RADIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN JA TOIMENPITEIDEN MÄÄRÄT VUONNA 2000

Transkriptio

1 STUK-B-STO 49 LOKAKUU 22 RADIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN JA TOIMENPITEIDEN MÄÄRÄT VUONNA 2 Arvi Hakanen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, 88 Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN-881 Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (9) , Fax (9) ,

2 ISBN (nid.) ISBN X (pdf) ISSN Dark Oy, Vantaa 22 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14, 881 HELSINKI Puh. (9)

3 STUK- B - ST O 49 HAKANEN Arvi. Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna 2. STUK-B-STO 49. Helsinki s. + liitteet 24 s. Avainsanat: radiologiset tutkimukset, röntgentutkimukset, angiografiat, tietokonetomografiat, ultraäänitutkimukset, magneettitutkimukset, radiologiset toimenpiteet TIIVISTELMÄ Säteilyturvakeskus kokosi vuoden 2 radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät. Työ pohjautui sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Yhteistyötahoina olivat Suomen Kuntaliiton Radiologisen tutkimusnimikkeistön työryhmä ja professori Seppo Soimakallio. Suomessa tehtiin hieman alle 4,1 miljoonaa röntgentutkimusta vuonna 2. Lukua voidaan verrata vuosien 1984 ja 1995 vastaaviin lukuihin, noin 4,6 ja 4,2 miljoonaa, jotka osoittavat röntgentutkimusten määrän pysyneen likimain samana. Natiiviröntgentutkimusten ja varjoaineröntgentutkimusten yhteenlaskettu suhteellinen osuus oli noin 93,5 %, TT-tutkimusten 5, %, angiografioiden,9 % ja läpivalaisu- tai TT-ohjattujen toimenpiteiden,6 %. Ultraäänitutkimuksia raportoitiin noin puoli miljoonaa kappaletta. Magneettitutkimuksia raportoitiin noin,1 miljoonaa kappaletta. 3

4 STUK- B - STO 49 HAKANEN Arvi. Number of radiological examinations in Finland in 2. STUK-B-STO 49. Helsinki pp. + apps 24 pp. Key words: radiological examinations, x-ray examinations, angiography, computed tomography, ultrasound examinations, MRI examinations, radiological interventional procedures ABSTRACT STUK Radiation and Nuclear Safety Authority collected the number of radiological examinations in Finland in 2. The work was based on a decree of the ministry of social affairs and health on the medical use of radiation. The work was done in cooperation with the finnish work group of nomenclature of radiological examinations and procedures and professor Seppo Soimakallio. In 2, ca. 4.1 million x-ray examinations were made in Finland. In 1984 and in 1995, the numbers were ca. 4.6 million and 4.2 million, respectively, indicating that the total number of x-ray examinations has remained nearly unaltered. The proportions of convential x-ray examinations, computed tomography examinations, angiographic and interventional procedures were ca %, 5. %,.9 % and.6 %, respectively. The reported number of ultrasound examinations was ca..5 million. The reported number of MRI examinations was ca..1 million. 4

5 STUK- B - ST O 49 SISÄLLYS Sivu 1 JOHDANTO 7 2 MENETELMÄ Tietorekisteri Tutkimusmääräkysely Tutkimusmäärien ryhmittely 8 3 TULOKSET Natiiviröntgentutkimukset Varjoaineröntgentutkimukset Verisuonten varjoaineröntgentutkimukset Röntgentietokonetomografiatutkimukset Ultraäänitutkimukset Magneettitutkimukset Toimenpiteet 12 4 YHTEENVETO 14 5 KIRJALLISUUSVIITTEET 15 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Ryhmät ja laitostyypit Ryhmien A D ja T erittely Sairaanhoitopiirit ja ryhmät 5

6 STUK-B-ST O 49 1 JOHDANTO Säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskeva EU:n direktiivi, 97/43/Euratom eli niin sanottu MEDdirektiivi, edellyttää radiologisissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä potilaiden säteilyannosten ja niistä väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittämistä. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön säteilylain muutoksella (1142/1998) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksella säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (423/2). STM:n asetus velvoittaa toiminnanharjoittajaa tallentamaan tiedot, joiden avulla tutkittavalle tai hoidettavalle henkilölle toimenpiteestä aiheutunut säteilyannos voidaan tarvittaessa määrittää. Avainasemassa on tieto siitä, mikä radiologinen tutkimus tai toimenpide kullekin potilaalle on tehty. Asetuksen mukaan tutkimusmääristä ja säteilyannoksista tulee tehdä erikseen annettavien ohjeiden mukaan yhteenvedot, joiden perusteella laaditaan valtakunnalliset arviot säteilyn lääketieteellisestä käytöstä aiheutuvista säteilyaltistuksista ja niiden kehittymisestä. Valtakunnallisten arvioiden kokoaminen ja julkaiseminen on asetuksessa säädetty Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtäväksi. Valtakunnallisten arvioiden laatimista varten STUKissa käynnistettiin projekti, jonka ensi vaiheena perustettiin tietorekisteri radiologisille tutkimuksille ja toimenpiteille. Säteilyn lääketieteellisen käytön luvanhaltijoille suunnatun kirjallisen kyselyn avulla rekisteriin kerättiin tiedot vuoden 2 radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määristä. STUKin projektissa on yhteistyötahona Suomen Kuntaliiton Radiologisen tutkimusnimikkeistön työryhmä, ja projektin johtoryhmässä on STUKin ulkopuolisena edustajana professori Seppo Soimakallio Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Projektin ensivaiheessa kerättyihin tutkimusmäärätietoihin tullaan jatkossa liittämään tietoja röntgentutkimusten aiheuttamista potilasannoksista, jonka perusteella voidaan arvioida röntgentutkimuksista väestölle aiheutuvaa säteilyaltistusta. STUKissa on lisäksi valmisteilla käytännön opas potilaan säteilyaltistuksen määrittämiseksi röntgentutkimuksissa. Tässä raportissa esitetään STUKin kokoama yhteenveto radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumääristä vuonna 2. Radiologiset tutkimukset ja toimenpiteet on määritelty Radiologisen tutkimus- ja toimenpideluokituksen 1999 [5] mukaisesti. STUKin kokoamat tiedot isotooppitutkimuksista on julkaistu erikseen [2]. 7

