QIS5 Suomen Aktuaariyhdistys ry:n kuukausikokous

Transkriptio

1 QIS5 Suomen Aktuaariyhdistys ry:n kuukausikokous Pirkko Welin-Siikaluoma, johtava matemaatikko Pirkko Welin-Siikaluoma

2 QIS5-vaikuttavuustutkimus Pirkko Welin-Siikaluoma 1

3 QIS5-vaikuttavuustutkimus ETA-alueen vakuutusyrityksiä koskeva 5. kvantitatiivinen vaikuttavuustutkimustutkimus (QIS5) toteutettiin syksyllä 2010 Tutkimuksessa testattiin henki- ja vahinkovakuutusyritysten voimaan tulevaa vakavaraisuussääntelyä (Solvenssi II) koskevia määrityksiä Laskelmat tehtiin tilanteen mukaisina Tarkoituksena oli selvittää millainen olisi yhtiöiden Solvenssi II -tase ja vakavaraisuus varmistaa että määritykset ovat direktiivin mukaisia saada lisätietoa tason 2 sääntelyn viimeistelyä varten edistää valvottavien ja valvojien välistä dialogia koskien uutta valvontakehikkoa kannustaa yhtiöitä SII-valmistautumisessa Pirkko Welin-Siikaluoma 2

4 QIS5-osallistuminen Vapaaehtoiseen tutkimukseen osallistui Euroopassa Yrityksiä jokaisesta 30 ETA-valtiosta 68 % kaikista Solvenssi II:n piiriin tulevista yrityksistä Suomessa osallistui n. 80 % Solvenssi II:n piiriin tulevista yrityksistä 10 henkivakuutusyhtiötä (*) (n. vastuista) 16 vahinkovakuutusyhtiötä (n. 99 % vastuista) 6 vakuutusyhdistystä (*) Suomessa kaikki henkiyhtiöt komposiitteja. Jatkossa käytetään kuitenkin termiä henki(vakuutus)yhtiö Pirkko Welin-Siikaluoma 3

5 QIS5-harjoitus Suomessa Lähes kaikki vastaajat katsoivat, että yrityksen SII-valmiudet ovat kunnossa vuoteen 2013 mennessä, vaikka vastaushetkellä resursseissa olikin vielä puutteita (datassa ja menetelmissä) QIS5:n toteuttamiseen kului keskimäärin Vahinkoyrityksillä 2,9 henkilökuukautta Henkiyhtiöillä 5,3 henkilötyökuukautta SII:n toteuttamiseen arvioitiin tarvittavan vielä keskimäärin Vahinkoyrityksissä 2,4 henkilötyövuotta (vaihtelu 2 78 kk) Henkiyhtiöissä 4,8 henkilötyövuotta (vaihtelu kk) Yritykset arvioivat QIS5-vastausten laadun olevan keskimäärin hyvä, mutta yksittäisten laskelmien kohdalla oli haasteita Samoin QIS5-määrityksiä pidettiin keskimäärin hyvinä (keskiarvo 2,8 asteikolla 1 poor; 2 fair; 3 good; 4 excellent) Laskelmiin liittyvistä ongelmista Fiva olisi toivonut lisää tietoa Pirkko Welin-Siikaluoma 4

6 Yritysten vakavaraisuusasema QIS5:n perusteella Pirkko Welin-Siikaluoma 5

7 Vaikutukset vakavaraisuusasemaan Suomessa Sekä pääomat että pääomavaatimukset kasvoivat siirryttäessä solvenssi I:stä (SI) solvenssi II:een (SII) 6 5 Henkivakuutus Mrd. euroa 6 5 Vahinkovakuutus Mrd. euroa Vaikutus oli kuitenkin erilainen henki- ja vahinkovakuutuksessa 4 3 Tier 3 4 Tier 2 Tier 1 3Tasoitusmäärä Tier 3 Tier 2 Tier 1 Tasoitusmäärä TPO TPO 2 SCR 2 MCR SCR MCR TPO = toimintapääoma 1 TPOmin 1 TPOmin TPOmin = toimintapääoman vähimmäismäärä SI SII SI SII Pirkko Welin-Siikaluoma 6

