YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2009/1 Dnro LSY-2007-Y-60 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 56/2009/1 Dnro LSY-2007-Y-60 Annettu julkipanon jälkeen ASIA OMG Kokkola Chemicals Oy:n ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja lupa jätemateriaalien käyttämiseksi tehtaalla syntyvän rautasakkajätteen stabiloinnissa, Kokkola HAKIJA OMG Kokkola Chemicals Oy PL Kokkola LAITOS JA SEN SIJAINTI OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaat sijaitsevat Kokkolan suurteollisuusalueella, Kokkolan kaupungin Ykspihlajan kaupunginosassa, Boliden Kokkola Oy:n omistamalla kiinteistöllä, jonka kiinteistörekisteritunnus on ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on siirtänyt hakemuksen hallintolain 21 :n nojalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. LUPAVELVOLLISUUS JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE OMG Kokkola Chemicals Oy:n koboltti- ja erikoiskemikaalitehdas on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 2 c) sekä 4 a) ja 4 b) perusteella. Länsi-Suomen ympäristökeskus on määrännyt yhtiön sille ympäristönsuojelulain nojalla myöntämässään ympäristöluvassa jättämään ympäristökeskukselle viimeistään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 04/0156/1 muun muassa poistanut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston OMG

2 2 Kokkola Chemicals Oy:n teollisuusjätevesien johtamista koskevan, vesilain nojalla antaman päätöksen nro 66/2001/3 lupamääräyksen, jonka mukaan toimintaan oli haettava ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa mennessä. Hallintooikeus on samalla lisännyt päätökseen määräyksen, että yhtiön oli viimeistään pantava Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa vireille jätevesistä ammattikalastajille vuoden 1998 jälkeen aiheutuneiden ja aiheutuvien, vesilain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain säännösten nojalla korvattavien vahinkojen selvittämistä ja korvaamista koskeva hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 2 c) perusteella. Koska hakijan toiminnoille on tullut hakea lupaa siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään, ratkaisee eri toimintojen lupa-asian ympäristölupavirasto, jos yhdenkin toiminnan lupaasia kuuluu sen toimivaltaan (ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentti). VOIMASSAOLEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Laitoksen ympäristönsuojelua koskevat tai siihen liittyvät voimassaolevat luvat ja muut päätökset: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro 0801Y ) OMG Kokkola Chemicals Oy:n kemikaalitehtaan toiminnan muuttamista ja metallikarboksylaattitehtaan toimintaa koskevasta ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 04/0156/1 ( ) muutettu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 66/2001/3 ( ) OMG Kokkola Chemicals Oy:n jäteveden johtamista mereen koskevien lupamääräysten tarkistamisesta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro LSU Y-140) Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätös (Dnro 1939/5723/2004) Kokkolan edustan merialueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätös (Dnro 1046/5722/2005) istutussuunnitelman hyväksymistä koske-

3 3 vassa asiassa (Boliden Kokkola Oy:lle, Kemira Oyj:lle ja OMG Kokkola Chemicals Oy:lle määrätyn toimenpidevelvoitteen istutussuunnitelman hyväksyminen vuosille ja vuodesta 2009 eteenpäin) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro LSU-2004-Y-1111) Kokkolan alueen ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. Laitoksen päästöihin tai jätteiden käsittelyyn Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan jätealueella liittyvät myös seuraavat naapurikiinteistöillä toimivien laitosten luvat: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro 0899Y ) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan ympäristölupamenettelylain mukaisesta ympäristöluvasta. (Lupa sisältää myös ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailuohjelman) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro 0898Y ) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan jätealuetta koskevasta ympäristölupamenettelylain mukaisesta ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 04/0157/1 muutettu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös (nro 67/2001/3) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan tehtaiden jätevesien johtamista mereen koskevan luvan lupamääräysten tarkistamisesta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 15/2008/1 Boliden Kokkola Oy:n ympäristöluvasta. Päätöksestä on valitettu. Kaavoitus OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehdasalue on voimassa olevassa, hyväksytyssä asemakaavassa merkitty T/kem-alueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaat sijaitsevat Kokkolan kaupungissa Ykspihlajan teollisuusalueella. Ykspihlajan teollisuusalue ulottuu noin 2 km OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaiden eteläpuolelle. Etäisyys tehtailta Kokkolan kaupungin keskustaan on noin 4 km. OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaiden sijainti käy selville liitteenä 1 olevasta kartasta. OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaat rajoittuvat pohjoisessa Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaaseen ja idässä teollisuusalueen sisäiseen suojaviheralueeseen, jonka jälkeen on lähivirkistysalue. Näiden poh-

4 4 joispuolella sijaitsee Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamo. Tehtaan eteläpuolella sijaitsevat Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitos, Kemira Oyj:n rikkihappotehdas, Tetra Chemicals Europe Oy:n teollisuuskemikaalitehdas, Kemira Phosphates Oy:n rehufosfaattitehdas, KemFine Oy:n hienokemikaalitehdas, Neste Oil Oyj:n Kokkolan polttoainevarastot ja Kokkolan Voima Oyj:n turvevoimalaitos. Länsipuolella alue rajoittuu mereen. Lähimmät taaja-asutusalueet sijaitsevat vajaan 2 km:n etäisyydellä sinkkitehtaan eteläpuolella Ykspihlajan taajamassa, jossa on myös ala-asteen koulu, ja noin 3 kilometrin etäisyydellä tehtaan kaakkoispuolella, josta kantakaupunki alkaa. Alueen itäpuolella Sannanrannassa ja koillispuolella, noin 2 kilometrin etäisyydellä, sijaitsee useita kymmeniä vapaa-ajan asuntoja. Joitakin vapaa-ajan asuntoja sijaitsee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon itäpuolella, lähimmillään noin 1,5 km:n etäisyydellä OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaista. Sijaintipaikan maaperä Pohja- ja orsivesi Alue sijaitsee kokonaisuudessaan lajittuneiden maa-ainesten muodostamalla harjulla. Hietikoista on vähitellen syntynyt laajoja dyynimuodostumia. Teollisuusalueen rakentaminen, joka alkoi 1940-luvun lopulla, on suuresti muuttanut alueen maaperää ja luontoa. Alueelle on keskittynyt metalli- ja kemianteollisuutta. Teollisuuden luvuilla ilmaan johdettujen päästöjen seurauksena alueen kasvillisuus ja maaperä ovat kärsineet vaurioita, joista ne päästöjen vähennyttyä ovat toipumassa. Tehdasalue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta sen välittömässä läheisyydessä kulkee Patamäen pohjavesialueen ( ) pohjoisosan länsireuna. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on merta kohti. Luonnonsuojelukohteet Ykspihlajan teollisuusalueen ympäristöstä on tehty vuonna 2003 luontoselvitys, joka käsittää teollisuusalueen ja noin 2,5 km:n säteellä teollisuustonteista sijaitsevat kohteet. Kartoituksessa on todettu toistakymmentä paikallisesti merkittävää kohdetta. Joitakin pienkohteita sijaitsee jopa Ykspihlajan teollisuus- tai satama-alueilla. Lähin Natura verkostoon kuuluva alue on vajaan 2 km:n etäisyydellä tehdasalueen koillispuolella sijaitseva Harrbådan-Rummelön alue, joka sisältyy Natura verkostoon sekä lintudirektiiviin perustuvana SPA-alueena että luontodirektiiviin perustuvana SCIalueena. Alue kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.

5 5 Ykspihlajanlahden lintuluodot, joista tärkein, Yxpilahällorna, sijaitsee teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä, ovat erittäin tärkeitä pesimäpaikkoja monille saaristolinnuille. LAITOKSEN TOIMINTA JA PÄÄSTÖJEN KANNALTA OLENNAISET PROSESSIT Yleistä OMG Kokkola Chemicals Oy on osa kansainvälistä OMG-konsernia. Tuotannollinen toiminta alkoi Kokkolassa vuonna 1967, jolloin silloinen kobolttitehdas oli osa Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtaita. Jalostusastetta on vuosien varrella nostettu aloittamalla kobolttihienopulverin sekä koboltti- ja nikkelikemikaalien valmistus. Vuonna 1989 kobolttitehtaasta muodostettiin erillinen tulosyksikkö, josta OM Group Inc. ja amerikkalainen Mooney Chemicals Inc. vuonna 1991 muodostivat uuden erikoiskemikaaliyhtiön. Tässä yhteydessä yhtiön nimi vaihtui OMG Kokkola Chemicals Oy:ksi. Yhdistymisen jälkeen Kokkolan tehtaan tuotantoprosessit ovat läpikäyneet voimakkaita muutos- ja kehitysvaiheita, joiden kautta yhtiö on kohonnut maailman johtavaksi koboltin ja kobolttipohjaisten erikoiskemikaalien tuottajaksi. Tehdas työllistää noin 370 henkilöä. Toiminta perustuu jatkuvatoimiseen hydrometallurgiseen koboltin jalostusprosessiin, jossa kobolttiraaka-aine liuotetaan rikkihapolla ja arvometallit erotetaan kemiallisesti toisistaan saostamalla ja uuttamalla. Raaka-aineiden sisältämät arvometallit jatkojalostetaan edelleen lopputuotteiksi ja myytäviksi sivutuotteiksi. Tuotteet, raaka-aineet ja niiden varastointi Tuotteet ja tuotantokapasiteetti OMG Kokkola Chemicals Oy valmistaa päätuotteinaan metallista kobolttia ja kuparia, epäorgaanisia koboltti-, nikkeli- ja kuparipohjaisia suoloja sekä orgaanisia metallikarboksylaatteja. Laitoksen tuotantokapasiteetti on metallisisällöltään yhteensä tonnia koboltti- ja nikkelituotteita, tonnia kuparituotteita sekä tonnia karboksylaatteja vuodessa. Lisäksi valmistetaan metallisisältönä tonnia sinkki- ja 25 tonnia germaniumpohjaisia tuotteita. Lisäksi raaka-ainepohjasta riippuen voidaan tuottaa nikkelipohjaisia sivutuotteita. Tuotteita käytetään teollisuudessa lisäaineina tai pääkomponentteina varsinaisten lopputuotteiden valmistuksessa, ja ne ovat usein ratkaisevassa asemassa lopputuotteen toimivuudessa tai valmistuksessa. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat: keramiikka ja väripigmentit, kemianteollisuus ja katalyyttien valmistus, elektroniikkateollisuus, akkujen ja paristojen valmistus, metalliteollisuus sekä pinnoitus.

6 6 Tärkeimmät kobolttituotteet ovat eri hienousasteen kobolttipulverit, briketti, hydroksidi, oksidi, karbonaatti, sulfaatti, asetaatti ja oktoaatti. Tärkeimmät nikkelituotteet ovat karbonaatti, hydroksidi, oksidi ja sulfaatti. Tärkeimmät kuparituotteet ovat metallinen katodi, sulfaatti ja oksidi. Tärkeimmät germaniumtuotteet ovat oksidi ja metallinen germanium. Raaka-aineet ja kemikaalit Pääraaka-aineena käytetään mineraalisia rikasteita, joiden määrä on noin t/a. Muita epäorgaanisia raaka-aineita käytetään noin t/a ja orgaanisia raaka-aineita noin 100 t/a. Tuotannossa käytetään vedyn tuotantoon ja polttoaineena nestekaasua noin t/a. Määrältään suurimmat kemikaaliryhmät ovat kaasut (rikkidioksidi, typpi, happi, hiilidioksidi ja kloori), joiden käyttömäärä yhteensä on noin t/a, emäkset (natriumhydroksidi, kalsiumhydroksidi, ammoniakki ja kalkkikivi), joiden yhteismäärä on noin t/a sekä hapot (rikkihappo, suolahappo, oksaalihappo ja etikkahappo), joiden käyttömäärä on yhteensä noin t/a. Keskeisiä muita kemikaaleja ovat mm. mangaaniasetaatti, vetyperoksidi, kerosiini, sooda ja sula rikki. Seuraavassa taulukossa on esitetty tärkeimmät tuotannossa käytetyt kemikaalit ja niiden käyttömäärät vuonna Kemikaali Käyttömäärä (t) Hapettavat aineet Hapot Emäkset Propaani Kloori 100 Hiilidioksidi Typpi Rikkidioksidi Rikki (sula) Palavat nesteet Tuotantoprosessit Yleistä tuotantoprosessista Tuotantotoiminta perustuu jatkuvatoimiseen hydrometallurgiseen koboltin jalostusprosessiin, jossa kobolttiraaka-aine liuotetaan rikkihapolla ja arvometallit erotetaan kemiallisesti toisistaan saostamalla ja uuttamalla. Raaka-aineiden sisältämät arvometallit jatkojalostetaan lopputuotteiksi ja myytäviksi sivutuotteiksi. Periaatekaavio tuotantoprosesseista on esitetty alla olevassa kaaviossa.

7 7 Laitoksessa valmistetaan ja varastoidaan metallista kobolttia ja kuparia, kobolttisuoloja ja -oksideja, nikkelioksidia, germaniumoksidia sekä metallikarboksylaatteja. Tuotanto on ympärivuorokautista ja tuotantoprosessi pitkälti automatisoitu. Tuotteet pakataan tynnyreihin, säkkeihin, laatikoihin tai nestekontteihin ja varastoidaan tuotevarastossa. Tuotteiden valmistuksessa käytetään raaka-aineina metallisakkoja ja -granuleita sekä rikasteita ja kierrätysmetalleja. Raaka-aineet toimitetaan pääasiallisesti suursäkkeihin pakattuna ja varastoidaan irtotavarana raaka-ainehallissa. Laitos valmistaa lisäksi itse käyttämänsä vedyn ja rikkivedyn. Muut apuaineet tuodaan tehdasalueelle. Liuotto Liuotto varastoi raaka-aineina käytettävät rikasteet. Raaka-aineet jauhetaan ja liuotetaan rikkihapolla. Liuotuksen jälkeen liuoksesta erotetaan liukenemattomat aineet, rauta ja alumiini. Näin saatu rautasakka läjitetään Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle. Kuparin erotus päävirrasta tapahtuu kupariuutossa, joka kuuluu kuparituotantoon. Karkeapuhdistetusta liuoksesta erotetaan myös germaniumoksidi, joka pestään ja pakataan. Liuos jatkaa päävirtaprosessissa uuttolaitokselle. Prosessiin syötettävä rikkivety valmistetaan tehdasalueella sijaitsevalla rikkivetylaitoksella vedystä ja rikistä käyttötarpeen mukaan. Liuotossa suoritetaan myös jätevesien käsittely.

8 8 Kuparituotanto Raudan poiston jälkeen liuoksesta erotetaan kupari, joka saadaan talteen kuparisulfaattina. Muodostuva kipsijäte toimitetaan Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle. Metallista kuparia valmistetaan sähkön avulla johtamalla kuparipitoinen liuos elektrolyysikennoihin. Muodostuneet kuparikatodilevyt pestään ja niputetaan myytäviksi. Elektrolyysialtaisiin kertyvä lyijypitoinen jätesakka toimitetaan jatkojalostettavaksi tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalituotanto Kemikaalituotannossa liuotolta saatu raakaliuos hienopuhdistetaan erottamalla hyötymetallit. Metalliliuoksista valmistetaan lopputuotteina koboltin suoloja, joita ovat kobolttikarbonaatti, kobolttioksidi, kobolttihydroksidi, kobolttisulfaatti ja kobolttiasetaatti. Näiden lisäksi valmistetaan koboltti- ja nikkelipohjaisia seosmetallisuoloja. Suoloja valmistetaan haihduttamalla ja kiteyttämällä (sulfaatit, asetaatit), saostamalla (karbonaatit ja hydroksidit) sekä kalsinoimalla uunissa (oksidit). Valmiit suolat pakataan ja siirretään tuotevarastoon. Pulverituotanto Pulverituotannossa valmistetaan kobolttihydroksidia, kobolttikarbonaattia, kobolttioksidia, kobolttipulveria, kobolttibrikettejä ja kobolttihienopulveria. Kobolttipulverit valmistetaan pelkistämällä vetykaasulla kobolttisuolaa. Pelkistetystä pulverista voidaan valmistaa sintrattavia brikettejä. Karboksylaattituotanto Karboksylaattituotanto valmistaa nestemäisiä metallikarboksylaatteja liuottamalla metallia tai metallisuolaa orgaaniseen happoon. Valmis tuote pakataan tynnyreihin, kontteihin tai säiliöautoihin. Liuotossa valmistettu germaniumoksidi pestään, kuivataan ja pakataan. Koetehdas Tutkimus- ja tuotekehityskäyttöön tarkoitetussa koetehtaassa kehitetään ja valmistetaan uusia metallisuoloja ja pulvereita sekä kehitetään prosessiteknologiaa.

9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Veden ottaminen ja käyttö 9 Laitoksen käyttövesi ostetaan KIP Service Oy:ltä, joka ottaa veden Luodon-Öjanjärvestä. Vesi puhdistetaan Boliden Kokkola Oy:n vesilaitoksella, josta vettä jaetaan koko Kokkolan suurteollisuusalueelle. OMG Kokkola Chemicals Oy:n käyttämän veden määrä on noin m 3 /a. Veden tärkeimmät käyttökohteet ovat liuotto-, pulveri- sekä kemikaaliosasto. Kaikkiaan käytetään pintavettä noin 200 m 3 /h (4 800 m 3 /d), talousvettä noin 120 m 3 /h (2 800 m 3 /d) ja ionivaihdettua vettä noin 150 m 3 /h (3 600 m 3 /d) eli yhteensä noin 470 m 3 /h ( m 3 /d). Liuotossa käytetään eniten pinta- sekä talousvettä. Liuottoon otetaan sisään talousvettä keskimäärin 45 m 3 /h. Pintavettä käytetään vaihteleva määrä liettovesiin ja jäähdytystarpeisiin. Ionivaihdettua vettä liuotossa ei juurikaan käytetä. Talousvettä syötetään lisävetenä LVS- ja PVS-säiliöihin. LVS-vettä käytetään pesu- ja laimennusvesinä sekä lietossa. LVS-vesi koostuu osastolla käytetystä vesihöyryn lauhteesta sekä kylmävesialtaiden kautta johdetusta talousvedestä. PVS-vettä käytetään lähinnä laimennusvetenä. Pulverituotannossa käytetään ionivaihdettua vettä noin 43 m 3 /h, talousvettä noin 32 m 3 /h ja pintavettä noin 3,5 m 3 /h. Tuotevalmistuksessa käytettävästä vedestä noin 90 % on ionivaihdettua vettä. Kemikaaliosastolla käytetään ionivaihdettua vettä noin 80 m 3 /h, talousvettä noin 0,2 m 3 /h ja pintavettä noin 7 m 3 /h. Kaikkia mahdollisia vesiä myös kierrätetään ja hyödynnetään muissa prosesseissa. Esimerkiksi kemikaaliosastolta tulee useista eri kohteista (noin 10 kohdetta) prosessivesiä liuottoon käytettäväksi mm. liuotukseen. Jätevesien muodostuminen, käsittely sekä päästöt vesistöön Jätevesien muodostuminen ja käsittely Jätevesiä syntyy yhteensä noin m 3 /kk. Vedet johdetaan kolmea reittiä (Pohjoisviemäri, Eteläviemäri ja liuoton koboltin strippauksesta tuleva viemäri) Boliden Kokkola Oy:n hallitsemiin jätevesien sekoitus- ja saostusaltaisiin, joissa vedet sekoittuvat Boliden Kokkola Oy:n ja Oy Kokkola Power Ab:n jätevesien kanssa ja joista jätevesi johdetaan edelleen mereen. Pohjoisviemärin (KAIVOPO) kautta johdettavan veden määrä on noin m 3 /kk, Eteläviemärin (HIS- YL) kautta johdettavan jäteveden määrä noin m 3 /kk ja koboltin strippauksesta (HY-JS) johdettavan veden määrä noin m 3 /kk.

10 10 OMG:ltä Boliden Kokkola Oy:n selkeytysaltaisiin johdettujen jätevesien määrät (m 3 ) kuukausittain ja yhteensä viemäreittäin eriteltynä vuonna 2008 on esitetty seuraavassa taulukossa. Hiekkasuodatuksen jälkeen (HIS-YL) Pohjoisviemäri (KAIVOPO) Kobolttistrippaus (HY-JS) Yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Eteläviemäriin kerätään laitosalueen pintavedet ja metallipitoiset prosessijätevedet (yhteensä m 3 /d, ph noin 10), ja ne johdetaan varsinaiseen jätevesien käsittelyprosessiin, joka käsittä jäteveden sisältämien metallien saostuksen lipeällä ja hiekkasuodatuksen. Liuotto-osastolla tapahtuu koboltin erottaminen runsaasti kobolttia sisältävistä jätevesistä koboltin strippauksessa. Nämä kloridipitoiset jätevedet (480 m 3 /d, ph noin 3,2) johdetaan omassa viemärissään saostusaltaille. Pohjoisviemäriin kerätään prosessin jäähdytysvedet, pihavesiä sekä sosiaalitilojen vedet (yhteensä m 3 /d, ph noin 6,5) ja ne johdetaan käsittelemättöminä suoraan saostusaltaisiin. Jätevesien muodostuminen ja esikäsittely osastoittain Laitoksella syntyvät jätevedet ovat pääosin peräisin kolmelta suurimmalta osastolta: liuotosta, pulverituotannosta ja kemikaalituotannosta. Liuoton vedet Kobolttiuutosta tulee liuottoon nikkelipitoista vettä (70 80 m 3 /h), joka käsitellään saostamalla nikkeli liuoksesta rikkivedyllä. Kiintoainepitoinen liuos johdetaan sakeuttimeen, jossa nikkelipitoinen sakka erotetaan liuoksesta kationisen flokkulantin avulla. Liuos, josta kiintoaine on erotettu, johdetaan saostusreaktorin (JR1) kautta Eteläviemärin vesien käsittelyyn. Toinen merkittävä liuotosta Eteläviemäriin johdettava jätevesijae on imukoneilta tuleva tiivistys-/jäähdytysvesi (pintavettä), jonka määrä on noin 35 m 3 /h. Liuoton muut prosessivedet, joi-

11 11 ta ei voida hyödyntää muualla, käsitellään pääsääntöisesti kobolttistrippauksen kautta. Pulverituotannon vedet Pulverituotannossa syntyvät jätevedet käsitellään kahdella sakeuttimella ja niiden yhteydessä olevilla kolmella jälkisaostusreaktorilla ennen niiden laskemista Eteläviemäriin. Yhteensä pulverituotannosta johdetaan vesiä Eteläviemäriin noin 70 m 3 /h. Sakeuttimien ylitteiden osuus on noin % prosessivesistä. Loput vesistä ovat uuden pulveriosaston lattiakaivovesiä, jotka johdetaan suoraan Eteläviemäriin. Näitä vesiä syntyy noin 3 7 m 3 /h, kun kaikki linjat ovat käytössä. Sakeuttimille johdetaan kobolttipulverin, hienopulverin, kobolttihydroksidin sekä kobolttikarbonaatin tuotannossa syntyviä jätevesiä. Pulveriosaston jätevesien sisältämistä metalleista saadaan osaston esikäsittelyvaiheissa talteen noin 88 % ennen veden johtamista Eteläviemäriin. Saniteettivedet, jäähdytysvedet ja muut puhtaammat vedet johdetaan Pohjoisviemäriin. Sakeuttimelle 1 johdetaan nauhasuodattimien (7 kpl), autoklaavien, ruuvikuljettimien, kaasunpesurien, ionisaattoreiden ja kemikaalin kobolttisakeuttimen jätevesiä. Sakeuttimen alite pysyy sisäisessä kierrossa ja johdetaan takaisin tuotevalmistukseen prosessin syötteeksi. Sakeuttimelle 11 johdetaan lietteet, joita ei voida käyttää uudelleen pulveriosastolla. Tällaisia liuoksia ovat lähinnä luokittimien ylite, osa kaasunpesurin vesistä, osa nauhasuodattimien vesistä sekä lattiakaivojen vedet. Sakeuttimen ylite johdetaan Eteläviemäriin. Alite pysyy sisäisessä kierrossa ja johdetaan takaisin tuotevalmistukseen kemikaaliosastolle. Kemikaalituotannon vedet Kemikaalitehtaalla syntyvät jätevedet käsitellään kahdella eri yksiköllä ennen niiden johtamista Eteläviemäriin: koboltin strippauksessa sekä yhteisstrippauksessa. Koboltin strippauksesta johdetaan jätevesiä noin 10 m 3 /h ja yhteisstrippauksesta noin 23 m 3 /h. Saniteettivedet, jäähdytysvedet ja muut puhtaat vedet johdetaan Pohjoisviemäriin. Osa osastolle syötetyistä vesistä haihtuu prosessissa tai imeytyy tuotteeseen. Kemikaalitehtaan koboltin strippaukseen johdetaan lähinnä kobolttihydroksidin, -asetaatin ja -sulfaatin valmistuksessa syntyviä jätevesiä. Prosesseista syntyvät jätevedet ovat kaasunpesurin alitetta, prosessisuodoksia nauhoilta, nauhojen pesuvesiä ja lattiakaivovesiä. Jätevedet johdetaan sakeuttimelle. Sakeuttimelta ylite johdetaan Eteläviemäriin. Sakeuttimen alite pysyy sisäisessä kierrossa ja johdetaan takaisin tuotevalmistuksessa prosessin syötteeksi. Yhteisstrippaukseen johdetaan lähinnä kobolttikarbonaatin, MM:n ja BA 1200:n valmistuksessa syntyviä jätevesiä, kuten kaasunpesurin vedet, prosessisuodokset nauhoilta, nauhojen pesuvedet ja lattiakai-

