TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

Transkriptio

1 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 1 päivänä kesäkuuta 2001 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen) sekä AKAVA-JS ry:n (hallinnonalan virkamiesyhdistys) välillä hallinnonalan virkamiesten uudesta palkkausjärjestelmästä Suomenlinnan hoitokunnassa. 1 Sopimuksen tavoitteet Uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) tavoitteena on tehostaa Suomenlinnan hoitokunnan toimintaa ja kilpailukykyä sekä tukea koko henkilöstön osaamista ja ammatissa kehittymistä. Sopimuksessa määritellään Suomenlinnan hoitokunnan virkamiesten palkkauksen rakenne ja muut palkkausperusteet. Henkilöstön palkka muodostuu työn vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osasta (peruspalkasta) sekä henkilökohtaisesta palkan osasta. 2 Sopimuksen soveltamisala Sopimusta sovelletaan Suomenlinnan hoitokunnan koko virkasuhteiseen henkilöstöön lukuun ottamatta laitoksen viraston johtajaa ja suunnittelupäällikköä. Enintään kuusi kuukautta kestävissä määräaikaisissa virkasuhteissa ja harjoittelijoihin työnantaja noudattaa soveltuvin osin tämän sopimuksen palkkaperusteita. Sopimusta ei sovelleta työllistämisvaroin palkattaviin. 3 Tehtäväkohtainen palkanosa Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) määritellään tehtävän vaativuuden perusteella. Peruspalkkataulukko on liitteenä 1 (virkamiehiin sovelletaan palkkaryhmiä ). Palkkauksen kehittämis- ja arviointiryhmän (UPJ ryhmä) käsittelyn jälkeen työnantaja hyväksyy vaativuustason määritykset. Palkkauksen muutokset toteutetaan seuraavan palkanmaksukauden alusta. Tiivistelmä eri vaativuustasojen toimenkuvauksista on liitteenä 2 (sisältäen myös työehtosopimuksen piiriin kuuluvat toimenkuvaukset, virkamiehiin sovelletaan vaativuusryhmiä S1 Y4).

2 2 4 Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa on enintään 40 prosenttia peruspalkasta. Se määräytyy toteutuneen ja todetun suoritus- ja osaamistason perusteella. Arvioinnin tekee virkamiehen lähiesimies ja se muodostaa kehityskeskustelun rungon. Arviointikriteerejä ovat: tehtävien hallinta (osaaminen, kehittyminen, esimiestaito), aikaansaavuus (tuloksellisuus, määrällinen tulos, energisyys ja omaaloitteisuus) ja yhteistoiminta (yhteistyökyky asiakkaiden kanssa, tiimi- ja organisaatiotyöskentely, täsmällisyys). Henkilökohtaisen palkanosan arviointipisteet, joita voi enimmillään olla 40, määräytyvät virkamiesten arvioinnissa kahdeksan (ei esimiestaidon pisteitä) ja esimiestehtävissä (esim. työpäällikkö ja yksikön päällikkö) yhdeksän eri osa-alueen arvion mukaan. Kultakin osa-alueelta suoriutuminen arvioidaan asteikolla 1 5, jossa: 1 p. = riittämätön 2 p. = tarvitsee kehittymistä 3 p. = hyvä 4 p. = erittäin hyvä 5 p. = erinomainen Henkilökohtaisen palkanosan suuruus prosentteina peruspalkasta määräytyy arviointipistemäärien perusteella seuraavasti: 8 p. - 0,0 % 24 p. - 20,0 % 10 p. - 2,5 % 26 p. - 22,5 % 12 p. - 5,0 % 28 p - 25,0 % 14 p. - 7,5 % 30 p. - 27,5 % 16 p. - 10,0 % 32 p. - 30,0 % 18 p. - 12,5 % 34 p - 32,5 % 20 p. - 15,0 % 36 p. - 35,0 % 22 p. - 17,5 % 38 p. - 37,5 % 40 p. - 40,0 % Suomenlinnan hoitokunnan palvelukseen tulleiden virkamiesten suoritustaso arvioidaan koeajan (4 kk) päättyessä. Palvelussuhteen alkaessa määritetään suoritusosa alustavasti virkamiehen henkilökohtaiset valmiudet ja ammattitaito huomioon ottaen. Henkilökohtaisen palkanosan pistearvion alentuessa ei henkilökohtaista palkanosaa välittömästi alenneta. Jos selviytyminen työtehtävistä on olennaisesti alentunut, kiinnitetään kehityskeskustelussa siihen erityistä huomiota. Uusi arviointi suoritetaan kuuden kuukauden kuluessa. Mikäli palautu-

3 3 mista aikaisempaan suoritustasoon ei ole tapahtunut, alennetaan henkilökohtaisen palkanosan määrä vastaamaan jälkimmäistä arviota. Työnantaja hyväksyy suoritus- ja osaamistason määritykset koko henkilöstön osalta. Henkilökohtaisen palkanosan määrittämiseksi jokainen Suomenlinnan hoitokunnan esimies käy kehityskeskustelut kaikkien johdossaan olevien virkamiesten kanssa. Kehityskeskusteluun perustuvat muutokset toteutetaan vuosittain huhtikuun alusta. 5 Oikeus käyttöönottoajankohdan mukaiseen vanhan järjestelmän palkkaan Virkamiehellä on oikeus aikaisempien palkkausperusteiden mukaiseen säännöllisen työajan mukaiseen markkamääräiseen palkkaan, jos se on uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana suurempi kuin uusien palkkausperusteiden mukaisen peruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärä. Oikeus toteutetaan muodostamalla aikaisempien palkkausperusteiden mukaisen markkamääräisen palkan ja uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkan erotuksesta markkamääräinen tasausosa. Tasausosa säilyy määrältään pienenevänä niin kauan kunnes uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkka on markkamääräisesti yhtä suuri kuin aikaisempien palkkausperusteiden mukainen käyttöönottoajankohdan mukainen palkka. Tasausosaa pienentävät tehtävän vaativuuden muutokseen perustuva peruspalkan nousu sekä suoritus- ja osaamistason paranemiseen perustuva henkilökohtaisen palkanosan nousu. Tasausosaa ei koroteta yleiskorotuksella. 6 Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto Palkkausluokkien ja taulukoiden, ikälisien ja muiden virkaehtosopimuksiin perustuvien palkanlisien ja lisäpalkkioiden soveltaminen lakkaa alkaen. Samalla kaikkien Suomenlinnan hoitokunnan virkamiesten palkat muuttuvat uuden järjestelmän mukaisesti määräytyviksi markkamääräisiksi henkilökohtaisiksi kuukausipalkoiksi. Esimiestehtävissä (esim. työpäällikkö ja yksikön päällikkö) toimimisesta maksetaan erillinen korvaus, jonka suuruus vahvistetaan vuosittaisen työn arvioinnin yhteydessä. Jos virkamiehen uusi, säännöllisen työajan kokonaispalkka on vanhaa suurempi, korotus maksetaan sopimuksen voimaantulosta lähtien vaiheittain neljän vuoden kuluessa seuraavasti: 1) lähtien virkamiehen säännöllisen työajan kuukausipalkkaa korotetaan summalla, joka on 20% edellä mainitun erotuksen määrästä. 2) virkamiehen säännöllisen työajan kuukausipalkkaa korotetaan summalla, joka on 25% edellä mainitun erotuksen jäljellä olevasta määrästä.

