LOGISTIIKAN PALVELUIDEN TARJOAJAT SUOMESSA

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI 151 Katja Okkonen Anita Lukka VALUE ADDED LOGISTICAL SUPPORT SERVICE: LOGISTIIKAN PALVELUIDEN TARJOAJAT SUOMESSA OSA 4 Tuotantotalouden osasto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta, PL 20 ISBN (paperpac) ISBN (PDF) ISSN Lappeenranta 2004

2 LOGISTIIKAN PALVELUIDEN TARJOAJAT SUOMESSA Katja Okkonen- Anita Lukka Lappeenrannan teknillinen yliopisto TIIVISTELMÄ Tämä osatutkimus on VALSSI- tutkimusprojektin (Value Added Logistical Support Service) neljäs osavaihe. VALSSI- tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää logistiikkapalveluiden vaatimuksia business-to-business (B2B) ympäristössä ja määrittää logistiikkapalveluiden palvelukonsepti, jossa perinteiset logistiikkapalvelut on laajennettu tuotannollisilla ja lisäarvoa tuottavilla palveluilla. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa ulkoistamista helpottavaa materiaalia erityisesti varastoinnin ja kuljetusten osalta. Edellisistä osavaiheista on saatavilla tutkimusraportit yliopiston Internet-sivuilta ( Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Suomessa toimivien logistiikkapalveluyritysten palvelutarjonta. Tutkimus on keskittynyt palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat erikoistunutta logistiikkaa (mm. tuotannollisia palveluita, hankintoja ja pakkauspalveluita) asiakkailleen. Tutkimukseen osallistuneet yritykset olivat suomalaisia ja kansainvälisiä sekä kuljetuspalveluita tarjoavia että logistiikkapalveluyrityksiä sekä alihankkijoina/tukkureina toimivia palveluntarjoajia. Huomionarvoista onkin, että moni yrityksistä käytti markkinoilta saatavia kuljetuspalveluita eikä toiminut itse kuljetusoperaattorina. Logistiikkapalveluyrityksissä huomattiin eroavaisuuksia asiakaspalvelun laajuudessa, ICT strategioissa, hankintojen ja kotiinkutsujen organisoinnissa, tuotannollisissa palveluissa sekä paluulogistiikassa. Varsinaiset varastointipalvelut ovat homogeenisia ja varastointiin liittyvät pakkaamispalvelut ovat pääasiassa samankaltaisia. Markkinoilla toimivien tukkukauppiaiden logistiikkaprosessit eroavat perinteisistä palveluntarjoajista. Tukkurit hoitavat laajasti mm. asiakaspalvelua, teknistä tukea sekä erikoistuneita tuotannollisia palveluita. Nykypäivänä asiakkaat asettavat enemmän vaatimuksia logistiikkapalveluyrityksen prosesseille ja prosessien johtamiselle. Tulevaisuudessa Suomessa ja maailmalla toimivat logistiikkapalveluyritykset tulevat toimimaan yhteistyöverkoissa Itä- Euroopan maat ovat entistä suuremmassa roolissa uusia jakelukanavia ja palveluita mietittäessä. Jo nyt on huomattavissa, että asiakkaat vaativat logistiikan palvelutarjoajia tarjoamaan entistä monipuolisempia ja tuotteistetumpia palveluita. hakusanat: logistiikkapalvelut, ulkoistaminen 2

3 ESIPUHE Kiitän tämän tutkimuksen valmistumisesta VALSSI-projektin johtoryhmää sekä tutkimukseen osallistuneita 17:ta Suomessa toimivaa logistiikkapalveluyritystä. Johtoryhmää ja siihen kuuluvia yrityksiä kiitän yleisnäkemyksen antamisesta projektin kuluessa. Heidi Lindroth (Tekes) Laura Torkki (Kone) Mikko Ilola (Metso Paper) Kari Suninen (Larox) Kenneth Palmgren (TNT Finland) Kimmo Alho (ValLog Oy) Anita Lukka (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Tutkimukseen osallistuneita yrityksiä ja heidän yhteyshenkilöitä kiitän kiinnostuksesta ja panoksesta tutkimuksen kulkuun: Jarmo Jalkanen (Combitrans) Juha Ruotsalainen (DHL Solutions) Janne Jaskara (Exel Logistics) Jussi Ruokonen (John Nurminen Oy) Janne Lehtimäki (Oy Kuehne & Nagel Ltd, KN LeadLogistics Solutions) Tuomas Kokkonen (Posti Logistiikka) Joni Lehtonen (Schenker Oy) Jari Rinnekoski Logistiikkatalo-yhtiöt) Olli Helminen (TBNet Logistics Ltd) Jari Hyyppä (TNT DFDS Transport Logistics) Vesa-Matti Jussila (TNT Suomi Oy) Kai Kultalahti (Transpoint) Mikko Salminen (UPS-SCS) Kyösti Enqvist (ValLog Oy) Markku Loikkanen (Wilson Logistics Finland Oy) Mika Hölli (GNT Finland) ja Eija Johansson (Scribona Oy Distribution) Tutkimuksen ulkopuolelle jäi valitettavasti monia mielenkiintoisia yrityksiä johtuen tutkimuksen ajankohdasta ja yritysten ajanpuutteessa. Tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia yrityksiä olisivat olleet mm. AW-Store, Movere, Varova, SHW logistiikka, UPK, Containership, Beweship, Inex, Kesped ja satamaoperaattorit. Helsingissä Katja Okkonen Anita Lukka Tuotantotalouden osasto Lappeenrannan teknillinen yliopisto PL Lappeenranta 3

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ESIPUHE MÄÄRITELMÄT JOHDANTO LOGISTISTEN PALVELUIDEN TARJONTA LOGISTIIKKAYRITYSTEN RAKENTUMINEN Taustaa Yleiskuva tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä Palveluntarjoajien palvelukategoriat...21 Asiakaspalvelu...21 IT ja tiedonsiirto...21 Laatujärjestelmät...22 Hankinnat...22 Tuotannolliset lisäarvopalvelut...22 Varastointi ja pakkaaminen...23 Kuljetukset...23 Huolinta- ja tullauspalvelut...23 Paluulogistiikka...24 Muut palvelut...24 Tulevaisuuden näkymät YRITYSHAASTATTELUT COMBITRANS DHL SOLUTIONS EXEL LOGISTICS OY JOHN NURMINEN OY OY KUEHNE & NAGEL LTD LOGISTIIKKATALO-YHTIÖT POSTI LOGISTIIKKA SCHENKER OY TBNET LOGISTICS OY LTD TNT DFDS TRANSPORT LOGISTICS OY TRANSPOINT UPS SUPPLY CHAIN SOLUTIONS (UPS-SCS) WILSON LOGISTICS FINLAND OY GNT FINLAND SCRIBONA OY DISTRIBUTION PÄÄTELMÄT...79 LÄHTEET LIITE 1 HAASTATTELULOMAKE 4

5 MÄÄRITELMÄT Tässä kappaleessa käydään läpi tutkimuksessa esiin tulleita käsitteitä ja niiden määrittelyjä ja tulkintaa. Asiakastiedonhallintajärjestelmässä (CRM, Customer Relationship Management) loppuasiakkaiden tai toimittajien asiakastietoja voidaan hallita logistiikkapalveluntarjoajan sovelluksissa, jolloin jakeluketju on läpinäkyvä. ASP (Application Service Provision) -palvelut tarkoittavat sovellusten/ohjelmistojen vuokrausta ilman, että asiakkaan tarvitsee ostaa sovelluksen käyttöön tarvittavia lisenssejä ja laitteita. Palvelua käytetään yleensä Internet-selaimen kautta ja siitä on yleensä sovittu käyttäjäkohtainen kuukausivuokra. Palveluntarjoaja vastaa sovelluksen toimivuudesta ja ylläpidosta. ASP mahdollistaa palvelun käytön tietoturvallisesti mistä tahansa Internet-yhteyden välityksellä. Cross-docking on toimintatapa, joissa keskeisillä paikoilla toimivissa terminaaleissa tavarat puretaan ja yhdistellään nopeasti muihin kuormiin ilman varsinaista varastointia. EDI (Electronic Data Interchange), joka usein suomennetaan OVT:ksi (Organisaatioiden Välinen Tiedonsiirto) on menettely, jossa tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen, esimerkiksi EDIFACT-standardin mukainen, tietovirta. Tämä tietovirta välitetään sähköisesti vastaanottavaan yritykseen ja puretaan siellä automaattisesti suoraan tietojärjestelmään. Kts. myös EDIFACT, Informaation siirtotekniikka ja XML. EDIFACT (EDI for Administration, Commerce and Transport) on YK:ssa kehitetty ja Euroopassa yleisimmin käytössä oleva EDI-standardi. EDIFACTissä on siis EDItiedonsiirto, joka pohjautuu EDIFACT-standardiin (Kts. myös EDI ja XML). ERP (Enterprise Resource Planning) -järjestelmä on yrityksen toiminnanohjaukseen liittyvä tietojärjestelmä, joka mahdollistaa tiedonhallinnan ja toiminnanohjauksen yrityksen kannalta kokonaisuutena yhdistämällä liiketoiminnan eri osa-alueet tietojärjestelmätasolla. ERP-toiminnanohjausjärjestelmän tavoitteena on yhdistää esim. myynti, ostot, tuotannon suunnittelu ja seuranta, varastotoiminnot, laadunohjaus, henkilöstöhallinto ja taloushallinto yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi. FIFO (First in, first out) on varastonohjausmenetelmä, jossa ensimmäisenä hankittu varasto myydään ensimmäisenä. Kts. myös vastaavasti LIFO. Hankinnat voivat olla projektihankintoja, standardinimikkeiden- tai uusien asiakaskohtaisten nimikkeiden hankintaa. Logistiikkapalveluyritys voi tehdä asiakkaan puolesta hankintoja. Logistiikkapalveluyritys voi hoitaa asiakkaan puolesta koko prosessin tai vain sen osan. Kts. myös Kotiinkutsut. Internet on kansainvälinen tietoliikenneverkko, jonka avulla tietokoneet ovat yhteydessä toisiinsa maailmanlaajuisesti. Internet käyttää TCP/IP -protokollaa. 5

6 Informaation siirtotekniikka mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsiirron. Integroidut tietokannat tehostavat yrityksen toimintaprosessia, sillä tiedot voivat kulkea automaattisesti, ilman ihmistyötä, tilausvaiheesta, hankinnan järjestelmien, tuotannon tietojärjestelmien, toimituksen, laskutuksen ja reskontran tietojärjestelmien kautta kirjanpitoon asti. Nykypäivänä tietoa voidaan siirtää suoraan sähköisessä muodossa kumppanilta toisille. Sähköisessä tiedonsiirrossa voidaan käyttää monia eri menetelmiä. Yleisimmin käytettyjä tekniikkoja ovat EDI, XML ja Flatfile. (kts. myös EDI ja XML) Jälkimarkkinoinnilla tarkoitetaan tuotteiden tarvike- ja varaosamyyntiä, huolto- ja koulutustoimenpiteitä, teknistä tukea ja takuuta. Tässä tutkimuksessa jälkimarkkinointi on pääasiassa varaosalogistiikan varastointia ja toimituksia. Kts. myös Varaosalogistiikka. Kuljetusliike voi olla joko perinteinen vain kuljetuksia operoiva yritys tai mitä enemmissä määrin logistiikan palveluntarjoajana toimiva yritys, jolla on omaa kuljetuskapasiteettia. Kts. myös Logistiikan palveluntarjoaja. Kuljetustilausten käsittely ja rekisteröintitoimenpiteet riippuvat kuljetusliikkeistä. Kuljetustilaukset täytyy toimittaa joko kuljetusliikkeen omaan kuljetusjärjestelmään tai alihankkijana toimivalle kuljetusyritykselle. Kuljetustilaukset rekisteröidään yleensä käytettävään toiminnanohjausjärjestelmään toimitusputken ohjaamista ja laskutusta varten. Jokaisella yrityksellä on käytössään erilaisia toiminnanohjausjärjestelmiä ja niiden linkitykset ovat tehty erilaisilla tavoilla. Kts. myös Toiminnanohjausjärjestelmä. Kuljetustilaussovellukset ovat logistiikkapalveluyritysten monenlaisia vaihtoehtoja kuljetustilausten välittämiseen asiakkaalta logistiikkaoperaattorille. Asiakas voi käyttää perinteisiä manuaalisia mm. puhelin, faksi ja sähköposti tai sähköisiä kuljetustilaussovelluksia. Sähköisiä kuljetustilaussovelluksia ovat mm. Internetpohjaiset ja PC sovellukset. Sähköisissä asiakassovelluksissa tiedot siirretään sähköistä informaation siirtotekniikkaa käyttäen. Kts. myös Informaation siirtotekniikka. Konsolidointi on toimituserien yhdistelyä yli yhtiörajojen ja tapahtuu yleensä kuljetusliikkeen tai logistiikkapalveluntarjoajan toimesta. Oleellista konsolidoinnissa on lähetysten koordinoiminen niin, että tuotteet ovat oikea-aikaisesti oikeassa paikassa. Kotiinkutsuissa logistiikkapalveluyritys tekee kotiinkutsuja varastoon asiakkaan puolesta. Näin logistiikkapalveluyritys tilaa hälytysrajojen puitteissa asiakkaan nimeämältä toimittajalta täydennystä varastoon. Joissakin tapauksissa palveluyritys voi hoitaa myös asiakkaan hankintasopimusten kilpailuttamisen. Langattomissa tiedonkeruuratkaisuissa logistiikkapalveluyrityksen henkilökunta tai yhteistyökumppanit käyttävät esim. kämmenmikroja, viivakoodinlukijoita tai gsmratkaisuja hyväkseen. Logistiikkapalveluyritykset voivat käyttää langattomia ratkaisuja varastoissaan, kuljetusputkessaan jne. 6

7 LIFO (Last in, first out) on varastonohjausmenetelmä, jossa varastoitavien tuotteiden käyttö tai myynti aloitetaan niistä tuotteista, jotka saapuvat varastoon viimeisenä. Kts. FIFO. Logistiikan palveluntarjoaja voi olla sekä kuljetusliike (kts. Kuljetusliike) että pelkästään logistiikan palveluita tarjoava tai/ja koordinoiva yritys. Logistiikan palveluntarjoaja tarjoaa logistiikkapalveluita laaja-alaisesti määritellylle asiakaskunnalleen. Lähetysten seuraaminen (Track&Trace) on mahdollista esim. yritysten Internet- ja gsm-pohjaisilla ratkaisuilla. Näillä apuvälineillä asiakkaat voivat reaaliajassa seurata omien lähetystensä tai saapuvien tuontituotteiden kulkua. RFID-pohjaiset (Radio Frequency IDentification, radiontaajuinen tunnistaminen) menetelmät ovat vielä pilotointi ja kokeilu vaiheessa. RFID etätunnistamista voidaan käyttää langattomasti viivakoodin tavoin, mutta koska RFID:n sisältöä voidaan muuttaa (sisältää muistipiirin ja antennin ) ja sisältö lukea esteiden läpi, on etätunnistimen sovellusalue huomattavasti laajempi kuin viivakoodin. Asiakkaiden markkinointitoimenpiteisiin voi kuulua varsinaisen markkinoinnin ja markkinointimixin suunnittelu, markkinointimateriaalin tekeminen (esim. Internetsivut, asiakaspostitukset), tekninen tuki, jälkimarkkinointi jne. Kts myös Jälkimarkkinointi ja Varaosalogistiikka. Pakkauspalvelut ovat varastoinnin lisäarvopalveluja. Palvelussa asiakkaan tuotteille tehdään esimerkiksi asiakaskohtaista myymäläpakkaamista, pakkausten muuttamisia tai tuotteiden setittämistä. Poikkeamaraportointijärjestelmä kattaa yrityksen poikkeamaraportit kuten asiakaspalautteen, reklamaatiot ja palautukset. Järjestelmä voi olla osa toiminnanohjausjärjestelmää (kts. myös ERP). SFS-EN ISO 9001 on standardin mukainen laatujärjestelmä ja SFS-EN ISO om ympäristöjärjestelmä. Hallintajärjestelmän sertifioinnin perusedellytys on, että järjestelmä on dokumentoitu sovellettavan laatu-, ympäristö- tai työterveys- ja työturvallisuusstandardin vaatimusten mukaisesti ja toiminta täyttää kaikilta osin sovellettavan standardin vaatimukset. Taloushallintopalvelut käsittävät laskutus- ja reskontrapalvelut. Laskutuspalveluilla tarkoitetaan palvelua, jossa logistiikkapalveluyritys laskuttaa asiakkaansa puolesta loppuasiakasta. Mikäli laskutus tapahtuu logistiikkapalveluyrityksen tilien kautta, logistiikkapalveluyrityksen on tarjottava reskontrapalveluita. Terminaalipalveluiden tehtävä on erityyppisten tavaravirtojen yhdistäminen ja kuljetusten tukeminen. Kts. myös Konsolidointi ja Cross-docking. Tuotannolliset lisäarvopalvelut ovat varastointipalveluiden lisäarvopalveluita. Tuotannollisissa palveluissa tehdään asiakkaan tuotteille muutoksia tai tehdään kokonaan uusia tuotteita. Johtuen toimialoista, tuotannolliset palvelut ovat erilaisia. Elektroniikkateollisuudelle tehdään kokoonpanoa ja asennusta puolestaan metalliteollisuudelle voidaan tehdä tuotteiden valmistusta, korjausta, huoltoa ja 7

8 uusimista. Tuotannolliset lisäarvopalvelut eivät ole laajalti tarjottua tänä päivänä, mutta tulevaisuudessa palvelut monipuolistuvat. Tuotetiedon hallinta eli PDM (Product Data Management) tarkoittaa asiakkaiden tuotetietojen hallintaa, ylläpitoa ja siirtämistä. Yritys voi mm. tarjota ratkaisuja sähköiseen tuoteluetteloon, kuvapankkeja ja aineistohallintapalveluja, jakaa tuotteisiin liittyviä tiedostoja verkon kautta sidosryhmille ja integroida nämä palvelut taustajärjestelmiin. Vaarallisten aineiden varastoinnissa on oltava erilliset luvat. VAK-laki määrää vaarallisten aineiden varastoinnin ja lähettämisen ehdot. Vakuutukset ja vakuudet on asiakkaan rahdin vakuuksia ja usein logistiikkapalveluyritykset tarjoavat tullivakuudet asiakkailleen korvausta vastaan. Varaosalogistiikka on logistiikkapalveluyrityksille yleensä jälkimarkkinoinnin hoitamista sekä varaosien varastointia ja toimittamista. Näissä asiakaskonsepteissa yritys hoitaa asiakkaan varaosalogistiikan lukuun ottamatta teknistä tukea ja markkinointia. Kts. myös Markkinointi ja Jälkimarkkinointi. Varastointitilat voivat olla asiakasyritysten yhteisiä (Multi-User), yrityskohtaisia (Dedicated) tai asiakasyrityksen omia (InHouse). Multi-User varastoissa on useita asiakkaita, Dedicated varastoissa vain yksi asiakasyritys ja InHouse varastoissa logistiikkapalveluyritys toimii asiakasyrityksen tiloissa. Varastot voivat olla thermo-, lämmintä- tai kylmää varastoa. Thermo-varastot ovat lämpösäädeltyä tilaa, jossa voidaan säilyttää pakkastuotteita tai elintarvikkeita. VMI (Vendor Managed Inventory) toimintatavassa toimittaja tekee varastojen täydennyspäätöksen asiakkaan puolesta sopimuspohjaisesti ja vastaa tuotteiden saatavuudesta asiakkaan varastossa. VMI pyrkii pienentämään jakeluketjun kustannuksia ja parantamaan palvelua. Toimittaja saa reaaliaikaista tietoa varaston tasosta. XML (extensible Markup Language) on tekstinkuvauskieli, joka on kehitetty SGML:sta (Standard Generalised Markup Language). XML-pohjaiset sanomakuvaukset ovat korvaamassa EDI-kuvaukset. XML-sanoman vaihtojärjestelmän toteuttaminen on nopeampaa ja edullisempaa kuin EDI-ratkaisujen, joten pienemmilläkin yrityksillä on tänä päivänä mahdollisuus integroida järjestelmänsä kumppani- ja asiakasverkostoon. 1PL, ensimmäisten osapuolen logistiikka, vaiheessa yritys hoitaa omien logistiikkatoimintojen suunnittelun, toteutuksen ja hallinnan. 2PL, toisen osapuolen logistiikka, vaiheessa yritys ostaa palveluita ulkopuoliselta logistiikkapalveluidentarjoajalta yksittäisiin tarpeisiin. 3PL, kolmannen osapuolen logistiikka, vaiheessa yritys ulkoistaa toimitusketjuun liittyviä kokonaispalveluita (ei ydinpalveluita) ulkoisille palveluntarjoajille. 3PL palveluntarjoaja on logistiikkapalvelujen tuottaja, joka ohjaa tai hallinnoi korvausta vastaan toisen yrityksen materiaalivirtoja tai niihin kuuluvia toimintoja. 8

9 4PL, neljännen osapuolen logistiikka, on Accenturen (Andersen Consulting) luoma tuotemerkki, jolla tarkoitetaan toimitusketjun logistiikan kokonaisintegraattorina toimivaa lähinnä tiedonsiirrosta vastaavaa palveluntoimijaa. 4PL markkinoilla toimiva palveluntarjoaja tuottaa palveluita koko asiakkaan toimitusketjussa yhdistelemällä ja koordinoimalla palveluja, palveluntuottajia ja teknologiaa. LLP, Lead Logistics Partner, on 3PL palveluntuottaja, joka huomioi strategiset näkökohdat, suunnittelun ja muutoksen johtamisen toiminnassaan. LLP yritys toimiikin asiakkaan edun mukaisesti muiden 3PL yritysten kanssa yhteistyössä. 9

10 1. JOHDANTO Logistiikkapalveluiden tarjonta on monien muutosten alla. Suomessa toimivien yritysten on punnittava oma palveluntarjontansa ja luotava uusia palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Samalla yritysten on tuotettava palvelunsa kustannustehokkaasti ja asiakkaiden vaatimusten mukaisesti, mikä voi usein olla dilemma. Palveluiden määrittely ja asiakassegmenttien muodostaminen voivatkin olla kriittisiä kilpailutekijöitä nykypäivän yritysmaailmassa. Tämä logistiikkapalveluiden tarjoajien kartoitus on tehty osana VALSSItutkimusprojektia (Value Added Logistics Support Service). Tämän kartoituksen tavoitteena oli luoda yleiskuva suomalaisten logistiikkayritysten logistiikkapalvelutarjonnasta, peruslogistiikasta ja lisäarvoa tuottavista palveluista, huomioiden yritysten kansainvälinen yhteistyöverkosto. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää logistiikkapalveluntarjoajien palvelumodulien rakennetta, lisäarvopalveluita sekä tuotannollisia palveluita. Tavoitteena oli luoda yleiskartoitus tilanteesta markkinoilla, huomioiden johtoryhmässä toimivien yritysten intressit. Kuitenkin, koska tarkoituksena on tehdä julkinen tutkimus, tutkimuksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva markkinoista eikä varsinaisesti kilpailija-analyysiä johtoryhmälle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yritysten rakenne ja koko, tietotekniikan käyttö, palvelupaketit ja lisäarvomodulit, sähköinen liiketoiminta ja yhteistyökumppanit. Varsinainen haastattelututkimus tehtiin haastattelemalla 17 Suomessa toimivaa logistiikkapalveluiden tarjoajaa. Alustava yrityskartoitus suoritettiin Internet-hakuna käyttäen hyväksi Huolintaliiton ja Suomen Logistiikkayhdistyksen rekisteriä sekä yleisiä hakukoneita. Haastateltavat henkilöt olivat tutkimuksessa olleiden yritysten myyntiin tai logistiikkajohtoon kuuluvia työntekijöitä. Yrityksiä arvioitaessa ja eräänlaista palvelumoduulimatriisia luotaessa päähuomiota kiinnitettiin palvelupaketin laajuuteen, innovatiivisuuteen, IT valmiuksiin, laatuun, kustannuslaskentaan, yhteistyökumppaneihin, kansainvälisyyteen ja toimintaalueeseen (maantieteellinen sijainti Suomessa). Haastatteluiden tueksi luotiin haastattelulomake teoriaosuuden mukaan. Haastattelulomakkeessa oli tärkeimmät logistiikkapalvelukategoriat mukana ja haastattelutilanteissa lomake toimi suuntaa-antavana ja keskustelun avaajana erilaisista palveluvaihtoehdoista. Haastatteluissa keskusteltiin paljon koko logistiikkapalvelutarjonnan markkinatilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä näkymistä. Tutkimuksessa käytetty haastattelulomake on liitteenä (LIITE 1). Haastattelujen purkamisessa käytettiin apuna haastattelutilanteessa täytettyä lomaketta, tarkentavia kysymyksiä, yritysten nettisivuja ja vuosikertomuksia sekä Internet kartoituksessa saatua tietoa. Lisäksi apuna käytettiin jo olemassa olevia tutkimustuloksia sekä erilaisten julkaisujen tietoa yrityksistä. Jokaiselle yritykselle lähetettiin purettu haastattelumateriaali tarkastettavaksi. Yritysosuudet pyrittiin rakentamaan samankaltaisiksi vertailukelpoisiksi kokonaisuuksiksi, mutta johtuen yrityspolitiikasta, yritykset eivät halunneet kaikkia tietoja julkaistavaksi. Logistiikan alalla on menossa tutkimuksia monilla eri tahoilla. Johtuen EU:n laajenemisesta markkinoiden rakennetta ja sen muutosta tutkitaan, mutta myös 10

11 erilaisia innovatiivisia ratkaisuja etsitään. Logistiikan tutkimuksista mm. Tekesillä on käynnissä Elektronisen liiketoiminnan logistiikka-teknologiaohjelma (ELO). Teknologiaohjelmassa kartoitetaan sähköisen ja verkottuneen liiketoiminnan vaatimuksia logistiikalle sekä fyysisten materiaalivirtojen toteuttamisen ja ohjaamisen mahdollisuuksia. Ohjelman painopisteenä on fyysisen logistiikan toteuttaminen ja ohjaaminen sähköisen liiketoiminnan vaatimukset ja mahdollisuudet huomioonottaen Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen logistiikan tutkimus tutkii tällä hetkellä tarjontaverkostojen tehokkuutta ja palveluiden laatua, logistiikkaverkostojen palveluiden tarjontaa, logistiikan markkinarakenteita ja logistiikkapalveluiden kanavia sekä kyvykkyysperusteisia teknologia-, markkinointija toimitusstategioita. Logistiikan tutkimuksessa tehdään myös after sales servicen mm. varaosahuollon tutkimusta. Lisäksi viime aikoina tutkimus on keskittynyt tutkimaan logistiikkapalveluntarjoajien liiketoimintaverkostoa. Kemppainen & Vepsäläinen tutkivat toimitusketjujen ja verkostojen rakenteiden muutoksia yli kahden vuosikymmenen ajalta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden osaston menossa olevat tutkimukset löytyvät Internet-sivuilta Tällä hetkellä VALORE Value Added Logictics Research tutkimusryhmällä on menossa VALSSI-tutkimuksen lisäksi mm. LOADER/CLIENT (Logistics Analyses for Developing Infrastructural Conditions for Enterprises requirements/customer Oriented Logistical Analysis for the Route Selection from the viewpoint of LOADER) ja VALOSADE (Value Added Logistics of the Supply And Demand Chain) tutkimukset. LOADER/CLIENT tutkii kulutustavaroiden tuonnin jakelukanavia. VALOSADE on osa ELO-projektia. VALOSADE on jaettu neljään osa-alueeseen: COSTFIX tutkii metsäteollisuuden muuttuvien kustannusten muuttamista kiinteiksi kustannuksiksi, PIPELINE logistiikkaketjun läpinäkyvyyden lisäämistä, uudenlaisia partnership-suhteita, analyyttistä CRM:ää (Customer Relationship Management) ja uudenlaista kysyntäketjun ennustamista, EDYNET tutkii PK-yritysten uusien liiketoimintastrategioiden kehittämistä ja tehokasta logistiikkaa metsäteollisuuden korjaus- ja huoltopalveluissa ja SMILE PK-yritysten uusien e-business ratkaisujen uusia mahdollisuuksia. SMILE tekee yhteistyötä EDYNET tutkimusryhmän kanssa. VALORE tutkimusryhmän tutkimukset liittyvät kiinteästi toisiinsa ja tutkimusryhmien yhteistyö on mahdollista erilaisissa laajuuksissa. 11

12 2. LOGISTISTEN PALVELUIDEN TARJONTA Logistiikka toimialana on mitä suurempien myllerrysten kenttä, koska viime vuosina sekä asiakkaat että palveluntarjoajat ovat kehittäneet toimintaansa entistä tehokkaammaksi, mikä on tuonut haasteita ketjun johtamiselle. Logistiikan johtamisella ja organisoinnilla tulee lähivuosina olemaan entistä suurempi rooli yritysten kilpailukyvyn kasvattamisessa. Logistiikan aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat merkittävä osa palvelu- että teollisuusyritysten kuluja, jolloin logistiikan oikeanlaisella johtamisella saadaan kustannussäästöjä ja kasvatetaan kilpailukykyä. Viime vuosina useammat yritykset ovat keskittyneet ydinosaamiseensa ja ulkoistaneet toimintojaan. Logistiikassa yritykset ovat ulkoistaneet peruslogistiikkaan liittyviä toimintojaan, kuten kuljetuksia ja varastointia, mutta yhä enemmässä määrin yritykset ulkoistavat alihankkijoille tuotannollisia toimintojaan sekä logistiikan koordinointia. Ulkoistaminen ei ole saavuttanut varmasti vielä huippuaikojaan Suomessa vaan uudet toimialat ja uudenlaiset palvelukokonaisuudet tulevat tulevaisuudessa lisääntymään. Logististen palveluiden tarjoajat ovat yrityksiä, jotka tarjoavat toisille yrityksille logistiikkaan liittyviä palveluita. Jokaisessa logistiikkapalveluyrityksessä logistiikkapalvelulla tarkoitetaan hieman eri asioita, ja siksi tämän tutkimuksen kannalta palveluiden määrittäminen heti alussa oli erittäin tärkeää. Tällä tavoin eri yritysten tarjoamia palvelupaketteja voidaan verrata toisiinsa ja saada aikaan konseptimalli, jossa kaikki tarpeelliset tiedot käyvät ilmi. Tutkimuksen haasteena olivat logistiikkatoimialan laaja-alaisuus, markkinoiden muuttuminen ja erilaisten palveluiden määrittelemisen vaikeus (jokainen palvelu, joka tuottaa asiakkaalle arvoa on tärkeä ja näin ollen logistiikkapalveluiden jaottelu perusja lisäarvopalveluihin on mielestäni hieman harhaanjohtava). Kirjallisuudessa on kuitenkin erilaisia määritelmiä peruslogistiikan komponenteista ja lisäarvoa tuottavista palveluista. Logistiikka on usein mielletty tuotteen fyysiseksi toimittamiseksi, mutta ehkä kaikista eniten käytetty määritelmä on Kotlerin (1997). Kotler tarkoitti logistiikalla fyysisten materiaali- ja lopputuotevirtojen suunnittelua, käyttöönottoa ja kontrollointia lähtöpisteestä määränpäähän tuloksellisesti, asiakastarpeiden mukaisesti. Rosenbloom (1999. s ) on määritellyt logistiikan peruskomponentteihin kuuluviksi seuraavat osa-alueet: kuljetus materiaalinkäsittely tilausten käsittely varaston hallinta varastointi pakkaaminen Tämän tutkimuksen kannalta jaottelu on puutteellinen, koska peruskomponentit sisältävät ainoastaan peruslogistiikkaan liittyvät toiminnot ja varsinaiset lisäarvopalvelut on jätetty huomioimatta. Logistiikan lisäarvopalvelut on määritelty tässä tutkimuksessa Rutner ja Langleyn (2000) mukaan. Heidän mukaansa lisäarvopalvelu tuo mukaan lisäpalvelun/palveluja tai ylittää asiakaspalvelun 12

13 vaatimukset, mikä edelleen alentaa toimitusketjun kustannuksia tai lisää kumppaneiden tuottoja ja auttaa saavuttamaan kilpailuetua markkinoilla. Heidän mielestään logistiikan arvo tarkoittaa asiakaspalveluvaatimusten täyttämistä samalla, kun minimoidaan toimitusketjun kustannukset ja maksimoidaan kumppanien voitot. Lyhyesti sanottuna asiakasyritykselle on oltava hyötyä ulkoistamisesta koko tilaustoimitusketjun toimivuuden kannalta, minkä vuoksi peruslogistiikkaan on lähes jokaisessa tapauksessa liitettävä lisäarvoa tuottavia elementtejä. Haapanen ja Vepsäläinen (1999) määittelivät lisäarvopalvelut peruslogistiikan ulkopuolelle (kuljetus, varastointi, huolinta) laajenneiksi toimenpiteiksi. Haapasen ja Vepsäläisen mukaa lisäarvopalveluita voivat olla mm. kokoonpano asennus pakkaaminen ja yksiköinti asiakaskohtaisten myyntierien muodostaminen laadunvalvonta hintamerkintä huolto ja korjaus kierrätyskunnostus raportointi ja seuranta Karrus (2001) lisää palveluihin lisäksi yleiset tiedonsiirtopalvelut ja tilauskeskukset. Kuten huomataan, Rosenbloomin sekä Haapasen ja Vepsäläisen määritelmät menevät hieman päällekkäin. Rosenbloomin peruslogistiikkamääritelmässä pakkaaminen on osana, kun taas Haapasen ja Vepsäläisen mukaan se on osa lisäarvopalveluita. Voidaankin sanoa, että tavanomainen kuljetuspakkaaminen on osa peruspalvelua, mutta asiakaskohtainen pakkaaminen, pakkausten muuttaminen ja uudelleen pakkaaminen on osa lisäarvopalveluita. Logistiikan ulkoistaminen on edennyt viime vuosikymmenten aikana vaiheittain. Ensimmäisenä vaiheena, eli yhden osapuolen logistiikkana (1PL), pidettiin yrityksen omia logistiikkatoimintoja, jolloin kaikki logistiikkatoiminnot olivat yritysten omia mm. kuljetustarpeet. Kahden osapuolen logistiikassa (2PL) yritys voi ostaa yksittäisiä logistiikkapalveluja ulkoa eli logistiikkatoimintoihin osallistuvat yritys käyttäjänä ja palveluyritys palvelun tarjoajana. Kolmannen osapuolen logistiikassa (3PL) logistiset arvoketjukumppanit keskittävät palvelujaan samalle logistiikkapalvelujen tarjoajalle eli kolmannelle osapuolelle. Kehityksen seuraavana vaiheena on ollut "neljännen osapuolen logistiikka" (4PL), jossa logistiikkapalveluntarjoajien verkottuessa yhteistyöfoorumi yhdistää yksittäisiä palveluja, niiden käyttäjiä ja tietojärjestelmiä yhtenäiseksi logistiseksi kokonaispalveluksi, kuva 1. (Haapanen & Vepsäläinen. 1999). 13

14 Jakelun tehokkuus ja tietotekniikan kehitys 3 PL 4 PL Logistiikkaintegraattori 2 PL Logistiikkapalveluiden ulkoistaminen 1 PL Logistiikkapalveluiden ostaminen Yrityksen omat logistiikkatoiminnot Kuva 1. Logistiikkapalvelujen ulkoistamisen ja verkostoitumisen kehitys (Haapanen & Vepsäläinen. 1999). 4PL termin lisäksi markkinoilla on alettu käyttämään termiä LLP (Lead Logistics Provider tai Lead Logistics Partner). LLP palveluntarjoaja ymmärretään liian usein 4PL operaattorina, mutta LLP on ennemminkin 3PL palveluntuottaja, joka huomioi strategiset näkökohdat, suunnittelun ja muutoksen johtamisen toiminnassaan. LLP yritys toimiikin asiakkaan edun mukaisesti muiden 3PL yritysten kanssa yhteistyössä. LLP yrityksellä on kuitenkin 4PL piirteitä, koska puhtaimmillaan LLP yritys ei omista esim. omia varastoja, kuljetuskalustoa, mutta kuitenkin LLP yritys tarjoaa laajan palveluvalikoiman. (Kerr F. 2003) Seuraava kuva (Kuva 2.) selvittää 4PL jakeluketjun rakennetta. Tämän kuvan avulla voidaan jaotella palveluyritysten tarjoamat palvelut kokonaisuuksiksi, joita tässä tutkimuksessa selvitetään. Vaikka kuva kuvaa 4PL jakeluketjua, palaset ovat kokonaisuuksia, joita voidaan tarkastella yleisesti logistiikkapalveluita vertailtaessa. Kaikkia kuvassa esitettyjä kokonaisuuksia ei ole järkevää vertailla, mutta erityisesti Execution palanen on tutkinnan alla. 14

15 Reinvention Transformation Implementation Execution (run) Mfg. Strategy Transportation Mgmt System Integration Supply Chain Synchronization & Collaboration Sales & Operations planning Procurement Strategy Distribution Mgmt. Organizational Change Supply Chain Technology Product Development Inventory Mgmt. Business Process Realignment Customer support Operations Transition Manufacturing Procurement Administration Demand Forecasting Source: Achieving Supply Chain Excellence through Technology. A through Leadership Project From Montgomery Research. p. 262 Network Mgmt. Distribution Transportation Supply Chain IT Customer Support Inventory Mgmt. Kuva 2. 4PL jakeluketju 4PL Supply Chain solutions Edellisessä kappaleessa puhuttiin 4PL ja LLP käsitteistä. Tarkastellessa markkinoiden rakennetta, voidaan todeta, että logistiikkapalveluntarjoajat ovat viime vuosina siirtyneet kokonaisvaltaisiksi palveluntarjoajiksi. Yhä enemmässä määrin raja alihankkijan ja 3PL/4PL palveluntarjoajan välillä on hämärtynyt. 3PL palveluntarjoajat tarjoavat nykyään enimmässä määrin kehittyneimpiä teknisiä palveluita ja sopimusalihankkijat laajentavat toimenkuvaansa logistisiin palveluihin yhdistäen esim. valmistuksen, varastoinnin ja kuljetukset. Osaltaan tämä muuntautuminen johtuu asiakkaiden vaatimusten kasvamisesta ja useiden yritysten ulkoistamisprojekteista, joihin logistiikkapalveluntarjoajat haluavat päästä mukaan. Toisaalta tänä päivänä yritykset käyttävät useita alihankkijoita ja logistiikkapalvelutaloja, millä pyritään kustannustehokkuuteen ja alhaiseen sitoutumiseen. Erilaisten palveluntarjoajien palvelumodulit eroavat siinä, miten paljon yhteistyötä yritykset tekevät toistensa kanssa. David Hannon (2002) kirjoitti artikkelissaan Purchasing-lehdessä 3PL yritysten ja alihankkijoiden rajan hämärtymisestä. Vaikka osa 3PL palveluntarjoajista on tarjonnut maailmalla tuotannollisia palveluita jo vuosikymmenen, palveluiden laajeneminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja palveluntarjoajien määrä on kasvanut viime vuosina. Varsinaiset logistiikan palveluntarjoajat ja alihankkijoina toimivat yritykset ovatkin lähenneet toisiaan ja ovat synnyttäneet aivan uudenlaisen yrityskulttuurin. Nämä yritykset tarjoavat tuotannollisen alihankinnan lisäksi jakeluketjun hallintaa. 15

16 3. LOGISTIIKKAYRITYSTEN RAKENTUMINEN 3.1 Taustaa Suomi on logistiikan kannalta haastava maa, koska etäisyydet verrattuna muihin Euroopan maihin ovat pitkät ja sijainti aivan Euroopan pohjoisreunalla vaikeuttaa logistiikkapalveluiden tarjoamista laajemmalle asiakaskunnalle. Suomessa logistiikkapalveluiden markkinat ovat pienet ja toimintaan sitoutunut pääoma on suurempaa johtuen suuremmista kuljetus- ja varastointikustannuksista sekä varastoituihin tuotteisiin sitoutuneesta pääomasta. Suomi harvaan asuttuna maana asettaa haasteita myös logistiikkakeskusten sijoittamiselle, koska toimitusten kuljetusetäisyydet Suomen sisällä ovat pitkät. Lisäksi Suomen sijainti ei ole paras mahdollinen kansainvälisten yritysten keskuslogistiikkavarastojen sijoittamiselle. Näiden haasteiden edessä logistiikkapalveluntarjoajien on uusiuduttava ja keksittävä asiakkaille lisäarvoa tuottavia palveluita peruslogistiikan lisäksi. Edellisen teoriaosuuden pohjalta voidaan määritellä logistiikkapalveluiden lisäarvopalveluiden rakenne. Tässä VALSSI-tutkimuksessa peruslogistiikan osaelementeiksi luettiin: kuljetus, materiaalinkäsittely, tilausten käsittely, varaston hallinta, varastointi ja pakkaaminen. Varsinaiset lisäarvopalvelut ylittävät asiakaspalvelun vaatimukset ja lisäarvot tuovat kilpailuetua ulkoistavalle yritykselle mm. kokoonpano, asennus, pakkaaminen ja yksiköinti, asiakaskohtaisten myyntierien muodostaminen, laadunvalvonta, hintamerkintä, huolto ja korjaus, kierrätyskunnostus, raportointi ja seuranta, yleiset tiedonsiirtopalvelut ja tilauskeskukset. Palveluiden tarjonnan laajuus eroaa huomattavasti ja voidaankin todeta, että kaikki markkinoilla olevat yritykset eivät tarjoa samankaltaisia palvelukokonaisuuksia tai joitakin peruslogistiikan palvelukokonaisuuden palveluita tarjotaan yhteistyöverkoston puitteissa. Tarkasteltaessa teoriaa laajemmalti voidaan logistiikkapalveluidentarjoajat jakaa pääasiassa viiteen kategoriaan seuraavasti: 1. Kansainväliset kuljetuslähtöiset yritykset 2. Kansainväliset kuljetusyrityksistä riippumattomat yritykset 3. Kotimaiset kuljetuslähtöiset yritykset 4. Kotimaiset kuljetusyrityksistä riippumattomat yritykset 5. Tukkurit tai alihankkijasta logistiikkapalveluntarjoajiksi laajentuneet yritykset Yllä olevat kategoriat eivät ole absoluuttisia, vaan markkinoiden haasteisiin varauduttaessa ja niihin vastattaessa yritykset toimivat strategiansa antamissa puitteissa. Markkinoilla on nähtävissä suuntautuminen, jolloin kuljetuksista riippumattomien yritysten konserniin tai omistukseen kuuluu kuljetusyrityksiä, joiden palveluita logistiikkapalveluita tarjoava yksikkö voi käyttää. Joissakin tapauksissa yritys voi jopa olla tunnettu kuljettaja, mutta logistiikkapalveluiden tarjonnassa yrityksen strategiana on rakentaa asiakkaita palvelevia kuljetus- ja jakeluketjuja, joita ei välttämättä saavuteta pelkästään omien verkostojen kautta. Suuntautuminen on siinä mielessä oikea, että käytettäessä mahdollisimman tehokkaasti tuotettuja palveluita koko toimialan kehittyminen on selvempää, toisaalta markkinoiden valvominen uudenlaisessa markkinatilanteessa on entistä vaikeampaa. Yleisesti tiedetään, että kaikkien palveluiden tuottaminen ei ole yhtä kannattavia, joten yritykset voivat myydä osaa palveluista kannattamattomasti ja kompensoida menetyksiä muiden toimintojensa kannattavuudella. 16

17 3.2 Yleiskuva tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä Tutkimuksessa mukana olleet yritykset voitiin jakaa viiteen kategoriaan, jotka esiteltiin kappaleessa 3.1. Tässä tutkimuksessa haastatellut yritykset eivät välttämättä olleet puhtaasti yhdessä kategoriassa, mutta pääsääntöisesti mukana olleet yritykset voitiin jaotella kuten alla: 1. Kansainväliset kuljetuslähtöiset yritykset (tutkimuksessa DHL, DFDS, Schenker ja TNT) 2. Kansainväliset kuljetusyrityksistä riippumattomat yritykset (Exel, Oy Kuehne & Nagel Ltd, UPS-SCS ja Wilson Logistics) 3. Kotimaiset kuljetuslähtöiset yritykset (Combitrans, Posti Logistiikka ja Transpoint) 4. Kotimaiset kuljetusyrityksistä riippumattomat yritykset (John Nurminen, Logistiikkatalo, TBNet Logistics Ltd ja ValLog) 5. Tukkurit tai alihankkijasta logistiikkapalveluntarjoajiksi laajentuneet yritykset (GNT ja Scribona) Maailmalla onkin nähtävissä logistiikkapalveluntarjoajien palveluiden laajeneminen ja yritysten muuntautuminen alihankkijasta logistiikkapalveluiden tarjoajaksi (vrt. Hannon). Tutkimuksessa GNT ja Scribona edustivat tukkuliikkeitä, mutta tulevaisuudessa myös tukkuliikkeet ja erilaiset alihankkijoina toimivat yritykset laajentavat varmasti toimenkuvaansa koskemaan entistä laajempia kokonaisuuksia. Nyt on jo nähtävissä IT-tukkureiden muuntautuminen myös elektroniikkateollisuuden (mm. kamerat, cd-soittimet, dvd-soittimet) toimittajiksi ja tulevaisuudessa varmasti erilaiset varastointiin ja jakeluun liittyvät konseptit tulevat ajankohtaisiksi. Yritykset tulevat mitä todennäköisimmin verkostoitumaan, joten raja kansainvälisten ja kotimaisten yritysten välillä varmasti hämärtyy tulevaisuudessa. Tällä hetkellä varsinaisten 4PL toimijoiden määrä Suomessa on erittäin alhainen ja lähitulevaisuus näyttää, miten voimakkaasti toiminta tulee kasvamaan Suomessa. Yritykset kuitenkin pyrkivät toimimaan alihankkijaverkostojen kautta, tarjoamalla entistä laajempia kokonaisuuksia asiakkailleen, joten muuntautuminen LLP tai 4PL palveluyrityksiksi ei ole välttämättä pois suljettu vaihtoehto. Tutkimuksessa mukana olleiden yritysten rakenteissa voidaan myös huomata eroja. Yritykset ovat jo nyt verkostoituneet laajasti, mutta tulevaisuudessa erilaiset yritysjärjestelyt ovat varmasti ajankohtaisia. Transpoint ja Combitrans kuuluvat molemmat Oy Pohjolan Liikenne Ab:hen ja Transpoint Oy Ab omistaa Combitransista 90%. Posti-konsernilla ja sitä myöten Posti Logistiikalla on lukuisia tytäryhtiöitä varastointia tarjoavasta yrityksestä IT ja sähköisenkaupan ratkaisuihin erikoistuneeseen yritykseen. Suomessa TNT ja DFDS toimivat yhteisyrityksellä logistiikkapalveluissa. DHL Solutions (entinen Danzasin Solutions yksikkö) toimii vahvasti vaateteollisuuden palveluissa (entinen SGS on osa yritystä). TBNet on osa kansainvälistä TBN Logistics Groupia, jonka yritykset ovat Moskovassa, Hampurissa, Kiovassa ja Lahdessa. John Nurminen on jakautunut monille spesifeille liiketoimintaalueille. Logistiikkatalo-yhtiöt tarjoavat henkilöstönvuokrausta ja rakennuslogistiikkaa muiden logistiikkapalveluiden lisäksi ja ValLog on perustettu Kone Oyj:n varaosatoimintojen pohjalta ja nyttemmin ValLog tarjoaa logistiikkapalveluita metalliteollisuudelle. Ulkomaalaiset yritykset puolestaan ovat vahvasti kuljetuspalveluissa mukana, mutta esimerkiksi Kuehne & Nagel tarjoaa 17

18 vahvasti 4PL osaamistaan asiakasyrityksille. Exel ja Wilson toimivat omalla organisaatiollaan logistiikkapalveluntarjoajina. Yritysten rakenteessa huomattiin jo aikaisemmin, että kaikki yritykset eivät toimi kuljetuspalveluiden tuottajina. Logistiikkaratkaisujen myynnissä onkin nähtävissä, että yritykset eivät ole sidoksissa omiin kuljetustoimintoihinsa täysin, vaan tarjoavat asiakkaiden tarpeisiin sopivia kokonaisuuksia. Olivatpa ratkaisut yrityksen omista kuljetuspalveluista tai kilpailijoiden, asiakkaiden jakeluketjun toimivuuden kannalta sillä ei ole merkitystä. Tutkimuksessa mukana olleiden asiakasyritysten jakautuminen toimialoittain on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 3.) Kun tutkimuksessa olleita yrityksiä tarkastellaan toimialoittain huomataan, että osa yrityksistä toimii lähes kaikilla toimialoilla ja osa on erikoituneempia tiettyihin toimialoihin ja niiden erityispiirteisiin. Huomattavaa onkin, että osa yritystä ei ole vielä tässä vaiheessa tehnyt tarkkaa rajausta toimialasuuntautumisesta. Johtuen toimialojen erilaisista vaatimuksista ja eri toimialojen tulevaisuuden näkymistä logistiikkapalveluyritykset tekevät varmasti tulevaisuudessa strategisia päätöksiä suuntautumisestaan. Markkinoiden vaihtelut ja tulevaisuuden näkymät vaikuttavat logistiikkapalveluihin pienellä viiveellä, joten tulevaisuudessa on odotettavissa erikoistuneempia yrityksiä. Lisäksi voidaan todeta, että yritysten tarjoamat toimialakohtaiset palvelut vaihtelevat laajasti. Esimerkiksi ValLog tarjoaa metalliteollisuudelle laajoja kokonaisuuksia hankinnoista ja tuotannollisista palveluista logistiikkapalveluihin, kun muut tutkimuksessa olleet yritykset eivät tarjoa metalliteollisuudelle (eikä millekään muulle toimialalle) näin erikoistuneita palvelukokonaisuuksia. Yritykset, joiden taustana on ollut tuottaa räätölöityjä tuotannollisia palveluita tietylle toimialalle ovat tulevaisuudessa kilpailussa vahvoilla, mikäli he pystyvät laajentamaan osaamistaan logistiikkapalveluihin, koska tällä tavoin he pystyvät tarjoamaan asiakasyrityksille laajempaa osaamista. Näin yritys pystyy sitouttamaan asiakastaan omaan toimintaansa, koska asiakkaalle voidaan tarjota logistiikkapalveluiden lisäksi varastointiin liittyviä tuotannollisia kokonaisuuksia. 18

19 Kuva 3. Tutkimuksessa mukana olleiden logistiikkapalveluyritysten toimialat 19

20 Kun tutkimuksessa mukana olleita yrityksiä tarkastellaan logistiikkapalveluiden osalta, Rosenbloomin (1999) määrittelemät peruslogistiikkapalvelut ovat laajalti tarjottuja. Osa yrityksistä ei toimi kuljetuspalveluiden tuottajana, mutta kaikki mukana olleet yritykset tarjoavat kaikkia muita peruslogistiikkaan luettavia palveluita alihankkijoidensa avulla. Lisäarvopalveluiden määrittäminen ja tutkiminen onkin jo hieman haastavampaa. Riippuen toimiala erikoistumisesta mm. kokoonpano, asennus, pakkaaminen ja yksiköinti, asiakaskohtaisten myyntierien muodostaminen ja hintamerkintä (Haapanen ja Vepsäläinen) ovat eri tasoilla. Varsinkin elektroniikka ja tietotekniikka sekä tukku- ja vähittäiskauppa vaativat erilaisia yksiköinti ja kokoonpanopalveluita, jotta varastonkiertonopeus saadaan mahdollisimman suureksi. Osaltaan näiden toimialojen nopea kulutussykli, mutta myös tuotteiden elinkaarien lyhyys aiheuttavat paineita logistiikkapalveluille. Laadunvalvonta, huolto ja korjaus, kierrätyskunnostus sekä raportointi ja seuranta ovat palveluita, joita ei jokaisella toimialalla edes vaadita. Laadunvalvonta palveluita vaaditaan toimialoilla, joilla laatu on tärkeä kilpailutekijä. Mm. tuotannollisissa palveluissa laadunvalvonnalla on kriittinen osa. Huolto ja korjaus sekä kierrätyskunnostus palvelut ovat erikoistuneita palveluita, joita tutkimuksessa mukana olleet yritykset tarjoavat lähinnä metalliteollisuudelle. Logistiikkapalveluntarjoajat eivät kuitenkaan itse tarjoa näitä palveluita, vaan palvelut tarjotaan joko alihankkijoina toimivien yhteistyökumppaneiden puolesta tai logistiikkapalveluntarjoajat toimivat koordinoijana, muttei palveluntarjoajana. Tiedonsiirtopalvelut ja tilauskeskukset ovat palveluita, jotka tulevat tulevaisuudessa entistä tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi. Jakeluketjun sähköistyessä ja tiedonsiirtojen automatisoituessa uudet ratkaisut asiakasyrityksille auttavat palveluyritystä asiakastyytyväisyyden saavuttamisessa. Asiakkaat vaativat jo nykyään läpinäkyvyyttä sekä ympäri vuorokautisia palveluita, jotka voidaan saavuttaa vain kehittämällä entistä tehokkaampia ratkaisuja tiedonvälittämiseen asiakkaalta palveluyritykselle. Yritykset tarjoavat kansainvälisessä verkostossaan palveluita laajalti, mutta Suomen markkinoille ei ole koettu tarpeelliseksi tuoda samoja laajoja kokonaisuuksia. Suomeen ei ole vielä kopioitu toimintamalleja osaltaan sen takia, etteivät suomalaisilla markkinoilla ei ole toimijoita, jotka olisivat valmiita ostamaan palveluita. Logistiikkakonsepteista mm. varaosalogistiikan varaosien varastointi ja toimitukset ovat Suomessakin yleistyneet. Palvelut ovat monimutkaistuneet ja koko palvelupaketti laajentunut. Useat yritykset ovat myös siirtyneet globaaleiksi ja vähintäänkin kansainvälisiksi, joten palveluiden tarjonta on entisestään kasvanut. Suomessa logistiikkapalveluita ei ole tuotteistettu, vaikka kuljetuspalveluiden osalta tähän suuntaan ollaan jo menossa. Logistiikkapalveluiden tulisi olla kopioitavissa ja helposti saatavilla. Suomessa ei ole vielä täyden palvelun 4PL logistiikkapalvelutaloja vaan yritykset pyrkivät yhdistelemään 3PL logistiikkapalvelutalojen valikoimaa parhaalla mahdollisella tavalla olematta 4PL operaattori. Tätä toimintatapaa kutsutaan usein LLP:ksi. Tästä poikkeuksena voidaan pitää Kuehne & Nagelia, joka pyrkii toimimaan 4PL periaatteella palveluntarjonnassaan. Heillä on mahdollisimman vähän jos ollenkaan palveluita omassa tuotannossaan vaan palveluita ostetaan alihankkijoilta. 20