Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opinto-opas

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opinto-opas Sosiaalihallintotiede Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Sosiaali- ja terveysjohtaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Hoitotiede Terveyshallintotiede Terveystaloustiede

2 Postiosoite Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio Käyntiosoite Yliopistonranta 1 Puhelin Faksi Sähköposti Internet (017) * (vaihde) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (017) , (017) Opintoasioiden osasto (017) , , , , , (017) (tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) etunimi.sukunimi@uku.fi /opiskelu /yhttdk Toimitus: Tiedekunnan yhteiset tekstit Yleiset tekstit Tekninen toimittaminen ja ulkoasu Taitto opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen ja suunnittelija Hanna Turkki viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Sanna Mattinen Painopaikka Kopijyvä 2006 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 7 1 Kuopion yliopisto Esittely Yliopiston hallinto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yleistä Tiedekuntahallinto Tiedekunnan laitokset ja yksiköt Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Yliopiston laadunhallintajärjestelmä Perusopetuksen kehittämisohjelma 23 2 Opintojen ohjaus Opintojen ohjausjärjestelmä Neuvontapalvelut Yleinen opintoneuvonta Tiedekunnan neuvontapalvelut Tiedekunnan kanslian opintoneuvonta Laitosten opintoneuvonta 2.4 Muut opiskelun tukipalvelut Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) Kielikeskus Urapalvelut Kansainvälisten asioiden osasto Koulutus- ja kehittämiskeskus Kesäyliopisto Muut palvelut Opiskelu Opinto-oikeudet Opinto-oikeuden siirto ja opiskelijavalinta Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös Ilmoittautuminen yliopistoon Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset Lukujärjestykset Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin HOPS Opintojen korvaavuudet Valmistuminen 43 4 Tutkintorakenneuudistus Yleistä Siirtymäajan hallinta 45

4 5 Opetussuunnitelmat ja yleiset kuulustelut Hoitotieteen laitos Hoitotieteen koulutus Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Hoitotieteen laitoksen opintoneuvonta Opintojaksoille ilmoittautuminen ja laitoksen tiedotuskäytännöt Kandidaatin tutkintojen rakenteet Hoitotyön johtamisen koulutus Preventiivisen hoitotieteen koulutus Terveystieteiden opettajankoulutus Maisterin tutkintojen erityistavoitteet ja tutkintorakenteet Hoitotyön johtamisen koulutus Preventiivisen hoitotieteen koulutus Terveystieteiden opettajankoulutus Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Laitoksen toimintaohjeet Sosiaalipolitiikan tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiaalipsykologian tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiologian tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Filosofi an perus- ja aineopinnot Muiden laitosten ja yksiköiden tarjoama opetus Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Laitoksen toimintaohjeet Sosiaalipedagogiikan tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiaalityön tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Yleisen sisiaalityön suuntautumisvaihtoehto Tutkijakoulutuksen suuntautumisvaihtoehto International Social Work Psykologian perusopinnot Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Terveyshallinnon ja -talouden laitos Laitoksen koulutukset ja opintoneuvonta Terveyshallintotieteen tutkintorakenteet Terveystieteiden kandidaatin tutkinto 94

5 terveystieteiden maisterin tutkinto Terveystaloustieteen tutkintorakenteet Terveystieteiden kandidaatin tutkinto Terveystieteiden maisterin tutkinto Sosiaalihallintotieteen tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma Sosiaalitaloustieteen perusopinnot Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelma Yleistä Tutkintorakenteen uudistaminen ja opetussuunnitelmat Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelmaa koskevat siirtymäsäännökset Yleiset kuulustelut lukuvuonna Kuulustelujen aikataulu Kuulusteluun osallistumista koskevia ohjeita Lukuvuoden aikatauluja ja tapahtumia Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet Kieli- ja viestintäopinnot Sivuaineopiskelu Kuopion yliopistossa Avoin yliopisto-opetus ja erillisarvosanat Kesäyliopisto JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) Ulkomaille vaihtoon Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot Co-op Studies osuustoiminta ja yhteisötalous Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu Valtakunnalliset Aasian opinnot Suomen virtuaaliyliopisto Pohjois-Savon Urheiluakatemia Muut Tutkintoasetus ja Yliopistolain muutos Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset Yliopisto-opiskelusta Yliopisto-opiskelun luonteesta Opintojen suunnittelu ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Sivuaineopinnot Sivuaineen valitseminen Sosiaalityön sivuaineopiskelu ja sosiaalityöntekijäksi pätevöityminen 149

6 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 9.2 Opintohallinnollisia ohjeita ja määräyksiä Tutkintojen suorittamista ja opiskelua koskevat ohjeet ja määräykset Tutkielmia koskevat ohjeet ja määräykset Kandidaatintutkielmia koskevat määräykset ja arviointiperusteet Pro gradu -tutkielmia koskevat määräykset ja arviointiperusteet Graduprosessi tiiviisti JOO-opintoja koskevat menettelyt yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Tutkintorakenteen uudistaminen: siirtymäkauden periaatteet ja menettelyt Opiskelija oikeusturva Opintojen arviointi Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva Korvaavuudet ja hyväksilukeminen Opintojen vanheneminen Palautejärjestelmät Jatko-opiskelijaksi Tieteellinen jatkokoulutus Tutkinnot, tutkintovaatimukset ja jatko-opintoihin hakeutuminen 166 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Opintojaksokuvaukset WWW-osoitteita Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita ja malleja Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset

7 Lukijalle Hyvä opiskelija, tämä opas on tarkoitettu käsi- ja ohjekirjaksi lukuvuoden opintoihin. Jotta oppaasta olisi sinulle mahdollisimman paljon hyötyä, sinun kannattaa toimia seuraavasti: - silmäile aluksi oppaan sisällysluettelo, lue tarkkaan läpi oman pää- ja sivuaineidesi opetussuunnitelmat ja tutustu niissä esitettyihin tavoitteisiin, suoritustapoihin ja arviointiperusteisiin ja - tutustu kaikille opiskelijoille tarkoitettuihin yhteisiin osioihin. Seuraa lisäksi laitoksesi ilmoitustauluja ja www-sivuja sekä tiedekunnan, opintoasioiden osaston ja ylioppilaskunnan www-sivuja. Opintonsa ennen lukuvuotta aloittaneiden opiskelijoiden on hyvä tutustua lukuihin, joissa käsitellään tutkintorakenteen uudistamista ja sen vaikutuksia opiskeluun. Näitä ovat luku 4 ja luku Epäselvissä tilanteissa, ota yhteyttä laitoksen opintoneuvojaan, opettajatuutoriin tai tiedekunnan opintoasiainpäällikköön. Aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää koko opiskelun ajan, sillä tutkinto suoritetaan aloitusvuoden opetussuunnitelman mukaisesti. Jos et löydä oppaasta tarvitsemaasi tietoa tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, ota yhteyttä henkilökuntaan. Sinua neuvovat mm. - laitoksen amanuenssi, assistentti tai opintoasioita hoitava sihteeri, - kurssien opettajat, - tuutorit tai opiskelutoverit, - tiedekunnan opintoasiainpäällikkö, - opintoneuvojat oppimiskeskuksessa ja - opintoasioiden osaston henkilökunta. On erittäin toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta laitoksen tai tiedekunnan kanslian henkilökunnalle, jotta voimme kehittää opasta edelleen. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaan lisäksi käytettävissäsi ovat kielikeskuksen, farmaseuttisen tiedekunnan, informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan sekä lääketieteellisen tiedekunnan oppaat, jotka julkaistaan myös internetissä. Näiden tiedekuntien opinto-oppaat ovat sinulle maksullisia, ja niitä myydään opintoasioiden osastossa. Lisäksi sinun kannattaa tutustua kesäyliopiston, avoimen yliopiston ja tieteellisen jatkokoulutuksen opetusohjelmiin. Huomaathan, että uusille opiskelijoille jaetaan syksyllä pidettävän Johdantokurssin alussa myös Opiskeluinfo-kirjanen, joka on hyvä opas opintojen alussa. Nouda omasi opintoasioiden osastosta. Oppaiden lisäksi uudet opiskelijat saavat opiskelua koskevaa tietoa erilaisissa infoissa. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta järjestää tällaisen infon maanantaina klo Tietoteknian auditoriossa (TTA). Olet lämpimästi tervetullut tilaisuuteen. OPINTO-OPAS

8 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Oppiminen asioiden ja ilmiöiden tutkiminen ja opiskelu jatkuu muodossa tai toisessa vielä yliopisto-opintojen jälkeenkin. Ei siis ole yhdentekevää, mitä ja miten opiskelet. Toivottavasti sinulla on avoin mieli ja rohkeutta tutkintosi rakentamiseen omia ja yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi sekä innostuneisuutta ja suomalaista sisua opintojen loppuun viemiseen. Opiskeluun ja oppimiseen pätee hyvin sanonta Harjoitus tekee mestarin, ja mestari harjoittelee aina. Toivoaksemme tämä sanonta pätee myös Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellistä tiedekunnasta valmistuneisiin maistereihin. Opiskelun iloa lukuvuodeksi Annikki Honkanen opintoasiainpäällikkö 8 KUOPION YLIOPISTO

