LAADUKKAAN ANTENNIASENNUKSEN PERUSTEET

Transkriptio

1 (12) LAADUKKAAN ANTENNIASENNUKSEN PERUSTEET Sisältö 1. Miten antenniurakoitsija voi varmistua, että asiakas on tyytyväinen antennijärjestelmän toimitukseen ja toteutus täyttää määräykset? Mitä viestintämarkkinalaki edellyttää antenniurakoitsijalta? Määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja järjestelmästä (21 D/2003 M), keskeiset antenniurakointia velvoittavat periaatteet Standardiluettelo liittyen kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja järjestelmästä annettuun määräykseen (Viestintävirasto 21 D/2003 M) Antennijärjestelmien välityskykyä ja jakoverkkoa kuvaavat yleisesti hyväksytyt välityskykyluokat ST-ohjeet hyvän suunnittelun ja toteutuksen perustana WWW-linkkejä, lisätietoa antennijärjestelmien määräyksistä, asennusohjeista, koulutuksesta, pätevyyksistä yms....12

2 (12) LAADUKKAAN ANTENNIASENNUKSEN PERUSTEET 1. Miten antenniurakoitsija voi varmistua, että asiakas on tyytyväinen antennijärjestelmän toimitukseen ja toteutus täyttää määräykset? Televisiopalvelujen tarjonta on voimakkaassa kasvussa. Alalle on tulossa uusia toimijoita, kuten teleoperaattoreita, jotka pyrkivät tarjoamaan uusiin jakelujärjestelmiin (IPTV, mobiili-tv) perustuvia ratkaisuja. Antenniverkkojen ja järjestelmien toteutusta ohjaavat säädökset, määräykset, standardit ja ohjeet kehittyvät kaiken aikaa, samoin kuin antennitekniikka ja laitteet. Ajantasalla pysyminen edellyttää urakoitsijalta jatkuvaa standardoinnin ja antenni- ja muun siihen liittyvän tietoliikennetekniikan kehityksen seurantaa. Antennijärjestelmäasennukset on toteutettava säädösten ja määräysten mukaisesti huomioiden hyvät asennustavat. Viestintäviraston määräyksissä ja ohjeissa kuvataan mm. antenniverkkojen ja -järjestelmien tekniset vaatimukset, jotka perustuvat kansallisiin tai kansainvälisiin standardeihin tai suosituksiin. Laadukas antennijärjestelmätoteutus koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: - antennijärjestelmäsuunnitelma, jossa on huomioitu asiakkaan tarpeet sekä tekniset määräykset, vaadittavat standardit ja yleisesti hyväksytyt ja suositeltavat toteutusohjeet; - järjestelmäasennus, joka toteutetaan standardinmukaisilla ja laadukkailla rakenneosilla siten, että järjestelmän tekniset vaatimukset täyttyvät; - järjestelmän lopputarkastus ja luovutus asiakkaalle. Lopputarkastuspöytäkirja koostuu määräystenmukaisista mittaus- ja testausraporteista sekä järjestelmädokumenteista, jonka teleurakoitsija tai teleurakoinnista vastaava nimetty henkilö allekirjoituksellaan vahvistaa; - asiakkaalle tarvittaessa tarjottavasta järjestelmän ylläpito- ja kehitystuesta. Antenniurakoitsija voi varmistaa ajanmukaisen asennus- ja ylläpitotoiminnan - kehittämällä yrityksen ja sen henkilöstön ammattitaitoa siten, että o tekninen osaaminen on ajantasalla ja o avainhenkilöiden osaaminen on laaja-alaista (asiakaspalvelu, suunnittelu, asennus, ylläpito); - noudattamalla antennijärjestelmätoteutuksissa ST-kortiston suunnittelu-, asennus- ja ylläpito-ohjeita, jotka takaavat määräysten, standardien ja yleisesti hyväksyttyjen suositusten mukaiset toteutukset; - sitoutumalla laadukkaaseen toimintaan ja yrityksen teknisen pätevyyden ylläpitoon ja kehittämiseen (yrityksellä SETI-teleurakoitsijahyväksyntä ja avainhenkilöillä SETItelepätevyystodistus). 2. Mitä viestintämarkkinalaki edellyttää antenniurakoitsijalta? Viestintämarkkinalaki (393/2003) astui voimaan Lain tavoitteena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien käyttäjien ja teleyritysten saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi huolehtia siitä, että Suomessa saatavilla olevat mahdollisuudet televiestintään ovat käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisia, keskenään kilpailevia, teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Teleurakointi (137 ) Teleurakoitsijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka elinkeinon harjoittamisen tarkoituksessa rakentaa tai asentaa yleiseen viestintäverkkoon liitettäväksi