12 12 vovedet. Vedet johdetaan prässille. Prässiltä ylite johdetaan Eteläviemäriin. Syntyvä sakka pysyy sisäisessä kierrossa ja palautetaan liuottoon. Muiden yksiköiden jätevedet Kuparituotannosta syntyy jätevesiä maksimissaan 10 m 3 /h. Kuparituotannon jätevedet koostuvat pelkästään katodien pesuvesistä, jotka johdetaan Eteläviemäriin. Uutoista jätevesiä syntyy ainoastaan pienessä uutossa noin 30 m 3 /h. Pienen uuton jätevedet ovat lähinnä jäähdytysvesiä, jotka johdetaan Eteläviemäriin. Koetehtaalla sekä karboksylaattituotannossa syntyy pieniä määriä vesiä. Koetehtaalla muodostuvat vedet johdetaan suoraan Eteläviemäriin. Karboksylaattituotannossa germaniumin kuivatuksessa syntyvä vähäinen määrä jätevettä esikäsitellään ja johdetaan panoksittain Eteläviemäriin. Kaikki mahdolliset jätevedet ja sakat kierrätetään prosessissa sisäisessä kierrossa. Tuotevalmistuksessa käytettäviä vesiä voidaan käyttää uudelleen liuotuksessa. Käsittelyissä syntyvät sakat pysyvät sisäisessä kierrossa ja ne hyödynnetään joko suoraan tuotevalmistuksen päässä tai johdetaan uudelleen liuotukseen. Myös jäähdytysvesiä pidetään sisäisessä kierrossa. Jäähdytysvesiä lisätään vain tarpeen mukaan. Jätevesien määrät, viemäröinti, käsittely ja tarkkailupisteet on esitetty päätöksen liitteenä 2 olevassa kaaviossa. Tehtailla tapahtuva jätevesien puhdistus Eteläviemärin kautta johdettavien jätevesien puhdistus Eteläviemärin kautta tulevat vedet johdetaan ensimmäisen pumppukaivon kautta saostusreaktoriin (JR1), jossa jäteveden ph nostetaan natriumhydroksidiliuoksella noin arvoon 10. Reaktori on varustettu sekoittimella, jotta veden ja lipeän välille saadaan riittävä kontakti. Saostusreaktorilta ylivuoto johdetaan toiseen pumppukaivoon, josta liete pumpataan edelleen jätevesisakeuttimelle. Liuokseen lisätään anionista flokkulanttia laskeutuvuuden parantamiseksi. Jätevesisakeuttimelta ylivuoto johdetaan hiekkasuotimien kautta Boliden Kokkola Oy:n selkeytysaltaille ja saostuneet metallit johdetaan sakeuttimen alitteen kautta liuoton kobolttistrippauksen syöttösäiliöön. Jätevesijärjestelmän ensimmäinen ja toinen pumppukaivo on varustettu myös ylijuoksulla, joka johtaa saostusaltaisiin. Jäteveden käsittelyprosessi on kytketty automaatiojärjestelmään, jota ohjataan liuoton valvomosta. Jäteveden käsittely-yksikön puhdistus-

13 13 tehokkuus ennen saostusaltaita on merkittävimmille metalleille keskimäärin yli 95 %. Jätevesien käsittelyn puhdistustehokkuuden jatkuva määrittäminen nykyisin käytössä olevissa tarkkailupisteissä on ollut ongelmallista. Puhdistustehokkuutta on sen vuoksi erikseen selvitetty lokakuussa 2006 viikon mittaisen jakson aikana erillisten näytteenottojen avulla. Pumppukaivosta (PK1) otettiin viikon ajan näytteitä, ja niiden sekä muiden tulosten perusteella määritettiin OMG:n jätevesien päävirran (Eteläviemäri) puhdistustehokkuudet: koboltti 99,9 %, nikkeli 98,4 % ja kupari 96,8 %. Laskettuina jätevesisakeuttimen alitteen ja ylitteen sisältämien metallimäärien perusteella puhdistustehokkuudet olivat vuonna 2006 seuraavat: koboltti 98,4 %, nikkeli 96,8 % ja kupari 85,2 %. Tulosten perusteella Eteläviemärin jätevesien puhdistuminen tapahtuu pääasiassa saostusreaktorissa ja sakeuttimessa. Hiekkasuodatuksen osuus pudistustehosta oli vähäinen. Kobolttistrippaus Liuotossa tehtävässä kobolttistrippauksessa eli kiertosakkakäsittelyssä käsitellään kemikaaliosaston esiuuton kloridipohjaiset jäteliuokset, jätevesisakeuttimen alite, rikkivetyimeytyksen natriumsulfidiliuos ja germaniumin tislauksen kloridipohjainen jäteliuos. Costrippaukseen voidaan tarpeen vaatiessa johtaa muitakin metallipitoisuuksiltaan laimeita liuoksia. Co-strippauksessa liuoksista saostetaan jäteveden sisältämät arvometallit rikkivedyllä ph:ssa 3 3,2. Koboltti, nikkeli, kupari ja sinkki saadaan talteen sulfidisakkana, joka palautetaan raaka-aineiden liuotuspiiriin. Epäpuhtauksista mangaani ja magnesium jäävät liuokseen, ja kloridipitoinen jätevesi (480 m 3 /d) johdetaan jätesäiliön (HY- JS) ylivuotona saostusaltaisiin. Vuoden 2006 mittausten perusteella lasketut Co-strippauksen jätevesien puhdistustehokkuudet olivat seuraavat: Koboltti (Co): 99,3 % Nikkeli (Ni): 99,0 % Kupari (Cu): 99,6 % Huolimatta kobolttistrippauksen varsin korkeasta erotustehokkuudesta ja suhteellisen pienestä vesimäärästä, kobolttistrippauksen jätevesistä aiheutuu saostusaltaiden suurin yhteenlaskettu koboltti-, nikkelija kuparikuormitus. Metallikuormitus (kg/a) saostusaltaisiin eri purkuputkista vuonna 2008 on esitetty seuraavassa taulukossa.

14 14 Metalli Koboltti Nikkeli Kupari Viemäri Eteläviemäri (HIS) Co-strippaus Pohjoisviemäri Yhteensä Saostusaltaille eri viemärien kautta johdettavien jätevesijakeiden keskimääräiset koboltti-, nikkeli ja kuparipitoisuudet (mg/l) vuonna 2008, laskettuina viemärikohtaisten kuormitusten ja vesimäärien perusteella, olivat seuraavat: Co Ni Cu Eteläviemäri 1,0 1,2 0,14 Pohjoisviemäri 2,4 0,4 0,6 Kobolttistrippaus 26,7 7,9 1,6 Jätevesien jatkokäsittely Boliden Kokkola Oy:n saostusaltaissa OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevedet johdetaan tehtaiden ulkopuolella sijaitsevaan jätevesien sekoitusaltaaseen ja siitä edelleen kahden peräkkäisen saostusaltaan kautta mereen. Altaisiin johdetaan myös Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan jätevedet ja Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitoksen jätevesiä. Jätevesialtaat omistaa Boliden Kokkola Oy. Yhtiö OMG yhteensä Pohjoinen viemäri Eteläinen viemäri Co-strippaus Keskimääräinen virtaama m 3 /h m 3 /d m 3 /a Keskimääräiset virtaamat selkeytysaltaisiin eri tehtailta ja vesien keskimääräiset ph-arvot vuonna 2005 on esitetty seuraavissa taulukoissa. Keskimääräinen ph 6,4 10,5 3,0 Boliden (Zm-107) ,3 Kokkola Power Saostusaltaista ,3 poistuva vesi Kemikaalitehtaan, sinkkitehtaan ja voimalaitoksen vedet johdetaan ensimmäisenä olevaan sekoitusaltaaseen, jossa vedet sekoittuvat keskenään. Sekoitusaltaasta vesi/liete kulkeutuu puomin ali ensimmäiseen saostusaltaaseen. Puomi toimii samalla öljynerottimena. Tässä altaassa tapahtuu pääosa saostumisesta. Altaassa saostuvat mm. mangaani-, koboltti- ja nikkeli hydroksideina ja sulfideina. Altaassa on jatkuvatoiminen ruoppauslaitteisto, jolla altaan pohjalle laskeutunutta kiintoainesta poistetaan kahteen altaiden vieressä sijaitsevaan ruoppauslietealtaaseen. Lietealtaissa liete kuivataan ja

15 15 erottunut vesi johdetaan ylivuotona takaisin saostusaltaaseen. Lietealtaat tyhjennetään tehtaan jätealueen jarosiittialtaaseen. Selkeytyksen jälkeen ylite johdetaan toiseen saostusaltaaseen, jossa tapahtuu loppuselkeytys ja josta vedet johdetaan alitteena mittapadon kautta mereen johtavaan viemäriputkeen. Altaissa kemikaalitehtaan ja sinkkitehtaan jätevedet neutraloivat, saostavat ja laimentavat toisiaan. Mereen johdettavan jäteveden ph on noin 8,0 8,5. Altaat toimivat poikkeustilanteessa myös varoaltaina. Saostusaltaissa tapahtuu vielä merkittävää metallien erottumista. Esimerkiksi altaisiin johdettavan veden sisältämästä koboltista ja nikkelistä erottuu altaissa noin 80 %. Seuraavissa taulukossa on esitetty altaiden erotustehokkuus vuosina ja erotustehokkuus kuukausittain eriteltynä vuonna Saostusaltaiden erotustehokkuus (%) vuosina : Aine Co + Ni 79,5 85,5 89,1 88,3 Cu 75,8 89,9 92,4 91,9 Zn 81,5 63,4 90,7 91,3 As 56,5 45,9 25,4 39,0 Cd 15,7 31,6 76,0 80,3 N - 4,4 5,7-9,7 3,7 Saostusaltaiden erotustehokkuus (%) kuukausittain vuonna 2008: Co + Ni Cu Zn As Cd Hg N Tammikuu 93,4 94,6 92,9-14,2 84,9-299,2 1,8 Helmikuu 88,3 75,4 92,7 25,8 73,1-373,9-8,5 Maaliskuu 89,4 90,0 94,4 15,5 84,7-419,8-1,2 Huhtikuu 95,6 93,9 79,3 40,5 70,0-479,0-0,7 Toukokuu 96,9 91,4 89,6 56,1 76,0 91,5-6,4 Kesäkuu 93,6 96,2 92,3 72,9 81,0-45,3 22,9 Heinäkuu 81,7 90,0 91,6 52,0 81,3 11,0 17,8 Elokuu 89,8 95,1 93,1 58,0 83,8-14,7 13,1 Syyskuu 91,6 97,2 95,7 68,2 83,1 14,1 15,0 Lokakuu 74,5 91,3 85,5 29,8 80,0-22,2-0,1 Marraskuu 83,7 91,5 95,5 29,0 82,4-98,7-5,6 Joulukuu 81,4 95,8 93,0 33,8 83,7-246,9-3,5 Keskiarvo 88,3 91,9 91,3 39,0 80,3-156,9 3,7 Jätevesiä koskevat raja-arvot Saostusaltaille johdettavaa kuormitusta koskevat raja-arvot OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesien johtamista Boliden Kokkola Oy:n omistamiin saostusaltaisiin koskee Länsi-Suomen ympäristökeskuksen yhtiölle myöntämä ympäristölupa nro 0801Y Päätöksen mukaan laitokselta saostusaltaisiin joh-

16 16 dettava kuormitus ei alkaen saa ylittää seuraavia rajaarvoja: Aine Raja-arvo, kg/a Raja-arvo, kg/kk Arseeni 40 6 Elohopea 3 - Kadmium 20 3 Koboltti + Nikkeli Kupari Typpi Mereen johdettavia päästöjä koskevat raja-arvot OMG Kokkola Chemicals Oy:n kemikaalitehtaan ja Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ja jätevesien johtamista mereen koskevat Vaasan hallinto-oikeuden päätöksillä nrot 04/157/1 ja 04/156/ muutetut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamien lupapäätösten nrot 67/2001/3 ja 66/2001/3 lupamääräykset, joiden mukaan laitosten yhteiset päästöt mereen ja kummankin yhtiön jätevesille erikseen lasketut kuormitusosuudet eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja: Aine Yhteinen raja-arvo kg/a OMG Kokkola Chemicals Oy:n osuus Boliden Kokkola Oy:n osuus Arseeni Elohopea Kadmium Koboltti+ Nikkeli Kupari Rauta Sinkki Typpi Kuukausikuormitus saa olla enintään 15 % edellä mainituista vuosikuormituksista. Toteutunut saostusaltaisiin johdettava kuormitus ja päästöt mereen Saostusaltaisiin johdettu kuormitus Seuraavassa taulukossa on esitetty metalli-, arseeni- ja typpikuormitus OMG:n tehtailta Boliden Kokkola Oy:n saostusaltaisiin (t/a) vuosina verrattuina voimaan tulleisiin vuosirajaarvoihin. Co Ni Co+Ni Cu Fe Zn Cd As Hg N Rajaarvo 10 0,30 0,020 0,040 0, ,2 19,0 33,2 3,02 0,5 0,004 0,037 0, ,0 5,5 11,4 1,00 0,1 0,000 0,005 0,

17 ,8 3,4 8,2 0,43 0,1 0,030 0,015 0, ,0 2,7 6,7 0,31 0,1 0,000 0,006 0, ,1 5,1 14,1 1,27 0,2 0,005 0,013 0, ,0 6,9 15,9 1, ,5 0,037 0,027 0, ,3 5,5 15,8 1, ,3 0,028 0,017 0, Koboltin ja nikkelin summan vuosiraja-arvo on ylittynyt vuosina , kuparin raja-arvo vuosina sekä kadmiumin raja-arvo vuosina 2004, 2007 ja Raudan päästölaskelmissa on aiempina vuosina ollut virheitä, minkä vuoksi päästöt on esitetty taulukossa vasta vuodesta 2007 alkaen. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuormitus kuukausittain (kg/kk) vuonna 2007 ja 2008 verrattuina voimaan tulleisiin kuormituksen kuukausiraja-arvoihin. Co Ni Co+Ni Cu Fe Zn Cd As Hg N Raja-arvo Tammikuu ,1, Helmikuu ,4 7,8, Maaliskuu ,4 1, Huhtikuu ,9 1, Toukokuu ,0 1, Kesäkuu ,0 7, Heinäkuu ,5 0,9 0, Elokuu ,9 1,6 0, Syyskuu ,4 0,8 0, Lokakuu ,5 1,0 0, Marraskuu ,6 1,3 0, Joulukuu ,9 1,2 0, Yhteensä ,3 26,5 0, Tammikuu ,9 0,5 0, Helmikuu ,1 1,0 0, Maaliskuu ,5 0,7 0, Huhtikuu ,9 1,0 0, Toukokuu ,5 1,2 0, Kesäkuu ,6 2,9 0, Heinäkuu ,8 1,6 0, Elokuu ,1 1,1 0, Syyskuu ,4 3,0 0, Lokakuu ,5 1,1 0, Marraskuu ,3 1, Joulukuu ,3 1, Yhteensä ,8 17,0 1, Koboltin ja nikkelin päästöjen summan kuukausiraja-arvo ylittyi vuonna 2007 neljänä ja vuonna 2008 kahtena kuukautena. Kuparin raja-arvo ylittyi sekä vuonna 2007 että vuonna 2008 kaikkina kuukausina. Kadmiumin raja-arvo ylittyi vuonna 2007 neljänä kuukautena ja vuonna 2008 yhtenä kuukautena. Arseenin raja-arvo ylittyi vuonna 2007 kahtena kuukautena. Vuonna 2007 ylityksiä oli poikkeuksellisen paljon, mutta kuparin kuukausiraja-arvossa on ollut vuodesta 2004 alkaen ylityksiä joka vuosi, koboltin ja nikkelin summan

18 18 raja-arvossa on ollut ylityksiä myös vuonna 2006 ja kadmiumin rajaarvossa vuonna Edellä mainittujen päästökomponenttien lisäksi jätevedet sisältävät myös orgaanisia yhdisteitä, joiden pitoisuutta (TOC) altaisiin johdettavissa jätevesijakeissa on vuonna 2008 seurattu viikoittain otetuista näytteistä. Pohjoisviemärissä pitoisuus vaihteli vuoden aikana välillä 3,8 44,5 mg/l ja oli keskimäärin 9,2 mg/l. Eteläviemärissä pitoisuus vaihteli välillä 5,3 342 mg/l (keskimäärin 89,2 mg/l). Kobolttistrippauksen jätevesissä pitoisuus vaihteli välillä 22,2 113,2 mg/l (keskimäärin 48,1 mg/l). Seuraavassa taulukossa on pitoisuuksien vuosikeskiarvojen ja jätevesimäärien perusteella laskettu arvio altaisiin vuonna 2008 johdetusta TOC-kuormituksesta. Viemäri Pitoisuus keskimäärin mg/l Jätevesimäärä m 3 /a TOC-kuormitus altaisiin t/a Pohjoinen 9, Eteläinen 89, Co-strippaus 48, Yhteensä Päästöt mereen Seuraavassa taulukossa on esitetty OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Boliden Kokkola Oy:n jätevesistä aiheutuvat yhteiset päästöt mereen (kg/a) vuosina Aine Rajaarvo As Hg Cd Co+Ni Cu Fe Zn N (tot) Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevesien johtamista mereen koskevat tehtaiden yhteiset voimassa olevat kuukausiraja-arvot (15 % vuosiraja-arvosta) ja päästöt kuukausittain vuonna N (kg) Fe (kg) Co+Ni (kg) Cu (kg) Zn (kg) As (kg) Cd (kg) Hg (kg) Raja-arvo ,5 1,2 Kuukausi ,6 13 0,71 0,70 0, ,5 33 0,82 0,71 0, ,8 16 0,89 0,88 0, ,5 12 0,57 0,84 0, ,6 19 1,14 0,73 0, ,2 19 0,94 0,76 0,09

19 ,5 30 1,42 0,92 0, ,4 41 2,24 0,88 1, , ,50 0,83 0, ,3 20 1,59 0,81 0, ,0 16 1,39 0,86 0, ,9 23 1,08 0,84 0,09 Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä ja Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalta saostusaltaisiin johdetusta kuormituksesta (kg), tulokuormitusten ja altaiden erotustehokkuuden perusteella lasketut laitoskohtaiset osuudet (kg) päästöistä mereen vuonna 2005 ja laitosten laskennalliset osuudet (kg) yhteisistä päästöraja-arvoista mereen. Aine OMG:ltä altaisiin OMG:ltä mereen OMG:n osuus luparajasta Sinkkitehtaalta altaisiin Sinkkitehtaalta mereen Sinkkitehtaan osuus luparajasta As 5,8 2, Hg 2, ,4 0,2 5 Cd 0, ,7 50 Co+Ni Cu ,5 200 Fe Zn N (tot.) Kaikki raja-arvot ovat viime vuosina alittuneet selvästi. Erityisesti sinkki- ja kadmiumpäästöt ovat viime vuosina pienentyneet. Päästöjen määrän väheneminen johtuu mm. tehostetusta sinkin talteenotosta sekä prosessi- ja pesuvesien kierrätyksestä prosessissa. Prosessin talteenottoastetta pyritään jatkuvasti parantamaan ja häviöitä vähentämään prosessin sisäisin toimenpitein, mm. tuotantolinjan käyttöastetta nostamalla ja minimoimalla vuosittaiset tuotannon pysäytys- ja käynnistystilanteet. Vuonna 2008 toteutettiin projekti OMG Kokkola Chemicals Oy:n, Boliden Kokkola Oy:n ja Oy Kokkola Power Ab:n jätevesitaseen täsmäämiseksi selvittämällä virtausmittareiden luotettavuus ja laskemalla koko alueen vesitase. Selvitys tehtiin vuonna 2006 vesitaseessa todetun virheen vuoksi. Virhe taseessa johtui mereen johdettavan jäteveden määrän mittausvirheestä. Mereen johdettavan jäteveden määrä osoittautui noin 10 % mittauksen osoittamaa virtaamaa suuremmaksi, ja päästöt mereen ovat siten olleet noin 10 % ilmoitettuja suurempia. Hakijan esitys uusiksi raja-arvoiksi Saostusaltaisiin johdettava kuormitus Hakija on ensisijaisesti esittänyt, että saostusaltaisiin johdettaville jätevesille ei enää asetettaisi raja-arvoja. Saostusaltaisiin johdettaville

20 20 jätevesille ei tarvita raja-arvoja, kun mereen johdettaville, ympäristöön vaikuttaville jätevesipäästöille annetaan erikseen raja-arvot. Mikäli raja-arvot kuitenkin asetetaan, niiden laskennassa on otettava huomioon tehtaan kapasiteetti ja saostusaltaiden erotustehokkuus, käyttäen laskelmissa vuosien 2004 ja 2005 mitattuja erotustehokkuuksia. Voimassa olevissa saostusaltaisiin johdettavia jätevesiä koskevissa raja-arvoissa ei ole otettu huomioon, että altaat ovat osa jätevesien puhdistusprosessia eikä niissä ole myöskään otettu huomioon luvassa ja lupahakemuksessa esitettyä tuotantokapasiteettia. Lisäksi jätevedenpuhdistuksessa käytetään jo nyt parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jonka puhdistustehokkuus on erittäin korkea. Päästöt mereen Päästöraja-arvoiksi mereen johdettaville jätevesille hakija on esittänyt voimassa olevia raja-arvoja (Vaasan hallinto-oikeuden päätös ) lukuun ottamatta typpipäästöjä. Typpipäästöjen osalta raja-arvoa on esitetty korotettavaksi 50 t tasolle 400 t/a. Päästökomponentti Vuosiraja-arvo (kg/a) Kuukausiraja-arvo (kg/kk) Arseeni 40 6 Elohopea Kadmium 20 3 Koboltti + nikkeli Kupari Rauta Typpi Kaikkien päästökomponenttien osalta on esitetty käytettäväksi nettokuormitusta, jossa jäteveden epäpuhtauspitoisuuksista vähennetään jäähdytys- ja raakaveden sisältämät pitoisuudet. Hakija on perusteluna esitykselleen todennut, että Vaasan hallintooikeus on päätöksessään ottanut huomioon tehtaiden tuotantokapasiteetin ja toiminnan, jolle lupaa haetaan, ja asettanut raja-arvot sen mukaisesti. Voimassa olevan luvan mukainen typen raja-arvo on alittunut selvästi. Asiakkaiden, käyttöalojen ja markkinoiden muutostarpeista johtuen ammoniakin käyttöä uusien korkeatasoisten tuotelaatujen valmistuksessa joudutaan kuitenkin lisäämään. Nykyistä typpiraja-arvoa ei tämän vuoksi voida tulevaisuudessa alittaa, ottaen huomioon teknistaloudelliset mahdollisuudet.

21 21 Päästöt ilmaan Päästöjen muodostuminen ja rajoittaminen Tehtailla on käytössä pääosin märkiä prosesseja, joissa reaktiot tapahtuvat suljetuissa reaktoreissa ja yleensä alhaisissa lämpötiloissa. Toiminnasta ei siksi aiheudu merkittäviä hiukkas- tai kaasumaisten yhdisteiden päästöjä. Päästöjen hallinta on järjestetty osastoittain, keräämällä merkittävimpien kohteiden päästöjä yhteen, johdettavaksi ilmaan osastokohtaisten pesurien kautta. Tämä asettaa puhdistinlaitteen toiminnalle ja huollolle erityisvaatimuksia, koska puhdistinlaitteiston häiriötilanteessa saattavat päästöt siihen liitettyjen useiden päästökohteiden vuoksi hetkellisesti nousta korkeiksi. Tehtailla on vuosina kartoitettu päästökohteet ja suoritettu päästömittaukset tärkeimmistä päästökohdista. Selvityksen perusteella tehtailla on yhteensä noin 60 erillistä päästökohdaksi laskettavaa prosessikaasujen, hönkien tai osastojen ilmanvaihdon poistoputkea tai vastaavaa. Laitoksen päästökohteet on pääosin liitetty puhdistinlaitteiden piiriin (pesuri, pisaranerotin tai muu soveltuva puhdistinlaite), mutta osa päästöistä johdetaan ilmanvaihdon kautta suoraan ulos. Päästöjen tarkkailumittauksien piiriin kuuluvat kohteet kattavat yhteensä yli 90 % laitoksen kokonaispäästöistä, joten mittausten perusteella laitoksen kokonaispäästöt voidaan arvioida suhteellisen luotettavasti. Laitoksella on useita erityyppisiä päästökohtia, joista lähes kaikki on mitattu viime vuosina. Useat päästökohdat ovat eri prosessivaiheisiin liittyviä hönkäputkia tai ilmanvaihdon poistoputkia. Jokaisella tuotanto-osastolla on omat kaasunpesujärjestelmät, joihin reaktoreiden poistokaasut johdetaan. Lisäksi käytetään laitteisto- ja prosessikohtaisia pesureita. Liuotuspiirin kaasunpesuriin on liitetty kaikki poistokaasuja tuottavat reaktorit. Kyseinen kaasunpesuri on venturipesuri, jossa pöly ja pisarat sitoutuvat nopeasti virtaavaan vesipisarasumuun. Pesurin vesi palautetaan jätevesikäsittelyyn. Rikkivetyä tuottavat reaktorit on vastaavasti liitetty imeytysreaktoriin, jossa rikkivetypitoiset kaasut reagoivat lipeäliuoksen kanssa. Käytetty lipeäliuos hyödynnetään neutralointiaineena sulfidisaostuksissa. Kuparielektrolyysin elektrolyysialtaat ovat katettuja ja happopitoiset kaasut johdetaan oman vesipesurin kautta ulos. Pesuliuos palautetaan elektrolyysiin. Kemikaaliosaston moniventuripesuriin johdetaan kaikki osastolla lopputuotteiden valmistuksessa käytetyt ja muodostuneet pölypitoiset kaasut. Pesuri koostuu useasta venturista, joissa pöly ja pisarat si-

22 22 toutuvat nopeasti virtaavaan vesipisarasumuun. Pesurin vesi palautetaan jätevesien käsittelyyn. Pulveriosaston kaasunpesurijärjestelmä perustuu sähkösuodatukseen. Tuotteiden valmistuksessa käytetyt ja muodostuneet pölypitoiset kaasut johdetaan sähkösuodinlaitteiston läpi. Erottunut pöly huuhdellaan pois laitteistosta vedellä, joka palautetaan tuotteiden valmistukseen tai liuotuspiiriin. Karboksylaattien valmistuksessa syntyvät liuotus- ja haihdutusvaiheen kaasut pestään kaasunpesurilla ennen niiden johtamista ulos. Mahdollisessa hätätilanteessa voidaan laitoksella joutua työsuojelullisista syistä ottamaan käyttöön savunpoistopuhaltimet, joiden kautta päästöt johdetaan puhdistamattomina 13 m korkean piipun kautta ulkoilmaan. Käytännössä näin ei ole tarvinnut tehdä. Merkittävimmät päästökomponentit ovat etikkahappo, rikkivety, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) sekä metalleista koboltti ja nikkeli. Päästöjen muodostumisen kannalta merkittävimmät päästökohdat ilmenevät seuraavasta taulukosta. Nro Päästökohta Liuoton kaasunpesuri Rikkivedyn imeytysreaktorit H 2 S-saostuksen imukoneet KULV Kemikaalin prosessikaasujen pesuri Kobolttiasetaatin liuotus Yleisilmanvaihto, uutto (EU+CuU) Yleisilmanvaihto, uutto (CoU) Kuparielektrolyysin pesuri Ion-Blast (prosessikaasujen pesuri) 1. Ion-Blast (prosessikaasujen pesuri) 2. Ion-Blast (prosessikaasujen pesuri) 3. Ion-Blast (prosessikaasujen pesuri) 4. Ion-Blast (prosessikaasujen pesuri) 5. Pulverihallin pesuri, uusi Harper 5, kylmä putki Kideveden poisto Koetehtaan kaasunpoistopesuri Ge-uutto, poistokaasut Esiuutto, Cu-uutto, uraaniuutto Karboksylaattitehtaan prosessikaasut, R2 Päästökomponentti Co Ni Cu S H 2 S VOC HAc x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Taulukossa mainittujen päästökohtien sijainti ja päästökorkeudet ilmenevät päätöksen liitteenä 3 olevasta kuvasta. Etikkahappopäästö syntyy kobolttiasetaatin liuotuksessa. Reaktoreiden poistokaasut johdetaan palautusjäähdyttimen ja 12,5 m korkean piipun kautta ulkoilmaan. Kokonaispäästö on ollut noin 100 t/a. Päästöä on pyritty pienentämään mm. pisaranerottimien avulla ja jäähdytystä tehostamalla. Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan ole saavutettu merkittävää päästövähennystä.

23 23 Koboltti- ja nikkelipäästöt syntyvät useissa eri kohteissa, joista merkittävimmät ovat liuoton kaasunpesuri, kemikaaliosaston moniventuripesuri sekä pulveriosaston Ion-Blast pölynpoistolaitteistot. Rikkivedyn päästökohtia ovat eräät liuotto-osaston prosessivaiheet kuten sulfidisaostus, rikkivedyn imeytysreaktori, sulfidisaostuksen nauhasuodattimien imukoneet sekä liuottohallin poistot. Rikkivetypäästöt ovat vaihdelleet huomattavasti eri mittauksissa. VOC-päästöt ovat lähinnä uuton hönkiä, joiden hallittua keräämistä ei toistaiseksi ole pystytty järjestämään. Päästöjä on kuitenkin saatu huomattavasti vähennettyä lisäämällä uuttokennoihin vesilukot, joiden avulla haihtuvat yhdisteet saadaan pysymään uuttokennoissa. Voimassa olevat päästöraja-arvot ja toteutuneet päästöt Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä on asetettu koboltin ja nikkelin sekä kuparin, etikkahapon ja rikkivedyn päästöille raja-arvot ja tavoitearvot. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästölle on asetettu tavoitearvo. Seuraavissa taulukoissa on esitetty laitoksen päästöjä koskevat rajaja tavoitearvot sekä toteutuneet päästöt ilmaan (t/a) vuosina Co+Ni Cu H 2 S VOC HAc S Raja-arvo 10 2, Tavoitearvo 5 0, ,1 4,1 44,9 26, ,4 0,1 28,2 40,2 7 1, ,7 0,1 6,6 54,7 3,5 1, ,8 0,1 8,0 24,9 13,2 11, ,1 0,1 4,2 19,2 4,0 1, ,6 0,1 8,2 16,4 7 0, ,1 0,0 1,1 9,7 7,9 0,9 Päästöjen syntyminen eri prosesseissa ja prosessivaiheissa Päästöt (kg/a) keskeisimmistä päästökohdista ovat vuosina vaihdelleet seuraavasti: Koboltti Päästökohta Liuoton kaasunpesuri Kemikaalin prosessikaasupesuri Kuparitehtaan pesuri Ion-Blast Ion-Blast Ion-Blast Ion-Blast

24 Ion-Blast Ion-Blast Pulverihallin pesuri Harper 5, kylmä putki Kideveden poisto Viimeistelyhallin ilmastointi Pulverihallin ilmastointi Brikettihallin ilmastointi Gouda-kuivain Koetehtaan pesuri Nikkeli 1.1 Liuoton kaasunpesu Kemikaalin prosessikaasupesuri Kemikaalin yleisilmanvaihto Kupari 1.1 Liuoton kaasunpesuri Liuoton 1-hallin poistot Kemikaalin prosessikaasupesuri Kuparitehtaan pesuri Kuparielektrolyysi Esiuutto/Cu-uutto/uraaniuutto Rikkivety (H 2 S) 1.15 Sinkinpoistosakeutin Kobolttistrippauksen sakeutin Rikkivedyn imeytysreaktori Esiuuttoliuoksen ilmastusreaktori Rikkivetysaostuksen imukoneet Alloy-talon vetypuhallus Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) 2.15 Yleisilmanvaihto, uutto (vanha) Yleisilmanvaihto, uutto (uusi) Ge-uutto Esiuutto/Cu-uutto/Uraaniuutto Karboksyl.tehtaan prosessikaasut Karboksyl.tehtaan ilmanvaihto Etikkahappo (HAc) 2.13 Kobolttiasetaatin liuotus (LR2) Kobolttiasetaatin liuotus (LR3) Epäpuhtauksien pitoisuudet poistokaasuissa Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto poistokaasujen kobolttipitoisuuksista ja -päästöistä merkittävimmistä koboltin päästökohdista vuosina ,1 1,23 1,24 2, Kohde mg/m 3 g/h mg/m 3 g/h mg/m 3 g/h Liuoton kaasunpesuri 0,2 5,2 0,10 1,7 0,01 0,29 H 2 S-saostuksen imukoneet 0,1 0,1 0,12 0,3 0,04 0,05 KULV Kemikaalin pros.kaasujen pesuri 7, , ,0 70,0

25 25 2,2 3,11 3,12 3,13 3,14 3,15 3,16 3,17 3,18 3,52 3,53 3,55 3,56 3,74 4,1 Kuparielektrolyysin pesuri Ion-Blast 1. Ion-Blast 2. Ion-Blast 3. Ion-Blast 4. Ion-Blast 5. Ion-Blast 6. Pulverihallin pesuri Pulverihallin uusi pesuri Elino 1, oksalaattisiilon putki Elino 2, oksalaattisiilon putki Harper 5, kylmä putki Kideveden poisto Gouda-kuivain Koetehtaan kaasunpoistopesuri 0,1 7,0 4,0 3,0 4,0 7,0 1,0 1,0 1,0 0,5 0, ,1 2,7 3, ,0 6,0 0,3 0,1 0,9 15 0,9 1,9 0,0 12,0 4,0 9,0 2,0 1,0 0,2 0,1 0, ,8 0, ,0 1,3 0,1 0,0 5,3 3,0 16 0,02 8,0 1, ,6 16 9,2 2,7 2,6 0,2 0,2 5,0 99 0,1 0,1 0,70 59,0 6,0 47,0 25,0 42,0 3,0 0,10 0,20 0,03 0,02 7,00 17,0 0,03 0,60 Voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätty selvitys päästöjen vähentämiseksi Hakija on voimassa olevassa ympäristöluvassa velvoitettu mennessä selvittämään puhdistamattomina ilmaan johdettavien kohteiden liittämistä osastokohtaisten puhdistinlaitteiden piiriin tai tällaisen kohteen päästöjen hallintaa muilla keinoin. Liuotto Osastolla muodostuvat kaasut ovat ns. märkiä kaasuja eli ne tulevat reaktoreista, varastosäiliöstä tai sakeuttimista. Kohteet, joissa on korkea lämpötila, kemiallinen prosessi käynnissä tai joissa reaktoriin johdetaan ilmaa, kaasut johdetaan pesurin kautta ulos. Sisätiloissa olevien reaktoreiden ja säiliöiden kaasut käsitellään pesurilla myös työhygienisistä syistä. Varastosäiliöt ja sakeuttimet ovat ns. vapaasti hengittäviä kohteita, joista voi purkautua kaasuja / vesihöyryä. Näistä kohteista ei mittausten perusteella synny määritettävissä olevia päästöjä, koska kohteista ei ole virtausta ulos. Koska näistä kohteista ei synny varsinaisia päästöjä, ei ole tarkoituksenmukaista synnyttää virtausta ja rakentaa kaasunpoistolinjoja, koska tämä lisäisi materiaalien hävikkiä, tuotantokustannuksia ja energian kulutusta. Kemikaali- ja pulveriosastot Osastoilla syntyvät kaasut ovat kuivia tai niiden kosteus on hyvin pieni. Tällaisia kaasuja ovat tuotteiden tai välituotteiden siirroista aiheutuvat pneumakaasut sekä reaktoreiden ja säiliöiden höngät. Säiliöt ja tuotesiilot on varustettu pussisuodattimilla, joiden jälkeen kuivat kaasut johdetaan vielä pesureille mahdollisten häiriötilanteiden varalta. Mittausohjelmassa on kohteita (3.52, 3.53, 3.56 ja 3.74), joita ei voida prosessiteknisistä syistä johtaa pesurille. Näissä kohteissa on kuitenkin erilliset kangassuodattimet ja hiukkastunnistimet.

26 26 Pulveriosaston laajennuksen yhteydessä (CoEF) on pulverituotantoon rakennettu myötävirtavesipesuri siellä syntyvien prosessikaasujen pesemiseksi. Prosessikaasujen talteenotto on ympäristöön joutuvien päästöjen päästöjen vähentämisen lisäksi välttämätöntä myös hävikin ja sisäisten kiertojen vuoksi. VOC-päästöt VOC-päästöt syntyvät lähinnä uuttoprosesseista. Uutoista ei ole tarkoituksenmukaista johtaa kaasunpoistolinjoja ulos, koska se lisää haihtumista. Uutot on rakennettu suljetuiksi kerosiinin haihtumisen estämiseksi. Uutoista vapautuvat kaasut pääsevät uuttokennojen kansien välistä hallitilaan, joten niiden hallinta on ensiarvoisen tärkeää jo työhygienian kannalta. Päästöjen vähentämiseksi uuttokennojen kansissa on vesilukot, joiden vesitäyttöjärjestelmä on rakennettu vuosina Toimenpiteellä saatiin VOC-päästöjä pienennettyä merkittävästi. Etikkahappopäästöt Vuosien korkeahkot etikkahappopäästöt olivat osittain laskennallinen virhe. Todelliset päästöt olivat huomattavasti alhaisemmat. Etikkahappopäästöjä synnyttävät liuotusreaktorit ovat panosprosesseja, jotka vaativat tietyn liuotusajan. Päästöjen laskennassa käytettiin päästöjä synnyttävän liuotusajan sijasta koko vuoden käyntiaikaa. Toisaalta päästöjen todelliseen vähenemiseen on vaikuttanut pesurien uusiminen. Rikkivetypäästöt Vuoden 2003 päästömittauksissa todettiin liuoton rikkivetypäästön olevan huomattavan suuri. Päästön aiheuttaja selvitettiin ja prosessiin tehtiin muutoksia, joilla päästö kyseisestä kohteesta saatiin pienenemään merkittävästi. Hakijan esitys uusiksi päästöjen raja- ja tavoitearvoiksi Melu Hakija on esittänyt uusiksi päästöjen raja- ja tavoitearvoiksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä asetettuja raja- ja tavoitearvoja. OMG Kokkola Chemicals Oy:n melua aiheuttavat toiminnot sijaitsevat pääosin rakennusten sisällä. Mahdolliset meluhaitat liittyvät siten lähinnä työsuojeluun. Ulkona ympäristömelua aiheuttavia päästölähteitä ovat lähinnä Pulveritehtaalla lyhyen jakson kestävät autoklaavien ulospuhallukset, poistoilmapuhaltimet, alueen sisäinen liikenne sekä alueelle ja sieltä pois suuntautuva liikenne.

27 Päästöt maaperään 27 Korkeimman melutason aiheuttavat Pulveritehtaan autoklaavien ulospuhallukset. Melutasot on mitattu Mittaukset tehtiin noin 30 m:n etäisyydellä päästölähteistä. Mittauskorkeus oli noin 1,5 m maanpinnasta. Autoklaavien paineenpoisto suoritetaan noin tunnin välein. Puhallus kestää noin 5 minuuttia, jona aikana melutaso laskee loppua kohden paineen alentuessa. Paine laskee 2 minuutin jälkeen noin 35 bar:sta noin 10 bar:iin. Autoklaavien paineenpoiston aiheuttamat maksimimelutasot kahdessa eri mittauspisteessä pihakentällä, konttorin edustalla olivat 91 ja 84 db(a). Laitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Onnettomuuksien ja vahinkojen seurauksena päästöjä voi aiheutua lähinnä kemikaalien lastauksen tai purkamisen yhteydessä. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden käsittely- ja keräysjärjestelmä Laitoksella on jätehuollossa jätelain mukaisesti periaatteena, että tuotteiden valmistuksessa käytetään säästeliäästi raaka-aineita ja että tuotteet valmistetaan mahdollisimman haitattomiksi ja vähän jätteitä aiheuttaviksi. Jätteet lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön ensisijaisesti raaka-aineeksi, toissijaisesti energiantuotantoon ja viimeisenä vaihtoehtona kaatopaikalle. Laitoksen toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden määrät vuosina Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden määrät tonneina vuosina Jätelaji Jätenimike Lasi ,1 0,2 0,2 Tietosuojapaperi ,1 1,4 2,0 Paperi ,7 5,1 4,7 Biojäte ,8 6,4 6,9 Konttoritilajäte, metalli ,6 0,6 0,7 Konttori- ja sosiaalitilajäte (energiajae) Lajiteltu kaatopaikkajäte ,5 2,7 2,5 Pakkausjäte, kartonki Pakkausjäte, muovi Puujäte, kierrätys Puujäte, energiajae Pakkausjäte, metalli Pakkausjäte (vaarall. aineiden jäämiä) Sekalaiset pakkaukset, likaiset Hiekkapuhallusjäte ,5 7 0,0 Jäteöljy ,0 6,6

28 28 Loistelamput ,4 0,3 0,3 Liuotinjäte ,2 0,2 14 Kerosiinipohjainen jäte Kiinteä öljyinen jäte ,2 3,6 3,3 Maalit, liimat ja hartsit ,4 0,5 0,2 Suodatinmateriaalit ,9 14 0,0 Glykolijäte ,7 0,4 0 SER-jäte ,8 1,9 4,4 Kupariuuttojäte Aerosolit ,1 0,1 0,1 Paristot ,0 0,1 0 Akut ,0 2,0 0,1 Aktiivihiili ,5 0,4 Rauta- ja teräsromu Metalliromu, säiliöt ja rakenteet, yms ,7 6,4 19 Kaapelit ,3 3,8 2,9 Saastunut maa Asbestijäte ,5 0 Saastunut rakennus- ja purkujäte Sakokaivoliete Laboratoriojäte ,5 0,3 Lyijysakka ,0 Muut epäorgaaniset sakat ,9 0 Rikkijäte Rikkihappo Fosforihappo Rautasakka Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle loppusijoitettavat jätteet OMG Kokkola Chemicals Oy:n toiminnassa syntyvistä jätteistä loppusijoitetaan Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle pääasiassa rautasakkaa, jonka määrä kuivapainona (k.a. 60 %) on enintään noin t/a. Rautasakkajätettä muodostuu raaka-aineiden liuotuksen jälkeisen neutraloinnin jälkeen, kun prosessista poistetaan jäännösrautaa sekoitusreaktorissa kalkkikivineutraloinnilla. Syntynyt liete johdetaan sakeuttimelle, jossa siihen lisätään flokkulanttia parantamaan sakan laskeutuvuutta ja suodattuvuutta. Laskeutunut sakka suodatetaan ja pestään. Pesun jälkeen sakkaan lisätään kalsiumhydroksidilietettä, jolla varmistetaan sakan laatu. Rautasakka koostuu rikkihappoon liukenemattomasta raaka-ainejäännöksestä, jarosiitista, ja sakan neutraloinnissa muodostuvasta kipsistä. Jätealueelle sijoitetaan lisäksi muita Boliden Kokkola Oy:n ympäristöluvassa sinne sijoitettavaksi hyväksyttyjä OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätteitä. Näitä ovat satunnaiset jäte-erät kuten saastuneet maat, saastuneet rakennusja purkujätteet, asbestijätteet, prosessista poistetut suuret, likaiset säiliöt ja putkistot, yms.;

29 29 erilaiset. mm. jätevesien käsittelyssä syntyneet lietteet, mukaan lukien sakokaivolietteet ja metallisakkojen pienerät; likaantunut metalli- ja muovijäte kuten tuotesäkit, pussisuotimet ja letkut, alumiinisäkit, saastuneet pakkaukset, puujäte ja PVC-muovi; sekä rikkijäte. Energiajäte Polttokelpoinen jäte kerätään tehdasalueella sijaitseviin energiajaepuristimiin ja muihin energiajakeen keräilyastioihin. Energiajätettä ovat tyhjät suursäkit, pestyt suodatinkankaat, muovit, likaiset tai märät paperit ja pahvit, Styroksi ja polyuretaani, maito- ja mehupurkit, elintarvikepakkaukset, muoviset ja paperiset työkalut kuten esimerkiksi mapit ja teippirullat. Puujäte kuten likaiset ja rikkinäiset kuormalavat toimitetaan uusiokäyttöön ja energiajakeeksi. Painekyllästetty puu toimitetaan erikseen ongelmajätteen käsittelyyn. Lajiteltu kaatopaikkajäte Sekalainen, hyödyntämiskelvoton jäte toimitetaan kunnan kaatopaikalle. Biojäte Biojätteiksi luokitellaan elintarvikkeet, suodatin- ja talouspaperit, servetit, tahmeat tai likaiset muovi/paperipakkaukset sekä muut kompostoituvat jätteet. Ne kerätään erikseen ja toimitetaan mädätettäväksi. Paperi, pahvi, tietosuojamateriaali, tuhottavat kalvot, levykkeet ja värikasetit Paperijäte koostuu lähinnä ATK-listoista, kopio-, monistus- ja konekirjoituspaperista, lehtiöistä ja lomakkeista, sanomalehdistä ja mainospostista sekä kirjekuorista. Pahvijätteeseen kuuluvat mm. ruskea kartonki, aaltopahvi, voimapaperi, ruskeat kirjekuoret ja paperikassit. Tietosuojamateriaalia ovat ATK-listat, laskut, muistiot ja tositteet. Kaikki em. jätelajikkeet kerätään erikseen ja toimitetaan hyötykäyttöön. Liikesalaisuuksia sisältäviä tuhottavia materiaaleja ovat mm. kalvot, lukuun ottamatta pakkauskalvoja, levykkeet, ATK-kelat, mikrofilmit ja diat. Käytöstä poistetut tulostimien, kopiokoneiden ja faksien värikasetit ja muut väripatruunat kerätään erikseen talteen. Värikasetit lähetetään takaisin valmistajalle hyötykäyttöä varten.

30 30 Metalliromu ja sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) Keräysmetalli (tölkit, foliovuoat, pullon korkit ja työkalut), rautaromu ja kaapelit sekä sähkö- ja elektroniikkaromu kerätään kaikki omiin keräysastioihinsa tai romulavoille. Osa metallitynnyreistä kerätään puristettuina romulavalle. 200 litran tynnyrit kerätään keskitetysti ja toimitetaan tynnyriliikkeelle hyödynnettäväksi. Keräyslasi Kaikenvärinen keräyslasi kerätään talteen omiin astioihinsa ja toimitetaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet Ongelmajätteet kerätään pääsääntöisesti jätehuoltoyhtiön toimittamiin keräysastioihin, joihin on merkitty, mitä jätelajikkeita ko. astiaan saa laittaa. Astioiden pisin tyhjennysväli on 12 kuukautta. Ongelmajätteen kuljettamisesta ja edelleen luovuttamisesta laaditaan siirtoasiakirja, jota säilytetään 3 vuotta. Kuljetusyritys laatii kuljetuksessa tarvittavat asiakirjat. Loisteputkia, elohopea- ja natriumlamppuja sekä paristoja (raskasmetalleja sisältävät nappi-, alkali-, ja fotoparistot sekä matkapuhelinten ja pientyökalujen akut) varten on oma erillinen keräilypisteensä. Aerosolipulloja varten on oma keräilypisteensä. Kiinteitä öljyisiä jätteitä ovat vaseliinit, öljynsuodattimet, imeytysaineet, öljyiset trasselit ja liinat, öljyiset pienastiat, nesteiskunvaimentimet ja hydrauliikkaletkut. Niitä varten on oma keräilyastiansa. Jäteöljyjä varten on keskitetty keräilypaikka, jossa jäteöljyt kerätään asianmukaisesti merkittyihin tynnyreihin. Kiinteitä maalijätteitä varten on omat astiansa, joihin kerätään maali-, liima- ja hartsijätteet suljetuissa asioissa, liuottimet suljetuissa pakkauksissa, maaliset/hartsiset suojapaperit ja -pahvit, suojaimet ja käsineet, rätit, trasselit, kuivunut maalijäte, silikonit yms. tiivistemassat, pensselit yms. maalausvälineet sekä muut maalilla tai hartsilla likaantuneet materiaalit. Rautasakan kaatopaikkakelpoisuus ja sakan laadun tarkkailu Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle sijoitettavan rautasakan laatua on voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti seurattava vähintään kerran viikossa CEN-standardiehdotuksen (pren 12457) mukaisesti. Testissä käytettävän veden ph:n tulee olla 4, ja testi on suoritettava L/S-suhteilla 2 ja 10. Rautasakka tulee käsitellä niin, että testaustulokset L/S-suhteella 2 eivät ylitä seuraavia raja-arvoja:

31 31 Vuosikeskiarvo (mg/kg) Viikkokeskiarvo (mg/kg) Koboltti (Co) Nikkeli (Ni) Kupari (Cu) 0,5 2,5 Arseeni (As) 0,5 2,5 Kadmium (Cd) 0,5 2,5 Rautasakasta otetaan ennen sen kuljettamista Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle päivittäin näytteet (yhdistetty kolmelta eri rautasakkanauhalta, vuorokaudessa kolme näytettä), jotka yhdistetään viikon kokoomanäytteeksi. Rautasakasta tehdään viikottain seuraavat analyysit: - kuivan rautasakan alkuainemääritys (XFR): Na, Mg, Si, Cr, Mn, Fe, Co, Ni, Cu, Zn, As, Se, Cd, Ge, Hg sekä sekä rautasakan vesipitoisuus; - rautasakan liukoisuustestit (IPC): Co, Ni, Cu, Cd, As, Pb, Cr, S, Fe, Mn, Mg, Na, Ca, Zn sekä rautasakan ph. Kaikilta kolmelta rautasakkanauhalta tehdään vuorokausianalyysit (3/vrk/nauha, jotka yhdistetään vuorokauden kokoomanäytteeksi). Vuorokausinäytteistä tehdään prosessin toiminnan seuraamiseksi seuraavat analyysit: - kuivan rautasakan alkuainemääritys (XRF): Co, Cu, Ni, Fe sekä rautasakan vesipitoisuus; - rautasakan liukoisuustestit (IPC): Co ja Cu sekä rautasakan ph. Tarkkailutulosten mukaan koboltin ja nikkelin raja-arvot ovat vuosina 2007 ja 2008 usean kuukauden aikana ylittyneet. Ylitykset vuonna 2008 ovat pääosin johtuneet tuolloin suoritetuista kokeista sakan stabiloimiseksi meesakalkilla. Rautasakan kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely Hakemukseen on liitetty VTT:n tekemä, päivätty rautasakan ominaisuuksien perusmäärittely ja arvio sakan kaatopaikkakelpoisuudesta. Neutraloidun rautasakkajätteen kokoomanäytteestä tehdyissä analyyseissä verrattiin jätteen haitta-ainepitoisuuksia maaperän pilaantuneissuutta koskeviin raja-arvoihin. Neutraloidun rautasakan kokoomanäytteen arseeni-, koboltti-, kupari-, molybdeeni- ja lyijypitoisuudet ylittivät raja-arvot. Tulokset näiden osalta on esitetty seuraavassa taulukossa. Aine Neutraloitu rautasakka (mg/kg) Raja-arvo maaperässä (mg/kg) Arseeni Koboltti Kupari

32 32 Molybdeeni Lyijy Neutraloidun rautasakan liukoisuutta testattiin standardin EN mukaisessa kaksivaiheisessa ravistelutestissä. Mitatut parametrit ja liuenneiden haitta-aineiden määrät (mg/kg kuiva-ainetta) verrattuina jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta koskeviin raja-arvoihin on esitetty seuraavassa taulukossa. Aine Kaksivaiheinen ravistelutesti Tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikka, johon voidaan sijoittaa käsiteltyä ongelmajätettä Ongelma-jätteen kaatopaikka As 0, Ba 0, Cd 0, Co 2,5 Cr <0, Cu 1, Hg 0,003 0,2 2 Mo 3, Ni 0, Pb 0, Sb 0,08 0,7 5 Se <0,25 0,5 7 Zn 0, V 0,01 Cl F - < DOC SO 4 2- Neutraloidun rautasakan kokoomanäytteestä liukeni kaatopaikkakelpoisuustesteissä lähinnä sulfaattia sekä jonkin verran molybdeenia ja kobolttia. Neutraloidun rautasakan liukoisuusominaisuudet ja orgaanisen aineksen (TOC) määrä täyttivät kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteessä 3 ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle asetetut laatuvaatimukset. VTT:n em. testitulosten perusteella antaman erillisen lausunnon mukaan tutkitun neutraloidun rautasakan kaltaista jätettä voidaan tutkittujen ominaisuuksien perusteella tietyin edellytyksin sijoittaa myös tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle. Tutkimuksessa tehtyjen hapon ja emäksen neutralointikapasiteetin määritysten perusteella neutraloidun rautasakan puskurikapasiteetti oli kohtuullinen, joten haitta-aineiden liukoisuuden lisääntymisen kannalta kriittisten ph-olosuhteiden esiintymistä sijoituspaikalla voidaan pitää epätodennäköisenä.