7 STUK-B-ST O MENETELMÄ 2.1 Tietorekisteri STUKin perustamassa tietorekisterissä tietokantana on Microsoft SQL Server ja käyttöliittymänä Microsoft Office Access. Tietorekisterin pohjana on Radiologinen tutkimus- ja toimenpideluokitus 1999 [5], jossa kukin tutkimusnimike koostuu viisimerkkisestä koodista ja suomen- tai ruotsinkielisestä selitteestä. Viisimerkkisen koodin kaksi ensimmäistä merkkiä (kirjainta) vastaavat Stakesin toimenpideluokituksen anatomista jaottelua (ks. Kolmas merkki on numero, joka on anatominen tarkennin. Neljäs merkki, kirjain, on tutkimuksen tai toimenpiteen tarkennin ja viides merkki, kirjain, kertoo tutkimusryhmän. Tietorekisterissä ovat mukana kaikki Radiologisessa tutkimus- ja toimenpideluokituksessa 1999 [5] käytetyt tutkimusryhmät (A G, K, L ja T; ks. kohta 2.3) lukuunottamatta radiologisten tutkimusten oheistoimintoja (ryhmä W). 2.2 Tutkimusmääräkysely Vuoden 2 radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät kerättiin kirjallisen kyselyn avulla. Kyselykirjeen liitteenä oli 1 58 radiologista tutkimus- ja toimenpidenimikettä sisältänyt vastauslomake. Sähköistä vastaamista varten STUKin kotisivulle asetettiin suomen- ja ruotsinkieliset Microsoft Excel -lomakkeet. Tutkimusmääriä kerättiin vuoden 22 tammikuusta toukokuuhun. Kyselykirje lähetettiin 473:lle säteilyn lääketieteellisen käytön luvanhaltijalle, joiden luvan B-liitteessä on vähintään yksi röntgenputki. Kyselyn saaneiden toiminnanharjoittajien (luvanhaltijoiden) laitostyypit jakautuivat seuraavasti: 29:n laitostyyppi oli terveyskeskus, 16:n yksityinen laitos, 3:n aluesairaala, 24:n keskussairaala, 23:n yliopistollinen keskussairaala ja 27:n muu julkinen laitos. Vastauksia saatiin noin 98 prosentilta. Vastaamatta jättäneiden luvanhaltijoiden joukossa oli laitetoimittajia, jotka eivät itse tee radiologisia tutkimuksia, pari terveyskeskusta ja pari yksityistä laitosta. Niiden voitiin arvioida suorittaneen alle prosentin vuoden 2 kaikista röntgentutkimuksista. Puuttuvia tietoja ei korvattu millään tavalla, vaan lukumäärät laskettiin suoraan vastausten perusteella. Yliopistollisista keskussairaaloista, keskussairaaloista, aluesairaaloista sekä muista julkisista laitoksista (kahta terveyskeskusta lukuunottamatta) saatiin vastaus jokaiselta luvanhaltijalta. Kardiologisten osastojen tai toiminnanharjoittajien (12 kappaletta, joista viidellä on oma turvallisuuslupa) mukanaolo kyselytutkimuksessa varmistettiin erikseen. Sähköistä vastaamismahdollisuutta käytti 123 toiminnanharjoittajaa eli noin 26 % vastaajista. Sähköiset tiedot voitiin useimmiten siirtää leikepöydän kautta tyhjälle lomakkeelle. Sähköisten vastausten käsittelyn automatisoimiseksi laadittiin filtteriohjelma, joka etsii Excel-tiedostosta virheelliset koodit, ja näyttää ne tietokoneen kuvaruudulla yksitellen. Virheellinen koodi voi olla oheistoimintokoodi, joita ei lueta Säteilyturvakeskuksen rekisteriin. Se voi olla myös aidosti virheellinen (helposti korjattavissa oleva) tai periaatteessa oikein muodostettu, potentiaalinen uusi nimike-ehdotus Radiologisen tutkimusnimikkeistön työryhmän käsiteltäväksi. 2.3 Tutkimusmäärien ryhmittely Tietorekisteristä kootuissa, vuoden 2 tutkimusmäärien yhteenvedoissa (katso liitteet) on käytetty Radiologisessa tutkimus- ja toimenpide- 8

8 STUK-B-ST O 49 luokituksessa 1999 [5] mainittuja ryhmiä: A, natiiviröntgentutkimukset, B, varjoaineröntgentutkimukset, C, angiografiat, D, tietokonetomografiat, E, ultraäänitutkimukset, F ja G, magneettitutkimukset ja T, radiologiset toimenpiteet. Ryhmä K, spektroskooppiset magneettitutkimukset, mainitaan samassa alaluvussa kuin muutkin magneettitutkimukset, kun taas ryhmän L magnetografioita ei raportoitu lainkaan vuonna 2; nämä ryhmät on pienuuden takia jätetty pois yhteenvedoista. Tutkimusmäärien raportoinnissa (liitteessä 2) on tarkemmin eritelty ryhmät A D ja T, jotka sisältävät röntgensäteilylle altistavat radiologiset tutkimukset ja toimenpiteet, tässä raportissa lyhyesti röntgentutkimukset. Mukana ovat myös rintarauhaspreparaatin röntgentutkimukset, kuolleen sikiön tai vastasyntyneen kokovartaloröntgentutkimukset ja ultraääni- ja magneettikuvausohjatut radiologiset toimenpiteet, joista ei aiheudu väestölle säteilyaltistusta (huomioitu tekstissä luvussa 3). Käytetty erittely vastaa pääpiirteissään kansainvälistä UNSCEAR-raportointia [8]. Erittely on saatu aikaan käymällä läpi 714 suomenkielistä tutkimusnimikettä ja yhdistämällä ne 43:ksi anatomiseksi tai modaliteettikokonaisuudeksi. UNSCEARin erittelyssä tällaisia kokonaisuuksia on kolmisenkymmentä kappaletta. UNS- CEARin erittely on suppeampi erityisesti varjoaineröntgentutkimusten ja TT-tutkimusten osalta. Suomalaisissa väestöannoslaskuissa on käytetty röntgentutkimusten erittelyä, joka on sisältänyt 53 tutkimusta tai tutkimusryhmää [6]. Liitteissä esitetään valtakunnallisten tutkimusmäärien jakautuminen myös laitostyyppeihin ja sairaanhoitopiireihin. Näitä erittelyjä varten tarvittavat toiminnanharjoittajien laitostyyppi- ja sairaanhoitopiiritunnukset saatiin STUKin luparekisteristä. Liite 4 vastaa muodoltaan kyselykirjeen liitteenä ollutta nimikkeistötiedostoa. 9

9 STUK-B-ST O TULOKSET Yhteenvedot vuoden 2 radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumääristä on esitetty liitteissä. Suomessa tehtiin hieman alle 4,1 miljoonaa röntgentutkimusta vuonna 2. Lukua voidaan verrata vuosien 1984 ja 1995 vastaaviin lukuihin, noin 4,6 ja 4,2 miljoonaa [3,4,7], jotka osoittavat röntgentutkimusten määrän pysyneen likimain samana. Natiiviröntgentutkimusten ja varjoaineröntgentutkimusten yhteenlaskettu suhteellinen osuus oli noin 93,5 %, TT-tutkimusten 5, %, angiografioiden,9 % ja läpivalaisu- tai TT-ohjattujen toimenpiteiden,6 %. Ultraäänitutkimuksia raportoitiin hieman alle puoli miljoonaa kappaletta. Magneettitutkimuksia raportoitiin 15 kappaletta. Suomessa tavanomainen hammasröntgentoiminta on vapautettu turvallisuusluvasta ja kuuluu postivalvonnan piiriin, jonka kautta valtakunnalliset tutkimusmäärät saadaan koottua. Radiologisen tutkimusmääräkyselyn kautta intraoraalisia hammasröntgentutkimuksia (muita kuin panoraama) raportoitiin kappaletta eli alle 5 % niiden kokonaismäärästä, joka oli noin 1,6 miljoonaa vuonna 2. Panoraamakuvauksia tehtiin kaikkiaan noin 25 kappaletta, niistäkin osa (noin 1 kappaletta) turvallisuusluvasta vapautetuilla laitteilla. Verrattaessa eri röntgentutkimusryhmien suhteellisia osuuksia Isossa-Britanniassa vuosina kerättyyn aineistoon [1] suomalaiseen aineistoon on lisättävä puuttuvat hammasröntgentutkimukset. Silloin natiiviröntgentutkimusten ja varjoaineröntgentutkimusten yhteenlaskettu suhteellinen osuus on noin 95,3 %, TT-tutkimusten 3,6 %, angiografioiden,7 % ja läpivalaisu- tai TT-ohjattujen toimenpiteiden,4 %. Brittiläisessä aineistossa vastaavat suhteelliset osuudet ovat noin 94,6 %, 3,3 %,,8 % ja,6 %. Tunnistamattomien röntgentutkimusten osuus on noin,7 %. Suomessa tätä vastaisi lähinnä nimike XX9XA, muut natiiviröntgentutkimukset, noin,4 prosentin osuudellaan röntgentutkimusten kokonaismäärästä. Tutkimusmääräindeksit (tutkimusta vuodessa/ asukas) kehittyneissä maissa (UNSCEARin terveydenhuollon luokka I) keskimäärin, Suomessa ja Isossa-Britanniassa ovat,92 [8],,79 ja,49 [1] röntgentutkimuksille ja,31 [8],,31 ja,21 [1] hammasröntgentutkimuksille. Suomalaiset tutkimusmääräindeksit röntgentutkimuksille (muille kuin hammas-) ja hammasröntgentutkimuksille ovat siis lähellä kehittyneiden maiden keskimääräisiä arvoja. 3.1 Natiiviröntgentutkimukset Natiiviröntgentutkimuksia tehtiin kappaletta. Liitteissä 1 ja 3 luku sisältää lisäksi rintarauhaspreparaatin röntgentutkimusta ja 37 kuolleen sikiön tai vastasyntyneen kokovartaloröntgentutkimusta. Natiiviröntgentutkimusten osuus röntgentutkimusten kokonaismäärästä, joka oli kappaletta vuonna 2, on noin 92, %. Tavallisimmat yksittäiset tutkimukset olivat keuhkojen natiiviröntgen (thorax), kpl, rintarauhasen seulontatutkimus (mammografiaseulonta), kpl, nenän sivuonteloiden natiiviröntgen, kpl, polven natiiviröntgen, kpl, ja keuhkojen röntgen radiologian yksikön ulkopuolella, kpl. Rintarauhasen natiiviröntgentutkimuksia ja rintarauhasen laajoja natiiviröntgentutkimuksia (mammografioita) tehtiin ja kappaletta. Synnytyskanavan mittakuvauksia tehtiin kappaletta. 17 toiminnanharjoittajaa antoi täydellisen nimikejaotellun vastauksen asemesta karkeam- 1

