Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Opinto-opas

Transkriptio

1 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Opinto-opas Biotieteiden koulutusohjelma Fysiikan koulutusohjelma Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Ympäristötieteen koulutusohjelma AIVI:n maisteriohjelmat

2 Postiosoite Puhelin Faksi Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio (017) * (vaihde) Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta (017) Opintoasioiden osasto (017) , , , , , (017) (tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) Sähköposti Internet /opiskelu /lyt Toimitus: Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Ulkoasu ja taitto ma. opintoasiainpäällikkö Mikael Fingerroos opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen ja suunnittelija Hanna Turkki viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kirjakas 2005 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 12 1 Kuopion yliopisto Esittely Yliopiston hallinto Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Yleistä Tiedekunnan dekaanit ja kanslia Tiedekunnan laitokset Koulutusohjelmat Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt 22 2 Opintojen ohjaus Opintojen ohjausjärjestelmä Neuvontapalvelut Yleinen opintoneuvonta Tiedekunnan neuvontapalvelut Muut opiskelun tukipalvelut Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) Kielikeskus Urapalvelut Kansainvälisten asioiden osasto Koulutus- ja kehittämiskeskus Kesäyliopisto Muut palvelut Opiskelu Opinto-oikeudet Opinto-oikeuden siirto ja opiskelijavalinta Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös Ilmoittautuminen yliopistoon Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset Lukujärjestykset Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin HOPS Opintojen korvaavuudet Valmistuminen 41 4 Tutkintorakenneuudistus Yleistä Siirtymäajan hallinta 43 5 Opetussuunnitelmat ja tutkintorakenteet Biotieteiden koulutusohjelman opetussuunnitelma lukuvuodelle Koulutusohjelman tavoitteet Opintojen ohjaus ja HOPS-opintojakso Biotieteiden koulutusohjelman pääaineet, pääainemoduulit ja vastuuhenkilöt 45

4 5.1.3 Opetussuunnitelma Tutkintorakenne Koulutusohjelman ydinaines Pääainemoduulien ydinaines ja tavoitteet Tutkintorakenne Fysiikan koulutusohjelman opetussuunnitelma lukuvuodelle Koulutusohjelman tavoitteet Opintojen ohjaus Opetussuunnitelmamalli Koulutusohjelman ydinaines Tutkintorakenne Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opetussuunnitelma lukuvuodelle Koulutusohjelman tavoitteet Opintojen ohjaus Opetussuunnitelmamalli Koulutusohjelman ydinaines Tutkintorakenne Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen Ympäristötieteen koulutusohjelman opetussuunnitelma lukuvuodelle Koulutusohjelman tavoitteet Opintojen ohjaus Opetussuunnitelmamalli Tutkintorakenne Koulutusohjelman ydinaines Opetussuunnitelmien sisällöt ja aikataulu Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen Master s Degree Programs at the A. I. Virtanen Institute for Molecular Sciences Aims of the Master s Degree Programs Study guidance Model of the curricula Core competences of the Programs Structure of the Master s Degree Programs Development and assessment of the curricula Sivuainekokonaisuudet Biokemian perusopinnot Fysiikan perus- ja aineopinnot Kemian perus-, aine- ja syventävät opinnot Koe-eläintieteen ja koe-eläinten hyvinvoinnin erillisen opintokokonaisuuden opintovaatimukset Mikrobiologian perusopinnot 101

5 6 Opintoja koskevia ohjeita Opintojen sisällyttäminen/korvaaminen Harjoittelu Luonnontieteiden kandidaatin tutkielma Pro gradu -tutkielma Kirjallinen kypsyysnäyte Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet Kieli- ja viestintäopinnot Sivuaineopiskelu Kuopion yliopistossa Avoin yliopisto-opetus ja erillisarvosanat Kesäyliopisto JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) Ulkomaille vaihtoon Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu Valtakunnalliset Aasian opinnot Suomen virtuaaliyliopisto Pohjois-Savon Urheiluakatemia Muut 8 Tutkintoasetus Ohjeet ja määräykset Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Siirtymäsäännökset Ohjeet opintojen korvaamisesta vastaavilla muilla opinnoilla sekä muualla suoritettujen opintojen hyväksyminen tutkintorakenteeseen Opinnäytetöihin (pro gradu ja LuK -työ), seminaareihin ja tutkinnon pääaineopintoihin sisältyvään harjoitteluun liittyvät ohjeet Opintojaksojen suunnittelu ja järjestäminen Opiskelijan oikeusturva Opintojen arviointi Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva Korvaavuudet ja hyväksilukeminen Opintojen vanheneminen Palautejärjestelmät Jatko-opiskelijaksi Tieteellinen jatkokoulutus Tutkinnot, tutkintovaatimukset ja jatko-opintoihin hakeutuminen 154 LIITE 1 Opintojaksokuvaukset LIITE 2 WWW-osoitteita LIITE 3 Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita ja malleja LIITE 4 Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset

6 Lukijalle Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa kykeneväksi palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa (Yliopistolaki 645/97). Opinto-opas on opiskelijan tärkeä työkalu. Eniten hyödyt siitä, kun tutustut ja syvennyt siihen jo heti opintojen alkuvaiheessa. Tämä opas on tarkoitettu oman alasi opiskelijoiden käsikirjaksi lukuvuodelle Eri tiedekuntien opinto-oppaat ovat rakenteeltaan samanlaiset. Siten tieto on helposti löydettävissä tarvitessasi jonkin muun tiedekunnan opinto-opasta. Kaikki opinto-oppaat on julkaistu yliopiston www-sivulla /opiskelu. Opinto-oppaaseen on koottu keskeisimmät opiskeluun liittyvät asiat mm. opintojen suunnittelu ja ohjausjärjestelmä, tutkintorakenteet, opiskelua koskevat ohjeet ja säännöt jne. Jotta siitä olisi Sinulle mahdollisimman paljon hyötyä... tutustu aluksi oppaan sisällysluetteloon lue tarkkaan myös kaikille opiskelijoille tarkoitetut yhteiset osat seuraa laitoksesi/tiedekuntasi ilmoitustauluja ja www-sivuja ( ) käytä opasta hyödyksesi, palaa siihen aina uudelleen ja uudelleen, säästät omaa ja muiden aikaa älä siis unohda opasta kirjahyllyyn, siitä on hyötyä Sinulle koko opiskeluajaksi älä myöskään unohda opiskelun www-sivuja; /opiskelu tarjoaa runsaasti ajankohtaista tietoa, käytä Internetiä rinnan opinto-oppaan kanssa (erityisesti opiskelijoiden Wossikka-palvelu) Uusille opiskelijoille jaetaan johdantokurssin alussa syksyllä Opiskeluinfo (uuden opiskelijan opas), joka on välttämätön tietolähde opintojen alussa; ellet ole sitä saanut, nouda omasi opintoasioiden osastosta. Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan kalenteri (KYY-kalenteri) on myös oivallinen tietolähde, saat myös sen opintojen alussa. Jollet löydä opinto-oppaasta tarvitsemaasi tietoa, älä epäröi ottaa selvää, Sinua neuvovat: tiedekunnan opintoasiainpäällikkö puh opintoasioiden osasto yleisesti puh , , , , ja , opintotukiasioissa puh ja opintoneuvojat oppimiskeskuksessa puh ja tuutori tai opiskelutoverit opettajat urapalveluissa palvelupäällikkö ja uraohjaaja puh ja Oppaassa on runsaasti käyttökelpoista ja ajankohtaista tietoa myöskin yliopiston opettajille ja muille opetuksen kanssa tekemisiin joutuville työntekijöille. Opas on maksullinen ja sitä on saatavilla opintoasioiden osastosta.

7 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Miten päästä opintojen alkuun? Kun yliopisto-opinnot alkavat, on tärkeää päästä vauhtiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Kuopion yliopistossa järjestetään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin kurssi, joka on osa yliopiston opinto-ohjausta. Sinulla on siis mahdollisuus saada kattava tietopaketti opintojen alussa huomioon otettavista seikoista. Kurssilla esitellään oman tiedekuntasi eri koulutusohjelmat ja opintoneuvontapalvelut, opiskelun tukipalvelut mm. oppimiskeskus, kirjastopalvelut, tietotekniikkakeskuksen palvelut, ylioppilaskunta, opintoasioiden osasto, oman tiedekunnan tuutoriopettajat ja urapalvelut. Kurssi esittelee myös Kuopion kaupungin palveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuopion seudulla. Jaksoon sisältyy pienryhmäohjaus, joka toteutetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman tiedekuntansa vanhempi opiskelija tuutorina, jolta voi kysyä mieleen tulevia asioita. Tuutori neuvoo mm. miten hakeutua kursseille ja mistä opiskelut kannattaa aloittaa. Tuutoriryhmään osallistuminen varmistaa sen, että sosiaalinen verkostosi alkaa kehittyä heti opintojen alussa ja opiskelu tuntuu mielekkäämmältä. Johdatus-luennoilla opintojen alussa saat tietoa opintojen suunnittelusta henkilökohtaisella tasolla mm. miten sähköistä lukujärjestystä ja muita sähköisiä opiskelijapalveluja käytetään, esim. sähköposti ja ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Wossikassa, tai mikä on HOPSin merkitys opiskelujen hahmottamisessa jne. Oman koulutusohjelmasi/pääaineesi esittelytilaisuudessa ja/tai omaan oppiaineesi johdantokurssilla saat tietoa HOPS-työskentelyn käynnistymisestä ja merkityksestä omaan opiskeluusi liittyen. Kaikki opiskelijat tekevät HOPSin opintojen alussa. Mikä on HOPS ja HOPSista saamasi hyöty? HOPSilla tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (lue lisää kohdasta 3.6). HOPS mm. selkiyttää koko tutkintosi rakenteen alusta loppuun opinto-oppaan mukaisessa järjestyksessä. HOPSia suunnitellen on helpompi arvioida eri opintojaksojen tapahtuma-aikaa, tenttien ajankohtaa, harjoittelun tai vaihdon sijoittumista opintojen lomaan unohtamatta työelämään suuntautumista edistäviä opintoja ja niiden sisällyttämistä opiskeluaikaan. Opintojasi ohjaavat alkuun myös oman ainelaitoksesi opettajatuutori ja opinto-oppaat. Tärkein on oman tiedekuntasi opinto-opas, joka on hyvä hankkia heti opintojen alussa. Opas on opiskeluajan tärkeä opintojen suunnittelun työkalu HOPSin ja lukujärjestyksen rinnalla älä unohda sitä kirjahyllyyn! Moniin opiskelun ongelmiin löydät vastauksen opinto-oppaasta. Myös Uuden opiskelijan opas, joka jaetaan Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla, kannattaa lukea alusta loppuun. Siitä löydät yhteystietoja opiskelijapalveluja tarjoaviin ja saat tietoa esimerkiksi opintojen suunnittelusta, oman oppimistavan tiedostamisesta ja sitä kautta oman opiskelutavan kehittämisen tarpeista, miten yliopistotentit järjestetään ja millä muilla tavoilla voi opintoja suorittaa. Erillisissä maisteriohjelmissa opintojen aloittaminen ja käynnistäminen tapahtuu koulutuksesta vastaavan koordinaattorin johdolla. Käytännössä koordinaattori toimii myös tuutorina ja HOPS-työskentelyn käynnistäjänä. Koulutuksen alkuvaiheessa käydään läpi yksityiskohtaisesti ao. koulutukseen liittyvä opintojen ohjausjärjestelmä ja hyödynnetään yliopiston uusien opiskelijoiden johdantokurssin (Johdatus yliopisto-opintoihin) luentoja ja otetaan käyttöön Uuden opiskelijan opas. Osallistumalla ja olemalla aktiivinen perehdytät itsesi näiden opintojen ohjauspalvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi ja näin opintojen aloittaminen myös helpottuu. 8 KUOPION YLIOPISTO

8 Lukijalle Oppaassa käytettyä sanastoa Bologna-prosessi ECTS HOPS jatkokoulutus jatko-opinnot JOO-opinnot korkeakoulututkinto koulutusala koulutusohjelma voimaan tullut tutkinnonuudistus, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yleensä yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofi an lisensiaatti) ja FT (filosofi an tohtori) tavallisesti sekä jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua joustava sivuaineopiskeluoikeus. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla. on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. OPINTO-OPAS

9 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta on opetuksen mitoituksen peruste uuden voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työ- korkeakoulujärjestelmä lukuvuosi maisteriohjelma opetussuunnitelma opintojakso opintokokonaisuus opinto-oikeus opetusjärjestelyt opintopiste Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. alkaa 1.8. ja päättyy vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtäväalueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain. on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perusopinnot, aineopinnot ja syventävä opinnot) opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opintooikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto-oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne. 10 KUOPION YLIOPISTO

10 Lukijalle määrän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. opintoviikko ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan n. 40 tunnin työpanosta (1 ov). Korkeakoulututkinnon laajuus yliopistoissa määritellään opintoviikkoina vanhojen asetusten mukaisesti saakka (eläinlääketiede, hammaslääketiede ja lääketiede saakka). peruskoulutus tutkinto tutkielma tutkintoasetus tutkintosääntö tuutorointi tuutori yliopisto yliopisto-opinnot on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (fi losofi an maisteri), LL (lääketieteen lisensiaatti) muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatkotutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Kuopion yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille tutkintosäännöt. on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin. jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua. OPINTO-OPAS

11 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1 Kuopion yliopisto 1.1 Esittely Kuopion yliopistossa on viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava A.I.Virtanen -instituutti. Yliopistossa opiskelee n opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on n Yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtori ja hallintokeskus. Kuopion yliopiston uusi hallintojohtosääntö tuli voimaan ( /hallinto/laki/hallintojohtosaanto.pdf ). 1.2 Yliopiston hallinto Hallitus päättää mm. yliopistoa koskevista laajoista periaatteellisista kysymyksistä. Hallitukseen kuuluvat rehtori, kaksitoista yliopistoon kuuluvaa muuta jäsentä ja yksi yliopistoon kuulumaton jäsen, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vararehtoreilla on läsnäoloja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Kaksitoista yliopistoon kuuluvaa jäsentä valitaan seuraavasti: professorit valitsevat keskuudestaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla neljä jäsentä ja muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä. Kuopion yliopiston ylioppilaskunta valitsee neljä opiskelijajäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan varajäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyksessä kuin varsinainen jäsen. Hallitus kutsuu yliopistoon kuulumattoman jäsenen ja hänen varajäsenensä rehtorin esityksestä. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää yliopiston toimintaa. Rehtori ja kaksi vararehtoria valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Yliopiston rehtori on professori Matti Uusitupa, tutkimuksesta vastaava ensimmäinen vararehtori on professori Pentti Kalliokoski ja opetuksesta vastaava toinen vararehtori on laatupäällikkö, FT Sirpa Suntioinen. Meneillään oleva toimikausi jatkuu saakka. Hallintokeskuksessa on hallinto- ja henkilöstöosasto, talousosasto, opintoasioiden osasto, kansainvälisten asioiden osasto, suunnittelu- ja kehittämisosasto, tutkimus- ja innovaatiopalveluosasto sekä viestintäosasto. Osastot voivat jakaantua yksiköihin. Hallintokeskuksen tehtävänä on tuottaa yliopiston toimintayksiköille, henkilökunnalle ja opiskelijoille niiden tarvitsemia palveluja, joiden tuottaminen keskitetysti on taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös huolehtia rehtorin, vararehtorien ja hallituksen käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta sekä avustaa muutenkin rehtoria, vararehtoreita ja tiedekuntia sekä yliopiston muita toimintayksiköitä hallinnollisissa asioissa. Hallintokeskus vastaa yleisestä hallinnon kehittämisestä yliopistossa sekä hallintokeskuksen toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallintokeskuksen toimintaa johtaa hallintojohtaja. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani tai varadekaanit, joiden toimikausi on kolme vuotta, sekä tiedekunnan kanslia. Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 14 tai 18 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi professoreita, muita opettajia ja tutkijoita sekä muuta henkilöstöä sekä lisäksi 3-5 opiskelijaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: arvioida ja kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä; tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen 12 KUOPION YLIOPISTO

12 1 Kuopion yliopisto perusteista; päättää tiedekunnalle myönnettyjen määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; tehdä hallitukselle esitys tiedekunnan laitosten ja laitosryhmien perustamisesta ja lakkauttamisesta; hyväksyä laitosten henkilöstöpoliittiset suunnitelmat; valita yksiköiden virkaan nimitettyjen professoreiden joukosta tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi dekaani ja tiedekuntaneuvoston virkaan nimitettyjen professorijäsenten joukosta varadekaani tai varadekaanit; määrätä laitosten johtajat ja muut esimiehet, ellei määräämistä ole delegoitu dekaanin tehtäväksi; tehdä esitys tai antaa lausunto tiedekunnan viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijoittamisesta sekä viran nimestä, opetusalasta ja tehtäväpiiristä ja niiden muuttamisesta sekä viran siirtämisestä; päättää tiedekunnan opetusvirkojen opetusalan täsmentämisestä; tehdä esitys hallintokeskukselle virkojen haettavaksi julistamisesta sekä tehdä esitys virkojen julistamisesta uudelleen haettavaksi tai hakuajan jatkamisesta; käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat ja tehdä virkaehdotus professorin virkaan tai esitys viran täyttämiseksi kutsusta tai päättää virantäyttöasian raukeamisesta sekä esitys professorin virkaan nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen; antaa opetustaidon arviointia koskevat ohjeet ja arvostella opetusnäytteet; nimittää tiedekunnan virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto sekä nimittää dosentit virkasuhteeseen; tehdä esitys hallitukselle professoreille ja tutkimusjohtajille myönnettävästä virkavapaudesta yli kahdeksi vuodeksi; myöntää virkavapaudet yli kaksi vuotta kestäviin virkavapauksiin nimittämälleen henkilökunnalle; tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista; hyväksyä yksityiskohtaiset valintaperusteet ja valita opiskelijat tiedekuntaan; hyväksyä tutkintojen ja opintojen tavoitteita ja sisältöä sekä opetusta ja opinto-suorituksia koskevat tarkemmat määräykset; hyväksyä opetussuunnitelmat perus- ja jatkotutkintoja ja muita opintoja varten lukuun ottamatta kahden tai useamman tiedekunnan opetussuunnitelmiin kuuluvien yhteisten opintojaksojen opetussuunnitelmia; käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatin tutkimusta koskevat asiat sekä hyväksyä syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat; nimittää valintatoimikunnan ja koulutussuunnittelutoimikuntien jäsenet; päättää promootion järjestämisestä; valita promoottorit sekä myöntää kunniatohtorin arvo; käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden tiedekunnan tehtävien edellyttämää yhteistoimintaa eri tiedekuntien ja laitosten kesken; käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin tai varadekaanin tai laitoksen johtajan ratkaistavaksi päätösvaltaansa kuuluvia asioita. Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Dekaani päättää myös opiskelijoiden ottamisesta ja antaa todistuksen tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista. Tiedekunnan kanslia ja sen tehtävät Yliopiston jokaisessa tiedekunnassa on kanslia. Tiedekunnan kanslian tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätösvaltaan tai toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa dekaania, varadekaania ja laitoksia hallintoasioiden hoidossa. Kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Laitokset Tiedekunnassa on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Laitos on yliopiston toiminnan perusyksikkö, jonka tehtävänä on harjoittaa tutkimustoimintaa ja yhteistyössä koulutussuunnittelutoimikunnan ja mahdollisen jatkokoulutustoimikunnan sekä tutkijakoulutuksen ja ammatillisten jatkokoulutuksen toimikuntien kanssa huolehtia sen vastuulla olevien perus- ja jatkokoulutuksen opintojaksojen järjestämisestä sekä kehittämisestä, ja muiden opintojen antamisesta sekä tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tulevan lukuvuoden opetussuunnitelmaksi. Laitoksen johtajaksi ja varajohtajaksi nimittää tie- OPINTO-OPAS

13 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta dekuntaneuvosto laitoksen henkilökuntaa kuultuaan toimikaudekseen laitoksen professorin viran haltijan tai hoitajan tai laitoksen muun tohtorin tutkintoon (arvoon) oikeuttavat opinnäytteet omaavan virkamiehen. Opiskelijavalintatoimikunta Jokaisessa yliopiston tiedekunnassa on oma opiskelijavalintatoimikuntansa. Opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on tehdä tiedekunnalle esitys tiedekunnan koulutusohjelmien ja pääaineiden (valintayksiköiden) opiskelijavalintaperusteiksi sekä tiedekuntaan valittaviksi opiskelijoiksi. Lisäksi opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on yhteistyössä tiedekunnan koulutussuunnittelutoimikuntien kanssa arvioida ja kehittää tiedekunnan opiskelijavalintoja sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä. Opiskelijavalintatoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenet nimittää tiedekuntaneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijavalintatoimikuntaan nimitetään puheenjohtajan lisäksi 6 10 jäsentä, joista vähintään yhden kolmanneksen tulee olla tiedekunnan opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikunta Koulutuksen suunnittelua arviointia ja kehittämistä varten tiedekunnat asettavat kolmeksi vuodeksi kerrallaan koulutussuunnittelutoimikuntia. Koulutussuunnittelutoimikunnan tehtävänä on mm. esitysten tekeminen vuotuisiksi koulutusohjelmien ja pääaineiden opetussuunnitelmiksi, koulutuksen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä yliopiston opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston kanssa, tiedekunnan opiskelijavalintojen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä tiedekunnan valintatoimikunnan kanssa sekä muut tiedekuntaneuvoston koulutussuunnittelutoimikunnalle määräämät tehtävät. Koulutussuunnittelutoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä, joista puolet on opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikuntaan tulee kuulua opintojen toteuttamisesta keskeisesti vastaavia opettajia ja eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston (Arvike) tehtävänä on mm. kehittää yliopistossa tehdyn opetuksen itsearvioinnin, auditoinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta opetuksen ja oppimisen laadun arviointijärjestelmää siten, että se palvelee valtakunnallista opetuksen laadun arviointia ja sen avulla saadaan jatkuvasti tarkoituksenmukaista tietoa laitosten ja koko yliopiston opetuksen kehittämisen pohjaksi, kehittää tehtyjen arviointien pohjalta yliopiston opiskelijavalintajärjestelmää yhteistyössä tiedekuntien opiskelijavalintatoimikuntien kanssa, tiedottaa korkeakoulujen arviointineuvostolle sekä yliopiston laitoksille ja opiskelijoille arviointituloksista ja kehittämishankkeista, tukea opettajien pedagogisia valmiuksia lisäävän koulutuksen suunnittelua ja organisointia, tukea opetuksen kehittämiskokeiluja ja niistä tiedottamista sekä antaa lausuntoja ja tehdä selvityksiä erilaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistä hankkeista, valmistella opetuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen jakoesitykset rehtorille, antaa yliopiston lukuvuosittaisen opetussuunnitelman laadinnasta ohjeet edellisen lukuvuoden syyskuun loppuun mennessä, seuraa tutkimuseettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista perusopetuksessa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto toimii kiinteässä yhteistyössä yliopiston oppimiskeskuksen ja koulutussuunnittelutoimikuntien ja valintatoimikuntien kanssa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori ja siihen kuuluu mm. kolme ylioppilaskunnan nimeämää opiskelijajäsentä. Erilliset laitokset Erillinen laitos on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Erillisellä laitoksella on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan tai sen tehtävä perustuu lainsäädäntöön (esim. kansanterveyden tutkimuslaitos, kielikeskus, koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion yliopiston apteekki ja valtakunnallinen koe-eläinkeskus). Erillisen laitoksen hal- 14 KUOPION YLIOPISTO

14 1 Kuopion yliopisto lintoa hoitavat johtokunta ja johtaja, kielikeskuksen hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Tarkemmat määräykset erillisten laitosten toiminnasta ja hallinnosta annetaan erillisessä johtosäännössä. Palveluyksiköt, tiedekuntien tutkimus- ja palvelulaitokset Palveluyksikkö on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Palveluyksiköllä ja sen laitoksilla on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Yliopistossa on palveluyksikkönä tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP), johon kuuluvat itsenäisinä palvelulaitoksina kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus. Palveluyksikön ja sen palvelulaitosten hallinnosta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Tiedekunnissa voi olla omia tai tiedekuntien yhteisiä tutkimus- tai palvelulaitoksia. Rehtori vahvistaa laitokselle tiedekunnan esityksestä ohjesäännön, mikäli yksikön toiminta poikkeaa olennaisesti 37 :n mukaisesta laitoksen tehtävän määrittelystä. Tiedekunta vastaa laitoksen kehittämisestä. OPINTO-OPAS

15 16 KUOPION YLIOPISTO

16 1.3 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Yleistä Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan vahvuusalueina ovat biotieteet, fysiikka ja tekniikka sekä ympäristötiede. Vahvuusalojen opetus ja tutkimustoiminta on suuntautunut terveyden, ympäristön ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja edistämiseen. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta -nimike otettiin käyttöön vuonna Koulutusta fysiikan, kemian ja biokemian sekä ympäristötieteen/-hygienian aloilla on annettu noin 30 vuotta. Filosofi an maistereita on tässä ajassa valmistunut noin 1500 ja fi losofi an tohtoreita noin Tiedekunnan dekaanit ja kanslia Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan dekaanina toimii ympäristötieteiden laitoksen professori Juhani Ruuskanen (puh. (017) , s-posti: ). Ensimmäisenä varadekaanina on soveltavan biotekniikan instituutin professori Atte von Wright (puh. (017) , s-posti: ) ja toisena varadekaanina on sovelletun fysiikan laitoksen professori Jukka Jurvelin (puh. (017) , s-posti: ). Tiedekunnan hallintopäällikkönä ja pääesittelijänä toimii Raili Rytöluoto-Kärkkäinen (puh. (017) , s-posti: ). Raili hoitaa myös jatko-opiskeluihin liittyvät asiat. Ma. opintoasiainpäällikkönä ja tiedekunnan toisena esittelijänä toimii Mikael Fingerroos (puh. (017) , s-posti: mikael.fi ). (Opintoasiainpäällikkö Riikka Asikainen palaa äitiyslomalta maaliskuussa 2006). Mikael hoitaa kaikki perusopiskeluun liittyvät asiat. Hallintoamanuenssina toimii Paula Poutiainen (puh. (017) , s-posti: ), joka hoitaa opintoasioiden osalta mm. pro gradu -tutkielmaan liittyviä hallinnollisia asioita. Kanslian osastosihteerinä toimii Heidi Peiponen (puh. (017) , s-posti: ). Käyntiosoite Savilahdentie 9, Snellmania-rakennus, 2. krs (B-sisäänkäynti) Postiosoite PL 1627, Kuopio Faksi (017) Internet /lyt/ Tiedekunnan laitokset Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on biokemian, ekologisen ympäristötieteen, kemian, sovelletun fysiikan ja ympäristötieteiden laitokset sekä soveltavan biotekniikan instituutti niminen laitos. Laitosten päätehtävät ovat tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva perus- ja jatkokoulutus. Niiden henkilöstö koostuu professoreista, yliassistenteista, lehtoreista, dosenteista, assistenteista, tutkijoista sekä tutkimusta ja opetusta avustavasta henkilökunnasta. Hallintoasioiden hoitamiseksi jokaisella laitoksella on johtaja, varajohtaja, koulutussuunnittelutoimikunta sekä käytännön asioiden hoitoa varten kanslia, jonka puoleen voi kääntyä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Laitoksen johtaja päättää laitosta koskevista asioista (mm. laitoksen hankinnoista ja varainkäytöstä, valvoo käsiteltävien asioiden valmistelua) ja toimii puheenjohtajana laitoksen henkilökunnan kokouksissa. OPINTO-OPAS

17 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa laitosten opetushenkilökunnalla on paras asiantuntemus. Laitoksen johtajan samoin kuin laitoksen kanslian puoleen voi kääntyä kaikissa laitosta koskevissa asioissa. Monista laitosten opiskelijoita koskevista asioista tiedotetaan laitosten ilmoitustauluilla. Laitoskokouksissa käsiteltävät asiat ilmoitetaan ennakolta esim. laitoksen ilmoitustaululla tai muulla sovitulla tavalla. Asian voi saada käsiteltäväksi ottamalla yhteyttä laitoksen johtajaan. Laitoskokouksiin voivat myös opiskelijat osallistua. Biokemian laitos Koulutusohjelma Biotieteiden koulutusohjelma Biokemian koulutusohjelma Käyntiosoite Savilahdentie 9, Kuopio (Snellmania-rakennus) Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) /vaihde Faksi (017) Internet /laitokset/biokem/ puhelin huone Laitoksen johtaja ma. professori Annikka Linnala-Kankkunen Sn/3177 (biokemian pääaineen vastuuhenkilö, biotieteiden koulutusohjelman oppiaineen varavastuuhenkilö) Laitoksen professori Carsten Carlberg Sn/3179 varajohtaja Kanslia osastosihteeri Taru Nylund Sn/4032 Ekologisen ympäristötieteen laitos Koulutusohjelma Ympäristötieteen koulutusohjelma Käyntiosoite Savilahdentie 9, Kuopio (Snellmania-rakennus) Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) /vaihde Faksi (017) Internet /ekolog/ puhelin huone Laitoksen johtaja ma. professori Toini Holopainen Me/334 (ympäristötieteen oppiaineen varavastuuhenkilö) Laitoksen ma. lehtori Anne-Marja Nerg Me/347 varajohtaja Kanslia osastosihteeri Kaija Ahonen Sn/4096 Kemian laitos Koulutusohjelma Biotieteiden koulutusohjelma Biokemian koulutusohjelma Käyntiosoite Savilahdentie 9, Kuopio (Snellmania-rakennus) Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) /vaihde Faksi (017) Internet /laitokset/kemia/ puhelin huone Laitoksen johtaja professori Reino Laatikainen Sn/3064 (biotieteellinen kemia) Laitoksen assistentti Sirpa Peräniemi Sn/2052 varajohtaja Kanslia hallintosihteeri Merja Pietikäinen Sn/ KUOPION YLIOPISTO

18 1 Kuopion yliopisto Sovelletun fysiikan laitos Koulutusohjelma Fysiikan koulutusohjelma Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Informaatiotekniikan koulutusohjelma Lääketieteellisen teknologian koulutusohjelma Terveystekniikan muuntokoulutus Käyntiosoite Savilahdentie 9, Kuopio (Melania-rakennus) Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) /vaihde Faksi (017) Internet / puhelin huone Laitoksen johtaja professori Jari Kaipio Me/240 (fysiikan ja teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman oppiaineen vastuuhenkilö) Laitoksen professori Ari Laaksonen Me/242 varajohtaja (fysiikan ja teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman oppiaineen varavastuuhenkilö, ympäristöfysiikka) Kanslia osastosihteeri Irma Toivanen Me/245 Toimistosihteeri Pirjo Hakkarainen Me/245 Amanuenssi Miia Miettinen Me/241 Soveltavan biotekniikan instituutti Koulutusohjelma Biotieteiden koulutusohjelma Soveltavan biotekniikan koulutusohjelma Agrobiotekniikan muuntokoulutusohjelma Käyntiosoite Savilahdentie 9, Kuopio (Snellmania ja Melania -rakennukset), Neulaniementie 2, Kuopio (Bioteknia 2 -rakennus) Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) /vaihde Internet /sbi/ puhelin huone Laitoksen johtaja professori Atte von Wright Bt2/2402 Laitoksen professori Maria Halmekytö Bt2/4463 varajohtaja (oppiaineen vastuuhenkilö) Kanslia opetussihteeri Marjut Nenonen Sn/4032 (opetusasiat) Faksi (017) (Snellmania, 4. krs) Kanslia taloussihteeri Marketta Lämsä Bt2/4462 (talousasiat) Faksi (017) (Bioteknia 2, 4. krs) Ympäristötieteiden laitos Koulutusohjelmat Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Ympäristötieteen koulutusohjelma Ympäristöteknologian muuntokoulutusohjelma Ympäristöinformatiikan muuntokoulutusohjelma Käyntiosoite Savilahdentie 9, Kuopio (Snellmania-rakennus) Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) /vaihde Faksi (017) OPINTO-OPAS

19 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Internet /ympti/ puhelin huone Laitoksen johtaja professori Jukka Juutilainen Sn/ varajohtaja ma. professori Pertti Pasanen Sn/4014 (oppiaineen vastuuhenkilö) 2. varajohtaja yliassistentti Arja Hirvonen Sn/4011 Kanslia osastosihteeri Tarja Jääskeläinen Sn/4021 (opintoasiat) Kanslia osastosihteeri Marja-Leena Patronen Sn/ Koulutusohjelmat Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan koulutusohjelmia ovat biotieteiden, fysiikan, teknis-luonnontieteellinen ja ympäristötieteen koulutusohjelmat. Koulutusohjelmat on jaettu pääaineisiin ja linjoihin. Biotieteiden koulutusohjelma on biokemian ja kemian laitosten sekä soveltavan biotekniikan instituutin yhteinen koulutusohjelma. Biotieteiden koulutusohjelman pääaineena luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa on biotieteet, fi losofi an maisterin tutkinnossa joko biokemia tai biotekniikka. Filosofi an maisterin tutkinnossa biokemian pääaine jakautuu kolmeen pääainemoduuliin: biokemia, molekulaarinen bioinformatiikka ja biotieteellinen kemia; biotekniikan pääaine neljään pääainemoduuliin: eläinbiotekniikka, kasvibiotekniikka, ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka ja soveltava eläintiede. Fysiikan koulutusohjelman pääaineena on fysiikka, fi losofi an maisterin tutkinnossa pääaine jakautuu lääketieteellisen fysiikan ja ympäristöfysiikan linjoihin. Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma on sovelletun fysiikan laitoksen ja ympäristötieteiden laitoksen yhteinen koulutusohjelma. Teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa on neljä pääainetta: teknillinen fysiikka, laskennallinen tekniikka, lääketieteellinen tekniikka ja ympäristötekniikka. Ympäristötieteen koulutusohjelman pääaineena on ympäristötiede, fi losofi an maisterin tutkinnossa pääaine jakautuu ympäristöterveyden, ympäristöbiologian ja ympäristöanalytiikan linjoihin. Yliopistot siirtyivät alkaen uuden valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista mukaiseen opetukseen. Asetuksen sekä uuden yliopistolain mukaisen siirtymäajan asti uusien koulutusohjelmien rinnalla opetusta annetaan myös vanhoissa koulutusohjelmissa. Näitä ovat biokemian ja bioteknologian, biokemian, soveltavan biotekniikan, soveltavan eläintieteen sekä informaatiotekniikan koulutusohjelmat. Näille koulutusohjelmille ei enää valita uusia opiskelijoita ja siirtymäajan loputtua niillä vielä opiskelevat siirretään uuden asetuksen mukaisiin koulutusohjelmiin. Tiedekunnassa on yhteistyössä Kuopion yliopiston A. I. Virtanen -instituutin kanssa fi losofi an maisterin tutkintoon johtavat kansainväliset Molecular Medicine and Biotechnology - ja Neurobiology -koulutusohjelmat. Varsinaisten koulutusohjelmien lisäksi on niin kutsuttuja muuntokoulutusohjelmia ja yhteistyökoulutuksia. Muuntokoulutusohjelmia on agrobiotekniikassa, terveystekniikassa, ympäristöinformatiikassa (yhdessä Oulun yliopiston kanssa), ympäristöteknologiassa (yhdessä Oulun yliopiston kanssa) ja lääketieteellisessä teknologiassa. Varsinaisia yhteistyökoulutuksia ovat ympäristönsuojelutekniikan koulutusohjelma yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa ja ympäristötekniikan koulutusohjelma yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Joensuun yliopiston kanssa. 20 KUOPION YLIOPISTO

20 OPINTO-OPAS

21 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1.4 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Kuopion yliopiston ylioppilaskunta KYY on julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään sekä opiskeluun että opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki läsnäoleviksi kirjoittautuneet perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Yliopistoon ilmoittautumisen yhteyteen (ks. kohta 3.2) kuuluu pakollinen jäsenmaksu, jonka myötä opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan eli KYYn jäsen. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, ja se oikeuttaa pelkästään ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin. Ylioppilaskunnan muodostavat opiskelijat itse demokratian pelisääntöjä noudattaen. Joka toinen vuosi pidetään ylioppilaskunnan edustajiston vaalit, jossa jokaisella läsnäolevalla opiskelijalla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi. Seuraavat vaalit järjestetään syksyllä KYYn jäseniä eli omistajia on n Lukuvuodelle jäsenmaksu on 94 euroa, sisältäen YTHSn maksun, joka oikeuttaa ilmaisiin yleislääkärin ja edullisiin erikoislääkärin palveluihin. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on myös 94 euroa/lukuvuosi. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan joka vuosi. Kuittia vastaan opiskelija saa SYLn korttiin tarran ylioppilaskunnan toimistosta (ks. tarkemmin ilmoittautumismenettelyt). KYYn toimisto sijaitsee kampusalueen keskellä Studentiassa. Toimisto on avoinna ma klo 12 16, ti to klo 9 16 ja pe klo 9 12, kesällä klo Ylioppilaskunnassa on myös päivystys opiskelijoiden ilmoittautumisaikana saakka. KYYn pääsihteerinä toimii Tero Kankaanperä. Postiosoite PL 1627, Kuopio Käyntiosoite Studentia-rakennus, Savilahdentie 5 Puhelin (017) , , , Faksi (017) Internet S-posti toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Tero Kankaanperä puh. (017) , s-posti: paasihteeri@kyy.fi Järjestösihteeri Sirpa Risto puh. (017) , s-posti: toimisto@kyy.fi Ainejärjestöt Ainejärjestöt ovat opiskelijoiden etujärjestöjä tiedekunnissa. Niiden toiminnan päätavoitteita ovat opiskelijoiden oikeusturvan parantaminen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, opiskelijoiden vaikutusvallan lisääminen opetuksen sisältöä ja tekniikkaa määriteltäessä sekä erilaisten palvelujen kehittäminen. Ainejärjestöillä on myös runsaasti opiskelijoiden vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvää toimintaa ja tempauksia. Kuopion yliopistossa toimivia ainejärjestöjä ovat: Fortis (farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat), Hyeena (ympäristötieteen, soveltavan eläintieteen, fysiikan ja ympäristönsuojelutekniikan opiskelijat), Kulti (biotieteiden opiskelijat), KuoLO (lääketieteen opiskelijat), KyLLä (ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen opiskelijat), Pooli (yhteiskuntatieteiden opiskelijat), Preemio (kauppatieteiden opiskelijat), Retikka (ravitsemustieteen opiskelijat), Serveri (tietojenkäsittelytieteen opiskelijat), Socius (sosiaalitieteiden opiskelijat), Terho (yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden opiskelijat). Lisätietoja ainejärjestöistä: /jarjestot. 22 KUOPION YLIOPISTO

22 2 Opintojen ohjaus 2.1 Opintojen ohjausjärjestelmä Toimiva opintojen ohjausjärjestelmä on perusta sille, että opiskelijalla on käytettävissään riittävästi ohjauspalveluja oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi ja että palvelut ajoittuvat sopivasti opiskelun eli opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin. Ohjauksen kysyntää voidaan hahmottaa niiden kysymysten kautta, joita opiskelija kohtaa yksilöllisen opinto-ohjelmansa aikana. Opinto-ohjelmaa voidaan jäsentää vaiheittain opiskelijan polkuna (Vuorinen 1998, 50). 1. ohjaus- ja neuvontatoiminta ennen opintojen alkua (opiskelijarekrytointi) 2. opiskelijavalinta ja ohjaus opintojen alussa (opiskelijavalinta ja alkuvaiheen ohjaus) 3. ohjaus ja neuvonta opintojen edetessä (opintojen ja opiskelun varsinainen ohjaus ml. HOPS) 4. ohjaus opintojen päättövaiheessa (uraohjaus, gradu- ym. opintojen loppuvaiheen ohjaus) 5. ohjaukseen liittyvät tuki-, palaute- ja seurantajärjestelmät Opinto-oppaassa keskitytään ohjausjärjestelmän kuvaamiseen opintojen alkuvaiheesta opiskelun loppuun. Kokonaisvaltaisella opiskelijoiden ohjauksella tarkoitetaan sitä, että kaikki ohjauksen osa-alueet, opiskelun ohjaus, uravalinnan ohjaus ja opiskelijan persoonallisuuden kasvun tukeminen, otetaan ohjauksessa riittävästi huomioon. Näin voidaan turvata se, että opiskelija saa omasta kehityksestään riittävän monipuolista ja yksilöllistä palautetta opintojensa eri vaiheissa. Tämän lisäksi edellytetään ohjaushenkilöstöltä verkottumista ja jaettua asiantuntijuutta sekä opiskelijan yksilöllisyyden huomioimista. Opiskelijoilta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omiin opintoihinsa. Yliopiston sisäisen ohjauksellisen verkostoyhteistyön lisäksi verkostoituminen yliopiston ulkopuoliseen yhteiskuntaan ja työelämään korostuu. Keskushallinnon taso Opintoasioiden osasto vastaa seuraavista ohjaus- ja neuvontatehtävistä: Yleinen opintoneuvonta opiskelun yleinen opintoneuvonta opintoasioiden osastossa ja opintoneuvojien antama yleisneuvonta oppimiskeskuksessa opinto-oppaiden ja yhteisten lukujärjestysten koordinointi opiskelijarekrytointiin ja opiskelijavalintaan liittyvä tiedotus ja neuvonta JOO-opintojen ja opiskelun alkuvaiheen tuutoritoiminnan koordinointi Rekisterit opiskeluun, opetukseen ja tutkintoihin liittyvät tietojärjestelmät (opiskelijarekisterit, rekisteriselosteet) ja tilastointi tutkintotodistukset opiskelijavalintaan liittyvät tietojärjestelmät (hakemusten tallentaminen) ja opiskelijavalinnan tulokset ja niistä tiedottaminen opiskelijoiden ilmoittautuminen Opintotuki Kuopion yliopiston opiskelijoiden opintotukiasiat Opintohallinto opintohallinnollisten päätösten valmistelu ja toimeenpano Urapalvelut opiskelijoiden ura- ja työelämäpalvelut (ohjaus ja neuvonta) opiskelun ohjauksen alueella korostuu HOPS-käytäntöjen edistäminen OPINTO-OPAS