Mikä on työaikaa? Milloin matka-aika luetaan työaikaan?

Transkriptio

1 Mikä on työaikaa? Työnantajien on hyvä pitää mielessään, mikä on työajaksi luettavaa aikaa. Tämä vaikuttaa mm. lisä- ja ylityön muodostumiseen ja sitä kautta kustannuksiin. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen työaikaluvun 4 :n 1 momentin mukaan työajaksi luetaan varsinaiseen työhön käytetty aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Tämän lisäksi 4 :n 2 momentissa on lueteltu eräitä erityistilanteita työajaksi luettavista ajoista. Työnantajien on syytä pitää mielessään, mikä on työajaksi luettavaa aikaa ja mikä muuta palkkaan tai muuhun korvaukseen oikeuttavaa aikaa. Työajaksi luettava aika otetaan aina huomioon tarkasteltaessa säännöllisen työajan täyttymistä, eli onko työaikajakson lisä- ja ylityöraja ylittynyt. Mikäli työajaksi luetaan aikaa, joka sitä ei ole, saatetaan lisä- ja ylityökorvauksia maksaa ilman, että siihen on virka- ja työehtosopimusten perusteella velvollisuutta, mikä puolestaan nostaa kustannuksia. Paikallisesti ei voida sopia siitä, mikä aika luetaan työaikaan kuuluvaksi, koska se käytännössä tarkoittaisi säännöllisen työajan pituudesta poikkeamista eli työajan lyhentämistä. KVTES I luvun 4 :n mukaan paikallisella sopimuksella ei saa sopia poikettavaksi KVTES:n mukaisen säännöllisen keskimääräisen työajan pituudesta. Lepoajat Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos viranhaltija ja työntekijä saavat näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta. Pääsääntönä on, että työntekijöillä/ viranhaltijoilla on oikeus saada lepotauko (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan. Tällöin tauon aikana voi myös poistua työpaikalta. Se on tarkoitettu lepo- ja virkistymistauoksi, joka on työajan tehokkaan käytön kannalta ja työsuojelullisista syistä tarpeellinen. Milloin matka-aika luetaan työaikaan? Määräys työmatkojen kuulumisesta työaikaan on KVTES III luvun 4 2 momentin 2 kohdassa. Ratkaistaessa sitä luetaanko matka-aika työajaksi merkitystä on myös KVTES:n liitteen 16 :n 1 :ssä olevilla virkamatkat ja virantoimitusmatkan määritelmillä. Niillä tarkoitetaan myös työntekijöiden vastaavia matkoja. Pääsääntönä on, että matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla pidetä työsuorituksena. Kulkeminen tai kuljetus toimivaltaisen viranomaisen tai esimiehen määräämästä lähtöpaikasta virka- tai työtehtävien suorituspaikkaan ja sieltä takaisin lähtö-paikkaan luetaan kuitenkin työajaksi. Työmatkoja asunnosta työpaikalle ja takaisin ei lueta työajaksi. Virkamatka on esimiehen määräykseen (matkamääräys) perustuva matka, joka ei kuulu tavanomaiseen virkatoimintaan/ tehtävään ja joka edellyttää matkustamista virka- tai työpaikan ulkopuolelle. Virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi ainoastaan virka- ja työtehtävien suorittamiseen kulunut aika. Esimerkiksi potilaan saattaminen luetaan työajaksi, mutta työntekijän ilman potilasta tapahtuvaa paluumatkaa ei lueta työajaksi. Kuitenkin jos viranhaltija/työntekijä on työpäivän kuluessa käyttänyt aikaansa matkustamiseen, hänen työaikaansa ei tästä syystä pidennetä eli hänen ei muuna aikana tarvitse työskennellä matkustamiseen kulunutta vastaavaa aikaa. Virantoimitusmatkasta on kyse, kun matkustaminen on virka- tai työtehtäviin liittyvää tavanomaista eli päivittäistä, viikoittaista tai muutoin toistuvaa. Matka tehdään yleensä työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpisteestä toiseen ja takaisin virantoimituspaikkakunnalla tai muuten virkapiiriin kuuluvalla alueella. 24 Kuntatyönantaja 3/2009

2 Esimerkkeinä voidaan mainita terveystarkastajat ja kotisairaanhoitajat. Virantoimitusmatkoilla matkustaminen työpisteestä toiseen työpäivän kuluessa luetaan työajaksi edellyttäen, että matkustaminen tapahtuu kustannuksiltaan edullisimmalla tavalla suorinta ja nopeinta reittiä. Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset KVTES III luvun 4 2 momentin 4 kohdan mukaan työnantajan määräämiin terveydellisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka viranhoidon/työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu henkilön vapaa-aikana. Tarvittaessa työntekijän/viranhaltijan pitää esittää tutkimukseen tai tarkastukseen suorittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus varsinaiseen tutkimukseen tai tarkastukseen kuluneesta ajasta. Tutkimuksiin tai tarkastuksiin mahdollisesti liittyvää matka-aikaa ei lueta työajaksi. Kuitenkin jos viranhaltija/työntekijä on työpäivänsä kuluessa käyttänyt aikaansa matkustamiseen niihin liittyen, ei hänen tarvitse työskennellä tätä vastaavaa aikaa muuna ajankohtana eli työaikaa ei tästä syystä pidennetä. Jos kyseessä ei ole työnantajan määräämä tutkimus tai tarkastus eikä lakimääräinen tarkastus, määräys ei tule lainkaan sovellettavaksi. Mikään muu terveydenhoidolliseen tutkimukseen, tarkastukseen tai hoitoon kulunut aika ei ole työaikaa. Lääkärin määräämät tutkimukset KVTES III luvun 4 2 momentin 5 kohdan mukaan aikaa, joka työntekijältä/viranhaltijalta on kulunut lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuksiin, ei lueta työajaksi. Pääsääntönä on, että työntekijä käy myös lääkärin määräämissä tutkimuksissa omalla vapaa-ajallaan. Jos pääsääntöä ei voida noudattaa ja viranhaltija kuitenkin todellisen tarpeen vaatiessa joutuu työaikanaan lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä. Todellisella tarpeella tarkoitetaan sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kyseessä on äkillinen tutkimustarve. Jos määräyksen edellytykset täyttävä tutkimus tai äkillisestä hammassairaudesta johtuva toimenpide matka-aikoineen ajoittuvat viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä. Aikaa ei lueta työajaksi, mutta aika on palkallista aikaa työntekijälle/viranhaltijalle. Siten tutkimuksen vuoksi vajaaksi jäävä työaika voi tulla teetetyksi täyteen silloin, kun työnantajalla on työn teettämistarvetta muusta syystä toiminnan kannalta. Määräys koskee myös synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana. Synnytystä edeltävillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratoriotai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu selvitystarpeeseen raskaana olevan viranhaltijan/työntekijän tai sikiön terveydentilasta. Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään vastaava vapautus työstä myös äkillisen hammassairauden johdosta työajalle sattuvan hoitotoimenpiteen vuoksi, jos äkillinen hammassairaus vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa eikä viranhaltija/työntekijä voi saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden tulee ilmoittaa tutkimusajankohdasta työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Työnantaja voi osoittaa viranhaltijalle/ työntekijälle toisen ajankohdan tutkimusta varten ottaen huomioon tutkimuksen kiireellisyyden ja ajankohdan, jolloin tutkimuksia tehdään. Hyvissä ajoin tapahtuva ilmoittaminen mahdollistaa sen, että työvuorojärjestelyjä tehtäessä voidaan etukäteen ottaa huomioon tutkimuksissa käynnin tarve siten, että se voi pääsääntöisesti tapahtua työajan ulkopuolella. Määräys ei tule sovellettavaksi lainkaan työntekijän/viranhaltijan omaaloitteisissa lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntien osalta, useamman päivän kerrallaan kestävissä tutkimuksissa eikä tutkimuksissa, jotka on suoritettu viranhaltijan/työntekijän oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä. Työterveyshuolto Useat työnantajat ovat tehneet työterveyshuoltosopimuksen tietyn lääkäriaseman tai julkisen terveydenhuollon yksikön kanssa. Kun työnantajalla on tietty työterveyshuollon yksikkö, jossa työntekijät käyvät, on työnantajan paikallisesti määriteltävä selvät ohjeet ja tehtävä päätös, miten näissä tilanteissa sovelletaan KVTES:n 4 2 momentin kohtia 4 ja 5. Esimerkiksi jos työntekijä lähtee käymään oma-aloitteisesti työterveyshuollossa lääkärin tarkastuksessa tai tutkimuksessa, tilanteessa ei KVTES:n mukaan tule sovellettavaksi 4 :n 2 momentin kohta 4 eikä 5. Mahdollisten työterveyshuoltoa koskevien paikallisten ohjeiden tulee olla riittävän selvät, ja työnantajan on tiedotettava henkilöstöä ohjeistuksesta sekä pidettävä huolta siitä, että sovellettava käytäntö on yhtenäinen ja koko henkilöstön tiedossa. Työntekijöitä ja viranhaltijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti myös näissä asioissa. Kuntatyönantaja 3/

3 Mikä on työaikaa? Milloin koulutus on työaikaa? Koulutus on työaikaa vain kaikkien KVTES:n mukaisten edellytysten täyttyessä yhtäaikaisesti. KVTES III luvun 4 2 momentin 3 kohdan mukaan koulutukseen käytetty työaika luetaan työajaksi vain ja ainoastaan, jos kyseessä on työnantajan itsensä järjestämä, välittömästi viranhaltijan virkatehtäviin/työntekijän työtehtäviin liittyvä, virka-/työtehtävien hoidon kannalta välttämätön ja työnopastukseen rinnastettava koulutus, josta viranhaltija ei voi virkavelvollisuuttaan ja virkatehtäviään laiminlyömättä/työntekijä työvelvollisuuksiaan laiminlyömättä kieltäytyä. Mikäli kaikki mainitut viisi edellytystä eivät täyty yhtäaikaisesti, aikaa ei lueta työajaksi. Esimerkiksi teorialuentoa ei täytä kriteeriä työnopastukseen rinnastettavasta koulutuksesta. Koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle/työntekijälle voidaan joko antaa virkamatkamääräys tai myöntää hakemuksesta virka-/työvapaata. Välillä koulutustilaisuuksien yhteydessä näkee käytettävän sanoja salliminen ja oikeutus. Mikäli tällaisia käsitteitä käytetään, tulee olla etukäteen tiedossa onko kyseessä virkamatkamääräys vai virka-/ työvapaa. Jos työnantaja antaa koulutukseen osallistumista varten virkamatkamääräyksen ja kaikki 3 -kohdan edellytykset täyttyvät, virkamatkamääräyksen perustuva koulutus luetaan työajaksi. Tällainen koulutusaika saattaa muodostua myös lisä- tai ylityöksi. Mikäli virkamatkamääräys on annettu, mutta 3-kohdan edellytykset eivät täyty, koulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Virkamatkan ajalta maksettava palkkaus ja matka- yms. kustannusten korvaukset määräytyvät virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Mikäli viranhaltijalle/työntekijälle on hakemuksesta myönnetty virka-/ työvapaata koulutukseen osallistumista varten, tulee työnantajan päätöksessä samalla ratkaista, onko se palkaton, palkallinen tai maksetaanko osapalkkaa sekä missä määrin työnantaja mahdollisesti osallistuu muihin kustannuksiin. Huomattava on, että jos koulukseen osallistumista varten on myönnetty virka/työvapaata, ei koulutukseen käytetty aika ole koskaan työajaksi luettavaa aikaa. Koulutustilaisuuden työajaksi luettavuuden kannalta ei merkitystä ole sillä seikalla, onko vapaa myönnetty palkallisena vai palkattomana. Koska koulutustilaisuus ja sen perusteella annettava virkamatkamääräys tai myönnetty virka-/työvapaa tiedetään yleensä ennalta, tulee tämä ottaa huomioon esim. työvuoroluetteloa laadittaessa. Virkamatkamääräystä koulutustilaisuuteen osallistumista varten ei tulisi antaa vapaapäiväksi. Mikäli näin joudutaan menettelemään, voidaan vapaapäiviä tarvittaessa muuttaa. Koulutuspäivälle ei anneta mitään standardituntimäärää. Mikäli koulutustilaisuus on työajaksi luettavaa aikaa, työajaksi merkitään se aika, jonka koulutustilaisuus tosiasiallisesti kestää. Koulutukseen matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, vaikka itse koulutukseen käytetty aika sellaiseksi luettaisiinkin. Työajaksi luettavan koko päivän kestävän koulutustilaisuuksien osalta ei siis tule käyttää standardituntimääriä - esim. 7,65 tai 8 t - vaan työajaksi merkitään koulutustilaisuuen kesto esimerkiksi klo 9-16, josta vähennetään tauot. Mikäli yleistyöajassa yhdelle kokonaiselle koulutuspäivälle annettaisiin jokin tuntiarvo miinustuksena (esim. 7,65 t tai 8 t), se tarkoittaisi keskeytyneen jakson määräysten soveltamista yleistyöaikajärjestelmässä. Tämä ei ole KVTES:n määräysten mukaista ja näin ei pidä menetellä. Jaksotyötä tekeville viranhaltijoille/ työntekijöille työnantajan myöntämä virka-/työvapaa muodostaa aina keskeytyneen jakson, jolloin työaikajakson säännöllinen työaika ja samalla ylityöraja alenee. Virkamatkamääräys puolestaan ei koskaan aiheuta keskeytynyttä jaksoa. Muissa työaikamuodoissa ei ole keskeytynyttä jaksoa. Lotta Harjunpää työmarkkinalakimies 26 Kuntatyönantaja 3/2009

4 Opettajan työaika tehokkaaseen käyttöön! Kuntien etsiessä kiivaasti säästöjä myös opetustoimesta on syytä tarkastella opettajien työajan tehokasta käyttöä. Kunnista on tullut esille lukuisia tapauksia, joissa virkaehtosopimuksen mukaisesta työajasta on kunnissa poikettu siitäkin huolimatta, että opetusalan virkaehtosopimuksen (OVTES) mukaan opettajan työaikamääräyksistä ei voi toisin sopia (osio A 2 ) ellei siihen ole saatu valtuutusta Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta. Työaikamääräyksiä tulee siis noudattaa ilman paikallisia poikkeamia. OVTES:n osioissa ja liitteissä työaikamääräykset on ryhmitelty omiksi luvuiksi minkä vuoksi ei voi syntyä tulkintaepäselvyyksiä siitä mikä on työaikamääräys ja mikä ei. Työantajien vastuulla on viime kädessä huolehtia siitä, että ainakin se osa opettajan työajasta, joka on työnantajan määräysvallassa ja jolla on vaikutusta oppilaan oppimistapahtumaan, tulee olla tehokkaassa käytössä. Työajan tehokas käyttö ja siihen liittyvä työnantajan määräysvalta ulottuu sekä oppilaiden opetuksen määrään että laatuun. Työajan tehokkaan käytön kulmakivi löytyy Kunnallisen viranhaltijalain 17 :stä. Sen mukaan viranhaltijan on suoritettava virkaan kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianmukaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Näitä yleisiä periaatteita noudattamalla opettajan työajan voidaan katsoa olevan tehokkaassa käytössä. Opetuksen määrälliset periaatteet lainsäädännöstä Kun tarkastellaan työajan tehokasta käyttöä määrällisesti, löydetään siihen periaatteet opetustoimen lainsäädännöstä. Siellä on säädetty oppilaan oikeudesta saada opetusta. Perusopetuksen ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla opetusta tulee antaa viikossa keskimäärin vähintään 19 tuntia, kolmannella ja neljännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 23 tuntia, viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla keskimääräin vähintään 24 tuntia ja sen jälkeisillä luokilla keskimäärin vähintään 30 tuntia työviikossa (PkA 3 ). Lukiota koskevassa lainsäädännössä on vastaavasti todettu lukiossa annetavan opetuksen määrästä. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjauksessa annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina (aikuisilla keskimäärin 28 tunnin kursseina). Vapaaehtoisten opintojen osalta on mahdollista poiketa edellä esitetyistä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia, aikuisilla keskimäärin vähintään 44 kurssia (LukioA 1 1 mom.). Myös oppitunnin pituus määräytyy lainsäädännön kautta. Perusopetuksessa ja lukiossa opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia (PkA 3 4 mom. ja LukioA 1 2 mom.). Aikuisille tarkoitetussa lukio-opetuksessa ja muiden kuin oppivelvollisten perusopetukjoudutaan karsimaan, on aikaisempaa tärkeämpää, että työnantaja huolehtii siitä, että kaikki leikkausten jälkeen jäljelle jääneet opetusresurssit ovat tehokkaassa käytössä. Tuntikehyksen jokainen tunti on arvokas ja niinpä työnantajan tulee varmistua siitä, että maksettu työpanos saadaan myös käytännössä eikä vain paperilla. Tuntikehystä ei pidä jakaa helppojen laskentakaavojen kautta vaan siten, että jokaisen tuntikehystunnin toteutuminen tulee olla elävää elämää. Tällä tarkoitan erityisesti lukion kurssimuotoista järjestelmää jossa yksi kurssi on jonkun toimesta määritelty vastaamaan yhtä vuosiviikkotuntia. Tällaista yleistystä ei ole todettu OVTES:ssa eikä sovittu missään muuallakaan. Jostain syystä tällainen yleistys vain on levinnyt laajalti ja hämmästyttää mitä suuremmassa määrin. Opettajan työajassa yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa 38 oppilaalle annettavaa opetustuntia. Muusta opetuksesta kuin kokeista riisuttu opetusviikko ei voi mitenkään korvata tavanomaista opetusviikkoa. Koeviikon vuoksi pois jäänyttä opetusta ei mitenkään korvaa kokeen valmistelu ja korjaaminen, koska ne pitää tehdä opetustuntien lisäksi ns. muuna työnä. Kyseiset tehtävät ovat aina kuuluneet oppituntien lisäksi opettajan tavanomaiseen virkatyöhön eikä sen suhteen ole tapahtunut mitään muutosta. Jokainen koeviikon pois jäänyt oppitunti tulee määritellä pidettäväksi jonakin muuna ajankohtana. Elisa Cichoracki työmarkkina-asiamies Kuntatyönantaja 3/

5 Yleistyöaika vai jaksotyö? Ns. muodollista jaksotyötä käytetään usein perusteettomasti, sillä se voitaisiin korvata yhtä hyvin yleistyöajalla. Jos yötyön tekemisen tarvetta ei ole, yleistyöaikaan siirtyminen on perusteltua. Työaikajärjestelmän vaihdolla voidaan saavuttaa toiminnallisten hyötyjen lisäksi myös kustannushyötyä. Yleistyöaikaan siirtymällä itse työn tekemiseen käytetty aika lisääntyy jopa 2,5 tunnilla viikossa, kun ruokailu tapahtuu omalla ajalla. Työaikajärjestelyjen yhteensovittaminen Kun työaikajärjestelmää tai työaikoja muutetaan, joudutaan tarkastelemaan myös toiminnallista kokonaisuutta ja kaikkia sen osatekijöitä. Jos yhden henkilöstöryhmän tai työyksikön työaikaa muutetaan, on sen heijastusvaikutukset muihin henkilöstöryhmiin tai työyksiköihin pyrittävä selvittämään ja ottamaan huomioon. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun työtä tehdään moniammatillisissa tiimeissä, joissa työskentelee eri työaikajärjestelmien piirissä olevia viranhaltijoita ja työntekijöitä, esimerkiksi hoitajia ja lääkäreitä. Yksistään se, että muuttaminen tuntuu hankalalle, ei tulisi olla peruste sille, että työnantaja jättää muuttamatta työaikajärjestelmiä järkevimmiksi ja toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Virpi Taavitsainen työmarkkina-asiamies Yleistyöaika- ja jaksotyöaikajärjestelmän vertailu Yleistyöaika Jaksotyöaika Työajan pituus enintään 9 t/pv, 38 t 15 min/vko tai 76 t 30 min/2 vkoa keskimäärin 38 t 15 min/vko 114 t 45 min/3 vkoa enintään 6 viikon tasoittumisjaksossa mahdollisuus myös kaksoisja kolmoisjaksoihin, jolloin tasoittumisjakson pituus enintään 6 viik-koa Työvuoroluettelo tiedoksi vähintään viikkoa ennen tiedoksi vähintään viikkoa ennen. Yötyö TAL 26 ja KVTES työaikaluvun 31 saadaan teettää Ylityökatot TAL 19 TAL t/4 kk ja 138 t/4 kk ja enint. 250 t (+ 80 t) vuosi enint. 250 t (+ 80 t) vuosi Ylityökorvaukset 1) vuorokautinen: 50 % 2 t ja 50 % 18 t ja sen jälkeen 100 % sen jälkeen 100 % 2) viikoittainen: 50 % 5 t ja keskeytyneellä jaksolla sen jälkeen 100 % erityismääräykset Ruokailu ei työaikana. voi tapahtua työaika min. (sairaalat, terveyskeskukset, hoito- ja huoltolaitokset) Yötyön rahakorvaus 30 % 40 % Yötyön aikahyvitys 18 min/yötyötunti 24 min/yötyötunti Lauantaityökorvaus 20 % säännöllisenä työaikana 20 % tehdyiltä tunneilta 28 Kuntatyönantaja 3/2009