8 Vertailu vahinkovakuutusyhtiön vakavaraisuusaseman ennakoivaan valvontaan Vahinkovakuutusyhtiöillä SCR oli hyvin lähellä oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiterajaa ( VPO1 ) Keskimäärin SCR poikkesi VPO1:stä alle 1% SCR:n ja VPO1:n välinen korrelaatio oli 0,93 SCR Vahinkovakuutusyhtiöt (logaritminen asteikko) Oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja (VPO1) korrelaatio = 0,93 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Pirkko Welin-Siikaluoma 7

9 Vertailu henkivakuutusyhtiön vakavaraisuusaseman ennakoivaan valvontaan Tästä vertailusta Suomi-yhtiö run off yhtiönä on jätetty pois (kuvassa eri värillä) Henkivakuutusyhtiöt (logaritminen asteikko) Henkiyhtiöillä SCR oli keskimäärin yli kaksinkertainen verrattuna ennakoivan valvonnan jatkuvuustestin mukaiseen pääomavaatimukseen SCR:n ja ennakoivan valvonnan välinen korrelaatio oli kuitenkin 0,91 SCR Ennakoiva valvonta korrelaatio = 0,91 (ei Suomi-yhtiö) Pirkko Welin-Siikaluoma 8

10 Solvenssisuhteiden vertailu Pääomavaatimuksen täyttämiseen kelpaavan oman varallisuuden suhde pääomavaatimukseen SI MCR SCR Ennakoiva valvonta Vakuutusyritykset yhteensä [EEA] Vakuutusyritykset yhteensä [FI] Henkivakuutusyhtiöt [FI] Vahinkovakuutusyritykset [FI] 3,1 4,7 1,7 3,7 5,4 1,6 3,9 4,4 1,2 2,8 3,4 7,2 2,4 2, Pirkko Welin-Siikaluoma 9

11 SCR-solvenssisuhteet ETA:ssa SCR ei täyttynyt noin 15 % yrityksistä MCR ei täyttynyt 4,6 % yrityksistä Suomessa kaikki yritykset eivät täyttäneet SCR:ää G r a p h 5 : D i s tr i b u t i o n o f S C R c o v e r a g e b y c o u n tr y 7 5 % to % L e s s th a n 7 5 % % to % M o r e th a n % E E A E E S K L I F I L T N L C Z F R D E P T R O E S A T L U N O D K C Y I S I T H U B E B G S I U K L V S E I E M T P L G R Pirkko Welin-Siikaluoma 10

12 QIS5-tulosten arvioinnissa varovaisuus tarpeen Arvioitaessa QIS5-tuloksia etenkin yksittäisten yhtiöiden kannalta tulee ottaa huomioon, että laskelmat tehtiin tilanteesta , markkina on muuttunut sen jälkeen yhtiöiden liiketoiminnan ja riskienhallinnan sopeuttaminen SII-maailmaan on vielä kesken ja eri yhtiöillä eri vaiheessa SII-parametrit ja laskentatekniikat eivät ole vielä lopulliset QIS5 antaa kuitenkin käsityksen yritysten SII-valmiuksista sekä SII-määritysten toimivuudesta Pirkko Welin-Siikaluoma 11

13 Oma varallisuus Pirkko Welin-Siikaluoma 12

14 Oma varallisuus luokittain Composition of available own funds 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tier 1 Unrestricted Tier 1 Restricted Tier 2 Basic Own Funds Tier 2 Ancillary Own Funds Tier 3 Basic Own Funds Tier 3 Ancillary Own Funds EEA FI Pirkko Welin-Siikaluoma 13