4 3) voimassa olevan työehtosopimuksen virastokohtaisten erien tullessa maksuun, kuitenkin viimeistään virkamiehen säännöllisen työajan kuukausipalkkaa korotetaan summalla, joka on 33% edellä mainitun erotuksen jäljellä olevasta määrästä. 4) voimassa olevan työehtosopimuksen virastokohtaisten erien tullessa maksuun, kuitenkin viimeistään virkamiehen säännöllisen työajan kuukausipalkkaa korotetaan summalla, joka on 50% edellä mainitun erotuksen jäljellä olevasta määrästä 5) virkamiehen säännöllisen työajan kuukausipalkkaa korotetaan summalla, joka on maksamatta olevan erotuksen suuruinen. Peruspalkka maksetaan täysimääräisenä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohdasta lähtien. Mikäli virkamies käyttöönottoajankohtana tilapäisesti hoitaa tehtävää, jonka palkkaus on korkeampi kuin hänen vakinaisessa tehtävässään, hänen palkkauksensa määräytyy vakinaisen tehtävän mukaan, kun hän palaa sitä hoitamaan. Jos virkamiehen tehtäväkohtainen tai henkilökohtainen palkanosa muuttuu siirtymäkauden aikana, otetaan muutos huomioon määriteltäessä uutta kokonaispalkkaa. Virkaehtosopimuksen mukaiset talven 2001 järjestelyvara ja tasa-arvoerä sekä järjestelyvara toteutuvat osana edellä sanottuja siirtymäkauden tarkistuksia ja Myös muut neljän vuoden siirtymäkaudella mahdollisesti tulevat järjestelyvarat ja vastaavat virastokohtaisesti kohdennettavat erät käytetään palkkausjärjestelmän tavoitteiden mukaisesti. 7 Tietojen saanti Virkamiehellä on oikeus saada kirjallinen tieto palkkauksensa perusteena olevasta oman tehtävänsä vaativuusluokituksen sisällöstä sekä henkilökohtaisen suoritus- ja osaamistasonsa arviointituloksesta. Luottamusmiehellä on oikeus vuosittain saada tiedot tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tehtävien sijoittumisesta vaativuustasoihin sekä tilastotietoja kaikkien tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien virkamiesten kokonaispalkkauksesta ja sen kehittymisestä yksiköittäin ja sukupuolen mukaan ryhmiteltynä. Luottamusmiehellä on oikeus saada edustamiensa virkamiesten osalta seuraavat tiedot: vaativuusluokituksen sisältö ja vaativuustaso, kokonaispalkka palkkatekijöittäin eriteltynä sekä virkamiehen suostumuksella tieto henkilökohtaisen palkanosan perusteista. Tietoja annettaessa noudatetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), henkilötietolakia (523/1999) sekä valtion virka- ja työehtosopimuksessa mainittua tilastoyhteistyöstä keskustasolla tehtyä yhteistyösopimusta. 4

5 5 Luottamusmiehelle tiedot luovutetaan maksutta. 8 Muut määräykset Tehtävän vaativuustasoa tarkastellaan esimiehen ja virkamiehen välillä vähintään kerran vuodessa käytävässä kehityskeskustelussa ja aina tehtävän muuttuessa. Esityksen tehtävän vaativuuden uudelleen arvioinnista voi tehdä myös virkamies tai luottamusmies. UPJ - ryhmä tekee esitykset uusien tehtävien vaativuustasoiksi. Tehtävien vaativuusryhmittely käsitellään UPJ - ryhmässä. Sen tehtäviin kuuluu myös Suomenlinnan hoitokunnan palkkakehityksen seuraaminen suhteessa muihin valtion virastoihin ja laitoksiin. Ryhmään kuuluu kaksi työnantajan edustajaa sekä henkilöstön edustaja jokaisesta hoitokunnan yksiköstä. Asiantuntijoina käytetään tarvittaessa yksiköiden esimiehiä. Erimielisyydet henkilökohtaisen suoritusosan arvioinnista käsitellään ensisijaisesti asianomaisen esimiehen ja virkamiehen kesken ja tarvittaessa virkamiehen pyynnöstä luottamusmiehen ja henkilökohtaisesta suoritustasosta päätöksen tehneen esimiehen kanssa. Työnantaja tekee lopullisen päätöksen arviosta. Tämän sopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan osapuolten välisen virkaehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. 9 Työrauha Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 10 Voimassaolo Tämä virkaehtosopimus on voimassa Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta kummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

6 6 Tämä sopimus tulee irtisanotuksi samalla kun sen voimassaoloajalla voimassa oleva työ- ja virkaehtosopimus valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta irtisanotaan. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Helsingissä 1. päivänä kesäkuuta 2001 Opetusministeriö Akava-JS