3 (12) tarkoitetun kiinteistön tai rakennuksen sisäisen viestintäverkon taikka ylläpitää sitä. Yleisellä viestintäverkolla tarkoitetaan viestintäverkkoa, jota tarjotaan etukäteen rajaamattomalle käyttäjäpiirille (esimerkiksi maanpäällinen digi-tv -verkko). Teleurakoitsijan on ennen toiminnan aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus Viestintävirastolle. Ilmoituksessa on annettava yhteystiedot, arvio toiminnan aloittamispäivästä ja tiedot siitä, mitä teleurakointia harjoitetaan (esimerkiksi puhelinsisäjohtoverkkojen ja yhteisantennijärjestelmien rakentaminen ja ylläpito, TY-luokka). Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkea teleurakointia elinkeinon harjoittamisen tarkoituksessa riippumatta siitä, kuinka laajaa yritystoiminta on tai kuinka suuri osa yritystoiminnasta on teleurakointia. Teleurakoitsija on velvollinen suorittamaan Viestintävirastolle viestintämarkkinalaissa säädetyn kiinteän vuosittaisen maksun (230 euroa), jolla katetaan teleurakoitsijoita koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Viestintämarkkinalain nojalla annetut yhteisantenneja koskevat Viestintäviraston määräykset ja suositukset Viestintävirasto antaa kiinteistön tai rakennuksen sisäisen viestintäverkon ominaisuuksiin ja hallintaan liittyviä teknisiä määräyksiä ja ohjeita sekä valvoo teleurakoitsijoiden rakentamien verkkojen säännöstenmukaisuutta ja siten välillisesti myös teleurakointityön asianmukaisuutta. Viestintävirasto on antanut seuraavat määräykset ja suositukset: - Määräys kiinteistön sisäisistä yhteisantenniverkoista ja järjestelmästä 21D/2003 määrittelee järjestelmien tekniset vaatimukset radiohäiriökysymysten osalta suoraan ja muiden asioiden osalta pääasiassa viittaamalla alan eurooppalaisiin ja eräissä tapauksissa niitä täydentäviin suomalaisiin standardeihin. Määräystä täydentävät sen perustelumuistio ja standardiluettelo. - Määräys puhelinsisäjohtoverkoista, Viestintävirasto 25 D/2003 M. - Suositus kiinteistön sisäisten viestintäverkkojen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, Viestintävirasto 307/2003 S - Suositus kiinteistön teletilojen lukituksesta, Viestintävirasto 306/2005 S 3. Määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja järjestelmästä (21 D/2003 M), keskeiset antenniurakointia velvoittavat periaatteet Määräys käsittelee mm. verkon rakennetta, tilojen vaatimuksia, materiaaleja, rakenneosia, suorituskykyä, dokumentointia, tarkastuksia sekä häiriöongelmia radioliikenteen kanssa, mihin liittyy jakelutaajuuksien valinta ja verkon ylläpidolle asetetut erityisvaatimukset. Soveltamisala Määräystä sovelletaan kiinteistön sisäisten yhteisantennijärjestelmien ja verkkojen ja niiden edellyttämien teknisten tilojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi määräys koskee ko. järjestelmien ja verkkojen asiakirjojen vaatimuksia. Määritelmiä Kiinteistön sisäinen viestintäverkko: kiinteistön tai rakennuksen sisäinen puhelin- tai yhteisantenniverkko tai yleiskaapeloinnilla toteutettu verkko. Kiinteistön sisäinen yhteisantenniverkko: Vähintään kaksi huoneistoa käsittävä kiinteistön sisäinen viestintäverkko, jota käytetään viestinnän välittämiseen kiinteistössä käyttäjien päätelaitteisiin kaapelitelevisioverkosta tai muusta joukkoviestintäverkosta kuten maanpäällisestä digitaalisesta jakeluverkosta. Kiinteistön sisäinen yhteisantenniverkko voi olla myös varustettu paluusuunnalla. Sisäinen yhteisantenniverkko muodostuu antennirasioista tai muista

