SIDOSRYHMÄLUETTELO LIITE 1 VT 9 VARAREITTISUUNNITELMA JA VT 9 DIGITAALINEN VARAREITTISUUNNITELMA VÄLILLÄ TURKU-TOIJALA

Transkriptio

1 SIDOSRYHMÄLUETTELO LIITE 1 VT 9 VARAREITTISUUNNITELMA JA VT 9 DIGITAALINEN VARAREITTISUUNNITELMA VÄLILLÄ TURKU-TOIJALA SUUNNITTELUUN OSALLISTUNEET JA LAUSUNNON ANTANEET SIDOSRYHMÄT Nimi Rekola Mikael Lindström Reino Nurmijoki Raimo Repo Tomi Pasi Pihlava Malinen Timo Mellin Pekka Lehtiö Jyrki Laaksonen Jarmo Leino Kari Sidosryhmä Valkeakosken kihlakunnan poliisilaitos Forssan kihlakunnan poliisilaitos Forssan kihlakunnan poliisilaitos Forssan kihlakunnan poliisilaitos Kaarinan kihlakunnan poliisilaitos Turun kihlakunnan poliisilaitos Aluepelastuslaitos, Valkeakoski Aluepelastuslaitos, Forssa Aluepelastuslaitos, Turku Aluepelastuslaitos, Turku TIEHALLINNON SUUNNITTELUUN OSALLISTUNEET HENKILÖT Mattila Kalle Peltonen Kalle Pelttari Veli-Pekka Perttula Esa Piirainen Antti Seitz Tuula Syrjänen Tapio Välimäki Heikki Tiehallinto, Turun tiepiiri Tiehallinto, Turun tiepiiri Liikennekeskus, Turku Tiehallinto, Turun tiepiiri Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Turun tiepiiri Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Hämeen tiepiiri

2 Lausuntopyynnön lähetyslista /2007/30/1 Sidosryhmä Yhteyshenkilö Osoite Turun kihlakunnan poliisi Timo Malinen PL 51, TURKU Kaarinan kihlakunnan poliisi Pasi Pihlava Pyhän Katariinan tie 2, KAARINA Forssan kihlakunnan poliisi Raimo Nurmijoki/ Tomi Repo Rajakatu FORSSA Valkeakosken kihlakunnan poliisi Mikael Rekola PL VALKEAKOSKI Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Kari Leino Eerikinkatu 35, TURKU Tampereen aluepelastuslaitos, Valkeakoski Pekka Mellin Roineenkatu 22, Valkeakoski Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos, Forssa Jyrki Lehtiö Turuntie 20, Forssa

3 Liite 10 Jakelulistan mukaan LAUSUNTOPYYNTÖ 1 (2) /2007/30/1 Puhelinkeskustelun mukaan LAUSUNTOPYYNTÖ VALTATIEN 9 DIGITAALINEN VARAREITTISUUNNITELMAN KARTAT Turun tiepiiri pyytää Teiltä lausuntoa valtatien 9 digitaalisen varareittisuunnitelman kartoista, jotka ovat lausuntopyynnön liitteinä. Varareittisuunnitelma on tehty normaaliajan valtatiellä tapahtuvia onnettomuuksia ja muita häiriötilanteita varten, jolloin valtatien 9 liikenne joudutaan katkaisemaan ja ohjaamaan se kiertotien avulla sulkukohdan ohi. Lausunnossa toivomme kommentteja varareittien valinnoista ja karttojen selkeydestä. Liitteen kartat ovat paperitulosteita, joissa näkyy myös detalji-kuvia, jotka ovat sähköisessä muodossa toimivan kartan linkkien takana. Toivomme, että antaisitte lausuntonne sähköpostin välityksellä osoitteeseen esa.perttula@tiehallinto.fi klo mennessä. Lausuntonne voidaan liittää valtatien 9 digitaalisen varareittisuunnitelman valtatielle 9 välillä Turku-Toijala opinnäytetyön liitteeksi. rakennusmestari LIITTEET Jakelulista Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 Puhelin Telefaksi Sähköposti PL turun.tiepiiri@tiehallinto.fi TURKU etunimi.sukunimi@tiehallinto.fi

4 LAUSUNTOPYYNTÖ 2 (2) /2007/30/1 Valtatien 9 digitaalinen varareittisuunnitelma välillä Turku-Toijala, paperituloste väliltä Turku-Urjala Valtatien 9 digitaalinen varareittisuunnitelma välillä Turku-Toijala, paperituloste väliltä Urjala-Toijala JAKELU Jakelulistan mukaisesti TIEDOKSI Lausti Pekka Turun tiepiiri Höyssä Matti Hämeen tiepiiri Syrjänen Tapio Hämeen tiepiiri Perttula Esa

5 Forssan kihlakunnan poliisilaitos LAUSUNTO 1 1 (1) Liite 11/1(4) TIELAITOS / ESA PERTTULA LAUSUNTO VT9:N VARAREITTIEN VALINNOISTA JA KARTTOJEN SELKEYDESTÄ. Valtatie 9 kulkee kihlakuntamme pohjoisosan läpi. Kyseinen tie kulkee noin 7 km kihlakuntamme alueella. Kihlakuntamme alueella on kuitenkin tapahtunut kyseisellä tieosuudella muutamia vakavia liikenneonnettomuuksia vuosittain. Tällöin on tarvittu liikenteenohjauksessa poikkeusjärjestelyjä. Varareittien ohjaaminen Loimaalta Ypäjän kautta Forssaan ja Humppilasta Forssaan on perusteltua raskaanliikenteen runsaan määrän takia. Rajoitetut varareititkin on mielestäni järkevästi valittu em. perusteet huomioiden. Kartat ovat mielestäni riittävän selkeitä. Tomi Repo rikoskomisario Forssan kihlakunnan poliisilaitos Rajakatu 2, FORSSA palaute@forssa.poliisi.fi, Puh , Faksi

6 LAUSUNTO Liite 11/2(4) Riskienhallinta Kari J Leino /1 TIEHALLINTO Rakennusmestari LAUSUNTOPYYNTÖ VALTATIE 9 VARAREITTISUUNNITELMISTA /2007/30/1 Rakennusmestari Pyydettynä lausuntona Varsinais-Suomen pelastuslaitos toteaa seuraavaa: Mielestämme ajatellut varareitit ovat oikein huomioitu liikennemäärät, ajoneuvot ym. huomioiden. Esitystapa on riittävän selkeä huomioiden, että karttoja saatetaan joutua tarkastelemaan erivuorokauden ja vuoden aikaan, jopa kenttä olosuhteissa. Tämän tyyppinen ennakkosuunnittelu on tarpeen ja toivommekin, että tämä suunnitelma kuuluu teillä vuosittain päivitettäviin suunnitelmiin. Liitteenä saatu kartta-aineisto olisi mielestämme hyvä sijoittaa meillä päivystävän päällystön käyttöön ja lisäksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen 24h päivystyksessä olevaan info-pisteeseen. Toivommekin että saamme teiltä luvan kartta-aineiston käyttöön em. tarkoitukseen helpottamaan onnettomuuspaikan ohitustiejärjestelyjen toteuttamisessa. Kari J Leino riskienhallintapäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turku Loimaa Parainen Salo Uusikaupunki Eerikinkatu 35 Turuntie 26 Bläsnäsintie 7 Kaakelitehtaankatu 4 Liljalaaksonkatu 25 PL TURKU LOIMAA PARAINEN SALO Uusikaupunki FINLAND FINLAND FINLAND FINLAND FINLAND Puh Puh Puh Puh Puh Fax Fax Fax Fax Fax

7 Valkeakosken kihlakunnan poliisilaitos Liite 11/ 3(4) 1 (1) Tiehallinto Turun tiepiiri Rakennusmestari kirjeenne LAUSUNTO VALTATIEN 9 VARAREITTISUUNNITELMASTA Poliisilaitoksen käyttöön on lausunnon antamista varten toimitettu kartat valtatien no 9 varareittisuunnitelmista Turun ja Akaan välisellä tieosuudella. Valkeakosken kihlakuntaan kuuluvat Urjalan ja Kylmäkosken kunnat sekä Akaan ja Valkeakosken kaupungit. Nyt esillä olevan suunnitelman piirissä valtatien no 9 varrella ovat Urjala, Kylmäkoski ja Akaa. Edellä olevan vuoksi poliisilaitos keskittyy lausunnossaan kihlakunnan alueella oleviin varareitteihin. Piirros nro 1 Humppilassa valtatien no 2 risteyksestä Forssan suuntaan lähtevä varareitti 19 lienee ainut kaiken liikenteen vetävä tie tällä kohdalla. Liikenne voi jatkua takaisin valtatielle no 9 Forssasta Koijärven ja Urjalan kautta siten, kuin varareittisuunnitelmassa on esitetty. Piirros nro 2 Nuutajärven/Hanhisuon risteyksestä lähtevä reitti 20, joka palaa Huhdin kautta Urjalan keskustaan on useimmilla keliolosuhteilla kaikille ajoneuvoille soveltuva varareitti. Urjalan Laukeelasta Huhdin, Riisikkalan ja Sotkian kautta Kylmäkosken keskustaan johtava reitti 21 vetää tarvittaessa kaiken liikenteen. Myös Kylmäkosken keskustasta Sotkian kautta Akaan Toijalaan johtava reitti 22 soveltuu kaikelle liikenteelle varareitiksi. Reitti 23 Kylmäkosken Järviöstä Akaan Viialan kautta takaisin valtatielle no 9 soveltuu kaikelle liikenteelle varareitiksi. Poliisipäällikkö Mikael Rekola Valkeakosken kihlakunnan poliisilaitos Apiankatu 5, PL 38, VALKEAKOSKI palaute@valkeakoski.poliisi.fi, Puh , Faksi

8 Kaarinan kihlakunnan poliisilaitos LAUSUNTO Liite 11/4(4) 1 (1) Tiehallinto Turun tiepiiri VALTATIEN 9 DIGITAALINEN VARAREITTISUUNNITELMA Tiehallinnon Turun tiepiiri on pyytänyt Kaarinan kihlakunnan poliisilaitoksen lausuntoa valtatien 9 digitaalisesta varareittisuunnitelmasta. Kaarinan kihlakunnan poliisilaitos lausuu asiassa seuraavaa: Varareittien valinta Kaarinan kihlakunnan poliisilaitoksella ei ole mitään huomautettavaa niistä varareiteistä, jotka on valittu Kaarinan kihlakunnan poliisilaitoksen alueelta. Karttojen selkeys Digitaalisessa käsittelyssä kartat ovat selkeitä. Detaljikuvat ongelmakohteista parantavat kartan käytettävyyttä entisestään. Muuta Olisi äärimmäisen tärkeää, että tällaiset kartat olisivat käytettävissä sähköisessä muodossa poliisin kenttäjohtojärjestelmässä (POKE). Tämä helpottaisi poliisipartion työtä erityisesti onnettomuustilanteissa. Komisario Pasi Pihlava Kaarinan kihlakunnan poliisilaitos Pyhän Katariinan tie 2, KAARINA palaute@kaarina.poliisi.fi, Puh , Faksi

9 LIITE 12 / 1 (2) POLIISILAKI (493/1995) 1 luku. Yleiset säännökset 1. Poliisin tehtävä Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. 18. Paikan ja alueen eristäminen Poliisimiehellä on oikeus eristää, sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetty paikka tai alue taikka kieltää tai rajoittaa liikkumista, jos se on tarpeen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkinnan turvaamiseksi taikka onnettomuuspaikalla suoritettavien toimenpiteiden, toimenpiteen kohteena olevan henkilön yksityisyyden tai vaaraan joutuneen omaisuuden suojaamiseksi. Poliisimiehellä on oikeus päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräyksestä ja kiireellisessä tapauksessa ilman määräystäkin eristää tai tyhjentää kotirauhan tai julkisrauhan suojaama alue, jos se on välttämätöntä henkeä tai terveyttä välittömästi uhkaavan vaaran torjumiseksi eikä alueella olevia voida muuten suojata. Poliisin oikeudesta antaa yleisen kokouksen järjestämispaikkaa 1

10 LIITE 12 / 2 (2) koskevia määräyksiä säädetään kokoontumislain (530/1999) 10 :ssä. ( /531) Poliisimiehellä on oikeus kieltää tai rajoittaa esineiden siirtämistä taikka määrätä esine siirrettäväksi yleisesti käytetyllä paikalla tai alueella, jos se on tarpeen poliisitutkinnan turvaamiseksi. Vastaava oikeus poliisimiehellä on myös kotirauhan suojaamalla alueella, jos toimenpide on tarpeen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka omaisuuden suojaamiseksi. TIELIIKENNELAKI /267 4 Liikenteen ohjaus Tienkäyttäjän on ensisijaisesti noudatettava poliisimiehen ja muun liikenteen ohjaajan antamaa merkkiä tai ohjetta. Liikenteen ohjauslaitteella annettua ohjetta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä. Jos liikennettä ohjataan liikennevaloin, valo-opastetta on noudatettava muulla ohjauslaitteella annetusta ohjeesta huolimatta. 2

