ENERGIAMARKKINAVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010

Transkriptio

1 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Dnro 109/201/2011 ENERGIAMARKKINAVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket Helsinki Telefax Internet

2

3 ENERGIAMARKKINAVIRASTO i Sisällysluettelo: 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Sähkö- ja maakaasuverkkopalveluja tarjotaan tehokkaasti, luotettavasti ja kohtuulliseen hintaan Sähkömarkkinat toimivat hyvin Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa kasvaa Suomi täyttää Kioton pöytäkirjan velvoitteet Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet ja julkishyödykkeet Palvelukyky Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Keskeisiä tietoja henkilöstöstä Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TILINPÄÄTÖS ALLEKIRJOITUS... 51

4

5 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2010 oli Energiamarkkinavirastolle jälleen kerran työteliäs ja tuloksekas. Osin odottamattoman ja äkillisen paineen viraston tehtäviä ja resursseja kohtaan toi uusiutuvan energian tuotantotukia koskevien hallinnointitehtävien määrääminen Energiamarkkinaviraston hoidettavaksi keväällä Virasto joutui pikaisesti siirtämään henkilöitä muista tehtävistä valmistelemaan näitä kiireellisiä tehtäviä ja muun muassa aloittamaan kyseistä toiminta-aluetta koskevan sähköisen asiointijärjestelmän suunnittelun ja valmistelun. Viraston kokoon suhteutettuna merkittävä kasvu henkilöstön määrässä sai aikaan myös sen, että virasto joutui nopealla tahdilla etsimään uuden toimitilan. Tässä onnistuttiin mainiosti ja virasto muutti joulukuun alussa 2010 tehokkaisiin ja toimiviin tiloihin Lintulahdenkuja 4:ään. Energiamarkkinavirasto kävi keväällä 2010 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa keskusteluja viraston henkilötyövuosikehyksestä ja sen riittävyydestä kasvaviin energiaalan ja päästökaupan tehtäviin. Perusteellisen tehtäväinventaarin ja tulevien uusien tehtävien perusteella ministeriö korotti Energiamarkkinaviraston henkilötyövuosikehystä mahdollistaen uusien lisätehtävien asian-mukaisen hoitamisen. Yllätyksenä tullut valmistautuminen uusiutuvan energian tuotantotukeen liittyviin tehtäviin söi viraston resursseja muilta tehtäviltä. Samanaikaisesti vakiintuneet tehtäväalueet kuten sähköverkkovalvonta ja päästökaupan viranomaistoiminnot työllistivät virastoa runsaasti. Vuonna 2010 sähköverkkovalvonnassa valmisteltiin kolmannen valvontajakson suuntaviivoja ja Tiekartta hanketta. Päästökaupassa puolestaan työllisti päästölupien lupamuutokset, joita virastoon saapui tasaiseen tahtiin. Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan sääntelyviranomaisena Energiamarkkinaviraston keskeisenä tehtävänä on varmistaa sähkö- ja maakaasuverkkopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuus sekä verkkotoiminnan luotettavuus ja tehokkuus. Sähköverkkopalvelujen hinnankehitystä koskeneeseen tavoitteeseen ei päästy, sillä reaalinen hinta nousi noin 4,6 prosenttia tavoitteeksi asetetun 3 prosentin sijasta. Siirtohintoja nostivat ennen kaikkea verkkoyhtiöiden lisääntyneet investoinnit, jotka johtuivat ikääntyvän jakeluverkon korvausinvestoinneista, mittaukseen kohdistuvista vaatimuksista sekä verkon toimitusvarmuuden parantamisesta. Sähkön vähittäismarkkinoiden toimivuus on kehittynyt myönteisellä tavalla viime vuosina. Vuonna 2010 sähkönmyyjää vaihtoi 7,6 prosenttia sähkönkäyttäjistä, mikä ylitti selvästi tavoitteeksi asetetun 6 prosentin rajan. Sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden kehittämiseen viraston henkilöstö osallistui vuonna 2010 aktiivisesti sekä eurooppalaisessa että pohjoismaisessa yhteistyössä muun muassa toimimalla eräiden työryhmien puheenjohtajina sekä osallistumalla konkreettisesti tekstien valmistelutyöhön. Virasto oli mukana esimerkiksi kolmannen sisämarkkinapaketin uusien puiteohjeluonnosten valmistelussa ja laatimassa toimeenpanosuunnitelmaa pohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden kehittämiseksi. Nämä toimet noteerattiin myös asiakasja sidosryhmäkyselyssä.

6 2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1.2 Vaikuttavuus Huolimatta viraston tehtävien äkillisestä ja ennakoimattomasta kasvusta ja siitä seuranneista muista lisätehtävistä virasto pystyi saavuttamaan käsittelyaikoja ja asiakaspalautetta koskeneet tavoitteet sen keskeisillä toiminta-alueilla. Vuoden 2011 helmikuun lopussa viraston ylijohtaja erosi viraston palveluksesta siirtyäkseen hoitamaan Viestintäviraston pääjohtajan virkaa Sähkö- ja maakaasuverkkopalveluja tarjotaan tehokkaasti, luotettavasti ja kohtuulliseen hintaan Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan sääntelyviranomaisena Energiamarkkinaviraston keskeisenä tehtävänä on varmistaa sähkö- ja maakaasuverkkopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuus sekä verkkotoiminnan luotettavuus ja tehokkuus. Tavoitteena oli, että vuonna 2010 sähkönjakelun verkkopalvelujen reaalinen hinta nousee enintään kolme prosenttia vuoden 2009 tasosta, mikäli viranomaismääräyksillä tai lainsäädännön muutoksilla ei verkonhaltijoille aseteta kustannuksia aiheuttavia uusia velvoitteita. Maakaasun verkkopalvelujen osalta tavoitteena oli se, etteivät reaaliset hinnat nouse puoltatoista prosenttia enempää vuoden 2009 tasoon verrattuna. Verottomat sähkön siirtohinnat nousivat joulukuusta 2009 vuoden 2010 loppuun mennessä keskimäärin 7,6 prosenttia. Kuluttajahintaindeksiin suhteutettuina verottomat sähkön siirtohinnat nousivat vastaavan aikana reaalisesti keskimäärin noin 4,6 prosenttia. Siirtohintojen nousun merkittävänä syynä olivat verkkoyhtiöiden lisääntyneet investoinnit. Investoinnit ovat kohdistuneet ikääntyvän jakeluverkon uudistamiseen, mittauslaitteisiin sekä toimitusvarmuuden parantamiseen esimerkiksi korvaamalla ilmajohtoja maakaapeleilla. Maakaasun siirtoverkonhaltijan veloittamat verottomat siirtohinnat nousivat joulukuusta 2009 vuoden 2010 loppuun mennessä 6,0 prosenttia. Kuluttajahintaindeksiin suhteutettuna maakaasun siirtohinnat nousivat vuonna 2010 reaalisesti 3,0 prosenttia. Sähkön siirron ja jakelun häiriöttömyyttä mitataan asiakkaan kokemalla keskimääräisellä keskeytysajalla, keskeytysten lukumäärällä sekä vähintään 12 tunnin keskeytysten perusteella vakiokorvauksia saaneiden asiakkaiden osuuden kehittymisellä. Tiedot kerätään verkonhaltijoilta vuosittain aina kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. Vuotta 2010 koskevat tiedot ovat siten aikaisintaan saatavilla toukokuun 2011 lopussa. Vuonna 2009 asiakkaan kokema keskimääräinen keskeytysaika jakeluverkossa oli 86 minuuttia ja keskeytysten lukumäärä 4,2. Vähintään 12 tunnin keskeytysten perusteella vakiokorvauksia saaneiden asiakkaiden osuus oli 0,71 prosenttia Sähkömarkkinat toimivat hyvin Sähkön tukkumarkkinoiden toimivuuden edistämisen kohteita ovat siirtokapasiteetin varmistaminen, siirtorajoitusten hallinta markkinoiden kannalta optimaalisella tavalla, tasesähkömarkkinoiden integraatio ja markkinoiden läpinäkyvyyden kehittäminen. Siirtokapasiteetin riittävyyttä sekä siirtorajoitusten hallinnan optimaalisuutta markkinoiden kannalta mitataan hinta-alueiden esiintymisen kautta. Tavoitteena oli, että Suomi muodostaisi vuonna 2010 oman hinta-alueen pohjoismaisilla sähkömarkkinoil-

7 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 la korkeintaan 10 prosenttia ajasta. Vuonna 2010 Suomi muodosti oman hinta-alueen 6 prosenttia ajasta. Luku on vaihdellut paljon vuosittain ja siihen vaikuttavat merkittävästi vesivoiman tarjonta pohjoismaisilla markkinoilla ja sähköjärjestelmän keskeisten siirtoyhteyksien käytettävyys. Vuosina luku on vaihdellut välillä 0,1 29,2 prosenttia. Sähkön vähittäismarkkinoiden toimivuutta mitataan myyjän vaihtoaktiivisuuden sekä vuotuisella asiakas- ja sidosryhmäkyselyllä, jossa sähkönmyyjiltä, verkonhaltijoilta ja sähkön käyttäjiltä kysytään arviota markkinoiden toimivuudesta. Tavoitteena vuodelle 2010 oli että vähintään 6,0 prosenttia asiakkaista vaihtaa sähkönmyyjää ja asiakaskyselyssä sähkön myyjien, verkonhaltijoiden ja loppukäyttäjien vähittäismarkkinoiden toimivuudesta antamien arvosanojen keskiarvo on vähintään 3,5 (asteikolla 1-5). Vuonna 2010 sähkönmyyjää vaihtoi 7,6 prosenttia sähkönkäyttäjistä. Markkinatoimijat näkivät sähkön vähittäismarkkinoiden toimivuuden positiivisemmin kuin sähkön käyttäjät. Verkonhaltijat antoivat sähkön vähittäismarkkinoiden toimivuudelle arvosanaksi 3,54 ja sähkönmyyjät puolestaan antoivat arvosanaksi 3,46. Suuret sähkön käyttäjät antoivat sähkön vähittäismarkkinoiden toimivuudelle arvosanaksi 3,07. Kuluttajat puolestaan antoivat sähkömarkkinoiden toimivuudelle arvosanaksi 3, Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa kasvaa Energiamarkkinaviraston edistää uusiutuvan energian käyttöä varmistamalla, että sähköverkkojen toimintasäännöt ja verkkojen kehittäminen ovat tasapuolisia ja syrjimättömiä sähkön tuotantomuotojen suhteen. Lisäksi Energiamarkkinavirasto edistää uusiutuvan energian käyttöä sähköntuotannossa pitämällä saatavilla nettihintapalvelun kautta tietoa myytäväksi tarjotun sähkön alkuperästä. Vuonna 2010 Energiamarkkinavirasto osallistui tiiviisti uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukia koskevan lainsäädännön valmisteluun työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Lisäksi virasto käynnisti tuotantotukijärjestelmien toimeenpanon valmistelutoimet. Muina toimenpiteinä Energiamarkkinavirasto myös kehitti nettihintapalvelussa sähkön alkuperätietojen esittämistapaa Suomi täyttää Kioton pöytäkirjan velvoitteet YK:n ilmastomuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä vaarattomalle tasolle. Ilmastomuutoksen puitesopimusta täsmentää Kioton pöytäkirja, joka velvoittaa Suomea vakiinnuttamaan päästönsä vuosina vuoden 1990 tasolle. Kioton pöytäkirja velvoittaa maita kehittämään ja ylläpitämään toimivaa päästöjen raportointijärjestelmää. Päästöjen raportoinnin ja Kioton pöytäkirjan mukaisen kansallisen päästökaupparekisterin tavoitteena on osaltaan varmistaa, että Suomi täyttää Kioton pöytäkirjasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen rajoittamis- ja raportointivelvoitteet.

8 4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Energiamarkkinavirasto vaikuttaa osaltaan Kioton pöytäkirjan velvoitteiden täyttämiseen valvomalla, että päästökauppaan kuuluvat yritykset raportoivat päästönsä vuosittain ja varmistamalla, että yritykset palauttavat päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia tai -yksiköitä. Energiamarkkinavirasto toteuttaa yllä mainittuja tavoitteita omin toimin. Vaikuttavuustavoitteen toteutumiseen vaikuttaa yritysten vuosittaisen päästöraportoinnin virheettömyys. Päästöraportoinnin todentamisen yhteydessä tarkistettavassa vuosittaisessa päästömäärässä ei saa olla puutteita tai virheitä, jotka vaikuttavat palautettavaan päästöoikeusmäärään. Energiamarkkinavirastolle asetetun tavoitteen mittarina oli, että kaikki laitokset palauttavat päästöjä vastaavat päästöoikeudet tai -yksiköt päästökaupparekisteriin Tämä tavoite saavutettiin kaikkien yhtiöiden osalta määräaikaan mennessä. Taulukko 1. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumat ja tavoite 2010 Vaikuttavuus Mittari 1) Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Kohtuuhintaiset sähköverkkopalvelut hinnan kehitys, enintään (%) Sähkönjakelun reaalisen -0,3 9,1 3,0 4,6 Maakaasuverkko-palveluiden Kohtuuhintaiset maakaasuverkkopalvelut reaalisen hinnan kehitys, enintään (%) 5,3 9,5 1,5 3,0 Asiakkaan kokema keskimääräinen keskeytysaika jakelu Sähkön siirto ja jakelu ovat riittävän häiriöttömiä ja keskeytyksettömiä Siirtokapasiteetin riittävyys ja siirtorajoitusten hallinnan optimaalisuus Vähittäismarkkinoiden toimivuus Päästökauppasektori täyttää Kioton pöytäkirjasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöjen rajoittamisvelvoitteet verkossa, enintään (min) Asiakkaiden kokemien keskeytysten lukumäärä jakeluverkossa, enintään (kpl) Vähintään 12 tunnin keskeytysten perusteella vakiokorvauksia saaneiden asiakkaiden osuus, enintään (%) Osuus ajasta, jonka Suomi on oma hinta-alueensa pohjoismaisilla markkinoilla, enintään (%) Sähkönmyyjän vaihtoaktiivisuus vähittäismarkkinoilla, vähintään ( %) Vuotuinen asiakaskysely vähittäismarkkinoiden toimivuudesta, vähintään (asteikolla 1-5) Kaikki toiminnassa olevat laitokset palauttavat päästöjä vastaavat päästöoikeudet tai - yksiköt päästökaupparekisteriin, mennessä 5,12 4,16 4,30 4,16 1 0,58 0,71 1,40 0,71 1 2, ,4 8,1 6,0 7,6 3,1 3,3 2 3,5 3, Saatavilla oleva toteumatieto vuodelle 2010 koskee vuotta Edellisen vuoden keskeytystiedot on ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. 2 Keskiarvo sähkönmyyjien, sähköverkonhaltijoiden ja kuluttajien antamista arvosanoista. 3 Keskiarvo sähkönmyyjien, sähköverkonhaltijoiden, suurten sähkön käyttäjien ja kuluttajien antamista arvosanoista.

9 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tuottavuus Kokonaistuottavuus Energiamarkkinaviraston tuottavuutta mitataan Tilastokeskuksen laskemalla kokonaistuottavuuden indeksillä. Tilastokeskuksen laskema kokonaistuottavuuden indeksi ottaa huomioon suoritteet, niihin käytetyn työajan ja kokonaiskustannukset. Indeksin käytettävyyttä tuottavuuden arvioimiseen on vaikeuttanut se, että asiantuntijatyön suoritteita on vaikea määritellä ja että viraston monet keskeiset tehtävät tuottavat mitattavan suoritteen harvemmin kuin joka vuosi (päästöluvat, sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta- ja vahvistuspäätökset). Vuodelle 2010 indeksin tavoitearvo oli 85 ja viraston laskema indeksin arvo saavutti luvun 83,8. Tavoitetta ei aivan saavutettu, koska viraston uusiin tehtäviin ja sähköverkkovalvonnan kolmanteen valvontajaksoon valmistautuminen lisäsi kustannuksia ilman suoritteiden määrän kasvua. Virasto pyrkii käyttämään niukat resurssit tärkeiksi arvioituihin alueisiin. Tätä tavoitetta mitattiin viraston työajanseurannan kautta sillä, kuinka suuri osa työajasta käytettiin ennalta määriteltyihin strategisiin painopistealueisiin. Vuonna 2010 työajasta 75,6 prosenttia käytettiin määriteltyihin strategisiin painopistealueisiin. Toteuma jäi hieman asetetun tavoitteen alapuolelle, mutta pysyi edellisvuoden tasolla. Taulukko 2. Tuottavuutta kuvaavia tunnuslukuja vuosilta Mittari Kokonaistuottavuusindeksin arvo vähintään 2008 Toteuma 2009 Toteuma 2010 Tavoite 2010 Toteuma 79,2 111,3 85,0 83,8 Resurssien käytön taloudellisuus Osuus työajasta, joka käytetään strategisiin painopistealueisiin, vähintään (%) 78 75, , Toiminnan taloudellisuus Energiamarkkinaviraston eri toimintojen taloudellisuuden kehittymistä voidaan arvioida suhteuttamalla niiden aiheuttamia kustannuksia valvottavien markkinoiden kokoon nähden. Seurattavia toimintoja ovat sähkömarkkinoiden valvonta (sisältää sekä sähköverkkotoiminnan että muun sähkötoimialan valvonnan), maakaasumarkkinoiden valvonta (vastaavalla tavalla laajasti kuin sähkö) ja päästökaupan valvonta. Tavoitteena on sähkö- ja maakaasumarkkinavalvonnan sekä päästökaupan valvonnan taloudellisuus. Mittareina käytetään sähkö-, maakaasu- ja päästökaupan valvontaan kohdistettuja kustannuksia suhteutettuna sähkön ja maakaasun kulutukseen sekä päästökauppasektorin päästöihin. Mittareiden saamiin arvoihin vaikuttaa sekä toimintamenojen muuttuminen että jakajana olevien suureiden muutokset.

10 6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Taloudellisuus Sähkö- ja maakaasumarkkinavalvonnan sekä päästökaupan valvonnan taloudellisuus Taulukko 3. Taloudellisuutta kuvaavia tunnuslukuja vuosilta Mittari Sähkömarkkinavalvonnan toimintamenot/sähkön kulutus, enintään (snt/kwh) Maakaasumarkkinavalvonnan toimintamenot/ maakaasun kulutus, enintään (snt/m3) Päästökaupan valvonnan toimintamenot/ päästökauppasektorin CO 2 päästöt, enintään (snt/tco 2 ) 2008 Toteuma 2009 Toteuma 2010 Tavoite 2010 Toteuma 0,0023 0,0026 0,002 0,004 0,013 0,0131 0,01 0,0034 2,55 2,02 1,20 2,46 Sekä sähkömarkkinavalvonnan että päästökaupan valvonnalle asetettu taloudellisuus jäi tavoitteeksi asetetuista arvoista. Sähkömarkkinavalvonnan taloudellisuuden tunnusluku nousi edellisvuodesta vaikka tunnusluvussa jakajana käytetty sähkön kulutus kasvoi. Syynä tunnusluvun kasvuun olivat lisääntyneet sähkömarkkinavalvonnan kustannukset, jotka johtuivat lisääntyneistä valvontatehtävistä sekä valmistautumisesta sähköverkkotoiminnan valvonnan kolmanteen valvontajaksoon. Sähkömarkkinavalvonnan kustannuksiin sisältyvät myös vuonna 2010 uusiutuvien energialähteiden tuotantotukitehtäviin käytetyt toimintamenot. Maakaasumarkkinoiden valvonnalle asetettu taloudellisuus tavoite saavutettiin ja taloudellisuus parani edellisvuodesta. Tähän vaikutti sekä tunnusluvussa jakajana olevan suureen kasvu että edellisvuodesta pienentyneet maakaasumarkkinavalvonnan kustannukset. Päästökaupan valvonnan taloudellisuuden heikkenemistä selittää se, että jakajana käytetty päästömäärä (vuonna 2009) oli poikkeuksellisen alhainen. Päästökaupan valvonnan toimintamenoissa sen sijaan ei tapahtunut juurikaan muutoksia. Alla olevassa taulukossa on esitetty kustannusten jakautuminen sähkömarkkinavalvonnan, maakaasumarkkinavalvonnan ja päästökaupan kesken vuosina Kustannuksissa on eritelty toimintojen välittömät kustannukset ja niille osoitetut yhteiskustannukset. Taulukko 4. Kustannusten jakautuminen tulosalueittain vuosina Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Sähkömarkkinavalvonta suoraan kohdistettujen osuus yhteiskustannusten osuus Maakaasumarkkinavalvonta suoraan kohdistettujen osuus yhteiskustannusten osuus Päästökauppa suoraan kohdistettujen osuus yhteiskustannusten osuus Yhteensä

11 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Alla olevassa kuvassa on graafinen esitys kustannusten jakautumisesta prosentteina tulosalueittain vuosina Kuva 1. Kustannusten jakautuminen tulosalueittain vuosina Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Energiamarkkinaviraston toiminnan kannattavuudelle ja kustannusvastaavuudelle on asetettu tavoitteet. Kannattavuutta arvioidaan taloussuunnittelun osuvuudella, jota mitataan budjetin ja toteutuman erolla. Vuodelle 2010 tavoitteena oli, että budjetin ja toteutuman ero on välillä 3 10 %. Vuonna 2010 budjetin ja toteuman ero oli 5,5 prosenttia. Energiamarkkinavirastolle on ominaista, että maksullisen toiminnan osuus toiminnan rahoituksesta on suuri. Tästä syystä maksullisten toimintojen kustannusvastaavuus on tärkeää. Tavoitteena on, että maksullisen toiminnan kustannukset ja niiden rahoittamiseksi perittävät lupa-, valvonta- ja muut maksut vastaavat toisiaan. Vuonna 2010 Energiamarkkinaviraston maksullinen toiminta osoittautui alijäämäiseksi kustannusvastaavuusprosentin ollessa 98. Taulukko 5. Kannattavuutta ja kustannusvastaavuutta kuvaavia tunnuslukuja vuosilta Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Mittari Taloussuunnittelun osuvuus Budjetin ja toteuman ero, % 12, ,5 Maksullisten toimintojen kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus, %