10 STUK-B-ST O 49 man jaottelun vuoden 2 tutkimusluvuistaan. Näitä varten piti valita tietyt yleiskoodit, joille tutkimusluvut voitiin kirjata tietokantaan: DM1AA, nenän sivuonteloiden natiiviröntgen = NSO, sinus, kallon alue ; EB1HA, hampaiston ja leuan panoraamatomografia tai muu yksinkertainen rakokuvaus = ortho, orthopantomografia ; GD1AA, keuhkojen natiiviröntgen (thorax) = thorax ; HA1AA, rintarauhasen natiiviröntgen (mammografia) = mammo ; NK6LA, luuston ja nivelten läpivalaisututkimus, ei varjoainetutkimus = luut, raaja leikkaussalissa (5 237 kpl vuonna 2); QX2XA, pehmytosan muu röntgentutkimus = muut kuin luut (48 kpl vuonna 2); ja XX9XA, muu natiiviröntgen = muut ( kpl vuonna 2). Kyselykirjeen liitteenä olleessa vastauslomakkeessa havaittiin kyselyn edetessä seuraavat virheet: 1) Nimike ND1RA, ranteen yksittäisen luun erilliskuvaus (733 kpl vuonna 2) puuttui paperilomakkeelta, lisättiin myöhemmin sähköiselle lomakkeelle, osa toiminnanharjoittajista oli lisännyt nimikkeen paperin alalaitaan. 2) Nimike NK6LA, luuston ja nivelten läpivalaisututkimus, ei varjoainetutkimus esiintyi sekä paperi- että sähköisellä lomakkeella puutteellisena (luuston ja nivelten). Koodi NK6LA on erityisen tärkeä, koska ortopedisissa leikkauksissa suoritettavat läpivalaisututkimukset ja röntgenkuvaukset pyydettiin kirjaamaan tälle koodille. Kyseinen yleiskoodi on muodoltaan verrattavissa koodeihin NK6PA, luun tiheysmittaus, röntgentutkimus (yksi kohde) (3 732 kpl vuonna 2) ja NK6QA, luun tiheysmittaus, laaja röntgentutkimus (kaksi tai useampia kohteita) ( kpl vuonna 2). 3.2 Varjoaineröntgentutkimukset Varjoaineröntgentutkimuksia tehtiin kappaletta. Varjoaineröntgentutkimusten osuus röntgentutkimusten kokonaismäärästä, joka oli kappaletta vuonna 2, on noin 1,5 %. Tavallisimmat yksittäiset varjoaineröntgentutkimukset olivat paksusuolen kaksoiskontrastitutkimus, kpl, virtsateiden varjoainetutkimus (urografia), kpl, ohutsuolen varjoainetutkimus (pasaasi), 5 13 kpl, ruokatorven varjoainetutkimus, kpl, ja sappiteiden ja haimatiehyeen varjoainetutkimus mahasuolikanavan tähystyksessä, kpl. Olkanivelen varjoainetutkimuksia (artrografioita) tehtiin kappaletta. 3.3 Verisuonten varjoaineröntgentutkimukset Verisuonten varjoaineröntgentutkimuksia tehtiin kappaletta. Verisuonten varjoaineröntgentutkimusten osuus röntgentutkimusten kokonaismäärästä, joka oli kappaletta vuonna 2, on noin,9 %. Tavallisimmat yksittäiset tutkimukset olivat sydämen ja/tai sepelvaltimoiden varjoainetutkimus, kpl, alaraajan laskimon varjoainetutkimus (flebografia, venografia), 1 21 kpl, alaraajan valtimoiden laaja varjoainetutkimus, kpl, sydämen ja/tai sepelvaltimoiden laaja varjoainetutkimus, 3 45 kpl, ja alaraajan valtimoiden varjoainetutkimus, kpl. Sydämen ja/tai sepelvaltimoiden erittäin laajoja varjoainetutkimuksia tehtiin kappaletta. 3.4 Röntgentietokonetomografiatutkimukset Röntgentietokonetomografiatutkimuksia (TT-tutkimuksia) tehtiin kappaletta. TT-tutkimusten osuus röntgentutkimusten kokonaismäärästä, joka oli kappaletta vuonna 2, on noin 5, %. Radiologisena trendinä voidaan todeta TT-tutkimusten suhteellisen osuuden kasvaneen parikymmentä prosenttia viiden vuoden takaiseen aineistoon nähden [7]. Tavallisimmat yksittäiset tutkimukset olivat pään natiivi-tt, kpl, pään natiivi- ja varjoaine-tt, kpl, lannerangan ja ristiluun natiivi-tt, kpl, rintakehän varjoaine-tt, 8 28 kpl, nenän sivuonteloiden ja kasvojen natiivi-tt, 7 19 kpl, ylävatsan natiivi- ja varjoaine- TT, kpl, vatsan natiivi- ja varjoaine-tt, kpl, vatsan varjoaine-tt, kpl, keuhkojen ohutleike-tt (HR-TT), kpl, ja vartalon varjoaine-tt, 5 52 kpl. Sädehoidon annossuunnittelu-tt-tutkimuksia tehtiin kappaletta. Yhdestätoista toiminnanharjoittajasta, jotka 11

11 STUK-B-ST O 4 9 tekevät annossuunnittelu-tt-tutkimuksia, kahdeksan oli kirjannut tekemänsä tutkimukset asianmukaisille Y**VD-koodeille. 3.5 Ultraäänitutkimukset Ultraäänitutkimuksia tehtiin kyselyn mukaan kappaletta. Tavallisimmat yksittäiset tutkimukset olivat ylävatsan UÄ, kpl, vatsan UÄ, kpl, olkanivelen UÄ, 29 7 kpl, virtsaelinten UÄ, kpl, ja alaraajalaskimoiden UÄ, kpl. Varhaisraskauden UÄ-tutkimuksia ja raskaudentilan UÄ-tutkimuksia tehtiin kyselyn mukaan 1961 ja kappaletta eli alle 5 %:lle ikäluokasta, vaikka kyseiset tutkimukset ovat rutiininomaisia odottaville äideille. Samaa suuruusluokkaa olevien gynekologisten ultraäänitutkimusten lukumäärien voidaan niin ikään olettaa edustavan vain murto-osaa todellisista tutkimusmääristä. Jotkut toiminnanharjoittajat ilmoittivat erikseen, että gynekologiset ultraäänitutkimukset eivät ole vastauksessa mukana. Sikiön yksityiskohtaisia morfologiatutkimuksia UÄ:llä tehtiin kyselyn mukaan 4 25 kappaletta. Sydämen yleisen UÄ-tutkimuksen ja sydämen kattavan rakenteellisen ja toiminnallisen UÄ-tutkimuksen lukumäärät olivat ja Sydämen ultraäänitutkimusten lukumäärien voidaan olettaa gynekologisia paremmin vastaavan todellisia tutkimusmääriä. Ultraäänitutkimuksille olisi Radiologisessa tutkimus- ja toimenpideluokituksessa 1999 [5] monia yleiskoodeja : sydämen, ruoansulatuselimistön, gynekologinen, lihaksen ja/tai jänteen, nivelen, verisuonten tai pehmytosan muu UÄ. Ne 17 toiminnanharjoittajaa, jotka antoivat vain karkean jaottelun vuoden 2 tutkimusluvuistaan, ilmoittivat kuitenkin yleensä vain kokonaismäärän, joka kirjattiin koodille XX9XE, muu UÄ, (yhteensä kpl vuonna 2). 3.6 Magneettitutkimukset Magneettitutkimuksia tehneistä toiminnanharjoittajista radiologinen tutkimusmääräkysely tavoitti 3/4 eli 75 %. Magneettikuvauslaitteista osuus oli 4/51 eli lähes 8 %. Erillinen vain magneettitutkimuksia suorittaville yksiköille osoitettu kokonaismääräkysely antoi radiologisen tutkimusmääräkyselyn tavoittamaksi osuudeksi vuonna 2 suoritetuista magneettitutkimuksista noin 83 %. Vahvakenttälaitteilla (vuontiheys vähintään 1 tesla) tehtiin magneettitutkimusta ja keskikenttälaitteilla (vuontiheys vähintään,2 teslaa mutta alle 1 teslan) magneettitutkimusta (luku sisältää myös ainoalla matalakenttälaitteella vuonna 2 tehdyt 1 42 magneettitutkimusta). Tavallisimmat yksittäiset magneettitutkimukset keskikenttälaitteilla olivat pään magneettitutkimus keskikenttälaitteella, kpl, lannerangan magneettitutkimus keskikenttälaitteella, kpl, pään laaja magneettitutkimus keskikenttälaitteella, kpl, kaularangan magneettitutkimus keskikenttälaitteella, 1 97 kpl, ja polven ja/tai säären magneettitutkimus keskikenttälaitteella, 1 64 kpl. Tavallisimmat yksittäiset magneettitutkimukset vahvakenttälaitteilla olivat lannerangan magneettitutkimus vahvakenttälaitteella, kpl, pään magneettitutkimus vahvakenttälaitteella, kpl, pään laaja magneettitutkimus vahvakenttälaitteella, kpl, kaularangan magneettitutkimus vahvakenttälaitteella, kpl, ja polven ja/tai säären laaja magneettitutkimus vahvakenttälaitteella, 4 41 kpl. Aivojen spektroskopioita tehtiin kyselyn mukaan 148 kappaletta. Lihasten spektroskopioita ja muita spektroskopioita tehtiin yhteensä 5 kappaletta. 3.7 Toimenpiteet Radiologiset toimenpiteet voidaan ryhmitellä seuraavalla tavalla Radiologista tutkimus- ja toimenpideluokitusta 1999 [5] käyttäen: jako voidaan tehdä sepelvaltimoiden, aivoverisuonten ja muiden verisuonten toimenpiteisiin, sekä muihin toimenpiteisiin, jotka voidaan luokitella ohjausmodaliteetin mukaan (verisuonten toimenpiteissä ohjausmodaliteetti on läpivalaisu). Näin ryhmiteltynä muut toimenpiteet jakautuvat ultraääni-, läpivalaisu-, TT- ja magneettikuvausohjattuihin toimenpiteisiin. 12

12 STUK-B-ST O 49 Radiologisten toimenpiteiden kokonaislukumäärä oli , joista oli UÄ- tai MK-ohjattuja toimenpiteitä (MK-ohjattuja toimenpiteitä vain 254 kappaletta). Läpivalaisu- tai TT-ohjattujen toimenpiteiden kokonaislukumäärä oli siis , joista 932 oli TT-ohjattuja toimenpiteitä. Läpivalaisu- tai TT-ohjattujen toimenpiteiden osuus röntgentutkimusten kokonaismäärästä, joka oli kappaletta vuonna 2, on noin,6 %. Tavallisimmat toimenpiteet olivat rintarauhasen solunäytteen otto UÄ-ohjauksessa, 7 23 kpl, ja kilpirauhasen solunäytteen otto UÄ-ohjauksessa, 5 16 kpl. Muun pinnallisen elimen solunäytteen ottoja UÄ-ohjauksessa tehtiin kpl (= ONB, Ohutneulabiopsia koodaamattomassa vastauksessa). Keuhkopussin punktioita UÄ-ohjauksessa tehtiin kappaletta. Sepelvaltimoiden laajennushoitoja iholta käsin (PTCA) tehtiin kappaletta, joista laajoja 779 kappaletta. Sepelvaltimon stentin asentamisia katetrin kautta tehtiin 1 92 kappaletta. Sepelvaltimon muita toimenpiteitä katetrin kautta tehtiin 18 kappaletta. Aivoverisuonten toimenpiteitä tehtiin 35 kappaletta. Muiden verisuonten toimenpiteitä tehtiin kappaletta. Sydämen tahdistimen asennus läpivalaisuohjauksessa, FK1BT, oli koodi, jolle sijoitettiin tilapäisen ja pysyvän tahdistimen asennuksen, tahdistimen tai johdon vaihdon tms. lisäksi kaikki muutkin katetrin kautta suoritettavat sydämen tutkimukset ja toimenpiteet kuten sydämen rytmihäiriön katetritutkimukset ja -hoidot, läppäkatetrisaatiot, sydänlihasbiopsiat ja invasiiviset EKG-tutkimukset (yhteensä 3 68 kpl vuonna 2). Näille saataneen uusia koodeja tulevaisuudessa. Muun muassa edellä mainitun sydämen (ei sepelvaltimon) katetritoimenpiteiden yleiskoodin valinnan ansiosta muita radiologisia toimenpiteitä oli vain 92 kappaletta. 13

13 STUK-B-ST O YHTEENVETO STM:n asetuksessa on säädetty STUK:n tehtäväksi koota ja julkaista valtakunnalliset arviot säteilyn lääketieteellisestä käytöstä aiheutuvista säteilyaltistuksista ja niiden kehittymisestä. Tätä varten perustetun projektin ensivaiheena on koottu radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärät Suomessa vuonna 2. Radiologista tutkimus- ja toimenpideluokitusta käyttäen tutkimusmääristä on tehty yhteenvedot, joita tarvitaan laadittaessa valtakunnalliset arviot säteilyaltistuksista ja niiden kehittymisestä. Tehdyn selvityksen perusteella röntgentutkimusten kokonaismäärä vuonna 2 (noin 4,1 miljoonaa kappaletta) on likimain sama kuin vuonna 1995 (noin 4,2 miljoonaa kappaletta). Väkilukuun suhteutettuna lukuarvo on lähellä kehittyneiden maiden keskiarvoa. TT-tutkimusten suhteellinen osuus näyttäisi samana aikana kasvaneen parikymmentä prosenttia. Vertailu Isossa-Britanniassa tehdyn selvityksen kanssa osoitti, että eri röntgentutkimusryhmien suhteelliset osuudet ovat Suomessa ja Isossa-Britanniassa likimain samat. Tutkimusmääräselvityksen yhteydessä esille tulleita tutkimusnimikkeiden käyttöön liittyviä näkökohtia voitaneen jatkossa hyödyntää radiologisen tutkimus- ja toimenpideluokituksen kehittämisessä. 14

14 STUK-B-ST O 49 5 KIRJALLISUUSVIITTEET 1 Hart D and Wall BF. NRPB-W4. Radiation Exposure of the UK Population from Medical and Dental X-ray Examinations. National Radiological Protection Board, Chilton, Korpela H. Radioaktiivisten lääkeaineiden käyttö Suomessa vuonna 2. STUK-B-STO 47. Säteilyturvakeskus, Helsinki, Parviainen T, Heikkilä M. Radiologiset tutkimusmäärät ja tunnusluvut. Raportissa: Servomaa A. (toim.) Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa STUK-A 152. Säteilyturvakeskus, Helsinki, Parviainen T. Röntgenosastojen tila- ja toimintaselvitys. Lääkintöhallituksen julkaisuja nro 9. Valtion painatuskeskus, Helsinki, Radiologinen tutkimus- ja toimenpideluokitus Suomen Kuntaliitto, Helsinki, Rannikko S, Karila KTK, Toivonen M. Patient and population doses of x-ray diagnostics in Finland. STUK-A 144. Säteilyturvakeskus, Helsinki, Rantanen E. (toim.) Säteilyn käyttö ja muu säteilytoiminta. Vuosiraportti STUK-B- STO 41. Säteilyturvakeskus, Helsinki, 2. 8 Sources and Effects of Ionizing Radiation. United Nations Scientific Committee on the Effects of Atomic Radiation. UNSCEAR 2 Report to the General Assembly, with Scientific Annexes. Volume I: Sources. United Nations, New York, 2. 15