7 7 Liite 1 VAATIVUUSTASOT JA PERUSPALKAT alkaen Palkkaliite 01 Perustehtävät Peruspalkka 101 P.1. Perustehtävä 1 194, P.2 Vaativa perustehtävä 1 227, P.3 Erittäin vaativa perustehtävä 1 295, P.4 Erikoisperustehtävä 1 379,14 Palkkaliite 02 Ammattitehtävät Peruspalkka 201 A.1 Perusammattitehtävä 1 295, A.2 Vaativa ammattitehtävä 1 379, A.3 Erittäin vaativa ammattitehtävä 1 480, A.4 Erikoisammattitehtävä 1 564,15 Palkkaliite 03 Mestari- ja teknikkotehtävät Peruspalkka 301 T.1 Mestari- ja teknikkonimikkeiden perustehtävä 1 480, T.2 Mestari- ja teknikkonimikkeiden vaativa tehtävä 1 564, T.3 Mestari- ja teknikkonimikkeiden erittäin vaativa teht , T.4 Mestari- ja teknikkonimikkeiden erikoistehtävä 1 837,45 Palkkaliite 04 Semiasiantuntijatehtävät Peruspalkka 401 S.1 Semiasiantuntijan perustehtävä 1 698, S.2 Semiasiantuntijan vaativa tehtävä 1 837, S.3 Semiasiantuntijan erittäin vaativa tehtävä 2 008, S.4 Semiasiantuntijan erikoistehtävä 2 180,22 Palkkaliite 05 Asiantuntijatehtävät Peruspalkka 501 Y.1 Asiantuntijan perustehtävä 2 008, Y.2 Vaativa asiantuntijatehtävä 2 180, Y.3 Erittäin vaativa asiantuntijatehtävä 2 368, Y.4 Erikoisasiantuntijatehtävä 2 557,30 HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA alkaen Henkilökohtaisen palkanosan suuruus prosentteina peruspalkasta arviointipistemäärien perusteella: 8 p. - 0,0% 26 p. - 22,5% 10 p. - 2,5% 28 p. - 25,0% 12 p. - 5,0% 30 p. - 27,5% 14 p. - 7,5% 32 p. - 30,0% 16 p. - 10,0% 34 p. - 32,5% 18 p. - 12,5% 36 p. - 35,0% 20 p. - 15,0% 38 p. - 37,5% 22 p. - 17,5% 40 p. - 40,0% 24 p. - 20,0% ESIMIESLISÄ (prosentteina peruspalkasta) tiiminvetäjä 2-5%, työnjohtaja 5-8%, työpäällikkö ja yksikön päällikkö 10-13%

8 Liite 2 8 SUOMENLINNAN HOITOKUNTA UUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN TOIMENKUVAUKSET Tehtävien korkeampi taso sisältää aina edellisen, alemman tason tehtävät. P.1. Perustehtävä P.2. Vaativa perustehtävä P.3. Erittäin vaativa perustehtävä P.4. Erikoisperustehtävä A.1 Perusammattitehtävä A.2 Vaativa ammattitehtävä A.3 Erittäin vaativa ammattitehtävä A.4 Erikoisammattitehtävä T.1 Mestari- ja teknikkonimikkeiden perustehtävä T.2 Mestari- ja teknikkonimikkeiden vaativa tehtävä T.3 Mestari- ja teknikkonimikkeiden erittäin vaativa tehtävä T.4 Mestari- ja teknikkonimikkeiden erikoistehtävä S.1 Semiasiantuntijan perustehtävä S.2 Semiasiantuntijan vaativa tehtävä S.3 Semiasiantuntijan erittäin vaativa tehtävä S.4.Semiasiantuntijan erikoistehtävä Y.1 Asiantuntijan perustehtävä Y.2 Vaativa asiantuntijatehtävä Y.3 Erittäin vaativa asiantuntijatehtävä Y.4 Erikoisasiantuntijatehtävä Kirjaimet = tehtävään sopivin koulutus: P = peruskoulu A = ammattikoulu T = teknillinen oppilaitos tmv. opistotaso S = alempi korkeakoulututkinto tai vastaava Y = teknillinen korkeakoulu tai yliopisto Suomenlinnan hoitokunnan virkamiehiin sovelletaan vaativuusryhmiä S1 Y4 (semiasiantuntija ja asiantuntijatehtävät).