12 8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO TUOTOT Alla olevassa taulukossa on esitetty viraston kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta Taulukko 6. Energiamarkkinaviraston kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta Muutos , Muutos , % Maksullisen toiminnan tuotot ,0 % TUOTOT YHTEENSÄ ,0 % ERILLISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - henkilöstökustannukset ,0 % - aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % - ostetut palvelut ,1 % - muut erilliskustannukset ,1 % ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,3 % KÄYTTÖJÄÄMÄ ,5 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset ,0 % - poistot ,7 % - korot ,6 % - vuokrat ,4 % - muut yhteiskustannukset ,5 % OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ ,2 % KOKONAISKUSTANNUKSET YH- TEENSÄ ,5 % YLIJÄÄMÄ(+)/ALIJÄÄMÄ(-) ,1 % 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet ja julkishyödykkeet Toimiva ja tavoitteellinen sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta Energiamarkkinaviraston toimintaa koskevaksi tavoitteeksi oli asetettu, että sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta on toimivaa ja tavoitteellista. Tätä tavoitetta mitataan toimenpidepyyntöjen ja lupahakemusten käsittelyajoilla sekä vuotuisella asiakasja sidosryhmäkyselyllä.

13 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 Sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaa koskeville tutkimuspyynnöille on sähkö- ja maakaasumarkkinalaeissa asetettu määräajat. Lisäksi virasto on itse asettanut enimmäiskäsittelyajat sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan liittyvien lupahakemusten käsittelylle. Virasto hoiti saapuneet sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan tutkimuspyynnöt ja lupahakemukset asetetuissa määräajoissa. Sähköverkkotoimintaa koskevien toimenpidepyyntöjen ja lupahakemusten käsittelyaikatavoite alittui, sillä toimenpidepyyntöjen keskimääräinen toteutunut käsittelyaika oli 3 kuukautta ja lupa-asioissa toteuma oli 3,2 kuukautta. Toimenpidepyyntöjen käsittelyajalle tavoitteena oli 4 kuukautta ja lupahakemusten 4 kuukautta. Maakaasuverkkotoimintaan liittyviä toimenpidepyyntöjä vuonna 2010 oli yksi. Vuonna 2010 viraston tavoitteena oli, että asiakaskyselyn antama arvosana sekä sähkö- että maakaasuverkkotoiminnan tehokkaasta valvonnasta on vähintään 3,6. Marraskuussa 2010 toteutettu asiakas- ja sidosryhmätutkimus antoi eri sidosryhmien arvosanojen keskiarvoksi sähköverkkotoiminnan valvonnalle 3,7 ja maakaasuverkkotoiminnan tehokkaalle valvonnalle 3,8. Lisäksi viraston tavoitteena oli toimittaa verkonhaltijoille vuotta 2009 koskevat sähköja maakaasuverkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta koskevat laskelmat mennessä. Energiamarkkinavirasto toimitti kohtuullisuuslaskelmat sähkö- ja maakaasuverkonhaltijoille Sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden toimivuuden edistäminen Energiamarkkinavirastolle asetettuna tavoitteena oli osallistua eurooppalaisten ja pohjoismaisen energia-alan sääntelyviranomaisten organisaatioiden toimintaan aktiivisesti hoitaen niitä tehtäviä, joissa sillä on nimenomainen toimivalta ja edistää sitä kautta suomalaisten, yhteispohjoismaisten, pohjoisten alueellisten ja EU:n sähkömarkkinoiden kehittymistä. Kansainvälisessä yhteistyössä Energiamarkkinavirasto edistää Suomen energiajärjestelmän vahvuuksien turvaamista sekä Suomelle tärkeiden etujen huomioon ottamista. Energiamarkkinavirasto vaikutti osaltaan eurooppalaiseen sähkö- ja maakaasumarkkinakehitykseen eurooppalaisten organisaatioiden (ERGEG, CEER) kautta. Vuonna 2010 viraston edustaja toimi molempien järjestöjen varapuheenjohtajana ja niiden yhteisen sähkötyöryhmän puheenjohtajana. Virasto osallistui aktiivisesti ERGEG -yhteistyössä sisämarkkinapaketin mukaisten uusien puitesuuntaviivojen valmisteluun. Niitä laatii virallisesti maaliskuussa 2011 toimintansa aloittava EU:n sääntelyvirasto. Vuonna 2010 viraston edustaja toimi NordREGin vähittäismarkkina-asioita hoitavan työryhmän puheenjohtajana. NordREG:n toiminnassa virasto osallistui aktiivisesti yhteispohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden muodostamiseksi. Pohjoismaisena yhteistyönä julkaistiin syyskuussa 2010 yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden toimeenpanosuunnitelma. Suunnitelma toimitettiin myös pohjoismaisille energiaministereille ja näitä avustavalle sähkömarkkinaryhmälle. Energiaministerit päättivät lokakuussa 2010 tukea ehdotusta muodostaa yhteiset sähkön vähittäismarkkinat Poh-

14 10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO joismaihin vuoteen 2015 mennessä. Toimeenpano-organisaatio aloitti toimintansa joulukuussa Energiamarkkinaviraston aktiivisuutta ja onnistumista sähkömarkkinoiden edistämisessä pohjoismaisen ja eurooppalaisen viranomaisyhteistyön kautta arvioitiin vuosittaisen asiakaskyselyn yhteydessä. Pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön osallistumiselle sekä pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen markkinakehitykseen vaikuttamiselle sidosryhmät antoivat arvosanaksi 3,6. Sähkön vähittäismarkkinoiden toimivuuteen Energiamarkkinavirasto vaikutti edistämällä yhteispohjoismaisia sähkön loppukäyttäjämarkkinoita sekä valvomalla Suomessa eri sähkömarkkinaosapuolten toimintaa ja kehittämällä sähkönmyyjän vaihdon sujuvuutta. Vuonna 2010 viraston tavoitteena oli, että asiakaskyselyn antama arvosana pienkäyttäjien kokemuksista sähkönmyyjän vaihdon sujuvuudesta on vähintään 4,0. Alkuvuonna 2010 toteutetun kuluttajatutkimuksen perusteella sähkönmyyjää vaihtaneet asiakkaat ovat kokeneet sähkönmyyjän vaihdon olevan varsin sujuvaa antaen sille arvosanan 4,14 asteikolla 1-5. Sähkön ja maakaasun toimitusvarmuuden luotettava seuranta Energiamarkkinavirasto seuraa sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainon kehitystä Suomessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sähkön tuotantokapasiteetin riittävyyden seurantaa koskevan tavoitteen saavuttamista voidaan arvioida sillä, että tieto sähkön riittävyydestä on luotettavaa. Sähkön lisäksi Energiamarkkinaviraston tehtävänä on vastaavalla tavalla seurata maakaasun toimitusvarmuutta. Sähkön ja maakaasun hankinnan seurantaa koskevana tavoitteena on, että valvontatieto on mahdollisimman luotettavaa ja ajantasaista ja että sillä edesautetaan nykyisen käyttövarmuustason säilyttämistä. Energiamarkkinavirastolta tämä edellyttää hyvää toimitusvarmuuden seurantajärjestelmää ja analyysivälineitä. Energiamarkkinavirasto laati ja julkaisi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimitusvarmuutta koskevat raportit tavoitteen mukaisesti marraskuun alussa. Toimiva päästökauppajärjestelmä ja Kioton rekisterijärjestelmä Energiamarkkinaviraston tehtävänä päästökaupassa on luoda edellytyksiä suomalaisille toimijoille osallistua päästökauppajärjestelmään. Energiamarkkinaviraston tavoitteena vuonna 2010 oli kehittää ja ylläpitää toimivaa päästökauppajärjestelmää, jotta suomalaiset päästökaupan piiriin kuuluvat yritykset voivat osallistua Kioton pöytäkirjan velvoitekauden päästökauppajärjestelmään. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on hallinnoida ja kehittää Kioto-pöytäkirjan mukaista kansallista päästökaupparekisteriä sekä varmistaa toimiva ja tehokas lupaprosessi sekä luotettava ja asiantunteva valvonta. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on koota päästökauppasektorin päästö-, päästöoikeus- ja päästöyksikkötiedot toimitettavaksi Tilastokeskukselle, joka toimii Suomen inventaarioviranomaisena välittämällä tiedot edelleen YK:n ilmastosopimuksen sih-

15 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 teeristölle (UNFCCC). Lisäksi Energiamarkkinavirasto osallistuu aktiivisesti EUtason toimeenpanosääntöjen kehittämiseen omalla toimialueellaan sekä varautuu kauden kansalliseen täytäntöönpanoon. Toimivan päästökauppajärjestelmän tavoitteen saavuttamista mitataan sillä, julkaiseeko Energiamarkkinavirasto määräajassa vuosittaiset laitoskohtaiset toteutuneet päästötiedot. Energiamarkkinavirasto julkisti vuoden 2009 laitoskohtaiset toteutuneet päästötiedot määräajassa eli välittömästi seuraavana arkipäivänä, kun kaikki laitokset olivat toimittaneet päästöselvitykset Energiamarkkinavirastoon. Vuoden 2010 päästöjen raportoinnissa ja todentamisessa todentajat havaitsivat runsaasti poikkeamia ja puutteita päästöjen tarkkailussa. Laitoksilla eivät olleet tarkkailleet päästöjään hyväksytyn luvan ja Kioto-kauden säännösten mukaisesti. Tästä johtuen Energiamarkkinavirasto vaati noin 150 laitosta tekemään muutoksia tarkkailumenettelyihinsä ja hakemaan päästöluvan muutosta. Lupamuutoshakemukset tulivat käsittelyyn loppuvuoden aikana. Suurin osa lupamuutoshakemuksista ehdittiin käsittelemään vuoden 2010 aikana. Lupapäätösten laadinnassa on hyödynnetty sähköiseen asiointijärjestelmään kehitettyä sähköinen lupa -toimintoa. Energiamarkkinavirasto kehitti edelleen päästökaupparekisteriä lisäämällä järjestelmään käyttäjien toivomia ominaisuuksia ja toimintoja. Yhteenveto tuotoksia ja laadunhallintaa koskevien tulostavoitteiden saavuttamisesta Vuodelle 2010 asetetut tavoitteet ja niiden saavuttaminen käyvät ilmi taulukosta 9. Sekä toimenpidepyyntöjen että sähköverkkolupien käsittelyajat ovat alittaneet tavoitteeksi asetetun kolmen kuukauden käsittelyajan. Myös käsittelyajat sähkön vähittäismyyntiä koskeville toimenpidepyynnöille sekä päästöluville ja päästölupamuutoksille alittivat tavoitearvot selvästi. Viraston sähkö- ja maakaasuverkkovalvonnan sekä päästökaupan valvonnan toimivuutta kuvaavat arvot, jotka perustuvat asiakas- ja sidosryhmätutkimukseen, ovat parantuneet edellisestä vuodesta ja ylittävät asetetut tavoitearvot. Sekä sähkö- että maakaasuverkkovalvonta on saanut arvosanaksi 3,7 asteikon ollessa välillä 1-5. Päästökaupan valvonnan toimivuus on saanut arvosanaksi peräti 4,1. Sähkömarkkinoiden edistäminen pohjoismaisen ja eurooppalaisen viranomaisyhteistyön kautta, jota mitataan sidosryhmä- ja asiakaskyselyssä, sillä osallistuuko virasto riittävästi pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen viranomaisyhteistyöhön ja onko virasto pystynyt vaikuttamaan markkinakehitykseen, on vuonna 2010 saanut arvosanaksi tavoitearvon mukaisen 3,6.

16 12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Tuotokset ja laadunhallinta Toimiva ja tavoitteellinen sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta Sähkömarkkinoiden edistäminen pohjoismaisen ja eurooppalaisen viranomaisyhteistyön kautta Sähkön vähittäismarkkinoiden edistäminen Sähkön ja maakaasun toimitusvarmuuden luotettava seuranta Toimiva päästökauppajärjestelmä ja päästökaupan valvonta Sähkön pienkäyttäjien kokemus sähkön myyjän vaihdon sujuvuudesta perustuu viraston alkuvuodesta 2010 teettämään selvitykseen ja sen perusteella myyjänvaihtoprosessi näyttää toimivan hyvin asiakkaan näkökulmasta. Taulukko 7. Tuotoksia ja laadunhallintaa kuvaavia tunnuslukuja vuosilta Mittari Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Verkkovalvonnan toimenpidepyyntöjen ja lupahakemusten käsittelyaika enintään 1,6 (toimenpidepyynnötpidepyynnötpidepyynnöt) 2,2 (toimen- 3,0 (toimen- - sähköverkkoasiat, kk 4,0 2,2 (lupaasiatasiat) 1,9 (lupa- 3,2 (lupaasiat) - maakaasuverkkoasiat, kk 0,9 ei tapauksia 4,0 0,4 Vuotuinen asiakaskysely verkkotoiminnan valvonnan toimivuudesta (asteikko 1-5) - sähköverkkovalvonta 3,5 3,7 3,6 3,7 - maakaasuverkkovalvonta 3,4 3,7 3,6 3,8 Vuotuisten kohtuullisuuslaskelmien valmistuminen (sähkö ja maakaasu) Virasto osallistuu riittävästi pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen viranomaisyhteistyöhön ja on pystynyt vaikuttamaan markkinakehitykseen (asiakaskyselyn arvosana asteikolla 1-5, kolmen arvosanan keskiarvo) Sähkön pienkäyttäjien kokemus sähkönmyyjän vaihdon sujuvuudesta (asiakaskysely, arviointi asteikolla 1-5) Sähkön vähittäismyyntiä koskevien toimenpide- ja lausuntopyyntöjen käsittelyaika, enintään kk Toimitusvarmuusraportin julkaiseminen määräajassa Laitoskohtaisten päästö- ja päästöoikeustietojen julkistaminen määräajassa Lupa- ja lupamuutoshakemusten käsittelyaika enintään, kk Vuotuinen asiakaskysely (asteikko 1 5 ) ,3 3,5 3,6 3, ,0 4,1 3,0 2,0 4,0 1, kk toteutui lupamuutoshakemusten osalta 3,0 5,0 3,8 3,7 4,1 3,6 3, Palvelukyky Energiamarkkinaviraston palvelukykyä ja tuotosten laatua mitataan toimenpidepyyntöjen ja lupahakemusten käsittelyajoilla, vuotuisella asiakaskyselyllä, jolla selvitetään valvottavien yritysten ja muiden sidosryhmien näkemyksiä Energiamarkkinaviraston

17 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 valvontatoiminnasta sekä viraston laatimien vuotuisten sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan hinnoittelua koskevien kohtuullisuuslaskelmien valmistumisaikatauluilla. Suoritemäärät Vuoden 2010 aikana Energiamarkkinavirastossa kirjattiin yhteensä 962 uutta vireille tullutta asiaa. Lisäystä vuoteen 2009 (632 kpl) verrattuna oli 52 %. Uusista asioista 44 % (420 kpl) kuului sähkömarkkinoihin liittyviin valvonta- ja hallintotehtäviin, 0,7 % (7 kpl) maakaasumarkkinoihin liittyviin valvonta- ja hallintotehtäviin ja 38 % (361 kpl) päästökaupan lupahallintotehtäviin. Vuonna 2010 päätettiin kaiken kaikkiaan 708 asiaa, mikä oli noin 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin päätettiin 616 asiaa. Päätetyistä asioista 38 % (267 kpl) muodostui sähkömarkkinoihin liittyvistä valvonta- ja hallintotehtävistä. Vastaavasti 0,6 % (4 kpl) päätetyistä asioista muodostui maakaasumarkkinoihin liittyvistä valvonta- ja hallintotehtävistä sekä 37 % (260 kpl) päästökaupan lupahallinnosta. Muut päätetyt asiat koskivat muun muassa henkilöstö- ja taloushallinnon asioita. Energiamarkkinoihin liittyviä asiantuntijalausuntoja laadittiin kaikkiaan 27 kappaletta. Vuonna 2010 vireille tulleista asioista 88 % (850 kpl) saatiin päätökseen saman vuoden aikana, kun edellisenä vuonna vastaava prosenttiluku oli 68. Seuraavassa kuvassa on esitetty vuosina vireille tulleiden ja päätettyjen asioiden lukumäärän kehitys. Siirtyminen sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnassa osin etukäteiseen valvontaan vuosina ja päästökaupan viranomaistehtävien käynnistyminen 2004 nostivat viraston asiamäärän pysyvästi aikaisempaa merkittävästi korkeammalle tasolle. Näiden muutosten vaikutuksesta vuosittaiset vaihtelut avatuissa ja päätetyissä asioiden lukumäärissä ovat lisääntyneet. Vaihtelua asiamäärissä aiheuttaa se, että ennen kunkin verkkotoiminnan valvontajakson sekä päästökauppajakson alkua Energiamarkkinavirasto antaa jokaiselle verkonhaltijalle verkkotoiminnan hinnoittelua koskevat vahvistuspäätökset sekä päästökaupan toiminnanharjoittajille päästölupia koskeva päätökset. Lisäksi verkkotoiminnan valvontajakson päätyttyä virasto antaa jokaiselle verkonhaltijalle hinnoittelua koskevan valvontapäätöksen. Vuonna 2010 avattujen asioiden määrä kasvoi vuoteen 2009 verrattuna. Lisäys johtuu lähinnä siitä, että viraston käsiteltäväksi tuli edellisvuotta enemmän päästölupiin sekä päästörekisteriin liittyviä uusia asioita. Lisäystä aiheutti myös se, että vuoden 2010 puolella avattiin uusina asioina liittymismaksumenetelmien vahvistuspäätökset, jotka annettiin vuoden 2011 puolella. Päätettyjen asioiden lukumäärissä ei vuosien 2009 ja 2010 välillä ollut merkittävää muutosta.

18 14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Kuva 2. Avatut ja päätetyt asiat vuosina Alla olevassa taulukossa on esitetty virastossa vuosina päätetyiksi kirjattujen, sähkömarkkinoiden valvontaa koskevien asioiden määrät ja keskimääräiset käsittelyajat asiaryhmittäin. Taulukko 8. Vuosina päätetyt sähkömarkkina-asiat Keskimääräinen Keskimääräinen Keskimääräinen Päätetyt sähkömarkkina-asiat vuosina Lukumäärä käsittelyaika Kuu- Luku- käsittelyaika Kuu- Luku- käsittelyaika Kuu Päivinä kausina määrä Päivinä kausina määrä Päivinä kausina Sähköverkkoluvat , , ,0 Sähköjohdon rakentamisluvat , , ,3 Toimenpidepyynnöt , , ,0 Sähkön myynnin valvonta , ,2 Verkkopalveluehtojen vahvistuspäätökset , ,4 Hinnoittelun vahvistuspäätökset Liittymismaksuperiaatteiden vahvistuspäätökset , Hinnoittelun valvontapäätökset , Yhteensä , , ,2

19 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 Sähkömarkkinoihin perustuvien päätettyjen asioiden määrä vuonna 2010 yli viisinkertaistui vuodesta Syynä tähän olivat lisääntyneet sähköverkkotoiminnan ja sähkön myynnin valvontaan liittyvät toimenpidepyynnöt sekä vuonna 2010 annetut verkkopalveluehtojen vahvistuspäätökset jakeluverkonhaltijoille. Sähkömarkkina-asioiden keskimääräiset käsittelyajat pysyivät lisääntyneistä päätetyistä asiamääristä huolimatta ennallaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosina päätetyt maakaasumarkkinaasiat ja niiden käsittelyajat. Taulukko 9. Vuosina päätetyt maakaasumarkkina-asiat ja niiden käsittelyajat Keskimääräinen käsittelyaika Päivinä Keskimääräinen käsittelyaika Päivinä Keskimääräinen käsittelyaika Päivinä Päätetyt maakaasumarkkina-asiat vuosina Maakaasuverkkoluvat Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Kuukausina Kuukausina Kuukausina , ,7 Toimenpidepyynnöt ,4 Maakaasun myynnin valvonta , ,9 Vahvistuspäätökset , , Valvontapäätökset ,7 Yhteensä , , ,9 Maakaasumarkkinalakiin perustuvia asioita käsiteltiin vuonna 2010 yhtä paljon kuin vuonna Maakaasumarkkina-asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa nosti 2010 annettujen maakaasuverkkotoiminnan ensimmäisen valvontajakson valvontapäätösten käsittelyaika. Niiden käsittelyajan pituus johtuu siitä, että kyseiset asiat avattiin vuonna 2008 valvontajakson ollessa kesken, kun yrityksille toimitettiin ensimmäisen kerran vuoden 2006 hinnoittelua koskevia laskelmia. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosina päätetyt päästökauppa-asiat ja niiden keskimääräiset käsittelyajat.

20 16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Taulukko 10. Vuosina päätetyt päästökauppa-asiat ja niiden käsittelyajat Päätetyt päästökauppalakiin perustuvat asiat vuosina Päästölupiin liittyvät asiat Todentajiin liittyvät asiat Päästöoikeusrekisteriin liittyvät asiat Päästökaupan toiminnanharjoittajien valvonta Muut päästökauppaan liittyvät asiat Keskimääräinen käsittelyaika Päivinä Keskimääräinen käsittelyaika Päivinä Keskimääräinen käsittelyaika Päivinä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Kuukausina Kuukausina Kuukausina , , , , , , , , , , ,1 Yhteensä , , ,7 Vuonna 2010 päästökauppalakiin perustuvia asioita käsiteltiin noin kolmasosa siitä mitä vuonna Päästökaupan asiaryhmässä päästölupien muutoshakemukset lisääntyivät, kun uuden kauden alettua ensimmäistä vuotta koskeneet päästöselvitykset toivat esille tiukentuneiden päästöjen tarkkailuvaatimusten lupiin aiheuttamat muutostarpeet. Vuonna 2009 päästökauppa-asioiden lukumäärää nosti uudelle kaudelle käsiteltävien päästöluvat. Päästökauppa-asioissa keskimääräinen käsittelyaika lyheni vuonna Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Keskeisiä tietoja henkilöstöstä Energiamarkkinaviraston henkilöstömäärä nousi 9 % vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna tarkasteluajankohdan ollessa vuoden loppu. Laskentaa koskevien sääntöjen mukaisesti henkilöstömäärään on laskettu mukaan myös neljä virkavapaalla ollutta henkilöä. Henkilöstöstä 48 % oli miehiä ja 52 % naisia (vuonna 2009 naisten osuus oli 50 %). Tässä luvussa ovat mukana myös äitiysvapaalla olevat henkilöt, mikä nostaa naisten osuutta. Työssä olevista 47 % on naisia. Viraston käytössä oli vuonna 2010 keskimäärin 37,9 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä kasvoi 6,6 % vuonna 2010 (2,5 htv) vuoteen 2009 verrattuna. Henkilöstöstä 89 prosenttia oli vakituisia ja 11 prosenttia määräaikaisia. Määräaikaisten henkilöiden osuus väheni vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna, sillä loppuvuodesta eripituisissa määräaikaisissa virkasuhteissa olleet viisi henkilöä vakinaistettiin. Henkilöstön keski-ikä oli 38,3 vuotta, jossa miesten keski-ikä oli 41,4 vuotta ja naisten 36 vuotta. Viraston henkilökunta on melko nuorta, sillä vuoden 2010 lopussa iäl-

21 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 tään alle 30-vuotiaita oli 10 henkilöä, vuotiaita 18 henkilöä, vuotiaita 9 henkilöä ja vähintään 50-vuotiaita oli 7 henkilöä. Kuva 3. Energiamarkkinaviraston ikäjakauma Henkilöstöstä 75 %:lla on ylempi korkeakoulututkinto ja 7 %:lla tutkijakoulutus. Henkilöstökoulutukseen käytettiin euroa ja 6 työpäivää jokaista henkilötyövuotta kohden. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 80 %, mikä on vähän vähemmän kuin vuonna Kokonaistyövoimakustannukset olivat euroa, josta tehdyn työajan palkat oli 60 %. Lähtövaihtuvuus vuonna 2010 oli 5,6 %, eli kolme työntekijää irtisanoutui viraston palveluksesta eikä kukaan jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Sairauspoissaoloja kertyi 5,8 päivää jokaista henkilötyövuotta kohden. Työterveyshuoltoon käytettiin 620 euroa jokaista henkilötyövuotta kohden. Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet edellisistä vuosista. Energiamarkkinaviraston joutui vaihtamaan palvelun tuottajaa alkaen kilpailutuksen tuloksena. Tämä kustannusten nousu toivottavasti kertoo myös laadun parantumisesta, mutta siitä ei ole mitattua tietoa. Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistämiseen käytettiin puolestaan 462 euroa jokaista henkilötyövuotta kohden. Se pitää sisällään sekä virkistystoiminnan että liikunnan tukemisen. Alla olevassa taulukossa on esitetty Energiamarkkinaviraston henkilöstöä koskevia keskeisiä tunnuslukuja vuosilta

22 18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Taulukko 11. Henkilöstöä koskevia keskeisiä tunnuslukuja vuosina HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärän % muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä 33,7 35,4 37,9 HENKILÖSTÖRAKENNE VUODEN LOPUSSA Määräaikaisten %-osuus koko henkilöstöstä vuoden lopussa Naisten osuus, % henkilöstöstä Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta koko henkilöstö 37,8 38,6 38,3 Koulutustasoindeksi 6,3 6,5 6,7 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tutkijakoulutuksen suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa SAIRASTAVUUS Sairauspoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi 6 6 5,8 Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus PÄTEVYYS JA KEHITTÄMINEN Koulutuksen pituus, työpäivää/koulutettu HENKILÖSTÖINVESTOINNIT (euroa/henkilötyövuosi) Virkistystoimintaan liittyvät investoinnit Liikunnalliseen aktivointiin liittyvät kustannukset Työterveyshuollon kustannukset Koulutuskustannukset Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet Motivoitunut ja osaava henkilöstö Energiamarkkinaviraston toiminnan vankkana perustana on motivoitunut ja osaava henkilöstö. Energiamarkkinaviraston henkilöstön osaamista ja asiantuntemusta on arvioitu vuodesta 2007 lähtien asiakas- ja sidosryhmätutkimuksella, jonka kautta viraston sidosryhmien edustajat voivat antaa näkemyksensä viraston henkilöstön asiantuntemuksesta. Kaikkina neljänä vuonna henkilöstön asiantuntemus on saanut erinomaisen arvosanan. Vuonna 2010 arvosana oli 4,2 arviointiasteikon ollessa välillä 1-5. Vuonna 2010 koulutuspäiviä kertyi runsas yksi vähemmän henkilötyövuotta kohti kuin edellisenä vuonna (7,3 päivää vuonna 2009 ja 6,0 päivää vuonna 2010). Vähennyksen syynä oli se, että vuonna 2009 järjestettiin useampia koko henkilöstön koulutustilaisuuksia (viestintä, järjestelmät) ja lisäksi isoa osaa henkilöstöstä kattanut kielikoulutus, kun sen sijaan vuonna 2010 koko henkilöstölle järjestettynä koulutuksena järjestettiin hallintomenettelyyn liittyvä koulutus ja kielikoulutusta osan vuotta. Tehokas ja kannustava johtaminen VMBaro -työtyytyväisyyskyselyssä tehokas ja kannustava johtaminen sai arvosanan 3,8 asteikolla 1-5. Se oli edellisvuotta selvästi parempi tulos. Vuoden 2009 lopulla Energiamarkkinavirastossa toteutettiin organisaatiouudistus jossa sähkö- ja maakaa-

23 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 Henkiset voimavarat Motivoitunut ja osaava henkilöstö Tehokas ja kannustava johtaminen Hyvä työilmapiiri Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee Energiamarkkinaviraston työnantajakuva on houkutteleva sumarkkinoihin liittyvät valvonta- ja edistämistehtävät organisoitiin Markkinavalvonta ja Verkkovalvonta -ryhmiksi. Kummankin ryhmän työ ja henkilöstö on jaettu kahteen tiimiin. Myös Päästökaupparyhmän tehtävät ja henkilöstö jaettiin tuolloin kahteen tiimiin. Vuoden 2010 alkupuolella järjestettiin jatkotilaisuus palautevalmennuksesta, jonka tavoitteena on lisätä henkilöstön kokemusta kannustavasta johtamisesta ja luoda hyvää ilmapiiriä henkilöstön keskuudessa. Hyvä työilmapiiri ja hyvinvoiva henkilöstö Energiamarkkinavirastossa halutaan ylläpitää työhyvinvointia. Hyvä työilmapiiri ja hyvinvoiva henkilöstö ovat työhyvinvoinnin edellytyksiä. Virastossa toimivan TYKY -ryhmän tehtävänä on luoda hyvät edellytykset hyvälle työilmapiirille ja järjestää hyvinvointia, työkykyä ja yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia. Vuonna 2010 vietettiin koko päivän pituinen virkistyspäivä ja pikkujoulut. Virasto on tukenut henkilöstön liikuntaa liikuntaseteleillä ja kattamalla osallistumismaksun yhteen pääkaupunkiseudun massaliikuntatilaisuuteen. Virastossa aloitettiin myös lajikokeilut, joita järjestettiin 6 vuoden aikana. Kokeiluissa käytiin tutustumassa uusiin lajeihin mm. joogaan, paceen ja kahvakuulaan. Lisäksi Energiamarkkinavirastossa kehitettiin työpaikan kultaisia pelisääntöjä keskustelemalla olemassa olevista säännöistä ja päivittämällä niitä nykyhetkeen. Työhyvinvointia pyrittiin kehittämään myös käymällä läpi virkamiesetiikkaa. Taulukko 12. Henkisiä voimavaroja kuvaavia tunnuslukuja vuosilta Mittari 2008 Toteuma 2009 Toteuma 2010 Tavoite 2010 Toteuma VMBaro-kysely (asteikko 1-5), kohta 2 3,8 3,7 3,7 4,0 Koulutuspäivät/htv 6,0 7,3 5,0 6,0 EMV:n henkilöstö on asiantuntevaa (asiakaskysely, asteikko 1-5) 4,0 4,1 4,0 4,2 VMBaro-kysely (asteikko 1-5), kohta 1 3,7 3,3 3,6 3,8 VMBaro-kysely (asteikko 1-5), kohta 5 3,9 3,6 3,8 3,9 Sairauspoissaolojen kehittyminen (sairauspoissaolopäivät/htv) 6,0 6,0 4,0 5,8 Lähtövaihtuvuus vakinaisesta henkilöstöstä, max % 2,4 2,8 7 5,6 Työhakemukset / avoin työpaikka vakituisten virkojen täytössä 1 92/ ,5 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Energiamarkkinaviraston toiminta rahoitetaan pääosin sen valvonnan piiriin kuuluvilta yrityksiltä perittävillä lupa- ja valvontamaksutuotoilla. 4 Luku on 92, jos se lasketaan tiedottajan paikkaa hakeneiden määrästä ja 26, jos mukaan otetaan myös johtavien asiantuntijoiden paikkojen täytöt. Jälkimmäiset olivat sisäiseen hakuun perustuvia.

24 20 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Vuonna 2010 Energiamarkkinaviraston menot olivat euroa. Käytettävissä olleet toimintamenomäärärahat olivat yhteensä euroa. Lisäksi käytettävissä oli tuottavuusmäärärahaa yhteensä euroa sekä vuoden 2009 siirtomäärärahaa euroa. Määrärahaa siirtyi vuodelle 2011 yhteensä euroa. Koko toiminnan osalta menojen ja tulojen toteutuminen verrattuna vuoden 2010 talousarvioesitykseen ja budjetoituihin lukemiin on esitetty oheisessa taulukossa (tuhansina euroina). Taulukko 13. Energiamarkkinaviraston toteutuneet tuotot ja menot vuonna 2010 verrattuna talousarvioesitykseen ja viraston budjetoimiin lukemiin. EMV:N KOKO TOIMINTA VUONNA 2010 VUOSI 2010 VUOSI 2010 VUOSI 2010 MUUTOS % TAE+LTAE BUDJETOITU TILINPÄÄTÖS BUD/TOT TUOTOT % Määräraha valtion talousarviosta (326001) Siirtomääräraha Tuottavuusmääräraha 43 Tuottavuusmääräraha EMV:N TUOTOT KOKO TOIMINNASTA YHTEENSÄ % MENOT KOKO TOIMINNASTA - henkilöstömenot % - vuokrat ostetut palvelut % - investoinnit % - muut menot % EMV:N MENOT KOKO TOIMINNASTA YHTEENSÄ % YLI- (+)/ALIJÄÄMÄ (-) KOKO EMV:N TOIMINNASTA Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot Vuonna 2010 toiminnan tuotot olivat yhteensä euroa. Tulot kasvoivat vuoteen 2009 verrattuna euroa (6 prosenttia). Oheisessa kuvassa on esitetty Energiamarkkinaviraston tulojen jakautuminen tulolähteittäin.

25 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 21 Päästökaupan valvontamaksut Päästökaupparekisterin maksut 6 % 11 % Päästökaupan lupamaksut 2 % Maakaasuverkonhaltijoiden valvontamaksut 11 % Sähköverkonhaltijoiden lupamaksut 2 % Sähköverkonhaltijoiden valvontamaksut 68 % Kuva 4. Tulojen jakautuminen tulolähteittäin vuonna 2010 Toiminnan tuotoista 68 % (67 %) koostui sähköverkonhaltijoiden valvontamaksuista ja 2 prosenttia (2 % vuonna 2009) sähköverkonhaltijoiden lupamaksuista. Päästökaupparekisterin tilinavaus- ja tilinkäyttömaksut ovat 11 prosenttia (8 % vuonna 2009) kokonaistuloista ja päästökaupan valvontamaksut 6 % (8 % vuonna 2009) sekä päästökaupan lupamaksut 2 prosenttia (2 % vuonna 2009). Maakaasuverkonhaltijoiden valvontamaksut ovat 11 % (12 % vuonna 2009). Muut tuotot pitävät sisällään Ympäristöministeriön osuuden kustannuksista ja keskustelupäivien ylijäämän tuloutuksen Energiamarkkinavirastolle. Sähkö- ja maakaasuverkonhaltijoilta perityt valvontamaksut nousivat 6 % vuodesta Sähköverkonhaltijoille myönnettyjen lupien määrä laski vuoteen 2009 verrattuna. Tästä johtuen lupatuotot laskivat 3 prosenttia. Päästökaupan toiminnanharjoittajille myönnettyjen lupien määrä laski vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna, mikä osaltaan vaikutti lupa-tuottokertymään laskevasti. Toiminnan kulut Vuonna 2010 toiminnan kulut olivat euroa, kun ne vuotta aikaisemmin olivat euroa. Nousua vuoteen 2009 verrattuna oli 30 prosenttia. Ostot tilikauden aikana nousivat 115 prosenttia, palvelujen ostot 121 prosenttia ja muut kulut 12 prosenttia ja poistot laskivat 35 prosenttia. Henkilöstökulut nousivat 11 prosenttia ja vuokrat 5 prosenttia. Oheisessa kuvassa on esitetty Energiamarkkinaviraston kulujen jakautuminen kululähteittäin.