15 STUK-B-ST O 4 9 LIITE 1 Ryhmät ja laitostyypit YOS KS AS TK MUU YKS Yht. A = Natiiviröntgentutkimukset B = Varjoaineröntgentutkimukset C = D = Verisuonten varjoaineröntgentutkimukset Röntgentietokonetomografiatutkimukset E = Ultraäänitutkimukset F = G = Magneettitutkimukset keskikenttälaitteilla Magneettitutkimukset vahvakenttälaitteilla T = Toimenpiteet YOS = Yliopistolliset keskussairaalat KS = Keskussairaalat AS = Aluesairaalat TK = Terveyskeskukset MUU = Muut julkiset laitokset YKS = Yksityiset laitokset E G F T C B D A 16

16 STUK-B-ST O 49 Ryhmien A D ja T erittely LIITE 2 YOS KS AS TK MUU YKS Yht. A Kaularanka A Keuhkot A Kuolleen sikiön röntgen A Lanneranka A Lantio/lonkka A Mammapreparaattiröntgen A Mammografia A Mammografiaseulonta A Muu rintakehän röntgen A Muu röntgentutkimus A Pää A Raajat ja nivelet A Rintaranka A Ruoansulatuskanava A Sikiön röntgen, lantiomittakuva A Virtsatiet B Kaularanka B Keuhkot B Lanneranka B Lantio/lonkka B Mammografia B Muu röntgentutkimus B Pää B Raajat ja nivelet B Rintaranka B Ruoansulatuskanava B Sappitiet B Virtsatiet C Muu angiografia C Sydänangiografia D Kaularangan TT D Keuhkojen TT D Lannerangan TT D Muu TT D Pään TT D Raajojen ja nivelten TT D SH annossuunnittelu TT D Vatsan TT T Aivoverisuonten toimenpiteet T Muut toimenpiteet T Muut verisuonten toimenpiteet T PTCA T Stentin as. sepelvaltimoon T UÄ- ja MK-ohjatut toimenpiteet

17 STUK-B-ST O 4 9 LIITE 3 Sairaanhoitopiirit ja ryhmät Helsingin ja Uudenmaan shp A B C D E F G T Varsinais-Suomen shp Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp Pirkanmaan shp Päijät-Hämeen shp Kymenlaakson shp Etelä-Karjalan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Keski-Suomen shp Seinäjoen shp Vaasan shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan yliop. shp Kainuun shp Länsi-Pohjan shp Lapin shp Åland

18 STUK-B-ST O 49 A AA1AA Kallon natiiviröntgen 1 76 A AA1BA Kallon laaja natiiviröntgen 283 A AA2AA Kallonpohjan natiiviröntgen 56 A AA3AA Kasvonluiden natiiviröntgen A AA4AA Sellan natiiviröntgen 223 A AA6AA Kallon saumojen natiiviröntgen 578 A AA7AA Aivonesteyhdystien ja laitteiston natiiviröntgen (sunttirtg) 71 A CA1AA Silmäkuopan ja näköhermon luukanavan natiiviröntgen 888 A CA1EA Silmän vierasesineen paikannus röntgenillä 41 A DC1AA Korvan natiiviröntgen 612 A DC1BA Korvan laaja natiiviröntgen 16 A DC1DA Korvien natiiviröntgen 54 A DE2AA Kuulohermon luukanavan natiiviröntgen (porusrtg) 69 A DE3AA Puikkolisäkkeen natiiviröntgen 22 A DH1AA Nenän natiiviröntgen 5 1 A DM1AA Nenän sivuonteloiden natiiviröntgen A DM1QA Nenän sivuonteloiden natiiviröntgen, yksi suunta (esimerkiksi kuutamokuva) A EB1AA Hammasröntgen A EB1BA Hammasröntgen usealle filmille tai muu intraoraaliröntgen A EB1CA Hammasröntgenin lisä- tai tarkistuskuvat A EB1HA Hampaiston ja leuan panoraamatomografia tai muu yksinkertainen rakokuvaus A EB1JA Hampaiston ja leuan kaksoispanoraamatomografia tai muu vaativa 3 9 rakokuvaus A EB1MA Kallonmittaus röntgenillä (kefalometria) A ED1AA Alaleuan natiiviröntgen A EE1AA Yläleuan tai suulaen natiiviröntgen 59 A EE1HA Leuan tomografia tai implanttikuvaus 2 51 A EE1JA Leuan tomografia, laaja 356 A EG1AA Leukanivelten natiiviröntgen A EL3AA Sylkirauhasen natiiviröntgen 221 A EM1AA Kitarisaröntgen A GA5AA Kylkiluiden röntgen A GA5DA Kylkiluiden röntgen, molemmat puolet 75 A GA6AA Rintalastan natiiviröntgen A GA7AA Sternoklavikulaarinivelten natiiviröntgen 239 A GB1AA Henkitorven natiiviröntgen (trakea) 1 37 A GB2AA Epifarynxin natiiviröntgen 12 A GB3AA Kurkunpään natiiviröntgen (larynx) 17 A GD1AA Keuhkojen natiiviröntgen (thorax) A GD1BA Keuhkojen laaja natiiviröntgen A GD1CA Keuhkojen pienoisröntgen 194 A GD1EA Keuhkojen röntgen, kylkikuva A GD1HA Hengityselimistön tomografia 4 A GD1LA Hengityselimistön läpivalaisu 394 A GD1MA Sydämen röntgentutkimus A GD1PA Keuhkojen röntgen, yksi projektio A GD1QA Keuhkojen röntgen makuuasennossa A GD1RA Hengityselimistön läpivalaisu ja natiiviröntgen 94 A GD1UA Keuhkojen röntgen radiologian yksikön ulkopuolella A HA1AA Rintarauhasen natiiviröntgen (mammografia) A HA1BA Rintarauhasen laaja natiiviröntgen (mammografia) A HA1CA Rintarauhasen seulontatutkimus (mammografiaseulonta)

19 STUK-B-ST O 4 9 A HA1SA Rintarauhasen suurennus röntgen (suurennosmammografia) A HA6AA Rintarauhaspreparaatin röntgen (mammapreparaattiröntgen) A JN3AA Vatsan natiiviröntgen A JN3CA Vatsan tai lantion alueen suppea natiiviröntgen 1 21 A JN3HA Vatsan tai lantion alueen tomografia 7 A JX1LA Ruoansulatuselimistön läpivalaisu ja natiiviröntgen 371 A KA1AA Munuaisten natiiviröntgen 14 A KH1AA Virtsateiden natiiviröntgen A KH1LA Virtsateiden läpivalaisu ja natiiviröntgen 11 A MA2AA Sikiön röntgen 7 A MB2AA Kuolleen sikiön tai vastasyntyneen kokovartaloröntgen 37 A NA1AA Kaularangan natiiviröntgen A NA1BA Kaularangan laaja natiiviröntgen 5 49 A NA1EA Kaularangan röntgen taivutuskuvat A NA2AA Rintarangan natiiviröntgen A NA2BA Rintarangan laaja natiiviröntgen 1 83 A NA3AA Lannerangan natiiviröntgen A NA3BA Lannerangan laaja natiiviröntgen A NA3CA Lannerangan röntgen viistokuvaus 718 A NA3EA Lannerangan röntgen taivutuskuvat 6 63 A NA3FA Lannerangan röntgen kuormituskuvaus (Friberg) 53 A NA3SA Lannerangan röntgen seisten A NA4AA Ristiluun röntgen A NA5AA Häntäluun röntgen A NA6AA Ristinivelten (SI-nivelten) röntgen A NA6FA Ristinivelten (SI-nivelten) rasitustutkimus (Chamberlain) 124 A NA7EA Skolioosin röntgentutkimus 4 19 A NA7FA Selkärangan muu rasitusröntgen 182 A NB1AA Olkanivelen ja olkapään natiiviröntgen A NB1BA Olkanivelen laaja natiiviröntgen A NB1DA Olkanivelten natiiviröntgen 5 74 A NB3AA Solisluun röntgen A NB3DA Solisluiden röntgen 738 A NB4AA Lapaluun röntgen 2 38 A NB4DA Lapaluiden röntgen 245 A NB5AA Olkalisäke-solisluunivelen (AC-nivel) natiiviröntgen 1 1 A NB5EA Olkalisäke-solisluunivelten (AC-nivel) rasitustutkimus 916 A NB6AA Olkavarren röntgen A NB6BA Olkavarren laaja röntgen 387 A NB6DA Olkavarsien röntgen 375 A NC1AA Kyynärnivelen natiiviröntgen A NC1BA Kyynärnivelen laaja natiiviröntgen 1 51 A NC1DA Kyynärnivelten natiiviröntgen 2 25 A NC2AA Kyynärvarren röntgen A NC2BA Kyynärvarren laaja röntgen 459 A NC2DA Kyynärvarsien röntgen 641 A ND1AA Ranteen natiiviröntgen A ND1BA Ranteen laaja natiiviröntgen A ND1DA Ranteiden natiiviröntgen A ND1RA Ranteen yksittäisen luun erilliskuvaus 733 A ND2AA Käden ja sormien röntgen A ND2DA Käsien röntgen A NE1AA Lantion röntgen A NE1BA Lantion laaja röntgen 5 47 A NE1MA Synnytyskanavan mittakuvaus A NF1AA Lonkan röntgen A NF1BA Lonkan laaja röntgen

20 STUK-B-ST O 49 A NF1DA Lonkkien röntgen A NF3AA Reiden röntgen A NF3BA Reiden laaja röntgen 671 A NF3DA Reisien röntgen 648 A NG1AA Polven natiiviröntgen A NG1BA Polven laaja natiiviröntgen A NG1DA Polvien natiiviröntgen A NG1EA Polvien vääntökuvat 781 A NG2AA Polvilumpion röntgen 7 12 A NG2EA Polvilumpion röntgen, Laurinin projektiot 5 73 A NG4AA Säären röntgen A NG4BA Säären laaja röntgen A NG4DA Säärien röntgen 1 49 A NH1AA Nilkan natiiviröntgen A NH1BA Nilkan laaja natiiviröntgen A NH1DA Nilkkojen natiiviröntgen A NH1EA Nilkkojen vääntö/rasituskuvat 1 1 A NH2AA Kantapään röntgen A NH2DA Kantapäiden röntgen A NH3AA Jalkaterän ja varpaiden röngen A NH3DA Jalkaterien röntgen A NJ1DA Yläraajojen röntgen 37 A NJ2DA Alaraajojen röntgen 739 A NJ2MA Alaraajan mekaaninen akselimittaus A NJ3DA Pitkien luiden röntgen, raajojen natiiviröntgen A NJ3MA Raajojen pituusmittaus 931 A NJ3NA Raajojen pituuseromittaus A NK4EA Nivelen rasitustutkimus tai vastaava A NK6HA Tomografia luustosta 516 A NK6LA Luuston ja nivelten läpivalaisututkimus, ei varjoainetutkimus A NK6MA Luustoikä käden ja kyynärpään kuvasta radiologisella menetelmällä A NK6NA Luustoikä muulla radiologisella menetelmällä 279 A NK6PA Luun tiheysmittaus, röntgentutkimus (yksi kohde) A NK6QA Luun tiheysmittaus, laaja röntgentutkimus (kaksi tai useampia kohteita) A QX2XA Pehmytosan muu röntgentutkimus 48 A SB1LA Hammaskuvaus kliinisen tutkimuksen yhteydessä (ei erillistä 232 lausuntoa) A XX9LA Täydentävä läpivalaisututkimus ilman varjoainetta 63 A XX9XA Muu natiiviröntgen B AA7EB Aivokammiosuntin varjoainetutkimus (suntin valvulografia) 9 B AB1CB Kaularangan selkäydinkanavan varjoainetutkimus (myelografia) 86 B AB2CB Rintarangan selkäydinkanavan varjoainetutkimus (myelografia) 14 B AB3CB Lannerangan selkäydinkanavan varjoainetutkimus (myelografia) B AB4CB Selkäydinkanavan yhtäaikainen useamman alueen 3 varjoainetutkimus B AB4LB Selkäydinkanavan tai epiduraalitilan katetrin paikan tarkastus B AB4XB Selkäydinkanavan muu varjoainetutkimus 2 B CC1CB Kyyneltien varjoainetutkimus (dakryokystografia) 258 B EG1CB Leukanivelen varjoainetutkimus (artrografia) 1 B EH1JB Suulaen funktiotutkimus 65 B EH2BB Nenän ja nielun varjoainetutkimus (naso-faryngografia) B EL1CB Korvasylkirauhastiehyen varjoainetutkimus (sialografia) 143 B EL2CB Leuanalussylkirauhastiehyen varjoainetutkimus (sialografia) 97 B GC1BB Keuhkoputkien varjoainetutkimus (bronkografia) B HA1BB Rintarauhaskystan ilmatutkimus (pneumokystografia) 377 B HA5CB Rintarauhastiehyeen varjoainetutkimus (galaktografia)

21 STUK-B-ST O 4 9 B JA1CB Tyrän varjoainetutkimus (herniografia) 299 B JB1JB Palleatyrän ja mahalaukun takaisinvirtauksen varjoainetutkimus 28 B JC1AB Hypofarynxin varjoainetutkimus 527 B JC2AB Ruokatorven varjoainetutkimus B JC2BB Ruokatorven kaksoiskontrastitutkimus B JC2JB Ruokatorven funktiotutkimus 24 B JC2KB Nielemisen funktiotutkimus 511 B JD1AB Mahalaukun ja duodenumin varjoainetutkimus 9 B JD1BB Mahalaukun kaksoiskontrastitutkimus B JD2BB Duodenumin varjoainetutkimus (duodenografia) 42 B JF1AB Ohutsuolen varjoainetutkimus (pasaasi) 5 13 B JF1BB Ohutsuolen kaksoiskontrastitutkimus 1 71 B JF2AB Paksusuolen varjoainetutkimus (kolongrafia) B JF2BB Paksusuolen kaksoiskontrastitutkimus B JF2JB Paksusuolen läpikulun tutkimus (kolontransit) 234 B JG1JB Peräsuolen toiminnan varjoainetutkimus, defekografia 463 B JH1AB Peräsuolen varjoainetutkimus (anografia) 376 B JK1CB Sappirakon tai sappiteiden varjoainetutkimus 91 B JK3MB Sappiteiden varjoainetutkimus leikkauksen jälkeen 733 B JK3NB Sappiteiden varjoainetutkimus iholta käsin (PTC) 228 B JK3PB Sappiteiden varjoainetutkimus leikkauksen aikana 94 B JK3SB Sappiteiden varjoainetutkimus mahasuolikanavan tähystyksessä 31 B JL4SB Haimatiehyeen varjoainetutkimus mahasuolikanavan tähystyksessä 6 B JL5SB Sappiteiden ja haimatiehyeen varjoainetutkimus mahasuolikanavan tähystyksessä B JL6SB Sappiteiden ja haimatiehyeen pitkittynyt läpivalaisu 282 B JX1XB Ruoansulatuskanavan muu varjoainetutkimus 299 B JX2XB Ruoansulatuselinten muu varjoainetutkimus leikkauksen jälkeen 154 B KA3EB Ylävirtsateiden varjoainetutkimus iholta käsin 638 B KA3GB Ylävirtsateiden varjoainetutkimus alavirtsateiden kautta 499 B KC1GB Virtsarakon varjoainetutkimus (kystografia) 456 B KC1JB Virtsarakon toiminnan varjoainetutkimus (miktiokystografia) B KD1GB Virtsaputken ja -rakon varjoainetutkimus (uretrokystografia) 466 B KE4CB Siementiehyen tai -rakkuloiden varjoainetutkimus B KH1CB Virtsateiden varjoainetutkimus (urografia) B KH1JB Virtsateiden akuutti varjoainetutkimus (akuutti urografia) B KH1XB Virtsa- ja sukupuolielinten muu varjoainetutkimus 32 B LB1GB Kohdun ja munajohdinten varjoainetutkimus (hysterosalpingograf) 28 B LB1LB Sukupuolitiehyiden varjoainetutkimus (genitografia) B NA8CB Selkärangan välilevyn varjoainetutkimus (diskografia) 72 B NB1CB Olkanivelen varjoainetutkimus (artrografia) B NC1CB Kyynärnivelen varjoainetutkimus (artrografia) 2 B ND1CB Ranteen varjoainetutkimus (artrografia) 18 B NF1CB Lonkkanivelen varjoainetutkimus (artrografia) 44 B NG1CB Polvinivelen varjoainetutkimus (artrografia) 663 B NH1CB Nilkan varjoainetutkimus (artrografia) 21 B NK4CB Muun nivelen varjoainetutkimus (artrografia) 156 B PH3LB Porttilaskimon katetrin paikan tarkastus B QX2CB Fistelin varjoainetutkimus (fistulografia) 516 B XX9TB Täydentävä varjoainetutkimus 725 B XX9XB Muu varjoainetutkimus 224 C FA1AC Yläonttolaskimon varjoainetutkimus 7 C FB1AC Keuhkovaltimoiden varjoainetutkimus 1 C FB1BC Keuhkovaltimoiden laaja varjoainetutkimus 16 C FB1CC Keuhkovaltimoiden erittäin laaja varjoainetutkimus 13 C FC1AC Rinta-aortan varjoainetutkimus 58 22

22 STUK-B-ST O 49 C FC1BC Rinta-aortan laaja varjoainetutkimus 13 C FC1CC Rinta-aortan erittäin laaja varjoainetutkimus 9 C FK1AC Sydämen oikean puolen varjoainetutkimus (kardioangiografia) 35 C FL1AC Sydämen vasemman puolen varjoainetutkimus (kardioangiografia) 5 C FN1AC Sydämen ja/tai sepelvaltimoiden varjoainetutkimus C FN1BC Sydämen ja/tai sepelvaltimoiden laaja varjoainetutkimus 3 45 C FN1CC Sydämen ja/tai sepelvaltimoiden erittäin laaja varjoainetutkimus C PA1AC Kaulavaltimoiden varjoainetutkimus (aortokervikaalinen angio) 844 C PA1BC Kaulavaltimoiden laaja varjoainetutkimus 397 C PA1CC Kaulavaltimoiden erittäin laaja varjoainetutkimus 3 C PA2AC Aivovaltimoiden varjoainetutkimus 66 C PA2BC Aivovaltimoiden laaja varjoainetutkimus 417 C PA2CC Aivovaltimoiden erittäin laaja varjoainetutkimus 838 C PA3AC Karotis-valtimon varjoainetutkimus (pelkkä selektiivinen tai 862 punktio) C PA4AC Vertebraalivaltimoiden varjoainetutkimus 286 C PA5AC Kasvojen valtimoiden varjoainetutkimus 4 C PB1AC Yläraajan valtimoiden varjoainetutkimus 147 C PB1BC Yläraajan valtimoiden laaja varjoainetutkimus 128 C PB1CC Yläraajavaltimoiden erittäin laaja varjoainetutkimus C PC1AC Vatsa-aortan ja aortan haarojen varjoainetutkimus 361 C PC1BC Vatsa-aortan ja aortan haarojen laaja varjoainetutkimus 244 C PC1CC Vatsa-aortan ja aortan haarojen erittäin laaja varjoainetutkimus 193 C PC1SC Haiman valtimoiden varjoainetutkimus 15 C PC2SC Maksan valtimoiden varjoainetutkimus 57 C PC3SC Pernan valtimoiden ja porttilaskimon varjoainetutkimus 6 C PC4SC Suoliston valtimoiden varjoainetutkimus 51 C PC5SC Munuaisvaltimoiden selektiivinen varjoainetutkimus 119 C PD4AC Alaraajan valtimoiden varjoainetutkimus C PD4BC Alaraajan valtimoiden laaja varjoainetutkimus C PD4CC Alaraajan valtimoiden erittäin laaja varjoainetutkimus 665 C PG9AC Muun valtimon varjoainetutkimus 44 C PG9BC Muun valtimon laaja varjoainetutkimus 7 C PG9CC Muun valtimon erittäin laaja varjoainetutkimus 28 C PH1AC Yläraajan laskimotutkimus 374 C PH1BC Yläraajan laaja laskimotutkimus 4 C PH2AC Alaraajan laskimon varjoainetutkimus (flebografia,venografia) 1 21 C PH2BC Alaraajan laskimon laaja varjoainetutkimus 211 C PH3AC Sisäelinlaskimon varjoainetutkimus 7 C PH3BC Sisäelinlaskimon laaja varjoainetutkimus 35 C PH3CC Sisäelinlaskimon erittäin laaja varjoainetutkimus 4 C PH3EC Maksalaskimon varjoainetutkimus 1 C PH3HC Munuaislaskimon varjoainetutkimus 2 C PH4AC Aivojen laskimon varjoainetutkimus 2 C PH5AC Kiveslaskimon varjoainetutkimus (vena spermatica) 61 C PH7AC Alaonttolaskimon varjoainetutkimus 32 C PH8AC Paisuvaiskudoksen varjoainetutkimus (cavernosografia) 9 C PH8BC Paisuvaiskudoksen varjoainetutkimus ja mittaus 6 C PJ1AC Imuteiden varjoainetutkimus (lymfografia) 15 D AA1AD Pään natiivi-tt D AA1BD Pään varjoaine-tt 3612 D AA1CD Pään natiivi- ja varjoaine-tt D AA1XD Pään muu TT 91 D AA4AD Sellan natiivi-tt 16 D AA4BD Sellan varjoaine-tt 87 D AA4CD Sellan natiivi- ja varjoaine-tt

23 STUK-B-ST O 4 9 D AA4XD Sellan muu TT D AA6AD Kallon saumojen natiivi TT 35 D AA8DD Aivosisternojen TT röntge npositiivisella varjoaineella 21 D AA8ED Aivosisternojen TT röntgennegatiivisella varjoaineella D AX1XD Pään muu TT 56 D BC1AD Lisämunuaisten natiivi-tt 19 D BC1BD Lisämunuaisten varjoaine-tt 19 D BC1CD Lisämunuaisten natiivi- ja varjoaine-tt 23 D BC1XD Lisämunuaisten muu TT D CA1AD Silmäkuopan natiivi-tt 818 D CA1BD Silmäkuopan varjoaine-tt 239 D CA1CD Silmäkuopan natiivi- ja varjoaine-tt 491 D CA1XD Silmäkuopan muu TT 5 D DC1AD Korvan natiivi-tt 874 D DC1BD Korvan varjoaine-tt 218 D DC1CD Korvan natiivi- ja varjoaine-tt 218 D DC1XD Korvan muu TT 6 D DM1AD Nenän sivuonteloiden ja kasvojen natiivi-tt 7 19 D DM1BD Nenän sivuonteloiden ja kasvojen varjoaine-tt 152 D DM1CD Nenän sivuonteloiden ja kasvojen natiivi- ja varjoaine-tt 181 D DM1XD Nenän sivuonteloiden ja kasvojen muu TT 32 D EN1AD Suun ja kaulan pehmytosien natiivi-tt 363 D EN1BD Suun ja kaulan pehmytosien varjoaine-tt D EN1CD Suun ja kaulan pehmytosien natiivi- ja varjoaine-tt 52 D EN1XD Suun ja kaulan pehmytosien muu TT 23 D FB1BD Keuhkoembolian TT D GD1AD Rintakehän natiivi-tt D GD1BD Rintakehän varjoaine-tt 8 28 D GD1CD Rintakehän natiivi- ja varjoaine-tt D GD1ED Keuhkojen ohutleike-tt (HR-TT) D GD1XD Rintakehän muu TT 231 D JK3CD Sappiteiden varjoaine-tt 2 D JN1AD Ylävatsan natiivi-tt D JN1BD Ylävatsan varjoaine-tt D JN1CD Ylävatsan natiivi- ja varjoaine-tt D JN1XD Ylävatsan muu TT 9 D JN2AD Alavatsan natiivi-tt 438 D JN2BD Alavatsan varjoaine-tt 58 D JN2CD Alavatsan natiivi- ja varjoaine-tt 556 D JN2XD Alavatsan muu TT 55 D JN3AD Vatsan natiivi-tt 1 67 D JN3BD Vatsan varjoaine-tt D JN3CD Vatsan natiivi- ja varjoaine-tt D JN3XD Vatsan muu TT 168 D JN4AD Vartalon natiivi-tt D JN4BD Vartalon varjoaine-tt 5 52 D JN4CD Vartalon natiivi- ja varjoaine-tt D JN4DD Vartalon lisävarjoaine-tt 1 46 D JN4ED Vartalon TT erityisvalmisteluin 246 D JN4XD Vartalon muu TT 4 D KA1AD Munuaisten natiivi-tt 381 D KA1BD Munuaisten varjoaine-tt 67 D KA1CD Munuaisten natiivi- ja varjoaine-tt 423 D KA1XD Munuaisten muu TT 96 D NA1AD Kaularangan natiivi-tt 1 73 D NA1BD Kaularangan varjoaine-tt 171 D NA1CD Kaularangan natiivi- ja varjoaine-tt 63 24

24 STUK-B-ST O 49 D NA1FD Kaularangan TT-myelografia 148 D NA1HD Kaularangan rotaation TT 13 D NA1XD Kaularangan muu TT 3 D NA2AD Rintarangan natiivi-tt 63 D NA2BD Rintarangan varjoaine-tt 18 D NA2CD Rintarangan natiivi- ja varjoaine-tt 32 D NA2FD Rintarangan TT-myelografia 9 D NA2XD Rintarangan muu TT 5 D NA3AD Lannerangan ja ristiluun natiivi-tt D NA3BD Lannerangan ja ristiluun varjoaine-tt 56 D NA3CD Lannerangan ja ristiluun natiivi- ja varjoaine-tt 231 D NA3FD Lannerangan ja ristiluun TT-myelografia 442 D NA3HD Lannerangan kompressio TT 92 D NA3XD Lannerangan ja ristiluun muu TT 25 D NA6FD Ristinivelen (SI-nivelen) TT nivelen sisäisellä varjoaineella 1 D NA7XD Selkärangan muu TT 39 D NB1AD Olkapään natiivi-tt 299 D NB1BD Olkapään varjoaine-tt 11 D NB1CD Olkapään natiivi- ja varjoaine-tt 27 D NB1FD Olkapään TT nivelensisäisellä varjoaineella 34 D NC1AD Kyynärpään natiivi-tt 74 D NC1BD Kyynärpään varjoaine-tt D NC1CD Kyynärpään natiivi- ja varjoaine-tt 3 D ND1AD Ranteen ja käden natiivi-tt 218 D ND1BD Ranteen ja käden varjoaine-tt 3 D ND1CD Ranteen ja käden natiivi- ja varjoaine-tt 2 D NE1AD Lonkan ja lantion luiden natiivi-tt 733 D NE1BD Lonkan ja lantion luiden varjoaine-tt 26 D NE1CD Lonkan ja lantion luiden natiivi- ja varjoaine-tt 37 D NG1AD Polven natiivi-tt 211 D NG1BD Polven varjoaine-tt 35 D NG1CD Polven natiivi- ja varjoaine-tt 27 D NH1AD Nilkan ja jalkaterän natiivi-tt 517 D NH1BD Nilkan ja jalkaterän varjoaine-tt 7 D NH1CD Nilkan ja jalkaterän natiivi- ja varjoaine-tt 2 D NJ3AD Muu raajojen ja nivelten natiivi-tt 549 D NJ3BD Muu raajojen ja nivelten varjoaine-tt 84 D NJ3CD Muu raajojen ja nivelten natiivi- ja varjoaine-tt 175 D NJ3XD Raajojen ja nivelten TT muulla tekniikalla 9 D NK6HD Luuston mineraalipitoisuuden mittaus-tt 156 D NK6JD Raajojen ortopedinen mittaus TT 127 D PD5CD Rinta- ja vatsa-aortan TT 1 24 D XX9TD Täydentävä TT 8 D XX9XD Muu TT D YA1VD Pään ja kaulan annossuunnittelu-tt 79 D YG1VD Rintakehän annossuunnittelu-tt D YJ2VD Lantion annossuunnittelu-tt D YJ3VD Vatsan annossuunnittelu-tt 218 D YN3VD Raajan annossuunnittelu-tt 26 D YN7VD Selkärangan annossuunnittelu-tt 6 D YX8VD Stereotaktinen annossuunnittelu-tt 4 D YX9VD Annossuunnittelun muu TT 55 E AA5AE Intrakraniaalitilan UÄ 86 E AA5HE Lapsen aivojen UÄ E AA9XE Keskushermoston muu UÄ E AB4AE Selkäydinkanavan UÄ 1 E BA1AE Kilpirauhasen UÄ *

25 STUK-B-ST O 4 9 E BB1AE Lisäkilpirauhasten UÄ 114 E BC1AE Lisämunuaisten UÄ 75 E CA1AE Silmän ja silmäkuopan UÄ 91 E CA1ME Silmän mittaus UÄ:llä (oculometria) E CC1AE Kyynelteiden UÄ 1 E CD1AE Silmän muu UÄ 1 E DM1BE Nenän sivuonteloiden UÄ E EL3AE Sylkirauhasten UÄ E EP1AE Kaulan UÄ E FE1AE Sydänpussin UÄ 447 E FM1AE Sydämen yleinen UÄ E FM1BE Sydämen UÄ ruokatorven kautta (transesofageaalinen UÄ) 932 E FM1CE Sydämen sisäosien UÄ katetrin kautta 2 E FM1DE Sydämen Doppler-UÄ 743 E FM1EE Sydämen kattava rakenteellinen ja toiminnallinen UÄ E FM1KE Sydämen UÄ varjoainetta käyttäen 64 E FM1LE Sydämen farmakologinen rasitustutkimus ultraääni ja EKG yhdistäen E FM1ME Sydämen dynaaminen rasitustutkimus ultraääni ja EKG yhdistäen E FM1NE Sikiön sydämen UÄ 12 E FM1PE Valtimotiehyeen UÄ (ductus UÄ) E FM1XE Sydämen muu ultraäänitutkimus 1 E FN1AE Sepelvaltimoiden UÄ iholta E FN1BE Sepelvaltimoiden tutkiminen UÄ:llä katetrin kautta 95 E FN1KE Sepelvaltimoiden UÄ iholta varjoainetta käyttäen E GA1AE Rintakehän UÄ 4 61 E GE1BE Välikarsinan UÄ ruokatorven kautta 1 E HA1AE Rintarauhasten UÄ E JD1EE Mahalaukun takaisinvirtauksen tutkiminen UÄ:llä E JH3HE Vatsa-alueen suppea verrantatutkimus UÄ:llä 68 E JJ1CE Maksan, sappiteiden ja haiman UÄ tähystysteitse 26 E JN1AE Ylävatsan UÄ E JN2AE Alavatsan UÄ E JN3AE Vatsan UÄ E JN3DE Vatsan laaja UÄ-tutkimus virtausmittauksineen elinsiirron jälkeen 479 E JX1XE Ruoansulatuselimistön muu UÄ E KA1AE Munuaisten UÄ E KA2AE Munuaissiirrännäisen UÄ 1 45 E KB1EE Virtsarakon takaisinvirtauksen tutkiminen UÄ:llä 222 E KC1AE Virtsarakon UÄ iholta 1 23 E KC1BE Virtsarakon UÄ peräsuolen kautta 24 E KC1CE Virtsarakon UÄ virtsaputken kautta 4 E KC1EE Jäännösvirtsan määritys UÄ:llä 8 24 E KD1AE Virtsaputken UÄ (uretran UÄ) 6 E KE1AE Prostatan UÄ iholta E KE1BE Prostatan UÄ peräsuolen kautta E KF8AE Kivespussin UÄ E KG1AE Siittimen UÄ 32 E KH1AE Virtsaelinten UÄ E KK1AE Retroperitoneumin UÄ 35 E KK1XE Retroperitoneumin, virtsateiden tai sukuelinten muu UÄ 91 E LA2AE Munasarjarakkulan UÄ (follikkelin UÄ) 55 E LA2HE Munasarjarakkulan uudelleen mittaus 21 E LA2JE Kuukautiskierron kartoitus toistetulla follikkelin UÄ-mittauksella 144 (vähintään 3 tutkimusta) E LC2AE Kohdun ja sivuelinten UÄ 3 48 E LC2BE Kohdun, sivuelinten ja alavatsan UÄ-tutkimus