15 Oman perusvarallisuuden muodostuminen Split of BOF items Ordinary share capital (net of own shares) [EEA] 14 % 13 % 26 % 12 % 12 % 7 % 9 % 5 % The initial fund (less item of the same type held) Share premium account [FI] 10 % 4 % 20 % 3 % 41 % 15 % 5 % Retained earnings including profits from the year net of foreseable dividends Other reserves from accounting balance sheet Reconciliation reserve [FI] life 16 % 2 % 26 % 4 % 18 % 27 % 7 % Surplus funds Expected profit in future premiums Preference shares [FI] non-life 4 % 5 % 14 % 3 % 65 % 3 % Subordinated liabilities 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Subordinated mutual member accounts Pirkko Welin-Siikaluoma 14

16 Vakavaraisuuspääoma Suomessa (SCR:n täyttämiseen hyväksyttävä oma varallisuus) Henkivakuutusyritykset Vahinkovakuutusyritykset 2 % 3 % 3 % 1 % 27 % 47 % 46 % 68 % 3 % Luokka 1 tasoitusmäärä Luokka 1 tulevat voitot Luokka 1 tasoitusmäärä Luokka 1 tulevat voitot Luokka 1 muut erät Luokka 2 perusvarallisuus Luokka 1 muut erät Luokka 2 perusvarallisuus Luokka 2 lisävarallisuus Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Pirkko Welin-Siikaluoma 15

17 Vastuuvelka Pirkko Welin-Siikaluoma 16

18 Vastuuvelka vahinkovakuutuksessa SII-vastuuvelka oli 32 % alempi kuin SI-vastuuvelka (sis. tasoitusmäärän) Ilman tasoitusmäärää vastuuvelka aleni noin 12 % Aleneminen aiheutui mm. vastuuvelan diskonttaamisesta Riskimarginaali oli keskimäärin 6 % koko nettovastuuvelasta Tosin vastuuvelan laskentaan liittyi lukuisia haasteita, jotka saattavat vaikuttaa ilmoitetun vastuuvelan määrään M Nettovastuuvelka vahinkovakuutusyrityksissä 23 % 6 % riskimarginaali RM paras estimaatti BE tasoitusmäärä varsinainen vastuuvelka 0 SI SII Pirkko Welin-Siikaluoma 17

19 Vastuuvelkalaskelmiin liittyviä ongelmia vahinkovakuutuksessa Datan saatavuus ja IT-järjestelmien kehitystarve Siirtyminen suoriteperusteisesta laskennasta kassaperusteiseen Jako vakuutuslajeihin (lines of business) Vakuutusmaksuvastuun laskenta Sopimuksen rajat (contract boundaries) Tulevat vakuutuskaudet, joita ei voi irtisanoa (tacit renewals) Raukeamisten odotusarvo (lapse) Kassavirtaennusteet Eläkevastuisiin liittyvä vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuun laskenta Kassavirtaennusteet Kustannusten huomioon ottaminen Jälleenvakuuttajan osuus vastuuvelasta (recoverables) Jälleenvakuutussopimuksen rajat Odotettu tappio jälleenvakuutussaamisista Riskimarginaali Raskas laskelma Yksinkertaistettujen laskukaavojen soveltumattomuus Markkinariski jota ei voi eliminoida (unavoidable market risk) Allokointi vakuutuslajeille Pirkko Welin-Siikaluoma 18

20 Vastuuvelka henkivakuutuksessa SII-vastuuvelka oli 2,4 % pienempi kuin SI-vastuuvelka (sis. tasoitusmäärän) Ilman tasoitusmäärää vastuuvelka aleni noin 1,8 % Riskimarginaali oli keskimäärin 3 % koko nettovastuuvelasta Yhtiöt sovelsivat QIS5- määrityksiä eri tavoin Nettovastuuvelka henkivakuutusyrityksissä riskimarginaali RM paras estimaatti BE (pl. unit linked* paras estimaatti BE (unit linked) vastuuvelka pl. unit linked unit linked * sisältää as "a whole" 0 SI SII Pirkko Welin-Siikaluoma 19