4 (12) liitäntärasioista, jaottimista, haaroittimista, koaksiaalikaapeleista tai valokaapeleista sekä mahdollisista jakovahvistimista. Kiinteistön sisäinen yhteisantennijärjestelmä muodostuu kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta, päävahvistimesta ja antenneista. Uusimisella tarkoitetaan olemassa olevan ketjutetun yhteisantenniverkon korvaamista tähtimäisellä yhteisantenniverkolla, joka täyttää standardien määrittelemät vaatimukset. Yleiskaapeloinnilla tarkoitetaan yleiskaapelointistandardien mukaista eri telejärjestelmien käyttöön soveltuvaa kaapelointia, jota voidaan käyttää myös kiinteistön sisäisenä yhteisantenniverkkona. Standardien soveltaminen Määräyksen tekniset yksityiskohdat määritetään standardeissa. Ensisijaisesti noudatetaan kansallisia standardeja, joilla saatetaan voimaan EY:n virallisissa lehdissä viitatut eurooppalaiset ETSIn, CENin tai CENELECin standardit. Toissijaisesti muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja tai suosituksia. Määräykseen liittyvät standardit on lueteltu Standardiluettelossa 21D/2003 M, (kts. kappale 4). Eurooppalainen EN standardisarja, jossa määritetään rakenneosat, suorituskyky ja maadoitus ja potentiaalintasaus, tulee korvautumaan IEC-pohjaisella EN sarjalla. Siirtymäaika päättyy Yhteisantenniverkon ja järjestelmän rakenne Asuin- ja liikehuoneistokohtaisen verkon on oltava tähtimäinen. Tähtipisteestä kiinteistön väestönsuojaan on oltava erillinen kaapeli suojaista reittiä. Yhteisantenniverkko voidaan suunnitella ja toteuttaa myös käyttäen yleiskaapelointia, jos näin rakennettu verkko täyttää määräyksen (21 D/2003 M) rakennetta, tiloja, suorituskykyä, asiakirjoja ja häiriösuojausta koskevat vaatimukset. Tekniset tilat Yhteisantenniverkon tähtipisteen sisältävä tila on mitoitettava ja sijoitettava siten, että - kaapelitelevisioverkon liityntäkaapeleille tai yhteisantennijärjestelmän antenneille meneville kaapeleille saadaan tarkoituksenmukaiset ja turvalliset johtotiet; - väestönsuojaan menevälle kaapelille saadaan turvallinen johtotie; - yhteisantenniverkko ja järjestelmä voidaan rakentaa ja huoltaa tarkoituksenmukaisesti; - asiattomien pääsy tilaan voidaan estää tehokkaasti; - tilan olosuhteet ovat riittävän tasalämpöiset ja kuivat sinne sijoitettaville laitteille ja rakenneosille; - tilaan sijoitettujen rakenneosien ja laiteiden ylläpitotyöt pystytään tekemään rakenteita purkamatta; - tilaa jää myös kohtuullisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Tähtipiste ja muut sen yhteyteen sijoitettavat laitteet voidaan sijoittaa yhteiseen lukittavaan tilaan puhelinsisäjohtoverkon talojakamon ja siihen liittyvien laitteiden kanssa. Jos tilatarve on vähäinen, voidaan lukittavassa kotelossa olevat laitteet sijoittaa yhteiseen huonetilaan esim. sähköpääkeskuksen kanssa. Tähtipisteen sisältävässä tilassa on oltava säilytystila yhteisantenniverkon asiakirjoille sekä vähintään kaksiosainen sähköpistorasia. Tähtipisteen sisältävien tilojen sekä näihin vievien kulkuväylien lukitus on järjestettävä niin, että teleurakoitsijoilla, joilla on kiinteistön omistajan tai haltijan antama oikeutus, pääsee tarvittaessa

5 (12) viivytyksettä tilaan. Teletilojen lukitusta on käsitelty tarkemmin Viestintäviraston suosituksessa 306/2005 S. Mitä rakenneosilta vaaditaan? Yhteisantenniverkon ja järjestelmän laitteet, antennirasiat, mahdolliset muut liitäntärasiat sekä muut rakenneosat on valittava ja asennettava niin, että koko yhteisantenni- tai kaapelitelevisiojärjestelmä täyttää standardeissa esitetyt järjestelmävaatimukset (kts. kappale 4) sekä määräyksen (21 D/2003 M) häiriönpäästöä koskevat vaatimukset. Rakenneosien toimittaja ilmoittaa valmistajavakuuden laitteen standardinmukaisuudesta. Rakenneosien yleisiä valintaohjeita on esitetty ST-kortissa (Yhteisantennijärjestelmät. Tekniikka). Yhteisantenniverkon ja järjestelmän suorituskyky Määräyksen mukaan antennijärjestelmän on mahdollistettava maanpäällisessä analogisessa ja digitaalisessa televisio- ja radioverkossa jaettavien palveluiden sekä kaapelitelevisioverkossa jakeluvelvoitteiden alaisten palvelujen jakelu antenni- ja muihin liitäntärasioihin. Määräyksessä todetaan lisäksi, että uusien asuin- ja liikerakennusten antenniverkkojen on oltava tähtimäisiä. Verkon välityskykyä (taajuuskaista) ei ole käsitelty määräyksessä suoraan. Antennialan toimijat (SANT, STUL, Sähkötieto ry) ovat laatineet suositukset välityskykyluokista ja jakoverkkomalleista (Tähti 2000, Tähti 800, Ketju 800), jotka ovat saavuttaneet yleisen hyväksynnän rakennuttajien, suunnittelijoiden ja antenniasennusalan keskuudessa. Jakoverkkomalleja käsitellään tarkemmin kappaleessa 5. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset Yhteisantenniverkkoon ja -järjestelmään on tehtävä standardienmukaiset tai vastaavan lopputuloksen antavat toiminnalliset sekä häiriöiltä ja ilmastollisilta ylijännitteiltä suojaamiseen tarkoitetut maadoitukset ja potentiaalintasaukset. Maadoitusta ja potentiaalintasausta on käsitelty tarkemmin ST-kortissa Teleurakointityön määräystenmukaisuuden tarkastaminen ja dokumentointi Valmis antennijärjestelmä on tarkastettava ja tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, jonka teleurakoitsija tai teleurakoinnista vastaava nimetty henkilö allekirjoituksellaan vahvistaa. Tarkastusasiakirjasta on käytävä ilmi ajankohdat, jolloin määräysten- ja standardienmukaisuus on todettu sekä vaatimustenmukaisuuden toteaja sekä mittaustulokset. Tarkastusasiakirjassa on oltava mittaustulokset - signaalitasoista vahvistimien tuloissa ja lähdöissä sekä - passiivisen yhteisantenniverkon taajuusvasteista. ST-kortissa (Yhteisantennijärjestelmät. Asennusohje) on määritetty tarkistusmittaukset (loppumittaus) seuraavasti: 1A 1B 2 Antennien signaalitasot ja kuvan laatu, tai tulosignaalien tasot ja kuvan laatu, jos rakennus on liitetty ulkopuoliseen verkkoon (esim. kaapelitelevisioverkkoon). Taloverkon taajuusvasteen mittaus kohinalla kaikista antennirasioista. Tarkistetaan verkon vaimennus ja vasteen kaltevuus antennirasioissa. 3 Kuvan laadun arviointi kaikilla kanavilla muutamasta antennirasiasta. 4 Laajakaistaisen vahvistimen lähtötaso. Sitä verrataan laskettuun maksimija minimitasoon.

6 (12) Kiinteistön sisäisen yhteisantennijärjestelmän tarkastuspöytäkirjalomake (pohja) on esitetty STkortissa Antenniverkosta ja järjestelmästä on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sen käytössä ja yläpidossa tarvittavat asiakirjat, joista tulee käydä ilmi vähintään seuraavat tiedot: - antennien lujuuslaskelmat; - yhteisantenniverkon ja järjestelmän piirustukset (johtokaaviot), joista käy riittävällä tarkkuudella ilmi verkon rakenne, sen rakenneosien tyypit ja sijainti, kaapeleiden tyypit sekä niiden jakoverkkokaavioita vastaavat osoitetunnukset, maakaapeleiden sijainti, asennustapa ja pituudet sekä maadoituksen liitäntä, - tarkastusasiakirjoissa vaadittavat mittaustulokset. Kiinteistön omistaja on velvollinen ylläpitämään verkkonsa sekä säilyttämään ja ylläpitämään verkkoa koskevat asiakirjat. Teleurakoitsijan on säilytettävä laatimansa tarkastusasiakirjat tai niiden jäljennökset turvallisessa paikassa vähintään kaksi (2) vuotta työn luovuttamisesta. Häiriösäteily Yhteisantenniverkon ja järjestelmän aktiivisten komponenttien, kuten vahvistimien, kanavanvaihtimien, modulaattorien ja muiden laitteiden häiriösäteily ei saa ylittää niitä koskevissa standardeissa annettuja raja-arvoja. Passiivisten komponenttien, kuten suodattimien, jaottimien, haaroittimien, antennirasioiden, kaapelien ja liittimien häiriösäteily ei saa ylittää niitä koskevassa standardissa annettuja raja-arvoja. Häiriösäteilyn mittausmenetelmien tulee olla kaapelitelevisio-, yhteisantenni- ja antennijärjestelmiä koskevien standardien mukaisia. Määräyksen voimassaoloaika, miten toimitaan kunnostettavien antenniverkkojen osalta? Määräyksen 21 D/2003 M vaatimuksia sovelletaan vain jälkeen käyttöönotettuihin antenniverkkoihin ja järjestelmiin. Määräys on voimassa saakka. Määräystä sovelletaan myös ennen käyttöönotettuihin antenniverkkoihin ja järjestelmiin, kun niitä uusitaan tai kun niissä otetaan käyttöön yleisradiotoimintaan varattujen taajuusalueiden ulkopuolisia taajuuksia. Kunnostuksen yhteydessä verkkoja ei tarvitse muuttaa tähtiverkoiksi. Määräyksen mukaiset vaatimukset tulevat voimaan, kun verkkoa uusitaan. Muilta osin noudatetaan niitä määräyksiä ja standardeja, jotka olivat voimassa kun kunnostettava verkko tai järjestelmä otettiin käyttöön. 