmas eurooppalaisten korkeakouluopiskelijoiden
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotEUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia
EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotKorkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa
Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon
LisätiedotOpiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari
Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari 1.3.2016, Paasitorni Ohjelma 10.00 Seminaarin avaus ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotOSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!
FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotOpintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut
Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä
LisätiedotOulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus
Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotMaailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari
Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin
LisätiedotOikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin
Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen
LisätiedotFIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus
FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009
LisätiedotSuomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa
Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä
LisätiedotTietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut
Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotTalousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki
70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen
LisätiedotMaailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOpintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta
Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten
LisätiedotOPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos
OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun
LisätiedotTaloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh
Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan Jukka Ohtonen, sosiologi Puh. 045 8722 118 @-posti: juohtonen@gmail.com Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat Menetelminä käytetään mm. yksilövalmennusta,
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotTaustatietoa selvityksestä
Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,
LisätiedotOpiskelua eri elämäntilanteissa
Opiskelua eri elämäntilanteissa Opiskelijuuden kehystyyppejä metsästämässä EUROSTUDENT-aineistosta Juhani Saari (Otus) Opintojen aikainen työssäkäynti 2007-15 AMKopiskelijoiden keskuudessa (tilastokeskus)
LisätiedotCampus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät
Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus
LisätiedotOpiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO
Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu
LisätiedotTalousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki
70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotItä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus
Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen
LisätiedotSyntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla
Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori
LisätiedotYHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi
YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet YHTEISHAKU Hakupalvelu (suomi) (ruotsi) (englanti) Yhteishaun aikataulut 1. hakuaika 7.1.- 27.1.2015 klo 15.00 (vieraskieliset koulutukset) 2. hakuaika 17.3.
LisätiedotJATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN
JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.
LisätiedotKorkeakouluun ulkomaille. Maailmalle.net Opetushallitus
Korkeakouluun ulkomaille Maailmalle.net Opetushallitus Tietoa opiskelusta ulkomailla www.maailmalle.net tietoa ulkomailla opiskelusta, harjoittelusta sekä vapaaehtoistyöstä maakohtaisia oppaita korkeakoulutukseen
LisätiedotTilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015
Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
LisätiedotEurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen
Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen Korkeakoulutuksen Bolognan prosessin ministerikokouksen yhteydessä Jerevanissa julkaistava raportti tarkastelee monipuolisesti
LisätiedotOppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
LisätiedotOPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015
OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan
LisätiedotOpintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui
Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja
LisätiedotOpiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
LisätiedotYliopistokoulutus 2017
Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotOpintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut
Koulutus 2011 Opintojen kulku 2009 Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen suoritti kolmen ja puolen vuoden aikana 63 prosenttia.
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3
LisätiedotLait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.
1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen
LisätiedotJYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen
JYYn Toimeentuloinfo Opintotukisihteeri Meri Himanen 3.5.2017 Ajankohtaista opintotuesta Kesätuki Opintotuen muutokset Opintotukitoiminnan siirtyminen yliopistolta Kelaan Kesäopintotuki Kesäkuukausille
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotNuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu
Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat
LisätiedotTalousarvioesitys Opintotuki
70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen
LisätiedotLukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen
Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 3.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen
LisätiedotKooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä
LisätiedotYliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä
Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime
LisätiedotOpintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma
LisätiedotLyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotAmmatillisista opinnoista jatko-opintoihin
Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla
LisätiedotJATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN
JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN HUOLTAJAILTA 29.11.2017 TERVETULOA! Lukion viimeisenä vuonna nuoren mielessä on monia kysymyksiä Mitä haluan omalta tulevaisuudeltani? Mikä minusta
LisätiedotKorkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotAvoimien yliopistoopintojen
www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
LisätiedotURAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto
URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotOpintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen
Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite
LisätiedotOKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki
OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2010
Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotTilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari
Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 23.8.2017 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2016 Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotTOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:
MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 7.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen valinnoissa: tilastoja Miksi opiskelijavalintoja
LisätiedotNuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet
Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet Global Entrepreneurship Monitor (2003-2016) Osuus suomalaisista, joka arvioi perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa 20% 8% 5% 7% 6% 6% 7% 7% 9% 8% 8% 7%
LisätiedotKOTA-AMKOTA-seminaari
Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotietojen tilastointi ja tiedonkeruu korkeakouluista KOTA-AMKOTA-seminaari Vesa Hämäläinen 14.11.2008 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon
LisätiedotAjankohtaista opiskelijavalinnoista
Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä
LisätiedotMitä lukion jälkeen?
Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat
LisätiedotEroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho
Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä 2.11.2017 Sanna Laiho Agendalla Ammatillisen koulutuksen näkökulma Siirtyminen ja eroaminen: määritelmiä Havaittuja
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Opopatio Ilmari Hyvönen
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Opopatio 13.10.2017 Ilmari Hyvönen Aiheita Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan? Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen
LisätiedotOPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015
OPISKELIJAVALINTA 2016 Arja Hiltunen 9.11.2015 Opiskelijavalinta uudistuksen II vaihe koskee syksyllä 2016 alkavaa koulutusta osa korkeakoulupaikoista varataan ensikertalaisille yhdenpaikan säännös koskee
LisätiedotToisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus
Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka
LisätiedotRaportti etsivästä nuorisotyöstä
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Raportti etsivästä nuorisotyöstä Raportti etsivästä nuorisotyöstä Häggman Erik 2012 1 Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Kyselyn toteutus ja raportti... 5 2.1... 5 3 Etsivän nuorisotyön
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö
Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Laatinut: Q-Tutkimus / Jonna Kirjavainen Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkoituksena selvittää opiskelijoiden rahantuloa,
LisätiedotOpintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.
Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit
LisätiedotORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI
ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan
Lisätiedot