Ilmastovaalit taustatietoa

Transkriptio

1 Ilmastovaalit taustatietoa Kampanjan yleisesittely Tuoreiden kyselytutkimusten mukaan kansalaiset ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta ja edellyttävät päättäjiltä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Ilmastonmuutos onkin noussut yhdeksi vaalien suurimmista teemoista. Äänestäjien on kuitenkin vaikea erottaa vaalipuheista, mitkä puolueet ja ehdokkaat ovat valmiita vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumisen edellyttämiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin ja ketkä tyytyvät lähinnä retoriikkaan. Greenpeacen ilmastovaalikampanjan tavoitteena on auttaa ilmastonmuutoksesta huolestuneita kansalaisia erottamaan jyvät akanoista, eli löytämään todellisiin päästövähennystoimiin valmiit puolueet ja ehdokkaat ennen äänestyspäätöstä. Kampanjan selkärankana toimii sivu joka avattiin viime viikolla. Ensimmäisessä vaiheessa sivuilla on vertailtu puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita ja vaalilupauksia sekä summattu menneen hallituskauden tekoja. Äänestäjät voivat vertailla, millaisia tavoitteita puolueet ovat asettaneet ilmastopäästöjen vähentämiselle tai uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiselle sekä minkälaisia konkreettisia keinoja päästöjen vähentämiseksi esitetään. Sivuilla voi myös verrata esimerkiksi puolueiden näkemyksiä ydinvoimasta tai tutustua edellisen hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikasta tehtyyn tilinpäätökseen. Puoluevertailun tuloksia Greenpeace on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, joten me emme aio kannustaa ketään äänestämään tai olemaan äänestämättä mitään tiettyä puoluetta. Puolueiden tavoitteita verratessa ovat johtopäätökset kuitenkin seuraavat: o Päästövähennystavoitteiden osalta parhaat linjaukset ovat vihreillä, kristillisdemokraateilla, vasemmistolla ja keskustalla, joista jälkimmäisin on tosin ehtinyt syödä vaalilupauksensa jo ennen vaaleja vastustamalla komission esittämää päästövähennystavoitetta EU:lle. o Uusiutuvien energialähteiden edistämistavoitteet ja toimenpiteet ovat linjanneet parhaiten vihreät, kristillisdemokraatit, keskusta ja RKP. Sen sijaan kokoomuksella, perussuomalaisilla, vasemmistolla ja demareilla tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat ympäripyöreitä. o Energiansäästötavoitteet ja -toimenpiteet ovat parhaiten linjanneet keskusta, vihreät, vasemmisto ja RKP. o Ydinvoiman rakentamiseen suhtautuvat kriittisesti (ainakin ensi vaalikaudella) vasemmisto, vihreät, perussuomalaiset ja RKP. o Kansainvälisen ilmastopolitiikan suhteen parhaat linjaukset löytyvät kristillisdemokraateilta, vihreiltä ja vasemmistolta. o Vähiten ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteitaan ovat linjanneet SDP, kokoomus ja perussuomalaiset. 1

2 Ehdokasvertailu Kuluvan viikon lopussa sivustolle tulee myös ehdokkaiden välinen vertailu. Vertailun lähdemateriaalina on käytetty vaalikonekysymyksiä sekä ehdokkaiden omia kotisivuja. Oulun vaalipiirin ehdokkaiden vertailun alustavia tuloksia julkistamme jo tänään. Yhteenvetona ehdokkaiden vastauksista vaalikoneisiin sekä katsauksesta ehdokkaiden vaalisivuihin voimme esittää seuraavaa: - Puolue, jonka ehdokkaiden keskuudessa tuki uusiutuvien energialähteiden tukemiselle on suurin: vihreät. Toiseksi innokkainta kannatus on keskustan, vasemmiston ja SKP:n piirissä. - Puolue, jonka ehdokkaat kannattavat selkeästi eniten vero- ja normiohjausta energiansäästön edistämiseksi: vihreät. - Puolue, jonka ehdokkaat kannattavat eniten ydinvoimaa: kokoomus. Toisena tulee keskusta. - Vahvin tuki mittaviin päästövähennyksiin tähtäävälle pitkän tähtäimen ilmastostrategialle: vihreät, SKP, vasemmisto. Suhteellisesti eniten epäilijöitä löytyy keskustan ja perussuomalaisten ehdokkaista. - Puolueet, joiden ehdokkaat tuovat vaalisivuillaan eniten esiin ilmastonmuutoksen torjumista ja uusiutuvaa energian edistämistä: vasemmistoliitto, vihreät, keskusta. Poimintoja Oulun vaalipiirin ehdokkailta, joilla ilmastonmuutos, uusiutuva energia tai energiansäästö ovat nousseet pääteemoihin: Grekelä Paula (vas) Luonto ja ympäristö (Yksi ehdokkaan neljästä teemasta) - ilmastonmuutos on pysäytettävä - luontoarvot on säilytettävä - tulevaisuudessakin kansalaisilla tulee olla oikeus viihtyisään ympäristöön, puhtaaseen veteen ja ilmastoon Haapala Juha (vas) Talous - kestävä kehitys (Yksi ehdokkaan kolmesta teemasta.) Taloudellista kasvua ajatellessa on pohdittava yksilön ja yhteiskunnan lähtökohtia. Voi kysyä, onko jatkuvan kasvun tavoite oikea? Mahdollistaako jatkuva kasvu elämän säilymisen maapallolla? Huolestuttavat uutiset ilmaston lämpenemisestä ja luonnonolosuhteiden muutoksista 2

3 eivät tue jatkuvan kasvun periaatetta. Tällä hetkellä olen vielä optimisti sen suhteen, että valtioiden päätöksentekijät ymmärtävät asian vakavuuden ja kykenevät hakemaan ratkaisuja ongelmiin. Suomen on oltava kehittyneenä yhteiskuntana edistämässä kestävän kehityksen periaatteita. Hallittu talouskasvu voi olla tavoite, jos se huomioi vaikutukset ympäristöön. Mitä tapahtuu luonnolle ja mitä tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä? Yksilön kannalta on luonnollista tavoitella turvallista toimeentuloa. Nykyinen kehitys ei ole kuitenkaan tasa-arvoinen. Rikkaat ovat rikastuneet ja kaikkein köyhimmät ovat jääneet osattomiksi talouden kasvusta aikana, jolloin Suomi on rikkaampi, kuin koskaan. Veroratkaisuilla tai muullakaan lainsäädännöllä ei tällaista kehitystä saa edistää, vaan päinvastoin. Tasa-arvoinen yhteiskunta antaa kaikille riittävästi, ei kenellekään liikaa. Martti Korhonen (vas) Ilman kestävää kehitystä ei ole tulevaisuutta (Yksi ehdokkaan 13:sta teesistä) Suurin haaste koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta on ilmastonmuutos. Sen pysäyttämiseksi on toimittava kaikin mahdollisin tavoin. Päästöjä tulee maailmanlaajuisesti vähentää radikaalisti ja energian käyttöä on nopeasti järkeistettävä. Myös uusiutuvien energianlähteiden laajamittaiseen hyödyntämiseen on pyrittävä mahdollisimman nopealla aikataululla. Pulliainen Erkki (vihr) Ihmisen vastuu (Yksi ehdokkaan neljästä teemasta) Ilmastonmuutoksen estäminen on meidän vastuullamme. Ei ole oikein, että vastuu siitä sysätään "päättäjille" tai meille "viherpiipertäjille". Me kaikki olemme päättäjiä: me teemme suuria päätöksiä vaaliuurnilla valitessamme niitä, jotka tekevät suuria, maamme ja planeettamme kohtaloa määrittäviä päätöksiä meidän puolestamme parlamenteissa ja hallituksissa. Ja me kaikki voimme tehdä oman osuutemme ilmastonmuutoksen estämiseksi hyvin pienellä vaivalla: painamalla valokatkaisijaa tai tietokoneen virtanäppäintä silloin kuin sen aika on. Pelastetaan planeetta yhdessä. Pidä maailma siistinä, aloita kotikonnuiltasi. Katsele ympärillesi! Opeta lapsillesi, että on väärin ja tyhmää heittää roska luontoon. Hakala Kerttu (vihr) Ympäristö ja liikenne (Yksi ehdokkaan kolmesta teemasta.) Ympäristö ei pelastu markkinavoimilla. Joukkoliikenteen ei tarvitse kannattaa nopealla aikavälillä. Yhteiskunnan on pidettävä 3

4 huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuus elää taajamassa ilman omaa autoa, ja etenkin kaupunkien läheisen maaseudun joukkoliikenteeseen on panostettava. Yöjunat pohjoiseen ja itään takaisin, kiitos! Energiantuotannossa pitää panostaa hajautettuihin, uusiutuviin energianlähteisiin. Hakeenergialla on suuri alueellinen merkitys ja tuulivoima tukee Suomen vientiä. Lisäksi on panostettava energiaa säästävien ratkaisujen kehittämiseen, käyttöönottoon ja vientiin. Lehtomäki Paula (kesk) Suomi on kansainvälistynyt vauhdilla. Monien toimeentulo riippuu viennistä. Ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat konkreettinen osa meidän jokaisen elämää. Kansainväliseen yhteistyöhön on jatkossakin osallistuttava avoimella ja aktiivisella otteella. (Yksi ehdokkaan kolmesta teemasta.) Kyösti Karjula (kesk) Ympäristö ja energia (Yksi ehdokkaan kymmenestä painopistealueesta) Tulevien sukupolvien elämän edellytyksien varmistaminen on ihmisen perusvelvollisuus. Talous ja ympäristö eivät ole vastakohtia. Luonnonmukainen kehitys on yhä useammin vaatimuksena. On luotava rakenteita, jotka kannustavat myös taloudellisesti ympäristöasioiden ja luonnon huomioimiseen. Suurissa asioissa edetään kansainvälisin sopimuksin, joiden toteutumatta jääminen ei saa kuitenkaan merkitä pienten askeleiden ympäristöpolitiikan hylkäämistä. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on keskeinen tulevaisuuden kehityslinja. Markku Koski (kesk) Suomen omavaraisuutta on nostettava - tarvitaan suomalaisia investointeja bio- ja muuhun energiatuotantoon. Omavaraisuus energiatuotannossa on turvallisuuskysymys. Suomen pitää olla aktiivinen ympäristömme tilan parantamisessa. Parannetaan maailman ympäristöä suomalaisella korkealla teknologialla ja tehdään sillä myöskin bisnestä. (Kaksi ehdokkaan 11:sta pääteemasta.) Keijo Pylväs (kesk) Energiapolitiikan linjaukset kestäviksi, bioenergia ja etenkin toisen sukupolven biopolttoaine saatava vahvaan myötätuuleen. (Yksi ehdokkaan 17:sta tavoitteesta.) Esa Nikkinen (sdp) Paikallinen energiantuotanto turvattava (Yksi ehdokkaan kolmesta teemasta.) Lisäisin paikallista energiatuotantoa Näin olisimme sähköntuotannossa omavaraisia ja 4

5 myös pienkuluttajilla olisi mahdollista saada hinnaltaan edullista sähköä. Nykyinen malli suosii teollisuutta ja suurkuluttajia. Vastustan ylihinnoittelun mahdollistamia, sähköyhtiöiden johdoille suunnattuja, kohtuuttomia optiopalkkioita. Haapala Antti (sdp) Kaikilla on oikeus puhtaaseen elinympäristöön ja luontoon nyt ja tulevaisuudessa - Itämeren saastutus lopetettava, vesistöjen tuhoamista ei tule sallia, ilmastonmuutokseen tartuttava nyt (Yksi ehdokkaan seitsemästä teemasta.) Anu Kairivaara (kokoomus) Ympäristöasioiden merkitys korostuu jatkuvasti, sekä EU:n että Suomen lainsäädännön myötä. Valtion, kaupungin ja elinkeinoelämän on tehtävä yhteistyötä siten, että ympäristöalan korkeatasoinen opetus, osaaminen ja koulutus hyödynnetään eri alueiden käyttöön. Meidän on panostettava uusiutuviin energiamuotoihin, kuten tuuli-, vesi- ja aurinkoenergiaan. Siltä puolelta Suomella on mahdollisuus saada myös hyviä vientituotteita maailman markkinoille. Biopolttoaineisiin panostaminen starttasi vihdoin viimein meillä Suomessakin. Ruotsi on mennyt näissä asioissa monta askelta edellä. Koko ehdokasvertailu valmistuu ja julkistetaan viikon 8 aikana. 5