4. Standardiluettelo liittyen kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja järjestelmästä annettuun määräykseen (Viestintävirasto 21 D/2003 M) Jos määräyksen yksittäisissä säännöksissä asetetaan pakottavia teknisiä vaatimuksia, löytyvät ne yleensä standardeista, ellei niitä ole kirjattu näkyviin itse määräyksessä. Relevantit standardit on listattu määräyksen liitteenä olevassa standardiluettelossa (Standardiluettelo 21 D/ , löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Määräyksissä viitattavat standardit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: - harmonisoidut standardit (laadittu EY:n jonkin direktiivin vaatimusten pohjalta); - muut viralliset standardit, kuten eurooppalaiset EN-standardit ja kansalliset SFS-standardit tai - tekniset spesifikaatiot, joita ovat kaikki muut kansainvälisellä, eurooppalaisella tai kansallisella tasolla laaditut julkisesti saatavilla olevat spesifikaatiot, jotka ovat saaneet kyseisen järjestön jäsenistön hyväksynnän.

7 (12) Kansainväliset standardointijärjestöt ITU, ISO ja ICE julkaisevat kansainvälisiä suosituksia ja standardeja, joita käytetään tarvittaessa viittauksina. Oheisessa listassa on lueteltu määräyksen pykälät, ja millä standardeilla kunkin pykälän vaatimukset toteutuvat. Viitatut standardit eivät tule kokonaisuudessaan sitoviksi, vaan ainoastaan siltä osin, mikä liittyy määräyksen vaatimukseen. 6 Kaapelit ja kytkennät: SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN Coaxial cables. Part 1: Generic specification. Coaxial cables. Part-2-1: Sectional specification for cables used in cabled distribution networks. Indoor drop cables for systems operating at 5 MHz 1000 MHz. Coaxial cables used in cables distribution networks. Part 3: Sectional specification for outdoor drop cables. Coaxial cables used in cabled distribution networks. Part 4: Sectional specification for distribution and trunk cables. Coaxial cables used in cabled distribution networks. Part 5: Sectional specification for indoor drop cables for use in networks operating at frequencies between 5 MHz and 2150 MHz. Coaxial cables used in cabled distribution networks. Part 6: Sectional specification for outdoor drop cables for use in networks operating at frequencies between 5 MHz and 2150 MHz. Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimukset ja vaatimukset toimistotiloissa Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 3: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt ulkotiloissa 7 Rakenneosat: SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN Yhteisantennilaitteet. MAC AM-VSB kaapeli-tv-vastaanottimien suurtaajuiset ominaisuudet services. Part 3: Active wideband equipment for coaxial cable networks services. Part 4: Passive wideband equipment for coaxial cable networks services. Part 5: Headend equipment services. Part 9: Interfaces for CATV/SMATV headends and similar professional equipment for DVB/MPEG-2 transport stream Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimukset ja vaatimukset toimistotiloissa

8 (12) SFS-EN services. Part 6: Optical equipment 8 Suorituskyky: SFS-EN SFS-EN services. Part 7: System performance services. Part 10: System performance for return paths 9 Maadoitukset ja potentiaalintasaukset: EN services. Part 1: Safety requirements 12 Kiinteistön sisäisen yhteisantenniverkon ja järjestelmän sekä niiden rakenneosien häiriösäteily: SFS-EN services. Part 2: Electromagnetic compatibility for equipment SFS-EN services. Part 8: Electromagnetic compatibility for networks Muut viittaukset (antavat määräykseen liittyvää lisätietoa): 306/2003 S Kiinteistön teletilojen lukitus, Viestintäviraston suositus 307/2003 S Kiinteistön sisäisen viestintäverkon suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito, Viestintäviraston suositus SFS 5732 Yhteisantennilaitteet. Jakoverkko ST-käsikirja 12 Antennijärjestelmät. Sähkötieto ry ST Antennijärjestelmän kuntotutkimusohje, Sähkötieto ry ST Antennijärjestelmän taloverkon kunnostus, Sähkötieto ry ST Yhteisantennijärjestelmät. Suunnitteluohje. Sähkötieto ry ST Yhteisantennijärjestelmät. Tekniikka. Sähkötieto ry ST Yhteisantennijärjestelmät. Asennusohje. Sähkötieto ry ST Yhteisantennijärjestelmät. Maadoitus ja potentiaalintasaus. Sähkötieto ry ST Yhteisantennijärjestelmät. Tarkastus- ja mittauspöytäkirja. Sähkötieto ry ST Yhteisantennijärjestelmät. Käyttö, ylläpto ja huolto. Sähkötieto ry 5. Antennijärjestelmien välityskykyä ja jakoverkkoa kuvaavat yleisesti hyväksytyt välityskykyluokat Kiinteistöjen koaksiaalikaapeleilla toteutettujen antenniverkkojen välityskykyä on totuttu havainnollistamaan Tähti 2000-, Tähti 800-, Ketju 800- ja Ketju 600- jakoverkkomalleilla, joilla tarkoitetaan verkon rakennetta eli topologiaa ja verkon välittämää taajuusaluetta. Ko. luokitus on rakennuttajien (mm. RAKLI ja Kiinteistöliitto), suunnittelijoiden (mm. NSS) ja asennusalan (mm. SANT, STUL) yleisesti hyväksymä. Uudet ja uudistettavat antennijärjestelmät Uuden tai uusitun antennijärjestelmän kaapelointi on jo viranomaisvaatimuksena tähtimäinen. Huoneistoverkot on liitetty erillisillä kaapeleilla samaan tähtipisteeseen. Tähtimäinen verkko helpottaa antennirasioiden lisäysten ja huoneistokohtaisten palvelujen toteuttamista. Tähtiverkot jaetaan välityskyvyn mukaan kahteen luokkaan: Tähti 2000 ja Tähti 800. Tähti 2000

9 (12) Tämän tähtiverkon taajuusalue on MHz. Nykyiset määräykset ja standardit täyttävä Tähti verkko mahdollistaa myös suorajakelupalvelujen jakelun taajuuksilla MHz. Tähti verkon tekniset suunnitteluohjeet on esitetty kortissa ST ( ). Tähti 800 Tämän tähtiverkon taajuusalue on MHz ja vaimennus enintään 40 db taajuudella 862 MHz. Nykyiset määräykset ja standardit täyttävä Tähti 800 -verkko voi välittää kaikki omista antenneista tai kaapeli-tv-verkosta saatavat palvelut, paitsi satelliittien suorajakelupalvelut taajuusalueella MHz. Tähti 800 -verkon tekniset suunnitteluohjeet on esitetty kortissa ST (Yhteisantennijärjestelmät. Tekninen suunnitteluohje, ). Tähti 800 -antennijärjestelmän tulee olla sellainen, että standardeissa esitetyt järjestelmäarvovaatimukset täyttyvät. Taulukossa 1 on esitetty signaalitasovaatimukset Tähti 800 tyyppiselle antenniverkolle (lähde: ST Yhteisantennijärjestelmät. Tekninen suunnitteluohje). Taulukko 1. Jakoverkon Tähti 800 spesifikaatio Parametri Taajuusalue Signaalin taso antennirasiassa - analoginen tv-kanava, AM - analoginen radiokanava, FM, stereo - digitaalinen tv-kanava, 64 QAM - digitaalinen tv-kanava, 256 QAM - digitaalinen tv-kanava, COFDM (64 QAM) Tasoerot antennirasiassa MHz - mikä tahansa 60 MHz:n alue - vierekkäiset AM-tv-kanavat - vierekkäin AM ja 64 QAM - vierekkäin AM ja COFDM Antennirasioiden välinen vaimennus - tv / tv huoneistojen välillä - tv / tv huoneiston sisällä - radio / radio - paluusuunta / radio - paluusuunta / tv ( MHz) - paluusuunta / tv ( MHz) Vaatimus MHz dbµv dbµv dbµv dbµv dbµv 12 db 6 db 3 db 13 db 9 db 42 db 36 db 42 db 34 db 42 db 30 db Kunnostettavat antennijärjestelmät Ketju 800 Ketjuverkojen kunnostamisessa suositeltava vähimmäistaso on Ketju 800 -verkko, jonka taajuusalue on MHz ja vaimennus enintään 50 db taajuudella 862 MHz. Suunnitteluarvoksi suositellaan 45 db/862 MHz. Taajuusvasteen kaltevuudeksi sallitaan enintään 15 db taajuusvälillä MHz. Ketjuverkkojen kunnostusohjeet on esitetty kortissa ST (Antennijärjestelmän taloverkon kunnostus, ). Ketju 800 -verkko välittää samat palvelut kuin Tähti 800. Taloyhtiön ketjuverkon mitoitus perustuu yleensä siihen, että huoneistossa on vain yksi antennipiste. Taloyhtiön tv-palveluvalikoima on yhteinen eli huoneistokohtaiset tv-palvelut eivät ole mahdollisia.