21 Vastuuvelkalaskelmiin liittyviä ongelmia henkivakuutuksessa Laatu poikkesi yhtiöittäin Myöskään isot yhtiöt eivät kaikilta osin valmiita Erilaisia tulkintoja ja arvioita Vastuiden segmentointi tuotti ongelmia SLT/Non-SLT -jako Vanhojen vakuutusten luonne ei tiedossa (luokitteluperusteena) Unbundling työläs Ryhmävakuutukset Epälikviditeettipreemion käyttö vaihteli yhtiöittäin Sopimusrajojen määrittely epäselvä Riskimarginaalin laskenta työläs Pirkko Welin-Siikaluoma 20

22 Vakavaraisuuspääomavaatimus SCR - standardikaava Pirkko Welin-Siikaluoma 21

23 SCR standardikaava Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Pirkko Welin-Siikaluoma 22

24 SCR-riskiosiot BSCR structure [EEA] BSCR structure [FI] 200 % 200 % 180 % 180 % 160 % 140 % 120 % 30 %32 % 8 % 0 % 28 % 12 % 8 % 57 % 1 % 160 % 140 % 120 % 18 % 2 % 14 % 24 % 8 % 24 % 0 % 4 % 19 % 0 % 80 % 60 % 40 % 102 % 148 % 80 % 60 % 40 % 98 % 115 % 20 % 20 % 0 % 0 % Pirkko Welin-Siikaluoma 23

25 SCR:n muodostuminen Suomessa 140 % 120 % SCR:n muodostuminen henkivakuutusyhtiöissä 3 % 120 % SCR:n muodostuminen vahinkovakuutusyrityksissä 22 % 6 % 12 % 80 % 80 % 60 % 119 % 60 % 106 % 40 % 40 % 20 % 20 % 0 % Perus-SCR Operatiivinen riski Laskennallisen Laskennallisiin veroihin verovelan ja vastuuvelkaan mukautus liittyvä vaimennus SCR Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Pirkko Welin-Siikaluoma 24 0 % Perus-SCR Operatiivinen riski Laskennallisiin veroihin liittyvä vaimennus SCR

26 Perus-SCR:n muodostuminen vahinkoyrityksillä Markkinariski muodosti suurimman yksittäisen riskimoduulin Vakuutusriskit yhdessä olivat lähes samaa suuruusluokkaa Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvä riski oli hyvin pieni Vastapuoliriskin laskentaa pidettiin tarpeettoman työläänä verrattuna sen merkitykseen koko SCR:n kannalta (tosin merkitys vaihteli paljon yrityksittäin) 160 % 140 % 120 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 69 % Perus-SCR:n muodostuminen vahinkovakuutusyrityksissä 5 % 3 % 21 % 41 % 0 % 40 % Hajautushyöty oli merkittävä Pirkko Welin-Siikaluoma 25

27 Perus-SCR:n muodostuminen henkiyhtiöissä Markkinariskillä dominoiva rooli Myös henkivakuutusriski merkittävä 120 % Perus-SCR:n muodostuminen henkivakuutusyhtiöissä 1 % Ekvivalenttiskenaariota kritisoitiin huonosti määritellyksi 1 % 21 % 14 % 0 % - Vain yksi yhtiö teki laskelman 80 % - Modulaarista lähestymistapaa pidettiin parempana 60 % 40 % 91 % Vastapuoliriskin laskentaa pidettiin tarpeettoman työläänä 20 % Läpivalaisutekniikan ( lookthrough ) käyttöä pidettiin ongelmallisena 0 % Pirkko Welin-Siikaluoma 26

28 Markkinariskin muodostuminen 140 % 120 % 80 % Markkinariskin muodostuminen henkivakuutusyhtiöissä 11 % 13 % 10 % 4 % 6 % 32 % 140 % 120 % 80 % Markkinariskin muodostuminen vahinkovakuutusyrityksissä 20 % 21 % 7 % 5 % 3 % 30 % 60 % 52 % 60 % 45 % 40 % 40 % 20 % 37 % 20 % 29 % 0 % 0 % Pirkko Welin-Siikaluoma 27

29 Vahinkovakuutusriski vahinkovakuutusyrityksissä Vakuutusmaksu- ja vastuuvelkariski Vain yksi yritys käytti yrityskohtaisia parametreja Vain yksi yritys laski ei-suhteellisen jälleenvakuutuksen mukautustermin NP Yksikään yritys ei hyödyntänyt maantieteellistä hajautusta Aluejakoa esitettiin tihennettäväksi Raukeamisriskiä pidettiin epäoleellisena ja työläänä laskea Vain harva yritys laski erän Katastrofiriski Riski oli merkittävä Muodostui pelkästään ihmisen aiheuttamista katastrofeista ei luonnonkatastrofeja Laskelmaa pidettiin työläänä ja määrityksiä epäselvinä Kaikkia laskelman edellyttämiä tietoja ei helposti saatavilla esim. palovakuutetut riskit 150 tai 300 metrin säteellä 140 % 120 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 85 % Vahinkovakuutusriskin muodostuminen 31 % 1 % 17 % Pirkko Welin-Siikaluoma 28

30 Sairausvakuutusriski vahinkovakuutusyrityksissä Jako henkivakuutus-tyyppisiin (SLT) ja vahinkovakuutustyyppisiin (Non-SLT) vastuisiin ei aina selkeä Non-SLT oli suurin riski Raukeamisriskiä pidettiin tässäkin epäolennaisena SLT:n alariskit Pitkäikäisyysriski Eläkkeiden muutosriski Kustannusriski Katastrofiriski muodostui Areena-, keskittymä- ja pandemiaskenaarioista Laskelmiin vaadittavaa dataa ei aina saatavilla (esim. vakuutetut työntekijät 300 metrin säteellä) 140 % 120 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Sairausvakuutusriski vahinkovakuutusyrityksissä 31 % 74 % 13 % 18 % Pirkko Welin-Siikaluoma 29

31 Henkivakuutusriski Henkivakuutusriski henkivakuutusyhtiöissä Henkivakuutusriski vahinkovakuutusyrityksissä 160 % 140 % 140 % 120 % 21 % 0 % 3 % 45 % 120 % 48 % 29 % 80 % 59 % 80 % 16 % 60 % 40 % 35 % 8 % 60 % 40 % 65 % 20 % 0 % 19 % 20 % 0 % Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Pirkko Welin-Siikaluoma 30

32 Henkivakuutusriski Henkivakuutusyhtiöissä Yhtiöiden valmiudet laskelman tekemiseen erilaiset Raukeavuus merkittävin riski Massaraukeavuutta yritysten ottamissa vakuutuksissa pidettiin liian korkeana Ehdotettiin yhtiökohtaisten parametrien käyttöä kuolevuusriskissä Kritiikkiä katastrofiriskin laskennasta ja suuruudesta Hajautushyödyt henkivakuutusriskissä huomattavat Vahinkovakuutusyrityksissä (Sairausvakuutuksen eläkevastuisiin liittyvät riskit Health STL alaosiossa Esim. lakisääteinen tapaturma) Muun kuin sairausvakuutuksen eläkevastuisiin liittyvät riskit henkivakuutusriskiosiossa Esim. liikennevakuutus Kritiikkiä siitä, että eläkevastuita käsitellään eri tavoin eri osioissa Pitkäikäisyys suurin riski Myös muutosriski merkittävä Pidettiin ylimitoitettuna Yksikään yritys ei laskenut yrityskohtaisia parametreja Pirkko Welin-Siikaluoma 31