11 LIITE 2 MUISTIO 1 (5) Valtatien 9 varareittisuunnitelma: sähköinen versio Aika klo Paikka Läsnä Poissa Veli-Pekka Pelttari Tuula Seitz Kalle Mattila Kai Westerinen Juuso Kummala Tapio Syrjänen Mari Ahonen 1 Varareittisuunnitelmat Turun tiepiirissä ja niiden kehitystarpeet Varareittisuunnitelmia on Turun tiepiirissä tehty aikaisemmin kolmelle eri valtatielle. Ensimmäinen tehtiin vuonna 1999 valtatielle 8 välille Turku-Merikarvia. Vuonna 2001 valmistui valtatielle 1 varareittisuunnitelma välille Turku-Suomusjärvi. Suunnitelma päivitettiin vuonna Valtatielle 2 valmistui varareittisuunnitelma vuonna 2002 välille Humppila- Pori. Vuonna 2005 aloitettiin suunnitelman varareittisuunnitelmaa valtatielle 9 välille Turku-Toijala tekeminen. Siitä valmistunee kenttäversio syyskuussa Samalle tielle on tarkoitus aloittaa täysin sähköisessä muodossa oleva versio, johon saadaan linkkien avulla sisällytettyä paljon tietoa varareittien teistä ja niiden kunnosta. 2 Ohjelmiston muoto ja sähköisen varareittisuunnitelman tarvitsijat Ohjelmiston valinnasta keskusteltiin eri käyttäjien näkökulmista. Päädyttiin Esrin-pohjaiseen ohjelmistoon. Valtakunnallinen sähköinen varareittijärjestelmä on tällä hetkellä osa Asiantuntijapalveluiden vetämää liikenteen hallinnan eliike-ohjelmaa. Ohjelmassa on kyseinen projekti kaavailtu tehtäväksi vasta vuosina Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 Puhelin Telefaksi Sähköposti PL turun.tiepiiri@tiehallinto.fi TURKU etunimi.sukunimi@tiehallinto.fi

12 MUISTIO 2 (5) Tallennuspaikka ja sähköisen varareittisuunnitelman tarvitsijat Kokouksessa keskusteltiin pitkään valmiin suunnitelman tallennuspaikasta. Todettiin, että tällä hetkellä ei ole olemassa sellaista tallennuspaikkaa, johon sähköinen suunnitelma kannattaisi tallentaa niin, että sidosryhmät pääsisivät sitä katselemaan. Tiehallintotasolla paras tallennuspaikka olisi Tiehallinto-tasoinen W-asema. Keskusteltiin Hätäkeskuksen tarpeesta saada varareittisuunnitelmista karttaohjelma. Tiehallinnolla on pääteiden sulkemistapauksissa tavoitteena organisoida varareitin käyttöönotto liikennekeskuksen kautta. Tämä on kaikkein nopein ja tehokkain tapa liikenteen ohjaamiseksi. Vaikka hätäkeskuksella ja poliisilla olisikin varareittikartat sähköisessä muodossa, on liikennekeskuksella kuitenkin ajankohtaisin tieto mahdollisista varareittien esteistä ja haitoista ja varareiteillä tehtävistä töistä, jotka voivat estää varareitin käyttöönoton tai jotka aiheuttavat reitin muuttamisen tarpeen. Todettiin, ettei Hätäkeskuksella ole välttämätöntä tarvetta saada karttaohjelmaa. 4 Sähköisen varareittisuunnitelman päivitys 5 Liikennejärjestelysuunnitelmat hankkeessa Varareittisuunnitelma vanhenee muutamassa vuodessa, jollei siihen tehdä tarpeellisia päivityksiä. Ohjelmistoversiot vaihtuvat parissa vuodessa, eikä riittävästi vanhentuneita tiedostoja voi kohta enää edes aukaista. Myös varareitteihin tulee muutoksia, jotka pitäisi päivittää varareittisuunnitelmiin. Varareittien ohjelmistojen ja reittien ajankohtaisuuksien päivitys on syytä vastuuttaa jollekin henkilölle. Vastuu pitää olla tiepiirikohtainen. Turun tiepiirissä päivitysvastuuta ei ole määritelty. Reijo Hörkkö voi tehdä asiassa päätöksen Turun tiepiirin osalta. Liikennemerkkisuunnitelmat on tehtävä reittikohtaisesti. Suunnitelmat olisi tehtävä kunnan osoitekarttapohjalle, jotta yhteistyö poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa olisi toimivaa. Liikennekeskuksella ja poliisilla on ollut paljon hankaluuksia siitä, että Tiehallinnon tiekartassa maanteiden nimet eivät ole missään yhteydessä osoitekarttojen nimien kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien(ljs) teko kannattaa teettää ulkopuolisella konsultilla. Perttula selvittää Syrjäseltä, kuka on tehnyt Hämeen tiepiirin ljs-suunnitelmat. Valtatien 12 ljs-suunnitelma on hyvä pohja suunnitteluun. Pelttari toivoi, että ljs:a tehtäisiin läheisessä yhteistyös-

13 MUISTIO 3 (5) Suunnittelun jatkotoimenpiteet 7 Päätös sä liikennekeskuksen kanssa. Näin suunnitelma saataisiin heidän käyttöönsä sopivassa muodossa. Keskushallinnossa Mikko Karhusella on tai on käynnistymässä hanke, joka keskittyy varareittien aktivointiin ja viitoituksen problematiikkaan. Aiheina on liikennemerkkien käyttö varareiteillä. Onko merkit esiasennettuja vai kiinteitä? Minkä tasoisilla verkolla merkkejä tulisi olla? kokoaa lisää suunnitelmaan tarvittavaa tietoa ja mahdollisesti konsulttityönä teetetään reittikohtaiset liikennejärjestelysuunnitelmat. Mikko Karhusen työryhmän tulokset otetaan huomioon suunnitelmaa tehtäessä, jos niitä on vuoden loppuun 2006 mennessä saatavissa. Valtatien 9 sähköisen varareittisuunnitelman tarkempi muoto päätetään syyskuun loppuun mennessä tiepiiritasolla (Turku-Häme). Liikennekeskuksen kommentit otetaan huomioon. kutsuu osallistujat kokoukseen. Kokous päätettiin n klo Muistion laati LIITTEET JAKELU Vt 9 varareittisuunnitelman kartta väliltä Turku-Urjala Vt9 varareittisuunnitelman kartta väliltä Urjala-Toijala Osallistujat TIEDOKSI Juuso Kummala Lk Tapio Syrjänen H Mari Ahonen U Hörkkö Reijo Höyssä Matti Mustonen Jyri Karhunen Mikko T H U Kh

14 MUISTIO (5)

15 MUISTIO (5)

16

17

18 MERKKIEN SELITYS Varareitit Päätieverkon normaali liikenteelle aina soveltuvat varareitit. Rajoitetut varareitit Päätieverkon normaali liikenteelle rajoitetusti soveltuvat varareitit. Rajoitetulla varareitillä on vähintään yksi normaali liikenteen käyttöä rajoittava ominaisuus Kaikulan ramppi Gemimap lupanro L4356/Maanmittauslaitos lupanro 20/MYY/ Merkki Hankkeen nimi Pvm Muutos Suunn. Tark. PÄÄTIEN LIIKENTEEN OHJAAMINEN VAIHTOEHTOISELLE REITILLE Vt 9 digitaalinen varatiesuunnitelma välillä Turku Toijala Piirustuksen sisältö Varatiereitti välillä Turku Urjala Turun tiepiiri Hämeen tiepiiri Liikenteen palvelut Liikenteen palvelut Suunn. Pvm Proj.pääll. Tierekisteritunnus E. Perttula Pvm Mittakaava 1: Piir.nro 1

19 Gemimap lupanro L4356/Maanmittauslaitos lupanro 20/MYY/06 MERKKIEN SELITYS Varareitit Päätieverkon normaali liikenteelle aina soveltuvat varareitit. Rajoitetut varareitit Päätieverkon normaali liikenteelle rajoitetusti soveltuvat varareitit. Rajoitetulla varareitillä on vähintään yksi normaali liikenteen käyttöä rajoittava ominaisuus. 23. Järviön ramppi Hirsikankaan ramppi Kylmäkosken ramppi 22 Urjalan ramppi Merkki Muutos Pvm Suunn. Tark. Hankkeen nimi PÄÄTIEN LIIKENTEEN OHJAAMINEN VAIHTOEHTOISELLE REITILLE Vt 9 digitaalinen varatiesuunnitelma välillä Turku Toijala Piirustuksen sisältövaratiereitti välillä Urjala Toijala Turun tiepiiri Liikenteen palvelut Hämeen tiepiiri Liikenteen palvelut Pvm Suunn. E. Perttula Tierekisteritunnus 19 Proj.pääll. Pvm Mittakaava Piir.nro 1:

20 LIITE 7 /1(5) Digitaalisen varareittisuunnitelman tiestötiedot Varareitin tiet on merkitty taulukkoon numerojärjestyksessä Varareittien numerointi alkaa Turun päästä kuten valtatie 9. Päätien tiedot sarake sisältää päätien tierekisteriosoitteen varareitin alusta sen loppuun ja kierrettävän tieosuuden pituuden. Päätieosuuden kunnat ja päätien keskivuorokausiliikenne (KVL) sisältyvät myös päätien tietosarakkeisiin. Kiertotien tiedot sarake sisältää varareittinä käytettävien teiden tieosoitteet, tieosuuksien ja koko kiertotien pituuden, kiertotien käytön normaalioloissa muodostama lisäaika matkustamisessa, päällysteen laadun ja minimileveyden. Taulukossa on myös teiden talvihoitoluokat, Tiehallinnon alueurakka, lähimpien liikenteenohjausvaunujen paikat ja katuosoitteet, tiepiiri, rautatien tasoristeykset ja korkeusrajoitukset. Tiedot, jotka on korostettu, ovat vaikuttaneet varareitin luokan laskemiseen.

21 TIESTÖTIEDOT LIITE 6 1 Reitti nro Päätien tiedot Kiertotien tiedot Kierr. tien alku ja loppu tieos. Pituus km Kunta Päätien KVL Kierto km Varar. luokka Varareitin tie Alku tieosa Etäisyys tieosan alusta Loppu tieosa Etäisyys tieosan alusta pituus (m) Pääll. Pääll. leveys m Kiertot. KVL Alueurakka Liik.ohj. vaunun paikka Liik.ohj.vaunu Tien kevät- kantav. (MN/m2) Tiepiiri Huom! 1 9/101/ /2600 2,2 Turku ,8 2 Marttilantie 427 Asfaltti 6, Turun kpki Paimio Paimio Ei mitattu T I I 5 4,65 m 1 9/101/ /2600 2,2 Turku ,8 2 Kärsämäentie 1221 Asfaltti 6, Turun kpki Paimio Paimio Ei mitattu T I I 5 4,65 m 1 9/101/ /2600 2,2 Turku ,8 2 Rydöntie 1200 Asfaltti 6, Turun kpki Paimio Paimio Ei mitattu T I I 5 4,65 m 2 9/102/0-105/0 12,7 Turku , Asfaltti 10, Raisio Paimio Paimio 491 T I S /102/0-105/0 12,7 Turku , Asfaltti 7, Raisio Paimio Paimio 310 T I S /102/0-105/0 12,7 Lieto , Asfaltti 7, Lieto Paimio Paimio 310 T I B /102/0-105/0 12,7 Lieto , Asfaltti 8, Lieto Paimio Paimio 310 T I B /102/ /0 3,0 Turku , Asfaltti 8, Lieto Paimio Paimio 441 T Katua 65m I B 4 3 9/102/ /0 3,0 Turku , Asfaltti 6, Lieto Paimio Paimio 255 T I B 4 3 9/102/ /0 3,0 Turku , Asfaltti 6, Turun kpki Paimio Paimio 255 T Katua 900m I I 4 3 9/102/ /0 3,0 Turku , Asfaltti 6,5 771 Lieto Paimio Paimio 255 T I I 4 3 9/102/ /0 3,0 Turku , Kevytpäällyste 7, Turun kpki Paimio Paimio 268 T Katua 740m I B 4 3 9/102/ /0 3,0 Turku , Kevytpäällyste 7, Lieto Paimio Paimio 268 T I B 4 4 9/103/0-105/0 8,3 Turku , Kevytpäällyste 7, Turun kpki Paimio Paimio 268 T Katua 1100m I I /103/0-105/0 8,3 Turku , Kevytpäällyste 7, Lieto Paimio Paimio 290 T I B /103/0-105/0 8,3 Turku , Kevytpäällyste 7, Turun kpki Paimio Paimio 179 T I /103/0-105/0 8,3 Turku , Kevytpäällyste 7, Lieto Paimio Paimio 264 T I I /103/0-105/0 8,3 Lieto , Kevytpäällyste 8, Lieto Paimio Paimio 308 T I B /105/0-107/ ,3 Lieto , Asfaltti 8, Lieto Paimio 310 T I B /105/0-107/ ,3 Aura , Kevytpäällyste 6, Lieto Paimio Paimio 209 T I I /105/0-107/ ,3 Aura , Asfaltti 7, Lieto Paimio Paimio 245 T T I B /107/0-110/0 13,2 Aura , Asfaltti 9, Pöytyä Paimio Paimio 368 T I /107/0-110/0 13,2 Aura , Asfaltti 9, Pöytyä Paimio Paimio 444 T I 14 Ajoaika lis (min) Rautatien tasoristeys Tieosuuden Talvihluokka Korkeusrajoitus

22 TIESTÖTIEDOT LIITE 6 2 Reitti Päätien tiedot Kiertotien tiedot Kierr. tien alku Pituus Päätien Varar. Varareitin Alku Etäisyys tieosan Loppu Etäisyys tieosan 12 9/114/ /0 1,4 Loimaa ,9 1 Lamminkatu, Loimaan kpki 1620 Asfaltti 7,5 Loimaa kpki Paimio Paimio Ei tietoa T 1620 m katua? /114/ /0 1,4 Loimaa , Asfaltti 10, Pöytyä Paimio Paimio 237 T I S /115/0-116/70 4,3 Loimaa , Asfaltti Pöytyä Paimio Paimio 237 T I S /115/0-116/70 4,3 Loimaa , Asfaltti 6, Pöytyä Paimio Paimio 250 T 675 m katua I I /115/0-116/0 4,3 Loimaa , Asfaltti 7, Pöytyä Paimio Paimio 301 T I S /115/0-116/0 4,3 Loimaa , Kevytpäällyste 6,5 632 Pöytyä Paimio Paimio 209 T I I /115/0-116/0 4,3 Loimaa , Kevytpäällyste 6,5 382 Pöytyä Paimio Paimio 115 T I I 11 Forssan poliisilaitos Rajakatu /115/0-119/0 8,6 Loimaa , Asfaltti 7, Forssa Forssa FORSSA 259 H I B 34 Pääll. Kiertot. Liik.ohj. vaunun Tien kevät- kantav. Ajoaika Rautatien tasoristeys Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Tieosuuden Talvih- nro ja loppu tieos. km Kunta KVL Kierto km luokka tie tieosa alusta tieosa alusta pituus (m) Pääll. leveys m KVL Alueurakka paikka Liik.ohj.vaunu (MN/m2) Tiepiiri Huom! luokka lis (min) 6 9/107/0-110/0 13,2 Pöytyä , Kevytpäällyste 7,0 508 Pöytyä Paimio Paimio 173 T I I /107/0-110/0 13,2 Pöytyä , Kevytpäällyste 7,0 631 Pöytyä Paimio Paimio 206 T I I /110/0-110/2570 2,6 Pöytyä , Asfaltti 7, Lieto Paimio Paimio 265 T I I 3 7 9/110/0-110/2570 2,6 Pöytyä , Kevytpäällyste 6,0 568 Lieto Paimio Paimio 140 T I I 3 7 9/110/0-110/2570 2,6 Pöytyä , Kevytpäällyste 6, Lieto Paimio Paimio 140 T I I 3 8 9/107/0-115/0 36,5 Aura , Asfaltti 9, Pöytyä Paimio 368 T I 24 Pöytyä, 8 9/107/0-115/0 36,5 mellilä , Kevytpäällyste 6, Pöytyä Paimio Paimio 200 T I B /107/0-115/0 36,5 Loimaa , Asfaltti 7, Pöytyä Paimio Paimio 419 T I S /111/ /0 7,9 Pöytyä , Sorapintaus 6,0 271 Pöytyä Paimio Paimio 127 T I I I /111/ /0 7,9 Mellilä , Asfaltti 6, Pöytyä Paimio Paimio 259 T I B /113/0-114/0 6,1 Mellilä , Asfaltti 1573 Pöytyä Paimio Paimio 259 T I B /113/0-114/0 6,1 Loimaa , Kevytpäällyste 6,5 622 Pöytyä Paimio Paimio 137 T I I /114/0-115/0 3,8 Loimaa , Kevytpäällyste 6, Pöytyä Paimio Paimio 179 T I I /114/0-115/0 3,8 Loimaa , Kevytpäällyste 7, Pöytyä Paimio Paimio 284 T I B /114/0-115/0 3,8 Loimaa , Asfaltti 7, Pöytyä Paimio Paimio 301 T I S 10 Korkeusrajoitus

23 TIESTÖTIEDOT LIITE 6 3 Reitti Päätien tiedot Kiertotien tiedot Kierr. tien alku Pituus Päätien Varar. Varareitin Alku Etäisyys tieosan Loppu Etäisyys tieosan Pääll. Kiertot. Liik.ohj. vaunun Tien kevät- kantav. Ajoaika Rautatien tasoristeys Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Tieosuuden Talvih- nro ja loppu tieos. km Kunta KVL Kierto km luokka tie tieosa alusta tieosa alusta pituus (m) Pääll. leveys m KVL Alueurakka paikka Liik.ohj.vaunu (MN/m2) Tiepiiri Huom! luokka lis (min) Forssan poliisilaitos Rajakatu /115/0-119/0 8,6 Loimaa , Asfaltti 7, Pöytyä Forssa FORSSA 272 H I B 34 Forssan poliisilaitos Rajakatu /115/0-119/0 8,6 Loimaa , Asfaltti 7, Pöytyä Forssa FORSSA 237 T I B 34 Forssan poliisilaitos Rajakatu /115/0-119/0 8,6 Loimaa , Asfaltti 7,5 Loimaa kpki Forssa FORSSA T I B 34 Forssan poliisilaitos Rajakatu /115/0-119/0 8,6 Humppila , Asfaltti 7, Pöytyä Forssa FORSSA 237 T I S 34 Forssan poliisilaitos 15 9/115/0-119/0 8,6 Humppila , Asfaltti 9, Forssa Forssa Rajakatu H I 34 Forssan poliisilaitos 15 9/115/0-119/0 8,6 Humppila , Asfaltti 8, Forssa Forssa Rajakatu H I S /116/0-117/0 7,0 Loimaa , Kevytpäällyste 6,5 382 Pöytyä Paimio Paimio 115 T I I /116/0-117/0 7,0 Loimaa , Kevytpäällyste 6,2 632 Pöytyä Paimio Paimio 209 T I I /116/0-117/0 7,0 Loimaa , Kevytpäällyste 6,0 313 Pöytyä Paimio Paimio 162 T I I I /117/0-119/0 8,6 Loimaa , Kevytpäällyste 6,0 638 Pöytyä Paimio Paimio 162 T I I /117/0-119/0 8,6 Loimaa , Asfaltti 8, Forssa Paimio Paimio 365 H I 16 Forssan poliisilaitos Rajakatu /117/ /0 5,6 Loimaa , Kevytpäällyste 6,0 362 Pöytyä Forssa FORSSA 207 T I I I 8 Forssan poliisilaitos Rajakatu /117/ /0 5,6 Humppila , Asfaltti 7,2 362 Forssa Forssa FORSSA 207 H I 8 Forssan poliisilaitos Rajakatu /119/0-122/0 19,0 Humppila , Asfaltti 8, Forssa Forssa FORSSA 389 H I S 44 Forssan poliisilaitos Rajakatu /119/0-122/0 19,0 Humppila , Asfaltti 9, Forssa Forssa FORSSA 499 H I S 44 Forssan poliisilaitos Rajakatu /119/0-122/0 19,0 Urjala , Asfaltti 6, Forssa Forssa FORSSA 287 H I B 44 Forssan poliisilaitos Sorapintaus/ Rajakatu /121/ /0 4,0 Urjala , Kevytpäällyste 6,0 198 Forssa Forssa FORSSA 162 H I I I 21 Forssan poliisilaitos Rajakatu /121/ /0 4,0 Urjala , Kevytpäällyste 6, Forssa Forssa FORSSA 287 H I B 21 Forssan poliisilaitos Rajakatu /122/0-124/0 11,9 Urjala , Asfaltti 7, Forssa Forssa FORSSA 385 H I B 35 Forssan poliisilaitos Rajakatu /122/0-124/0 11,9 Urjala , Asfaltti 6,5 961 Forssa Forssa FORSSA 223 H I I 35 Forssan poliisilaitos Rajakatu /122/0-124/0 11,9 Kylmäkoski , Kevytpäällyste 6, Forssa Forssa FORSSA 223 H I I 35 Forssan poliisilaitos Rajakatu /122/0-124/0 11,9 Kylmäkoski , Kevytpäällyste 6,3 543 Forssa Forssa FORSSA 274 H I I I 35 Forssan poliisilaitos Rajakatu /124/0-125/ ,3 Kylmäkoski , Kevytpäällyste 6,3 543 Forssa Forssa FORSSA 274 H I I I 17 Forssan poliisilaitos Rajakatu /124/0-125/ ,3 Kylmäkoski , Kevytpäällyste 6, Forssa Forssa FORSSA 249 H I I 17 Korkeusrajoitus

24 TIESTÖTIEDOT LIITE 6 4 Reitti Päätien tiedot Kiertotien tiedot Kierr. tien alku Pituus Päätien Varar. Varareitin Alku Etäisyys tieosan Loppu Etäisyys tieosan Pääll. Kiertot. Liik.ohj. vaunun Tien kevät- kantav. Ajoaika Rautatien tasoristeys Varoituslaitteena puolipuomilaitos Varoituslaitteena puolipuomilaitos Tieosuuden Talvih- nro ja loppu tieos. km Kunta KVL Kierto km luokka tie tieosa alusta tieosa alusta pituus (m) Pääll. leveys m KVL Alueurakka paikka Liik.ohj.vaunu (MN/m2) Tiepiiri Huom! luokka lis (min) Forssan poliisilaitos Rajakatu /124/0-125/ ,3 Akaa , Kevytpäällyste 6,5 Akaan kpki Forssa FORSSA 230 H I I 17 Tampereen aluepelastuslaitos Lentoasemantie /124/0-125/ ,3 Akaa , Asfaltti 7, Tampere Tampere PIRKKALA 515 H I B 17 Tampereen aluepelastuslaitos Lentoasemantie /125/ /6226 6,7 Akaa , Asfaltti 7, Tampere Tampere PIRKKALA 700 H I B 5 Tampereen aluepelastuslaitos Lentoasemantie /125/ /6226 6,7 Akaa , Asfaltti 7, Tampere Tampere PIRKKALA 374 H I B 5 Tampereen aluepelastuslaitos Lentoasemantie /125/ /6226 6,7 Akaa , Asfaltti 7, Tampere Tampere PIRKKALA 445 H I B 5 Korkeusrajoitus Korostetut tiedot ja perusteet Alle 6,5 metrin varareitin minimileveysarvo Alle I B:n talvihoitoluokan tiet Alle 150 MN/m2 kevätkantavuusarvot Jos kevätkantavuustietoa ei ole Rautatien tasoristeyksen varoituslaitteet

25 LIITE 8 1(2) Teiden talvihoito Laatuvaatimukset, moniste KESKEISET LAATUVAATIMUKSET AJORADAN KITKALLE Talvihoitol uokka Is I Ib ja TIb II III K1 K2 Normaali Kitkavaatim us Yöllä 0,30 0,28 0,25 liikenteen tarpeen mukainen liikenteen tarpeen mukainen liikenteen tarpeen mukainen tienpinta alle 6 o C 0,25 tienpinta alle 4 o C 0,25 pistehiekoitus 0,25 linjakäsittely 0,22 klo ,28 Toimenpidea ika alittumisesta klo ,25 klo liikenteen arpeen muk. 2 h 2 h t suola 3 h hiekka 4 h klo liikenteen arpeen muk. t 6 h linjahiekoitus klo liikenteen arpeen muk. t 8 h linjahiekoitus klo 22 jälkeen K1 klo 05 K2 klo 06 mennessä Kitka-arvon ja kelin vastaavuus itka-arvo 0,00-0,14 0,15-0,19 0,20-0,24 0,25-0,29 0,30-0,44 0,45-1,00 K pääkallokeli, jäinen, tiivis polanne, karkea jää- ja paljas ja märkä, paljas ja Tienpinnan kuvaus märkä jää, erittäin liukas liukas tyydyttävä talvikeli lumipolanne, hyvä talvikeli pitävä keli kuiva, pitävä keli 2 h Talvihoitol uokka Maksimilumi - syvyys sateen aikana Puhtaana sateen päättymise stä Jos sade päättyy klo 22 jälkeen KESKEISET LAATUVAATIMUKSET AJORADAN LUMISUUDELLE Is I Ib ja TIb II III K1 K2 2,5 h (sohjo 2 h) 4 cm 4 cm 4 cm (8 cm yö) Aurattu puhtaaksi toimenpideaj assa 3 h (sohjo 2,5 h) klo 05 tai toimp.ajassa 8 cm (10 cm yö) 10 cm (10 cm yö) 3 cm (8 cm yö) 3 h 4 h 6 h 3 h 4 h klo 06 tai toimp.ajassa klo 06 tai toimp.ajassa klo 05 klo 06 Auraus on käynnistettävä viimeistään kun puolet maksimilumisyvyydestä on kertynyt (ns. lähtökynnys). Maksimilumisyvyys ei saa ylittyä sateen aikana ja toimenpideaikana sen jälkeen. Toimenpideaika alkaa kun sade loppuu ja päättyy kun ajokaistat on aurattu puhtaaksi. Sohjoa sallitaan vain puolet lumen määrästä. Lähtökynnys yöllä: luokilla Ib ja TIb 4 cm, luokilla II ja III 5 cm; luokilla K lähtökynnystä ei käytetä.

26 LIITE 8 2(2) Talvihoitol uokka Suurin sallittu epätasaisuus KESKEISET LAATUVAATIMUKSET AJORADAN TASAISUUDELLE Is I Ib ja TIb II III K1 K2-1 cm 1,5 cm (TIb 3 cm) 3 cm 3 cm 2 cm haittaavat Kylminä kausina, kun suolaus ei ole mahdollista luokan Is tasaisuusvaatimus on 1 cm. Kapeat polanneurat tai muut polanteen epätasaisuudet eivät saa häiritä merkittävästi ajamista. Luokilla K1 ja K2 toimenpideaika yli 2 cm syvien haittaavien urien poistoon on 12 h.

27 Liite 9 (2) VastVL Valtatien 9 varareittisuunnitelma välillä Turku-Toija.txt Lähettäjä: Kulmala Pertti [pertti.kulmala@turku.fi] LIITE 9/ 2(2) Lähetetty: 24. elokuuta :54 Vastaanottaja: Perttula Esa /T Aihe: Vast:VL: Valtatien 9 varareittisuunnitelma välillä Turku-Toijala; luonnos Morjes! Varatiesuunnitelma alueella Aura- Loimaa täydelliset ja jopa hyvässä kunnossakin. Ei lisättävää ja huomautettavaa. Kesäterveisin: Pertti Kulmala palopäällikkö. Esa.Perttula@tiehallinto.fi ( :53): >Hei! >Tässä lupaamani kartat liitteenä. Voisitteko antaa mahdolliset >palautteenne mennessä vastaamalla viestiin tai tulostamalla kartta ja lähettämällä muutosehdotukset tavallisella postilla. > >Tiehallinto >Turun tiepiiri >rakennusmestari > >Itsenäisyydenkatu 39 B >28100 PORI >puh >gsm >faksi > >> -----Alkuperäinen viesti----- >> Lähettäjä: Perttula Esa /T >> Lähetetty: 14. elokuuta :04 >> Vastaanottaja: 'mikael.rekola@poliisi.fi'; 'reino.lindstrom@poliisi.fi'; 'pekka.mellin@tampere.fi'; 'jyrki.lehtio@pelastuslaitos.fi'; 'Pasi. Pihlava@poliisi.fi'; 'jorma.virtanen@turku.fi'; Piirainen Antti /H; Välimäki Heikki /H >> Kopio: Hörkkö Reijo /T; Syrjänen Tapio /H; Westerinen Kai /T >> Aihe: Valtatien 9 varareittisuunnitelma välillä Turku-Toijala; luonnos >> >> Tässä on valmisteluvaiheessa oleva luonnos kartasta >> varareittisuunnitelmaan valtatielle 9 välillä Turku-Toijala. Suunnitelma on tulossa jakeluun syksyllä Tämä suunnitelma on tarkoitettu ns. kenttäversioksi, jota poliisi ja pelastuslaitos voivat kätevästi käyttää kentällä toimiessaan. >> >> Vuonna 2007 valmistunee laajempi versio suunnitelmasta, jossa on >> tarkemmin Sivu 1

28 Liite 9 (2) VastVL Valtatien 9 varareittisuunnitelma välillä Turku-Toija.txt eritelty suunnitelmaosuuden varareittien teiden ominaisuudet, liikennejärjestelysuunnitelmat ja vastuutahot eri varareiteillä. >> >> >> Tiedostot liitteinä. >> >> >> >> > > <<Urjala-Toijala vt9.jpg>> > > <<Turku-Urjala.jpg>> > Sivu 2

29 Liite 9_(1) VastSPAM Valtatien 9 varareittisuunnitelma välillä Turku-Toi.txt Lähettäjä: Pihlava Pasi [pasi.pihlava@poliisi.fi] LIITE 9/1 (2) Lähetetty: 23. elokuuta :54 Vastaanottaja: Perttula Esa /T Aihe: Vast:SPAM: Valtatien 9 varareittisuunnitelma välillä Turku-Toijala; luonnos Tervehdys Esa! Kaarinan kihlakunnan poliisilaitoksella ei ole kommentoitavaa oheiseen luonnokseen. Pasi Pihlava komisario Kaarinan kihlakunnan poliisilaitos Esa.Perttula@tiehallinto.fi ( :03): >Tässä on valmisteluvaiheessa oleva luonnos kartasta >varareittisuunnitelmaan valtatielle 9 välillä Turku-Toijala. Suunnitelma on tulossa jakeluun syksyllä Tämä suunnitelma on tarkoitettu ns. kenttäversioksi, jota poliisi ja pelastuslaitos voivat kätevästi käyttää kentällä toimiessaan. > >Vuonna 2007 valmistunee laajempi versio suunnitelmasta, jossa on >tarkemmin eritelty suunnitelmaosuuden varareittien teiden ominaisuudet, liikennejärjestelysuunnitelmat ja vastuutahot eri varareiteillä. > >Voisitteko antaa mahdolliset palautteenne mennessä vastaamalla viestiin tai tulostamalla kartta ja lähettämällä muutosehdotukset tavallisella postilla. > >Tiedostot liitteinä. > > >Tiehallinto >Turun tiepiiri >rakennusmestari > >Itsenäisyydenkatu 39 B >28100 PORI >puh >gsm >faksi > > > <<Urjala-Toijala vt9.jpg>> <<Turku-Urjala.jpg>> > Sivu 1

30 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka Yhdyskuntatekniikka Opinnäytetyö DIGITAALINEN VARAREITTISUUNNITELMA VALTATIELLE 9 VÄLILLE TURKU-TOIJALA Työn valvoja Työn teettäjä Tampere 2007 DI Pentti Silén Turun tiepiiri, ohjaajana rkm Reijo Hörkkö

31 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka Yhdyskuntatekniikka Perttula, Esa Opinnäytetyö Työn valvoja Työn teettäjä Marraskuu 2007 Hakusanat Digitaalinen varareittisuunnitelma valtatielle 9 välille Turku-Toijala 46 sivua + 12 liitettä (30 sivua liitteitä) DI Pentti Silen Turun tiepiiri, ohjaajana rkm Reijo Hörkkö varareitti, häiriökohta, rajoitettu varareitti, varareitin aktivointi TIIVISTELMÄ Varareittisuunnitelmia tehdään tärkeimmille valtateille, joissa niitä tarvitaan liikenteen häiriötilanteiden varalta, jolloin päätien liikenne joudutaan sulkemaan pitkäksi aikaa kokonaan liikenteeltä. Opinnäytetyössä tutkittiin kahta valtatielle 9 Turun ja Toijalan välille tehtyä varareittisuunnitelmaa. Ensimmäiseksi tehty varareittisuunnitelma oli toteutettu Turun tiepiirin aikaisempien varareittisuunnitelmien mukaisesti. Digitaalinen varareittisuunnitelma toteutettiin Tiehallinnon varareittien kehittäminen raporttiluonnoksen mukaan. Opinnäytetyössä vertaillaan kahden erilaisilla kriteereillä toteutetun varareittisuunnitelman keskinäisiä eroja. Digitaalisen varareittisuunnitelman varareittien luokitukset muuttuivat radikaalisti raportin tiukempien kriteerien vuoksi verrattuna alkuperäiseen varareittisuunnitelmaan. Varsinaiseksi varareitiksi luokiteltuja teitä ei löytynyt kattavasti suunnittelualueelta. Rajoitettuja varareittejä, joilla oli leveys- tai kantavuuspuutteita tai talvihoitoluokka oli raporttiluonnoksen kriteerejä heikompi, löytyi riittävästi. Ne kattoivat koko suunnittelualueen valtatien 9 kiertotiet. Digitaalisen varareittisuunnitelman varareittien kiertomatkat olivat paikoittain huomattavasti pidempiä verrattuna alkuperäiseen varareittisuunnitelmaan.

32 TAMPERE UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Department of Construction Technology Civil Engineering Perttula, Esa Final Thesis Supervising Professor Commissioner Supervisor November 2007 Keywords Highway 9 Digital Backup Routeplan Turku-Toijala 46 pages, 12 appendices (30 appendix pages) Mr. Pentti Silen, M.Sc. Mr. Pekka Lausti, Finnish Road Administration Mr. Reijo Hörkkö, Finnish Road Administration alternate route, point of disturbance, restricted alternate route, activation of alternate route ABSTRACT Alternate route plans are made for major highways where traffic has to be closed for long periods of time causing disturbances in traffic flow. This thesis examined differences between two alternate route plans on Highway 9 between Turku and Toijala. The first plan was the accepted plan made by the Finnish Road Administration according to existing criteria. Second was a digital alternate route plan developed according to criteria in the Finnish Road Administration s draft report titled Finnish Road Administration s Development of Alternate RoutesClassifications of digital alternate routes changed radically compared to the original proposed plan due to stricter criteria. Roads that were classified as actual backup routes could not be found from the comprehensive planning area. Restricted alternate routes which had problems with width or bearing capacity, or which had too low of a winter maintenance class, could be found in plenty covering the whole planning area on Highway 9. Lengths of the digital alternate routes were sometimes considerably longer compared to that of the original alternate route plan. Due to more rigid requirements the use of digital alternate routes is safer compared to prior planning. There needs to be more information obtained about the alternate routes than there was previously. Digital alternate planning is an effective tool in planning alternate routes and since it is performed in an electronic based program, it can be easily updated and new versions are easy to deliver to groups of interest and inside the Finnish Road Administration.

33 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU ALKUSANAT Haluan esittää kiitokseni tämän työn valmistumisesta ohjaavalle opettajalle Pentti Silenille rakentavista kommenteista, jotka kuljettivat työtä eteenpäin. Suuri kiitos kuuluu Turun tiepiirille ja tilaajan edustajana toimineelle Reijo Hörkölle sekä Tuula Seitzille ja Kalle Mattilalle, jotka mahdollistivat tämän opinnäytetyön toteuttamisen. Kiitokset kuuluvat myös työtä kommentoineelle ja Hämeen tiepiirin aineistoa hankkineelle Tapio Syrjäselle. Tampereella, marraskuussa 2007

34 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 5 (46) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT TIIVISTELMÄ...6 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Varareittisuunnitelman tarve Varareittisuunnitelmien kehitys Turun tiepiirin varareittisuunnitelmat Hämeen tiepiirin varareittisuunnitelmat Varareittisuunnitelma valtatiellä 9 välillä Turku-Toijala Suunnittelualueen rajaukset PERINTEINEN VARAREITTISUUNNITELMA VÄLILLÄ TURKU-TOIJALA Varareittien määrittely Turun tiepiirin alueella Varareittisuunnitelma Hämeen tiepiirin alueelle Varareittisuunnitelman karttojen muodostaminen Karttojen perusteet Suunnitteluosuus Turku-Humppila Suunnitteluosuus Humppila-Toijala Perinteisen varareittisuunnitelman suunnitteluperiaatteet DIGITAALINEN VARAREITTISUUNNITELMA VALTATIELLE 9 VÄLILLE TURKU TOIJALA Digitaalisen varareittisuunnitelman tavoitteet Digitaalinen varareittisuunnitelma Vertailu Varareittisuunnitelmaan valtatiellä 9 välillä Turku-Toijala Digitaalinen varareittisuunnitelman jakelu käyttäjille TIESTÖTIEDOT Tietovarasto Reittinumero Päätien tiedot /12/ Kiertotien tiedot /12/ TEIDEN LUOKITUS Digitaalisen varareittisuunnitelman varareittiluokat Varareitit Rajoitetut varareitit DIGITAALISEN VARAREITTISUUNNITELMAN KARTTA-AINEISTO Suunnittelualue välillä Turku-Urjala Suunnittelualue välillä Urjala-Toijala DIGITAALINEN VARAREITTISUUNNITELMA KÄYTÖSSÄ Ohjelman käynnistäminen Digitaalisen varareittisuunnitelman sisältö Kartaston sisältö Työkalut /8/ Valikot Ohjelman käyttö SIDOSRYHMIEN LAUSUNNOT...39

35 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 6 (46) 8.1 Varareittisuunnitelma valtatiellä 9 välillä Turku-Toijala Digitaalinen varareittisuunnitelma valtatiellä 9 välillä Turku-Toijala VIRANOMAISVASTUUT JA LIIKENNETIEDOTUS VASTUUT HÄIRIÖTILANTEIDEN AIHEUTTAMISSA JÄRJESTELYISSÄ LIIKENNETIEDOTUS JA TIEHALLINNON TUKI SUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN JA JOHTOPÄÄTÖKSET Suunnitelman kehittäminen Johtopäätökset...42 LÄHTEET...44 Kirjalliset lähteet...44 Verkkosivut...44 Sähköpostiviestit...45 Puhelinhaastattelut...45 LIITELUETTELO...46

36 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 7 (46) 1 JOHDANTO 1.1 Varareittisuunnitelman tarve Varareitti on kiertotie, jolle päätien liikenne voidaan ohjata kokonaan tai osittain päätiellä tapahtuneen liikennekatkoksen johdosta, ilman että tienkäyttäjän turvallisuus merkittävästi heikentyy. Varareittisuunnitelman tavoitteena on vähentää liikenteelle aiheutuvia häiriöitä liikenneonnettomuuksien tai muiden tien väliaikaisen sulkemisen aiheuttavien katkosten vuoksi suunnittelemalla etukäteen varareitti, jonka voi ottaa nopeasti käyttöön normaaliolosuhteissa. Huonoissa talviolosuhteissa varareitin käyttöönottoa voi joutua lykkäämään tehostettujen kunnossapitotoimien tarpeen vuoksi. Varareittien ja niiden opastuksen tulee olla ennalta suunniteltuja, jolloin niiden käyttöönotto sujuu häiriötilanteessa mahdollisimman vaivattomasti eri viranomaisten yhteistyönä. Se on oleellista tilanteen sujuvan hoitamisen kannalta. 1.2 Varareittisuunnitelmien kehitys Tiehallinnossa on varareittisuunnitelmia tehty jo vuodesta 1998 alkaen, jolloin ensimmäisen varatiesuunnitelman teki Kaakkois-Suomen tiepiiri. Vuotta myöhemmin Turun tiepiiri teki varatiesuunnitelman valtatielle 8 välille Turku-Merikarvia. Vuonna 1999 on Tielaitoksen sisäisenä julkaisuna ilmestynyt Tuomas Östermanin laatima esiselvitys Pääteiden varareittien valintaperusteet ja ohjausjärjestelyt. Tässä ohjeessa määritellään varareittisuunnitelmille ja viitoitussuunnitelmille kriteerejä, joita pitää ottaa huomioon varareittisuunnitelmaa toteuttaessa. Varareittien merkitsemisen lisäksi ohjeessa tarkastellaan varareittien aktivointia ja eri viranomaisten välistä yhteistyötä. /4/

37 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 8 (46) Vuonna 2005 Tiehallinnossa kokoontui varareittien kehittämisryhmä, jonka vetäjänä toimi Mikko Karhunen Tiehallinnon asiantuntijapalveluista. Kehittämisryhmän tehtävänä oli luoda minimikriteerit Tiehallinnon varareittisuunnitelmille ja varareittinä toimiville teille. Kehittämisryhmä vertaili Ranskan, Saksan, Norjan ja Ruotsin varareittejä ja niiden viitoitustyylejä. Näiden maiden varareittejä ja viitoitusmalleja ei työryhmän mielestä voinut suoraan soveltaa Suomen liikenneolosuhteisiin. Varsinkin Ranskassa ja Saksassa liikennemäärät ja ruuhkat ovat Suomeen verrattuna huomattavasti suuremmat ja liikennehäiriöiden aiheuttamat ongelmat koskettavat tuhansia autoilijoita. Työryhmän raportti esiteltiin vuonna 2006 valmistuneessa Varareittijärjestelmien nykytilaselvityksessä. /3/ Vuonna 2006 kokoontui varareittijärjestelmän kehittämisryhmä, jonka tehtävänä oli jatkaa Varareittien nykytilaselvitys -raportin työtä etsimällä raportista Suomen oloihin soveltuvimpia ratkaisumenetelmiä. Tärkeimpänä tavoitteena kehittämisryhmällä oli Suomen varareitillisen tieverkon laajuuden määritteleminen. Työryhmä määritteli myös varareittitiestön minimikriteerejä mm. tien leveyden, päällysteen, kantavuuden ja talvihoitoluokan perusteella. Työryhmän raportti Varareittijärjestelmän kehittäminen on ( ) vielä luonnosvaiheessa. /1/ 1.3 Turun tiepiirin varareittisuunnitelmat Turun tiepiiri on tehnyt varareittisuunnitelmia alueensa tärkeimmille pääteille, ja tavoitteena on ollut tehdä varareittisuunnitelmat koko tiepiirin päätieverkolle. Varareittisuunnitelmia on aikaisemmin tehty valtatielle 8 välille Turku-Merikarvia vuonna 1999, valtatielle 1 välille Turku-Suomusjärvi vuonna 2001 ja valtatielle 2 välille Humppila-Pori. Valtatien 1 varareittisuunnitelma päivitettiin uuden moottoritieosuuden valmistuttua Paimio Muurla-välille vuonna Varareittisuunnitelman tekeminen valtatiellä 9 tieosuudella Turku-Humppila on ollut Turun tiepiirin suunnitelmissa jo muutaman vuoden ajan.

38 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 9 (46) 1.4 Hämeen tiepiirin varareittisuunnitelmat Hämeen tiepiiri on tehnyt varareittisuunnitelmia vuonna 2002 valtatielle 3 välille Hyvinkää Tampere ja samassa yhteydessä valmistui varareittisuunnitelma valtatielle 9 Kylmäkosken ja Tampereen välille. Hämeen ja Keski-Suomen tiepiirit ovat yhteistyössä tehneet varareittisuunnitelman valtatielle 9 Tampereen ja Jyväskylän välille. Suunnitelma valmistui vuonna Varareittisuunnitelma valtatiellä 9 välillä Turku-Toijala Valtatie 9 Turku-Kuopio on ehdolla pääteiden runkotieverkkoon, ja se on yksi Suomen tärkeimmistä pääteistä. Suunnitellulla tieosuudella Turku-Toijala on tapahtunut 30 kpl kuolemaan johtaneita ja 582 loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia vuosina Kuvissa 1 ja 2 on ote Turun tiepiirin onnettomuuskartasta. Osassa näistä onnettomuuksista päätie on jouduttu kokonaan tai osittain sulkemaan (kuva 3). Valtatielle 9 välille Turku-Toijala on tehty vuosien aikana lähinnä poliisia ja pelastusviranomaisia palveleva suppea varareittisuunnitelma, joka on tarkoitettu paperiversiona kenttäolosuhteisiin viranomaisten työkappaleeksi. (Kuvat 5 ja 6)

39 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 10 (46) Vt 9, Tampereelle Vt 9, Turkuun Kuva 1. Ote onnettomuuskartasta valtatiellä 9 välillä Loimaa-Hämeen tiepiirin raja, merkkien selitykset kuvassa 2. /9/ Kuva 2. Ote onnettomuuskartasta valtatiellä 9, merkkien selitykset /10/

40 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 11 (46) Kuva 3. Kuolemaan johtanut onnettomuus Kiikalassa vuonna Suunnittelualueen rajaukset Turun tiepiirillä oli alun perin tarkoitus tehdä varareittisuunnitelma vain Turun tiepiirin alueelle valtatielle 9 välille Turku-Humppila, mutta Hämeen, Turun ja Uudenmaan (HTU) yhteistyöalueen varareittitiimissä päätettiin suunnitelmaa jatkaa Hämeen tiepiirin alueelle Kylmäkoskelle saakka. Hämeen varareittien valintavaiheessa suunnitelma-aluetta laajennettiin Kylmäkoskelta Toijalaan varareittien hyvän toimivuuden varmistamiseksi. Näin saatiin suunnitelman loppuvaiheen varareitit päättymään edulliseen kohtaan liikenteen sujuvan ohjauksen kannalta (kuva 4).

41 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 12 (46) Kuva 4. Varareittisuunnitelma valtatielle 9 välillä Turku-Toijala, suunnittelualue Varareittisuunnitelmaan kuuluvat tärkeänä osana varareittien liikenteenohjaussuunnitelmat, joiden avulla pelastuslaitos tai Tiehallinnon alueurakoitsija pystyy esim. liikenteenohjausvaunujen avulla kuljettamaan ja kokoamaan varareitille tarvittavan kiertotien viitoituksen. Tähän työhön sisältyy vain yhden varareitin liikenteenohjaussuunnitelma, koska liikenteenohjaussuunnitelmien tekeminen on suuritöinen ja kallis työ, jonka Turun ja Hämeen tiepiirit voivat teettää jatkossa konsulttiyrityksellä. Vuoden 2007 syksyllä tiepiireillä ei ole viitoitussuunnitelmien hankkimiseen rahoitusta, joten työn tilaaminen siirtynee vuodelle 2008.

42 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 13 (46) 2 PERINTEINEN VARAREITTISUUNNITELMA VÄLILLÄ TURKU- TOIJALA 2.1 Varareittien määrittely Turun tiepiirin alueella Varareittisuunnitelman tekeminen aloitettiin syyskuussa 2005 sidosryhmien kanssa yhteispalaverilla, johon osallistuivat poliisin, pelastuslaitoksen, Tiehallinnon Turun liikennekeskuksen sekä Hämeen ja Turun tiepiirin edustajat. Palaverissa määriteltiin tiet, joiden kriteerit pääosin täyttävät varareitin vaatimukset. Seuraavaksi jokainen varareittitieksi aiottu tie tai tieosa käsiteltiin erikseen ja mahdolliset riskikohtia sisältävät tiet tai tieosuudet aiheuttivat merkinnän riskistä tiestöluetteloon tai kiertotien poistamisen varareittiluettelosta. Sidosryhmien edustajaluettelo on liitteessä Varareittisuunnitelma Hämeen tiepiirin alueelle Hämeen tiepiirin osalta varareitteihin kuuluvat tiet määriteltiin tammikuussa Hämeen tiepiirin tiet määrittelivät alueen tiemestarit yhdessä Tapio Syrjäsen kanssa. Hankevastaava tarkisti kaikki varareitit, jotta Turun ja Hämeen varareittien taso olisi koko suunnitteluvälillä yhdenmukainen. Varareitteihin jouduttiin tekemään pieniä muutoksia. Esimerkiksi varareitiksi ehdolla ollut eräs yksityistie poistettiin varareittilistalta. 2.3 Varareittisuunnitelman karttojen muodostaminen Karttojen perusteet Varareittisuunnitelman kartat tehtiin Turun tiepiirin paikkatietopalvelut tiepiirin omana työnä. Kartat tehtiin aluksi suoraan molempien tiepiirien työryhmien lausuntojen perusteella. Karttapohjiin lisättiin kaikkien eritaso- ja ramppiliittymien suurennokset. Hämeen tiepiirin suunnitteluosuudella oli useita liittymähankkeita, joissa valtatien liittymien turvallisuutta parannettiin. Liittymädetaljit tehtiin suunni-

43 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 14 (46) telmakarttojen perusteella tulevien liittymien muotojen mukaisesti. Karttaan lisättiin myös varareittien luokitukset, joista voidaan arvioida eri varareittien soveltuvuutta eri olosuhteissa päätien liikenteen ohjaamiseen ko. varareitille Suunnitteluosuus Turku-Humppila Varareittisuunnitelmasta pyydettiin sen karttojen osalta vielä lausunnot Kaarinan kihlakunnan poliisilaitokselta sekä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta. Kummallakaan ei ollut huomauttamista varareittien valintaan. Lisäksi kartoista pyydettiin lausuntoa alueen tiemestareilta. Tässä vaiheessa poistettiin luettelosta maantie 2042 tieosan 01 osalta, koska kyseisellä tieosuudella on paljon teollisuuslaitoksia ja niiden raskasta liikennettä. Tieosuuden käyttö varareittinä aiheuttaisi tien tukkeutumisen sen kapasiteetin täytyttyä. Kyseisen maantien tieosan poistamisen vaikutukset olivat sinänsä pieniä, koska tieosa on lyhyt ja sen voi kiertää toista reittiä. Kartta varareittisuunnitelmasta valtatiellä 9 välillä Turku-Toijala, suunnitteluosuudella Turku-Urjala on kuvassa 5.

44 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 15 (46) Kuva 5. Varatiesuunnitelma Turku-Toijala kartta 1 väliltä Turku-Urjala Turun ja Humppilan välillä löydettiin riittävästi 1. luokan varareitiksi luokiteltuja teitä. Suunnitteluosuudella ei ole 2. tai 3. luokan varareittejä eikä yksityisteitä. Kaavateiksi luokiteltuja varareittejä ovat varareitit 1 ja 12. Lisäksi muutamalla varareitillä on kaavatieosuuksia Suunnitteluosuus Humppila-Toijala Hämeen tiepiirin alueen varareittisuunnitelmasta pyydettiin kirjallisesti lausuntoa Forssan ja Valkeakosken kihlakuntien poliisilaitoksilta ja Forssan ja Valkeakosken aluepelastuslaitoksilta. Saaduissa lausunnoissa ei ollut muutosehdotuksia suunnitelmaan. Hämeen tiepiirin suunnitteluosuudella on useita 2. luokan varareittejä, jotka on tässä suunnitelmassa merkitty keltaisella värillä. 3. luokan varareitit on merkitty sini-

45 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 16 (46) sellä värillä. Humppilan ja Urjalan välillä ei ole löydetty 1. luokan varareittejä (ruskea). Varareittisuunnitelma valtatiellä 9 välillä Turku-Toijala, suunnitteluosuudella Urjala-Toijala on kuvassa 6. Kuva 6. Varareittisuunnitelma välillä Turku-Toijala, piirustus nro 2, Varareittikartta välillä Urjala-Toijala 2.4 Perinteisen varareittisuunnitelman suunnitteluperiaatteet Varareittisuunnitelma on perinteisesti teetetty konsulttiyrityksellä, jonka työtä on ohjannut Tiehallinnon ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluu vähintään paikalliset tai paikallisia tiemestareita, varareittisuunnitelmista tiepiirin vastaava henkilö, mahdollisesti paikallisen liikennekeskuksen edustaja ja konsultti, joka kokoaa ryhmän tavoitteet ja tiedot varareittisuunnitelmaksi.

46 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 17 (46) Varareittisuunnitelmien taso ja muoto on vaihdellut, koska selkeitä ohjeita ei ole ollut ja suunnitelmien tavoitteet ovat eri tiepiireissä olleet erilaisia. Osasta varareittisuunnitelmia puuttuvat viitoitussuunnitelmat ja osassa viitoitussuunnitelma on melko suppea. Varareittien tiestön laatukriteerit ovat myös vaihdelleet eri tiepiirien välillä, mikä johtuu osittain tieverkon laajuudesta ja koostumuksesta. Ruuhka- Suomen ulkopuolella pääteillä on runsaasti tieosuuksia, joilla ei ole mahdollista kohtuullisella kierrolla suunnitella hyvälaatuista varareittiä. Tällöin varareitin kierron pituus kasvaa usein niin pitkäksi, ettei varsinkaan lyhyellä, alle kolmen tunnin häiriöllä ole järkevää järjestää varareittiä. Näissä tapauksissa häiriötiedottamisen nopeus ja tehokkuus korostuvat. Tärkeimmät suunnittelukriteerit ovat kuitenkin varareittitiestön riittävä kantavuus, tien leveys ja kohtuulliset ajo-olosuhteet. Kiertotien pituuden ja kiertoon käytettävän ajan olisi pysyttävä inhimillisissä rajoissa, koska pitkän matkan aikana tyytymättömyys kasvaa ja se aiheuttaa ajonopeuden kasvua ja turvallisuusongelmia. 3 DIGITAALINEN VARAREITTISUUNNITELMA VALTATIELLE 9 VÄ- LILLE TURKU TOIJALA 3.1 Digitaalisen varareittisuunnitelman tavoitteet Digitaalisen varareittisuunnitelman lähtökohtana pidettiin alusta lähtien karttaohjelman sujuvaa ja helppoa käyttöä. Tavoitteena oli luoda suunnittelujaksolta karttaohjelma, jonka avulla on häiriötilanteen sattuessa helposti ja nopeasti nähtävissä toimintakelpoinen varareitti. Digitaalinen karttaohjelma perustuu vuonna 2007 valmistuneeseen paperimuodossa tehtyyn valtatien 9 varareittisuunnitelmaan välillä Turku-Toijala. Suunnitelmaa on muutettu siten, että se täyttää raporttiluonnokseen, Varareittijärjestelmän kehittäminen, laatimien varareittien vaatimukset. Suunnitelma myös havainnollistaa raporttiluonnoksen suunnitelmaan aiheuttamia eroavaisuuksia ja muutoksia. Karttaohjelma palvelee tiepiirejä, liikennekeskuksia ja hätä-

47 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 18 (46) keskuksia, koska siitä löytää nopeasti ja helposti tarvittavat varareitin teitä koskevat monipuoliset tiedot. Hätäkeskusten kautta varareittien tiedot välittyvät pelastuslaitoksen ja poliisin käyttöön tilannearviointia varten onnettomuuspaikalla. Raporttiluonnos Varareittijärjestelmän kehittäminen on ( ) vielä luonnosvaiheessa. Kahden samalle tieosuudelle tehtyjen, mutta eri perusteilla valittujen varareittisuunnitelmien vertailulla voidaan varareittisuunnitelmamalliin tehdä tarvittavia parannuksia ja muutoksia, ja niiden avulla Tiehallinto voi tehdä päätöksiä varareittijärjestelmän kehittämiseksi. 3.2 Digitaalinen varareittisuunnitelma Digitaalisen varareittisuunnitelman tekeminen aloitettiin Turussa suunnittelukokouksella kesäkuussa Kokouksessa mietittiin sähköisen varareittiohjelmiston mahdollista tallennusmuotoa ja -paikkaa. Kokouksessa päädyttiin Esrin-pohjaiseen ohjelmaan, jonka pohjalta Tiehallinto oli kehittämässä sähköistä varareittijärjestelmää. Sen oli suunniteltu valmistuvan aikana. Tällä hetkellä tiedetään, että järjestelmä ei valmistu ainakaan vuoden 2007 aikana ja voi olla, että sen valmistuminen siirtyy vielä vuodesta 2008 myöhemmäksi. Digitaalisen varareittisuunnitelman tallennuspaikaksi mietittiin eri vaihtoehtoja. Ryhmä totesi, ettei Tiehallinnolla ole sellaista tallennuspaikkaa, johon sähköinen suunnitelma voitaisiin tallentaa niin, että Tiehallinnon ulkopuoliset sidosryhmät pääsisivät katselemaan sitä. Päivityksistä työryhmä totesi, että sähköisten varareittisuunnitelmien päivityksestä olisi huolehdittava, koska ohjelmat vanhenevat parissa vuodessa ja varareittisuunnitelman tiedot keskimäärin viidessä vuodessa. Palaverin muistio on liitteessä 2. /2/ Syksyn 2006 aikana kokoontui Tiehallinnon varareittien kehittämisryhmä, joka valmisteli uusia kriteerejä, jotka oli tarkoitus ottaa käyttöön koko Suomessa. Valtatien 9 digitaalinen varareittisuunnitelma päätettiin tehdä työryhmän loppuraportin perusteella uusien vaatimusten mukaisesti, mutta sen valmistuminen on kuitenkin

48 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 19 (46) siirtynyt useampaan kertaan. Digitaalinen varareittisuunnitelma valtatielle 9 välille Turku-Toijala on tehty varareittien kehittämisryhmän raporttiluonnoksen pohjalta, jotta voitaisiin vertailla raportin aiheuttamia muutoksia aikaisemmin suunniteltuun valtatien 9 varareittisuunnitelmaan välillä Turku-Toijala. Kesäkuussa 2007 päätettiin tehdä digitaalinen varareittisuunnitelma Esrinpohjaisella ArcReader-ohjelmalla. Ohjelma on internetistä ilmaiseksi ladattavissa ja se kuuluu Tiehallinnon tietohallinnon vakiointipakettiin, mikä helpottaa ohjelman sisäistä jakelua ja käyttöä. 3.3 Vertailu Varareittisuunnitelmaan valtatiellä 9 välillä Turku-Toijala Digitaalinen varareittisuunnitelma valtatielle 9 välillä Turku-Toijala on tehty vanhemman, Varareittisuunnitelma valtatielle 9 välillä Turku-Toijala -suunnitelman pohjalta. Uudessa digitaalisessa varareittisuunnitelmassa on vanhempaan varareittisuunnitelmaan verrattuna suuria eroja. Vaikka valtatie 9 päätienä on täsmälleen sama, suuri osa alkuperäisen varareittisuunnitelman varareiteistä ei kelpaa varareiteiksi, joten ne on muutettu varareiteiksi, joilla on rajoitteita. Digitaalinen suunnitelma on alusta alkaen tehty sähköistä käyttöä varten, joten sen toiminnot ja koko idea perustuu ohjelmiston käyttöön ja haluttujen tietojen merkitsemiseen ja katseluun. Turun ja Humppilan välisellä tieosuudella on alkuperäisestä 17 varareitistä, jotka olivat kaikki 1. luokkaa tai kaavateitä, mikä on muuttunut digitaaliseen suunnitelmaan niin, että vain kaksi varareittiä on luokassa 1. Lisäksi on muodostettu uusi varareitti, numero 15, joka on luokkaa 1. Yksi varareitti on poistettu kokonaan suunnitelmasta ja muut varareitit tällä tieosuudella on muutettu rajoitetuiksi varareiteiksi, jotka ovat siis luokkaa 2.

49 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 20 (46) Humppilan ja Kylmäkosken välisellä tieosuudella on alkuperäisistä varareiteistä poistettu neljä kappaletta ja niiden tilalla on Urjalasta Forssan kautta Humppilaan ohjaava tieyhteys. Varareitin aiheuttama matkan lisäys kyseisellä reitillä on noin 40 kilometriä ja matka-ajan lisäystä on 44 minuuttia. Alkuperäisestä suunnitelmasta säilyneet varareitit on muutettu 2. luokan varareiteiksi, joissa on liian kapean tien ja matalan talvihoitoluokan aiheuttamat rajoitteet. Toisella teistä on lisäksi sorapintausta, joka ei kestä päätien liikenteen rasitusta pitkää aikaa. Kylmäkosken ja Toijalan väliseltä tieosuudelta on poistettu yksi varareitti, jonka yhteyteen on rakennettu korokkeita hidasteeksi. Jäljellä olevista kahdesta suunnitteluosuuden varareiteistä toisen luokitus on muuttunut. Uusi varareittien määrittely lisää rajoitteita, jotka aiheuttivat luokan muutoksen. Varareitillä 22 rajoituksen aiheuttivat talvihoitoluokka ja tien minimileveys, joka alittaa 6,5 metriä. 3.4 Digitaalinen varareittisuunnitelman jakelu käyttäjille Suunnitelman sisältävät CD-levyt lähetetään sidosryhmille jakeluun vuoden 2007 lopussa. Tiehallinnon sisällä digitaalinen varareittisuunnitelma jaetaan sähköpostin ja sisäisen verkon linkkien avulla. Paperiversiota ei jaeta sidosryhmille. Opinnäytetyötä varten on kartasta jouduttu tekemään paperitulosteita, joihin on lisätty detaljikuvia havainnollisuuden parantamiseksi. Sähköisesti toimivassa suunnitelmassa detalji-kuvat avautuvat kartan pisteissä olevien linkkien kautta. Linkissä, joka on varareitin nro 20 päässä lähellä Nuutajärven kylää, on detaljikuvan lisäksi varareitin liikenteenohjaussuunnitelma. Liikenteenohjaussuunnitelma on kuvassa 7. Ohjelman toimintaa selostetaan tarkemmin luvussa 7.

50 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 21 (46) Kuva 7. Liikenteenohjaussuunnitelma varareitille nro 20 4 TIESTÖTIEDOT 4.1 Tietovarasto Varareittisuunnitelman kaikki tiestötieto on kerätty Excel-taulukkoon, josta tieto on kerätty karttaohjelmaan. Karttaohjelmassa käyttäjä ei pysty itse kontrolloimaan varareitin tiedon määrää, vaan reittiä koskevat tiedot saa halutessaan näpäyttämällä hiiren vasemmalla näppäimellä varareitin tietä [info-näppäimen ollessa aktiivinen]. Excel-tiedosto pyörii ohjelman pohjana, eikä käyttäjä enää tarvitse sitä, mutta sen avulla voidaan tarvittaessa lisätä tai poistaa ohjelman eri tietoja. Opinnäytetyön pa-

51 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 22 (46) periversiota varten Excel-tiedosto on pilkottu useampaan osaan havainnollisuuden parantamiseksi. 4.2 Reittinumero Excel-taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on reittinumero, jonka avulla varareitti löytyy kartalta. Sähköisesti käytettynä varareitin reittinumero ei ole merkittävä tieto, koska tiedot haetaan visuaalisesti karttapohjalta. Varareittien numerot näkyvät kuitenkin karttapohjalla. Varareitit on numeroitu 1:stä 23:een, ja numerointi on aloitettu Turusta, jossa on myös Tiehallinnon tierekisterin nollakohta valtatiellä Päätien tiedot /12/ Toisessa sarakkeessa on päätien tierekisteriosoite varareitin alkupisteestä sen päätepisteeseen. Sarake on Päätien tiedot -otsakkeen alla ja sarakkeen otsikkona on Kierr. tien alku ja loppu tieos. Teksti on lyhennys sanoista kierrettävän tien alku ja loppu tieosoitteena. Tieto on kerrottu muodossa 9/102/0, jossa ensimmäinen luku on päätien tienumero, toinen luku on tieosa ja kolmas luku on etäisyys metreinä tieosan alusta. Pituus km -sarake tarkoittaa matkan pituutta päätiellä kyseisen varareitin alkupisteestä sen loppupisteeseen toisin sanoen tieosuus, joka varareitillä kierretään. Pituus vaihtelee 1,4 kilometristä 36,5 kilometriin. Pituusarvoa voidaan vertailla varareitin kiertotien pituusarvoon, jolloin saadaan tietoa liikenteen lisämatkasta. Kunta -sarakkeessa on lueteltu päätien varrella ko. suunnitteluosuudella sijaitsevat kunnat. Kuntatiedon avulla varareitti on helpompi löytää kartalta ja tiedottaa tienkäyttäjille edessä olevasta liikennehäiriöstä ja antaa mahdollisuus ennakoida tilanne ja muuttaa suunniteltua reittiä niin, että häiriötilanne ei haittaisi liikkumista.

52 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 23 (46) Päätien KVL tarkoittaa päätien tieosuuden keskivuorokausiliikennettä, joka tarkoittaa tieosuuden kautta molempiin suuntiin kulkevia ajoneuvoja (kpl) keskimäärin yhden vuorokauden aikana. Luvusta näkee, kuinka paljon liikennettä häiriötilanteessa siirretään varareitin teille sen normaalin liikenteen lisäksi. Liikennemäärä vaihtelee välillä kpl. Suuret liikennemäärät aiheuttavat suuria vaatimuksia liikenteen ohjaukselle, tien kantavuuksille, tiegeometrialle ja tien kunnolle. Liikennetiedottamisen oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden tärkeys korostuvat suurilla liikennemäärillä. Paikallinen liikenne siirtyy kuitenkin usein paikallistuntemuksensa perusteella varareittitiestön ulkopuolelle, mikä hieman helpottaa varareitin liikenteen sujuvuutta. 4.4 Kiertotien tiedot /12/ Kiertotien pituus -sarake, joka on taulukossa lyhennetty kiertot. pit. km, ilmoittaa koko varareitin kokonaispituuden. Matkan pituus on laskettu Tiehallinnon tierekisteritiedoista laskemalla tieosien pituudet yhteen. Varareitin kaikki tieosat on summattu tieosuuden pituus -sarakkeessa. Näiden tulokset on summattu kiertotien pituus -sarakkeessa. Tierekisterissä tien pituudet ilmoitetaan metrin tarkkuudella, mutta kiertotien pituus -sarakkeeseen tieto ilmoitetaan kilometreinä yhden desimaalin tarkkuudella. Kiertotien pituustieto on tärkeä laskettaessa matkan ja matkaajan lisäystä sekä arvioitaessa olosuhteiden vaikutusta ja kiertotien sopivuutta varareitin liikennemäärän lisääntyessä runsaasti esim. hankalalla talvikelillä. Varareitin luokka -sarake, joka on taulukossa Varar. luokka -sarake ilmoittaa varareitin luokan. Digitaalisessa varareittisuunnitelmassa on kaksi luokkaa, joista varsinaista varareittiä kuvaa luokka 1. Luokan 1 varareittien tiestön käyttöönotolla ei ole rajoituksia. Poikkeuksen tekevät kuitenkin erittäin hankalat talvikelit, jolloin on syytä tarkistaa varareitin hoidon taso. Tiedon saa nopeimmin Tiehallinnon liikennekeskuksesta. Rajoitetun varareitin luokka on 2. Rajoitetussa varareitissä on yksi tai useampia rajoitteita, jotka voivat hidastaa tai haitata liikenteen kulkua varareitin tiestöllä (tien leveys, kantavuus, talvikunnossapitoluokka yms.).

53 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 24 (46) Varareitin tiet on merkitty taulukkoon numerojärjestyksessä Varareittien numerointi alkaa Turun päästä kuten valtatiekin ja päättyy Toijalan lähettyville. Päätien tiedot -sarake sisältää päätien tierekisteriosoitteen varareitin alusta sen loppuun ja kierrettävän tieosuuden pituuden. Kiertotien tiedot -sarake sisältää varareittinä käytettävien teiden tieosoitteet, tieosuuksien ja koko kiertotien pituuden, päällysteen laadun ja minimileveyden. Varareittien leveyden arvo on vahvistettu, jos tien leveys alittaa 6,5 metriä, mikä on vastakkain tuleville täysperävaunu-rekoille kriittinen leveys mutkaisilla teillä. Alle 6,0 metriä leveitä teitä ei ole hyväksytty edes rajoitetuksi varareitiksi, vaikka kapea tieosuus olisi tien kokonaispituuteen verrattuna lyhyt. Kiertotien keskivuorokausiliikenne (KVL) tarkoittaa kiertotien normaaliajan liikenteen määrää (keskimäärin ajoneuvoa/vuorokausi). Verrattaessa tätä arvoa päätien liikenteen KVL-arvoon, voidaan arvioida kiertotien kokonaisliikennemäärä. Jos kiertotie on pitkä (yli 10 kilometriä) ja siinä on kapeita, alle 6,5 metriä leveitä tieosuuksia, voidaan kiertotiellä ennustaa hankaluuksia liikenteelle /13/. Alueurakka-sarakkeessa on varareitin alueurakan nimi. Tällä tiedolla liikennekeskus pystyy hälyttämään alueurakoitsijan tekemään tarvittavia tienhoitoon liittyviä äkillisiä kunnossapitotoimenpiteitä tai varareitin viitoitustöitä. Alueurakoitsijalla on myös velvoite ryhtyä poliisin tai pelastusjohtajan määräämiin äkillisiin maantien hoitotoimiin. Liikenteenohjausvaunun paikka -sarakkeessa ilmoitetaan lähimmän Tiehallinnon liikenteenohjausvaunun sijainti. Seuraavassa sarakkeessa on liikenteenohjausvaunun osoitetiedot. Turun lähialueella lähin vaunu on Paimiossa. Loimaalta Kylmäkoskelle saakka lähin liikenteenohjausvaunu on Forssassa. Kylmäkosken ja Toijalan välillä lähin paikka, josta liikenteenohjausvaunun nopeimmin saisi, on Tampereella. /14; 15/

54 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 25 (46) Tien kevätkantavuus on kantavuusmittauksissa saatu tien kantavuutta ilmaiseva luku, joka on kyseisen tieosuuden minimilukema. Tiehallinto mittaa kaikkien teiden kantavuudet määräajoin. Jos kevätkantavuus on MN/m 2 ja tielle ohjataan valtatien koko liikennemäärä, tien rakenne luultavasti kestää muutaman tunnin voimakkaan liikennemäärän kasvun. Tien päällyste voi murtua, mutta suuria vaurioita ei välttämättä vielä pääse syntymään. Jos kuitenkin liikenteen aiheuttama suuri paine jatkuu huomattavasti pidempään, esim. useita päiviä, voi tapahtua tierakenteen kantavuuden täydellinen pettäminen jossain kohdassa, jolloin vaurioiden korjausten kustannukset nousevat jyrkästi. Rakenteen pettäminen aiheuttaa luonnollisesti vakavia vaikeuksia liikenteelle. Liikenne voi tällöin kokonaan estyä kyseisessä paikassa. Kaupunkien kaavateitten osuudelta kantavuustietoja ei ole saatu tai niitä ei ole mitattu. Esim. Turun kaupunki ei tee kantavuusmittauksia sivukaduilla /16/. Kantavuustiedon kohdalla varareittisuunnitelma poikkeaa Tiehallinnon varareittien kehittäminen-raportin suosituksista. /1/ Raportissa minimisuosituksena on 100 MN/m 2, joka on liian alhainen vaatimus varareitille. Mainitulla tien kantavuudella on varareitillä odotettavissa varareitin aktivointitilanteessa (aktivointi = käyttöönotto) vaikeuksia, mikäli varareitin käyttö kestää muutamaa tuntia kauemmin. Tiepiiri -sarakkeessa on ilmoitettu varareittiin kuuluvan tien tiepiiri, joka on joko Turun tiepiiri (T) tai Hämeen tiepiiri (H). Tiepiiri on merkitty myös kaavatien kohdalle, koska tiepiirin vastuulla on suunnitelman päivittämiset. Huomautus -sarakkeessa on maininta, jos maantienosuudella on kaavatieosuuksia. Useammat kaavatieosuudet on laskettu yhteen. Jos koko tie on kaavatietä, siitä ei ole erikseen mainintaa. Ajoajan lisäys -sarakkeessa on esitetty ajan lisäys, joka kiertotien kiertämisestä syntyy verrattuna päätiellä kulkemiseen. Ajan laskennassa on yhdysteillä käytetty nopeutta 50 km/h ja seututeillä 70 km/h. Jos varareitin aktivointitapauksessa käy-

55 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 26 (46) tetty liikenteen keskinopeus on pienempi kuin laskennassa käytetty tai jos varareitin kapasiteetti alkaa täyttyä, voi kiertoaika pidentyä merkittävästi. /10/ Rautatien tasoristeys -sarakkeessa on esitetty rautatien tasoristeyksen turvallisuuslaitteet, jos varareitillä on jollakin tieosuudella rautatien tasoristeys. Rautatien tasoristeys hidastaa osaltaan liikenteen sujuvuutta ja se on turvallisuutta heikentävä kriteeri, joka vaikuttaa varareitin tasoluokkaan. Korkeusrajoitus -sarake ilmoittaa varareitin matalimman alikulkukorkeuden. Alikulun virallinen alikulkukorkeus on vähimmäisalikulkukorkeus vähennettynä 0,20 metrin talvivaralla. Normaali maanteiden alikulkukorkeus on 4,20 metriä. 5 TEIDEN LUOKITUS 5.1 Digitaalisen varareittisuunnitelman varareittiluokat Varareitit jaetaan kahteen luokkaan liikennöitävyyden perusteella. Päätieverkon normaaliliikenteelle kaikissa olosuhteissa soveltuvia reittejä kutsutaan varareiteiksi. Vastaavasti päätieverkon normaaliliikenteelle rajoitetusti soveltuvia varareittejä kutsutaan rajoitetuiksi varareiteiksi. Rajoitetulla varareitillä on vähintään yksi normaaliliikenteen vapaata käyttöä rajoittava ominaisuus (leveys-, korkeus-, painorajoitus tms.). Tämä ominaisuus ei kuitenkaan estä varareitin käyttöä, vaikka se voi sitä kuitenkin haitata. 5.2 Varareitit Luokkaan varareitit kuuluvat maantiet, joille voidaan siirtää koko valtatien liikenne myös kelirikkoaikana. Teiden kantavuudet kestävät hyvin tai kohtalaisesti muutaman tunnin valtatien kovan liikenteen aiheuttaman kuormituksen. Tiet ovat riittävän leveitä kuorma-autojen kohtaamiseen kauttaaltaan koko tiestöllä, eikä teillä ole raskaalle liikenteelle hankalia pitkiä, jyrkkiä tai mutkaisia mäkiä. Päällysteen mi-

56 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 27 (46) nimileveys on 6,5 metriä, ja talvihoitoluokka vähintään I B. Tien kantavuus on vähintään 140 MN/m 2. Tiehallinnon varareittien kehittämisryhmän raporttiluonnoksessa kantavuuden minimiarvona on 100 MN/m 2. Tekstissä ja taulukossa on käytetty varareitin symbolina 1. luokan varareitti. Varareitit on merkitty karttoihin ruskealla värillä. Kuvassa 8 on kuva 1. luokan varareitin tiestä. Kuva 8. Kuvassa on varareittiluokkaan 1 kuuluvaa tietä Urjalan kunnassa. Kuvauskohta on oikean laatikon pikkukartan ristikon kohdassa. Tieosoite näkyy kartan alla. /11/ 5.3 Rajoitetut varareitit Luokkaan rajoitetut varareitit kuuluvat maantiet, joilla on vähintään yksi normaaliliikenteen vapaata käyttöä rajoittava ominaisuus (leveys-, korkeus-, talvihoitoluokka, kantavuuspuute, rautatien tasoristeys tms.). Yleisin rajoitus on Tiehallinnon talvihoitoluokka, jonka on ensimmäisen luokan varareitillä oltava vähintään 1 B. Rajoitetulla varareitillä talvihoitoluokka voi olla myös II tai III. Tiehallinnon talvihoitoluokista on tarkempi kuvaus liitteessä 8. Talvella rajoitettujen varareittien käyttöönotto edellyttää usein tehostettuja kunnossapitotoimia, ennen kuin päätien liikenne voidaan ohjata varareitin tiestölle.

57 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 28 (46) Tekstissä ja taulukossa on käytetty rajoitetun varareitin nimenä 2. luokan varareitti. 2. luokan varareitit on merkitty karttoihin sinisellä värillä. Kuvassa 9 on esim. 2. luokan varareitin tiestä. Kuva 9. Kuvassa on osuus 2. luokan varareittiin kuuluvasta tiestä Urjalassa. /11/ 6 DIGITAALISEN VARAREITTISUUNNITELMAN KARTTA-AINEISTO 6.1 Suunnittelualue välillä Turku-Urjala Karttaan on lisätty merkkien selitys-detalji, jossa on selostettu varareitin kahden eri luokan eroavaisuudet. Tämä kartta on tehty paperitulostusta varten ja sitä on hyvä verrata aikaisemmin tehtyyn varareittisuunnitelman karttaan, jolloin voidaan tutkia kahden eri suunnitelman eroavaisuuksia. Kuvassa 10 on kartta digitaalisen varareittisuunnitelman suunnittelualueesta väliltä Turku-Urjala. Suunnitelmasta jätettiin pois Forssassa valtateiden 2 ja 10 eritasoliittymän detalji-kuva, koska liittymän muotoon oli odotettavissa muutoksia kahden vuoden sisällä. Detalji-kuva voidaan liittää suunnitelmaan ensimmäisen päivityksen yhteydessä.

58 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 29 (46) Kuva 10. Karttaan on kuvattu Turun ja Urjalan välisen suunnittelualueen varareitit ja detalji-kuvat ramppiliittymistä. Suunnittelualue alkaa Turun kaupungin katuosuudella Kärsämäessä, josta alkaa varareitti numero 1, jolla voidaan ohittaa kantatien 40 ja valtatien 9 eritasoliittymä kaupungin katuverkkoa myöten. Kurkelan eritasoliittymään mennessä on neljä eri varareittiä, joista vain numero 2 on ensimmäisen luokan varareitti. Liedon ja Auran välillä on vain yksi 2. luokan varareitti (nro 5), jossa on noin kuuden kilometrin osuus alle 6,5 metrin tietä, jossa on II luokan talvikunnossapitoluokka. (Nämä pudottavat varareitin luokkaa.) Auran ja Loimaan välillä on seitsemän varareittiä, joista kaksi on varsinaisia varareittejä (luokka 2). Varareitti numero 8 on pitkä koko suunnitteluvälin varareitti, jonka kiertämiseen on tehtävä pitkä, noin 36 kilometrin taival ja varattava matka-ajan lisäystä 24 minuuttia, jos valtatiellä sattuu tien sulkemisen aiheuttava häiriötilanne. Kuvan 10 kartta on suuremmassa koossa liitteessä 5.

59 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 30 (46) Loimaan ja Humppilan välillä on vain yksi 1. luokan varareitti numero 15, joka kiertää Ypäjän, Jokioisten ja Forssan kautta valtatie 2:lle. 2. luokan varareittejä, joissa on rasitteina matala talvihoitoluokka, leveyspuute tai matala kevätkantavuus, on useita ja ne täydentävät hyvin varareittiverkostoa. Humppilan ja Urjalan välisellä osuudella on varareitti numero 19 ainoa 1. luokan varareitti. Sen kiertotien pituus on 55 km, ja matka-ajan lisäystä kertyy 44 minuuttia. Varareitti numero 20 täydentää niukkaa varareittiverkostoa ja lyhentää pitkää varareitin numero 19 aiheuttamaa kiertoa. Varareittiä numero 20 käytettiin menestyksekkäästi keväällä , kun säiliöauto suistui ojaan. Varareitti oli käytössä noin 12 tunnin ajan. Turun ja Humppilan välillä on varareittisuunnitelman esittämien reittivaihtoehtojen lisäksi erittäin hyvä muu vaihtoehto kiertotieksi, vaikka sitä ei ole mainittu suunnitelmassa. Valtatie 10 välillä Turku-Forssa on kaikki varareittien vaatimukset täyttävä kiertotie, jonka kiertomatka ja matka-ajan lisäys eivät ole kovin suuria. Valtatien 10 tieosuus vähentää valtatien 9 häiriötilanteissa kiertoteiden liikennemäärien lisäystä, mikäli liikenteen tiedotus ja kiertotiemahdollisuudet hoidetaan tehokkaasti. 6.2 Suunnittelualue välillä Urjala-Toijala Urjalan ja Kylmäkosken välisellä suunnitteluosuudella ei ole yhtään 1. luokan varareitiksi luokiteltavaa kiertotietä ja vain yksi 2. luokan varareitti, jonka aiheuttama kiertomatka on 32,5 kilometriä ja ajoajan lisäys 35 minuuttia. Varareitillä on kahdeksan kilometrin osuus tietä, jossa talvihoitoluokka on III ja tieosuuden minimileveys on 6,3 metriä. Tämän suunnitteluosuuden muut maantiet ovat sorateitä tai sorapintausteitä, joiden kantavuus-, leveys- ja talvihoitoluokan puutteet estävät niiden käyttämisen valtatien 9 varareittinä. Kuvassa 11 on digitaalisen varareittikartan paperituloste. Kartta on suuremmassa koossa liitteessä 6.

60 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 31 (46) Kuva 11. Karttaan on kuvattu Urjalan ja Toijalan välisen suunnittelualueen varareitit valtatiellä 9. Kylmäkosken ja Toijalan osuudella on kolme varareittiä, joista nro 23 on 1. luokan varareitti. Muissa reiteissä on leveyspuutteita ja talvihoitoluokka on liian matala, ja niissä on vielä rajoitteena rautatien tasoristeykset, joissa on turvalaitteena puolipuomilaitteet. Valtatie 10 välillä Forssa-Hämeenlinna voisi toimia yhtenä varareittinä Humppilan ja Toijalan välillä. Hämeenlinnan kautta kiertäminen pidentää tosin matkaa useita kymmeniä kilometrejä, mutta jos valtatien 9 katkeamisen aiheuttanut häiriötilanne kestää pitkään ja varareittinä toimiva tie on esim. talvella vaikeakulkuinen, voidaan sitä hyvin suositella turvalliseksi kiertotieksi, jolle raskas liikenne kannattaisi ohjata tiedottamisen avulla.

61 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 32 (46) 7 DIGITAALINEN VARAREITTISUUNNITELMA KÄYTÖSSÄ 7.1 Ohjelman käynnistäminen Digitaalinen varareittisuunnitelma on tehty ArcReader-ohjelmalla, joka on ilmaiseksi ladattavissa internetistä. Selostan tässä cd:ltä ladattavan version toimintaa. Se on tarkoitettu sidosryhmille ja Tampereen ammattikorkeakoulun käyttöön. Kun avataan pmf-tiedosto, ohjelma käynnistyy. Kartta avautuu, ja siitä voidaan valita suurennustyökalun avulla alue, jolta halutaan nähdä tarkemmin varareitit ja niiden tiedot. 7.2 Digitaalisen varareittisuunnitelman sisältö Kartaston sisältö Kartasto käsittää vasemman reunan sisällysluettelon, karttaikkunan ja tulostusikkunan. Digitaalisessa varareittisuunnitelman kartassa päätie on merkitty vihreällä, varareitit ruskealla (1. luokka) ja sinisellä (2. luokka) värillä. Varareittien järjestysnumero on merkitty karttaan. Päätiellä olevista mustista pisteistä voi avata linkin ko. ramppiliittymän suurennokseen (kuva 12).

62 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 33 (46) Kuva 12. Digitaalisen varareittisuunnitelman sisältö: vasemman reunan sisällysluettelo, karttaikkuna ja tulostusikkuna Työkalut /8/ Tarvittavat työkalut löytyvät pääosin työkalupalkista ikkunan ylälaidasta. Työkalut on numeroitu 1:stä 24:een niiden toiminnan selostamiseksi ) Avaa kartastodokumentin 2) Näyttää viimeksi käytetyt kartastodokumentit. 3) Tulostaa

63 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 34 (46) 4) Poistaa/ näyttää sisällysluettelon. 5) Suurennustyökalu Painetaan hiiren vasen näppäin pohjaan ja rajataan haluttu alue. 6) Pienennystyökalu Painetaan hiiren vasen näppäin pohjaan ja rajataan haluttu alue. 7) Liukuva zoom Painetaan hiiren vasen näppäin pohjaan ja liikutetaan hiirtä ylös/alas = pienentää/suurentaa. 8) Vakiosuurennus 9) Vakiopienennys 10) Raahaustyökalu Painetaan hiiren vasen näppäin pohjaan ja liikutetaan hiirtä, jolloin karttanäkymä liikkuu. 11) Näyttää koko karttanäkymän. 12) Edellinen näkymä, jota on käytetty. 13) Seuraava näkymä, jota on käytetty.

64 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 35 (46) 14) Mittakaava Voidaan asettaa haluttu mittakaava 15) Info-työkalu Saadaan tietoa karttateemoista painamalla hiiren vasemmalla näppäimellä jotain kartan kohdetta. Voidaan valita liukuvalikosta IDENTITY FROM teema, josta halutaan tietoa. Liukuvalikosta voidaan esimerkiksi tarkastella taulukosta varareitin KVLtietoja (kuva 12). Kuva13. Info-laatikko, josta voidaan tarkastella valitun tien tiestötietoja 16) Etsintä työkalu Voidaan etsiä tieosoite kartalta Valitaan Features välilehti. Kirjoitetaan tieosoite muotoon TIE OSA ET. TIE = Tien numero OSA = Tieosa

65 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 36 (46) ET = Etäisyys tieosan alusta (m) Valitaan Search-kohtaan rasti alimpaan ruutuun: Each layer's primary display field. Valitaan listalta oikea paikka hiiren oikealla ja valitaan Zoom to Zeature. (Kuva 14) Voidaan etsiä kohde esim. paikan nimi kartalta. Valitaan ArcWeb Place Winter. Kirjoitetaan haluttu paikan nimi Find Place-kohtaan ja painetaan Find. Valitaan listalta oikea paikka hiiren oikealla ja valitaan Zoom to Place. Kuva 14. Etsintätyökalun valintalaatikko, jossa voidaan hakea haluttu kohde 17) Mittaa etäisyyden valittujen pisteiden välillä Klikataan aloituspistettä hiiren vasemmalla. Klikataan haluttua kohtaa, jolloin saadaan etäisyys. Tuplaklikkaus lopettaa mittauksen.