10 (12) Ketju 600 Ketju 600 -verkko pystyy välittämään ainoastaan kaapeli-tv-palvelut. Ketju 600 -verkon taajuusalue on MHz. Verkon vaimennus saa olla enintään 42 db taajuudella 606 MHz ja taajuusvasteen kaltevuus enintään 12 db taajuusvälillä MHz. 6. ST-ohjeet hyvän suunnittelun ja toteutuksen perustana Antennijärjestelmän suunnittelu, toteutus ja ylläpito ohjeistettu kattavasti Sähkötieto ry:n julkaiseman ST-kortiston ohjeiden laadinnassa on huomioitu alan määräykset ja standardit sekä yleisesti alalla hyväksytyt suositukset. ST-kortiston ohjeet tunnustetaan Suomessa laajasti niin rakennuttaja-, suunnittelu- kuin asennusalalla. ST-kortiston antennijärjestelmiä käsittelevä ohjeisto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: - suunnittelu; o ST Pientalon antennijärjestelmän suunnittelu ja toteutus ( ) o ST Yhteisantennijärjestelmät. Tekninen suunnittelu ( ) - asennus, dokumentointi ja vastaanottotarkastus; o ST Yhteisantennijärjestelmät. Tekniikka ( ) o ST Yhteisantennijärjestelmät. Asennusohje ( ) o ST Yhteisantennijärjestelmät. Maadoitus ja potentiaalintasaus ( , päivitetty kortti julkaistaan syksyllä 2006) o ST Tarkastuspöytäkirja. Kiinteistön sisäinen yhteisantennijärjestelmä ( ) - ylläpito ja huolto; o ST Yhteisantennijärjestelmät. Käyttö, ylläpito ja huolto ( ) o ST Tv-ohjelmakanavat ja näkyvyysalueet ( ) - kuntotutkimus ja kunnostus; o ST Yhteisantennijärjestelmän kuntotutkimus-ohje ( ) o ST Antennijärjestelmän taloverkon kunnostus ( ) o ST Yhteisantennijärjestelmä. Kuntotutkimuspöytäkirja ( ) - Muut ST-julkaisut; o ST Käsikirja 12, Antennijärjestelmät, Sähkötieto ry, 2004 Hyvä suunnittelu tarpeenmukaisen toteutuksen perusta Uuden antenniverkon ja järjestelmän asennus edellyttää hyvää suunnitelmaa, joka sisältää antenniverkon rakennesuunnittelun ja mitoituksen. Suunnitelmassa huomioidaan myös teknisten tilojen, tietoturvan ja dokumentoinnin vaatimukset (kts. ST , yhteisantennijärjestelmän tekninen suunnitteluohje ja ST , pientalon antennijärjestelmän suunnittelu ja toteutus). Antenniverkon kunnostus perustuu kuntotutkimukseen, jonka pohjalta laaditaan kunnostussuunnitelma (kts. ST 98.10, kuntotutkimusohje ja ST 98.30, kunnostusohje). Antenniverkon ja järjestelmän luonnosvaiheen suunnittelu, joka perustuu asiakkaan kanssa käytävään keskusteluun, koostuu seuraavista asioista (lähde: ST ): - antennirasioiden lukumäärä ja mihin tiloihin niitä sijoitetaan; - verkon tähtipisteiden sijoitusperiaatteet; - verkon taajuusalue ja välitettävät kanavat; - hinta-arvio. Suunnitelman tulisi sisältää seuraavat dokumentit:

11 (12) - tekstimuotoinen työtapaselostus; - järjestelmäkaaviopiirros; - tyypillisistä tai toistuvista tiloista sähkötasopiirustus (antenni- ja sähköpistorasiat). Tarkemmassa suunnittelussa (alustava toteutusvaihe) määritellään yksiselitteisesti kaikki asiat, jotka vaikuttavat järjestelmän urakkahintaan. Dokumenttien perusteella voidaan pyytää urakkatarjoukset. Tarkemman suunnitelman tulisi sisältää seuraavat asiat: - mastonpaikkaehdotus; - antennit (vastaanotettavat kanavat); - antennien syöttökaapelien tyyppi ja reitti; - päävahvistimen/jakovahvistimen