9 Lukijalle Miten päästä opintojen alkuun? Kun yliopisto-opinnot alkavat, on tärkeää päästä vauhtiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Kuopion yliopistossa järjestetään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin kurssi, joka on osa yliopiston opinto-ohjausta. Sinulla on siis mahdollisuus saada kattava tietopaketti opintojen alussa huomioon otettavista seikoista. Kurssilla esitellään oman tiedekuntasi eri koulutusohjelmat ja opintoneuvontapalvelut, opiskelun tukipalvelut mm. oppimiskeskus, kirjastopalvelut, tietotekniikkakeskuksen palvelut, ylioppilaskunta, opintoasioiden osasto, oman tiedekunnan tuutoriopettajat ja urapalvelut. Kurssi esittelee myös Kuopion kaupungin palveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuopiossa. Jaksoon sisältyy pienryhmäohjaus, joka toteutetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman tiedekuntansa vanhempi opiskelija tuutorina, jolta voi kysyä mieleen tulevia asioita. Tuutori neuvoo mm. miten hakeutua kursseille ja mistä opiskelut kannattaa aloittaa. Tuutoriryhmään osallistuminen varmistaa sen, että sosiaalinen verkostosi alkaa kehittyä heti opintojen alussa ja opiskelu tuntuu mielekkäämmältä. Johdatus-luennoilla opintojen alussa saat tietoa opintojen suunnittelusta henkilökohtaisella tasolla mm. miten sähköistä lukujärjestystä ja muita sähköisiä opiskelijapalveluja käytetään, esim. sähköposti ja ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Wossikassa, tai mikä on HOPSin merkitys opiskelujen hahmottamisessa jne. Oman koulutusohjelmasi/pääaineesi esittelytilaisuudessa ja/tai omaan oppiaineesi johdantokurssilla saat tietoa HOPS-työskentelyn käynnistymisestä ja merkityksestä omaan opiskeluusi liittyen. Kaikille opiskelijoille tehdään HOPS opintojen alussa. Mikä on HOPS ja HOPSista saamasi hyöty? HOPSilla tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (lue lisää kohdasta 3.6). HOPS mm. selkiyttää koko tutkintosi rakenteen alusta loppuun opinto-oppaan mukaisessa järjestyksessä. HOPSia suunnitellen on helpompi arvioida eri opintojaksojen tapahtuma-aikaa, tenttien ajankohtaa, harjoittelun tai vaihdon sijoittumista opintojen lomaan unohtamatta työelämään suuntautumista edistäviä opintoja ja niiden sisällyttämistä opiskeluaikaan. Opintojasi ohjaavat alkuun myös oman ainelaitoksesi opettajatuutori ja opinto-oppaat. Tärkein on oman tiedekuntasi opinto-opas, joka on hyvä hankkia heti opintojen alussa. Opas on opiskeluajan tärkeä opintojen suunnittelun työkalu HOPSin ja lukujärjestyksen rinnalla älä unohda sitä kirjahyllyyn! Moniin opiskelun ongelmiin löydät vastauksen opinto-oppaasta. Myös Uuden opiskelijan opas, joka jaetaan Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla, kannattaa lukea alusta loppuun. Siitä löydät yhteystietoja opiskelijapalveluja tarjoaviin ja saat tietoa esimerkiksi opintojen suunnittelusta, oman oppimistavan tiedostamisesta ja sitä kautta oman opiskelutavan kehittämisen tarpeista, miten yliopistotentit järjestetään ja millä muilla tavoilla voi opintoja suorittaa. Erillisissä maisteriohjelmissa opintojen aloittaminen ja käynnistäminen tapahtuu koulutuksesta vastaavan koordinaattorin johdolla. Käytännössä koordinaattori toimii myös tuutorina ja HOPS-työskentelyn käynnistäjänä. Koulutuksen alkuvaiheessa käydään läpi yksityiskohtaisesti ao. koulutukseen liittyvä opintojen ohjausjärjestelmä (kuvattu myöskin oppaassa) ja hyödynnetään yliopiston uusien opiskelijoiden johdantokurssin (Johdatus yliopisto-opintoihin) luentoja ja otetaan käyttöön Uuden opiskelijan opas. Osallistu ja ole aktiivinen! Siten perehdyt samalla opintojen ohjauspalvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi, jolloin opintojen aloittaminen myös helpottuu. OPINTO-OPAS

10 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Oppaassa käytettyä sanastoa Bologna-prosessi ECTS HOPS jatkokoulutus jatko-opinnot JOO-opinnot korkeakoulututkinto koulutusala koulutusohjelma voimaan tullutta tutkinnonuudistus, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yleensä yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (fi losofi an lisensiaatti) ja FT (fi losofi an tohtori) tavallisesti sekä jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua joustava sivuaineopiskeluoikeus. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla. on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. 10 KUOPION YLIOPISTO

11 Lukijalle on opetuksen mitoituksen peruste uuden voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työ- korkeakoulujärjestelmä lukuvuosi maisteriohjelma opetussuunnitelma opintojakso opintokokonaisuus opinto-oikeus opetusjärjestelyt opintopiste Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. alkaa 1.8. ja päättyy vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtäväalueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain. on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perusopinnot, aineopinnot ja syventävä opinnot) opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opintooikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto-oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne. OPINTO-OPAS

12 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta määrän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. opintoviikko ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan n. 40 tunnin työpanosta (1 ov). Korkeakoulututkinnon laajuus yliopistoissa määritellään opintoviikkoina vanhojen asetusten mukaisesti saakka (eläinlääketiede, hammaslääketiede ja lääketiede saakka). peruskoulutus tutkinto tutkielma tutkintoasetus tutkintosääntö tuutorointi tuutori yliopisto yliopisto-opinnot on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (fi losofi an maisteri), LL (lääketieteen lisensiaatti) muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatkotutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Kuopion yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille tutkintosäännöt. on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin. jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua. 12 KUOPION YLIOPISTO

13 1 Kuopion yliopisto 1.1 Esittely Kuopion yliopistossa on viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava A.I.Virtanen -instituutti. Yliopistossa opiskelee n opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on n Yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtori ja hallintokeskus. Kuopion yliopiston uusi hallintojohtosääntö tuli voimaan ( /hallinto/laki/hallintojohtosaanto.pdf ). 1.2 Yliopiston hallinto Hallitus päättää mm. yliopistoa koskevista laajoista periaatteellisista kysymyksistä. Hallitukseen kuuluvat rehtori, kaksitoista yliopistoon kuuluvaa muuta jäsentä ja yksi yliopistoon kuulumaton jäsen, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vararehtoreilla on läsnäoloja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Kaksitoista yliopistoon kuuluvaa jäsentä valitaan seuraavasti: professorit valitsevat keskuudestaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla neljä jäsentä ja muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä. Kuopion yliopiston ylioppilaskunta valitsee neljä opiskelijajäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan varajäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyksessä kuin varsinainen jäsen. Hallitus kutsuu yliopistoon kuulumattoman jäsenen ja hänen varajäsenensä rehtorin esityksestä. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää yliopiston toimintaa. Rehtori ja kaksi vararehtoria valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Yliopiston rehtori on professori Matti Uusitupa, tutkimuksesta vastaava ensimmäinen vararehtori on professori Pentti Kalliokoski ja opetuksesta vastaava toinen vararehtori on laatupäällikkö, FT Sirpa Suntioinen. Meneillään oleva toimikausi jatkuu saakka. Hallintokeskuksessa on hallinto- ja henkilöstöosasto, talousosasto, opintoasioiden osasto, kansainvälisten asioiden osasto, suunnittelu- ja kehittämisosasto, tutkimus- ja innovaatiopalveluosasto sekä viestintäosasto. Osastot voivat jakaantua yksiköihin. Hallintokeskuksen tehtävänä on tuottaa yliopiston toimintayksiköille, henkilökunnalle ja opiskelijoille niiden tarvitsemia palveluja, joiden tuottaminen keskitetysti on taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös huolehtia rehtorin, vararehtorien ja hallituksen käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta sekä avustaa muutenkin rehtoria, vararehtoreita ja tiedekuntia sekä yliopiston muita toimintayksiköitä hallinnollisissa asioissa. Hallintokeskus vastaa yleisestä hallinnon kehittämisestä yliopistossa sekä hallintokeskuksen toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallintokeskuksen toimintaa johtaa hallintojohtaja. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani tai varadekaanit, joiden toimikausi on kolme vuotta, sekä tiedekunnan kanslia. Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 14 tai 18 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi professoreita, muita opettajia ja tutkijoita sekä muuta henkilöstöä sekä lisäksi 3-5 opiskelijaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: arvioida ja kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä; tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen OPINTO-OPAS

14 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta perusteista; päättää tiedekunnalle myönnettyjen määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; tehdä hallitukselle esitys tiedekunnan laitosten ja laitosryhmien perustamisesta ja lakkauttamisesta; hyväksyä laitosten henkilöstöpoliittiset suunnitelmat; valita yksiköiden virkaan nimitettyjen professoreiden joukosta tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi dekaani ja tiedekuntaneuvoston virkaan nimitettyjen professorijäsenten joukosta varadekaani tai varadekaanit; määrätä laitosten johtajat ja muut esimiehet, ellei määräämistä ole delegoitu dekaanin tehtäväksi; tehdä esitys tai antaa lausunto tiedekunnan viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijoittamisesta sekä viran nimestä, opetusalasta ja tehtäväpiiristä ja niiden muuttamisesta sekä viran siirtämisestä; päättää tiedekunnan opetusvirkojen opetusalan täsmentämisestä; tehdä esitys hallintokeskukselle virkojen haettavaksi julistamisesta sekä tehdä esitys virkojen julistamisesta uudelleen haettavaksi tai hakuajan jatkamisesta; käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat ja tehdä virkaehdotus professorin virkaan tai esitys viran täyttämiseksi kutsusta tai päättää virantäyttöasian raukeamisesta sekä esitys professorin virkaan nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen; antaa opetustaidon arviointia koskevat ohjeet ja arvostella opetusnäytteet; nimittää tiedekunnan virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto sekä nimittää dosentit virkasuhteeseen; tehdä esitys hallitukselle professoreille ja tutkimusjohtajille myönnettävästä virkavapaudesta yli kahdeksi vuodeksi; myöntää virkavapaudet yli kaksi vuotta kestäviin virkavapauksiin nimittämälleen henkilökunnalle; tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista; hyväksyä yksityiskohtaiset valintaperusteet ja valita opiskelijat tiedekuntaan; hyväksyä tutkintojen ja opintojen tavoitteita ja sisältöä sekä opetusta ja opinto-suorituksia koskevat tarkemmat määräykset; hyväksyä opetussuunnitelmat perus- ja jatkotutkintoja ja muita opintoja varten lukuun ottamatta kahden tai useamman tiedekunnan opetussuunnitelmiin kuuluvien yhteisten opintojaksojen opetussuunnitelmia; käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatin tutkimusta koskevat asiat sekä hyväksyä syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat; nimittää valintatoimikunnan ja koulutussuunnittelutoimikuntien jäsenet; päättää promootion järjestämisestä; valita promoottorit sekä myöntää kunniatohtorin arvo; käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden tiedekunnan tehtävien edellyttämää yhteistoimintaa eri tiedekuntien ja laitosten kesken; käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin tai varadekaanin tai laitoksen johtajan ratkaistavaksi päätösvaltaansa kuuluvia asioita. Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Dekaani päättää myös opiskelijoiden ottamisesta ja antaa todistuksen tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista. Tiedekunnan kanslia ja sen tehtävät Yliopiston jokaisessa tiedekunnassa on kanslia. Tiedekunnan kanslian tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätösvaltaan tai toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa dekaania, varadekaania ja laitoksia hallintoasioiden hoidossa. Kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Laitokset Tiedekunnassa on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Laitos on yliopiston toiminnan perusyksikkö, jonka tehtävänä on harjoittaa tutkimustoimintaa ja yhteistyössä koulutussuunnittelutoimikunnan ja mahdollisen jatkokoulutustoimikunnan sekä tutkijakoulutuksen ja ammatillisten jatkokoulutuksen toimikuntien kanssa huolehtia sen vastuulla olevien perus- ja jatkokoulutuksen opintojaksojen järjestämisestä sekä kehittämisestä, ja muiden opintojen antamisesta sekä tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tulevan lukuvuoden opetussuunnitelmaksi. Laitoksen johtajaksi ja varajohtajaksi nimittää tiede- 14 KUOPION YLIOPISTO

15 1 Kuopion yliopisto kuntaneuvosto laitoksen henkilökuntaa kuultuaan toimikaudekseen laitoksen professorin viran haltijan tai hoitajan tai laitoksen muun tohtorin tutkintoon (arvoon) oikeuttavat opinnäytteet omaavan virkamiehen. Kuopion yliopiston laitosrakenne uudistui alkaen. Opiskelijavalintatoimikunta Jokaisessa yliopiston tiedekunnassa on oma opiskelijavalintatoimikuntansa. Opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on tehdä tiedekunnalle esitys tiedekunnan koulutusohjelmien ja pääaineiden (valintayksiköiden) opiskelijavalintaperusteiksi sekä tiedekuntaan valittaviksi opiskelijoiksi. Lisäksi opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on yhteistyössä tiedekunnan koulutussuunnittelutoimikuntien kanssa arvioida ja kehittää tiedekunnan opiskelijavalintoja sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä. Opiskelijavalintatoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenet nimittää tiedekuntaneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijavalintatoimikuntaan nimitetään puheenjohtajan lisäksi 6 10 jäsentä, joista vähintään yhden kolmanneksen tulee olla tiedekunnan opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikunta Koulutuksen suunnittelua arviointia ja kehittämistä varten tiedekunnat asettavat kolmeksi vuodeksi kerrallaan koulutussuunnittelutoimikuntia. Koulutussuunnittelutoimikunnan tehtävänä on mm. esitysten tekeminen vuotuisiksi koulutusohjelmien ja pääaineiden opetussuunnitelmiksi, koulutuksen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä yliopiston opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston kanssa, tiedekunnan opiskelijavalintojen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä tiedekunnan valintatoimikunnan kanssa sekä muut tiedekuntaneuvoston koulutussuunnittelutoimikunnalle määräämät tehtävät. Koulutussuunnittelutoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä, joista puolet on opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikuntaan tulee kuulua opintojen toteuttamisesta keskeisesti vastaavia opettajia ja eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston (Arvike) tehtävänä on mm. kehittää yliopistossa tehdyn opetuksen itsearvioinnin, auditoinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta opetuksen ja oppimisen laadun arviointijärjestelmää siten, että se palvelee valtakunnallista opetuksen laadun arviointia ja sen avulla saadaan jatkuvasti tarkoituksenmukaista tietoa laitosten ja koko yliopiston opetuksen kehittämisen pohjaksi, kehittää tehtyjen arviointien pohjalta yliopiston opiskelijavalintajärjestelmää yhteistyössä tiedekuntien opiskelijavalintatoimikuntien kanssa, tiedottaa korkeakoulujen arviointineuvostolle sekä yliopiston laitoksille ja opiskelijoille arviointituloksista ja kehittämishankkeista, tukea opettajien pedagogisia valmiuksia lisäävän koulutuksen suunnittelua ja organisointia, tukea opetuksen kehittämiskokeiluja ja niistä tiedottamista sekä antaa lausuntoja ja tehdä selvityksiä erilaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistä hankkeista, valmistella opetuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen jakoesitykset rehtorille, antaa yliopiston lukuvuosittaisen opetussuunnitelman laadinnasta ohjeet edellisen lukuvuoden syyskuun loppuun mennessä, seuraa tutkimuseettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista perusopetuksessa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto toimii kiinteässä yhteistyössä yliopiston oppimiskeskuksen ja koulutussuunnittelutoimikuntien ja valintatoimikuntien kanssa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori ja siihen kuuluu mm. kolme ylioppilaskunnan nimeämää opiskelijajäsentä. Erilliset laitokset Erillinen laitos on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Erillisellä laitoksella on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan tai sen tehtävä perustuu lainsäädäntöön (esim. kansanterveyden tutkimuslaitos, kielikeskus, koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion yliopiston apteekki ja valtakunnallinen koe-eläinkeskus). Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja, kielikeskuksen hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Tarkemmat määräykset erillisten laitosten toiminnasta ja hallinnosta annetaan erillisessä johtosäännössä. OPINTO-OPAS

16 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Palveluyksiköt, tiedekuntien tutkimus- ja palvelulaitokset Palveluyksikkö on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Palveluyksiköllä ja sen laitoksilla on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Yliopistossa on palveluyksikkönä tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP), johon kuuluvat itsenäisinä palvelulaitoksina kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus. Palveluyksikön ja sen palvelulaitosten hallinnosta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Tiedekunnissa voi olla omia tai tiedekuntien yhteisiä tutkimus- tai palvelulaitoksia. Rehtori vahvistaa laitokselle tiedekunnan esityksestä ohjesäännön, mikäli yksikön toiminta poikkeaa olennaisesti 37 :n mukaisesta laitoksen tehtävän määrittelystä. Tiedekunta vastaa laitoksen kehittämisestä. 16 KUOPION YLIOPISTO

17 1 Kuopion yliopisto 17 KUOPION YLIOPISTO OPINTO-OPAS

18 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.3 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yleistä Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on edustettuna kaksi koulutusalaa, terveystieteet ja yhteiskuntatieteet, joten se muodostaa monitieteisen työ- ja opiskeluyhteisön. Pääainevaihtoehtoja ovat hoitotiede, sosiaalihallintotiede, sosiaalipedagogiikka, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, terveyshallintotiede ja terveystaloustiede. Lisäksi tiedekunnassa on sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma. Kaikkia pääaineita ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoa voi opiskella myös sivuaineena. Edellä mainittujen aineiden lisäksi sivuaineina voi opiskella fi losofi aa, psykologiaa ja sosiaalitaloustiedettä. Henkilökuntaa tiedekunnassa on noin 100, perusopiskelijoita noin 1400 ja tieteellisen jatkokoulutuksen opiskelijoita noin Tiedekuntahallinto Tiedekuntaa johtaa dekaani ja hänen apunaan toimii kaksi varadekaania. Tiedekunnan kanslia hoitaa tiedekunnan ja laitosten yhteisiä hallintoasioita ja siellä työskentelevät hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö, hallintosihteeri ja opetussihteeri. Henkilökunnan yhteystiedot ovat seuraavat: Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, A-porras, 2. kerros Postiosoite PL 1627, Kuopio Faksi (017) Internet /yhttdk Dekaani Professori Pauli Niemelä, puh. (017) vastuualue: yleishallinto 1. varadekaani Professori Jari Vuori, puh. (017) vastuualue: tutkimus 2. varadekaani Professori Vilma Hänninen, puh.(017) vastuualue: opetus Hallintopäällikkö Anna Maija Gynther, puh. (017) Huom! s-postiosoite: Opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen, puh. (017) Hallintosihteeri Airi Leppänen, puh. (017) Opetussihteeri Maria Joki, puh. (017) Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa 18 KUOPION YLIOPISTO OPINTO-OPAS

19 1 Kuopion yliopisto Tiedekunnan laitokset ja yksiköt Tiedekunnassa on neljä laitosta: hoitotieteen, sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan, sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian sekä terveyshallinnon ja -talouden laitokset. Lisäksi tiedekunnassa toimii kolme tutkimus- ja kehitystoimintaan suuntautunutta yksikköä, neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tutkimusyksikkö (Shiftec) ja vammaistutkimusyksikkö sekä Minna Canth-instituutti. Minna Canth -instituutti on tiedekunnan tutkimuspalveluyksikkö. Sen tehtävänä on tukea tiedekunnassa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa avustamalla ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa sekä edistää vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan. Laitosten ja yksiköiden yhteystiedot ovat seuraavat: Hoitotieteen laitos Käyntiosoite Yliopistonranta, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) S-posti hoitot@uku.fi Internet /hoitot Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Puhelin (017) Faksi (017) Internet /neuvolakeskus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Käyntiosoite Yliopistonranta, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) , (017) Internet /ssf Vammaistutkimusyksikkö Puhelin (017) Faksi (017) Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, B-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) Internet /sostyo Terveyshallinnon ja -talouden laitos Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, A-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) Internet /laitokset/tht OPINTO-OPAS

20 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Shiftec Puhelin (017) Faksi (017) Internet Minna Canth -instituutti Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, B-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Faksi (017) Internet /mci 20 KUOPION YLIOPISTO

21 1 Kuopion yliopisto 1.4 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Kuopion yliopiston ylioppilaskunta KYY on julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään sekä opiskeluun että opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki läsnäoleviksi kirjoittautuneet perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Yliopistoon ilmoittautumisen yhteyteen (ks. kohta 3.2) kuuluu pakollinen jäsenmaksu, jonka myötä opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan eli KYYn jäsen. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, ja se oikeuttaa pelkästään ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin hammashoitoa lukuun ottamatta. Ylioppilaskunnan muodostavat opiskelijat itse demokratian pelisääntöjä noudattaen. Joka toinen vuosi pidetään ylioppilaskunnan edustajiston vaalit, jossa jokaisella läsnäolevalla opiskelijalla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi. Seuraavat vaalit järjestetään syksyllä KYYn jäseniä eli omistajia on n Lukuvuodelle jäsenmaksu on 94 eur sisältäen YTHS:n maksun, joka oikeuttaa ilmaisiin yleislääkärin ja edullisiin erikoislääkärin palveluihin. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on 84 euroa/lukuvuosi (ei oikeuta YTHS:n hammashoitoon). Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan joka vuosi. Kuittia vastaan opiskelija saa SYL:n korttiin tarran ylioppilaskunnan toimistosta (ks. tarkemmin ilmoittautumismenettelyt). HUOM! Opiskelijakortti uudistuu kesän aikana. Lisätietoja asiasta saa ylioppilaskunnasta lukuvuoden alkaessa. KYYn toimisto sijaitsee kampus-alueen keskellä Studentiassa. Toimisto on avoinna ma 12-15, ti ja ke 9-15, to 9-15 (kesällä to 9-16), pe Ylioppilaskunnassa on päivystys opiskelijoiden ilmoittautumisaikana saakka. KYYn pääsihteerinä toimii Tero Kankaanperä. Postiosoite PL 1627, Kuopio Käyntiosoite Studentia-rakennus, Yliopistonranta 3 Puhelin (017) , Faksi (017) Internet S-posti toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Tero Kankaanperä, puh. (017) , s-posti: paasihteeri@kyy.fi Järjestösihteeri Sirpa Risto, puh. (017) , s-posti: toimisto@kyy.fi Ainejärjestöt Ainejärjestöt ovat opiskelijoiden etujärjestöjä tiedekunnissa. Niiden toiminnan päätavoitteita ovat opiskelijoiden oikeusturvan parantaminen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, opiskelijoiden vaikutusvallan lisääminen opetuksen sisältöä ja tekniikkaa määriteltäessä sekä erilaisten palvelujen kehittäminen. Ainejärjestöillä on myös runsaasti opiskelijoiden vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvää toimintaa ja tempauksia. Kuopion yliopistossa toimivia ainejärjestöjä ovat: Fortis (farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat), Hyeena (ympäristötieteen, soveltavan eläintieteen, fysiikan ja ympäristönsuojelutekniikan opiskelijat), Kulti (biotieteiden opiskelijat), KuoLO (lääketieteen opiskelijat), KyLLä (ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen opiskelijat), Pooli (yhteiskuntatieteiden opiskelijat), Preemio (kauppatieteiden opiskelijat), Retikka (ravitsemustieteen opiskelijat), Serveri (tietojenkäsittelytieteen opiskelijat), Socius (sosiaalitieteiden opiskelijat), Terho (yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden opiskelijat). Lisätietoja ainejärjestöistä: /jarjestot. OPINTO-OPAS

22 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1. 5 Opetuksen laadunhallintajärjestelmä Kuopion yliopisto on suomalaisten yliopistojen laatutyön edelläkävijä. Laatutyön tarkoituksena on yllä-pitää jatkuvaa ja systemaattista opetus- ja tutkimustoiminnan sekä hallinnon ja muiden tukipalveluiden kehittämistä ja taata opiskelijoille ja henkilökunnalle hyvät mahdollisuudet osallistua kehittämiseen. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa ja laitosten laatukäsikirjoissa. Se on vahvasti mukana myös perusopetuksen kehittämisohjelmassa ja yliopiston strategiassa. Laatutyöstä ja laadunhallintajärjestelmästä löytyy runsaasti lisätietoa kampusnetista osoitteesta /intra/laatu/ Laatutyöhön kuuluu, että yliopisto altistaa laatujärjestelmänsä sekä opetuksen ja tutkimuksen myös ulkoisten arvioijien tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi lähivuosina Suomen kaikkien yliopistojen laadunhallintajärjestelmät. Kuopion yliopisto oli ensimmäisenä valmiina arviointiin. Arviointi suoritettiin syksyllä 2005 ja yliopisto sai järjestelmälleen hyväksynnän ja runsaasti positiivista palautetta. Kehittämiskohteeksi mainittiin opiskelijapalautejärjestelmän systematisointi ja opetusprosessin kuvauksen kehittäminen. Nämä on otettu reippaasti työn alle ja uusi palautejärjestelmä otetaan käyttöön elokuussa 2006 ja tarkennettu opetusprosessin kuvaus tulee päälaatukäsikirjan uuteen versioon syksyllä Lisätietoa palautejärjestelmistä oppaan kohdassa Laatujärjestelmään kuuluu toimintayksiköissä tehtäviä sisäisiä auditointeja eli laatujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen tähtääviä, opastavia vierailuja. Myös opiskelijat voivat osallistua auditoijille järjestettäviin koulutuksiin ja toimia auditoijina ja saada tästä erillisen todistuksen. Tarjolla on myös vapaavalintainen Laatuajattelun perusteet opintojakso (ks. opintojaksokuvaukset oppaan lopussa). Jokainen opiskelija voi nyt osallistua yliopiston ja sen opetuksen kehittämiseen monin eri tavoin - toivottavasti ainakin jokainen antaa palautetta opintojaksoista ja opetuksesta. 22 KUOPION YLIOPISTO

23 1 Kuopion yliopisto 1.6 Perusopetuksen kehittämisohjelma Kuopion yliopiston opetuksessa keskeinen periaate on tutkimuksen ja opetuksen tiivis yhteys sekä elinikäistä oppimista tukevien periaatteiden toteuttaminen. Opetuksen ja oppimisen kehittämisen tavoitteena on asioiden syvällinen omaksuminen ja opitun tiedon soveltamiskyky sekä ajattelun, viestinnän ja vuorovaikutuksen taitojen kehittyminen. Oppijakeskeisiä, oppimista aktivoivia opiskelumuotoja kehitetään ja otetaan entistä laajemmin käyttöön. Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelun esteettömyyttä tuetaan. Kehittämisen painopistealueita ovat: uudistetun tutkintorakenteen hallittu hoitaminen opetushenkilöstön määrän ja korkean osaamisen vahvistaminen opiskelijarekrytoinnin ja -valintojen kehittäminen valtakunnallisten linjauksien mukaisesti opiskelun ohjauksen ja opetusmenetelmien kehittäminen kansainvälisyyteen kannustaminen opetuksen tukipalvelujen (kirjasto, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus) kehittäminen yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittäminen opiskelun esteettömyydestä ja tasa-arvosta huolehtiminen kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttäminen opetukseen opetuksen arviointi- ja palautejärjestelmän hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä Lisätietoja: Kuopion yliopiston strategia /hallinto/suunn/julkaisut/strategia_2007_2015.pdf Perusopetuksen kehittämisohjelma (POKS) / /hallinto/poks.pdf OPINTO-OPAS

24 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2 Opintojen ohjaus 2.1. Opintojen ohjausjärjestelmä Toimiva opintojen ohjausjärjestelmä on perusta sille, että opiskelijalla on käytettävissään riittävästi ohjauspalveluja oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi ja että palvelut ajoittuvat sopivasti opiskelun eli opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin. Ohjauksen kysyntää voidaan hahmottaa niiden kysymysten kautta, joita opiskelija kohtaa yksilöllisen opinto-ohjelmansa aikana. Opinto-ohjelmaa voidaan jäsentää vaiheittain opiskelijan polkuna (Vuorinen 1998, 50). 1. ohjaus- ja neuvontatoiminta ennen opintojen alkua (opiskelijarekrytointi) 2. opiskelijavalinta ja ohjaus opintojen alussa (opiskelijavalinta ja alkuvaiheen ohjaus) 3. ohjaus ja neuvonta opintojen edetessä (opintojen ja opiskelun varsinainen ohjaus ml. HOPS) 4. ohjaus opintojen päättövaiheessa (uraohjaus, kandidaattitutkielman-, gradu- ym. opintojen loppuvaiheen ohjaus) 5. ohjaukseen liittyvät tuki-, palaute- ja seurantajärjestelmät Opinto-oppaassa ohjausjärjestelmää kuvataan opintojen alkuvaiheesta opiskelun loppuun. Kokonaisvaltaisella opiskelijoiden ohjauksella tarkoitetaan sitä, että kaikki ohjauksen osa-alueet, opiskelun ohjaus, uravalinnan ohjaus ja opiskelijan persoonallisuuden kasvun tukeminen, otetaan ohjauksessa riittävästi huomioon. Näin voidaan turvata se, että opiskelija saa omasta kehityksestään riittävän monipuolista ja yksilöllistä palautetta opintojensa eri vaiheissa. Tämän lisäksi edellytetään ohjaushenkilöstöltä verkottumista ja jaettua asiantuntijuutta sekä opiskelijan yksilöllisyyden huomioimista. Opiskelijoilta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omiin opintoihinsa. Yliopiston sisäisen ohjauksellisen verkostoyhteistyön lisäksi verkostoituminen yliopiston ulkopuoliseen yhteiskuntaan ja työelämään korostuu. 24 KUOPION YLIOPISTO

25 2 Opintojen ohjaus Keskushallinnon taso Opintoasioiden osasto vastaa seuraavista ohjaus- ja neuvontatehtävistä: Yleinen opintoneuvonta opiskelun yleinen opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut opintoasioiden osastossa ja opintoneuvojien antama yleisneuvonta oppimiskeskuksessa opinto-oppaiden ja yhteisten lukujärjestysten koordinointi opiskelijarekrytointiin ja opiskelijavalintaan liittyvä tiedotus ja neuvonta JOO-opintojen ja opiskelun alkuvaiheen tuutoritoiminnan koordinointi Rekisterit opiskeluun, opetukseen ja tutkintoihin liittyvät tietojärjestelmät (opiskelijarekisterit, rekisteriselosteet) ja tilastointi tutkintotodistukset opiskelijavalintaan liittyvät tietojärjestelmät (hakemusten tallentaminen) ja opiskelijavalinnan tulokset ja niistä tiedottaminen opiskelijoiden ilmoittautuminen Opintotuki Kuopion yliopiston opiskelijoiden opintotukiasiat Opintohallinto opintohallinnollisten päätösten valmistelu ja toimeenpano Urapalvelut opiskelijoiden ura- ja työelämäpalvelut (ohjaus ja neuvonta) HOPS-käytäntöjen edistäminen opiskelijoiden ohjauksessa Kansainvälisten asioiden osasto osasto vastaa opiskelijoille tarjottavista palveluista ulkomaille vaihtoon lähtemiseen, kotikansainvälistymiseen omassa yliopistossa sekä Kuopion yliopistoon saapumiseen liittyen. Kuopion yliopiston opiskelijat: - tiedotusta ja infotilaisuuksia ulkomaille vaihtoon lähtemisen mahdollisuuksista - opiskelijoiden henkilökohtainen neuvonta sopivan kansainvälistymismahdollisuuden kartoittamiseksi - ulkomaille vaihtoon hakemisessa tukeminen - vastuu niiden vaihto-ohjelmien hakuprosesseista, joissa yliopisto on mukana - lähtö- ja paluuorientaatioiden järjestäminen - Minäkö kansainvälinen? - kotikansainvälistymiskurssin järjestäminen vuosittain Yliopistoon saapuvat opiskelijat: - yliopistoon hakevien ulkomaisten opiskelijoiden neuvonta ennen Kuopioon saapumista hakuprosessissa sekä asunto- ja käytännönasioissa - vaihto-opiskelijoiden hakuprosessin koordinointi ja maisteriopiskelijoiden hakemusten koostaminen - kv-tuutoreiden kouluttaminen ja Orientation Week:in järjestäminen saapuville opiskelijoille lukukausien alussa - opiskelijoiden neuvonta vaihdon aikana muissa kuin akateemisiin opintoihin liittyvissä asioissa - vaihto-opiskelijoiden rekisteröityminen ja todistusten lähettäminen - Rector s International Reception, Christmas Glog ja Welcome to Kuopio University -tilaisuuksien järjestäminen sekä ystäväperhetoiminnan koordinointi OPINTO-OPAS