33 Vähimmäispääomavaatimus MCR Pirkko Welin-Siikaluoma 32

34 Vähimmäispääomavaatimus MCR MCR Lasketaan lineaarisella kaavalla, mutta Vähintään 25% SCR:sta Enintään 45% SCR:sta ja Kuitenkin vähintään 2,2 M tai 3,2 M 7 yrityksellä MCR määräytyi euromääräisen vähimmäismäärän perusteella Suurimmalla osalla SCR:n perusteella laskettujen rajojen sisäpuolella (eli määräytyi lineaarisen laskukaavan perusteella) MCR:n muodostuminen vahinkovakuutusyrityksissä % SCR % - 45% SCR 45% SCR Absoluuttinen vähimmäismäärä Pirkko Welin-Siikaluoma 33

35 Vähimmäispääomavaatimus MCR MCR Lasketaan lineaarisella kaavalla, mutta Vähintään 25 % SCR:sta Enintään 45 % SCR:sta, Kuitenkin vähintään 3,2 M tai 5,4 M (komposiitti) Yhtiöt komposiittiyhtiöitä Yhdellä yhtiöllä MCR määräytyi euromääräisen vähimmäismäärän perusteella Yhdellä yhtiöllä MCR oli 45 % SCR:stä Tilanne muuttuisi, jos yhtiöitä käsiteltäisiin henkivakuutusyhtiöinä (jolloin sairausvakuutus ei kasvattaisi MCR:ää) MCR:n muodostuminen henkivakuutusyrityksissä Komposiittiyhtiö Henkiyhtiö 25 % SCR 25 %-45 % SCR 45 % SCR Absoluuttinen vähimmäismäärä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Pirkko Welin-Siikaluoma 34

36 Mitä QIS5:n jälkeen? Pirkko Welin-Siikaluoma 35

37 SII:n vaikutus markkinoihin Yhtiöiden toimintatavat muuttuvat Organisaatiorakenteet Riskienhallinnan korostuminen Yhteistyö aktuaaritoiminto/sijoitustoiminto/riskienhallintatoiminto Prosessit Sijoitusstrategioiden muuttuminen Tuotestrategioiden muuttuminen Asiakashyvitysstrategoiden muuttuminen Henkilöresurssien rajallisuus ja osaaminen Tarve osaavasta henkilökunnasta korostuu Pienet yhtiöt ehkä aliarvioivat tarvittavat resurssit Pirkko Welin-Siikaluoma 36

38 SII-määritysten jatkokehitystä Helpotuksia suunnitteilla mm. Vastapuoliriskiin Vahinko- ja sairausvakuutuksen katastrofiriskiin Vahinko- ja sairausvakuutuksen raukeamisriskiin Strukturoitujen tuotteiden käsittelyyn korkomarginaaliriskissä Sairausvakuutuksen SLT-osion alariskeihin Henkivakuutuksen vastuuvelan vakuutuslajijakoon Selvennystä tarvitaan mm. Laskennallisten verojen käsittelyyn Kysely yhtiöille siitä, miten laskettu QIS5:ssa Ryhmiä koskeviin tulkintoihin Komissio perusti ns. "mutatis mutandis"-työryhmän pohtimaan asiaa Sidosyritysten käsittelyyn EIOPA teki kyselyn sidosyrityksistä QIS5:ssa Kalibrointia tulee tarkistaa mm. Vahinko- ja sairausvakuutusriskissä QIS5:n yhteydessä tehdyn datakeräyksen perusteella Tietoja 26 maasta ja 16 vakuutuslajista Kalibrointiyhteistyötä vakuutusalan kanssa Katastrofiriskissä MCR:ssa Myös komposiittien euromääräinen vähimmäismäärä Pirkko Welin-Siikaluoma 37

39 Isoja kysymyksiä ratkaistavaksi, mm. Pitkät vastuut SII:ssa Komissio perusti ns. long-term guarantees työryhmä pohtimaan pitkiin vastuisiin liittyviä erityisongelmia Sopimuksen rajat Olennainen merkitys vastuuvelan määrään ja sitä kautta yhtiön vakavaraisuusasemaan Tulevat voitot riippuvat sopimuksen rajojen määrittelystä Korkokäyrän määrääminen Jatkossa EIOPAn vastuulla Erityisesti ekstrapolointi ongelmallinen Epälikvidisyyspreemio Käytössä vain poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa (period of stressed liquidity) Jatkossa EIOPAn vastuulla Katastrofiriski Perustetaan laajapohjainen työryhmä laskennan jatkokehittämiseksi Pirkko Welin-Siikaluoma 38

40 Entä QIS6? QIS5-datan avulla tehdään lisälaskelmia määrityksiin ehdotettavien muutosten testaamiseksi Esimerkiksi vahinkovakuutuksen uuden kalibroinnin testaaminen Laskelmat perustuvat ns. dummy-yhtiöiden käyttöön Dummy-yhtiöitä koskien joudutaan kuitenkin tekemään runsaasti oletuksia johtuen QIS5-datan suppeudesta (esim. kassavirtaoletukset) Jos ehdotettujen muutosten vaikutuksia ei pystytä muuten arvioimaan, niin johonkin osa-alueeseen keskittyvä vaikuttavuustutkimus saattaa olla mahdollinen Täysimittaista QIS6:ta ei kuitenkaan ole odotettavissa Pirkko Welin-Siikaluoma 39

41 Solvenssi II -aikataulu on tiukka Kansallinen valmistelu STM:n työryhmät Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi mennessä Eduskuntakäsittely 04/2012 alkaen Vakuutusyhtiölain muutokset voimaan alkaen Omnibus II Tason 2 valmistelu Käsittely 10/2010 alkaen: komissio ja jäsenmaiden asiantuntijat Komission ehdotus 06/ /2012? Pahin tapaus: ehdotukset vahvistetaan 09/2012 EU asetus voimaan alkaen Tason 3 valmistelu Tason 3 sääntelyn valmistelu alkoi CEIOPSissa EIOPAn ehdotus sitoviksi teknisiksi standardeiksi annetaan alkaen 12/2011 EIOPAn ehdotukset vahvistetaan 03/2012 (?) Tekniset standardit voimaan vaiheittain alkaen Ohjeiden valmistelu Ohjeet vahvistetaan 03/2012 -> Ohjeet voimaan > Pirkko Welin-Siikaluoma 40

42 Tärkeimmät teknisten standardien ehdotukset annettaisiin viimeistään toukokuussa 2012 Jatkoaikataulu riippuu siitä milloin virallinen konsultointi voi alkaa 1. Konsultointi mahdollinen 06/11 PII + PIII asiat alkuperäisessä aikataulussa 12/2011 mennessä Loput kahdessa vaiheessa kevään 2012 aikana 2. Konsultointi 01/2012 jälkeen Tavoitteena vuoden 2012 ensimmäinen puolisko Molemmassa vaihtoehdossa alhaisemman prioriteetin standardit annettaisiin myöhemmin Molemmissa vaihtoehdoissa tason 3 ohjeet annettaisiin tärkeistä osa-alueista viimeistään 05/ Pirkko Welin-Siikaluoma 41

43 Siirtymäsäännöksillä pyritään estämään markkinahäiriöitä Omnibus II antaa komissiolle periaatteessa laajat valtuudet siirtymäsäännösten antamiseen Lähes kaikilla osa-alueilla: raportointijärjestelmät, lisäpääomavaatimuksen määrääminen, hallintojärjestelmä, arvostussäännöt, vastuuvelan laskeminen, omat varat Siirtymäajat enintään vuotta Todennäköisesti siirtymäaikoja tulee vain muutamille osa-alueille ja ajat tulevat olemaan alle maksimiaikojen Jatka valmistautumista tähtäimessä ! Pirkko Welin-Siikaluoma 42

44 KIITOS Pirkko Welin-Siikaluoma 43