asennustila ja ko. tilan sähkönsyöttö (ryhmänumero) ja ko. tilan valaistus; - maadoitus ja potentiaalintasaus; - päävahvistin/tähtipiste lohkokaaviona; - kaapeli-tv-liityntäkaapelin reitti; - tilavaraukset; - antennirasioiden määrä, tyyppi ja sijainti; - passiivisen jakoverkon taajuusalue; - kaapelien tyyppi ja reitti. Suunnitelmaan tulisi sisältyä seuraavat dokumentit: - sähköselostus, jossa on kuvattu ST-ohjeisto 2, S2000-nimikkeistön soveltaminen sähköselostuksissa (2004), kohdan J 201 mukaiset asiat; - sähkötasopiirustukset, - antenniverkon johdotuskaavio. Suunnitelman pohjalta toteutettavassa asennus- ja käyttöönottovaiheessa suunnitelmia päivitetään vastaamaan lopullista käyttöönottotilannetta. Suunnitteludokumentit toimivat osana urakoitsijan järjestelmädokumentointia, joka luovutetaan asiakkaalle vastaanottotarkastuksen yhteydessä. Urakoitsijan nimi ja yhteystiedot on oltava kaikissa dokumenteissa. Toteutusvaiheen suunnitelmadokumentteja täydennetään seuraavasti: - maston lopullinen paikka; - laitteiden tyypit; - maston tuulikuormalaskelma valittujen antennien, tukiputken ja maston perusteella; - suurissa järjestelmissä kaapelit numeroidaan ja tehdään kaapeliluettelo (numero, tyyppi, osoitteet); - antennijärjestelmän kaavio (päävahvistin mukana tai erikseen); - sähkötasopiirustusten mahdolliset päivitykset; - tiedote tv- ja radiokanavista jaettavaksi käyttäjille; - mittauspöytäkirja (urakoitsija toimittaa); - liityntäsopimus kaapeli-tv-verkkoon (jos liittyy). Taulukossa 2 on esitetty Tähti 800 -jakoverkon suunnittelun vaiheet (lähde: ST ). Taulukko 2. Tähti 800 -jakoverkon suunnittelun vaiheet 1 Selvitä passiivisten komponenttien ja kaapelin vaimennus 47 ja 862 MHz:llä.

12 (12) 2 Suunnittele talon tähtipiste(et) tarpeen mukaan käyttämällä jaottimia. 3 Suunnittele huoneistojen verkot käyttämällä huoneiston tähtipisteenä haaroitinta, jonka haaralähtöihin asennetaan ns. päättyvät antennirasiat (jonka vaimennus vaihtelee 1 4 db tyypistä riippuen). 4 Tarkista, että vahvistimen lähdöstä jokaiseen antennirasiaan on alle 15,5 db (862 MHz:llä) kaapelivaimennusta. 5 Tarkista, että vahvistimen lähdöstä mihinkään antennirasiaan ei ole yli 40 db:n kokonaisvaimennus 862 MHz:llä. Merkitse suunnitelmaan sen rasian, jonka taso on heikoin, signaalitaso 862 MHz:llä. 6 Tarkista, että kaikkiin rasioihin on vähintään 23 db:n vaimennus 47 MHz:llä 1). Merkitse suunnitelmaan siihen rasiaan, jonka taso on korkein, signaalitaso 47 MHz:llä. 7 Jos jokin vaatimuksista ei täyty, muuta tähtipisteen rakennetta tai paikkaa, tai vaihda kaapelin tyyppiä. 8 Valitse jakovahvistin, jonka 1) - L CTB 108 dbv (42 kanavalla) - kohinaluku F 7 db - vahvistus on välillä db (tulotasoksi oletettu 65 dbv). 1) Jos jakoverkko on pieni, voidaan vahvistimen lähtötasosta tinkiä. ST-käsikirjassa 12, Antennijärjestelmät, on esitetty yksityiskohtaisesti jakovahvistimen mitoitus. 7. WWW-linkkejä, lisätietoa antennijärjestelmien määräyksistä, asennusohjeista, koulutuksesta, pätevyyksistä yms. (teleurakointia koskevat säädökset ja ohjeet) > Telepatevyydet Muita teemaan liittyviä linkkejä: