LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON, laborantti, OPETUSSUUNNITELMA on käsitelty ja hyväksytty. Kouvolan seudun ammattiopisto / 2015

Transkriptio

1

2

3 KÄSITTELY Ammatillisen peruskoulutuksen koulutuksen järjestäjän tulee ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisesti hyväksyä näiden tutkinnon perusteiden mukainen opetussuunnitelma. LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON, laborantti, OPETUSSUUNNITELMA on käsitelty ja hyväksytty Kouvolan seudun ammattiopisto / 2015 Hannu Salminen, Koulutuspäällikkö, Tekniikka ja palvelut Laboratorio- ja prosessialan jaoksen käsittelyssä / 2015 KSAOn ammatillisen neuvottelukunnan Laboratorio- ja prosessialan jaoksen puheenjohtaja Näyttötoimikunnan käsittelyssä / 2015 Näyttötoimikunnan puheenjohtaja Hyväksytty Lasten ja nuorten lautakunnan käsittelyssä / 2015

4

5 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN LABORATORIOALA TUTKINNON RAKENNE JA TOTEUTTAMINEN TUTKINNON OSAT JA OPINTOJEN ETENEMINEN Opinnoissa eteneminen ja tukitoimet Työssäoppimisen suunnitelma Ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelma AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Laboratorion perustyöt 40 osp (2.1.1) Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka 25 osp (2.1.2) Bioanalytiikka 25 osp (2.1.3) Mittaukset ja laiteanalytiikka 25 osp (2.1.4) AMMATILLISET VALINNAISET TUTKINNON OSAT Laiteanalyysien sovellukset 10 osp (2.2.3) Teollisuuden prosessit (2.2.4) Ympäristöanalytiikka (2.2.5) YHTEISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET YHTEISET TUTKINNON OSAT Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen VALINNAISET YHTEISET TUTKINNON OSAT Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 10 OSP AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA YHTEISIÄ TUTKINNON OSIA TAI LUKIO-OPINTOJA JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA LIITTEET...77 KÄSITTEIDEN JA LYHENTEIDEN SELITYKSET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT... 83

6 6 (84) 1 Opetussuunnitelman muodostuminen Laboratorioalan valtakunnallisissa perustutkinnon perusteissa on kuvattu tutkinnon tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, yhteisten tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Laboratorioalan perustutkinnon opetussuunnitelma muodostuu kolmesta osasta: 1) Kouvolan seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteinen osa, jossa määritellään oppilaitoksen kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan toimintaa ohjaavat strategiat. 2) Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma (tämä asiakirja), jossa kuvataan tutkinnon muodostuminen ja opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt sekä menetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Kouvolan seudun ammattiopiston Laboratorioalan perustutkinnon tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa on selvitetty työelämän tulevaisuuden vaatimuksia ja tarpeita laboratorioalalla. Työelämän mielipiteitä on kuultu myös opiskelija-arvioinnin, työssäoppimisen ohjaamisen ja yhteyden pidon yhteydessä. Kouvolan seudun ammattiopistossa toimii ammatillisen neuvottelukunnan laboratorioalan jaos, jonka kokoonpanossa on työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustus. Jaos kokoontuu keskimäärin kerran lukuvuoden aikana. Kokouksissa käsitellään alueen laboratorioiden ja ammattiopiston toimintaa. Laboratorioalan jaos on mukana opetussuunnitelman suunnittelussa. 3) n henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS ohjaa opiskelijan opintoja. HOPS tehdään perustutkinnon opetussuunnitelman perusteella sekä opiskelijan omien tavoitteiden ja valintojen perusteella. HOPS voi pitää sisällään erilaisia oppimisen suoritustapoja ja tavoitteita, opintojen ajoitusta, alustavia valinnaisten opintojen valintoja sekä suunnitelman työssäoppimisesta. HOPSia tarkennetaan lukuvuosittain opintojen edetessä. Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.

7 7 (84) 2 Laboratorioalan perustutkinnon muodostuminen 2.1 Laboratorioala Laboratorioalan perustutkinnon, laboratorioalan koulutusohjelman suorittaneen ammattitaitoon kuuluvat ongelmanratkaisutaito, oma-aloitteisuus, joustavuus, kyky oppia jatkuvasti uutta sekä työturvallinen ja ympäristövastuullinen työskentelytapa. Lisääntyvä tiimityö edellyttää sekä yhteistyötaitoja että kykyä työskennellä ja hankkia tietoa itsenäisesti. Vastuun ottaminen omasta työstä on hyvin keskeistä. Laboratorioalan perustutkinnon suorittaneelta odotetaan, että hänellä on laaja-alainen ammattitaito ja että hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Säädösten, sopimusten ja aikataulujen noudattaminen kuuluvat laborantin ammattietiikkaan. Laborantti osaa työskennellä myös vieraskielisen ohjeen mukaan ja etsiä tietoa vieraskielisistä lähteistä. Laboratorioalan perustutkinto antaa valmiudet työskennellä ergonomisesti ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Laboratoriotoimintaan kuuluvat oleellisesti laatu- ja ympäristöjärjestelmät ja tulosvastuu, jolloin oman toiminnan sekä laadullinen että taloudellinen seuranta kuuluvat kaikille. Tämä edellyttää laatu- ja taloudellista ajattelua sekä osaamista. Laatujärjestelmät edellyttävät työn kulun ja tulosten huolellista dokumentointia, joten työntekijältä vaaditaan tarkkuutta. Luotettavien tulosten saamiseksi työntekijällä täytyy olla kärsivällisyyttä toistaa analyysejä useaankin kertaan. Tavoitteena on kuitenkin nollavirheperiaate, ja tuloksen on oltava kerralla oikein. Laboratorioalan perustutkinnon ja koulutusohjelman suorittanut osaa toimia laborantin tehtävissä eri teollisuudenalojen, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin laboratorioissa laadunvalvontaan, tuotteiden kehittämiseen, tutkimukseen ja teollisuuden prosesseihin liittyvissä tehtävissä. Hän osaa tehdä kemiallisia, fysikaalisia, biokemiallisia, mikrobiologisia ja aistinvaraisia analyysejä erilaisista näytteistä tarkoituksenmukaisesti. Hän osaa valita työhönsä oikeat kemikaalit, välineet ja laitteet sekä osaa käyttää ja huoltaa välineitä ja laitteita ohjeiden mukaisesti. Hän osaa työskennellä laboratorion laatu- ja ympäristöjärjestelmien mukaisesti tulosvastuullisesti. Hän noudattaa työ-, toiminta- ja työturvallisuusohjeita. Hän hyödyntää tietotekniikkaa työssään. Hän osaa arvioida tulosten luotettavuutta ja omaa suoritustaan. Hän pystyy kehittämään ammatillisia taitojaan ja työsuorituksiaan hyvien matematiikan ja luonnontieteiden perustietojen avulla. Alan työpaikkoja ovat laboratoriot, jotka toimivat teollisuuden tuotekehityksessä ja laadunvalvonnassa, yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimuksessa, elintarvikevalvonnassa sekä ympäristönsuojelun, energian tuottamisen, tullivalvonnan ja terveydenhuollon alalla. Teollisuuden suurimmat työllistäjät ovat kemianteollisuus, lääke-, metalli- ja elintarviketeollisuus sekä metsä- ja paperiteollisuus. Laboratorioalalla on verkostoiduttu ja palveluja on yksityistetty, jolloin eri laboratoriot ovat keskittyneet tuottamaan omia erikoispalvelujaan. Verkostojen myötä monikansallisissa työyhteisöissä toimiminen on tullut osaksi alan arkipäivää.

8 8 (84) 2.2 Tutkinnon rakenne ja toteuttaminen Laboratorioalan perustutkinto, laborantti Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ylioppilaille tai muun toisen asteen tutkinnon suorittaneille yhteiset tutkinnon osat ja vapaasti valittavat tutkinnon osat hyväksi luetaan heidän tutkintotodistuksestaan. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Laboratorioalan perustutkinnon tutkintonimike on laborantti. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT / LABORATORIOALA Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat Laboratorion perustyöt 40 Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka 25 Bioanalytiikka 25 Mittaukset ja laiteanalytiikka 25 Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat Ympäristöanalytiikka 10 Laiteanalyysien sovellutukset * 10 Teollisuuden prosessit * 10 YHTEISET TUTKINNON OSAT Pakolliset yhteiset tutkinnon osat* Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Valinnaiset yhteiset tutkinnon osat * Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 135 osp 115 osp 20 osp 35 osp 19 osp 16 osp 10 osp *lla on mahdollisuus painottaa omia opintojaan omien kiinnostustensa mukaisesti. Tämä mahdollistetaan henkilökohtaisella opintosuunnitelman laatimisella. Kouvolan seudun ammattiopiston tuotteistut opintopolut tarjoavat vaihtoehtoja suuntautua esim. yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen. Tuotteistettujen polkujen valintojen esitellään KSAOn opetussuunnitelman yhteisen osan liitteenä sekä Kaikki opinnot ovat työvaltaistettavissa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta.

9 9 (84) 2.3 Tutkinnon osat ja opintojen eteneminen Kaaviossa on kuvattuna tutkinnon rakenne ja opintojen eteneminen: *Tutkinnon koko laajuus on 180 osaamispistettä, joista suoritettavia ammatillisia 135 osaamispistettä. Laboratorioalan yo-linjan ammatillisten tutkinnonosien suorittaminen jakautuu yllä olevasta kaaviosta poiketen tasaisesti kahdelle vuodelle, jolloin opiskelijan eteneminen on noin osaamispistettä vuodessa. Yhteiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat luetaan hyväksi lukion tai keskiasteen tutkinnon todistuksesta. Yhteisistä tutkinnon osien suoritus määritellään opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmassa riippuen opiskelijan aikaisemmin hankitusta osaamista Opinnoissa eteneminen ja tukitoimet Opintojen suoritusaika on lähtökohtaisesti kaksi vuotta. Opintojen kesto voi vaihdella opiskelijakohtaisesti henkilökohtaisten valintojen kautta. n edistymistä seurataan ja tarvittaessa järjestetään tukitoimia. Opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintojensa suorittamiseen, laaditaan henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, joka sisältää myös HOPSin. HOJKSin laatimisesta on annettu yksityiskohtaiset ohjeet erityisopetustiimin laatimassa erityisopetussuunnitelmassa Työssäoppimisen suunnitelma Työssäoppiminen tapahtuu vaatetusalan, liike-elämän tai soveltuvissa muissa alan osaamista tukevissa yrityksissä. Oppilaitoksella on mahdollisuus tarjota kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja. Työssäoppimista on vähintään 33 osp ja se sijoittuu kahdelle opintovuodelle. Työpaikan hankkii pääsääntöisesti opiskelija, samalla koulutamme opiskelijoita itsenäiseen työnhakuun. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua oppimista, jonka toteutuksesta vastaavat työpaikkaohjaaja sekä työssäoppimista ohjaava opettaja. Työssäoppimisen suunnitelma laaditaan työssäoppimispaikalla tapahtuvan opetuksen tavoitteista ja sisällöistä. Suunnitelma on opiskelijakohtainen ja se tehdään yhdessä työssäoppimispaikan työnohjaajan ja opiskelijan kanssa joko ennen työssäoppimisjaksoa tai välittömästi sen alettua. Työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia, josta ei anneta erillistä arvosanaa Ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelma Näyttöjen toteutuksesta laaditaan lyhyt suunnitelma, josta ilmenee tavoitteet ja vaatimukset.. Suunnitelmassa huomioidaan näyttöjen olevan osa opetustapahtumaa. Näytöt suunnitellaan ja toteutetaan ryhmä tai opiskelijakohtaisesti. Näytöt voidaan suorittaa joko oppilaitoksessa tai yrityksessä työssäoppimisen yhteydessä. Näytöt jakaantuvat koko opiskeluajalle painottuen kuitenkin kyseisen tutkinnon osan suoritusajankohtaan.

10 10 (84) 3 Ammatilliset tutkinnon osat Laboratorioalan perustutkinto, laborantti on kuvattu tutkinnon osittain. Opetussuunnitelmaa täydentävät tutkinnon osien toteuttamissuunnitelmat, joissa on kuvattu mm. tutkinnon osan vaatimukset ja toteutustapa, oppimisympäristöt, hyödynnettävät oppimismenetelmät sekä osaamisen ohjaaminen. Laboratorioissa tehdään luonnontieteellistä tutkimusta, kehitetään tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä seurataan teollisuudessa raaka-aineiden ja tuotteiden laatua ja ympäristön tilaa. Laboratorioalan työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan, teollisuuden prosesseihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Opetussuunnitelman ammatillisessa osassa on pyritty ottamaan huomioon, että opiskelija saa mahdollisimman laajaalaiset perustiedot ja -taidot toimia erilaisissa tehtävissä laboratorioissa. Laboratorioalan perustutkinnon suorittaneen ammattitaitoon kuuluvat olennaisesti ongelmanratkaisutaito, oma-aloitteisuus, joustavuus, kyky oppia jatkuvasti uutta sekä työturvallinen ja ympäristövastuullinen työskentelytapa. Opetussuunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon, että opiskelija pystyy kehittämään ja parantamaan myös näitä sekundaariominaisuuksiaan mm. erilaisten haasteiden, oppimistilanteiden, ongelmatilanteiden avulla. 3.1 Elinikäisen oppimisen avaintaidot KSAOn elinikäisen oppimisen avaintaidot on esitelty opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Alla on kuvattu miten elinikäisen oppimisen avaintaidot näkyvät laborantin työssä. Oppiminen ja ongelmanratkaisutaitojen avulla opiskelija osaa suunnistella toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan, ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja luovasti soveltaen hankkimaansa tietoa. Vuorovaikutus ja yhteistyötaidot ovat laborantin työskentelyssä merkittävässä roolissa. Laborantti ilmaisee erilaisissa vuorovaikutustilanteissa erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja suhtautuen heihin tasavertaisesti noudattaen yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka näkyy laborantin toimiessa työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky ovat osa työkyvyn ylläpitoa. Laborantti toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys ovat tärkeitä ominaisuuksia laborantin työssä. Hän edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja hallitsee omaan toimintaan. Kestävä kehitys näkyy ammatin kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka näkyy laborantin päivittäisessä toiminnassa. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä.

11 11 (84) Viestintä ja mediaosaaminen ovat laborantin työväline oman osaamisen esille tuonnissa. Hän viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikkan ja luonnontieteiden hallinta ovat olennainen osa laborantin ammattitaitoa. Laborantti käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esimerkiksi kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologiaa ja tietotekniikkaa hyödynnetään ammatissa eri tuotteen suunnittelun, valmistuksen ja omien tuotosten esittelyssä sekä viestinnässä. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit ovat osa identiteettiä. Laborantti hyödyntää tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.

12 12 (84) 3.2 Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat Laboratorion perustyöt 40 osp (2.1.1) LABORANTTI, Ammattitaitovaatimukset ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä ja noudattaa työaikoja hakea työssä tarvittavat välineet ja laitteet valita kemikaalit työhönsä ja hakea tietoa niiden turvallisesta käytöstä laskea liuoslaskuja ja valmistaa tarvittavat liuokset ja käyttää työssään laboratorion mittavälineitä käyttää ja virittää laboratorion peruslaitteita, kuten vaakaa, ph- ja johtokykymittareita, lämmityslaitteita tai titraattoreita sekä pitää ne toimintakuntoisina ottaa näytteen ja käsitellä sen sekä tehdä näytteestä titraukseen perustuvan mitta-analyysin, painoanalyysin tai laadullisen analyysin noudattaa työturvallisuusohjeita ja huolehtia työympäristönsä järjestyksestä ja siisteydestä sekä huolehtia välinehuollosta työn jälkeen noudattaa laboratorion laatuvaatimuksia käsitellä ja hävittää kemikaaleja laskea tulokset mittausten perusteella ja arvioida tulosten oikeellisuutta laatia työstään vaadittavan raportin arvioida omaa toimintaansa yritystoiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta tarvittaessa ottaa yhteyttä laboratorioalan yrityksiin käyttää tietokonetta ja yleisimpiä valmisohjelmia, kuten tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia, laboratoriolaadun ylläpitämisessä toimia onnettomuus- ja vaaratilanteissa. TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa Opetuksen ajoitus: Tutkinnon osa suoritetaan kokonaisuudessaan ensimmäisen opiskelu vuoden aikana. Opiskelu aloitetaan teoriapainotteisesti, jolloin tutustutaan epäorgaanisen- ja analyyttisen kemian perusteisiin sekä laboratorion peruslaitteisiin ja -välineisiin. Lisäksi opiskellaan työturvallisuus asioita. Harjoitustyöt laboratoriossa aloitetaan heti alkuvaiheen jälkeen ja niiden osuutta kasvatetaan tutkinnon osan loppuvaihetta kohden. Laboratoriotöiden edistyessä perehdytään myös laatuasioihin ja -vaatimuksiin. Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, harjoitustehtävät, laboratorioharjoitukset, itseopiskelu (kirjallisuus, monisteet, tiedonhaku). laiteohjeet, työssäoppiminen Oppimisympäristöt: Laboratorio, luokka Tutkinnon osan osia Integroidut YTO-aineet Epäorgaaninen kemia Analyyttinen kemia Työturvallisuus ja terveys Kemian laskut Laboratorion laatu Peruslaitteet ja välineet Kemia Matematiikka Ympäristöosaaminen

13 13 (84) Tutkinnon osan arviointi Osaamisen ja oppimisen arviointi tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä mitta-, paino- tai laadullisen analyysin laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Tutkinnon suorittaja ottaa ja käsittelee näytteen sekä laskee liuoslaskut ja valmistaa tarvittavat liuokset, minkä jälkeen hän tekee näytteestä vaadittavan analyysin käyttäen työssä tarvittavia laitteita ja työvälineitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Osaamisen arviointi: Osaamista arvioidaan seuraavin menetelmin - kirjalliset kokeet - kirjalliset harjoitustehtävät - suulliset kuulustelut - harjoitustyöt laboratorioympäristössä - ammattiosaamisen näyttö, joka sisältää myös kirjallisen tehtävän (voidaan mahdollisesti toteuttaa osanäyttöinä) - aikataulujen noudattaminen Arviointi aikataulu - arviointia suoritetaan jatkuvana arviointina painottuen kunkin tutkinnon osan sisältämän osakokonaisuuden loppuvaiheeseen. - ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ja arvioidaan pääsääntöisesti tutkinnon osan suorittamisen loppuvaiheessa Oppimisen arviointi: n kanssa käydään keskustelu kunkin jakson päätyttyä (tarvittaessa useammin) - suullinen palaute opiskelijalle (edistyminen, onnistumiset, vahvuudet, heikkoudet, kehittämistarpeet, tavoitteet) - opiskelija arvioi itse omaa kehittymistään sekä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kirjallisesti. - sovitaan mahdollisista tukitoimista - tehdään mahdollisesti kirjauksia HOPSiin *lle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Tätä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa.

14 14 (84) TUTKINTOKOHTAINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laboratorioalan perustutkinto Laborantti Ammattiosaamisen näyttö 1 Laboratorion perustyöt 40 osp (2.1.1) Näyttöympäristö ja arvioijat LABORATORION PERUSTYÖT Oppilas suorittaa mitta- ja painoanalyysin sekä valmistaa tarvittavat liuokset käyttäen oikeita työtapoja ja mittavälineitä (kts. ammattitaitovaatimukset) Näyttöympäristö oppilaitos Arvioijina Opettaja(t) Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään: 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön ajankohta Ensimmäisen lukuvuoden aikana

15 15 (84) ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Laboratoriotyön suunnittelu ja työn kokonaisuuden hallinta Oman työsuorituksen arviointi (työskentelyn tarkkuus, taloudellisuus, ympäristöystävällisyys, tuloksen luotettavuus 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työtapojen hallinta Liuosten valmistaminen Näytteenotto ja analyysin suorittaminen Peruslaitteiden käyttö, kalibrointi ja toimintakuntoisena pitäminen Tulosten laskeminen ja käsittely 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta ARVIOINTIKRITEERIT: laboratorion perustyöt tai tutkinnon suorittaja suunnittelee omaa työtään suunnittelee oman työnsä ja tarviten ajoittain ohjausta ja noudattaa työaikoja noudattaa työaikoja etenee työvaiheesta toiseen etenee työvaiheissa tarviten sujuvasti annetussa aikataulussa ajoittaista ohjausta ja toimii sekä noudattaa annet- ohjattuna asetettujen laatuvaatimusten tuja ohjeita ja toimii asetet- mukaisesti tujen laatuvaatimusten mukaisesti arvioi omaa työskentelyään tarviten ohjausta arvioi omaa työskentelyään sekä löytää omasta toiminnastaan mahdollisia kehittämiskohteita tai tutkinnon suorittaja hakee työvälineet ja kemikaalit ja käyttää niitä oikein tarviten ajoittain ohjausta sekä huolehtii työpisteen ja -välineiden siistimisestä työn jälkeen laskee liuosten pitoisuuksia mallin mukaisesti sekä valmistaa liuoksia ohjatusti ottaa näytteen ja suorittaa rutiininomaisen analyysin tarviten ajoittain ohjausta virittää ja käyttää työssä tarvittavia peruslaitteita turvallisesti, mutta työskentely vaatii ohjausta laskee ja raportoi tulokset tietotekniikkaa hyödyntäen tarviten ajoittain ohjausta hakee ja käyttää työvälineitä ja kemikaaleja taloudellisesti ja oikein sekä huolehtii työpisteen ja -välineiden siistimisestä työn jälkeen laskee tarvittavien liuosten pitoisuuksia ja valmistaa tarvittavat liuokset oikealla tarkkuudella ottaa ja käsittelee näytteen sekä suorittaa rutiininomaisen analyysin itsenäisesti virittää ja käyttää työssä tarvittavia peruslaitteita turvallisesti sekä pitää ne toimintakuntoisina, mutta työskentelyn tarkkuus vaatii ajoittain ohjausta laskee ja raportoi tulokset tietotekniikkaa hyödyntäen sekä arvioi tuloksen oikeellisuutta tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman ja noudattaa työaikoja etenee työvaiheesta toiseen järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja annettuihin aikatauluihin sekä noudattaa annettuja ohjeita ja toimii asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti arvioi itsenäisesti omaa työskentelyään ja löytää omasta toiminnastaan mahdollisia kehittämiskohteita sekä esittää korjausehdotuksia valitsee tarkoituksenmukaiset työvälineet ja kemikaalit sekä käyttää niitä itsenäisesti, taloudellisesti ja oikein sekä huolehtii työpisteen ja -välineiden siistimisestä työn jälkeen laskee sujuvasti erilaisten liuosten pitoisuuksia sekä valmistaa tarvittavat liuokset oikealla tarkkuudella ottaa ja käsittelee näytteen sekä suorittaa vaaditun analyysin sujuvasti myös rutiinista poikkeavissa tilanteissa virittää ja käyttää peruslaitteita turvallisesti ja laatujärjestelmän mukaisesti sekä pitää ne toimintakuntoisina itsenäisesti, ilman erillistä kehotusta laskee ja raportoi tulokset oikealla tarkkuudella ja oikeissa yksiköissä tietotekniikkaa hyödyntäen sekä arvioi tulosten oikeellisuutta tilastollisia tunnuslukuja (esim. keskiarvo, keskihajonta) käyttäen Kemikaalien valinta ja käyttäminen sekä reaktioyhtälöihin perustu- tai tutkinnon suorittaja tunnistaa kemiallisen kaavan valitsee kaavan tai englan- tai englanninkielisen ninkielisen nimen perusteelvalitsee nimen perusteella tavallila kemikaaleja, ottaa työsvalitsee kaavan tai englanninkielisen nimen perusteella kemikaaleja, ottaa työs-

16 16 (84) vat ainemäärien laskemiset Mitta-, paino- tai laadullisen analyysin tekeminen Laboratorion laatujärjestelmän mukainen toiminta (esim. ISO, GLP) Laboratorioiden toimialojen ja yhteistyökumppaneiden tunteminen simmat alkuaineet ja yhdisteet, nimeää ja kirjoittaa osin ohjatusti epäorgaanisten yhdisteiden kaavoja sekä tulkitsee tavallisimpia reaktioyhtälöitä ja laskee niiden avulla ainemääriä tarviten ajoittain ohjausta tietää käyttämiensä analyysimenetelmien periaatteita ja laitteiden toimintaa niin, että toteuttaa työn, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta työskentelee laatujärjestelmän mukaisesti ottaen huomioon työpaikalla käytettävän laatujärjestelmän periaatteet, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta hakee opastettuna tietoa laboratorioalan tyypillisistä yhteistyökumppaneista (esim. kemikaalitoimittajat) sään huomioon alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuudet käyttäen niitä työssään turvallisesti, nimeää ja kirjoittaa tavallisimpien epäorgaanisten yhdisteiden kaavoja sekä kirjoittaa ja tulkitsee tavallisimpia reaktioyhtälöitä ja laskee niiden avulla ainemääriä lähes itsenäisesti tietää käyttämiensä analyysimenetelmien perusteet ja laitteiden toimintaperiaatteet niin, että toteuttaa työn lähes itsenäisesti työskentelee laatujärjestelmän mukaisesti lähes itsenäisesti ottaen huomioon työpaikalla käytettävän laatujärjestelmän periaatteet hakee tietoa ja kertoo yhteistyömuodoista joidenkin alueensa laboratorioalan toimijoiden sekä tyypillisten yhteistyökumppaneiden kanssa sään huomioon alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuudet käyttäen niitä työssään itsenäisesti ja turvallisesti, nimeää ja kirjoittaa erilaisten epäorgaanisten yhdisteiden kaavoja sekä kirjoittaa ja tulkitsee erilaisia reaktioyhtälöitä ja laskee niiden avulla ainemääriä itsenäisesti tietää käyttämiensä analyysimenetelmien perusteet ja laitteiden toimintaperiaatteet siten, että toimii myös häiriötilanteissa työskentelee itsenäisesti laatujärjestelmän mukaisesti ottaen huomioon työpaikalla käytettävän laatujärjestelmän periaatteet ja laboratoriolaatuun vaikuttavat tekijät sekä laatusanastoa hakee tietoa ja kertoo yhteistyömuodoista alueensa merkittävimpien laboratorioalan toimijoiden sekä tyypillisten yhteistyökumppaneiden kanssa 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tai tutkinnon suorittaja arvioi omia työtapojaan ja arvioi omia työtapojaan ja oppimiskykyään sekä hankkii oppimiskykyään realistisesti työhönsä liittyvää tietoa sekä hankkii tietoa ohjeiden tarviten ajoittain ohjausta mukaan ottaa asiallisesti vastaan palautetta sekä toimii erilaisten ihmisten kanssa tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta noudattaa työturvallisuusohjeita, etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista antaa tarvittaessa ensiapua EA1-tavoitteiden mukaisesti ottaa asiallisesti vastaan palautetta, muuttaa toimintaansa sen perusteella ja toimii sujuvasti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti sekä kysyy tarvittaessa neuvoa käsittelee ja hävittää kemikaaleja oikein ja turvallisesti, työskentelee siististi, noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita, etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein ja antaa tarvittaessa ensiapua EA1-tavoitteiden mukaisesti arvioi omia työtapojaan ja oppimiskykyään realistisesti ja monipuolisesti sekä toimii oma-aloitteisesti tiedon hankinnassa ottaa asiallisesti vastaan palautetta, muuttaa toimintaansa sen perusteella sekä ottaa työssään huomioon edellisen ja seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja oma-aloitteisesti työyhteisössä sekä kysyy tarvittaessa neuvoa käsittelee ja hävittää kemikaaleja oikein ja turvallisesti, työskentelee siististi ja työtoverit huomioon ottaen, noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita, etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työasentoja ja antaa tarvittaessa ensiapua EA1- tavoitteiden mukaisesti

17 17 (84) Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka 25 osp (2.1.2) LABORANTTI, Ammattitaitovaatimukset ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä käytettävissä olevassa ajassa hakea tarvittavat kemikaalit ja välineet sekä koota tarvittavat laitteistot toteuttaa orgaanisen kemian työn, seurata sen etenemistä ja säätää reaktiota tarvittaessa noudattaa työturvallisuuteen ja analyysilaitteiden käyttöön liittyviä ohjeita työskennellä laboratorion laatuvaatimusten mukaan käsitellä jätteet ja siistiä työtilan ottaa ja käsitellä näytteen sekä suorittaa kromatografisen analyysin laskea vaaditut tulokset, arvioida saamiensa tulosten oikeellisuutta ja tutkitun yhdisteen puhtautta sekä raportoida tulokset TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa Opetuksen ajoitus: Orgaanisen kemian teoriaosuus ensimmäisen lukuvuoden aikana. Orgaanisen kemian laboratorio työt aloitetaan ja suoritetaan ensimmäisenä lukuvuonna tai töitä jatketaan mahdollisesti toisen lukuvuoden alussa. Kromatografian osuus ensimmäisen lukuvuoden lopulla tai toisen lukuvuoden alussa Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, harjoitustehtävät, laboratorioharjoitukset, itseopiskelu (kirjallisuus, monisteet, tiedonhaku). laiteohjeet, työssäoppiminen Oppimisympäristöt: Laboratorio, luokka, työssäoppimispaikka Tutkinnon osan osia Orgaaninen kemia Orgaaniset työtavat Kromatografia Integroidut yto-aineet Vieraat kielet (englanti) Tutkinnon osan arviointi tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä orgaanisen kemian synteesin tai analyysin sekä tuotteen karakterisoinnin kromatografisesti (tai tekemällä jonkin muun kromatografisen työn) laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Osaamisen ja oppimisen arviointi Osaamisen arviointi: Missä, miten ja milloin? Osaamista arvioidaan seuraavin menetelmin - kirjalliset kokeet - kirjalliset harjoitustehtävät - suulliset kuulustelut - harjoitustyöt laboratorioympäristössä - ammattiosaamisen näyttö (sisältää myös kirjallisen tehtävän) - aikataulujen noudattaminen Arviointi aikataulu - arviointia suoritetaan jatkuvana arviointina painottuen kunkin tutkinnon osan sisältämän osakokonaisuuden loppuvaiheeseen. - ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ja arvioidaan pääsääntöisesti tutkinnon osan suorittamisen loppuvaiheessa Oppimisen arviointi: n kanssa käydään keskustelu kunkin jakson päätyttyä (tarvittaessa useammin) - suullinen palaute opiskelijalle (edistyminen, onnistumiset, vahvuudet, heikkoudet, kehittämistarpeet, tavoiteet) - opiskelija arvioi itse omaa kehittymistään sekä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kirjallisesti. - sovitaan mahdollisista tukitoimista - tehdään mahdollisesti kirjauksia HOPSiin *lle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Tätä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa.

18 18 (84) TUTKINTOKOHTAINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laboratorioalan perustutkinto Laborantti Ammattiosaamisen näyttö Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka 25 osp (2.1.2) Näyttöympäristö ja arvioijat ORGAANINEN JA KROMATOGRAFINEN ANALYTIIK- KA tai tutkinnon tekee orgaanisen kemian synteesin tai analyysin sekä tuotteen karakterisoinnin kromatografisesti (tai tekemällä jonkin muun kromatografisen työn). Näyttöympäristö oppilaitos tai työssäoppimispaikka, Arvioijina Työssäoppimista ohjaava työelämän edustaja Opettaja(t) Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään: 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön ajankohta Ensimmäisen lukuvuoden loppupuolella tai toisen vuoden alussa

19 19 (84) ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT: orgaaninen ja kromatografinen analytiikka tai tutkinnon suorittaja Orgaanisen kemian työn suunnittelu ja työn kokonaisuuden hallinta suunnittelee omaa työtään tarviten ajoittain ohjausta ja noudattaa työaikoja suunnittelee oman työnsä ja noudattaa työaikoja tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman ja noudattaa työaikoja etenee työvaiheissa tarviten ajoittain ohjausta ja toimii ohjattuna asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti etenee työvaiheesta toiseen sujuvasti annetussa aikataulussa sekä noudattaa annettuja ohjeita ja toimii asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti etenee työvaiheesta toiseen järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja annettuihin aikatauluihin sekä noudattaa annettuja ohjeita ja toimii asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti Oman työsuorituksen arviointi arvioi omaa työskentelyään tarviten ohjausta arvioi omaa työskentelyään ja oman työn vaikutusta koko työprosessissa sekä löytää omasta toiminnastaan mahdollisia kehittämiskohteita arvioi itsenäisesti omaa työskentelyään ja oman työn merkitystä koko työprosessissa ja löytää omasta toiminnastaan mahdollisia kehittämiskohteita sekä osaa esittää korjausehdotuksia 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Orgaanisen kemian työvälineiden, kemikaalien ja työtapojen hallinta Näytteenotto ja näytteen käsittely Kromatografisen analyysin hallinta Tulosten laskeminen ja käsittely sekä yhdisteen puhtauden arvioiminen tai tutkinnon suorittaja hakee ja käyttää tavallisimpia työvälineitä ja kemikaaleja, kokoaa laitteistoja ja tekee työn tarviten ajoittain ohjausta ottaa näytteen, mutta tarvitsee näytteen käsittelyssä ohjausta tekee kromatografisen analyysin tarviten ajoittain ohjausta laskee tulokset ja arvioi yhdisteen puhtautta sekä raportoi tulokset, mutta tulosten laskemisessa ja puhtauden arvioinnissa tarvitsee ajoittain ohjausta hakee ja käyttää työvälineitä ja kemikaaleja taloudellisesti, kokoaa ohjeen mukaisen laitteiston, seuraa työn etenemistä ja tekee työn mutta tarvitsee ohjausta rutiinista poikkeavissa tilanteissa ottaa ja käsittelee näytteen lähes itsenäisesti tekee kromatografisen analyysin itsenäisesti, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta tarkkuudessa laskee tulokset ja arvioi yhdisteen puhtautta sekä raportoi tulokset ohjeen mukaisesti, arvioi tulosten oikeellisuutta hakee ja käyttää tarkoituksenmukaisia työvälineitä ja kemikaaleja taloudellisesti sekä kokoaa ohjeen mukaisen laitteiston, seuraa työn etenemistä ja säätää reaktion kulkua, tekee työn itsenäisesti myös rutiinista poikkeavissa tilanteissa ottaa edustavan näytteen ja käsittelee sen oikeita työtapoja käyttäen tekee kromatografisen analyysin sujuvasti ja vaaditulla tarkkuudella laskee tulokset ja arvioi yhdisteen puhtautta sekä raportoi tulokset laatuvaatimusten mukaisesti, arvioi tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta omaaloitteisesti

20 20 (84) 3. Työn perustana olevan tiedon hankinta Työskentely orgaanisilla yhdisteillä Orgaanisen kemian töiden ja niihin liittyvien välineiden ja laitteiden hallinta Kromatografisen analyysin tekeminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tai tutkinnon suorittaja tunnistaa tavallisimmat orgaanisen kemian yhdisteryhmät ja tuntee niiden ominaisuudet niin, että käsittelee niitä turvallisesti työssään tarviten ajoittain ohjausta hallitsee työhön liittyvää terminologiaa siten, että ymmärtää työn ohjeistusta käyttää tarvittavista välineistä oikeita nimiä ja laitteita käyttäessään tietää suunnilleen, miten ne toimivat hallitsee käyttämänsä kromatografian lajin sekä sen erotusperiaatteen pääpiirteittäin siten, että toteuttaa analyysin ohjattuna nimeää ja kirjoittaa tavallisimpien orgaanisten yhdisteiden rakennekaavoja ja tuntee yhdisteryhmien ominaisuudet niin, että käsittelee niitä turvallisesti työssään hallitsee tekemänsä työn siten, että keskustelee työn periaatteista ja vaiheista oikeita termejä käyttäen käyttää välineistä oikeita nimiä ja laitteita käyttäessään tietää, miten ne toimivat niin, että pitää laitteet toimintakuntoisina myös vieraskielisen käyttöohjeen avulla hallitsee tavallisimmat kromatografian lajit sekä niiden erotusperiaatteet siten, että toteuttaa analyysin tai tutkinnon suorittaja arvioi omia työtapojaan ja arvioi omia työtapojaan ja osaamistaan sekä etsii tietoa osaamistaan oma- myös vieraskielisestä aloitteisesti sekä etsii tietoa kirjallisuudesta tarviten myös vieraskielisestä kirjallisuudesta ajoittain ohjausta lähes itsenäisesti ottaa asiallisesti vastaan palautetta sekä toimii erilaisten ihmisten kanssa tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta noudattaa työturvallisuusohjeita, etsii käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ergonomisessa työskentelyssä tarvitsee ajoittain ohjausta ottaa asiallisesti vastaan palautetta, muuttaa toimitaansa sen perusteella ja toimii sujuvasti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti, sekä kysyy tarvittaessa neuvoa käsittelee kemikaaleja oikein ja turvallisesti, työskentelee siististi ja noudattaa työturvallisuusohjeita, etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein nimeää ja kirjoittaa tavallisimpien orgaanisten yhdisteiden rakennekaavoja ja työtä kuvaavan reaktioyhtälön sekä ottaa ne huomioon työskentelyssään hallitsee tekemänsä työn siten, että perustelee eri työvaiheet ja niiden tarkoituksen ja keskustelee työn vaiheista oikeita termejä käyttäen käyttää välineistä oikeita nimiä ja laitteita käyttäessään tietää, miten ne toimivat niin, että pitää laitteet toimintakuntoisina myös vieraskielisen käyttöohjeen avulla ja toimii tarkoituksenmukaisesti häiriötilanteissa hallitsee tavallisimmat kromatografian lajit, niiden erotusperiaatteet ja käyttökohteita siten, että toteuttaa analyysin itsenäisesti arvioi omia työtapojaan ja osaamistaan itsenäisesti myös työn kuluessa sekä hankkii tietoa itsenäisesti myös vieraskielisestä kirjallisuudesta ottaa asiallisesti vastaan palautetta, muuttaa toimintaansa sen perusteella sekä ottaa työssään huomioon edellisen ja seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja omaaloitteisesti työyhteisössä sekä kysyy tarvittaessa neuvoa käsittelee kemikaaleja oikein ja turvallisesti, työskentelee siististi ja työtoverit huomioon ottaen sekä noudattaa työturvallisuusohjeita, etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työasentoja

21 21 (84) Bioanalytiikka 25 osp (2.1.3) LABORANTTI, Ammattitaitovaatimukset ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä käytettävissä olevassa ajassa ottaa, käsitellä ja säilyttää erilaisia biologisia näytteitä valmistaa ja steriloida tarvittavat liuokset ja elatusaineet sekä steriloida tarvittavat välineet tehdä mikrobiologisia, biokemiallisia tai geeniteknisiä määrityksiä soluista, solunosista tai solujen muodostamista yhdisteistä tehdä laadullisia ja määrällisiä tutkimuksia käyttää työssä tarvittavia laitteita (esimerkiksi autoklaavia, elektroforeesia, fluorometria/spektrometria, mikroskooppia tai sentrifugia) ja huolehtia niiden kunnossapidosta toimia laatuvaatimusten mukaisesti laskea ja ilmoittaa tulokset asianmukaisesti laatia työstään raportin ja arvioida tuloksia hävittää biologiset jätteet ja kemikaalit turvallisesti. TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa Opetuksen ajoitus: Sekä biokemian että mikrobiologian opinnot ajoittuvat toisen lukuvuoden loppupuolelle. Tarkoituksena on myös, että opiskelijat pääsisivät tutustumaan biokemiallisiin ja mikrobiologisiin työtapoihin ja määrityksiin työssäoppimisjaksoilla. Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, harjoitustehtävät, laboratorioharjoitukset, itseopiskelu (kirjallisuus, monisteet, tiedonhaku). laiteohjeet, työssäoppiminen Oppimisympäristöt: Laboratorio, luokka, työssäoppimispaikka Tutkinnon osan osia Biokemia Mikrobiologia Tutkinnon osan arviointi tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä mikrobiologisen, biokemiallisen tai geeniteknisen määrityksen laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Integroidut ja muut yto-aineet jakson aikana Ympäristöosaaminen Osaamisen ja oppimisen arviointi Osaamisen arviointi: Osaamista arvioidaan seuraavin menetelmin - kirjalliset kokeet - kirjalliset harjoitustehtävät - suulliset kuulustelut - harjoitustyöt laboratorioympäristössä - ammattiosaamisen näyttö (sisältää myös kirjallisen tehtävän) - tutkiinon osaan liittyvät tehtävät työssäoppimisjaksolla - aikataulujen noudattaminen Arviointi aikataulu - arviointia suoritetaan jatkuvana arviointina painottuen kunkin tutkinnon osan sisältämän osakokonaisuuden loppuvaiheeseen. - ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ja arvioidaan pääsääntöisesti tutkinnon osan suorittamisen loppuvaiheessa Oppimisen arviointi: n kanssa käydään keskustelu kunkin jakson päätyttyä (tarvittaessa useammin) - suullinen palaute opiskelijalle (edistyminen, onnistumiset, vahvuudet, heikkoudet, kehittämistarpeet, tavoiteet) - opiskelija arvioi itse omaa kehittymistään sekä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kirjallisesti. - sovitaan mahdollisista tukitoimista - tehdään mahdollisesti kirjauksia HOPSiin *lle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Tätä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa.

22 22 (84) TUTKINTOKOHTAINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laboratorioalan perustutkinto Laborantti Ammattiosaamisen näyttö 3 Bioanalytiikka 25 osp (2.1.3) Näyttöympäristö ja arvioijat BIOANALYTIIKKA tai tutkinnon suorittaja tekee mikrobiologisia tai vaihtoehtoisesti biokemiallisia tai geeniteknisiä määrityksiä noudattaen oikeita työtapoja ja -menetelmiä sekä työturvallisuus- ja hygieniamääräyksiä. Näyttöympäristö oppilaitos tai työssäoppimispaikka Arvioijina Työssäoppimista ohjaava työelämän edustaja Opettaja(t) Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään: 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön ajankohta Toisen lukuvuoden aikana

23 23 (84) ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Mikrobiologisen, bioteknisen ja geeniteknisen työn suunnittelu ja työn kokonaisuuden hallinta Oman työsuorituksen arviointi ARVIOINTIKRITEERIT: bioanalytiikka tai tutkinnon suorittaja suunnittelee omaa työtään tarviten ajoittain ohjausta ja noudattaa työaikoja etenee työvaiheissa tarviten ajoittaista ohjausta ja toimii ohjattuna asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti arvioi omaa työskentelyään tarviten ohjausta suunnittelee oman työnsä ja noudattaa työaikoja etenee työvaiheesta toiseen sujuvasti annetussa aikataulussa sekä noudattaa annettuja ohjeita ja toimii asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti arvioi omaa työskentelyään sekä löytää omasta toiminnastaan mahdollisia kehittämiskohteita tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman ja noudattaa työaikoja etenee työvaiheesta toiseen järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja annettuihin aikatauluihin sekä noudattaa annettuja ohjeita ja toimii asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti arvioi itsenäisesti omaa työskentelyään ja löytää omasta toiminnastaan mahdollisia kehittämiskohteita sekä osaa esittää korjausehdotuksia 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työvälineiden ja materiaalien valinta ja käyttö Näytteenotto sekä mikrobiologian, biokemiallisten tai geeniteknisten työmenetelmien ja laitteiden hallinta Tulosten laskeminen ja käsittely tai tutkinnon suorittaja valitsee ja tarvittaessa steriloi työvälineet ja materiaalit sekä käyttää niitä oikein tarviten ajoittain ohjausta ottaa näytteen ja tekee avustavia töitä tai yksittäisiä työvaiheita puhtaasti (aseptisesti) ja pitää tarvittavat laitteet käyttökuntoisina tarviten ajoittain ohjausta laskee ja raportoi tulokset tarviten ajoittain ohjausta valitsee ja tarvittaessa steriloi oikeat työvälineet ja materiaalit sekä käyttää niitä oikein ottaa näytteen ja tekee vaaditut työt puhtaasti (aseptisesti) ja pitää laitteet käyttökuntoisina lähes omatoimisesti, osaa tunnistaa työn pääkohdat vieraskielisestä ohjeesta laskee ja raportoi tulokset laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvioi tuloksen oikeellisuutta valitsee ja tarvittaessa steriloi oikeat ja tarkoituksenmukaiset työvälineet ja materiaalit sekä käyttää niitä oikein ja sujuvasti ottaa näytteen ja tekee vaaditut työt puhtaasti (aseptisesti) ja sujuvasti, pitää laitteet käyttökuntoisina omatoimisesti ilman erillistä kehotusta, osaa toimia vieraskielisen ohjeen mukaan laskee ja raportoi tulokset oikealla tarkkuudella ja oikeissa yksiköissä laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvioi tulosten oikeellisuutta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Mikrobiologian, biokemiallisen tai geeniteknisen määrityksen tekeminen tai tutkinnon suorittaja ottaa työssään huomioon tärkeimmät biokemialliset yhdisteryhmät ja työssään käyttämiensä biologisten materiaalien tärkeimmät ominaisuudet, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta ottaa työssään huomioon tärkeimpien biokemiallisten yhdisteryhmien sekä työssään käyttämiensä biologisten materiaalien tärkeimmät ominaisuudet ja ympäristövaatimukset ottaa itsenäisesti työssään huomioon tärkeimpien biokemiallisten yhdisteryhmien sekä työssään käyttämiensä biologisten materiaalien rakenteen, ominaisuudet ja ympäristövaatimukset