KULTIN JÄSENKYSELY VUONNA 2000

Transkriptio

1 KULTIN JÄSENKYSELY VUONNA 2000 Kultin jäsenkyselyyn vuonna 2000 vastasi kaikkiaan 61 lehteä. Kyselyn tarkoitus oli selvittää mm. jäsenlehtien ja niiden taustayhteisöjen taloudellisia ja inhimillisiä resursseja, lehtien laajuutta, jakelua, työllisyysvaikutusta ja ulkopuolisia ostopalveluita. Kyselyn toteutti Heikki Suominen. JÄSENKYSELYN YHTEENVETO Taustayhteisö Lehtien pääasiallisin kotipaikka on Helsinki ja muutkin lehdet ovat lähes yksinomaan Etelä-Suomesta. Neljäsosa lehdistä on ilmestynyt ensi kerran 1980-luvulla ja viidesosa 1990-luvulla ja niin ikään viidesosa 1970-luvulla. Jäseninä on myös lehtiä, jotka ovat alkaneet ilmestyä 1900-luvun ensi vuosina. Kymmenkunta kyselyyn vastanneesta lehdestä on alkanut ilmestyä välisenä aikana. 60 prosentilla lehden kustantajan tai taustayhteisön vuosibudjetti sijoittuu ja markan väliin. Kahdeksalla prosentilla vuosibudjetti ylittää puoli miljoonaa markkaa ja 28 prosentilla se on alle markkaa. Ilmestyminen, rakenne ja jakelu Lehdistä valtaosa ilmestyy neljästä kahdeksaan kertaa vuodessa. Yhdestä kolmeen kertaa ilmestyy neljä lehteä. Yksi lehti ilmestyy kuitenkin 50 kertaa vuodessa. Lehtien vuosittainen sivumäärä vaihtelee muutamasta kymmenestä tuhanteen. Kahdella kolmesta se on sivua. Lehtien painosmäärä ilmestymiskertaa kohti vaihtelee suuresti, muutamasta sadasta noin :een. Noin kolmasosalla lehdistä painosmäärä numeroa kohti on ja hieman tätä useammalla se on yli kappaletta. Kymmenesosalla painosmäärä on 500 kappaletta tai vähemmän. Lehtien vuosittainen sivumäärä vaihtelee muutamasta kymmenestä lähes tuhanteen. Suurimmalla osalla se on Lehtien tilaaja/jäsenmäärä vaihtelee hieman alle sadasta 8.000:aan. Puolilla vastaajista tilaajamäärä on välillä. Tavanomainen vuositilaus/jäsenmaksuhinta on 50 ja 150 markan välillä. Yksi lehti oli perustettu vain ilmaisjakelua varten. Markkinoinnin ja tiedonjakamisen tarkoituksessa suoritetun ilmaisen oheisjakelun merkitys on varsin suuri. Lähes 40 prosenttia lehdistä jakaa yli viidesosan lehdistään ilmaiseksi. Kirjastojen, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten ymv. osuus tilaajista on varsin suuri. Lähes puolet lehdistä ilmoitti, että näiden osuus tilaajista on yli viidesosa. Lähes kaikilla lehdillä oli jo käytössä tai vähintään tulossa omat www-sivut. Yli puolet kaikista lehdistä on osittain tai kokonaan luettavissa ilmaiseksi internetissä. Tekijät Lehden tekemiseen on sitoutunut suuri määrä ihmisiä. Hieman yli puolet lehdistä ilmoitti, että niillä on yksi tai kaksi toimittajaa. Tämä tarkoittaa kuitenkin lähinnä vain toimittajia, joille maksetaan jonkinlainen säännöllinen tai epäsäännöllinen rahallinen

2 korvaus. Lehdistä lähes puolella on yli 16 avustajaa. Merkittävää on, että Kultti ry:n jäsenlehtien sisällön tuottamiseen osallistuu eri tavoin useita satoja henkilöitä. Valtaosa tekee lehteä palkatta talkoohengessä. Lehdet näyttävät kuitenkin polarisoituvan sen suhteen tehdäänkö lehteä palkallisena vaiko ilmaisena (talkoo)työnä. Polarisoituminen näkyy myös henkilöstökulujen osalta. Kolmasosa lehdistä käyttää palkkoihin ja palkkioihin alle markkaa vuodessa. Toisaalta yli reilusti yli kolmasosa käyttää niihin yli ja näistä muutama yli puoli miljoonaa markkaa. Taloushallinnon, kirjanpidon ja tilintarkastuksen kulut on lähes neljällä viidestä alle viisi prosenttia kaikista menoista eli useimmiten joitakin tuhansia markkoja. Useimmissa lehdissä maksetaan jonkinlainen summa yhdelle tai kahdelle henkilölle, mutta vielä viidesosassa lehtiä maksetaan usealle kymmenelle hengelle. Jos ne jaetaan avustajien määrillä kyse keskimäärin vain muutamista satasista vuodessa avustajaa kohden. Maksetut palkkasummat avustajille ovat pääosin varsin vaatimattomia. Myöskään (pää)toimittajille ei useimmissa lehdissä näyttäisi kovin paljon jäävän palkanmaksuun. Yli puolet lehdistä käyttää enintään markkaa vuodessa avustajien palkkioiden maksamiseen ja vain yhden käden sormilla lueteltava määrä yli markkaa. Lehdissä oli työskennellyt työllistettyjä oli kyselyn aikaan 12 henkilöä ja yksi oli ollut oppisopimuskoulutuksessa. Niillä lehdillä, joilla on työllistettyjä palveluksessaan, on heitä keskimäärin kaksi vuodessa. Talous Noin 40 prosentilla lehdistä vuosibudjetti on markkaa tai vähemmän. Viidesosalla se on markkaa. Kahdellatoista se on kuitenkin yli puoli miljoonaa markkaa. Noin kolmasosalla lehdistä henkilöstökulut ovat alle neljännes vuoden kaikista menoista. Kun tarkastellaan budjetin jakaantumista eri tulolajeittain voidaan nähdä seuraavaa. Avustusten (erityisesti opetusministeriö) osuus lehtien tuloista vaihtelee suuresti. Kolmasosa lehdistä saa 10 prosenttia tai vähemmän tuloistaan avustuksina. Toisaalta noin viidesosa saa yli puolet tuloistaan avustuksina. Osa lehdistä saa näin ollen vähän tai ei lainkaan avustuksia, kun taas osa rahoittaa toiminnastaan suurimman osan avustuksilla. Tämä ei riipu juurikaan lehtien budjettikoosta, siitä onko kyse taloudellisesti pienestä vai suuresta lehdestä, vaan muista syistä. Irtonumeromyynti lehden tuloista on useimmiten alle kymmenen prosenttia eikä se yhdelläkään lehdellä muodosta parhaimmillaankaan enempää kuin neljäsosaa tuloista. Irtonumeroiden myynnillä ei ole suurta merkitystä lehtien taloudelle. Jäsenmaksut muodostaa neljällä viidesosalla vain kymmenen prosenttia tuloista. Merkittävin tulonlähde on tilausmaksut, tosin jäsen- ja tilausmaksu on usein sama asia. Painokulut ovat lehtien suurin yksittäinen menoerä. Valtaosalla lehdistä painokulut ovat markan välillä. Neljäsosalla se on enintään markkaa. Yli puoli miljoonaa markkaa käytti painatukseen yksi kyselyyn vastanneesta.

3 Alihankinta Yli kaksi kolmasosa lehdistä ostaa ulkopuolisia palveluita lehden painatuksen ja postituksen lisäksi. Keskeisimmät ulkopuolisista hankinnoista olivat kirjanpito, taitto ja toimituksellinen aineisto. Palveluita ostettiin yleisesti myös taloudenhoitamiseen, tilaaja/jäsenrekisterin ja laskutuksen hoitamiseen, mainosmyyntiin, tietokone- ja toimistolaitteisiin sekä ohjelmiin, www-sivujen perustamiseen tai ylläpitämiseen sekä lehden jakelua (muun kuin postilaitoksen kautta), toimisto- ja varastotiloja varten. Lisäksi hankittiin (joskin edellisiä selvästi vähemmän) kielentarkastusta, graafista suunnittelua ja markkinointia. Toisesta näkökulmasta katsottuna vastaukset osoittavat kuitenkin myös sen, että merkittävä osa kaikesta lehden vaatimasta muusta kuin toimituksellisesta työstä tehdään lopulta omassa piirissä. Kultilta toivottiin varsinkin niihin toimintoihin, joita ostetaan ulkopuolelta. Näitä olivat erityisesti lehtien tilauspalvelu, mainosmyyntiin liittyvä yhteispalvelua sekä tili-, kirjanpito- ja taittopalvelut. Lehtitukien muutokset Opetusministeriön myöntämää aikakauslehtitukea maksettiin ,00 markkaa vuonna Verrattuna vuoteen 2000 tukisummaa kasvattivat seuraavat lehdet: Ad Lucem, Bohemia, Diakonia, Eväspaperi, Friiti, Lastenmaa, Lehtiset, Music & Mission, Kaltio, Kotimaa, Kulttuurivihkot, Kääntäjä-Översättaren, Pro Estonia, Romano Boodos, Rondo, Rumba, Sulasol, Taide, Tekniikan Waiheita-Teknik i tiden, Uusi Toivo/Sininen Aalto lehdet, Vegaia ja Voima. Lisäksi tukea edellisvuoteen verrattuna kasvattivat Kiiltomato ja www-unikankare (www-sisältötuotantoon), Kultti (jakelukanavien kehittämiseen) ja kirjastojen ostotuki. Uusia hakijoita oli kaikkiaan 62, joista 19 sai tukea. Uusia tukea saavia lehtiä olivat Aakusti, Asuminen ja yhteiskunta, Deutsch Evangelisch in Finnland, Elämä ja Valo, Esperantolehti, Hiljaisuuden Ystävät, Ihmisoikeusraportti, Impose, Inkeriläisten viesti, Lumooja, Luontokuva, Lähde, Missionstandaret, Repliikki ja Sändebrevet, U.C (Universal Colours). Www-sisältötuotantoon saivat tukea ensi kertaa Kiiltomato, Teatteri-lehti (myös näytelmäjulkaisusarjaan) ja se. Uusista ja vanhoista hakijoista ilman tukea jäi 62 lehteä. Lehtitukea vähennettiin seuraavilta: Muoto, niin & näin, Kulttuurintutkimus, Peili, Peilikuva-Spegelbild, Ruumiinkulttuuri, Synkooppi, Teatteri, Uusi Nainen sekä Kultti ry:n toimipisteen toiminta. Aiemmin tuetuista lehdistä tukea eivät enää vuonna 2001 saaneet An-Nur Valo, Askel, Astra Nova, Finsk Tidskrift, Ortodoksinen kulttuuri, Horisont, Image, Kylväjä ja Kyrkans Ungdom Människovännen. Johtopäätöksiä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto ry:n jäsenlehtien sisältötyöhön osallistuu useita satoja henkilöitä. Lehtien tekijät ovat usein moniosaajia toimien yli ammatillisten rajojen. Lehdet voisivat periaatteessa toimia monin tavoin osaamis- ja oppimispaikkoina ja työllistäjinä mikäli lehdillä olisi siihen taloudellinen mahdollisuus, esimerkiksi oppisopimus- ja työllistämistukijärjestelmien kautta. Suuri osa lehdistä toimii talkoopohjalta. Silloinkin kun lehdet maksavat säännöllisiä palkkoja tai satunnaisia palkkioita, summat ovat varsin pieniä ja talkootyöllä on tällöinkin suuri

4 merkitys. Muutamat lehdet toimivat ammatillisesti siinä mielessä, että ne kykenevät maksamaan kohtuullista tai ainakin minimikuukausipalkkaa yhdelle tai kahdelle toimittajalle sekä palkkioita avustajille. Painatus- ja postituskulut ovat merkittävä menoerä lehdille. LIITETAULUKOT Perustietoa Taulukko 1. Kustantajan vuosibudjetti sisältäen lehden budjetin (N = 47). Mk Lehtiä % Alle yli Taulukko 2. Lehden ensimmäinen ilmestymisajankohta (N = 53). Vuosikymmen Lehtiä % 1990-luku luku luku luku luku luku luku luku luku luku 4 Taulukko 3. Lehden painosmäärä numeroa kohti (N = 50). Painosmäärä Lehtiä % 500 tai alle

5 Lehtien jakelu Taulukko 4. Lehtien normaali tilaushinta (N = 58). Tilaushinta mk Lehtiä % Alle Yli YHTEENSÄ 99 % Taulukko 5. Onko lehdellä omat www-sivut (N = 58). Ei 14 % On 69 % Suunnitteilla 17 % Lehtien tekijät Taulukko 6. Lehden toimittajien lukumäärä (vain suuntaa-antava, vrt. esim. "toimittajuuden" eri tulkinnat), (N = 56). Toimittajia Lehtiä % Yli 7 9 Taulukko 7. Muiden kuin vakinaisen henkilöstön palkat ja palkkiot mk / vuosi (N = 48). Mk Lehtiä % Ei makseta mitään 35 Enintään Yli

6 Taulukko 8. Arvio talkootyön osuudesta prosentteina kaikesta lehden toimittamiseen ja hallinnoimiseen liittyvästä työstä (N = 44). Talkootyö % Lehtiä % Taulukko 9. Palvelut joita lehti ostaa ulkopuolisilta alihankkijoilta painatuksen ja postituksen lisäksi. Lehdet jotka vastasivat 41 Näistä "ei mitään" vastauksia 3 Tyhjiä 20 Palveluita, joita nämä (38) lehteä ostavat: Lehtiä Toimituksellinen aineisto 18 Taitto 19 Kirjanpito 25 Taloudenhoito 6 Tilaajarekisterin/laskutuksen hoito 8 Markkinointi 1 Mainosmyynti 10 Tietokone- ja oheislaitteiden 12 sopimukset Tietokoneohjelmien sopimukset 1 www-sivujen perustaminen/ylläpito 10 Lehden jakelu (muu kuin Postilaitos) 7 Toimistotilat 13 Varastotilat 7 Lehtien talous Taulukko 10. Lehden vuosibudjetti (N = 55). Markkaa Lehtiä % alle

7 Taulukko 11. Lehden avustukset (esim. OPM) % lehden tuloista (N = 52). % tuloista Lehtiä % Taulukko 12. Lehden tulot (100 %) jakaantuminen budjetissa eri tulolajeittain (N = 49). % tuloista Avustukset Tilauks Irtonrot Ilmoitukset Jäsenmaksut Muut et YHTEENSÄ 99 % 100 % 100 % 99 % 100 % 100 % Taulukko 13. Lehden henkilöstökulut (palkat, palkkiot) vuodessa, mk (N = 51). Palkkiot mk Lehtiä % Yli Taulukko 14. Mitä palveluita haluaisitte saada Kultin kautta (N = 59). Palvelu Mainintojen lkm Tilauspalvelua 37 Mainosmyyntiin liittyvää 26 yhteispalvelua Tili- ja kirjanpitopalvelua 10 Oman alan palvelua (taitto, 12 mainosmyynti ymv. MAININTOJA YHTEENSÄ 85