33 33 Hakemus teollisuudessa syntyvien jätemateriaalien hyödyntämiseksi rautasakan stabiloinnissa Hakija hakee lupaa hyödyntää rautasakan stabiloinnissa myös neutralointiin soveltuvia jätteiksi luokiteltuja materiaaleja, esimerkiksi selluteollisuudessa syntyviä sivutuotteita, kuten meesakalkkia. Raudan poistossa ei tehdä muita muutoksia kuin että kalsiumhydroksidi korvataan meesakalkilla. Hyödyntämisen edellytyksenä on, että rautasakka täyttää neutraloinnin jälkeen kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä asetetut laaturajat sen sijoittamiseksi kaatopaikalle ja ettei hyödyntämisestä aiheudu haittaa ympäristölle. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa jätteeksi luokiteltujen materiaalien hyödyntäminen ja edistää jätteen hyötykäyttöä ja kestävää kehitystä sekä säästää rautasakan käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Hakijan esitys loppusijoitettavia jätteitä koskeviksi lupamääräyksiksi Hakija on esittänyt, että Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle loppusijoitettaville prosessijätteille asetettaisiin kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset raja-arvot ja tarkkailuvelvoitteet. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakija katsoo, että laitoksessa on käytössä tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet, joiden tarkoituksena on estää ja vähentää päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön, kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Kaikessa toiminnassa pyritään jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä mahdollisuuksien mukaan käyttämään haitattomia aineita. OMG Kokkola Chemicals Oy on sitoutunut energian käytön tehokkuuden parantamiseen ja katsoo myös energian käytön tehokkuuden suhteen käyttävänsä parasta mahdollista tekniikkaa. Päästöt ilmaan Tuotanto-osastoilla on johdettu teknis-taloudellisesti mahdolliset kohteet erillisten kaasunpesureiden ja/tai pölynpoistoyksiköiden kautta ilmaan. Puhdistinlaitteiden erotustehokkuuden on arvioitu olevan yli 90 % ja niiden voidaan katsoa täyttävän BAT-tekniikalle asetetut vaatimukset. Pulveriosaston Ion-Blast -puhdistinjärjestelmä perustuu sähkösuodatukseen. Puhdistinyksikkö käsittää kuusi puhdistuskammiota, jotka on varustettu 150 kv:n korkeajänniteyksiköllä. Pölynpoistoyksikkö on asennettu vuonna 1998 ja kapasiteetti on noin m 3 /h. Syksyllä 2007 valmistuneen pulveriosaston laajennuksen yhteyteen on rakennettu uusi prosessikaasujen pesujärjestelmä, jolla pestään lopputuotteiden valmistuksessa syntyviä pölypitoisia kaasuja. Tuotteiden valmistuksessa muodostuneet pölypitoiset kaasut johdetaan

34 34 sähkösuodinlaitteiston läpi. Erottunut pöly huuhdellaan laitteistosta vedellä ja palautetaan tuotteiden valmistukseen tai liuotuspiirin. Kemikaaliosaston moniventuripesuriin on johdettu kaikki osastolla lopputuotteiden valmistuksessa käytetyt ja muodostuneet pölypitoiset kaasut. Kuparin tuotannossa käytettävät elektrolyysialtaat ovat katettuja ja happopitoiset kaasut johdetaan oman vesipesurin kautta ulos. Kaikki rikkivetyä tuottavat reaktorit on liitetty rikkivedyn imeytysreaktoriin, jossa rikkivetypitoiset kaasut reagoivat lipeäliuoksen kanssa. Rikkivety liukenee lipeään ja käytetty liuos hyödynnetään neutralointiaineena sulfidisaostuksissa. Kaikkien pesurien vedet palautetaan jätevedenkäsittelyyn. Seuraavassa taulukossa on esitetty OMG Kokkola Chemicals Oy:n ilmaan johdettavien päästöjen merkittävimmät päästökohdat, kaasun virtaukset ja epäpuhtauksien pitoisuudet sekä niiden mittaaminen. Osasto Päästökohta Kaasuvirtaus m 3 /h/a Mittaustiheys Laitteisto Menetelmä Epävarmuus % Uuttolaitos Uuttolaitos Uuttolaitos Kemikaalitehdas Cu-esiliuosuutto Cu-esiliuosuutto Co-liuosuutto Rikkivetypesuri Esiuuttolaitoksen liuosreaktori Rikkivetysaostuksen imukoneet HAc-pesuri VOCventilaatiot /a 1/a 1/a 1/a 1/a 1/a 1/a Uuttolaitos Pesuri /a Kemikaalitehdas Pesuri /a Koetehdas Pesuri /a SFS-3869 SFS-3869 SFS-3869 SFS-EN SFS-EN UV-fluoresenssikonvertteri ja EPMtuubi UV-fluoresenssikonvertteri ja EPMtuubi Kuplitus tislattuun veteen CH-analysaattori, liekkiionisaatiodetektori Kuplitus, ICPanalysaattori Kuplitus, ICPanalysaattori Kuplitus, ICPanalysaattori Jauhetehdas Ionisaattori /a Kuplitus, +/- 20 +/- 20 +/- 20

35 35 Kuparielektrolyysi Pesuri /a Jätevesien puhdistus ICPanalysaattori SFS- ENISO Jätevesien käsittely toimii tehokkaasti puhdistustehokkuuden ollessa mm. kuparille, nikkelille ja koboltille yli 95 %. Tämän lisäksi jäljelle jääneestä metallista vielä % jää saostusaltaisiin. OMG:n jätevesien käsittelyn on katsottu täyttävän BAT:n vaatimukset, kun jätevedenpuhdistuksessa otetaan käyttöön hiekkasuodatin. Hiekkasuodatin on ollut käytössä vuodesta Seuraavassa taulukossa on esitetty OMG:n prosessijätevesien keskimääräisiä pitoisuuksia ennen mereen johtamista verrattuina BREFasiakirjan mukaisiin BAT-tasoja vastaaviin pitoisuuksiin. Parametri Vuotuinen käsittelytehokkuus (%) Pitoisuus käsittelyn jälkeen (mg/l) BREF-asiakirjan mukaiset BATpitoisuustasot (mg/l) ph 9,0 Arseeni < 0,005 < 0,01 Lyijy - < 0,05 Elohopea 0,0001 Sinkki 0,03 < 0,15 Kadmium 0,001 < 0,05 Kupari 95 0,02 < 0,1 Nikkeli (Ni) 95 0,16 < 0,1 Rauta (Fe) 1,1 Koboltti (Co) 95 0,2 Typpi (N) Seuraavassa taulukossa on esitetty saostusaltaista mereen johdettavan jäteveden metallipitoisuudet verrattuina toimialaa koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan BREF-asiakirjan mukaisiin BATtasoihin. Lukuihin sisältyvät sekä Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan että OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevedet. Aine BAT-taso Saostusaltailta mereen Pb < 0,1 mg/l Ei tarkkailla As < 0,05 mg/l < 0,005 mg/l Hg < 0,01 mg/l < 0,001 mg/l Cd < 0,05 mg/l < 0,005 mg/l Zn < 0,2 mg/l < 0,1 mg/l

36 36 Energiatehokkuus Hakija on vuonna 2001 liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön ja Motiva Oy:n väliseen teollisuuden energiansäästösopimukseen sopimuskaudelle Sopimukseen liittyvä prosessiteollisuuden energia-analyysi on tehty vuonna 2002 ja vuosiraportit on toimitettu vuosina Nykyinen sopimus, joka kattaa vuodet , edellyttää, että yhtiö vähentää energiankulutustaan, joka vuonna 2005 oli 243 GWh, 9 % vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteesta oli vuoden 2008 loppuun mennessä saavutettu 4,2 %. Tehtailla tehty erittäin laaja ja kattava energia-analyysi on tarkoitus päivittää. Keskeisessä asemassa energiankulutuksen minimoimisessa on laitteiden jatkuva huolto ja kunnossapito sekä henkilöstön koulutus. Energiankulutuksen mittaustulokset viedään tehdastietojärjestelmään, josta ne saadaan helposti grafiikkana ym. raportteihin. Energia-asiat kuuluvat myös tehtaiden ympäristöjärjestelmään. Ympäristöjärjestelmät Yhtiö on sitoutunut kansainväliseen ympäristönsuojelun, työterveyden ja turvallisuuden hallintaa ja kehittämistä korostavaan Responsible Care Vastuu huomisesta ohjelmaan. Laadun sekä ympäristöja turvallisuusasioiden hallintajärjestelmä on rakennettu standardien ISO 9001, ISO ja OHSAS mukaisesti. YMPÄRISTÖN TILA JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET SIIHEN Vaikutukset mereen Purkualueen tila ja veden laatu Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat lähinnä Trullöfjärdenille laskeva Perhonjoki, Kaustarinlahteen laskeva Kaupunginsalmi eli Sunti sekä Ykspihlajan teollisuusalueen laitosten ja Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon jätevedet. Kokkolan edustan merialueen fosfori-, rauta- ja sinkkikuormituksesta valtaosa tulee Perhonjoesta. Jätevesien määrä ja laatu eivät ole muuttuneet paljonkaan viime vuosina. Kokkolan edustan merialueen kuormitus on vähentynyt selvästi ja meriveden laatu parantunut vuodesta 1986, jolloin alueen tarkkailu nykyisessä muodossa aloitettiin. Merialueen vedenlaatu on selvästi parantunut 1990-luvulla tapahtuneen päästöjen vähentymisen seurauksena, mikä on näkynyt mm. veden ravinne- ja metallipitoisuuksien laskuna. Vuosien avovesikausien tutkimusjaksoon verrattuna olivat veden sinkki- ja kobolttipitoisuudet vuonna 2001 laskeneet huomattavasti. Sinkkipitoisuus oli laskenut 33 % ja kobolttipitoisuus 40 %.

37 37 Yhteistarkkailun viimeisimmän seurantaraportin mukaan jätevesien vaikutukset Ykspihlajanlahdella olivat vuonna 2007 sekä talvella että avovesiaikana vähäisiä. Talvella vain typpipitoisuudet olivat selvästi koholla Bolidenin alueen edustalla ja Hopeakivenlahdella, kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalla. Typpipitoisuudet olivat lievästi kohonneita myös Kokkolan sataman ja One Point Oy:n edustoilla. Pintavedessä oli metalleista koholla vain sinkkipitoisuus Bolidenin edustalla. Perandön syvänteen happitilanne oli heikentynyt ja ravinnepitoisuudet olivat kohonneet monien edellisten talvien tapaan. Perhonjoen vesien vaikutus näkyi erittäin selvästi Trullöfjärdenillä. Makea jokivesi laski pintaveden johtokykyä ja ph:ta sekä nosti sameus-, rauta- ja ravinnearvoja. Suntin vaikutukset Kaustarinlahdella jäivät vähäisiksi. Makeat jokivedet sekoittuivat meriveteen ja laimenivat melko lähellä rannikkoa. Jokivesialueet näkyivät pintavedessä Repskärissä asti. Rautapitoisuudet olivat pintavedessä Perhonjoen vesien leviämisalueella erittäin korkeita. Pohjalla pitoisuudet sen sijaan olivat kauttaaltaan pieniä. Muut metallit analysoitiin vain pintavedestä. Nikkelipitoisuudet olivat korkeimmat Kaustarinlahdella. Sinkkipitoisuus oli Bolidenin edustalla ja kobolttipitoisuus Perandössä hieman Kaustarinlahtea korkeampi. Merialueen keskimääräiset ravinne- samoin kuin metallipitoisuudet olivat talvella 2007 matalampia kuin edellisen tarkkailujakson ( ) talvien keskiarvot. Eniten laskivat merialueen keskimääräiset metallipitoisuudet (Co 71 %, Zn 45 %, Ni 39 % ja Fe 30 %). Talven kokonaisfosforitaso oli 26 %, kokonaistyppipitoisuus 21 % ja ammoniumtyppitaso 12 % pienempi kuin edellisen jakson talvina. Typpipitoisuudet olivat kuitenkin Outokummun alueen edustalla noin kolmikertaiset ja kokonaisfosforipitoisuus selvästi suurempi Kåtölandetin havaintopisteessä kuin jaksolla Avovesiaikana olivat typpipitoisuudet Bolidenin edustalla vain hieman koholla. Selvästi kohonneita pitoisuudet olivat heinäkuun lopulla alusvedessä. Samaan aikaan myös Perandön ja Kåtölandetin syvänteen havaintopisteiden alusveden typpipitoisuudet olivat koholla. Useimpien metallien keskiarvopitoisuudet olivat avovesiaikana korkeimmat Bolidenin edustalla. Jokivesien vaikutukset jäivät vähäisten virtaamien vuoksi pieniksi. Kokkolan edustan merialueen suhteellinen rehevöityminen on vähentynyt. Merialue oli rehevimmillään 1990-luvun alussa, josta rehevyys on a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vähentynyt puoleen. Erityisesti rehevöityminen on laskenut sinkkitehtaan purkupaikan edustalla olevassa mittauspisteessä ja sen läheisyydessä. Rehevyyttä ilmentävät sinileväkukinnot ovat vähentyneet Kokkolan alueella, ja vähäravinteisen veden kultalevien osuus on kasvanut. Rehevyyden vähenemistä tukevat myös muut kasviplanktontulokset.

38 38 Avovesikaudella 2001 Kokkolan edustan merialue jakautui kolmeen rehevyysluokkaan. Kaustarinlahden poukama luokiteltiin reheväksi. Kaustarinlahden ulompi osa ja Trullöfjärden luokiteltiin lievästi rehevöityneeksi ja muu merialue kuului luokkaan rehevöitymässä. Avovesikaudella 2007 merialue jakaantui kahteen rehevyysluokkaan. Kaustarinlahti ja Ykspihlajanlahti erottuivat muusta merialueesta ja kuuluivat luokkaan lievästi rehevöitynyt. Koko muu merialue kuului luokkaan rehevöitymässä. Kaustarinlahden klorofyllitaso oli jokseenkin sama kuin Ykspihlajanlahden rehevimpien pisteiden klorofyllitaso. Näiden pisteiden klorofyllitaso oli yli kaksinkertainen uloimpien pisteiden klorofyllitasoon verrattuna. Levätuotanto oli samaa suuruusluokkaa kuin useimpina 2000-luvun vuosina ja selvästi vähäisempää kuin 1990-luvulla. Avovesiajan 2007 metallipitoisuudet olivat pieniä. Rautapitoisuudet olivat selvästi korkeimmat Kaustarinlahdella ja Trullöfjärdenillä. Nikkeli-, sinkki- ja kobolttipitoisuudet olivat pintavedessä keskimäärin korkeimmat Bolidenin edustalla (Ni 2,4 µg/l, Zn 5,6 µg/l ja Co 1,6 µg/l). Pohjanläheisen vesikerroksen korkean nikkelipitoisuuden (9,6 µg/l) vuoksi nikkelipitoisuuden korkein keskiarvo oli Trullöfjärdenillä. Sinkkiä oli Kaustarinlahdella hieman enemmän kuin Bolidenin edustalla. Kobolttia oli pohjanläheisessä vedessä eniten (0,8 µg/l) Kaustarinlahdella ja Hopeakivenlahdella. Veden kadmiumin ja elohopean pitoisuudet alittivat valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006 määritellyt ympäristölaatunormit. Kadmiumpitoisuudet olivat talvella korkeimmat Kaustarinlahdella ja kesällä Bolidenin edustalla. Elohopean pitoisuus oli kaikissa näytteissä alle määritystarkkuuden. Pohjaeläimistö Pohjaeläinnäytteitä on otettu neljästä eri näytepisteestä, joista kahden sijaintipaikkaa on vuosien varrella muutettu. Perandössä sekä Perandön ja rannikon välillä sijaitsevissa havaintopaikoissa pohjaeläinten yksilötiheys ja biomassa laskivat huomattavasti 1990-luvun alusta vuoteen Perandössä määrät nousivat vaihtelevasti vuoteen 2005, mutta laskivat vuonna 2006 ja pysyivät samalla alhaisella tasolla myös vuonna Perandön ja Ykspihlajan teollisuusalueen välisellä merialueella määrät ensin nousivat vuoteen 2000 saakka, mutta ovat sen jälkeen taas laskeneet. Pohjaeläinten laji/ryhmä- ja biomassan määrät ns. Pommisaaren itäpuolella sijaitsevassa lahdelmassa, johon johtaa Boliden Kokkola Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Oy Kokkola Power Ab:n yhteinen jätevesien purkuputki, ovat laskeneet vaihtelevasti koko siellä suoritetun tarkkailun ( ) ajan. Pohjaeläinlajiston perusteella havaintopaikat ovat lievästi likaantuneita. Kaikilla havaintopaikoilla yksilötiheys, biomassa ja lajimäärät ovat vähentyneet verrattuna 1990-lukuun, mutta sama ilmiö on todettu myös Vaasan edustan merialueella.

39 39 Kalojen metallipitoisuudet Kokkolan edustan merialueen kalojen keskimääräiset metallipitoisuudet ovat laskeneet viimeisen 25 vuoden aikana. Pitoisuudet ovat aiemmin, 1970-luvulla, olleet korkeita ja vaihtelevia, mutta ne ovat laskeneet sen jälkeen voimakkaasti ja olleet matalia ja vakaita luvulta alkaen kaikkien kalalajien metallipitoisuudet ovat olleet selvästi alle käyttörajoituspitoisuuksien. Sedimenttien metallipitoisuudet ja niistä aiheutuva riski Kokkolan edustalla on tutkittu metallien kertymistä sedimenttiin luvulta lähtien. Viimeisimmät seurantakartoitukset on tehty vuosina 1995 ja Sedimenttinäytteet otettiin Kokkolan edustalta viidestä eri pisteestä kahdesta eri syvyydestä (1 5 cm ja cm). Metallien yhteiskuormitusta kuvaavat likaantumiskertoimet ovat 1990-luvulla olleet selvästi pienempiä kuin 1980-luvulla. Kromi-, nikkeli- ja sinkkipitoisuudet ovat laskeneet, kun taas koboltti- ja kuparipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla koko 1990-luvun. Elohopeaja kadmiumpitoisuudet ovat olleet kasvussa tietyissä näytepisteissä, mutta niidenkin pitoisuuksien yleissuuntaus on ollut laskeva. Aiemmin, 1970-luvulla, Kokkolan edustan sedimenteissä todettuja erittäin korkeita arseeni-, elohopea- ja kupariarvoja ei ole enää tavattu. Likaantumiskertoimet ovat laskeneet muissa mittauspisteissä paitsi Perandössä, jossa tilanne on pysynyt samana, ja Rummelgrundissa, jossa kerroin on hiukan kasvanut. Vuonna 1999 korkea likaantumiskerroin saatiin yksittäisistä metalleista vain elohopealle Perandössä. Jätevesien purkualueella kaikkien metallien likaantumiskertoimet olivat korkeintaan kohtalaisia, kun vielä vuoden 1995 tutkimuksessa elohopean ja sinkin osalta sedimentti luokiteltiin huomattavan likaantuneeksi. Sedimenttien metallipitoisuuksia ja toksisuutta on selvitetty ja niistä aiheutuvaa riskiä arvioitu Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry:n erillisessä pilot-tutkimuksessa vuosina Sedimenttien haitallisia vaikutuksia kartoitettiin valobakteeritestillä ja tutkimalla surviaissääsken toukkien epämuodostumia. Sedimentin sisältämien metallien kokonaispitoisuudet tässä tutkimuksessa olivat muiden metallien osalta samalla tasolla kuin luvulla lukuun ottamatta kadmiumia, jonka pitoisuudet olivat nousseet. Haitallisten aineiden pitoisuudet ja ekologiset riskit vaihtelivat enimmäkseen lievästä kohtalaiseen, huolimatta siitä, että metalli- ja kemianteollisuuden jätevedet ovat vuosikymmeniä kuormittaneet aluetta. Merkittäviä riskejä esiintyi vain ruoppausmassojen läjitysalueella Trullevin edustalla, jossa raskasmetallien ja muiden haitallisten ai-

40 40 neiden pitoisuudet aiheuttavat haitallisia vaikutuksia pohjaeläimistölle. Teollisuuden jätevesien purkupaikkojen lähialueilla ja Kokkolan edustan pääsyvänteessä havaittiin viitteitä pohjaeläimistön tilan heikkenemisestä. Vaikutukset ilman laatuun ja laskeumaan Kokkolan seudun ilman laatuun vaikuttavat merkittävimmät paikalliset lähteet ovat Ykspihlajan tehdasalueen päästöt ja tieliikenne. Ilman epäpuhtauksia kulkeutuu myös kauempaa, mm. Pietarsaaren metsäteollisuuslaitoksista. Verrattuina 1970-luvun alkuun Kokkolan seudun päästöt ovat pienentyneet murto-osaan. Esimerkiksi Ykspihlajan alueen tehtaiden rikkidioksidipäästöt olivat tuolloin noin t/a, kun ne nykyisin ovat alle t/a. Kokkolan seudun ilmanlaatu on viimeisen vuosikymmenen aikana edelleen parantunut. Rikkidioksidi- ja metallipäästöjen väheneminen on parantanut ilman laatua ja vähentänyt luontoon kohdistuvaa kuormitusta. Ilmanlaatuindeksi on ollut Kokkolan kaupungissa viime vuosina yleensä hyvä tai tyydyttävä, eivätkä ohje- tai raja-arvot ole yleensä ylittyneet. Ilman epäpuhtaudet eivät viime vuosina normaalisti ole aiheuttaneet ilmanlaatuongelmia. Poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia aiheutuu pääosin liikenteen typenoksidi- tai hiukkaspäästöistä tietyissä olosuhteissa. Mittauksissa havaitaan hetkellisiä korkeita arvoja keväisin maa-merituuli-ilmiön aiheuttamana. Ilmanlaadun mittaukset Kokkolassa mitataan ilmanlaatua nykyisin kahdessa mittauspisteessä, jotka sijaitsevat Ykspihlajan koululla ja kaupungin keskustaalueella (Pitkänsillankadulla). Teollisuuden kokonaispäästöjen vähentymistä kuvaa ilman rikkidioksidipitoisuuksien aleneminen Kokkolan ympäristössä. Rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet laskussa jo usean vuoden ajan. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Ykspihlajassa oli vuonna 1994 vielä 13 µg/m 3, kun se viime vuosina on ollut enää keskimäärin noin 5 µg/m 3. Päästöjen pienentyminen näkyy mm. bioindikaattoritutkimuksissa neulasten rikkipitoisuuksien laskuna ja jäkälälajiston runsastumisena. Typenoksidien päästöt, jotka ovat peräisin pääosin liikenteestä, ovat pysytelleet samalla tasolla kymmenen vuoden ajan ajoneuvojen kasvaneesta määrästä huolimatta. Ilman typpidioksidipitoisuus on korkeimmillaan talvella, jolloin sekoittuminen on heikkoa. Hiilimonoksidipäästöt syntyvät myös pääosin liikenteestä. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan liikenteen ruuhkahuippuina aamuisin ja iltapäivisin.

41 41 Leijuvan pölyn pitoisuudet ovat pysytelleet viime vuosina suunnilleen samalla tasolla. Korkeat hiukkaspitoisuudet ajoittuvat keväälle ja liittyvät katujen kuivumiseen ja siitepölykauden alkuun. Kokkolan hiukkaspäästöistä lähes puolet aiheutuu liikenteestä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m 3 ) ylittyi vuoden 2005 aikana Kokkolan keskustassa 3 kertaa ja Ykspihlajassa 2 kertaa, kun sallittu määrä on 35 kertaa mittausasemaa kohden. Leijuvan pölyn sisältämistä metalleista on Kokkolassa tehty ensimmäinen selvitys vuosina Tämän jälkeen on tehty laajempia selvityksiä viiden vuoden välein, vuosina 1993, ja Hiukkasten koostumusta on selvitetty myös suppeammilla tutkimuksilla. Hiukkasten metallipitoisuuksien mittaus sisältyy osana Kokkolan seudun ilmanlaadun tarkkailuohjelmaan. Metallipitoisuudet on aiemmin analysoitu tehokeräimillä kerätyistä hiukkasten kokonaisnäytteistä (TSP), mutta osassa laitteita on käytetty myös PM 10 -esierotinta ja saatu näin pitoisuudet myös hengitysteihin kulkeutuvien hiukkasten (PM 10 ) jakeesta. Kokkolassa on vuodesta 2003 alkaen mitattu hengitettäviä hiukkasia kahdella jatkuvatoimisella PM 10 -mittalaitteella, ja viimeisimmässä leijuvan pölyn metalliselvityksessä (2003/04) metallit on analysoitu PM 10 -jakeesta. Leijuvan pölyn metallipitoisuudet ovat alentuneet Kokkolan ilmassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaikkien metallien osalta trendi ei kuitenkaan ole laskeva. Seuraavassa taulukossa on esitetty metallien pitoisuuksien vuosikeskiarvoja vuosina 1993 ja 1998/99 analysoituina TSP-hiukkasnäytteistä. Metalli Pitoisuus (ng/m 3 ) Pitoisuus (ng/m 3 ) Ykspihlaja Keskusta Ykspihlaja Halkokari / /99 Sinkki 73,18 78,11 23,5 16,53 Arseeni 1,44 1,07 0,99 0,77 Kadmium 0,23 0,25 0,51 0,43 Kupari 4,8 35,75 21,96 45,04 Koboltti 4,24 1,15 3,07 0,49 Nikkeli 13,5 5,52 5,2 1,95 Lyijy 9,61 23,28 6,92 2,69 Seuraavassa taulukossa on esitetty samojen metallien pitoisuudet ilmassa vuosikeskiarvoina määritettyinä PM 10 -hiukkasjakeesta. Metalli Pitoisuus (ng/m 3 ) Ykspihlaja Keskusta 1) 1998/ Pitoisuus (ng/m 3 ) Ykspihlaja Keskusta 2) 2003/ /04 Sinkki 5,69 70,01 13,26 6,50 Arseeni 0,99 1,18 0,57 1,11 Kadmium 0,36 0,20 0,14 0,11 Kupari 17,02 57,89 2,04 5,29 Koboltti 1,23 0,82 7,94 0,99 Nikkeli 2,38 4,75 2,23 1,31 Lyijy 3,10 15,06 5,33 5,90 1) Kalopsin mittausasema 2) Pitkänsillankadun mittausasema

42 42 Valtioneuvoston asetuksessa ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/2007) on näille aineille säädetty tavoitearvot ihmisten terveyden suojelemiseksi. Tavoitearvot on annettu em. aineiden ja yhdisteiden kokonaispitoisuuksille määritettyinä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä. Arseenin, kadmiumin ja nikkelin tavoitearvot kalenterivuoden keskiarvona on esitetty seuraavassa taulukossa. Epäpuhtaus Tavoitearvo Arseeni 6 ng/m 3 Kadmium 5 ng/m 3 Nikkeli 20 ng/m 3 Kaikkien em. kolmen aineen pitoisuudet OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaita ja Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdasta lähinnä sijaitsevalla Ykspihlajan mittausasemalla alittivat ko. tavoitearvon selvästi. Kokkolassa on osana haihtuvien hiilivetyjen (VOC) päästömääristä ja -lähteistä tehtyä esiselvitystä huhti-toukokuussa vuonna 2002 mitattu haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia noin kuukauden ajan yhdeksässä eri puolille kaupunkia sijoitetussa mittauspisteessä. Yksi mittauspisteistä sijaitsi Ykspihlajan taajamassa ja yksi mittauspiste Ykspihlajan teollisuusalueella, OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaiden ja Neste Oil Oyj:n polttoainevaraston läheisyydessä. Haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat alhaisia. Ykspihlajan taajamassa pitoisuuden keskiarvo oli 30 µg/m 3 ja teollisuusalueella 9 µg/m 3. Bioindikaattoritutkimukset Kokkolan seudulla tutkitaan osana ilman laadun yhteistarkkailua ilman laadun vaikutuksia bioindikaattorien avulla viiden vuoden välein. Tutkimuksissa on selvitetty ilman epäpuhtauksien vaikutuksia männyn runkojäkäliin, mäntyjen elinvoimaisuuteen, neulasten ja sammalen alkuainepitoisuuksiin sekä humuksen alkuainepitoisuuksiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin. Viimeisimmät selvitykset ovat vuodelta 2003 (kattaa vuodet ) ja 2008 (kattaa vuodet 2006 ja 2007). Kokkolan seudun jäkälälajisto todettiin köyhtyneeksi. Jäkäläautioksi luokiteltavia alueita oli Ykspihlajan lähistöllä, mutta tutkimusalueen eteläisemmissä osissa oli myös tausta-alueita vastaavia havaintoaloja. Sormipaisukarve oli suurimmassa osassa tutkimusaluetta tervettä tai lievästi vaurioitunutta. Jäkälälajistoa ei luokiteltu yhdelläkään havaintoalalla terveeksi. Verrattuna aiempiin tutkimuksiin sormipaisukarpeen vaurioaste oli pysytellyt samalla tasolla, mutta ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälälajien lajimäärät olivat hieman laskeneet. Mäntyjen kunnossa ei ollut tapahtunut edelliseen tutkimukseen verrattuna merkittäviä muutoksia, mutta harsuuntuneiden mäntyjen

43 43 osuus oli vähentynyt vuodesta 1997 vuoteen Neulasvuosikertojen määrä sen sijaan oli vähentynyt. Männyn neulasten rikkipitoisuudet olivat vuoden 2003 selvityksessä pienentyneet huomattavasti vuoden 1992 selvityksen tuloksiin verrattuina. Vuoden 2008 selvityksessä neulasten rikkipitoisuudet olivat taas kohonneet. Neulasten arseeni-, elohopea-, koboltti-, kupari-, nikkeli-, rauta- ja sinkkipitoisuudet olivat Kokkolan seudulla korkeita verrattuna muualla Suomessa saatuihin tuloksiin. Korkeat raskasmetallipitoisuudet olivat keskittyneet Ykspihlajan seudulle. Neulasten elohopeapitoisuudet olivat laskeneet aiemmista tutkimuksista, mutta muiden raskasmetallien pitoisuudet olivat pysyneet ennallaan. Sammalten metallipitoisuudet olivat jakaantuneet samalla tavoin kuin edellisissäkin selvityksissä. Korkeimmat pitoisuudet todettiin Ykspihlajan tuntumassa. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna sinkki-, elohopea-, rauta-, kadmium-, arseeni- ja elohopeapitoisuudet olivat laskeneet kuten niiden päästötkin. Ykspihlajan maaperän raskasmetallikuormitus on joidenkin metallien osalta vähentynyt, mutta se ei näy maaperän raskasmetallipitoisuuksissa. Raskasmetallien pitoisuudet humuksessa olivat korkeampia kuin vertailualoilla ja niiden keskiarvot ylittivät maaperän raskasmetallipitoisuudelle annetut ohjearvot. Pilaantuneen maan raja-arvot eivät kuitenkaan ylittyneet yhdelläkään näytealalla. Kunnostustarpeen selvittämisen raja-arvo sen sijaan ylittyi usean metallin osalta. Suurimman kuormituksen Ykspihlajan alueen maaperään aiheuttaa sinkki. Sen lisäksi erityisesti kadmiumin, kuparin, raudan ja nikkelin pitoisuudet Kokkolan näytealojen humuksessa olivat hyvin korkeita verrattuina muihin alueisiin Suomessa. Aiempiin vuosiin verrattuina pitoisuudet olivat nousseet siitä huolimatta, että joidenkin metallien päästöt olivat samalla ajanjaksolla pienentyneet, mikä kertoo raskasmetallikuormituksen pitkäkestoisesta vaikutuksesta maaperään. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Hakemukseen on liitetty Geobotnia Oy:n tutkimusraportti "Outokumpu Zink Oy, Teollisuuskiinteistön maaperän pilaantuneisuuden tutkiminen" (Työ n:o 9 500, ), joka koskee Boliden Kokkola Oy:n ja sen teollisuussataman, OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Oy Kokkola Power Ab:n yhteensä 358 hehtaarin laajuisia teollisuuskiinteistöjä, lukuun ottamatta alueen sisällä olevaa vesialuetta (10 ha) ja Boliden Kokkola Oy:n patoseinämän rajaamaa jätealuetta (noin 60 ha). Raportin yhteenvedon mukaan tutkitulla alueella esiintyy lähes koko alueella haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittävät SAMASE-raja-arvot ainakin jonkin aineen osalta. Alue on siten luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna selvästi kontaminoitunut.

44 44 Teollisessa tuotannossa oleva alue on pilaantunut syvyyssuunnassa usean metrin syvyyteen. Pilaantuneisuus johtuu ranta-alueiden täyttöön käytetyistä jätemateriaaleista ja paikoin tuotantotoimintaan liittyvistä haitta-ainelähteistä kuten rikastevarastoista, altaista, tapahtuneista vuodoista yms. Myös jätealue on aikaisemmin vaikuttanut maaperän pilaantumiseen. Rakentamattomilla alueilla pilaantuminen johtuu pääosin ilman kautta tapahtuneesta haitta-aineiden kulkeutumisesta ja esiintyy vain ohuena kerroksena maan pinnassa. Voimakkaimmin pilaantuneilla alueilla haitta-ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteenä pidettävän maa-aineksen raja-arvot, ja mikäli maata kaivetaan, kaivumaa tulisi käsitellä ongelmajätelaitoksessa tai sijoittaa ongelmajätteen kaatopaikalle. Vaikutukset ympäristömeluun Tehdasalue on kaavoitettu teollisuusalueeksi ja ympäristössä on laajalla alueella vastaavaa teollisuutta. Lähimpään asutukseen on etäisyyttä tehdasalueen rajalta yli 2 km. Pistemäisen lähteen melu vaimenee 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa. Pulveritehtaan autoklaavien ulospuhalluksista aiheutuvan melun voidaan pelkästään leviämisleviämisvaimennuksen ansiosta arvioida alittavan ohjearvotason asuinalueilla. Laskennassa on lisäksi otettava huomioon ulospuhalluksen maksimimelutason lyhyt kesto (noin 2 minuuttia), joten ohjearvotason ylittymisestä ei ole riskiä. OMG Kokkola Chemicals Oy on suorittanut melumittauksia tehdasalueellaan Tulokset (mittaustaso 1,5 m maanpinnasta) on esitetty seuraavassa taulukossa. Mittauspaikka Etäisyys lähimmästä tehdasrakennuksesta (m) Mittaustulos db(a) Rautatien ja kobolttiuuton väli 5 56 Pulveri-/kemikaalitehtaan väli 5 74 Liuoton ja raaka-ainehallin väli 5 64 Liuotto, Co-alloy, liuotuksen vieressä Pyöräportti sinkkitehtaan konttorin vieressä Myös Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristössä on tehty yksittäisiä melumittauksia ja Kokkolan satamien aiheuttamaa ympäristömelua on arvioitu laskennallisesti vuonna Tehdasalueen ympäristön mittauksissa ei voi erotella eri tehtaiden ja laitosten aiheuttamaa melua, joten tulokset kuvaavat koko alueen aiheuttamaa melutasoa. Alueelta kantautuva teollisuusmelu on tasaista ja jatkuvaa, joten mittaustuloksia voidaan suoraan verrata voimassa oleviin ohjearvoihin.

45 45 Tulosten perusteella melutasot tehdasalueen reuna-alueilla ovat yleisesti ottaen alle 55 db(a) lukuun ottamatta tilanteita, jolloin esimerkiksi yksittäinen, ohiajava ajoneuvo aiheuttaa melutason hetkellisen nousun. Kun otetaan huomioon pelkästään etäisyysvaimennus, joka pistelähteillä on 6 db ja viivalähteillä 3 db etäisyyden kaksinkertaistuessa, toiminnasta ei voida olettaa aiheutuvan melutason ohjearvot ylittävää melua (klo 07 22; 55 db ja klo 22 07; 45/50 db) lähimmän asutuksen kohdalla. Hakijan tiedossa ei myöskään ole, että tehtaalle tai viranomaisille olisi esitetty melua koskevia valituksia, joten toiminnan aiheuttama melutaso ei ole kohtuuton eikä melua koskevia lisäselvityksiä ole tarpeen tehdä. Tehdasalueen liikenteen ajoneuvotyypit ja -määrät huomioon ottaen liikenteellä ei arvioida olevan juurikaan merkitystä melutilanteeseen, kun sitä verrataan pääväylien liikennemääriin. Arvio ympäristö- ja terveysriskeistä Hakemukseen on liitetty yhtiön oma riskinarviointiin perustuva pelastussuunnitelma ja selvitys ympäristöriskien huomioon ottamisesta kemikaalien varastoinnissa. Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastoinnissa noudatetaan Turvatekniikan keskuksen suojeluohjetta K5-2002, jossa on annettu ohjeita mm. lupa- ja ilmoitusmenettelystä, säiliöiden rakenteesta ja sijoituksesta sekä astiavarastoinnista. Varastoinnin perussääntö on, että eri vaarallisuusluokkaan kuuluvat kemikaalit pidetään erillään toisistaan siten, etteivät ne onnettomuustai vahinkotapauksissa pääse aiheuttamaan terveys- tai ympäristöhaittaa. Säiliöt on varustettu varoaltailla tai ylivuotoputkistoilla prosessoitaviin kohteisiin tai tilaan, jossa ne voidaan käsitellä. Esimerkiksi laitoksen sisällä syntyvät kemikaalivuodot ohjataan lattiakaivojen kautta takaisin prosessiin. Säiliöiden perustussuunnittelun yhteydessä on tehty maaperäkartoitukset ja tarvittaessa suoritettu alueella massanvaihdot. Lisäksi on tehty lujuuslaskelmat ja muut säiliöiden rakenteisiin tarvittavat selvitykset. Suoja-altaita on pinnoitettu tarpeen mukaan ottaen huomioon, että erilaiset liuokset syövyttävät varastosäiliöiden suoja-altaita. Kemikaalisäiliöiden rakenteita on suojattu törmäysesteillä. Kaikki palavan nesteen säiliöt on rakennettu standardien mukaisesti. Kuivien kemikaalien varastointiin käytetään varastosiiloja ja varastohalleja. Varastoitavat kemikaalit sijoitetaan pinnoitetuille alustoille maaperään imeytymisen estämiseksi mahdollisissa vuototilanteissa. Ympäristölle vaarallisten aineiden ollessa kyseessä varmistetaan li-

46 46 säksi, että säiliöalueen valumavedet menevät jätevesikäsittelyn kautta. Yhtiön tehdaspalvelu kartoittaa vuosittain kaikkien ulkona sijaitsevien säiliöiden kunnon. Kuntokartoituksessa tarkastetaan laitteiden, putkisiltojen ja putkistojen teräsrakenteiden syöpymiset, kiinnitykset, vääntymiset ja putkisiltojen betoniperustuksien kunto. Säiliöiden ulkopuolisessa tarkastuksessa tarkastetaan vielä erikseen vuodot, korroosio, säiliöiden betoniperustuksien ja betonisten varoaltaiden kunto. Laboratoriokemikaalit varastoidaan tarkoitusta varten tehtyyn varastotilaan. Liuotossa on yhteensä yli 60 säiliötä ja sakeutinta, joista noin kolmasosa on varustettu suojavallilla tai varoaltaalla. Osa säiliöistä sijaitsee sisätiloissa. Allastamattomat säiliöt ovat lähinnä prosessiin liittyviä metallipitoisia prosessiliuoksia sisältäviä välisäiliöitä. Sisätiloissa vuodot kulkeutuvat lattialta viemäröinnin kautta prosessikiertoon. Liuoton alueella on kolme yli m 3 :n lipeäsäiliötä, joihin laivat purkavat lipeän. Säiliöt ovat Baltic Tankin omistuksessa. Yksi säiliöistä toimii tällä hetkellä OMG:n lipeävarastona. Säiliöillä on suojavallit. Liuotossa on neljä yli 500 m 3 :n säiliötä, jotka toimivat lähinnä välisäiliöinä ja neljä yli 200 m 3 :n säiliötä ja sakeutinta. Yli 100 m 3 :n tilavuisia säiliöitä ja sakeuttimia on yhteensä yhdeksän. Kuparituotannossa on kaksi prosessiliuosten välisäiliötä, joista toinen on yli 200 m 3 ja toinen 30 m 3. Molemmat toimivat prosessiliuosten välisäiliöinä ja niillä on varoaltaat. Kemikaalituotannossa on yli 50 säiliötä, jotka yhtä lukuun ottamatta on varustettu varoaltaalla. Säiliöistä kaksi on 200 m 3 :n kokoisia. Molemmat sijaitsevat säiliöalueella. Yli 100 m 3 :n säiliöitä kemikaalituotannossa on 10. Loput ovat kooltaan pienempiä. Sisätiloissa vuodot kulkeutuvat lattialta viemäröinnin kautta prosessikiertoon. Pulverituotannossa on lähes 30 erilaista säiliötä ja selkeytintä. Niistä kaksi on 100 m 3 :n säiliötä. Varoaltaalla varustettuja säiliöitä osastolla on yhteensä neljä. Sisätiloissa vuodot kulkeutuvat lattialta viemäröinnin kautta prosessikiertoon. Karboksylaattituotannossa on lähes 40 säiliötä ja konttia, joista yli puolet on varustettu varoaltaalla. Osastolla on yksi yli 100 m 3 :n säiliö ja kaksi yli 50 m 3 :n säiliötä, joilla kaikilla on varoaltaat. Loput ovat pienempiä säiliöitä. Sisätiloissa vuodot kulkeutuvat lattialta viemäröinnin kautta prosessikiertoon.

47 LAITOKSEN PÄÄSTÖJEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Päästö- ja käyttötarkkailu Jätevesien tarkkailu 47 Voimassa olevan luvan mukaan (Länsi-Suomen ympäristökeskus ) käsittelyyn johdettavien ja käsittelyn jälkeisten vesien määrää tulee seurata jatkuvatoimisella mittalaitteella ja vesien laatua vähintään kerran vuorokaudessa otettavien näytteiden perusteella. Näytteenotto tulee suorittaa luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Näytteistä tulee määrittää ainakin kupari, koboltti, nikkeli, kadmium, rauta, arseeni, kokonaistyppi ja kokonaisorgaaninen hiili (TOC). Elohopeapitoisuus tulee määrittää vähintään neljä kertaa vuodessa. Raaka-aineen laadussa tapahtuvat muutokset on otettava huomioon tarkkailtavissa parametreissa. Tarkkailutulokset tulee esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kuukausittain viikkokeskiarvoina ilmoitettuna. Tuloksista tulee käydä ilmi myös käsittelyn puhdistustehokkuus. Jätevesien laatua seurataan pohjoisviemäristä (KAIVOPO), hiekkasuodattimen ylitteestä (HIS-YL), koboltin strippauksesta (HY-JS) kerran vuorokaudessa otettavilla keräilynäytteillä. Seurattavia muuttujia ovat Co, Ni, Cu, Fe, Zn, Cd, As, Hg ja N. Näiden lisäksi jätevesistä otetaan yhden vuorokauden kokoomanäyte, josta analysoidaan jätevesien TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä). Näiden kohteiden lisäksi jätevesikäsittelyn toiminnan varmistamiseksi tarkkaillaan jätevesireaktorilta lähtevää vettä (JR1) sekä jätevesisakeuttimen ylitettä eli hiekkasuodattimelle syötettävää vettä (HIS-SY). Jätevesistä aiheutuvia päästöjä mereen tarkkaillaan Boliden Kokkola Oy:n saostusaltailta mereen johtavasta purkupaikasta (ULMA) Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tuloksista raportoidaan kerran kuukaudessa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Pohjanmaan TE-keskukselle sekä tarpeen mukaan muille osapuolille. Tuloksista kootaan kerran vuodessa yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan esitys jätevesien tarkkailemiseksi Saostusaltaisiin johdettavan jäteveden tarkkailu Hakija on esittänyt tarkkailtaviksi parametreiksi ja tarkkailun laajuudeksi nykyisen tarkkailuohjelman mukaista tarkkailua seuraavin muutoksin: Kadmium-, arseeni- ja rautapitoisuudet määritetään 4 kertaa vuodessa.

48 48 Perustelu: Altaaseen johdettavat päästöt ovat varsinkin arseenin ja kadmiumin osalta nykyisin niin pieniä, että niiden luotettava analysointi on vaikeaa ja niiden merkitys on pienistä pitoisuuksista johtuen ympäristön kannalta vähäinen. TOC-pitoisuudet määritetään 4 kertaa vuodessa. Perustelu: TOC-pitoisuuksia on tarkkailtu noin 2 vuoden ajan ja pitoisuustaso on tiedossa. Tarkkailutulokset esitetään Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kuukausittain kuukausikeskiarvoina Perustelu: Päästöt altaaseen kuukausikeskiarvoina antavat riittävän tarkan kuvan kuormituksesta altaaseen. Poikkeuksellisissa tilanteissa tai muuten tarpeen vaatiessa voidaan kuormitus määrittää vuorokausikeskiarvoina. Tarkkailutuloksia käsittelevä tietojärjestelmä on rakennettu siten, että se laskee sekä vuorokausi- että kuukausikeskiarvot. Hakija on korostanut, viitaten sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisiin talousveden laatuvaatimuksiin, että altaaseen johdettavat päästöt ovat joidenkin metallien osalta (mm. arseeni ja kadmium) nykyisin niin pieniä, että niiden luotettava analysointi on vaikeaa. Tämä tulisi ottaa huomioon sekä tarkkailuohjelmassa että päästörajaarvoja asetettaessa. Mereen johdettavien jätevesien tarkkailu Hakija on esittänyt, että tarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu Länsi-Suomen ympäristökeskus on voimassa olevalla ympäristölupapäätöksellä ( ) hyväksynyt tehtaan ilmaan johdettavien päästöjen nykyisen tarkkailuohjelman. Tarkkailu käsittää ne kohteet, joista päästö voidaan mitata (eli pitoisuuden lisäksi myös kaasuvirtaus). Päästömittaukset tehdään vuosittain ulkopuolisen päästömittaajan toimesta. Uusien ja muuttuvien kohteiden mittaus sekä näihin liittyvien mittausjärjestelmien ja puhdistinlaitteiden tarkastus suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta laitoksen ollessa normaalitoiminnassa. Mittaustuloksista raportoidaan ympäristökeskukselle viimeistään vuosiraportoinnin yhteydessä. Hakijan esitys ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailemiseksi Hakija on esittänyt uuden suunnitelman ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailemiseksi. Suunnitelma on esitetty seuraavassa taulukossa. Voimassa olevaan tarkkailuohjelmaan verrattuna esitetystä ohjelmasta on jätetty pois sellaiset kohteet, joilta ei niiden vähäisen merkityksen vuoksi ole tarpeen mitata. Taulukossa on merkitty koo-

49 49 dilla 1 a ne kohteet, jotka mitataan kerran vuodessa ja koodilla 1 a/2 ne kohteet, jotka mitataan joka toinen vuosi ulkopuolisen päästömittaajan toimesta. PÄÄSTÖKOHDAT MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET Osasto Co Ni Cu S H 2S VOC HAc Erotin Mittaus- Nro Kohde tiheys 1,1 Liuoton kaasupesuri poisto Li x x x x MP P 1 a 1,21 Rikkivedyn imeytysreaktorit Li x x x x x VH 1 a 1,22 Esiuuttoliuoksen ilmastusreaktori Li x VH KP 1 a 1,23 H 2S-saostuksen imukoneet Li x x x x x KP P 1 a 1,24 KULV Li x P 1 a 1,29 Liuoton 1-hallin poistot (7 kpl => 7 x) Li x x x x x ILV P 1 a / 2 1,3 Liuotto 2-hallin poistot (5 kpl) Li x x x x x ILV P 1 a / 2 1,7 Liuotusreakt. KU2 kaasut ulos tai KULV Li x x x x KP P uusi 2,1 Kemikaalin prosessikaasujen pesuri Ke x x x x MP P 1 a 2,13 Kobolttiasetaatin liuotus (LR2) Ke x x x PE P 1 a 2,15 Yleisilmanvaihto, uutto (vanha) Ke x x x ILM/TS 1 a 2,16 Yleisilmanvaihto, uutto (uusi) Ke x x x ILM/TS 1 a 2,9 Kobolttiasetaatin liuotus (LR3) Ke x x x LA P 1 a 3,11 Ion-Blast 1. Pu x ION 1 a 3,12 Ion-Blast 2. Pu x ION 1 a 3,13 Ion-Blast 3. Pu x ION 1 a 3,14 Ion-Blast 4. Pu x ION 1 a 3,15 Ion-Blast 5. Pu x ION 1 a 3,16 Ion-Blast 6. (piippu) Pu x ION 1 a 3.17 Pulverihallin märkäkaasujen poisto Pu x KP P 1 a 3,2 A2/A3 pesurit Pu x MP P 1 a 3,52 Elino 1, oksalaattisiilon putki Pu x KP P/TS 1 a 3,53 Elino 2, oksalaattisiilon putki Pu x KP P/TS 1 a 3,54 Harper 5, polttoputki Pu x VH/KP 1 a 3,55 Harper 5, kylmä putki Pu x KP P 1 a 3,71 Viimeistelyhallin ilmastointi Pu x ILM TS 1 a / 2 3,72 Pulverihallin ilmastointi Pu x ILM TS 1 a / 2 3,73 Brikettihallin ilmastointi Pu x ILM TS 1 a / 2 4,1 Kaasunpesuri/Semi Ko x x x x MP P 1 a 4,4 Kemikaali yleisilmanvaihto Ke x x x ILM/TS 1 a / 2 4,2 Ge-uutto poistokaasut Ko x VH 1 a 2,2 Kuparielektrolyysin pesuri Cu x x x x MP P 1 a 4,6 Esi-uutto/Cu-uutto/Uraaniuutto Ke x ILM/TS 1 a 5,1 Karb.tehtaan prosessikaasut R1, R2 Ka x KP P 1 a 5,2 Karboksylaattitehtaan ilmanvaihto Ka x ILM/TS 1 a Lyhenteiden selitykset: MP = märkäpesuri P = puhallin LA = lauhdutin VH = vapaasti hengittävä ILM= ilmastointilaitteet KP = kohdepoisto ILV = ilmanvaihto ION = ionisaattori PE = pisaranerotin TS = tekstiilisuodatin Jätteiden laadun tarkkailu Syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa. Kirjanpidosta ilmenee mm. jätteen määrä, alkuperä, tunnusnumero ja käsittelytapa. Jokaisella jätejakeella on myös oma vastuuorganisaationsa, joka huolehtii sen käsittelystä. Jätealueelle sijoitettavien sakkojen liukoisuutta ja koostumusta seurataan säännöllisellä näytteenotolla.

50 50 Jätteen laadun ja koostumuksen tarkkailu Vastaavuustestaus Hakija on esittänyt, että jätealueelle sijoitettaville jätteille määrätään seuraavat kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/97) mukaiset, vaarallisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä koskevat laatuvaatimukset. Raportointi Tuloksista raportoidaan kerran kuukaudessa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuloksista kootaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailu Vesistötarkkailu Jätevesien vaikutuksia Kokkolan edustan merialueeseen tarkkaillaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Sinkkitehdas osallistuu merialueen tarkkailuun yhdessä Kokkolan kaupungin ja muiden Ykspihlajan suurteollisuusalueen kuormittajien kanssa. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry:n suorittama tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksiin tarkkailuvelvoitteista. Tarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain raportti. Viiden vuoden tarkkailujakson lopussa julkaistaan laajempi raportti, joka kattaa koko jakson tutkimustulokset. Merialueen tarkkailupisteet (13) on sijoitettu purkupaikkojen läheisyyteen, jokisuistoihin ja kauemmas merelle Tankarin edustalle saakka. Näytteitä otetaan Kokkolan edustalta sekä Suntista ja Perhonjoesta. Vesinäytteiden lisäksi alueelta tutkitaan kasviplanktonia, rehevöitymistä (a-klorofylli), pohjaeläimistöä, makroleviä ja perifytonia. Vesinäytteistä analysoidaan mm. ph, happi, väri, sameus, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori, PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N, a- klorofylli sekä Fe, Zn, Ni ja Co. Näytteet otetaan metrin syvyydestä, ja tiettyjä suureita myös muista syvyyksistä. Sinkki analysoidaan jokaisella näytteenottokerralla ja muut metallit kaksi kertaa kesässä ja kerran talvella. Lisäksi kerran tarkkailujakson aikana kerätään metallinäytteet kaloista, pohjaeläimistä ja sedimenteistä. Sedimenttitutkimuksen yhteydessä metallien (As, Co, Hg, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn) lisäksi tutkitaan sedimentin ravinnepitoisuus.

51 51 Kalataloustarkkailu Jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen tarkkaillaan Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ammattikalastajien kalastustiedot selvitetään vuosittain. Kotitarve- ja virkistyskalastusta koskeva tiedustelu, koekalastukset ja siian poikasnuottaukset tehdään kerran tarkkailujakson aikana (2005). Ilmanlaadun tarkkailu Ilmanlaatua Kokkolan seudulla on tarkkailtu alueen suurteollisuuslaitosten ja kuntien välisenä yhteistarkkailuna Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma laaditaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Viimeisin tarkkailuohjelma kattaa vuodet Ilmanlaadun mittaukset Ilmanlaatua on tarkkailtu Kokkolassa yhteistarkkailuna vuodesta Ilmanlaadun mittauksiin sisältyvät jatkuvat mittaukset Kokkolan alueella ja hiukkasten metallianalyysit. Ilmanlaatua mitataan jatkuvasti kahdella mittausasemalla. Näiden lisäksi on mittauksia tehty muissakin paikoissa. Mittausasemilla mitataan rikkidioksidin, typenoksidien, hiilimonoksidin ja hiukkasten pitoisuuksia. Tuloksista lasketaan ilmanlaatuindeksi, joka kuvaa ilmanlaadun terveys- ja ympäristövaikutuksia. Hiukkasnäytteet kerätään jatkuvatoimisilla PM 10 -keräimillä ja ne samoin kuin niiden metallisisältö analysoidaan standardien mukaisesti. Bioindikaattori- ja maaperätutkimukset Ilmanlaadun tarkkailuohjelmaan sisältyy viiden vuoden välein toistettava Kokkolan seudun bioindikaattoritutkimus. Tutkimuksia on tehty vuosina 1992, 1997 ja Indikaattoreina käytetään herkästi reagoivia lajeja kuten sormipaisukarve ja seinäsammal. Tutkimus kattaa mäntyjen harsuuntumisen, mäntyjen runkojäkälien kartoituksen, männynneulasten rikki- ja metallipitoisuudet sekä sammalten metallipitoisuudet. Näytealoja on ollut 105. Niistä suurin osa (55) sijaitsee Kokkolan kaupungin alueella. Erityisen tiheä näytealaverkosto on Ykspihlajassa. Näytealoja on myös Kälviällä, Luodossa ja Kruunupyyssä. Bioindikaattoritutkimuksen yhteydessä analysoidaan myös maaperän happamuus sekä metalli- ja ravinnepitoisuus 13:lta Kokkolan alueen näytealalta.

52 52 Hakijan esitys tarkkailun toteuttamiseksi Hakija on esittänyt, että päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailua jatkettaisiin voimassa olevien tarkkailuohjelmien mukaisesti: merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille ilmanlaadun yhteistarkkailuohjelma vuosille jätevesien tarkkailu ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu prosessijätteiden (rautasakka) laadun ja kaatopaikkakelpoisuuden tarkkailu KORVAUKSET Voimassaolevan luvan mukaiset määräykset Hakija on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 04/0156/1 muutetulla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamalla jätevesien johtamista mereen koskevalla päätöksellä nro 66/2001/3 määrätty maksamaan vesialueen tuoton alenemisesta korvauksia osakaskunnille vuosilta ja ammattikalastajille vuosilta istuttamaan vuosien aikana yleiselle vesialueelle aiheutuneiden kalataloudellisten vahinkojen hyvittämiseksi vaikutusalueelle vuoden 2004 loppuun mennessä vaellusikäistä, vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta ja yksikesäistä, keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta istuttamaan vuodesta 2003 lähtien kalataloudellisten vahinkojen hyvittämiseksi jätevesien vaikutusalueelle vuosittain vaellusikäistä, vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta ja yksikesäistä, keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Istutettavia kalalajeja voidaan muuttaa ja siikaistutukset joko kokonaan tai osittain toimeenpanna vastakuoriutuneiden poikasten istutuksin työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla kuitenkin niin, ettei velvoitteen rahallinen arvo muutu ja panemaan vireille viimeistään Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa jätevesistä ammattikalastajille vuoden 1998 jälkeen aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen selvittämistä ja korvaamista koskeva hakemus. OMG Kokkola Chemicals Oy on toimittanut Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Kokkolan edustan merialueen vesialueiden omistajille maksettavia korvauksia koskevan hakemuksen (dnro LSY Y-373) ja ammattikalastajille vuoden 1998 jälkeen

53 53 aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen selvittämistä ja korvaamista koskevan hakemuksen (dnro LSY-2008-Y-84). Hakijan esitys korvausten maksamiseksi ja kalatalousvelvoitteiksi Hakija on esittänyt jätevesistä aiheutuvista vahingoista ja haitoista vesialueiden omistajille ja ammattikalastajille mahdollisesti maksettavat korvaukset ratkaistaviksi ympäristönsuojelulain 68 :n mukaisesti erillisessä lupakäsittelyssä. Hakija on esittänyt jätevesien aiheuttamien kalataloudellisten vahinkojen ja haittojen hyvittämiseksi istuttavansa kalanpoikasia seuraavasti: Jätevesien vaikutusalueelle istutetaan vuosittain kpl keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituista siianpoikasta. Istutettavina siianpoikasina käytetään mahdollisuuksien mukaan alueen paikallista siikakantaa. Istutettavia kalalajeja voidaan muuttaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla, kuitenkin niin, että istutusvelvoitteen rahallinen arvo ei muutu. Istutukset tehdään Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Taimenistutukset esitetään lopetettavaksi istutusten heikon tuloksellisuuden johdosta. Riskit ja poikkeukselliset tilanteet Hakemusasiakirjoihin sisältyy Boliden Kokkola Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n (nykyisin Oy Kokkola Power Ab) yhteinen, Kokkolan Suurteollisuusaluetta koskeva, päivätty turvallisuusselvitys, jossa on esitetty toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmä onnettomuustilanteissa, kartoitettu ja arvioitu suuronnettomuusvaarat, esitetty tehdasalueen yhteiset pelastusjärjestelmät ja arvio toimenpiteiden riittävyydestä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kokkolan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustauluilla ja Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Keskipohjanmaa ja Österbottens Tidning -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on

54 54 ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu myös erikseen tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksen johdosta on neuvoteltu ja suoritettu tarkastuksia ja Tarkastusmuistiot on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Kokkolan kaupungilta, Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kokkolan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan yleisesti todennut, että hakemus on varsin perusteellinen. Hakemus sisältää mm. suuren määrän yhteistarkkailuraportteja, joita ei hakemuksessa kuitenkaan ole käytetty hyväksi esimerkiksi arvioimalla vaikutustarkkailujen tulosten suhdetta käyttö- ja päästötarkkailuihin ja niiden käyttökelpoisuutta hakijan toiminnan päästöjen vaikutusten arviointiin. Hakemuksessa tulisi esittää keskeiset ympäristövaikutukset, joihin toiminnassa halutaan vaikuttaa ja esittää paremmin perustelut lupamääräysten muuttamista koskeville esityksille. Vedenotto Hakemuksessa on selvemmin esitettävä käytettävä vesi ja mahdollinen vedenottoluvan tarve. Tehtailla käytetään monenlaisia vesiä eikä termi "käyttövesi" riitä kuvaamaan, mistä vedestä kulloinkin on kysymys. Jätevedet OMG Kokkola Chemicals Oy johtaa Boliden Kokkola Oy:n saostusaltaisiin enemmän vesiä kuin Boliden Kokkola Oy. Jäteveden puhdistamista arvioitaessa on otettava huomioon myös, että Boliden Kokkola Oy on uutta rikkihappotehdasta koskevassa lupahakemuksessaan hakenut lupaa johtaa myös sen vedet samoihin saostusaltaisiin. Hakemukseen tulee liittää tiedot jätevesien viipymästä saostusaltaissa sekä selkeämpi esitys siitä, mikä on tehtailla tapahtuvan jätevesien puhdistumisen osuus suhteessa altaissa tapahtuvaan puhdistumiseen. Jo voimassa olevassa ympäristöluvassa on todettu, että yhteisessä käytössä olevat maavaraiset altaat eivät ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakemuksessa tulisi tarkemmin esittää hakijan varautuminen poikkeuksellisen suuriin jätevesimääriin (tulipalo) ja laadultaan poikkeuksellisen, vaikeasti käsiteltävän jäteveden käsittelyyn niin, että

55 55 ne voidaan johtaa hallitusti mereen aiheuttamatta tavanomaista suurempaa haittaa meressä. Jätevesien määristä ja laadusta eri viemäreissä on jo riittävästi tietoa. Hakemuksesta puuttuvat kuitenkin orgaanisen hiilen (TOC) koostumusta koskevat tiedot (KETEKin raportin liite), joten orgaanisten yhdisteiden koostumukseen ei ole mahdollista ottaa kantaa. TOCyhdisteillä ei ole osoitettu olevan sellaista yhteyttä jätevesien toksisuuteen, että niiden määrää voitaisiin sellaisenaan käyttää toksisuuden indikoimiseen. Ympäristökeskus on pitänyt tärkeänä ekotoksikologisten seurantamenetelmien käyttöä jätevesien tarkkailussa. Hakija on voimassa olevan ympäristöluvan velvoittamana selvittänyt jätevesien ekotoksikologisten seurantamenetelmien käyttöä. Selvityksissä on osoittautunut, että soveltuvia menetelmiä on käytettävissä. Ne tulee nyt ottaa käyttöön. Toksisuusmittaukset ovat välttämätön seurantamenetelmä sekä altaisiin johdettavien vesien että mereen johdettavan veden osalta. Lisäksi tulee kobolttistrippauksesta johdettavan veden toksisuuden aiheuttaja selvittää, jotta veden toksisuutta voidaan alentaa. Viemäriverkoston kuvat ovat pienimittakaavaisia ja niiden informaatioarvo paranisi lisäämällä niihin sulkumahdollisuudet, kemikaaliautojen pesupaikat, varojärjestelmät ja näytteenottokohdat. Lisäksi tulisi esittää mahdollisuus tutkia erilliskohteiden aiheuttama vaikutus jätevesien haitallisuuteen. Kemikaalit ja raaka-aineet Kemikaaleista on esitetty tiedot usealta vuodelta. Tiedoista puuttuvat kuitenkin mm. eräiden merkittävien jätteiden siirrot kuten esimerkiksi Harjavallan ja Kokkolan tehtaiden väliset siirrot. Päästöt ilmaan Voimassaolevassa ympäristöluvassa on edellytetty esitettäväksi teknistaloudellinen suunnitelma luvan mukaisten tavoitetasojen saavuttamiseksi. Ympäristökeskus katsoo, että hönkätyyppisten päästöjen hallinta kuuluu toiminnanharjoittajan velvollisuuksiin, eikä voimassaolevasta ympäristöluvasta johtuvasta velvollisuudesta voida ilman perusteltua syytä luopua. Melu Hakemuksessa esitetty arvio toiminnasta aiheutuvasta melutasosta on riittämätön. Siitä ei selviä mittausten suorittamistapa eivätkä muutkaan tarvittavat perustiedot. Teollisuusmelun osalta on selvitettävä mm. eri taajuisen melun määrä, impulssimaiset äänet, melulähteet, leviäminen ja alueen eri melulähteiden yhteisvaikutus. Meluselvityksestä on määrättävä ympäristöluvassa. Kokkolan suurteollisuusalueella on tarkoitus toteuttaa teollisuusalueen yhteinen meluselvitys, joka tuonee hyvän ratkaisun myös tämän tehtaan osalta.

56 56 Suhde muihin laitoksiin Hakijan on esitettävä selkeästi toiminnan yhtymäkohdat alueen muuhun teollisuuteen, varastointiin tai energiatuotantoon, kuten rikkihappoputkilinja Kemira Oyj:ltä sekä kaasuja, happoja, emäksiä yms. muulta teollisuudelta tai energialaitoksilta. Lisäksi on esitettävä omat kemikaalien siirrot, esimerkiksi kerosiinin kierto. OMG Kokkola Chemicals Oy:n viemäriin tulee jätevesiä muustakin teollisuudesta, ainakin Crisolteq Oy Ltd:ltä. Yhtymäkohdat eri laitosten välillä erityisesti vaarallisten kemikaalien ja kaasujen siirroissa, mutta myös mm. suurten vesimäärien siirroissa ovat tyypillisiä riskikohteita, joiden tunteminen myös ympäristövahinkojen estämiseksi on välttämätöntä. Erityistilanteet ja onnettomuudet OMG Kokkola Chemicals Oy:lla tapahtuvien mahdollista ympäristöön kohdistuvaa haittaa aiheuttavien onnettomuustilanteiden raportointimenettelyä on tehostettava. Häiriötilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungille, ja niistä on myöhemmin lähetettävä näille viranomaisille myös raportti parannusehdotuksineen. Jätteet, erityisesti sakat ja lietteet Hakemuksessa esitetty muutos rautasakan käsittelyyn on suositeltava silloin, kun kahta jätettä yhdistämällä saavutetaan kokonaisuus huomioiden hyvä lopputulos ja saavutetaan tavoitteet. Rautasakan laadunvaihtelut ovat aiemmin olleet suuria, mutta nyttemmin jätteen laatu on ollut tasaisempaa. Laadunvaihteluun on kuitenkin varauduttava. 2) Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut luvan myöntämisedellytyksistä, että olemassa olevan ympäristöluvan jatkaminen toiminnan jatkuessa nykyisessä laajuudessaan on mahdollista edellyttäen, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi asetetaan määräyksiä. Koska jätevesien purkupaikka mereen ja sen seurauksena päästörajat ovat osittain yhteisiä Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan kanssa, näiden kahden tehtaan luvat tulisi käsitellä yhdessä. Toimintaa ja tarkkailuja koskevat lupamääräykset Hakemuksessa esitettyjä ilmaan ja mereen johdettavia päästöjä, samoin kuin esitettyjä jätteiden laatukriteereitä voidaan pitää asianmukaisina. Jätevesiä koskevat päästöraja-arvot tulee asettaa mereen johdettaville jätevesille. Jätevesien tarkkailua koskeva muutosesitys on perusteltu ja sitä voidaan puoltaa. Rautasakan käsittelyyn esitetty muutos edistää jätteen hyötykäyttöä ja sitä voidaan puoltaa.

57 57 Esitetyt päästö- ja ympäristötarkkailusuunnitelmat voidaan hyväksyä sellaisinaan. Hakemuksessa esitetyt erilaiset riskien arviointi- ja hallintajärjestelmät tulee tarkistaa säännöllisesti. Muut lupamääräykset Hakija tulee velvoittaa ilmoittamaan laitoksella sattuneista poikkeuksellisista tilanteista välittömästi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakija tulee velvoittaa toimittamaan laitosta koskeva ympäristönsuojelun vuosiraportti Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. 3) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on lausunnossaan todennut, että Kokkolan teollisuuden aiheuttama kuormitus Kokkolan edustalla on vähentynyt ja meren vedenlaatu on parantunut. Tästä huolimatta ei vastaavaa myönteistä kehitystä ole havaittu kalakannoissa eikä kalastuksessa, mikä on otettava huomioon hakijan toiminnan kalataloudelle aiheuttamien vaikutusten arvioinnissa. Tärkeimmät kalastuksen kohteena olevat kalakannat ovat olleet laskussa, ja sisäsaariston tilanne on huonompi kuin ulkosaaristossa. Ammattikalastuksen merkittävimmän saalislajin, siian, saaliit ovat pienentyneet merkittävästi. Siikasaaliin väheneminen johtunee osittain muistakin syistä kuin teollisuuslaitosten vaikutuksista. On kuitenkin merkillepantavaa, että koekalastuksissa on Kokkolan edustan sisäsaaristossa saatu selvästi vähemmän siikaa kuin saariston ulommissa osissa. Myös ahvenen ja silakan yksikkösaaliit ovat selvästi pienemmät alueen sisäosissa kuin ulompana. Samalla on rehevyyttä ilmentävien lajien kuten lahnan ja säyneen osuus saaliista kasvanut. Kuormitustarkkailun tulokset osoittavat, että OMG Kokkola Chemicals Oy:n teollisuuslaitosten jätevesien käsittelyä on tehostettava. Typpikuormituksen, jonka raja-arvo (350 t/a) on alittunut selvästi, arvioidaan kasvavan, ja hakija on esittänyt, että raja-arvo nostettaisiin 400 tonniin vuodessa. Ottaen huomioon merialueen kalaston heikkenevän kehityssuunnan ei typpikuormitusta tulisi lisätä. Jos raja-arvoa kuitenkin nostetaan, on kalojen istutusmääriä nostettava velvoittamalla hakija istuttamaan vuosittain vähintään vaellusikäistä, vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta ja yksikesäistä, keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta. Istutettavia lajeja voidaan tarvittaessa muuttaa kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla kuitenkin niin, ettei velvoitteen rahallinen arvo muutu. Hakemuksessa on esitetty, että jätevesien aiheuttamat kalataloudelliset vahingot ja haitat hyvitetään istuttamalla vuosittain kpl keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituista siianpoikasta. Taimenistutukset esitetään niiden heikon tuloksellisuuden vuoksi lopetettaviksi.

58 58 Voimassa olevan, vesilain nojalla annetun päätöksen mukaan OMG Kokkola Chemicals Oy:n on vuodesta 2003 alkaen istutettava jätevesien vaikutusalueelle vuosittain vaellusikäistä, vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta ja yksikesäistä, keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta. Ympäristölupahakemus on pantu vireille ja kuulutettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain nojalla antaman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisasiana. Ko. päätökseen ei sisälly kalatalousvelvoitteita. Näin ollen ei voida katsoa, että kysymys olisi hakemuksesta, jolla pantaisiin vireille myös voimassa olevan, vesilain nojalla annetun päätöksen lupamääräysten muuttaminen. Edellä selostettujen Kokkolan edustan merialueen kalakantoja ja kalastusta kuvaavien selvitysten tulosten mukaan ei toiminnassa tai kalastossa ole tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta istutusvelvoitteen pienentämiseen. Istutusten tuloksellisuuteen voidaan vaikuttaa voimassa olevan määräyksen perusteella. Muistutukset ja mielipiteet 4) 6) Ammattikalastajat AA, BB ja CC ovat samansisältöisissä muistutuksissaan katsoneet, että teollisuuden päästöt aiheuttavat pysyvää haittaa kalastukselle, minkä vuoksi he tulevat jatkossakin hakemaan korvauksia päästöistä aiheutuneista haitoista. 7) Öja fiskelag/delägarlag, yhteisalue 876:1:0 Kokkola, on muistutuksessaan vahinkoalueella 3 b) sijaitsevien näytteenottopisteiden mittaustulosten perusteella vaatinut, että alueen rajoja muutetaan ja että alueen vahinkoprosentti korotetaan samaksi kuin alueella 3 a) ja lisäksi, että alue 4 siellä mitattujen metallipitoisuuksien perusteella määrätään samanlaiseksi vahinkoalueeksi kuin alue 1. Muistutuksessa on todettu, että jako vahinkoalueisiin on perustunut 1 metrin syvyydeltä pinnasta otettuihin näytteisiin, vaikka sen tulisi perustua myös syvemmältä ja pohjasta otettaviin näytteisiin. Muistutuksessa on myös esitetty kalastolle aiheutuvien haittojen kompensointia edelleen vahinkoalueella tapahtuvin kalanistutuksin. Kalataloudelle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat OMG Kokkola Chemicals Oy:n, Boliden Kokkola Oy:n ja Kemira Chemicals Oy:n jätevesistä, on päätettävä samassa yhteydessä, koska niiden jätevesien vaikutusalue on sama. Vuosina suoritettiin väyläruoppauksia alueella, johon teollisuudella on lupa johtaa jätevesiään. Teollisuus on edelleen vastuussa vahingoista, jotka aiheutuivat, kun pohjaan sedimentoitunutta ainesta pääsi uudelleen kiertoon. Seurantatutkimukset osoittavat, että metallipitoisuudet ovat edelleen koholla eivätkä näytä laskevan.

59 59 8) Ammattikalastaja CC on jättänyt osittain samansisältöisen muistutuksen kuin Öja fiskelag/delägarlag. Hän on lisäksi katsonut, että korvausesityksessä on hänen osaltaan aliarvioitu kalastusmatkojen pidentyminen sekä pyydysten puhdistamisesta aiheutuvat kustannukset. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen hakemusta koskevien lausuntojen ja muistutusten johdosta. Lausuntojen ja muistutusten johdosta hakija on esittänyt seuraavaa: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto (1) OMG Kokkola Chemicals Oy on jättänyt lupamääräyksien tarkastamista koskevan hakemuksen vuoden 2006 loppuun mennessä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n välisessä neuvottelussa on sovittu ympäristölupahakemuksen täydentämisestä. Hakija on lähettänyt päivitetyn hakemuksen lupavirastoon Nämä asiakirjat ovat korvanneet alkuperäiset asiakirjat. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu perustuu ympäristöriskien arviointiin (ympäristönäkökohdat), jossa määritellään merkittävimmät ympäristövaikutukset sekä toimintasuunnitelmat päästöjen hallitsemiseksi teknis-taloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Lupahakemuksessa on esitetty sekä voimassa oleva ilmaan johdettavien päästöjen päästötarkkailuohjelma että ehdotus uudeksi tarkkailuohjelmaksi, jossa on otettu huomioon tulokset ja monivuotiset kokemukset nykyisestä päästötarkkailusta. Tarkkailuehdotuksesta on poistettu ne kohteet, joita hakija ei näe tarpeelliseksi mitata ja lisätty sellaiset kohteet, joilla on merkitystä kokonaispäästöjen kannalta. Myös jätevesipäästöjen tarkkailusta on hakemuksessa esitetty sekä voimassa oleva tarkkailuohjelma että perusteltu ehdotus uudeksi tarkkailuohjelmaksi. Vaikutustarkkailuohjelmat (mm. Kokkolan edustan yhteistarkkailuohjelma) perustuvat toiminnanharjoittajien lupapäätöksiin, ympäristökeskuksen edustajien ja tarkkailuvelvollisten laitosten välisiin neuvotteluihin, tarkkailutulosten pitkäaikaistarkastelujen antamiin tuloksiin ja asiantuntija-arvioihin sekä lainsäädännön velvoitteisiin. Vaikutustarkkailuohjelmat hyväksyy laitoksen valvoja eli Länsi-Suomen ympäristökeskus. Esimerkiksi ilmaan johdettavien päästöjen osalta tiedetään, että laitoksen toiminta aiheuttaa kobolttipäästöjä. Tämä edellyttää käytännössä esim. kemikaalitehtaan pesurin toimintaan ja tarkkailuun liittyvän käyttötarkkailun suunnittelua ja hallintaa. Kobolttipäästöjen tarkkailu on katsottu aiheelliseksi sisällyttää ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan tarkkailuun, jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus hy-

60 60 väksyy. Hakijan kobolttipäästöt otetaan lisäksi huomioon vaikutustarkkailuissa siten kuin edellisessä kappaleessa on esitetty. Tällä periaatteella esim. noin joka viides vuosi toteutettaviin bioindikaattori- ja leijuvien hiukkasten metallipitoisuusselvityksiin on sisällytetty koboltin ympäristövaikutusten arvioinnit. Hakemuksessa on esitetty vaikutustarkkailun jatkamista nykyisellään. Nykyinen erittäin laaja ja monipuolinen vaikutustarkkailu kattaa OMG Kokkola Chemicals Oy:n ilmaan ja mereen johdettavat päästöt. Kokkolassa on lisäksi sekä vaikutustarkkailussa että ekologisessa riskinarvioinnissa toteutettu kansallisia pilottitutkimuksia. Vedenotto Toiminnassa käytetään jäähdytys-, talous- sekä ionivaihdettua vettä. OMG Kokkola Chemicals Oy ostaa alueen vesilaitokselta kaiken käyttämänsä veden, eikä näin ollen tarvitse vedenottolupaa. Tämän lisäksi laitoksella pyritään käyttämään mahdollisimman paljon prosessivesiä uudelleen suljetussa kierrossa. Jätevedet Hakemuksessa on esitetty sekä laitoksen oman jätevesien käsittelyprosessin tehokkuus että saostusaltaiden käsittelytehokkuus. Lausunnossa on esitetty, että lupaviranomaisen tulee kiinnittää erityistä huomiota jätevesien selkeytysaltaiden merkitykseen jätevesien puhdistusprosessissa, mutta todettu toisaalta, etteivät ne ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristölupapäätöksessä, johon lausunnossa viitataan, on todettu, että OMG:n jätevesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset, kun jätevesien käsittelyä parannetaan hiekkasuodatuksella. Hiekkasuodatus on otettu käyttöön osaksi jätevesien käsittelyprosessia vuonna Saostusaltaat toimivat tällä hetkellä erittäin hyvin OMG:n ja Bolidenin sinkkitehtaan jätevesien jälkisaostuksessa. OMG:n jätevesien puhdistusaste, joka on esitetty hakemuksessa, on yhtiön oman kemiallisen jätevesien käsittelyprosessin ansiosta erittäin korkea jo ennen em. altaita. Hakija on myös hakemuksessaan esittänyt toiminnan poikkeuksellisissa tilanteissa hakemuksen kohdassa 10 sekä hakemuksen kohdassa 15 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet. OMG on teettänyt Ketek Oy:llä jätevesien sisältämien orgaanisten kemikaalien kvalitatiivisen kartoituksen. Selvityksen mukaan TOC sisälsi pieniä määriä lyhytketjuisia alkoholeja, aldehydejä ja ketoneita sekä boorihappoa. Hakija toimittaa tarvittaessa tutkimukseen liittyvät liitteet lupaviranomaiselle. Hakija osallistui yhdessä muun teollisuuden, Oulun yliopiston biologisen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen sekä Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen ja Kokkolan kaupungin kanssa tutkimushank-

61 61 keeseen, jonka tavoitteena oli selvittää jätevesien toksisuusvaikutuksia merialueella. Tutkimuksessa käytettiin indikaattoreina valobakteeritestejä sekä surviaissääskien toukkien epämuodostumia. Sedimenttien akuuttia toksisuutta mitattiin valobakteeritestillä ja kroonista toksisuutta surviaissääsken kallon epämuodostumien perusteella. Tutkimuksen mukaan Kokkolan rannikon sedimenttien haitallisten aineiden pitoisuudet ja ekologiset riskit vaihtelivat vain lievästä kohtalaiseen, vaikka metalli- ja kemianteollisuus ja asutuksen jätevedet ovat vuosikymmeniä kuormittaneet aluetta. Merkittäviä riskejä esiintyi vain ruoppausmassojen (syväväylän ruoppaus) läjitysalueella Trullevin edustalla. Teollisuuden ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen lähialueilla ja Kokkolan edustan pääsyvänteessä on viitteitä, että pohjaeläimistön tila heikkenee, mutta sitä pidetään vähemmän todennäköisenä. Ulommilla rannikkoalueilla merkkejä ympäristöriskeistä ei havaittu. Koska tutkimuksen mukaan merialueen ekologiset riskit ovat vain lieviä tai kohtalaisia, OMG:n jätevesien jatkuva toksisuuden seuranta on ylimitoitettua ja nykyinen tarkkailuohjelma vähintään riittävä. Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan viitannut hakijan tekemiin selvityksiin biologisten menetelmien soveltuvuudesta jätevesien lyhyt- ja pitkäaikaistoksisuuden tarkkailuun. Markus Soimasuon vuonna 2002 tekemän selvityksen pohdinnassa ja suosituksissa todetaan, että akuutti toksisuus ei ole hyvä mittapuu laitoksen jätevesien ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Sen sijaan menetelmillä voisi olla käyttöä vastaanottavan vesialueen tutkimuksissa. Tämä otettiin huomioon kun edellistä merialueen yhteistarkkailuohjelmaa suunniteltiin (vuosille ) yhteistyössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Kokkolan kaupungin ja teollisuusalueen laitosten kanssa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymässä yhteistarkkailuohjelmassa ( ) on todettu, että jätevesistä ja niiden fraktioista tehdyt ekotoksikologiset selvitykset päätyvät siihen, että vastaanottavassa vesistössä olisi selvitettävä kroonisen toksisuuden vaikutuksia, koska mereen johdetut jätevedet eivät muodosta akuutin toksisuuden vaaraa. Tästä syystä tehtiin vuoden 2005 aikana yhteistyössä Oulun yliopiston biologisen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa Kokkolan edustan sedimenttien ekotoksikologinen kartoitus, jonka tuloksista on kerrottu tarkemmin edellä. Koska purkuputken päästä mitattava akuutti toksisuus ei ole soveltuva (Soimasuo) menetelmä eikä akuuttia tai kroonista toksisuutta havaittu Kokkolan edustan merialueella, hakija ei pidä ympäristökeskuksen esittämää vaatimusta altaisiin tai altaista mereen johdettavien jätevesien tarkkailua ekotoksikologisin menetelmin perusteltuna eikä kohtuullisena. Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt myös, että koboltin strippauksesta tulevan jäteveden toksisuuden aiheuttaja on identifioitava, jotta sen toksisuutta voidaan alentaa. Hakija toteaa, että strippauksen jätevesimäärä on alle 10 % koko laitoksen jätevesimäärästä. Strippauksen jäteveden mahdollisen toksisuuden aiheuttavat siinä esiintyvät koboltti-, kupari-, sulfidi- ja vetysulfidi-ionit.

62 62 Strippauksesta tulevat jätevedet sekoittuvat saostusaltaissa muihin jätevesiin, jolloin puhdistusprosessi jatkuu edelleen. Koboltin osalta puhdistustehokkuus on altaissa keskimäärin noin 90 %, mikä edelleen vähentää tehokkaasti mahdollista toksisuutta. Strippauksen jätevesien toksisuusselvitys ei siten ole tarpeellinen. Kemikaalit ja raaka-aineet Hakija toimittaa tarvittaessa lupaviranomaiselle lausunnossa pyydetyt tiedot jätteiksi luokiteltavien raaka-aineiden osalta. Päästöt ilmaan Hakemuksessa on esitetty teknis-taloudelliset mahdollisuudet ilmaan johdettavien päästöjen hallitsemiseksi kohdassa Osasto- ja päästökohtainen selvitys päästöjen hallinnasta. Kyseisen lupamääräyksen velvoite on otettu huomioon ja integroitu osaksi koko laitoksen toimintakulttuuria. Teknis-taloudellinen suunnittelu on osa koko yrityksen jatkuvan parantamisen prosessia, vaikka hakemuksessa ei ole esitetty varsinaista teknis-taloudellista selvitystä tavoitetasojen saavuttamiseksi. Voimassa olevassa ympäristöluvassa esitettyjä tavoitetasoja ei ole saavutettu joka vuosi Co- ja Ni-päästöjen sekä rikkivedyn osalta. Laitoksella on sen vuoksi tehty jatkuvasti teknis-taloudellisia selvityksiä ja toimenpiteitä päästöjen hallitsemiseksi. Laitoksella arvioidaan määrävälein jokaisen osaston ympäristönäkökohdat (ympäristöriskit) ja tehdään arvioinnin perusteella toimintasuunnitelmat sekä investointipäätökset osasto- ja laitoskohtaisesti päästöjen hallitsemiseksi ja minimoimiseksi. Viimeisimmät toimenpiteet on toteutettu pulveriosastolla, jonne asennettiin uuden tuotantolinjan käyttöönoton yhteydessä uusi pesuri. Tämän lisäksi germaniumtuotantoon on asennettu uusi hönkäpesuri. Liuoton rikkivedyn hönkätyyppisten kaasujen hallitsemiseksi asennetaan uudet pesurit (yhteiskustannus lähes euroa). Näillä lisäinvestoinneilla hakija on toteuttanut lausunnossa edellytettyä teknis-taloudellista selvitystyötä myös hönkätyyppisten päästöjen hallitsemiseksi niin, että voimassa olevat rajaarvot voitaisiin tuotannon kasvaessakin alittaa. Voimassa olevan luvan mukaisten tavoitetasojen saavuttaminen tulevaisuudessa vaatisi edellä mainittujen toimenpiteiden ja investointien lisäksi niin merkittäviä lisäinvestointeja puhdistinlaitteistoihin, ettei se ole teknistaloudellisesti järkevää. Melu Hakemuksessa esitetyllä meluselvityksellä ei ole ollut tarkoituksena olla täydellinen teollisuusalueen meluselvitys vaan lähinnä esiselvitys ja lisäperustelu varsinaisen selvityksen tarpeettomuudelle. Selvityksessä mm. todetaan varsinaisen meluselvityksen olevan tarpeeton, ottaen huomioon lähialueen matalat melutasot.

63 63 Liittymäkohdat toisiin laitoksiin Hakija katsoo, että kaikkien liittymäkohtien tarkalla selvittämisellä ei ole merkitystä ympäristöluvan ratkaisemisen kannalta. Vaarallisten kemikaalien varastointia, käsittelyä ja riskienhallintaa valvoo Turvatekniikan keskus. Erilaisten käyttöhyödykkeiden toimitustavat vaihtelevat, ja niiden riskit arvioidaan tarvittavilta osin aina muutosten yhteydessä. Muuttuneet riskit päivitetään tarvittaessa turvallisuusselvitykseen, yleiseen pelastussuunnitelmaan sekä osastokohtaisiin pelastussuunnitelmiin ja turvallisuuskansioihin. Em. asiakirjoissa on kuvattu erilaisten kemikaalien aiheuttamat riskit ihmisiin ja ympäristöön sekä toiminta poikkeustilanteissa vaikutusten minimoimiseksi. Erityistilanteet ja onnettomuudet Hakija tulee raportoimaan poikkeustilanteista viranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaan kuten on toimittu tähänkin saakka (kuukausi- ja vuosiraportit sekä ilmoitukset mahdollisista poikkeustilanteista). Jätteet, erityisesti sakat ja lietteet Hakijan päämääränä on toimia, kuten lausunnossa on esitetty. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan (2) lausunto Hakija katsoo, että Kokkolan kaupungin lausuntoon on osattu poimia laajaan asiakirjamäärään nähden oleelliset kohdat, joilla on vaikutusta ympäristöön sekä ympäristöluvan ratkaisemista varten. Kokkolan kaupungin lausunnossa on esitetty erittäin hyvin tiivistetyssä muodossa asioita, joita Länsi-Suomen ympäristökeskus on omassa lausunnossaan hakijalta peräänkuuluttanut (esim. päästö- ja vaikutustarkkailu sekä perustelut hakijan esittämille muutoksille). Hakija yhtyy lausunnossa esitettyyn näkemykseen, että Bolidenin sinkkitehtaan ja OMG:n ympäristölupa-asiat olisi pitänyt käsitellä samanaikaisesti synergiaedun ja toimintakokonaisuuden vuoksi ja katsoo, että Bolidenin toimintaa koskevassa lupapäätöksessä on jo ratkaistu myös OMG:n toimintaa koskevia asioita. Pohjanmaan TE-keskuksen lausunto (3) TE-keskus on lausunnossaan esittänyt, että OMG:n jätevesien käsittelyä on kehitettävä ja selkeytysaltaisiin johdettavan veden ainepitoisuutta vähennettävä. Kuten edellä on todettu, voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä OMG:n jätevesien käsittelyn on katsottu täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Saostusaltaat toimivat osana jäteveden käsittelyprosessia vähentäen kuormitusta merkittävästi. Tästä syystä hakija on esittänyt, että luparajat altaisiin johdettaville jätevesille poistettaisiin ja luparajat annettaisiin vain altaista mereen johdettaville vesille.

64 64 TE-keskuksen lausunnossa esitetyn OMG:n typpikuormituksen rajaarvon nostamista vastustavan kannanoton johdosta hakija on viitannut hakemuksen liitteenä toimitettuun WSP:n raporttin (Kokkolan kalataloudelliset vahingot), jonka mukaan samansuuntainen heikkenevä kehityssuunta on vallinnut koko Merenkurkun alueella. OMG:n ja koko teollisuuden jätevesien typpikuormitus merialueelle on murtoosa esim. Perhonjoen aiheuttamasta kuormituksesta. Typpi ei myöskään ole Kokkolan edustan merialueella minimitekijä rehevöitymisen suhteen. Hakemuksessa esitetty typpirajan nosto on OMG:n toiminnan kannalta elintärkeää. Typpipäästön kasvu johtuu asiakkaiden tuotteiden laatuun kohdistuvista vaatimuksista, mikä edellyttää ammoniakin käytön merkittävää lisäämistä tuotannossa. AA:n (4), BB:n (5), CC:n (6), Öja fiskelag/delägarlagin (7) ja DD:n (8) muistutukset TE-keskus sekä kalastajat DD, AA, BB ja CC sekä Öjan kalastajakunta ovat jättäneet muistutuksia ja mielipiteitä asioista, joita ei ratkaista tämän lupakäsittelyn yhteydessä. Näin ollen edellä mainittuja lausuntoja ei tule ottaa huomioon tässä lupakäsittelyssä. OMG Kokkola Chemicals Oy on jättänyt korvausasioihin liittyvät erilliset hakemukset ehdotuksineen Korvausasiat kuulutetaan ja ratkaistaan erillään tästä ympäristöluvan tarkistamista koskevasta lupakäsittelystä. MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 57/2009/1 myöntänyt Boliden Kokkola Oy:lle ympäristöluvan, joka koskee uuden rikkihappotehtaan toimintaa ja tehtaan rakentamisen vuoksi jätevesien saostusaltailla ja ruoppausmassojen käsittelyssä toteutettavia muutoksia. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 58/2009/1 muuttanut Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan nro 15/2008/1 ( ) lupamääräystä 2., joka koskee meren johdettavan jäteveden raja-arvoja. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Länsi-Suomen ympäristölupavirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen OMG Kokkola Chemicals Oy:n toiminnalle myöntämän ympäristöluvan lupamääräykset ja myöntää yhtiölle luvan teollisuudesta peräisin olevien jätemateriaalien käyttöön rautasakan neutraloinnissa hakemuksen mukaisesti. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

65 65 Lupamääräykset Jätevesien käsittely 1. Luvan saajan on huolehdittava, että jätevesien käsittely on tehokasta ja, että jätevesien käsittelyyn käytettävät prosessit ja laitteistot ovat jatkuvasti hyvässä toimintakunnossa niin, että jätevesien puhdistuminen on kaikissa tilanteissa mahdollisimman tehokasta ja että saostusaltaille johdettava kuormitus ja päästöt mereen ovat mahdollisimman pienet. Laitoksen tuotantoprosesseissa ja piha-alueilla muodostuvat likaantuneet vedet on kerättävä mahdollisimman tarkoin talteen ja johdettava mahdollisuuksien mukaan takaisin prosessivesiksi tai jäteveden käsittelyyn. Tuotteiden, raaka-aineiden ja kemikaalien sekä tehdasalueelle laskeutuneen pölyn pääsy sade- ja sulamisvesien mukana viemäriin ja sitä kautta suoraan mereen on estettävä mahdollisimman tehokkaasti pitämällä tehdasalue puhtaana ja johtamalla likaantuneimpien alueiden vedet käsittelyyn. Muualle kuin sadevesikeräilyn piirissä olevalle piha-alueelle varisseet tai vuotaneet tuotteet, raaka-aineet, jätteet ja kemikaalit on siivottava viipymättä pois. 2. Tehtailta Boliden Kokkola Oy:n sekoitus- ja saostusaltaisiin johdettava kuormitus ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja: Aine Vuosiraja-arvo Kuukausiraja-arvo (kg/a) (kg/kk) Koboltti (Co) + nikkeli (Ni) ) ) Koboltti (Co) ) 450 2) Nikkeli (Ni) ) 450 2) Kupari (Cu) ) 225 1) 500 2) 75 2) Sinkki (Zn) 500 2) 75 2) Kadmium (Cd) 20 3 Arseeni (As) 40 6 Elohopea (Hg) 3 0,5 Typpi (kok-n) ) Raja-arvo on voimassa asti. 2) Raja-arvo tulee voimaan Luvan saajan on osallistuttava Boliden Kokkola Oy:n ympäristöluvan lupamääräyksessä 3. edellytettyyn selvitykseen saostusaltaisiin johdettavien jätevesien jälkisaostumisesta normaalitilanteessa ja tilanteissa, joissa altaisiin ei johdeta OMG Kokkola Chemicals Oy:n tai Boliden Kokkola Oy:n jätevesiä tai joissa niiden määrä tai laatu voi poiketa olennaisesti normaalitilanteesta.

66 66 4. Luvan saajan on oltava selvillä jätevesissä mahdollisesti esiintyvistä kemikaaleista, joita voi joutua näiden jätevesien mukana saostusaltaisiin ja mereen. Luvan saajan on tehtävä selvitys, mitä ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita voi normaalin toiminnan, häiriöiden ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden yhteydessä päästä altaisiin ja edelleen mereen. Erityisesti on selvitettävä orgaanisen kuormituksen alkuperä, laatu ja määrä sekä otettava huomioon aineet, jotka ovat valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia sekä Euroopan parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 166/2006 tarkoitetut aineet, joiden päästö voi ylittää mainitun asetuksen kynnysarvot. Selvitys on toteutettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja sen tulokset on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle viimeistään Ympäristölupavirasto antaa selvityksen tulosten perusteella tarvittaessa tätä päätöstä täydentäviä lisämääräyksiä saostusaltaisiin tai mereen joutuvien yhdisteiden päästöjen rajoittamiseksi. Päästöt ilmaan 5. Luvan saajan on huolehdittava, että ympäristön kannalta merkittäviä määriä epäpuhtauksia sisältävät poistokaasut mahdollisuuksien mukaan puhdistetaan. Poistokaasujen puhdistuksessa käytettävät laitteistot on pidettävä jatkuvasti hyvässä toimintakunnossa niin, että puhdistus on kaikissa tilanteissa mahdollisimman tehokasta ja päästöt ilmaan mahdollisimman pienet. Ilmaan johdettavat poistokaasut on käsiteltävä siten, että koboltin ja sen yhdisteiden pitoisuus koboltiksi laskettuna poistokaasuissa, joissa kobolttipäästö on yli 50 g/h, on enintään 5 mg/m 3 (n) (laimentamaton, kuiva kaasu). Kemikaalitehtaalta ilmaan johdettavien prosessikaasujen koboltin ja sen yhdisteiden pitoisuus laskettuna koboltiksi saa olla enintään 0,5 mg/m 3 (n) (laimentamaton, kuiva kaasu). Em. pitoisuusraja-arvot eivät koske prosessien alas- ja ylösajotilanteita eivätkä häiriötilanteita. Raja-arvot tulevat voimaan Tavoitteena on lisäksi, että koboltin ja sen yhdisteiden pitoisuudet koboltiksi laskettuina kohteissa, joissa kobolttipäästö on yli 2,5 g/h, ei ylitä pitoisuutta 0,5 mg/m 3 (n) eikä rikkivetypäästö kohteissa, joissa päästö on yli 15 g/h, ylitä pitoisuutta 5 mg/m 3 (n). Luvan saajan on viimeistään toimitettava lupaviranomaiselle teknistaloudellinen selvitys mahdollisuuksista vähentää laitoksen koboltti- ja rikkivetypäästöjä sekä suunnitelma ja toteuttamisaikataulu päästöjen vähentämiseksi. Lupaviranomainen antaa selvityksen

67 67 ja suunnitelman perusteella tätä päätöstä täydentäviä määräyksiä ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi. 6. Tehtaalla muodostuvat koboltin, nikkelin ja kuparin sekä niiden yhdisteiden päästöt, laskettuina ko. alkuaineiksi, sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ilmaistuina kokonaishiilenä (TOC) sekä rikkivedyn ja etikkahapon päästöt, häiriötilanteiden päästöt mukaan lukien, eivät saa ylittää seuraavia vuosiraja-arvoja: Koboltti 3,0 t/a Nikkeli 1,5 t/a Kupari 0,5 t/a VOC 40 t/a Rikkivety 10 t/a Etikkahappo 15 t/a Em. raja-arvot tulevat voimaan Siihen saakka noudatetaan voimassa olevia raja-arvoja. Melu 7. Laitoksen toiminnasta yhdessä alueen muiden melulähteiden kanssa aiheutuva ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) saa laitoksen ympäristön asuinrakennusten ulko-oleskelualueilla päiväaikana (kello 7 22) olla enintään 55 db ja yöaikana (klo 22 7) enintään 50 db. Varastointi 8. Toiminnassa käytettävät raaka- ja apuaineet, kemikaalit, polttoaineet ja hyödynnettävät jätemateriaalit sekä tuotteet on varastoitava ja käsiteltävä asianmukaisesti merkittyinä, katetussa ja tuulelta suojatussa tilassa siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 9. Kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt sekä kemikaalien ja polttoaineiden lastaus- ja purkupaikat on sijoitettava riittävällä tilavuudella ja muilla tarpeellisilla varojärjestelmillä varustettuihin tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään ja edelleen pohjaveteen tai mereen. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Kemikaalit 10. Tehtaalla käyttöönotettavista uusista ympäristölle haitallisista aineista, joiden määrä tai ominaisuudet ovat sellaiset, että niillä voi olla olennaista merkitystä päästöjen määrään tai laatuun, on ilmoitettava

68 68 Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen niiden käyttöönottoa. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 11. Laitoksen toiminta on järjestettävä niin, että tuotannossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä. Jätteet on hyödynnettävä ensisijaisesti materiaalina tai energian tuotannossa. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet voidaan toimittaa Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle tai muulle kaatopaikalle. 12. Jätteet on toimitettava laitokseen, jolla ympäristöluvan tai sitä vastaavan päätöksen nojalla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteet on pakattava ja varastoitava asianmukaisin sisällön laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin, eikä niitä saa sekoittaa keskenään. Jätteet tulee varastoida niin, että ne eivät pakkauksen tai säiliön mahdollisesti rikkoontuessakaan pääse leviämään ympäristöön. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukainen siirtoasiakirja. 13. Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle voidaan toimittaa seuraavia jätteitä: Neutraloitua rautasakkaa ( ), jonka määrä on kuivapainona enintään noin t/a (ka 60 %). Saastunutta rakennus- ja purkujätettä ( ), maajätettä ( ), saastuneita pakkauksia ja saastunutta puujätettä ( ), sakokaivolietteitä ( ) sekä rikkijätettä ( ). Em. ongelmajätteiden on täytettävä vähintään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiset ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Rautasakkajätteen laadun varmistamiseksi on siitä otettavin näyttein varmistettava, että sakka kaksivaiheisessa CEN-ravistelutestissä (EN ) täyttää seuraavat jätteen kaatopaikkakelpoisuutta koskevat laatuvaatimukset: Aine Raja-arvo (mg/kg, L/S 10) Arseeni 25 Koboltti 40 Kupari 100 Molybdeeni 30 Lyijy 50 Sulfaatti

69 69 Raja-arvoja katsotaan noudatetun, kun jätteiden tarkkailuohjelman mukaisesti vuorokauden kokoomanäytteistä kerätystä yhdistetystä näytteestä kerran kuukaudessa tehtävässä testissä em. aineiden liukoisuudet alittavat taulukossa esitetyt liukoisuusarvot. 14. Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle tai muulle kaatopaikalle toimitettavat jätteet on ennen siirtoa varastoitava niille erikseen varatulla alueella tai erillisessä astiassa siten, että ne eivät pääse kosketuksiin sade-, pinta- tai pohjavesien kanssa, ja niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista tai maaperän saastumisvaaraa. Jätteiden siirto jätealueelle on suoritettava niin, että pölyäminen ja ympäristön roskaantuminen estetään. 15. Laitoksessa voidaan käsitellä sen prosesseihin soveltuvia koboltti-, nikkeli- ja kuparipitoisia jäteraaka-aineita. Rautasakan neutralointiin ja stabilointiin voidaan käyttää teollisuudessa syntyviä jätemateriaaleja, kuten meesakalkkia, jotka päästöjen ja jätteiden syntymisen kannalta vastaavat ominaisuuksiltaan tavanomaisia raaka-aineita ja kemikaaleja. Jäteraaka-aineista, jotka saattavat vaikuttaa olennaisesti päästöjen laatuun tai määrään, on tehtävä etukäteen ilmoitus Länsi- Suomen ympäristökeskukselle. Laitoksen prosesseissa hyödynnettävien muualta tuotavien jäteraaka-aineiden kuten metallipitoisten sakkojen sekä rautasakan neutraloinnissa käytettävän meesakalkin käsittely ja hyödyntäminen on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. 16. Laitoksella syntyvistä, prosessissa hyödynnettävistä sekä jätealueelle tai muualle toimitettavista jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on säilytettävä 3 vuotta. Riskianalyysi 17. Luvan saajan on täydennettävä riskianalyysiä niin, että se nykyistä paremmin kattaa ympäristöriskit ja samalla saatettava riskianalyysi ajan tasalle. Riskianalyysi on täydennettävä ja tarkistettava vuoden 2010 loppuun mennessä. Riskianalyysi on mahdollisuuksien mukaan tehtävä yhteistyössä Boliden Kokkola Oy:n, Kemira Oyj:n ja Oy Kokkola Power Ab:n kanssa. Päivitetty riskianalyysi on toimitettava tiedoksi valvontaviranomaisille. Riskianalyysi on pidettävä ajan tasalla, ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen ja niihin varautuminen 18. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee tai voi päästä ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kokkolan kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisille. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös Kokkolan kaupungin pelastusviranomaisille. Toiminnan-

70 70 harjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi. 19. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävä määrä kemikaalien imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Tarkkailu 20. Laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailu on toteutettava hakemuksen mukaisesti siten kuin tämän päätöksen kertoelmaosan kohdassa "Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu" on esitetty, ottaen huomioon, mitä jäljempänä on määrätty. Luvan saajan on tarkkailtava saostusaltaisiin johtamansa jäteveden määrää viemärikohtaisesti jatkuvatoimisella mittalaitteella. Jätevesien laatua on seurattava pohjoisviemäristä (KAIVOPO), eteläviemäristä hiekkasuodattimen ylitteestä (HIS-YL) sekä koboltin strippauksesta (HY-JS) kerran vuorokaudessa otettavilla kokoomanäytteillä. Näytteistä tulee määrittää ainakin Co, Ni, Cu, Zn, Cd, As ja N. Näiden lisäksi on jätevesistä otettavasta yhden vuorokauden kokoomanäytteestä määritettävä kerran kuukaudessa Hg, Fe ja TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä). Raaka-aineen laadussa tapahtuvat muutokset on otettava huomioon tarkkailtavissa parametreissa. Em. kohteiden lisäksi on jätevesien käsittelyn toiminnan varmistamiseksi ja käsittelyjen puhdistustehokkuuden määrittämiseksi tarkkailtava jätevesireaktorilta (JR1) lähtevää vettä sekä jätevesisakeuttimen ylitettä eli hiekkasuodattimelle syötettävää vettä (HIS-SY). Jätevesiä koskevan tarkkailun tuloksista on raportoitava kerran kuukaudessa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja vuosittain osana laitoksen ympäristönsuojelun vuosiraportointia Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on tarkkailtava ilmaan johdettavia päästöjä tämän päätöksen kertoelmaosan kappaleessa "Hakijan esitys ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailemiseksi" esitetyn taulukon (s. 47) mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa on täydennettävä käyttötarkkailua koskevalla osiolla, jossa kuvataan prosessitekniset keinot ja mahdolliset epäsuorat mittaukset, joiden avulla voidaan varmistaa, että päästöt pysyvät jatkuvasti suunnitellun suuruisina. Luvan saajan on tarkkailtava neutraloidun rautasakan laatua määrittämällä jätteen koostumus sekä laatukriteereihin verrattavien ainei-

71 71 den liukoisuus (mg/kg, L/S 10) kolmelta nauhalta otetuista vuorokauden kokoomanäytteistä vähintään kerran kuukaudessa. Testimenetelmänä on käytettävä kaksivaiheista CEN-ravistelutestiä EN Tarkkailtavia parametrejä ovat ainakin arseeni (As), koboltti (Co), kupari (Cu), molybdeeni (Mo), lyijy (Pb) ja sulfaatti (SO 4 2- ). Kuivasta rautasakasta on kerran kuukaudessa määritettävä seuraavat alkuaineet: Na, Mg, Si, Cr, Mn, Fe, Co, Ni, Cu, Zn, Mo, As, Se, Cd, Ge ja Hg. Lisäksi on määritettävä rautasakan vesipitoisuus. 21. Laitoksen päästöjen tarkkailu, näytteenotto ja analysointi, on tehtävä CEN- tai ISO-standardien tai niiden puuttuessa vastaavan kansainvälisen tai kansallisen standardin mukaisesti. Päästömittauksissa on määritettävä mittausmenetelmän kokonaisepävarmuus. 22. Luvan saajan on päivitettävä laitoksen päästöjä ja käyttötarkkailua koskevat yksityiskohtaiset tarkkailuohjelmat ottaen huomioon tämän päätöksen määräykset. Päivitetty tarkkailusuunnitelma on esitettävä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään Nykyiset tarkkailuohjelmat ovat voimassa siihen asti, kunnes uusi tarkkailuohjelma on hyväksytty. 23. Luvan saajan on osallistuttava Kokkolan seudulla toteutettaviin ilmanlaatua koskeviin selvityksiin kuten ilmanlaadun mittauksiin, leviämismalliselvityksiin ja bioindikaattoritutkimuksiin laitoksesta ilmaan johdettavien päästöjen mukaisella osuudella. Tarkkailut on toteutettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitoksen aiheuttama ympäristömelu on selvitettävä mittauksin viiden vuoden välein. Mittaukset on suoritettava mikäli mahdollista, yhdessä alueella toimivien muiden melua aiheuttavien laitosten kanssa. Ensimmäiset mittaukset on suoritettava vuonna Mittaukset on tehtävä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli prosessiin tehdään muutoksia, jotka voivat olennaisesti lisätä melupäästöjä, on päästölähteen melu mitattava ja sen vaikutus ympäristömeluun selvitettävä. Tällaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaisille. Luvan saajan on osallistuttava mahdollisesti tehtäviin Kokkolan suurteollisuusaluetta koskeviin yhteisiin meluselvityksiin. Ympäristölupavirasto päättää osallistumisesta tarvittaessa tarkemmin erikseen. Kirjanpito 24. Käyttö- ja päästötarkkailuista, niihin liittyvistä mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa. Kirjanpitoon on liitettävä mittausten tulokset, selvitys päästöjen laskenta- tai arviointitavasta, arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta sekä muut mittauksia tai toimenpiteitä koskevat olennaiset tiedot.

72 72 Kirjanpidosta on ilmettävä ainakin seuraavat tiedot: tehtaiden tuotanto tuotantoyksiköiden käyntiajat käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit ja niiden määrät veden käyttömäärät (prosessi-, jäähdytys- ja talousvesi) polttoaineiden laatu ja kulutus energiantuotanto ja -käyttö jätevesien puhdistusjärjestelmän tehokkuus saostusaltaisiin johdettava kuormitus (raskasmetallit ja arseeni, TOC ja typpi) purkuviemäreittäin ilmaan johdettavien päästöjen (raskasmetallit, VOC, etikkahappo ja rikkivety) mitatut tai laskennalliset kokonaismäärät, päästöt osastoittain ja päästömittausten tulokset päästöjen mittauslaitteiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmien käyttöä ja tarkistuksia sekä mittaustuloksia koskevat tiedot toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön tai läjitysalueelle toimitetut tai välivarastoitavat jätteet sijoituskohteineen muualta tuodut, prosesseissa hyödynnetyt jätteet käyttökohteineen jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta koskevat tutkimustulokset ja lausunnot päästöjen vähentämiseksi tai energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset poikkeuksellisista tilanteista kuten onnettomuuksista ja häiriöistä, niiden kestosta ja niiden korjaamiseksi sekä niiden toistumisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaisille. 25. Raportointi Jätevesiä ja jätteitä koskevien tarkkailujen tulokset kuormituslaskelmineen on toimitettava kuukausittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportti, joka sisältää soveltuvin osin lupamääräyksessä 24. esitetyt tiedot. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen yleiset perustelut Lupamääräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon laitoksen toiminnassa ja sen ympäristössä tapahtuneet muutokset, päästöjen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen sekä toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutukset. Toiminta voidaan järjestää lupaha-

73 73 kemuksen mukaisesti, tarkistetut lupamääräykset ottaen huomioon siten, että toiminta on ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten säännösten mukaista. Toiminnassa syntyvät prosessijätevedet käsitellään kemiallisesti ja osin hiekkasuodattimissa ennen niiden johtamista Boliden Kokkola Oy:n omistamiin saostusaltaisiin. Saostusaltaissa happamat ja emäksiset jätevedet neutraloivat toisiaan niin, että altaissa saostuu vielä merkittävä osuus jätevesien sisältämistä metalleista. Mereen johdettavien jätevesien metallipitoisuudet ovat olleet pieniä, ja ne ovat vastanneet parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla saavutettavia pitoisuuksia niiden aineiden osalta, joille tällaisia pitoisuustasoja on esitetty. Nikkelin ja koboltin kuormitusraja-arvoja on näiden metallien määrän ja haitallisuuden vuoksi tarpeen tiukentaa, ottaen huomioon myös jätevesien saostusaltailla Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan vuoksi toteutettavat järjestelyt. Toiminnasta pääsee ilmaan merkittäviä määriä kobolttia ja vähäisempiä määriä muita metalleja sekä rikkivetyä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Päästöjä on tehtailla suoritetuin toimenpitein vähennetty niin, että päästöistä ei nykyisellään normaalisti aiheudu merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun tai laskeumaan. Päästöjä ei kuitenkaan kaikilta osin ole vähennetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti, mikä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Muualta teollisuudesta tuotavien emäksisten jätemateriaalien käyttö toiminnassa muodostuvan ja Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle loppusijoitettavan rautasakan neutraloimiseksi edistää jätteiden hyötykäyttöä ja on kestävän kehityksen periaatteen mukaista. Toiminta sijaitsee asemakaavassa teollisuusalueeksi varatulla alueella ja sen on kaavan ja kaavamääräysten mukaista. Lupamääräyksiä tarkistettaessa on muutoin otettu huomioon mitä ympäristönsuojelulain 43 :n säädetään. Ottaen huomioon, että Boliden Kokkola Oy on saostusaltaiden omistajana yhtiötä koskevassa ympäristölupapäätöksessä nro 15/2008/1 ( ) määrätty vastaamaan kaikista saostusaltailta mereen johdettavista päästöistä, se vastaa myös OMG Kokkola Chemicals Oy:n saostusaltaisiin johdettavista jätevesistä aiheutuvista haitoista ja vahingoista aiheutuvien kalataloudellisten haittojen ja vahinkojen kompensaatioista ja korvaamisesta. OMG Kokkola Chemicals Oy:lle ei siten erikseen määrätä kalatalous- eikä korvausvelvoitetta. OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Boliden Kokkola Oy:n on keskenään sovittava velvoitteiden edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta ja kustannusten jakamisesta yhtiöiden kesken.

74 74 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 1. Prosessijätevesien ja muiden tehdas- ja läjitysalueilla muodostuvien jätevesien käsittelyä, piha-alueen puhtaanapitoa, sade- ja sulamisvesiä koskevilla yleisillä määräyksillä ja huolehtimisvelvoitteilla pyritään varmistamaan näiden vesien asianmukaisen käsittelyn toimivuus eri tilanteissa. 2. OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevedet, lukuun ottamatta kobolttistrippauksesta tulevia jätevesiä, käsitellään tehtaan prosesseissa tehokkaasti niin, että niiden sisältämien metallien ja arseenin pitoisuudet jo ennen saostusaltaita vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia pitoisuustasoja. Saostusaltaissa tapahtuva jälkisaostuminen vähentää päästöä edelleen merkittävästi niin, että voimassa olevat päästöraja-arvot ovat viime vuosina jatkuvasti selvästi alittuneet, eikä nykyisistä päästöistä tarkkailututkimusten tulosten perusteella voida olettaa aiheutuvan merkittävää haittaa ympäristölle. Suurin osa Boliden Kokkola Oy:n jätevesien saostusaltaiden kautta mereen joutuvasta koboltista, nikkelistä, kuparista ja typestä on peräisin OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesistä. Saostusaltaisiin johdettavaa kuormitusta koskevia koboltin ja nikkelin summaraja-arvoa sekä kuparin ja kadmiumin raja-arvoja on tilapäisesti korotettu ottaen huomioon, että nykyiset raja-arvot ovat osoittautuneet oletettua kireämmiksi, eikä niiden alittaminen jatkuvasti ole mahdollista ilman jätevesien puhdistuksen tehostamista, ja toisaalta, että mereen johdettavia päästöjä koskevat raja-arvot ovat kuitenkin altailla tapahtuvan saostumisen ansiosta jatkuvasti alittuneet. Päästöjen vähentämiseksi tarvittavien toimenpiteiden, joihin sisältyy ainakin kobolttistrippauksesta tulevien jätevesien aiheuttaman kuormituksen vähentäminen, toteuttamista varten on varattu kolmen vuoden pituinen siirtymäaika. Nikkeli luokitellaan vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) vesiympäristölle haitalliseksi aineeksi. Myös koboltti on myrkyllistä vesieliöstölle. Se kertyy ravintoketjussa erityisesti kaloihin ja nilviäisiin, ja voi aiheuttaa vesiympäristössä pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Koboltin ja nikkelin päästöt mereen ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin muiden vesiympäristölle haitallisimpien metallien päästöt. Boliden Kokkola Oy:n uuden rikkihappotehtaan rakentamisen yhteydessä jätevesien ensimmäinen saostusallas jää pois käytöstä, jonka jälkeen jälkisaostuminen tapahtuu enää yhdessä altaassa. Yhden altaan on asiantuntija-arvioissa katsottu riittävän saostamaan metallit niin, että mereen johdettavan jäteveden metallipitoisuudet eivät merkittävästi nouse. Toinen allas on kuitenkin varmistanut jätevesien pidemmän viipymän ja metallien täydellisemmän saostumisen. Jätevedet on sen vuoksi käsiteltävä tehokkaasti jo ennen altaita, jotta me-

75 75 reen johdettavat päästöt pystytään kaikissa tilanteissa hallitsemaan. Nikkelin ja koboltin raja-arvoja on sen vuoksi tarpeen tiukentaa. Typpipäästön raja-arvo on pysytetty ennallaan. Hakemuksessa ei ole esitetty perusteltuja laskelmia tarpeesta korottaa raja-arvoa. Voimassa oleva raja-arvo on jatkuvasti selvästi alittunut, mikä mahdollistaa tuotannon suunnitellun muutoksen ja typpipäästön kohtuullisen kasvun raja-arvoa korottamatta. Raja-arvoja asetettaessa on otettu huomioon, että laitos ei ole käyttänyt koko tuotantokapasiteettiaan ja sen tuotannon mahdollinen kasvu. Toisaalta on myös otettu huomioon myös Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan rakentamiseen liittyvä muutos, jonka vuoksi jätevesien jälkisaostuminen tapahtuu jatkossa nykyisen kahden altaan sijasta vain yhdessä altaassa. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää, että jätevedet käsitellään mahdollisimman tehokkaasti jo ennen niiden johtamista sekoitus- ja saostusaltaisiin. Eri laitoksista tulevien vesien yhdistyessä, saostusaltaissa tapahtuu happamien ja emäksisten jätevesijakeiden neutraloidessa toisiaan useiden metallien osalta vielä merkittävää saostumista. Koska eri viemäreistä tulevien jätevesien määrät, metallipitoisuudet ja happamuudet ovat erilaisia, eri lähteistä tulevat metallit eivät saostu altaissa samassa suhteessa. Eri yhtiöiden osuutta mereen johdettavista päästöistä ei siksi usean päästökomponentin osalta voida erikseen määrittää. Voimassa olevan luvan mukaiset ja hakijan esittämät mereen johdettavia jätevesiä koskevat yhtiökohtaiset laskennalliset raja-arvot eivät vastaa yhtiöiden todellisia päästöosuuksia ja ovat valvonnan kannalta ongelmallisia. Vastuu mereen johdettavista päästöistä kuuluu saostusaltaiden ja purkuputken omistajalle, Boliden Kokkola Oy:lle. Saostusaltaisiin jätevesiä johtavat muut yritykset vastaavat, että altaisiin johdetaan jätevesiä ko. yhtiöitä koskevien lupapäätösten ja sopimusten mukaisesti. Hakijalle on edellä esitetyn perusteella asetettu ainoastaan Boliden Kokkola Oy:n saostusaltaille johdettavaa kuormitusta koskevat raja-arvot. Kuormitusta koskevilla raja-arvoilla pyritään varmistamaan, että jätevedet puhdistetaan jo tehtailla, ennen niiden johtamista altaisiin riittävän tehokkaasti niin, että altaista mereen johdettavia jätevesiä koskevat päästöraja-arvot eivät ylity. 3. OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Boliden Kokkola Oy:n jätevesien sisältämien metallien jälkisaostuminen saostusaltaissa saattaa tehtaiden seisokkien tai jätevesien määrän tai laadun vaihdellessa heikentyä. Tehtaat käsittelevät omat jätevetensä kemiallisesti ennen niiden johtamista saostusaltaisiin. Altaissa eri viemäreistä tulevat jätevedet neutraloivat toisiaan, minkä ansiosta metalleja saostuu vielä merkittäviä määriä. Saostusaltaisiin ei normaalisti lisätä kemikaaleja tai aktiivisesti muulla tavoin pyritä tehostamaan jälkisaostumista. Hakemuksessa ei ole selvitystä siitä, millä tavoin tehtaiden jätevedet käyttäytyvät altaissa. Oletuksena on ollut, että eri jätevesijakeissa altaaseen tulevat metallit saostuvat samassa suhteessa. Koska tehtai-

76 76 den happamuudeltaan ja koostumukseltaan erilaisten jätevesien käyttäytymistä saostusaltaissa ei tarkalleen tunneta, ja toisaalta luvan saajan on varauduttava seisokki- ja häiriötilanteissa ja mahdollisesti erilliskäsittelyssä tarvittavaan jäteveden neutralointiin ja jälkisaostukseen, määrätty selvitys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 5 :n mukaisen varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen mukaisesti. Selvityksen tulosten perusteella voidaan myös tarkemmin laskennallisesti arvioida eri tehtaista mereen johdettavia päästöosuuksia mm. tehdaskohtaista päästölaskentaa ja -raportointia sekä kustannusten jakoa varten. 4. OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtailta johdetaan saostusaltaisiin myös orgaanisia yhdisteitä, joiden alkuperästä, määrästä ja laadusta ei hakemuksessa ole esitetty riittävän yksityiskohtaisia tietoja, minkä vuoksi ne on selvitettävä tarkemmin. 5. ja 6. Laitoksen päästöt ilmaan sisältävät ympäristölle haitallisia raskasmetalleja kuten kobolttia ja vähäisempiä määriä muita metalleja kuten nikkeliä ja kuparia. Näiden lisäksi ilmaan johdettavat poistokaasut sisältävät rikkivetyä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Ilmaan johdettavien koboltin ja sen yhdisteiden sekä rikkivedyn pitoisuuksille asetetuilla raja- ja tavoitearvoilla sekä päästöjen vuosirajaarvoilla pyritään varmistamaan, että poistokaasujen puhdistuksessa käytettävä tekniikka vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vaatimuksia. Muiden metallien kuin koboltin sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja etikkahapon päästöt ovat suhteellisen vähäisiä, eikä niille tässä vaiheessa ole tarpeen asettaa vuosittaisen päästöraja-arvon lisäksi erikseen pitoisuusraja-arvoja. Koboltin ja rikkivedyn pitoisuudelle poistokaasuissa ei ole EUpohjaisia normeja tai kansallisia raja-arvoja. Asetetut raja-arvot ja tavoitearvot perustuvat näille aineille Saksan liittotasavallassa sovellettaviin raja-arvoihin. Laitoksen ilmaan johdettavista päästöistä kobolttipäästöt ovat määränsä vuoksi ympäristön kannalta merkittävimmät. Merkittävimmät kobolttia sisältävät poistokaasuvirrat puhdistetaan pesureilla tai sähkösuotimilla, mutta näiden erotustehokkuus ei ole kaikilta osin riittävä, jotta jäännöspitoisuudet vastaisivat parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla saavutettavaa puhdistustasoa. Merkittävimmän yksittäisen koboltin päästökohdan, kemikaaliosaston prosessikaasun pesurin, poistokaasun sisältämiä päästöjä on määrätty pienennettäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Poistokaasu on eräissä mittauksissa sisältänyt myös huomattavia määriä nikkeliä. Muiden merkittävien koboltin päästökohtien päästöjen rajoittaminen tässä vaiheessa ei ole ollut mahdollista. Päästökohtia on useita ja päästötiedot perustuvat suhteellisen harvoihin mittauksiin. Päästöt ovat useassa kohteessa vaihdelleet eri mittauskerroilla merkittävästi. Päästöjä saattaa siten olla mahdollista vähentää mm. puhdistinlaitteiden huoltoa ja toimintavarmuutta tehostamalla. Päästöjen vähentämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus kustan-

77 77 nustehokkaalla tavalla edellyttää päästöjen tarkempaa mittaamista ja toteuttamiskelpoisten teknisten toimenpiteiden selvittämistä. Päästöjen vuosiraja-arvoja asetettaessa on otettu huomioon toteutuneet päästöt ja lupamääräyksen 5. mukaisten, päästöjen vähentämiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikutus päästöihin. 7. Laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuvia melutasoja koskeva määräys perustuu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992). 8. ja 9. Tehtaan toiminnassa käsitellään ja varastoidaan huomattavia määriä erilaisia raaka- ja tuoteaineita, kemikaaleja, polttoaineita, prosessiliuoksia ja jätteitä, joiden huolimaton käsittely ja varastointi aiheuttavat vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Varastointia koskevalla yleismääräyksellä pyritään varmistamaan, että toiminnan ympäristöja terveysriskit otetaan riittävästi huomioon. Vaarallisia aineita sisältävien raaka- ja apu-aineiden sekä ongelmajätteiden osalta tämä edellyttää varastointia katetussa tilassa. 10. Lupamääräyksellä pyritään varmistamaan, että ilmaan, jätevesiin tai jätteisiin ei voi joutua yhdisteitä, joilla voisi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristössä. 11. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että tuotannossa käytetään säästeliäästi raaka-ainetta ja että raaka-aineen käyttöä korvataan jätteellä. Lain 6 :n mukaan jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä raakaaineena ja toissijaisesti energialähteenä. Määräykset ovat tarpeen jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi sekä niiden määrän ja haitallisuuden minimoimiseksi Jätteiden käsittelyä koskevat määräykset on annettu niiden asianmukaisen käsittelyn ja hyödyntämisen varmistamiseksi. Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle sijoitettavia jätteitä koskevat määräykset ovat sitä koskevan ympäristöluvan mukaiset. Metalleja sisältävien jäteraaka-aineiden sekä meesakalkin ja sitä vastaavien emäksisten jätemateriaalien käyttö rautasakan neutraloinnissa edistää jätteiden hyödyntämistä. Ongelmajätteiden siirtoasiakirjan laatimisesta valtioneuvoston päätöksen 659/ :n mukaisesti on määrätty päätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Jätekirjanpitoa koskeva määräys perustuu jätelain 51 :ään ja jäteasetuksen 22 :ään ja on tarpeen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. 17. Laitoksen riskien hallintaa koskeva kartoitus kattaa lähinnä vain omaisuutta ja turvallisuutta koskevat riskit. Kartoitus on siksi laajen-

78 78 nettava koskemaan myös ympäristöriskit. Koska kemikaalitehdas on toiminnallisessa yhteydessä alueella toimiviin muihin laitoksiin (ainakin Boliden Kokkola Oy, Kemira Oyj ja Oy Kokkola Power Ab) ja riskit ovat siten osittain yhteisiä, kartoitus tulisi tehdä yhteistyössä ko. laitosten kanssa. 18. ja 19. Määräyksillä varmistetaan tiedonkulku ja tarkoituksenmukainen ja tehokas toiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa, joissa syntyvistä poikkeuksellisen suurista päästöistä saattaa aiheutua laajaa pilaantumista. 20. Laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailua koskevat määräykset on annettu toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden ja toiminnan valvonnan toteuttamiseksi. Jätevesikuormitusta koskevien kuukausiraja-arvojen valvomiseksi on päästöt tarpeen mitata vähintään kerran kuukaudessa ja ilmaan johdettavat merkittävimmät päästöt vastaavasti vähintään kerran vuodessa. Rautasakan laadunvalvonta on määrätty saman tasoiseksi kuin Boliden Kokkola Oy:n vastaavan, samalle jätealueelle sijoitettavan rautasakan laadunvalvonta. Rautasakan kaatopaikkakelpoisuuden varmistamiseksi liukoisuustestissä määritettävät aineet on valittu VTT:n tutkimusselostuksessa esitetyn rautasakan laadun seurantaa koskevan suosituksen perusteella. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteessä 3 ei jätteen sisältämälle liukoiselle koboltille ole asetettu raja-arvoa. Koboltille asetettu raja-arvo on voimassa olevan ympäristölupapäätöksen tavoin asetettu samaksi kuin nikkelin raja-arvo, ottaen huomioon, että koboltin arvioidaan olevan vedessä suunnilleen yhtä haitallista kuin nikkeli. Hakemuksessa ei ole esitetty kaikilta osin riittävää selvitystä laitoksessa päästömittausten lisäksi tehtävästä käyttötarkkailusta, jolla varmistetaan, että päästöt pysyvät suunnitellun suuruisina. Tarkkailusuunnitelmaa on erityisesti tarpeen täydentää kuvauksella ilmaan johdettavien päästöjen valvomiseksi tehtävästä käyttötarkkailusta, koska päästöjä ei mitata jatkuvasti ja koska päästöt kertamittausten välillä voivat ilman luotettavaa käyttötarkkailua nousta huomattavan suuriksi. 21. Näytteenottoa ja analysointia koskeva lupamääräys on annettu laitoksen päästöjen tarkkailuun käytettävän laitteiston toimivuuden ja tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. 22. Yksityiskohtaisen tarkkailuohjelman päivittäminen on tarpeen ottaen huomioon tässä päätöksessä annetut tarkkailua koskevat määräykset ja että osa nykyisistä tarkkailuohjelmista on melko vanhoja. 23. Ilmanlaadun yhteistarkkailuihin ja yhteisiin selvityksiin osallistuminen sekä ympäristön melutason seuranta ovat tarpeen laitoksen vaikutusten seuraamiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi.

79 Käyttö- ja päästötarkkailujen kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan haltijan on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Hakemuksessa on esitettävä tiedot laitoksen päästöjä ja niiden vaikutuksia koskevan tarkkailun tuloksista, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja sen soveltamisesta laitoksessa, tässä päätöksessä määrättyjen selvitysten tulokset sekä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä määrätyt tiedot. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 42 46, 55, 56, 62, 67 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 30 ja 37 Jätelaki (1072/1992) 4, 6, 15, 19 ja 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5, 6 ja 22 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt yksilöidyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset laitoksen jätevesien toksisuutta koskevien selvitysten ja tarkkailujen järjestämiseksi eivät hakemuksessa esitetyn selvityksen perusteella ole tarpeen tai niitä ei ole mahdollisia ottaa huomioon tässä

80 80 ympäristölupapäätöksessä. Esimerkiksi kobolttistrippauksen jätevesien ph on noin 3 ja jätevesi sisältää huomattavan korkeita pitoisuuksia mm. kobolttia ja nikkeliä. OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaalta altaisiin johdettavien jätevesijakeiden sisältämien useimpien haitallisten aineiden pitoisuudet alenevat voimakkaasti niiden sekoittuessa keskenään ja muiden laitosten vesiin. Niiden toksisuus ei siten vastaa mereen johdettavan veden toksisuutta. Jätevesijakeiden sisältämän orgaanisen kuormituksen laatua ja määrää on päätöksessä määrätty tarkemmin selvitettäväksi. Purkualueen edustan sedimenteistä aiheutuvia toksisia vaikutuksia on selvitetty yhteistarkkailussa ja siihen liittyvissä erillisissä tutkimuksissa. Selvitysten tulosten mukaan toksisuusvaikutukset ovat selviä alueilla, joihin on läjitetty ruoppausmassoja. Vaikutukset ovat lieviä tai kohtalaisia teollisuuden jätevesien purkupaikkojen edustalla. Selvitysten perusteella pitkäaikaistoksisuuden tutkiminen purkualueen edustalla voi olla perusteltua, mutta se ei kuvaa teollisuuden nykyisiä päästöjä. Ottaen lisäksi huomioon, että jätevesien jälkisaostus- ja laskeutusaltailta mereen johdettavista jätevesistä vastaa Boliden Kokkola Oy, mahdollisista mereen johdettavien jätevesien toksisuuden seurantaa koskevista velvoitteista ei voida määrätä tässä ympäristöluvassa. Muistutuksissa esitettyjä vaatimuksia jätevesien johtamisesta kalastukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta ei ole käsitelty tämän hakemusasian yhteydessä, koska ammattikalastajille vuoden 1998 jälkeen aiheutuneita vahinkoja koskevat korvausasiat käsitellään ympäristölupavirastossa vireille tulleen ammattikalastajille vuoden 1998 jälkeen aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen selvittämistä ja korvaamista koskevan hakemusasian (dnro LSY Y-84) yhteydessä erikseen. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelystä peritään maksua euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja sen suuruus määräytyy ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2 :n liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "I Päätökset" alakohdan "muita kuin rautametalleja valmistava tehdas" mukaisesti.

81 81 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla 1) Kartta 2) Kaavio jätevesien viemäröinnistä, käsittelystä ja tarkkailusta 3) Ilmaan johdettavien päästöjen päästökohdat 4) Valitusosoitus Aino Turpeinen Lea Siivola Hannu Kokko Seppo Aspelund Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen (puheenjohtaja) sekä ympäristöneuvokset Lea Siivola (tarkastava jäsen), Hannu Kokko ja Seppo Aspelund. Asian on esitellyt Seppo Aspelund. Asiassa on toimitettu äänestys. Äänestyslausunto on liitetty päätökseen. SA/sl

82 Liite 1 OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaiden sijainti Kokkolan suurteollisuusalueella

83 Liite 2