9 9 Numero = vaativuustaso tehtävien tasoryhmässä: 1 = perustaso - ilman työkokemusta onnistuvat tehtävät - työt toisen apuna, neuvottuna ja ohjattuna 2 = vaativa - paikallistuntemusta - muiden, vastaavissa tehtävissä toimivien sijaistaminen - työkokemusta jonkin verran 3 = erittäin vaativa - aktiivinen osallistuminen omien työtehtävien kehittämiseen - osallistuminen mahdollisuuksien mukaan työryhmiin, projekteihin - lisäkoulutusta 4 = erikoistehtävä (korkein osaamisen taso) - oman alansa vahva asiantuntija - pitkä työkokemus - syvällinen yhteistyö ulkopuolisten sidosryhmien kanssa ja tehtävien kehittäminen - laaja-alaista lisäkoulutusta Tehtävien tasot: Perustehtävät - tehtävät eivät edellytä ammatillista koulutusta - tehtävät opitaan pääosin työkokemuksen kautta - ongelmanratkaisu rutiiniluonteista - työtehtävät ja tilanteet toistuvia - tehtävien suoritustapa on määritelty suullisin ja kirjallisin ohjein Ammattitehtävät - tehtävät edellyttävät alan ammatillista koulutusta - tehtävät suoritetaan osin itsenäisesti (on mahdollisuus itse valita työmenetelmiä ja välineitä, tarvitsee ajoittain ohjausta) - työtehtävät hoidetaan vakiintuneen käytännön, menettelytapojen ja yleisten työohjeiden mukaan Mestari- ja teknikkotehtävät - tehtävät edellyttävät opistotasoista koulutusta - tehtävät suoritetaan itsenäisesti - tehtävät edellyttävät omien tehtäväkokonaisuuksien sisällön ja teoreettisten perusteiden hallitsemista - päätöksentekotilanteet ovat vaihtelevia ja ongelmat monitahoisia - tehtävät edellyttävät yhteistyökykyä, neuvottelutaitoa, asiakaspalvelumyönteisyyttä ja täsmällisyyttä sekä - nopeaa uusien asioiden oppimis- ja omaksumiskykyä Semiasiantuntijatehtävät - tehtävät edellyttävät alemman korkeakoulututkinnon tasoista koulutusta - tehtävät edellyttävät omien tehtävien sisällön ja teoreettisten perusteiden hallitsemista - tehtävät suoritetaan itsenäisesti - omasta tehtäväkokonaisuudesta vastataan osallistumalla itse käytännön tehtävien suorittamiseen

10 - tehtäviin sisältyy oman vastuualan työntekijöiden ohjeistaminen ja ohjaaminen - päätöksentekotilanteet ovat vaihtelevia ja ongelmat monitahoisia - edellytetään yhteistyökykyä, neuvottelutaitoa, asiakaspalvelumyönteisyyttä ja täsmällisyyttä sekä - nopeaa uusien asioiden oppimis- ja omaksumiskykyä Asiantuntijatehtävät - tehtävät edellyttävät ylempää korkeakoulututkintoa - tehtävät edellyttävät omien tehtävien sisällön ja teoreettisten perusteiden hallitsemista - tehtävät suoritetaan itsenäisesti - tehtäviin sisältyy omasta tehtäväkokonaisuudesta vastataan osallistumalla itse käytännön tehtävien suorittamiseen - tehtäviin sisältyy oman vastuualan työntekijöiden ohjeistaminen ja ohjaaminen - päätöksentekotilanteet ovat vaihtelevia ja ongelmat monitahoisia - edellytetään yhteistyökykyä, neuvottelutaitoa, asiakaspalvelumyönteisyyttä ja täsmällisyyttä sekä - nopeaa uusien asioiden oppimis- ja omaksumiskykyä 10 Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus Kumpulantie 9 PL Helsinki puhelin (09) , faksi (09) sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi