Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opinto-opas

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opinto-opas Sosiaalihallintotiede Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Sosiaali- ja terveysjohtaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Hoitotiede Terveyshallintotiede Terveystaloustiede

2 Posti- ja katuosoite Kuopion yliopisto, Yliopistonranta 1 PL 1627, Kuopio Puhelin Faksi Sähköposti Internet (017) * (vaihde) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (017) , (017) Opintoasioiden osasto (017) , , , , , (017) (tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) etunimi.sukunimi@uku.fi Toimitus: Tiedekunnan yhteiset tekstit Yleiset tekstit Tekninen toimittaminen ja taitto opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen ma. viestintäsuunnittelija Jenni Hyvärinen Painopaikka Kopijyvä 2007 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 7 1 Kuopion yliopisto Esittely Yliopiston hallinto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yleistä Tiedekuntahallinto Tiedekunnan laitokset ja yksiköt Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Opetuksen laadunhallintajärjestelmä Perusopetuksen kehittämisohjelma 23 2 Opintojen ohjaus Opintojen ohjausjärjestelmä Neuvontapalvelut Yleinen opintoneuvonta Tiedekunnan neuvontapalvelut Tiedekunnan kanslian opintoneuvonta Laitosten opintoneuvonta Muut opiskelun tukipalvelut Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) Kielikeskus Urapalvelut Kansainvälisten asioiden osasto Koulutus- ja kehittämiskeskus Kesäyliopisto Muut palvelut 36 3 Opiskelu Opinto-oikeudet Opiskelijavalinta Päävalinnat Erillisvalinnat Opinto-oikeuden siirto Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös Yliopistojen valtakunnallinen sähköinen yhteishakujärjestelmä Ilmoittautuminen yliopistoon Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset Lukujärjestykset Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin HOPS Opintojen korvaavuudet Valmistuminen 45 4 Tutkintorakenneuudistus Yleistä Siirtymäajan hallinta ja siirtymäajan päättyminen 47

4 5 Opetussuunnitelmat ja yleiset kuulustelut Hoitotieteen laitos Hoitotieteen koulutus Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Hoitotieteen laitoksen opintoneuvonta Opintojaksoille ilmoittautuminen ja laitoksen tiedotuskäytännöt Kandidaatin tutkintojen rakenteet Hoitotyön johtamisen koulutus Preventiivisen hoitotieteen koulutus Terveystieteiden opettajankoulutus Maisterin tutkintojen erityistavoitteet ja tutkintorakenteet Hoitotyön johtamisen koulutus Preventiivisen hoitotieteen koulutus Terveystieteiden opettajankoulutus Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Laitoksen toimintaohjeet Sosiaalipolitiikan tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiaalipsykologian tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiologian tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Filosofian perus- ja aineopinnot Muiden laitosten ja yksiköiden tarjoama opetus Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Laitoksen toimintaohjeet Sosiaalipedagogiikan tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Sosiaalityön tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Yleisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Tutkijakoulutuksen suuntautumisvaihtoehto International Social Work Psykologian perusopinnot Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Terveyshallinnon ja -talouden laitos Laitoksen koulutukset ja opintoneuvonta Terveyshallintotieteen tutkintorakenteet Terveystieteiden kandidaatin tutkinto Terveystieteiden maisterin tutkinto 98

5 5.4.3 Terveystaloustieteen tutkintorakenteet Terveystieteiden kandidaatin tutkinto Terveystieteiden maisterin tutkinto Sosiaalihallintotieteen tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 120 op Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma Sosiaalitaloustieteen perusopinnot Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelma Yleistä Tutkintorakenteen uudistaminen ja opetussuunnitelmat Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelmaa koskevat siirtymäsäännökset Yleiset kuulustelut lukuvuonna Kuulustelujen aikataulu Kuulusteluun osallistumista koskevia ohjeita Lukuvuoden aikatauluja ja tapahtumia Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet Kieli- ja viestintäopinnot Sivuaineopiskelu Kuopion yliopistossa Avoin yliopisto-opetus ja erilliset opintokokonaisuudet Kesäyliopisto JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) Ulkomaille vaihtoon Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot Co-op Studies osuustoiminta ja yhteisötalous Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu Valtakunnalliset Aasian opinnot Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) Pohjois-Savon urheiluakatemia Muut Tutkintoasetus, Yliopistolain muutos, Maisteriohjelma-asetus Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset Yliopisto-opiskelusta Yliopisto-opiskelun luonteesta Opintojen suunnittelu ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Sivuaineopinnot Sivuaineen valitseminen Sosiaalityön sivuaineopiskelu ja sosiaalityöntekijäksi pätevöityminen Opintohallinnollisia ohjeita ja määräyksiä Tutkintojen suorittamista ja opiskelua koskevat ohjeet ja määräykset Tutkielmia koskevat ohjeet ja määräykset 156

6 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kandidaatintutkielmia koskevat määräykset ja arviointiperusteet Pro gradu -tutkielmia koskevat määräykset ja arviointiperusteet Graduprosessi tiiviisti Kypsyysnäytteen ja harjoitusaineen kulku yksiköstä toiseen JOO-opintoja koskevat menettelyt yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Tutkintorakenteen uudistaminen: siirtymäkauden periaatteet ja menettelyt Opiskelijapalautteen käsittely yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Opiskelijan oikeusturva Opintojen arviointi Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva Korvaavuudet ja hyväksilukeminen Opintojen vanheneminen Ohjeet plagioinnin ehkäisemiseksi ja toimenpiteiksi plagiointiepäilyssä Suositus yliopistoon hakevia ja vammaisia opiskelijoita sekä erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä Palautejärjestelmät Jatko-opiskelijaksi Tieteellinen jatkokoulutus Tutkinnot, tutkintovaatimukset ja jatko-opintoihin hakeutuminen 171 LIITE 1 Opintojaksokuvaukset lukuvuonna LIITE 2 WWW-osoitteita LIITE 3 Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita ja malleja LIITE 4 Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset

7 Lukijalle Lukijalle Hyvä opiskelija, tämä opas on tarkoitettu käsi- ja ohjekirjaksi lukuvuoden opintoihin. Jotta oppaasta olisi sinulle mahdollisimman paljon hyötyä, sinun kannattaa toimia seuraavasti: silmäile aluksi oppaan sisällysluettelo, lue tarkkaan läpi oman pää- ja sivuaineidesi opetussuunnitelmat ja tutustu niissä esitettyihin tavoitteisiin, suoritustapoihin ja arviointiperusteisiin ja tutustu kaikille opiskelijoille tarkoitettuihin yhteisiin osioihin. Seuraa lisäksi laitoksesi ilmoitustauluja ja www-sivuja sekä tiedekunnan, opintoasioiden osaston ja ylioppilaskunnan www-sivuja. Opintonsa ennen lukuvuotta aloittaneiden opiskelijoiden on hyvä tutustua lukuihin, joissa käsitellään tutkintorakenteen uudistamista ja sen vaikutuksia opiskeluun. Näitä ovat luku 4 ja luku Epäselvissä tilanteissa, ota yhteyttä laitoksen opintoneuvojaan, opettajatuutoriin tai tiedekunnan opintoasiainpäällikköön. Aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää koko opiskelun ajan, sillä tutkinto suoritetaan aloitusvuoden opetussuunnitelman mukaisesti. Jos et löydä oppaasta tarvitsemaasi tietoa tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, ota yhteyttä henkilökuntaan. Sinua neuvovat mm. laitoksen amanuenssi, assistentti tai opintoasioita hoitava sihteeri, kurssien opettajat, tuutorit tai opiskelutoverit, tiedekunnan opintoasiainpäällikkö, opintoneuvojat oppimiskeskuksessa ja opintoasioiden osaston henkilökunta. On erittäin toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta laitoksen tai tiedekunnan kanslian henkilökunnalle, jotta voimme kehittää opasta edelleen. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaan lisäksi käytettävissäsi ovat kielikeskuksen, farmaseuttisen tiedekunnan, informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan sekä lääketieteellisen tiedekunnan oppaat, jotka julkaistaan myös internetissä. Näiden tiedekuntien opinto-oppaat ovat sinulle maksullisia, ja niitä myydään opintoasioiden osastossa. Lisäksi sinun kannattaa tutustua kesäyliopiston, avoimen yliopiston ja tieteellisen jatkokoulutuksen opetusohjelmiin. Huomaathan, että uusille opiskelijoille jaetaan syksyllä pidettävän Johdantokurssin alussa myös Opiskeluinfo-kirjanen, joka on hyvä opas opintojen alussa. Nouda omasi opintoasioiden osastosta. Oppaiden lisäksi uudet opiskelijat saavat opiskelua koskevaa tietoa erilaisissa infoissa. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta järjestää tällaisen tilaisuuden maanantaina klo Tietoteknian auditoriossa (TTA). Lämpimästi tervetuloa! Oppiminen asioiden ja ilmiöiden tutkiminen ja opiskelu jatkuu muodossa tai toisessa vielä yliopisto-opintojen jälkeenkin. Ei siis ole yhdentekevää, mitä ja miten opiskelet. Toivottavasti sinulla on avoin mieli ja rohkeutta tutkintosi rakentamiseen omia ja yhteiskunnan tarpeita vastaavak- Opinto-opas

8 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta si sekä innostuneisuutta ja suomalaista sisua opintojen loppuun viemiseen. Opiskeluun ja oppimiseen pätee hyvin sanonta Harjoitus tekee mestarin, ja mestari harjoittelee aina. Toivoaksemme tämä sanonta pätee myös Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellistä tiedekunnasta valmistuneisiin maistereihin. Opiskelun iloa lukuvuodeksi Annikki Honkanen opintoasiainpäällikkö 8 Kuopion yliopisto

9 Lukijalle Miten päästä opintojen alkuun? Kun yliopisto-opinnot alkavat, on tärkeää päästä vauhtiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Kuopion yliopistossa järjestetään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin kurssi, joka on osa yliopiston opinto-ohjausta. Sinulla on siis mahdollisuus saada kattava tietopaketti opintojen alussa huomioon otettavista seikoista. Kurssilla esitellään oman tiedekuntasi eri koulutusohjelmat ja opintoneuvontapalvelut, opiskelun tukipalvelut mm. oppimiskeskus, kirjastopalvelut, tietotekniikkakeskuksen palvelut, ylioppilaskunta, opintoasioiden osasto, oman tiedekunnan tuutoriopettajat ja urapalvelut. Kurssi esittelee myös Kuopion kaupungin palveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuopiossa. Jaksoon sisältyy pienryhmäohjaus, joka toteutetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman tiedekuntansa vanhempi opiskelija tuutorina, jolta voi kysyä mieleen tulevia asioita. Tuutori neuvoo mm. miten hakeutua kursseille ja mistä opiskelut kannattaa aloittaa. Tuutoriryhmään osallistuminen varmistaa sen, että sosiaalinen verkostosi alkaa kehittyä heti opintojen alussa ja opiskelu tuntuu mielekkäämmältä. Johdatus-luennoilla opintojen alussa saat tietoa opintojen suunnittelusta henkilökohtaisella tasolla mm. miten sähköistä lukujärjestystä ja muita sähköisiä opiskelijapalveluja käytetään, esim. sähköposti ja ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Wossikassa, tai mikä on Hopsin merkitys opiskelujen hahmottamisessa jne. Oman koulutusohjelmasi/pääaineesi esittelytilaisuudessa ja/tai omaan oppiaineesi johdantokurssilla saat tietoa Hops-työskentelyn käynnistymisestä ja merkityksestä omaan opiskeluusi liittyen. Kaikille opiskelijoille tehdään Hops opintojen alussa. Mikä on Hops ja Hopsista saamasi hyöty? Hopsilla tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (lue lisää kohdasta 3.6). Hops mm. selkiyttää koko tutkintosi rakenteen alusta loppuun opinto-oppaan mukaisessa järjestyksessä. Hopsia suunnitellen on helpompi arvioida eri opintojaksojen tapahtuma-aikaa, tenttien ajankohtaa, harjoittelun tai vaihdon sijoittumista opintojen lomaan unohtamatta työelämään suuntautumista edistäviä opintoja ja niiden sisällyttämistä opiskeluaikaan. Opintojasi ohjaavat alkuun myös oman ainelaitoksesi opettajatuutori ja opinto-oppaat. Tärkein on oman tiedekuntasi opinto-opas, joka on hyvä hankkia heti opintojen alussa. Opas on opiskeluajan tärkeä opintojen suunnittelun työkalu Hopsin ja lukujärjestyksen rinnalla älä unohda sitä kirjahyllyyn! Moniin opiskelun ongelmiin löydät vastauksen opinto-oppaasta. Myös Uuden opiskelijan opas, joka jaetaan Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla, kannattaa lukea alusta loppuun. Siitä löydät yhteystietoja opiskelijapalveluja tarjoaviin ja saat tietoa esimerkiksi opintojen suunnittelusta, oman oppimistavan tiedostamisesta ja sitä kautta oman opiskelutavan kehittämisen tarpeista, miten yliopistotentit järjestetään ja millä muilla tavoilla voi opintoja suorittaa. Erillisissä maisteriohjelmissa opintojen aloittaminen ja käynnistäminen tapahtuu koulutuksesta vastaavan koordinaattorin johdolla. Käytännössä koordinaattori toimii myös tuutorina ja Hops-työskentelyn käynnistäjänä. Koulutuksen alkuvaiheessa käydään läpi yksityiskohtaisesti ao. koulutukseen liittyvä opintojen ohjausjärjestelmä (kuvattu myöskin oppaassa) ja hyödynnetään yliopiston uusien opiskelijoiden johdantokurssin (Johdatus yliopisto-opintoihin) luentoja ja otetaan käyttöön Uuden opiskelijan opas. Osallistu ja ole aktiivinen! Siten perehdyt samalla opintojen ohjauspalvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi, jolloin opintojen aloittaminen myös helpottuu. Opinto-opas

10 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Oppaassa käytettyä sanastoa Bologna-prosessi ECTS HOPS jatkokoulutus jatko-opinnot JOO-opinnot korkeakoulututkinto koulutusala koulutusohjelma voimaan tullutta tutkinnonuudistus, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yleensä yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofian lisensiaatti) ja FT (filosofian tohtori) tavallisesti sekä jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua joustava sivuaineopiskeluoikeus. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla. on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. 10 Kuopion yliopisto

11 Lukijalle on opetuksen mitoituksen peruste uuden voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työ- korkeakoulujärjestelmä lukuvuosi maisteriohjelma opetussuunnitelma opintojakso opintokokonaisuus opinto-oikeus opetusjärjestelyt opintopiste Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. alkaa 1.8. ja päättyy vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtäväalueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain. on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perusopinnot, aineopinnot ja syventävä opinnot) opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opintooikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto-oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne. Opinto-opas

12 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta määrän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. opintoviikko ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan n. 40 tunnin työpanosta (1 ov). Korkeakoulututkinnon laajuus yliopistoissa määritellään opintoviikkoina vanhojen asetusten mukaisesti saakka (eläinlääketiede, hammaslääketiede ja lääketiede saakka). peruskoulutus tutkinto tutkielma tutkintoasetus tutkintosääntö tuutorointi tuutori yliopisto yliopisto-opinnot on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (filosofian maisteri), LL (lääketieteen lisensiaatti) muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatkotutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Kuopion yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille tutkintosäännöt. on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin. jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua. 12 Kuopion yliopisto

13 1 Kuopion yliopisto 1 Kuopion yliopisto 1.1 Esittely Kuopion yliopistossa on viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava A.I.Virtanen -instituutti. Yliopistossa opiskelee n opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on n Yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtori ja hallintokeskus. Kuopion yliopiston uusi hallintojohtosääntö tuli voimaan ( ). 1.2 Yliopiston hallinto Hallitus päättää mm. yliopistoa koskevista laajoista periaatteellisista kysymyksistä. Hallitukseen kuuluvat rehtori, kaksitoista yliopistoon kuuluvaa muuta jäsentä ja yksi yliopistoon kuulumaton jäsen, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vararehtoreilla on läsnäoloja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Kaksitoista yliopistoon kuuluvaa jäsentä valitaan seuraavasti: professorit valitsevat keskuudestaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla neljä jäsentä ja muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä. Kuopion yliopiston ylioppilaskunta valitsee neljä opiskelijajäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan varajäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyksessä kuin varsinainen jäsen. Hallitus kutsuu yliopistoon kuulumattoman jäsenen ja hänen varajäsenensä rehtorin esityksestä. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää yliopiston toimintaa. Rehtori ja kaksi vararehtoria valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Yliopiston rehtori on professori Matti Uusitupa, tutkimuksesta vastaava ensimmäinen vararehtori on professori Pentti Kalliokoski ja opetuksesta vastaava toinen vararehtori on laatupäällikkö, FT Sirpa Suntioinen. Meneillään oleva toimikausi jatkuu saakka. Hallintokeskuksessa on hallinto- ja henkilöstöosasto, talousosasto, opintoasioiden osasto, kansainvälisten asioiden osasto, suunnittelu- ja kehittämisosasto, tutkimus- ja innovaatiopalveluosasto sekä viestintäosasto. Osastot voivat jakaantua yksiköihin. Hallintokeskuksen tehtävänä on tuottaa yliopiston toimintayksiköille, henkilökunnalle ja opiskelijoille niiden tarvitsemia palveluja, joiden tuottaminen keskitetysti on taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös huolehtia rehtorin, vararehtorien ja hallituksen käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta sekä avustaa muutenkin rehtoria, vararehtoreita ja tiedekuntia sekä yliopiston muita toimintayksiköitä hallinnollisissa asioissa. Hallintokeskus vastaa yleisestä hallinnon kehittämisestä yliopistossa sekä hallintokeskuksen toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallintokeskuksen toimintaa johtaa hallintojohtaja. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani tai varadekaanit, joiden toimikausi on kolme vuotta, sekä tiedekunnan kanslia. Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 14 tai 18 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi professoreita, muita opettajia ja tutkijoita sekä muuta henkilöstöä sekä lisäksi 3-5 opiskelijaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: arvioida ja kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä; tehdä eh- Opinto-opas

14 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta dotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen perusteista; päättää tiedekunnalle myönnettyjen määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; tehdä hallitukselle esitys tiedekunnan laitosten ja laitosryhmien perustamisesta ja lakkauttamisesta; hyväksyä laitosten henkilöstöpoliittiset suunnitelmat; valita yksiköiden virkaan nimitettyjen professoreiden joukosta tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi dekaani ja tiedekuntaneuvoston virkaan nimitettyjen professorijäsenten joukosta varadekaani tai varadekaanit; määrätä laitosten johtajat ja muut esimiehet, ellei määräämistä ole delegoitu dekaanin tehtäväksi; tehdä esitys tai antaa lausunto tiedekunnan viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijoittamisesta sekä viran nimestä, opetusalasta ja tehtäväpiiristä ja niiden muuttamisesta sekä viran siirtämisestä; päättää tiedekunnan opetusvirkojen opetusalan täsmentämisestä; tehdä esitys hallintokeskukselle virkojen haettavaksi julistamisesta sekä tehdä esitys virkojen julistamisesta uudelleen haettavaksi tai hakuajan jatkamisesta; käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat ja tehdä virkaehdotus professorin virkaan tai esitys viran täyttämiseksi kutsusta tai päättää virantäyttöasian raukeamisesta sekä esitys professorin virkaan nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen; antaa opetustaidon arviointia koskevat ohjeet ja arvostella opetusnäytteet; nimittää tiedekunnan virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto sekä nimittää dosentit virkasuhteeseen; tehdä esitys hallitukselle professoreille ja tutkimusjohtajille myönnettävästä virkavapaudesta yli kahdeksi vuodeksi; myöntää virkavapaudet yli kaksi vuotta kestäviin virkavapauksiin nimittämälleen henkilökunnalle; tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista; hyväksyä yksityiskohtaiset valintaperusteet ja valita opiskelijat tiedekuntaan; hyväksyä tutkintojen ja opintojen tavoitteita ja sisältöä sekä opetusta ja opinto-suorituksia koskevat tarkemmat määräykset; hyväksyä opetussuunnitelmat perus- ja jatkotutkintoja ja muita opintoja varten lukuun ottamatta kahden tai useamman tiedekunnan opetussuunnitelmiin kuuluvien yhteisten opintojaksojen opetussuunnitelmia; käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatin tutkimusta koskevat asiat sekä hyväksyä syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat; nimittää valintatoimikunnan ja koulutussuunnittelutoimikuntien jäsenet; päättää promootion järjestämisestä; valita promoottorit sekä myöntää kunniatohtorin arvo; käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden tiedekunnan tehtävien edellyttämää yhteistoimintaa eri tiedekuntien ja laitosten kesken; käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin tai varadekaanin tai laitoksen johtajan ratkaistavaksi päätösvaltaansa kuuluvia asioita. Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Dekaani päättää myös opiskelijoiden ottamisesta ja antaa todistuksen tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista. Tiedekunnan kanslia ja sen tehtävät Yliopiston jokaisessa tiedekunnassa on kanslia. Tiedekunnan kanslian tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätösvaltaan tai toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa dekaania, varadekaania ja laitoksia hallintoasioiden hoidossa. Kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Laitokset Tiedekunnassa on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Laitos on yliopiston toiminnan perusyksikkö, jonka tehtävänä on harjoittaa tutkimustoimintaa ja yhteistyössä koulutussuunnittelutoimikunnan ja mahdollisen jatkokoulutustoimikunnan sekä tutkijakoulutuksen ja ammatillisten jatkokoulutuksen toimikuntien kanssa huolehtia sen vastuulla olevien perus- ja jatkokoulutuksen opintojaksojen järjestämi- 14 Kuopion yliopisto

15 1 Kuopion yliopisto sestä sekä kehittämisestä, ja muiden opintojen antamisesta sekä tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tulevan lukuvuoden opetussuunnitelmaksi. Laitoksen johtajaksi ja varajohtajaksi nimittää tiedekuntaneuvosto laitoksen henkilökuntaa kuultuaan toimikaudekseen laitoksen professorin viran haltijan tai hoitajan tai laitoksen muun tohtorin tutkintoon (arvoon) oikeuttavat opinnäytteet omaavan virkamiehen. Kuopion yliopiston laitosrakenne uudistui alkaen. Opiskelijavalintatoimikunta Jokaisessa yliopiston tiedekunnassa on oma opiskelijavalintatoimikuntansa. Opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on tehdä tiedekunnalle esitys tiedekunnan koulutusohjelmien ja pääaineiden (valintayksiköiden) opiskelijavalintaperusteiksi sekä tiedekuntaan valittaviksi opiskelijoiksi. Lisäksi opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on yhteistyössä tiedekunnan koulutussuunnittelutoimikuntien kanssa arvioida ja kehittää tiedekunnan opiskelijavalintoja sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä. Opiskelijavalintatoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenet nimittää tiedekuntaneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijavalintatoimikuntaan nimitetään puheenjohtajan lisäksi 6 10 jäsentä, joista vähintään yhden kolmanneksen tulee olla tiedekunnan opiskelijoita. Uuden hallintojohtosäännön mukaan tiedekunta voi kuitenkin päättää, että tiedekunnassa ei ole erillistä valintatoimikuntaa vaan että koulutussuunnittelutoimikunta tai -toimikunnat hoitavat valintatoimikunnan tehtävät. Tällöin koulutussuunnittelutoimikunta tai -toimikunnat voivat nimetä erillisen työryhmän tai työryhmiä tekemään esityksen koulutusohjelmaan tai pääaineeseen valittaviksi opiskelijoiksi. Koulutussuunnittelutoimikunta Koulutuksen suunnittelua arviointia ja kehittämistä varten tiedekunnat asettavat kolmeksi vuodeksi kerrallaan koulutussuunnittelutoimikuntia. Koulutussuunnittelutoimikunnan tehtävänä on mm. esitysten tekeminen vuotuisiksi koulutusohjelmien ja pääaineiden opetussuunnitelmiksi, koulutuksen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä yliopiston opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston kanssa, tiedekunnan opiskelijavalintojen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä tiedekunnan valintatoimikunnan kanssa sekä muut tiedekuntaneuvoston koulutussuunnittelutoimikunnalle määräämät tehtävät. Koulutussuunnittelutoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä, joista puolet on opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikuntaan tulee kuulua opintojen toteuttamisesta keskeisesti vastaavia opettajia ja eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston (Arvike) tehtävänä on mm. kehittää yliopistossa tehdyn opetuksen itsearvioinnin, auditoinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta opetuksen ja oppimisen laadun arviointijärjestelmää siten, että se palvelee valtakunnallista opetuksen laadun arviointia ja sen avulla saadaan jatkuvasti tarkoituksenmukaista tietoa laitosten ja koko yliopiston opetuksen kehittämisen pohjaksi, kehittää tehtyjen arviointien pohjalta yliopiston opiskelijavalintajärjestelmää yhteistyössä tiedekuntien opiskelijavalintatoimikuntien kanssa, tiedottaa korkeakoulujen arviointineuvostolle sekä yliopiston laitoksille ja opiskelijoille arviointituloksista ja kehittämishankkeista, tukea opettajien pedagogisia valmiuksia lisäävän koulutuksen suunnittelua ja organisointia, tukea opetuksen kehittämiskokeiluja ja niistä tiedottamista sekä antaa lausuntoja ja tehdä selvityksiä erilaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistä hankkeista, valmistella opetuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen jakoesitykset rehtorille, antaa yliopiston lukuvuosittaisen opetussuunnitelman laadinnasta ohjeet edellisen lukuvuoden syyskuun loppuun mennessä, seuraa tutkimuseettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista perusopetuksessa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto toimii kiinteässä yhteistyössä yliopiston oppimiskeskuksen ja koulutussuunnittelutoimikuntien ja valintatoimikuntien kanssa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori ja siihen kuuluu mm. kolme ylioppilaskunnan nimeämää opiskelijajäsentä. Opinto-opas

16 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Erilliset laitokset Erillinen laitos on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Erillisellä laitoksella on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan tai sen tehtävä perustuu lainsäädäntöön (esim. kansanterveyden tutkimuslaitos, kielikeskus, koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion yliopiston apteekki ja valtakunnallinen koe-eläinkeskus). Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja, kielikeskuksen hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Tarkemmat määräykset erillisten laitosten toiminnasta ja hallinnosta annetaan erillisessä johtosäännössä. Palveluyksiköt, tiedekuntien tutkimus- ja palvelulaitokset Palveluyksikkö on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Palveluyksiköllä ja sen laitoksilla on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Yliopistossa on palveluyksikkönä tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP), johon kuuluvat itsenäisinä palvelulaitoksina kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus. Palveluyksikön ja sen palvelulaitosten hallinnosta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Tiedekunnissa voi olla omia tai tiedekuntien yhteisiä tutkimus- tai palvelulaitoksia. Rehtori vahvistaa laitokselle tiedekunnan esityksestä ohjesäännön, mikäli yksikön toiminta poikkeaa olennaisesti 37 :n mukaisesta laitoksen tehtävän määrittelystä. Tiedekunta vastaa laitoksen kehittämisestä. 16 Kuopion yliopisto

17 1 Kuopion yliopisto Opinto-opas

18 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.3 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yleistä Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on edustettuna kaksi koulutusalaa, terveystieteet ja yhteiskuntatieteet, joten se muodostaa monitieteisen työ- ja opiskeluyhteisön. Pääainevaihtoehtoja ovat hoitotiede, sosiaalihallintotiede, sosiaalipedagogiikka, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, terveyshallintotiede ja terveystaloustiede. Lisäksi tiedekunnassa on sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma. Kaikkia pääaineita ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoa voi opiskella myös sivuaineena. Edellä mainittujen aineiden lisäksi sivuaineina voi opiskella filosofiaa, psykologiaa ja sosiaalitaloustiedettä. Henkilökuntaa tiedekunnassa on noin 100, perusopiskelijoita noin 1600 ja tieteellisen jatkokoulutuksen opiskelijoita noin Tiedekuntahallinto Tiedekuntaa johtaa dekaani ja hänen apunaan toimii kaksi varadekaania. Tiedekunnan kanslia hoitaa tiedekunnan ja laitosten yhteisiä hallintoasioita ja siellä työskentelevät hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö, hallintosihteeri ja opetussihteeri. Henkilökunnan yhteystiedot ovat seuraavat: Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, A-porras, 2. kerros Postiosoite PL 1627, Kuopio Faksi (017) Internet Dekaani Professori Juhani Laurinkari, puh. (017) vastuualue: yleishallinto 1. varadekaani Professori Katri Vehviläinen-Julkunen, puh. (017) vastuualue: tutkimus 2. varadekaani Professori Kerttu Tossavainen, puh. (017) vastuualue: opetus Hallintopäällikkö Anna Maija Gynther, puh. (017) Huom! s-postiosoite: Opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen, puh. (017) Hallintosihteeri Airi Leppänen, puh. (017) Opetussihteeri Maria Joki, puh. (017) Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa 18 Kuopion yliopisto

19 1.3.3 Tiedekunnan laitokset ja yksiköt 1 Kuopion yliopisto Tiedekunnassa on neljä laitosta: hoitotieteen, sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan, sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian sekä terveyshallinnon ja -talouden laitokset. Lisäksi tiedekunnassa toimii kolme tutkimus- ja kehitystoimintaan suuntautunutta yksikköä, neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tutkimusyksikkö (Shiftec) ja vammaistutkimusyksikkö sekä Minna Canth-instituutti. Minna Canth -instituutti on tiedekunnan tutkimuspalveluyksikkö. Sen tehtävänä on tukea tiedekunnassa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa avustamalla ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa sekä edistää vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan. Laitosten ja yksiköiden yhteystiedot ovat seuraavat: Hoitotieteen laitos Käyntiosoite Yliopistonranta, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) S-posti hoitot@uku.fi Internet Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Käyntiosoite Yliopistonranta, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) , (017) Internet Vammaistutkimusyksikkö Puhelin (017) Faksi (017) Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, B-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) Internet Terveyshallinnon ja -talouden laitos Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, A-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) Internet Shiftec Puhelin (017) Faksi (017) Internet Opinto-opas

20 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Minna Canth -instituutti Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, B-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Faksi (017) Internet 20 Kuopion yliopisto

21 1 Kuopion yliopisto 1.4 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Kuopion yliopiston ylioppilaskunta KYY on julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään sekä opiskeluun että opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki läsnäoleviksi kirjoittautuneet perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Yliopistoon ilmoittautumisen yhteyteen (ks. kohta 3.2) kuuluu pakollinen jäsenmaksu, jonka myötä opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan eli KYYn jäsen. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, ja se oikeuttaa pelkästään ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin hammashoitoa lukuun ottamatta. Ylioppilaskunnan muodostavat opiskelijat itse demokratian pelisääntöjä noudattaen. Joka toinen vuosi pidetään ylioppilaskunnan edustajiston vaalit, jossa jokaisella läsnäolevalla opiskelijalla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi. Seuraavat vaalit järjestetään syksyllä KYYn jäseniä eli omistajia on n Lukuvuodelle jäsenmaksu on 94 eur sisältäen YTHS:n maksun, joka oikeuttaa ilmaisiin yleislääkärin ja edullisiin erikoislääkärin palveluihin. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on 84 euroa/lukuvuosi (ei oikeuta YTHS:n hammashoitoon). Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan joka vuosi. Opiskelijakortti tilataan netin kautta Lyyrasta (www. lyyra.fi). HUOM! Opiskelijakortti on uudistunut. Lisätietoja em. www-sivulta sekä ylioppilaskunnasta. KYYn toimisto sijaitsee kampusalueen keskellä Studentiassa. Toimisto on avoinna ma 12-15, ti, ke ja to 9-15, pe KYYn pääsihteerinä toimii Juha Koskinen. Postiosoite PL 1627, Kuopio Käyntiosoite Studentia-rakennus, Yliopistonranta 3 Puhelin (017) , Faksi (017) Internet S-posti toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Juha Koskinen, puh , s-posti: paasihteeri@kyy.fi Järjestösihteeri Sirpa Risto, puh. (017) , s-posti: toimisto@kyy.fi Ainejärjestöt Ainejärjestöt ovat opiskelijoiden etujärjestöjä tiedekunnissa. Niiden toiminnan päätavoitteita ovat opiskelijoiden oikeusturvan parantaminen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, opiskelijoiden vaikutusvallan lisääminen opetuksen sisältöä ja tekniikkaa määriteltäessä sekä erilaisten palvelujen kehittäminen. Ainejärjestöillä on myös runsaasti opiskelijoiden vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvää toimintaa ja tempauksia. Kuopion yliopistossa toimivia ainejärjestöjä ovat: Fortis (farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat), Hyeena (ympäristötieteen, soveltavan eläintieteen, fysiikan ja ympäristönsuojelutekniikan opiskelijat), Kulti (biotieteiden opiskelijat), KuoLO (lääketieteen opiskelijat), KyLLä (ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen opiskelijat), Pooli (yhteiskuntatieteiden opiskelijat), Preemio (kauppatieteiden opiskelijat), Retikka (ravitsemustieteen opiskelijat), Serveri (tietojenkäsittelytieteen opiskelijat), Socius (sosiaalitieteiden opiskelijat), Terho (yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden opiskelijat). Lisätietoja ainejärjestöistä: Opinto-opas

22 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1. 5 Opetuksen laadunhallintajärjestelmä Kuopion yliopisto on suomalaisten yliopistojen laatutyön edelläkävijä. Hyvällä syyllä Kuopion yliopistoa voidaankin sanoa Laatuyliopistoksi. Laatutyön tarkoituksena on yllä-pitää jatkuvaa ja systemaattista opetus- ja tutkimustoiminnan sekä hallinnon ja muiden tukipalveluiden kehittämistä ja taata opiskelijoille ja henkilökunnalle hyvät mahdollisuudet osallistua kehittämiseen. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa ja laitosten laatukäsikirjoissa. Se on vahvasti mukana myös perusopetuksen kehittämisohjelmassa ja yliopiston strategiassa. Laatutyöstä ja laadunhallintajärjestelmästä löytyy runsaasti lisätietoa kampusnetista osoitteesta Laatutyöhön kuuluu, että yliopisto altistaa laatujärjestelmänsä sekä opetuksen ja tutkimuksen myös ulkoisten arvioijien tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi lähivuosina Suomen kaikkien yliopistojen laadunhallintajärjestelmät. Kuopion yliopisto oli ensimmäisenä valmiina arviointiin. Arviointi suoritettiin syksyllä 2005 ja yliopisto sai järjestelmälleen hyväksynnän ja runsaasti positiivista palautetta. Kehittämiskohteeksi mainittiin opiskelijapalautejärjestelmän systematisointi ja opetusprosessin kuvauksen kehittäminen. Nämä on otettu reippaasti työn alle ja uusi palautejärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa 2006 ja tarkennettu opetusprosessin kuvaus tulee päälaatukäsikirjan uuteen versioon syksyllä Lisätietoa palautejärjestelmistä oppaan kohdassa Kuopion yliopisto on omaksunut kansainvälisen ISO9001:2000- standardin mukaisen laadunhallinta-järjestelmän strategisen johtamisensa tueksi ja toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi kaikilla toiminnan tasoilla. Yliopiston opetustoiminnon laadunhallintajärjestelmä on saanut kansainvälisen sertifikaatin Vuosina yliopisto on mukana ESMU:ssa eli Euroopan yliopistojen johtamisen benchmarkaus-projektissa. Laatujärjestelmään kuuluu toimintayksiköissä tehtäviä sisäisiä auditointeja eli laatujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen tähtääviä, opastavia vierailuja. Myös opiskelijat voivat osallistua auditoijille järjestettäviin koulutuksiin ja toimia auditoijina ja saada tästä erillisen todistuksen. Tarjolla on myös vapaavalintainen Laatuajattelun perusteet opintojakso (ks. opintojaksokuvaukset oppaan lopussa). Jokainen opiskelija voi nyt osallistua yliopiston ja sen opetuksen kehittämiseen monin eri tavoin - toivottavasti ainakin jokainen antaa palautetta opintojaksoista ja opetuksesta. 22 Kuopion yliopisto

23 1.6 Perusopetuksen kehittämisohjelma Kuopion yliopiston opetuksessa keskeinen periaate on tutkimuksen ja opetuksen tiivis yhteys sekä elinikäistä oppimista tukevien periaatteiden toteuttaminen. Opetuksen ja oppimisen kehittämisen tavoitteena on asioiden syvällinen omaksuminen ja opitun tiedon soveltamiskyky sekä ajattelun, viestinnän ja vuorovaikutuksen taitojen kehittyminen. Oppijakeskeisiä, oppimista aktivoivia opiskelumuotoja kehitetään ja otetaan entistä laajemmin käyttöön. Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelun esteettömyyttä tuetaan. Kehittämisen painopistealueita ovat: uudistetun tutkintorakenteen hallittu hoitaminen opetushenkilöstön määrän ja korkean osaamisen vahvistaminen opiskelijarekrytoinnin ja -valintojen kehittäminen valtakunnallisten linjauksien mukaisesti opiskelun ohjauksen ja opetusmenetelmien kehittäminen kansainvälisyyteen kannustaminen opetuksen tukipalvelujen (kirjasto, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus) kehittäminen yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittäminen opiskelun esteettömyydestä ja tasa-arvosta huolehtiminen kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttäminen opetukseen opetuksen arviointi- ja palautejärjestelmän hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä Lisätietoja: Kuopion yliopiston strategia Perusopetuksen kehittämisohjelma (POKS) 1 Kuopion yliopisto Opinto-opas

24 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2 Opintojen ohjaus 2.1. Opintojen ohjausjärjestelmä Toimiva opintojen ohjausjärjestelmä on perusta sille, että opiskelijalla on käytettävissään riittävästi ohjauspalveluja oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi ja että palvelut ajoittuvat sopivasti opiskelun eli opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin. Ohjauksen kysyntää voidaan hahmottaa niiden kysymysten kautta, joita opiskelija kohtaa yksilöllisen opinto-ohjelmansa aikana. Opinto-ohjelmaa voidaan jäsentää vaiheittain opiskelijan polkuna (Vuorinen 1998, 50) ohjaus- ja neuvontatoiminta ennen opintojen alkua (opiskelijarekrytointi) opiskelijavalinta ja ohjaus opintojen alussa (opiskelijavalinta ja alkuvaiheen ohjaus) ohjaus ja neuvonta opintojen edetessä (opintojen ja opiskelun varsinainen ohjaus ml. Hops) ohjaus opintojen päättövaiheessa (uraohjaus, kandidaattitutkielman-, gradu- ym. opintojen loppuvaiheen ohjaus) ohjaukseen liittyvät tuki-, palaute- ja seurantajärjestelmät Kokonaisvaltaisella opiskelijoiden ohjauksella tarkoitetaan sitä, että kaikki ohjauksen osa-alueet, opiskelun ohjaus, uravalinnan ohjaus ja opiskelijan persoonallisuuden kasvun tukeminen, otetaan ohjauksessa riittävästi huomioon. Näin voidaan turvata se, että opiskelija saa omasta kehityksestään riittävän monipuolista ja yksilöllistä palautetta opintojensa eri vaiheissa. Tämän lisäksi edellytetään ohjaushenkilöstöltä verkottumista ja jaettua asiantuntijuutta sekä opiskelijan yksilöllisyyden 24 Kuopion yliopisto

25 2 Opintojen ohjaus huomioimista. Opiskelijoilta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omiin opintoihinsa. Yliopiston sisäisen ohjauksellisen verkostoyhteistyön lisäksi verkostoituminen yliopiston ulkopuoliseen yhteiskuntaan ja työelämään korostuu. Opinto-opas

26 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Keskushallinnon taso Opintoasioiden osasto vastaa seuraavista ohjaus- ja neuvontatehtävistä: Yleinen opintoneuvonta opiskelun yleinen opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut opintoasioiden osastossa ja opintoneuvojien antama yleisneuvonta oppimiskeskuksessa opinto-oppaiden ja yhteisten lukujärjestysten koordinointi opiskelijarekrytointiin ja opiskelijavalintaan liittyvä tiedotus ja neuvonta JOO-opintojen ja opiskelun alkuvaiheen tuutoritoiminnan koordinointi Rekisterit opiskeluun, opetukseen ja tutkintoihin liittyvät tietojärjestelmät (opiskelijarekisterit, rekisteriselosteet) ja tilastointi tutkintotodistukset opiskelijavalintaan liittyvät tietojärjestelmät (hakemusten tallentaminen) ja opiskelijavalinnan tulokset ja niistä tiedottaminen opiskelijoiden ilmoittautuminen Opintotuki Kuopion yliopiston opiskelijoiden opintotukiasiat Opintohallinto opintohallinnollisten päätösten valmistelu ja toimeenpano Urapalvelut opiskelijoiden ura- ja työelämäpalvelut (ohjaus ja neuvonta) HOPS-käytäntöjen edistäminen opiskelijoiden ohjauksessa Kansainvälisten asioiden osasto osasto vastaa opiskelijoille tarjottavista palveluista ulkomaille vaihtoon lähtemiseen, kotikansainvälistymiseen omassa yliopistossa sekä Kuopion yliopistoon saapumiseen liittyen. Kuopion yliopiston opiskelijat: tiedotusta ja infotilaisuuksia ulkomaille vaihtoon lähtemisen mahdollisuuksista opiskelijoiden henkilökohtainen neuvonta sopivan kansainvälistymismahdollisuuden kartoittamiseksi ulkomaille vaihtoon hakemisessa tukeminen vastuu niiden vaihto-ohjelmien hakuprosesseista, joissa yliopisto on mukana lähtö- ja paluuorientaatioiden järjestäminen Minäkö kansainvälinen? - kotikansainvälistymiskurssin järjestäminen vuosittain Yliopistoon saapuvat opiskelijat: yliopistoon hakevien ulkomaisten opiskelijoiden neuvonta ennen Kuopioon saapumista hakuprosessissa sekä asunto- ja käytännönasioissa vaihto-opiskelijoiden hakuprosessin koordinointi ja maisteriopiskelijoiden hakemusten koostaminen kv-tuutoreiden kouluttaminen ja Orientation Week:in järjestäminen saapuville opiskelijoille lukukausien alussa opiskelijoiden neuvonta vaihdon aikana muissa kuin akateemisiin opintoihin liittyvissä asioissa 26 Kuopion yliopisto

27 2 Opintojen ohjaus vaihto-opiskelijoiden rekisteröityminen ja todistusten lähettäminen Rector s International Reception, Christmas Glog ja Welcome to Kuopio University -tilaisuuksien järjestäminen sekä ystäväperhetoiminnan koordinointi Tiedekuntataso Tiedekuntien (tiedekuntahallinnon) osuus yliopiston ohjaus- ja neuvontajärjestelmässä on erittäin tärkeä, vaikka ohjaushenkilöstön määrä on vähäinen. Yleensä tiedekunnan ohjaus- ja neuvontapalveluista huolehtivat opintoasiainpäälliköt (informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa hallintopäällikkö). He keskittyvät pääasiassa opiskeluun liittyvään neuvontaan, jossa käsitellään yleisiä tiedekunnassa opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Kyseiset henkilöt ovat avainhenkilöitä, jotka vastaavat tiedekunnan opiskelijahallintoon liittyvistä esittelytehtävistä. Heillä on kiinteät yhteydet oman tiedekuntansa laitoksiin, keskushallintoon ja yliopiston muihin ohjaus- ja neuvontayksiköihin. Tiedekuntatasolla valmistellaan ja hyväksytään myös koulutusohjelmien, pääaineiden opetussuunnitelmien lisäksi tutkintorakenteet ja niiden muutokset, opetusta ja opiskelua koskevat pysyväismääräykset ja muut määräykset ja ohjeet, vuosikurssikohtaiset lukujärjestykset, ohjataan opiskelijoita tutkintorakenteiden ja HOPSien laadinnassa, hyväksytään tutkintorakenteet ja HOPSit, koordinoidaan ja avustetaan laitoksia opetussuunnitelmatyössä ja osallistutaan vuotuiseen opinto-oppaiden ja koulutusesitteiden toimitustyöhön. Opiskelijaohjauksen lisäksi tiedekuntataso antaa myös ohjausta opetushenkilökunnalle. Tiedekunnat osallistuvat myös opiskelijoiden rekrytointiin, päättävät mm. opiskelijavalintaperusteet ja tekevät päätökset valittavista opiskelijoista Laitostaso Ns. alakohtaisesta oppiaineeseen liittyvästä opintoneuvonnasta vastaavat laitokset. Monissa yliopiston laitoksissa ohjauksesta ja neuvonnasta vastaa amanuenssi tai tehtävään erikseen määrätty henkilö (opettaja/opettajatuutori, assistentti, ohjaaja, koulutussuunnittelija). Erillisrahoitteisilla maisteriohjelmilla on omat opintojen ohjauksesta vastaavat koordinaattorinsa. He osallistuvat opiskelijoiden HOPS-työskentelyyn ja antavat yksityiskohtaisia tietoja aineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista ja ohjaajana toimivan omaan erikoisalaan liittyvistä kysymyksistä. Laitosten antama ohjaus tulisi olla myös yhteisöllisyyttä tukevaa ja kasvattavaa toimintaa. Osa laitoksista on viime vuosina kehittänyt voimakkaasti omaa opiskelijarekrytointiaan sekä opettajatuutorointiaan osana opiskelun ohjaustoimintaa. Opettajatuutorilla tarkoitetaan sellaista opiskelijalle/opiskelijoille nimettyä henkilöä, johon voi olla yhteydessä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa ja joka toimii yhteyshenkilönä opiskelijoiden ja laitosten välillä. Muita ohjaus- ja neuvontatahoja: Ylioppilaskunnalla on monenlaista opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontatoimintaa. Erityisesti järjestösihteeri, koulutuspoliittinen sihteeri, sosiaalipoliittinen sihteeri ja kansainvälisten asioiden sihteeri ovat keskeisimmät toimijat ohjauksen saralla sekä tärkeimmät linkit yliopiston hallintoelimiin ja ohjaustahoihin. Opiskelijatuutoritoiminta: Kaikille uusille opiskelijoille on varattu mahdollisuus osallistua pienryhmäohjaukseen, ns. tuutoriohjaukseen tai tarvittaessa ns. faktatuutorointiin. Tuutoripienryhmäohjauksessa ns. laitoksen vanhemmat opiskelijat ohjaavat uusia opiskelijoita henkilön pienryhmissä. Tuutorit opastavat ryhmänsä jäseniä kaikissa opintojen aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Ohjaus painottuu yliopisto- ja opiskeluympäristöön tutustumiseen, opintososiaalisiin asioihin, yhteisön liittymiseen ja opiskelun ohjaukseen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa opiskelijoille ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, sairaanhoitoa, mielenterveyspalveluita sekä hammashoitoa. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada erilaisten elämänkriisien ja -ongelmien käsittelyyn ohjausta ja tukea YTHS:n ammattilaisilta. Opinto-opas

28 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yliopistopappi on erityisesti oppilaitosten arjessa monin eri tavoin toimiva seurakunnan palkkaama henkilö. Opiskelun ohjauksen tasolla yliopistopapin rooli korostuu erityisesti opiskelijatuutoroinnissa tuutoreiden kouluttajana ja tuutoritoiminnan kehittämisessä. Yliopistopappi voi toimia myös keskustelukumppanina opiskelijan vaikeissa elämäntilanteissa. Opiskelijoiden hyvinvointi/arvike: Opiskelijoiden hyvinvointiasioita käsitellään lukukausittain opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvostossa (Arvike) ja koulutussuunnittelutoimikunnissa. Opiskelijahyvinvointi on keskeisellä sijalla myös perusopetuksen kehittämisohjelmassa ( Avoin yliopisto, täydennyskoulutus ja Kesäyliopisto antavat omille opiskelijoilleen opiskeluun liittyvää neuvontaa henkilökohtaisesti ja verkkopalveluiden avulla. Em. toiminnoilla on omat opintojen ohjaukseen ja neuvontaan erikoistuneet henkilönsä. Osa avoimen yliopiston opiskelijoista opiskelee tutkintotavoitteisesti tavoitteenaan suorittaa maisterin tutkinto yliopiston jossakin koulutusohjelmassa tai pääaineessa. Avoin yliopisto-opiskelu asettaa siten omat haasteensa opiskelijarekrytointiin ja siihen liittyvään opintoneuvontaan, täydennyskoulutus puolestaan peruskoulutuksen jälkeen tapahtuvaan kouluttautumiseen ja siihen liittyvään ohjaukseen. Yliopiston kielikeskus, oppimiskeskus, kirjasto ja tietotekniikkakeskus antavat omaan toimialaansa liittyvää ohjausta ja neuvontaa opiskelijoille sekä myös henkilökunnalle. Oppimiskeskuksen tehtävänä on parantaa opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia Kuopion yliopistossa. Se tarjoaa opiskelijoille ajanmukaisen oppimisympäristön ja tukipalvelut. Mm. kaksi opintoasioiden osaston opintoneuvojaa on sijoitettuna oppimiskeskukseen ja he antavat yleistä opintoneuvontaa kaikille opiskelijoille. Opintojen ohjauksen tukena olevat työkalut opinto-oppaat (myös www-sivut: lukujärjestykset (opintoasioiden osastosta) ja www-sivulta Hopsit ja ehopsit Wossikka-palvelu (Kampusnetissä) opintojaksokuvaukset (oppaissa ja www-sivulla) Ks. palautejärjestelmät kohdasta Neuvontapalvelut Yleinen opintoneuvonta Opintoasioiden osasto Opintoasioiden osasto hoitaa yleisen opintoneuvonnan, ilmoittautumiset, opiskelijavalinnan, yleiset opiskelijapalvelut ml. opintososiaaliset asiat ja opintotukiasiat, opintosuoritusten kirjaamisen ja todistusten kirjoittamisen sekä ura- ja työelämäpalveluihin liittyvät asiat. Käyntiosoite Yliopistonranta 1 E, Snellmania-rakennus, 1. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin opintoasiat (017) , , , , , , opintotukiasiat (017) ja Kuopion yliopisto

29 2 Opintojen ohjaus urapalvelut (017) , , Faksi (017) Sähköposti Internet (henkilöstön tehtäväkuvaukset) Aukioloajat ma, ti, pe klo ke suljettu to klo Osaston kansliassa palvelevat: Osaston johtaja Hannu Berlin puh. (017) , s-posti: hannu.berlin(at)uku.fi, huone 1078/1 Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen (osaston varajohtaja) puh. (017) , , s-posti: tuija.pasanen(at)uku.fi, huone 1078/2 Suunnittelija Hanna Turkki puh. (017) , s-posti: hanna.turkki(at)uku.fi, huone 1072/2 Tutkimuskoordinaattori Anu Liikanen puh. (017) , s-posti: anu.liikanen(at)uku.fi, Microteknia, kauppatieteiden laitos, huone G4 018 Opintoasioiden osaston kanslia: opintosuoritusrekisteriotteet opiskelijoille, opiskelutodistukset, perus- ja jatkotutkintotodistukset, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti sekä muu opintoasioiden osaston yleinen asiakaspalvelu opinto- ja opiskelijavalinta-asioissa: Osastosihteeri Kirsi Eskelinen puh. (017) , s-posti: kirsi.eskelinen(at)uku.fi, huone 1078/3 erityisesti tutkintotodistusten laatiminen lääketieteellisessä ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Osastosihteeri Tiina Valjakka (virkavapaalla saakka) puh. (017) ; s-posti: tiina.valjakka(at)uku.fi, huone 1078/4 erityisesti tutkintotodistusten laatiminen farmaseuttisessa ja luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa (työtehtävät jaettu Kirsi Eskelisen ja Taija Perälän kesken) Osastosihteeri Taija Perälä puh. (017) , huone 1078/5; s-posti: taija.perala(at)uku.fi, huone 1078/5 erityisesti tutkintotodistusten laatiminen informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa Osastosihteeri Maija Vuorela (osa-aikainen) puh. (017) , s-posti: maija.vuorela(at)uku.fi, huone 1072/3 osaston yleinen asiakaspalvelu Opinto-opas

30 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opintotukitoimisto s-posti: opintotuki(at)uku.fi Opintotukisihteeri Anne Litja (virkavapaalla), sijaisena Riikka Ihalainen puh. (017) , s-posti: riikka.ihalainen(at)uku.fi, huone 1068 Opintotukisihteeri Ulla Pitkänen puh. (017) , s-posti: ulla.pitkanen(at)uku.fi, huone 1067 Urapalvelut ja Palvelupäällikkö Tapio Anttonen (virkavapaalla saakka), sijaisena ma. palvelupäällikkö Marika Tuupainen puh. (017) , s-posti: marika.tuupainen(at)uku.fi, huone 1072/1 Uraohjaaja Marika Tuupainen (virkavapaalla saakka), sijaisena ma. uraohjaaja Päivi Korhonen puh. (017) , s-posti: paivi.korhonen(at)uku.fi, huone 1069 Urakonsultti Hannu Litja puh , s-posti: hannu.litja(at)uku.fi Lisäksi Canthian oppimiskeskuksessa toimivat opintoneuvojat (päivystysajat tiistaisin ja torstaisin klo 10 14). Opintoneuvoja Jouko Holopainen puh. (017) , s-posti: jouko.holopainen(at)uku.fi farmasia, lääketiede, terveystieteet ja yhteiskuntatieteet lukioyhteistyö Opintoneuvoja Olli-Matti Nevalainen puh. (017) , s-posti: olli-matti.nevalainen(at)uku.fi kauppatieteet, luonnontieteet yläkouluyhteistyö 2.3 Tiedekunnan neuvontapalvelut Tiedekunnan kanslian opintoneuvonta Opinto-ohjausta ja -neuvontaa tiedekunnan kansliassa antavat opintoasiainpäällikkö ja opetussihteeri. Heidän puoleensa voi kääntyä seuraavissa asioissa: Opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen, puh. (017) , huone 2753c opinto-ohjaus perus- ja jatkokoulutusasioissa opiskelijavalinnat ja -rekrytointi erilliset opinto-oikeudet, mm. JOO-opinnot pääaineen vaihtaminen kielitaitovaatimuksista vapauttaminen tutkintorakenteen muuttaminen 30 Kuopion yliopisto

31 2 Opintojen ohjaus tutkintotodistukset ja Diploma Supplementit sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelmaa (aik. sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen ja yrittäjyyden koulutusohjelmaa) koskeva yleisohjaus opetustoiminnon kehittämistyöryhmän, jatkokoulutustoimikunnan sekä tutkintolautakunnan työskentely koulutussuunnittelu- ja opiskelijavalinta- ja jatkokoulutustoimikuntien sekä tutkintolautakunnan työskentely opinto-oppaat opiskeluun liittyvät ohjeet ja määräykset opiskelijan oikeusturva Opetussihteeri Maria Joki, puh. (017) , huone 2753a pro gradu -tutkielmien hyväksymistä koskevat päätökset, suoritusten tallennus ja tilastointi sekä julkaiseminen www-sivuilla jatkokoulutusta koskevat päätöskirjeet ja lista-asiat tiedekunnan yleisten kuulustelujen koordinointi sosiaali- ja terveydenhuollon maisteriohjelman opiskelijoiden tutkintonimikkeen valinta opintoneuvonta perus- ja jatkokoulutusasioissa Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, A-porras, 2. kerros Postiosoite PL 1627, Kuopio Faksi (017) Internet Tiedekunnan kanslia tiedottaa opintoasioista www-sivuillaan osoitteissa ja Laitosten opintoneuvonta Opiskelua koskevaa yleistä ohjauksesta vastaavat laitoksilla assistentit ja amanuenssit. Ohjaus voi koskea esim. opintojen hyväksilukemisen ja korvaamisen periaatteita ja opintojen suorittamista. Opintoneuvontaa antavat opetussihteerit. Sihteerien puoleen voi kääntyä mm. opetuksen aikatauluja ja opintosuoritusten tallentamista koskevissa kysymyksissä. Huom! Ohjauskeskustelut henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta käydään pääaineiden opettajatuutoreiden kanssa. Hoitotieteen laitos amanuenssi Pirkko Mikkanen, puh opetussihteeri Leena Halonen, puh. (017) Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos toimistosihteeri Sirpa Saastamoinen, puh. (017) Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos assistentti Anne-Mari Röpelinen, puh. (017) opetussihteeri Sirkka Tuovinen, puh. (017) Opinto-opas

32 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Terveyshallinnon ja -talouden laitos assistentti Anitta Ruuska, puh. (017) opetussihteeri Tuula Malinen, puh. (017) Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Kurssikohtaisten kysymysten ratkaisemisessa tulee kysyä neuvoa opetushenkilökunnalta. Monista asioista tiedotetaan myös laitosten ilmoitustauluilla, www-sivuilla ja Wossikassa, joita on hyvä seurata säännöllisesti. Lisäksi kannattaa seurata pääaine- ja koulutusohjelmakohtaista kom-postia ja kaikille opiskelijoille yhteistä opiskelijapostia, joiden lukeminen onnistuu Kampusnetin kautta. 2.4 Muut opiskelun tukipalvelut Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) Kirjasto, oppimiskeskus, tietotekniikkakeskus ja kuvakeskus muodostavat yhdessä tieto- ja ope- Kirjasto, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus muodostavat yhdessä tieto- ja opetuspalvelukeskuksen (TOP). TOP tuottaa, koordinoi ja kehittää asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaisia korkealaatuisia tieto- ja opetuspalveluja. Kirjasto Kuopion yliopiston kirjasto on julkinen tieteellinen kirjasto ja osa yliopistokirjastojen verkkoa. Kirjaston palveluita, kokoelmia ja tiloja voivat käyttää kaikki tiedontarvitsijat. Kirjastonjohtaja on Jarmo Saarti. Kuopion yliopiston kirjaston toiminnan perusarvoina ovat vapaa tiedonsaanti ja asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Kirjaston kokoelmat ja asiantuntemus painottuvat Kuopion yliopiston tieteenaloille, joita ovat terveystieteet, farmasia, bio- ja ympäristötieteet, informaatioteknologia, kauppatieteet ja sosiaali-tieteet. Kirjasto tukee Kuopion yliopistossa ja KYSissa tapahtuvaa tutkimusta, opetusta ja oppimista hankkimalla, tallettamalla ja välittämällä tietoa ja tietoaineistoa sekä tarjoamalla oppimisympäristön. Lisätietoja: Kirjastolla on kampuksella neljä toimipistettä: Snellmanian kirjasto, Yliopistonranta 1E, Snellmania 1.krs., puh. (017) (lainaus ja neuvonta), kirjasto(at)uku.fi, skirj(at)uku.fi, avoinna ma-pe 9-18 ( ma-pe 9-16). Kirjaston painetut kokoelmat ja henkilöstön asiantuntemus painottuvat seuraaviin aloihin: bio- ja ympäristötieteet, kaup-patiede, informaatioteknologia. Canthian kirjasto, Yliopistonranta 1C, Canthia 2.krs., puh. (017) ja (lainaus ja neuvonta), ckirj@uku.fi, avoinna ma-pe 9-18, la ( ma-ti, to-pe 9-16, ke 9-18). Kir-jaston kokoelmat ja asiantuntemus painottuvat seuraaviin aloihin: hoitotiede, terveydenhuolto, ravit-semustiede, sosiaalitieteet, kansanterveystiede, farmasia. Canthian kirjastossa on pääosa lainattavas-ta kurssikirjallisuudesta. KYSin tieteellinen kirjasto, Puijon sairaala päärakennuksessa 1 A, 3. kerros. Sisäänkäynti: hissi 3, C-porras ja hissi 4, D-porras. Puh (017) , (lainaus ja neuvonta), kyskirj@ uku.fi, kys.kirj(at)kuh.fi, avoinna ma 8-17, ti-pe 9-17 ( ma 8-16, ti-pe 9-16). Kirjasto on Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilökunnan ammattikirjasto ja Kuopion yliopiston terveystieteellinen kirjasto. Yliopiston ja sairaanhoitopiirin yhdessä ylläpitämä kirjasto on julkinen kirjasto, jota kaikilla on oikeus käyttää. 32 Kuopion yliopisto

33 2 Opintojen ohjaus Kirjaston kokoelmat ja asiantuntemus painottuvat seuraaviin aloihin: hoitotiede, lääketiede. Tutkimuskeskus Neulasen kirjasto, Neulamäentie 4, puh: (017) (lainaus ja neuvonta), nkirj(at)uku.fi, avoinna sopimuksen mukaan. Kirjasto on tutkimuskeskuksen henkilökunnan kirjasto, mutta kokoelmat ovat myös muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä. Kirjaston kokoelmat ja asiantuntemus painottuvat seuraaviin aloihin: työterveys, työturvallisuus, ympäristöterveys. Oppimiskeskus Oppimiskeskus on Kuopion yliopiston opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa palveleva opetuksen, tutkimuksen ja opiskelun palvelu- ja kehittämisyksikkö. Sen johtajana toimii Tuula Heide. Oppimiskeskus kehittää ja ylläpitää tietotekniikkaa ja tietokoneverkkoja hyödyntävää avointa oppimisympäristöä sekä tukee opiskelijoita sen käytössä. Opettajia tuetaan opetusmenetelmien soveltamisessa sekä oppimateriaalin hankinnassa ja valmistuksessa. Oppimiskeskuksen kuvapalvelu tarjoaa mm. valokuvaus- sekä kuvankäsittely- ja tulostuspalveluja tutkimuksen, opetuksen ja viestinnän tarpeisiin (kohteiden valokuvaus, posterit jne.). Kuvapalvelu opastaa visuaaliseen suunnitteluun, kuvankäsittelyn ja julkaisumateriaalin luomiseen liittyvissä kysymyksissä. Oppimiskeskus tarjoaa tilat, laitteet, oppimateriaalia ja neuvontapalveluja opiskelijan itseohjautuvaan työskentelyyn ja verkko-opiskeluun. Oppimiskeskuksen tilat: Itseopiskelumikroilla varustetut tilat opiskelijoiden käyttöön Canthiassa, Medistudiassa ja Snellmanian kirjastossa. Lisäksi Melaniassa sijaitsee itsenäiskäyttötila Karsina (24h/vrk). Opettajajohtoiseen opiskeluun tarkoitetut mikroluokat Canthiassa ja Melaniassa. Opettajien ja muun henkilökunnan käyttöön tarkoitettu projektityöskentelytila tukipalveluineen ja edi-tointistudio Meditekniassa. Kuvapalvelu Canthian kolmannessa kerroksessa. Lisätietoja: Tietotekniikkakeskus Kuopion yliopiston tietotekniikkakeskus (Tike) kehittää ja ylläpitää opetukseen, tutkimukseen ja hallintoon liittyviä tietotekniikkapalveluita. Tietotekniikkakeskus osallistuu myös terveydenhuollon tietotekniikan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskuksen johtaja on Ahti Planman. Tietotekniikkakeskus sijaitsee Snellmania -rakennuksen takana kahdessa erillisessä rakennuksessa, Kukkola ja Kanala. Suurin osa henkilökunnasta on edellä mainituissa rakennuksissa, mutta osa henkilökuntaa on Microtekniassa (HIS-yksikkö), Canthiassa ja Medistudiassa (TOP-Info/Tiken käyttötuki). TOP-Info/Tiken käyttötuki neuvoo mm. käyttäjätunnusasioissa, sähköpostin, ohjelmien ja työkalujen käytössä sekä erilaisissa ongelma- ja häiriötilanteissa. TOP-Info/Tiken käyttötuki palvelee yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa. Työpyynnön tai viestisi voit jättää esim. sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta: TOP-info/Tiken käyttötuki sijaitsee Medistudiassa, 5.krs:ssa, itseopiskelutilan vieressä, avoinna arkisin klo 8:00-15:00. Voit ottaa yhteyttä myös: puhelimitse (017) tai sähköpostitse osoitteeseen Opinto-opas

34 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Osoitteesta löydät perustietoa tietotekniikkakeskuksen palveluista, sekä perusohjeita ja sääntöjä eri järjestelmiin. Täältä löytyvät myös käyttölupahakemukset. Jokainen uusi opiskelija saa sähköpostin ja mikrojen käyttöön tarvittavat käyttäjätunnukset. Käyttäjätunnukseen liittyvää tietoa saat osoitteesta: Käyttölupahakemuksen löydät osoitteesta: Palautus: TOP-Info, Medistudia, PL 1627, KUOPIO Kielikeskus Kaikkiin yliopistotutkintoihin kuuluu myös kieli- ja viestintäopintoja. Pakolliset kurssit, englanti ja ruotsi sekä useimmissa koulutusohjelmissa puheviestintä ja kirjoitusviestintä, on merkitty valmiiksi lukujärjestyksiin. Ryhmiin ilmoittaudutaan Wossikassa. Jos haluat osallistua vapaaehtoisille kielikursseille, esim. saksa, ranska tai venäjä, tutustu tarjontaan kielikeskuksen kotisivuilla uku.fi/kielikeskus. Löydät samasta paikasta lisätietoja kielten itseopiskeluun. Oppiminen on elämänikäinen prosessi. Siksi kielikeskus haluaa rohkaista oppijoita itseohjautuvuuteen: tunnistamaan oppimistarpeensa ja asettamaan oppimistavoitteensa sekä käyttämään kielija viestintäopinnoissa omaksumiaan keinoja ja toimintatapoja itsenäisesti jatkuvaan oppimiseen.. Lisätietoja kielikeskuksen amanuenssilta puh. (017) Amanuenssin vastaanotto on ma-ti ja to-pe klo Kielikeskuksen toimisto on avoinna klo ja 13 15, keskiviikkoisin suljettu. Lukukauden alussa aukioloajoissa joustetaan. Tietoja saat myös kielikeskuksen omasta opinto-oppaasta ja kotisivuilta. Osallistu syyslukukauden alussa oman koulutusohjelmasi kieli-infoon, jossa saat ajankohtaista tietoa kieliopinnoista ja korvaavuuksista sekä vastauksia kysymyksiisi! Kielikeskus: S-posti: kielik(at)uku.fi Kielikeskuksen johtaja Antti Hildén puh. (017) , s-posti: antti.hilden(at)uku.fi Amanuenssi Tapani Utunen puh. (017) , s-posti: tapani.utunen(at)uku.fi Toimistosihteeri Katariina Pitkänen (virkavapaalla) sijaisena Mira Taskinen puh. (017) , s-posti: mira.taskinen(at)uku.fi Urapalvelut Ks. opintoasioiden osasto edellä Kansainvälisten asioiden osasto Kansainvälisten asioiden osasto (kv-osasto) auttaa Sinua kaikissa kansainväliseen opiskeluun ja harjoitteluun liittyvissä kysymyksissäsi. Jokaisella Kuopion yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus 34 Kuopion yliopisto

35 2 Opintojen ohjaus suorittaa osa tutkinnostaan ulkomailla. Kv-osaston verkkosivuilta löydät paljon tietoa vaihtoon lähtemisestä ja olet aina tervetullut kv-osastolle keskustelemaan kansainvälistymismahdollisuuksistasi. Koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä suunnittelemaan vaihtoa ulkomaille! Kansainvälisten asioiden osasto: Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 E, Snellmania 2. krs. Aukioloajat: ma to klo Faksi: (017) Kansainvälisten asioiden osastossa palvelevat: Anitta Etula, kansainvälisten asioiden päällikkö puh. (017) , s-posti: anitta.etula(at)uku.fi Kirsi Konttinen, kansainvälisen opiskelijapalvelun päällikkö puh. (017) , s-posti: kirsi.konttinen(at)uku.fi ulkomaille vaihtoon lähtevien opiskelijoiden palvelut: Eurooppa, Pohjoismaat, Argentiina, Australia, Kiina, Korea, Meksiko, Venäjä opintojen hyväksilukeminen ja ECTS-koordinointi Anne-Mari Alikoski, kansainvälisten asioiden osaston esimies puh. (017) , s-posti: anne-mari.alikoski(at)uku.fi ulkomaille lähtevien opiskelijoiden palvelut: harjoittelu ulkomailla Anne Kauppinen, kansainvälisten asioiden koordinaattori puh. (017) , s-posti: anne.kauppinen(at)uku.fi ulkomaille vaihtoon lähtevien opiskelijoiden palvelut: Yhdysvallat: ISEP ja UNCEP-vaihto-ohjelmat ulkomaalaisten opiskelijoiden palvelut Henna Julkunen, kansainvälisten asioiden sihteeri puh. (017) , s-posti: henna.julkunen(at)uku.fi Info-desk päivystys kv-osaston aulassa Anne Raatikainen, kansainvälisten asioiden sihteeri puh. (017) , s-posti: anne.raatikainen(at)uku.fi opiskelijaliikkuvuusohjelmien stipendien maksatukset Timo Niskasaari, kansainvälisen opiskelijapalvelun sihteeri puh. (017) , s-posti: intlstud(at)uku.fi ulkomaalaisten opiskelijoiden palvelut Koulutus- ja kehittämiskeskus Kuopion Avoin yliopisto (avoin yliopisto-opetus) Tietoteknia, Koulutus- ja kehittämiskeskus ks. kohta 7.3. Opinto-opas

36 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kesäyliopisto Kuopion kesäyliopisto (avoin yliopisto-opetus) Tietoteknia, Savilahdentie 6 C, 3. krs Muut palvelut Wossikkapalvelut Wossikka on opiskelijoille suunnattu web-palvelu opintojen suunnitteluun ja seurantaan. Palvelu on käytettävissä yliopiston Kampusnetissä, jonne opiskelijat saavat opintojen alkaessa henkilökohtaiset tunnukset. Yliopisto on siirtynyt laajasti sähköisten opiskelijapalveluiden käyttöön. Jokaisen perus- ja jatkoopiskelijan on otettava käyttöön yliopiston sähköiset käyttäjätunnukset, jotta sähköisten opiskelijapalveluiden hyödyntäminen olisi mahdollista. Yliopiston laitokset ovat myös siirtäneet omia opiskelijapalvelujaan laajasti Wossikkaan (kursseille ja kuulusteluihin ilmoittautumiset, opetustarjonta jne.). Opiskelija näkee Wossikassa myös omat suorituksensa ja voi muuttaa osoitetietojaan. Wossikan kautta opiskelijat ilmoittautuvat lukuvuodelle vuosittain mennessä (vuonna 2007 ilmoittautuminen päättyy ). Ks. ilmoittautuminen yliopistoon kohdassa 3.2. Opiskelija voi myös koostaa oman opiskelusuunnitelmansa Wossikassa. Opintosuunnitelmaan valituista kursseista muodostuu automaattisesti henkilökohtainen lukujärjestys, jota opiskelija voi muokata. Wossikasta tulee myös entistä tärkeämpi palvelu HOPS käytänteiden vakinaistuessa yliopistossa (ehops). Wossikka toimii lisäksi tiedotuskanavana opetusta järjestävien laitosten, opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Wossikassa hyödynnetään yliopiston opintotietojärjestelmän Oton sisältämiä tietoja. Oton ja Wossikan kehittämisestä vastaa Kuopion yliopiston tietotekniikkakeskus. Opiskelijoiden hyvinvointi Kuopion yliopistossa opiskelijoiden hyvinvointiasiat ovat keskeisellä sijalla. Opintojen sujuminen on opiskelijalle keskeinen hyvinvoinnin osatekijä. Asiaa on käsitelty laajasti yliopiston Perusopetuksen kehittämisohjelmassa vv ( sekä yliopiston päälaatukäsikirjassa. Opiskelijoiden hyvinvointiasioita käsitellään Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvostossa (Arvike) erikseen pari kertaa vuodessa sekä lisäksi järjestetään hyvinvointiin liittyen mahdollisesti erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Yliopistotoimijoita on lisäksi mukana paikallisen YTHS:n terveystyöryhmässä sekä uusien opiskelijoiden tuutoroinnin johto- ja ohjausryhmässä. YTHS on keskeinen hyvinvointitoimija ja se järjestää opiskelijoille omia hyvinvointitempauksia kerran pari lukuvuodessa. Kuopion YTHS on tehnyt valtakunnallisesti uraauurtavaa työtä, sillä vastaava lääkäri osallistuu asiantuntijana yliopiston opintotukilautakunnan kokouksiin ja on siten voinut olla paikanpäällä antamassa lausuntoja opiskelijoiden terveydentilaa koskevissa kysymyksissä. Yliopistossa on alkamassa järjestyksessään toinen kehittämishanke yliopiston opiskelijoille I Hope harkiten opinnoissa eteenpäin. Kyseinen hanke on tarkoitettu yliopiston vuotiaille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia edetä opinnoissaan mielenterveysongelmien vuoksi. Kaksi seuraavaa kurssia toteutetaan vuosien aikana. Kuntoutushankkeen hakuaika päättyy vuosittain syyskuun lopulla. Lisätietoja ja kuntoutushankkeen hakemuksia saa yliopiston wwwsivulta ja opintoasioiden osastosta, YTHS:ltä 36 Kuopion yliopisto

37 2 Opintojen ohjaus tai KYY:stä. Opiskelijat voivat halutessaan ottaa suoraan yhteyttä Invalidiliiton Kuopion työklinikkaan puh tai , opintoasioiden osastoon p. (017) tai ylioppilaskunnan soposihteeriin. Tuutorointi ja vertaistuutorointi Tuutorointi on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa. Tuutorointi voidaan ymmärtää myös tasavertaiseksi, vastuulliseksi ja vuorovaikutukselliseksi ohjaussuhteeksi. Vertaistuutorointi on tärkeä yliopisto-opiskelijalle tarjottava ohjauksen muoto, jonka merkitys korostuu erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Vertaistuutoroinnissa kokeneempi opiskelija tukee uuden opiskelijan opintojen aloittamista ja integroitumista yliopistoon. Kuopion yliopistossa järjestetään vertaistuutorointia pienryhmäohjauksena uusille opiskelijoille. Tarkoituksena on uusien opiskelijoiden tutustuttaminen yliopistoon ja opiskeluun sekä edesauttaa uusien opiskelijoiden sosiaalisten kontaktien muodostumista. Vertaistuutorointi tapahtuu siis yleensä pienryhmissä, joiden lukumäärä vaihtelee koulutusohjelmittain. Yliopistossa kehitetään paraikaa uutta erityisesti ns. aikuisopiskelijoille suunnattua tuutorointimuotoa, joka on saanut nimekseen faktatuutorointi. Tarkoituksena on huomioida paremmin tuutoroitavien aikuisopiskelijoiden tarpeet, heidän elämäntilanteensa ja taustansa. Opintoasioiden osaston vuosittain julkaisema uuden opiskelijan opas sisältää tärkeää tietoa opintojen aloittamiseen liittyvistä asioista. Opas jaetaan uusille opiskelijoille opintojen alkaessa Johdatus yliopisto-opintoihin -opintojaksolla. Opas toimii myös tuutoreiden käsikirjana uusien opiskelijoiden ohjauksessa. Lisätietoja: sekä uuden opiskelijan oppaassa. Faktatuutorointi Faktatuutorointi on uusi tuutoroinnin muoto, joka on tarkoitettu sellaisille uusille opiskelijoille, jotka eivät voi osallistua vertaistuutorointiin. Faktatuutorointi on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on jo runsaasti yliopisto-opintoja takana tai he ovat perheellisiä tai asuvat toisella paikkakunnalla ja opiskelevat työn ohessa. Pelkän ylioppilastutkinnon tai 3-vuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet opiskelijat, eli yliopistoon normaalin valintakoemenettelyn kautta kesävalinnoissa valittujen uusien opiskelijoiden, edellytetään osallistuvan normaaliin vertaistuutorointiin. Tähän ryhmään kuuluvaat lisäksi edellisenä vuonna poissaolleet uudet opiskelijat. Käytännöstä voidaan poiketa vain erityisen painavasta syystä. Tätä Kuopion yliopiston omaa alkuvaiheen ohjauksen tarpeisiin kehittämää tuutoroinnin muotoa tarjotaan lähinnä ns. aikuisopiskelijoille vastaamaan aikaisempaa paremmin heidän tarpeisiinsa ja osallistumismahdollisuuksiinsa aivan opintojen alkuvaiheessa. Lukuisten selvitysten ja saatujen kokemusten perusteella alkuvaiheen ohjauksella (tuutorointi) on erittäin ratkaiseva merkitys opintojen käynnistymisen kannalta ja siten se on myös keskeinen opiskelijan hyvinvointiin ja opiskelukykyyn vaikuttava tekijä. Faktatuutoreilla on kahden tai useamman vuoden opiskelukokemus, he ovat toimineet aiemmin vertaistuutoreina ja käyneet tuutorointikoulutuksen. Faktatuutorit ja opettajatuutorit kertovat perustiedot yliopisto-opiskelusta ja auttavat uutta opiskelijaa opintojen alkuun pääsemisessä. Kaikki uudet opiskelijat osallistuvat Johdatus yliopisto-opintoihin -opintojaksolle, jolloin ensimmäisenä opiskelupäivänä jaetaan tuutoriryhmät. Ensimmäisen opiskeluviikon aikana tuutoriryhmien kokoontumisissa voidaan faktatuutoroinnin piiriin ohjata sellaiset opiskelijat, jotka täyttävät faktatuutoroinnin edellytykset. Faktatuutoroinnin piiriin voi tulla myöskin suoraan sellainen edellytykset täyttävä opiskelija, joka ei jostakin syystä voi osallistua Johdatus yliopisto-opintohin -opintojakson Opinto-opas

38 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ensimmäisen viikon tilaisuuksiin. Tavoitteena on, että jokainen uusi opiskelija tulisi joko vertaistuutoroinnin tai faktatuutoroinnin piiriin. Faktatuutoroinnista järjestetään ensimmäinen oma tilaisuutensa lukuvuoden alkaessa JYO-kurssin aikana. Opettajatuutorointi Opettajatuutorilla tarkoitetaan sellaista opiskelijalle nimettyä henkilöä, johon voi olla yhteydessä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa ja joka toimii yhteyshenkilönä opiskelijoiden ja laitoksen välillä. Opettajatuutorointia voidaan toteuttaa monella tapaa, jokaiselle aloittavalle opiskelijaryhmälle voidaan esimerkiksi nimetä oma opettajatuutori tai opettaja voi toimia oman tieteenalansa/aineensa tuutorina, jolta kaikki opiskelijat voivat käydä kysymässä neuvoa kyseiseen tieteenalaan/aineeseen liittyen. Korkeakoulusta riippuen opettajatuutoreista voidaan käyttää myös nimitystä omaopettaja, opetuutori ja tuutoriopettaja. Opettajatuutoroinnilla tuetaan opiskelijan sitoutumista opintoihinsa sekä opiskelupaikkaansa ja helpotetaan opiskelijan sopeutumista tiedeyhteisöön sekä tieteelliseen ajattelutapaan. Opettajatuutorin tehtävä on myös tukea opiskelijoita heidän opiskelutaitojensa kehittymisessä ja ohjata opiskelijoita itsenäisyyteen sekä aktiivisuuteen omissa opinnoissaan. Opettajatuutori voi olla opiskelijoiden tukena opintojen suunnittelussa. Esteetön opiskelu Opiskelijoiden näkökulmasta on tärkeää, että opiskelu- ja opetusjärjestelyt toteutetaan siten, että myös erilaiset vammaisryhmät ja erilaiset oppijat saavat tarvitsemansa opiskelua koskevan tuen. Opiskelua koskevissa erityisjärjestelyissä opiskelija voi ottaa yhteyttä oman tiedekuntansa opintoasiainpäällikköön tai opintoasioiden osastossa opiskelijapalvelun päällikköön. Ohjeita saa tarvittaessa myös ylioppilaskunnan sosiaalipoliittiselta sihteeriltä. Yliopistossa valmistaudutaan laatimaan laajaa esteettömyyteen liittyvää toimenpidesuunnitelmaa. Valmistelu etenee valtakunnallisen ESOK -hankkeen (Esteetön opiskelu korkeakouluissa) rinnalla. Esteettömästä opiskelusta ja yliopiston toimenpiteistä esteettömyyden edistämiseksi lisätietoja www-sivulta Lisätietoja ESOKista Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto on hyväksynyt Suosituksen yliopistoon hakevia vammaisia opiskelijoita sekä monenlaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä. Lisätietoja oppaan kohdassa 10.3 ja www-sivulla 38 Kuopion yliopisto

39 3 Opiskelu 3 Opiskelu 3.1 Opinto-oikeudet Perustutkintokoulutus Kaikki tiedekuntaan peruskoulutukseen varsinaisiksi opiskelijoiksi hyväksytyt ovat oikeutettuja suorittamaan yhteiskuntatieteiden tai terveystieteiden kandidaatin- ja maisterintutkintoja. Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Tutkinnon pääaineena on se oppiaine, johon hakija on hyväksytty opiskelijaksi. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki koulutusohjelman/pääaineen opetussuunnitelman edellyttämät opinnot tulevat suoritetuiksi. Tiedekunnan oppiaineiden opintoja voidaan laitoksen suostumuksella korvata muilla ulkomailla tai Suomessa suoritetuilla vähintään samantasoisilla opinnoilla. Tällaisista opintosuunnitelmista on syytä neuvotella aina etukäteen. Opiskelija voi valita sivuaineopintoja myös muista yliopistoista. Lisätietoja luvussa 7. Ulkomaiset opinnot sisällytetään mahdollisimman täysimittaisena tutkintoon. Jatkokoulutus Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on yleensä ylempi korkeakoulututkinto. Jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnalta/tiedekunnan dekaanilta. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa tieteellisinä jatkotutkintoina yhteiskuntatieteiden tai terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot taikka filosofian tohtorin tutkinnon. Lisätietoja jatkokoulutukseen hakeutumisesta ao. tiedekunnasta, jatkokoulutuksen opinto-oppaista (luettavissa myös osoitteesta opiskelu/opinto-oppaat/) ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta fi/yhttdk/jatkokoulutus.shtml Opiskelijavalinta Kuopion yliopistoon otetaan vuosittain uusia opiskelijoita päävalintojen (kesävalinnat) ja erillisvalintojen kautta. Kaikkia opiskelijavalintoja säätelee yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös (ks ). Kuopion yliopiston opiskelijavalintaopas ja hakulomakkeet julkaistaan vuosittain joulu-tammikuussa, www-osoite: Opiskelijavalintoihin liittyvää yleistä ohjausta ja neuvontaa antaa opintoasioiden osasto (ks ), opinto-oikeuden siirtoasioissa myöskin ao. tiedekunta Päävalinnat Kuopion yliopistossa päävalinnoilla tarkoitetaan kesällä tehtäviä opiskelijavalintoja lähinnä ns. vakinaisen koulutuksen osalta. Näissä valinnoissa hakuaika päättyy vuosittain toukokuussa, joidenkin valintojen osalta kesäkuussa. Useimpiin päävalintoihin kuuluu lisäksi pakollinen valintakoe. Valinnan tulokset julkaistaan pääsääntöisesti kesäkuussa Erillisvalinnat Yliopisto järjestää päävalintojen lisäksi erillisiä opiskelijavalintoja. Erillisvalinnat koskevat rajattua hakijajoukkoa eri valintaperusteiden mukaan, esim. 1) erityisryhmien valinnat (avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet, aiempien yliopisto-opintojensa pohjalta alempaa ja ylempää tutkintoa suorittamaan hakevat ns. muut erityistapaukset tai siirtoa Opinto-opas

40 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta toisesta yliopistosta tai siirtoa yliopiston sisällä hakevat); tutkintotaso alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) ja ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) 2) ns. maisteriväylien valinnat (alemman korkeakoulututkinnon tai joissakin tapauksissa ammattikorkeakoulututkinnon pohjalta vain ylempää tutkintoa suorittamaan hakevat); tutkintotaso ylempi korkeakoulututkinto (maisteri). Maisteriväylän valintakriteerit on määritelty kunkin koulutusohjelman/pääaineen valintakriteerien yhteydessä. Pääsääntöisesti maisteriväylässä voivat hakea vastaavan oppiaineen alemman yliopistotutkinnon suorittaneet. Maisteriväylän hakuaika päättyy vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Luonnontieteissä (biotieteet, fysiikka, teknis-luonnontieteellinen, tietojenkäsittelytiede ja ympäristötiede) hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti. Hakulomakkeita (erityisryhmien hakemus) ja valintaopasta on saatavilla opintoasioiden osastosta tai tulostamalla pdf -muodossa osoitteesta: Valintaoppaassa olevassa taulukossa on ilmoitettu missä koulutusohjelmissa/pääaineissa on maisteriväylän valinta ja mikä on ohjeellisen valintakiintiön koko. 3) erillisten maisteriohjelmien valinnat; tutkintotaso ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) Erillisvalinnoista on tietoja yliopiston opiskelijavalintaoppaassa ja verkkosivuilla koulutusten esitteissä ja www-sivulla sekä erikseen julkaistavissa tietyille hakijaryhmille tarkoitetuissa hakuilmoituksissa. 4) ulkomaalaisten valinta; tutkintotaso ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) Opinto-oikeuden siirto Pääaineen (koulutusohjelman) vaihtaminen Kuopion yliopiston sisällä on mahdollista aikaisintaan yhden lukuvuoden opiskelun jälkeen (yhden opiskelupaikan periaate). Siirron edellytyksenä ovat perustellut syyt ja opintojen normaali eteneminen. Lisäksi edellytetään, että opiskelija luopuu aikaisemmasta opinto-oikeudestaan Kuopion yliopistossa. Tiedekuntien sisällä ja välillä on opiskelijoiden siirtymistä rajoitettu. Mm. lääketieteeseen, farmasiaan ja kauppatieteisiin ei voi sisäisen siirtomenettelyn kautta siirtyä yliopiston muista koulutusohjelmista tai pääaineista lainkaan, ei edes oman tiedekunnan sisällä (kauppatieteitä koskeva rajoitus perustuu Kuopion ja Joensuun yliopistojen sekä LTY:n rehtoreiden tekemään sopimukseen ). Em. säännöksen mukaan yliopiston sisällä siirtoa kauppatieteisiin voivat hakea tai sitä ennen kauppatieteiden laitokselle YTM-tutkintoa opiskelemaan hyväksytyt. Sama todetaan vastaavasti Joensuun yliopiston osalta. Päätös on voimassa toistaiseksi. Opiskelijan kannattaa ennen siirtoanomuksen jättämistä keskustella siirrosta ao. tiedekunnan opiskelijavalinnan opintoneuvonnasta vastaavan henkilön kanssa. Siirron hakeminen tapahtuu Erityisryhmien hakulomakkeella. Pääaineen/koulutusohjelman vaihto kuuluu HAREKin (hakija- ja opintooikeusrekisteri) yhden opiskelupaikan säännöksen piiriin, sen vuoksi siirtoja koskevat samat säännökset ja menettelyt kuin kaikkia muitakin yliopiston opinto-oikeuksia. Lisätietoja yliopiston valintaoppaasta, valinnan www-sivulta tiedekunnan opintoasiainpäälliköiltä, opintoasioiden osastosta opiskelijapalvelun päälliköltä ja suunnittelijalta. Huom! HAREKin ulkopuolelle jäävät vain sellaiset pääaineiden tai koulutusohjelmien sisäiset siirrot, joihin ei ole yliopistossa määritelty erillistä valintayksikköä. Tällaisissa tapauksissa päätöksen voi tehdä tiedekunta, jonne myös vapaamuotoinen hakemus toimitetaan. Tiedekunta voi ottaa opiskelijakseen ns. siirto-opiskelijana toisessa yliopistossa vastaavassa koulutuksessa tai vastaavalla alalla opiskelevan hakijan valintakiintiöiden ulkopuolelta. Edellytyksenä on vähintään yhden lukuvuoden opiskelu (yhden opiskelupaikan sääntö) ja tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä opintosuorituksia. Lääketieteessä yleisten siirtosäännösten lisäksi hakijalla 40 Kuopion yliopisto

41 3 Opiskelu on oltava ns. vaihdokki (vastaavassa kurssiasemassa oleva lääketieteen opiskelija toisesta suomalaisesta yliopistosta) ja hänen kirjallinen suostumuksensa siirrolle. Lisäksi voidaan edellyttää, että opiskelija luopuu aikaisemmasta opinto-oikeudestaan siinä yliopistossa, josta haluaa siirtyä Kuopion yliopistoon. Siirtoa haetaan erityisryhmien hakulomakkeella. Luonnontieteissä erityisryhmähakemuksilla ei ole määräaikaa. Muissa tiedekunnissa sen sijaan hakuajat ovat joko kerran tai kahdesti vuodessa yliopiston erityisryhmien valintojen yhteydessä hakuaikojen päättyessä maaliskuussa ja lokakuussa. Lisätietoja yliopiston valintaoppaassa ja valinnan www-sivulla (myös hakulomakkeet) Siirtyminen ammattikorkeakoulusta ei ole mahdollista erityisryhmiä koskevien säännösten puitteissa Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös on ollut voimassa lukuvuodesta lähtien. Säännöksen mukaan opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Säännöksen avulla pyritään siihen, että mahdollisimman moni hakija pääsisi opiskelemaan korkeakouluun. Säännöksen toteutumista seurataan yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) sekä ammattikorkeakoulujen hakijaja opiskelupaikkarekisterin (AMKOREK) avulla. Rekistereitä ylläpitää Opetushallitus (Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä L1058/1998). Yhden opiskelupaikan säännös tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilö, joka on vastaanottanut opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, ei voi ottaa vastaan toista samana lukuvuonna alkavaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Jos opiskelupaikan jo vastaanottanut henkilö haluaa saada uuden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan, on hänellä oikeus ottaa vastaan uusi opiskelupaikka aikaisintaan seuraavana lukuvuonna alkaviin opintoihin. Vaikka opiskelijaksi hyväksytty siirtäisi opintojen aloittamista vuodella, hän ei voi vastaanottaa toista opiskelupaikkaa samana lukuvuonna alkaviin opintoihin, jolloin hän on vastaanottanut opiskelupaikan. Lisätietoja Kuopion yliopiston opiskelijavalintaoppaasta, opiskelijapalvelun päälliköltä tai suunnittelijalta opintoasioiden osastosta sekä www-sivulta Yliopistojen valtakunnallinen sähköinen yhteishakujärjestelmä Yliopistoille rakennetaan valtakunnallista yhteishakujärjestelmää, joka mahdollistaa tulevaisuudessa myös sähköisen hakemisen yliopistoihin. Yhteishakujärjestelmä on suunnitelmien mukaan käytössä ensimmäisen kerran lukuvuonna haettaessa keväällä 2009 alkaviin koulutuksiin. Opetusministeriön asettama työryhmä on ehdottanut (Yliopistojen yhteishakutyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2005:17) koskien yliopistokoulutukseen hakemista ja yliopistojen valintoja mm. seuraavia uudistuksia: hakeminen tapahtuu yhteisellä hakulomakkeella, hakuajat ovat yhtenäiset, hakeminen on mahdollista myös Internetissä olevassa hakupalvelussa, hakukohteiden enimmäismäärää rajataan, hakijan täytyy priorisoida hakukohteensa (eli asettaa ne ensisijaisuusjärjestykseen), yliopistosektorilla toteutetaan ns. valtakunnallinen sijoittamisajo, jossa hakijan priorisoinnin ja valintojen tulosten perusteella hakijalle tarjotaan yhtä yliopistopaikkaa. Uudistus on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa eli lukuvuonna alkavien koulutusten valinnoissa otetaan ehdotuksen mukaan ensimmäistä kertaa käyttöön sähköinen hakupalvelu, yhteinen hakulomake ja yhteinen hakuaika. Toisessa vaiheessa eli lukuvuonna alkavien koulutusten valinnoissa työryhmän ehdotuksen mukaan otettaisiin käyttöön valtakunnallinen sijoittamisajo. Opinto-opas

42 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Lisätietoa yhteishaku-uudistuksen etenemisestä: Opetushallituksen Opiskelijavalintapalvelut yksikkö, puh. vaihde (09) Ilmoittautuminen yliopistoon Yleistä Jokaisen opiskelijan, joka aikoo osallistua opetukseen, harjoituksiin tai tentteihin (viralliset äidinkielen kokeet ja harjoitusaineet mukaan luettuna) tulee olla läsnäolevana Kuopion yliopiston opiskelijaluettelossa. Läsnäolo tarkistetaan opiskelijakortin läsnäolotarrasta. Opiskelija, joka laiminlyö ilmoittautumisvelvollisuutensa, poistetaan yliopiston opiskelijaluettelosta. Takaisin opiskelijaluetteloon päästäkseen opiskelijan on anottava ns. uudelleenkirjoittautumisoikeutta hallintokeskukselta. Opiskelijoiden ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti lukuvuosittain mennessä. Syksyllä 2007 ilmoittautuminen päättyy poikkeuksellisesti klo Lukuvuosi- ja lukukausikohtaisesta ilmoittautumismenettelystä on yksityiskohtaiset sekä suomen- että englanninkieliset ohjeet yliopiston www-sivulla, samoin uusia opiskelijoita, muita perusopiskelijoita, jatko-opiskelijoita ja erillisiä opintoja suorittavien ilmoittautumisohjeet (ks. osoite alla). Yliopistoon ilmoittautumisesta on säädetty yliopiston hallintojohtosäännössä (hyväksytty yliopiston hallituksessa > Yliopisto on ottanut laajasti käyttöön sähköiset opiskelijapalvelut, minkä vuoksi myös lukuvuodelle ilmoittautuminen on nykyisin täysin sähköistä ja tapahtuu Wossikka-palvelun kautta. Käytäntö on hyväksytty opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvostossa Käyttäjätunnusasioissa lisätietoa saa Top-infosta ( Poissaolevaksi ilmoittautuvat eivät ole oikeutettuja saamaan lukuvuositarraa. Poissaolevaksi voi ilmoittautua joko henkilökohtaisesti opintoasioiden osastossa (poikkeuksena uudet opiskelijat), sähköpostitse tai puhelimitse (017) , ja Poissaolevaksi ei siis voi ilmoittautua pankin tai Wossikan kautta. Huom! Muuntokoulutuksessa tai erillisrahoitteisessa maisteriohjelmassa (ESR) opiskelevat eivät pääsääntöisesti voi ilmoittautua poissaolevaksi eivätkä anoa opinnoilleen työvoimapoliittista keskeytystä. Syynä ovat koulutuksen kertaluonteisuus ja rahoittajan näkökulma. Opiskelijoiden ilmoittautumisohjeet yliopiston www-sivulla (englanninkieliset ohjeet) Ilmoittautumisen laiminlyöminen Mikäli opiskelija unohtaa ilmoittautua määräaikaan mennessä ( mennessä lukuvuonna ), tulee hänen hakea uudelleenkirjoittautumisoikeutta yliopiston hallintokeskukselta opintoasioiden osaston kansliasta tai www-sivulta saatavalla lomakkeella (suomi/englanti) >> Hakemukseen tulee liittää opiskelijan päivitetty HOPS laitoksen asiaankuuluvilla merkinnöillä varustettuna. Hakemus käsitellään opintoasioiden osastossa ja sen jälkeen kun hakemus on hyväksytty, tulee opiskelijan maksaa ylioppilaskunnalle jäsenmaksu ja sen lisäksi uudelleenkirjoittautumismaksu 35 euroa pankkiin opintoasioiden osaston tilille Nordea , Oko ja SAMPO Uudelleenkirjoittautumismaksu peritään myös opiskelijalta, joka ei ole ollut kirjoilla edellisenä lukuvuonna tai joka tulee ensimmäistä kertaa kirjoille noudattamatta annettu- 42 Kuopion yliopisto

43 3 Opiskelu ja ilmoittautumisohjeita ja -aikatauluja. Mikäli uusi opiskelija ei ilmoittaudu määräaikaan mennessä, peritään myös häneltä 35 euron suuruinen myöhästymismaksu. Lisätietoja eräistä yliopiston suoritteista perittävistä maksuista Jatko-opiskelijoiden ilmoittautuminen tapahtuu välisenä aikana esim. puhelimitse, sähköpostitse, postitse tai asioimalla henkilökohtaisesti opintoasioiden osaston kansliassa. Uudet jatko-opiskelijat voivat ilmoittautua sitä mukaa, kuin heille on myönnetty jatko-opinto-oikeus. Vanhat jatko-opiskelijat voivat ilmoittautua myöskin Wossikan kautta. Jatko-opiskelija voi halutessaan maksaa ilmoittautumisen yhteydessä ylioppilaskunnan jäsenmaksun 84 euroa. Kuitti tulee käyttää opintoasioiden osaston kansliassa. Opiskelija on tällöin oikeutettu vain YTHS:n palveluihin hammashoitoa lukuun ottamatta. Nimenmuutosasioissa opiskelijalla on ilmoittamisvelvollisuus opintoasioiden osaston kansliaan. Osoitteenmuutoksen opiskelija voi tehdä Wossikassa tai web-lomakkeella Jos opiskelija kadottaa opiskelijakorttinsa, tulee hänen anoa uutta korttia ylioppilaskunnasta. 3.3 Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset Opiskelijalla on opintojen aikana tai niiden keskeytyessä oikeus saada todistus (opintorekisteriote) suorittamistaan opinnoista. Virallisen rekisteriotteen saa opintoasioiden osastosta. Ote on maksullinen (2 ). Oikeaksi varmennettuja opintorekisteriotteita voi käyttää selvityksenä opinnoista esim. harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja hakiessa. Opiskelija voi halutessaan tulostaa epävirallisen opintorekisteriotteen Wossikasta. Sen jälkeen kun opintosuoritus kirjataan laitoksella opiskelijalle rekisteriin, tulee siitä ilmoitus opiskelijan hytti -sähköpostiosoitteeseen. Opiskelijan tulee tarkistaa opintorekisteriin kirjautuneet suoritukset määräajoin. Mikäli rekisterissä havaitaan virheitä tai puutteita, asiasta voi tehdä huomautuksen opintojakson johtajalle tarkistuslomakkeella, jonka voi tulostaa www-sivulta ( opiskelu/lomakkeet.shtml). Osittain tätä tarkoitusta varten opiskelija voi halutessaan kahdesti vuodessa (kerran lukukaudessa) noutaa opintoasioiden osaston kansliasta maksuttoman opintorekisteriotteen. 3.4 Lukujärjestykset Kuopion yliopistossa useimmilla aloilla on opintojen suunnittelua helpottamassa vuosikurssikohtaiset lukujärjestykset. Kaikilla koulutusohjelmilla ei kuitenkaan julkaista lukujärjestyksiä ollenkaan tai ne julkaistaan vain 1. vuosikurssilla. Lukujärjestykset laaditaan siten, että ensin merkitään eri opintoalojen yhteinen pakollinen opetus ja sen jälkeen alakohtaiset eriytyvät opinnot. Näin opiskelijalla on käytössään valmis opintosuunnitelma kalenterissaan, jolloin tärkeimmät opinnot on järjestetty niin, etteivät eri opetukset mene päällekkäin. Tähän suunnitelmaan opiskelija voi lisätä valinnaiset opintonsa ja myös vapaa-aikansa toiminnan. Lukujärjestysohjelma on atk-pohjainen ja kaikki lukujärjestykset on luettavissa yliopiston www-sivuilta. Opiskelija voi katsoa ja tulostaa oman koulutusohjelmansa/pääaineensa tietyn vuosikurssin lukujärjestyksen tai tarkastella ja tulostaa opintojaksoittaisia lukujärjestyksiä (tee-se-itse-lukari). Opiskelija saa myös oman koulutusohjelmansa/pääaineensa vuosikurssin lukujärjestyksen paperisena ilmoittautumisen yhteydessä. Lukujärjestykset tukevat tärkeällä tavalla opiskelijan HOPS-työskentelyä. Lukujärjestykset webissä WWW-lukujärjestyksissä näkyvät nyt reaaliajassa myös kaikki muutokset (esim. opetustiloissa). Opinto-opas

44 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 3.5 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Yliopiston laitokset ovat varsin laajasti ottaneet käyttöön Wossikka-palvelun myös kurssi- ja tentti-ilmoittautumisten vastaanottamisessa. Opiskelijat voivat ilmoittautua kurssille ja tenttiin kampusnetin kautta henkilökohtaisella hytti-tunnuksella Wossikassa. Laitoksilla voi olla myös muita vaihtoehtoisia käytäntöjä vastaanottaa opiskelijan kurssi- tai tentti-ilmoittautumisia. Kesätenttiin ilmoittautuminen tapahtuu vuosittain toukokuun loppuun mennessä yleisen kuulustelun kuorta käyttäen. Tenttikuoria on saatavilla laitoksilta. Tenttiin ilmoittautuminen tapahtuu palauttamalla täytetty tenttikuori ao. laitokselle. Lisätietoja tenteistä suoraan laitoksilta ja www-sivulta HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma (Hops) on opiskelijan työkalu omien opintojen suunnittelussa. Tarkoituksena on, että henkilökohtainen opintosuunnitelma aktivoi opiskelijaa pohtimaan omia henkilökohtaisia vahvuuksiaan, kiinnostuksen kohteitaan, tavoitteitaan ja opintojaan. Hops auttaa opiskelijaa ymmärtämään opiskelukokonaisuuden, herättää huomaamaan oman vastuun ja samalla motivoi ja sitouttaa opiskelijaa omiin opintoihinsa. Hops -työskentelyssä opiskelija myös toisaalta peilaa omia opiskelutoiveitaan siihen koulutustarjontaan, mitä yliopistolla ja tiedekunnalla kulloinkin on tarjottavana. Yliopistoilla on ollut jo vuosia erilaisia käytäntöjä opintojen suunnittelussa. Uuden kaksiportaisen tutkintorakenteen myötä yliopistot ovat ottaneet aikaisempaa laajemmin Hopsit käyttöön opiskelijoiden ohjauksessa opintojen etenemisen tehostamiseksi. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman ensimmäisen lukuvuoden aikana. Suunnitelma täydentyy ja täsmentyy opintojen edetessä. Kuopion yliopistossa esim. lääketieteessä ja farmasiassa lukujärjestykset toimivat hyvin pitkälle opiskelijan Hopsina. Opiskelijan taustasta ja aikaisemmista opinnoista riippuen Hops voi saada erilaisia muotoja. Joustavimmillaan Hops voi olla opintosuunnitelman kaltainen tekninen työkalu, joka otetaan käyttöön heti opintojen alkuvaiheessa (kandidaattivaihe), mutta sillä jäsennellään opintoja niiden koko keston ajalle. Tällöin kyseessä on rajattu Hops, joka täydentyy ja täsmentyy opiskelijan uran edetessä. Maisteriopinnoissa Hops voi olla ns. avoin Hops, johon voi liittyä myös urasuunnittelun elementtejä. Tällainen Hops tuo esiin opiskelijan yksilölliset intressit ja oppimistarpeet. Hopsin toteutumista arvioidaan itse ja keskusteluissa ohjaajan kanssa. Käytännössä opiskelijan Hopsissa voi olla aineksia molemmista em. Hops -tyypeistä. Kuopion yliopistossa Hops-työskentelyä tukevat vuosikurssikohtaiset lukujärjestykset (ks. kohta 3.4; julkaistaan myös netissä) ja ehops -työskentely. Lisäksi henkilökohtaisten suunnitelmien työstämistä tuetaan lähiohjauksella esim. opettajatuutoroinnilla laitoksilla. ehopsilla tarkoitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen käytettävää sähköistä tietojärjestelmää, joka voi olla rajatun tai avoimen Hopsin kaltainen. ehopsien taustalla tulevat olemaan yliopiston Otto -opiskelijatietojärjestelmä ja Wossikka (opiskelijoille suunnattu web-palvelu opintojen suunnitteluun ja seurantaan). Kuopion yliopistossa Hops -käytännöt vaihtelevat tiedekunnittain ja aloittain. Käytäntöjä käydään läpi uusien opiskelijoiden koulutusohjelmakohtaisissa esittelyissä opintojen alkaessa. Lue lisää oman tiedekuntasi HOPS -käytännöistä luvuista 5 ja Kuopion yliopisto

45 3.7 Opintojen korvaavuudet 3 Opiskelu Henkilökohtaisen opetussuunnitelman (Hops) yhteydessä opintojen alussa käsitellään kaikki mahdollisesti tutkintoon liitettävät opinnot. Siten samassa yhteydessä käsitellään myös opintojen korvaavuudet. Hopsin etu on siinä, että opiskelijalle muotoutuu näin ollen hyvissä ajoin selkeä opintosuunnitelma, mikä myös helpottaa opintojen käynnistymistä ja etenemistä sekä opiskelijan valmistumista määräajassa, suoritusten kirjausta ja aikanaan tutkintotodistuksen kirjoittamista. Opiskelija voi kuitenkin edelleenkin hakea korvaavuutta myöhemmin opintojen aikana jollekin opintojaksolle tai sen osalle sellaisten aikaisempien opintosuoritusten (ja poikkeustapauksessa myös esim. kieliopintojen tai muun toiminnan, kuten työsuoritusten) perustella, jotka sisällöllisesti ja laajuudeltaan ovat kyseistä opintojaksoa tai sen osaa vastaavia. Myös aikaisemmista opinnoista (tutkinnoista) voidaan opiskelijaa hyvittää. Korvaavuutta haetaan tarkoitusta varten vahvistetulla lomakkeella, joka tulostetaan yliopiston www-sivulta ( Poikkeustapauksessa lomaketta on saatavilla myös opintoasioiden osaston ja laitosten sekä klinikoiden kanslioista. Hakemus toimitetaan ao. laitokselle ja sieltä voi myös tiedustella päätöstä. Aikanaan suoritus kirjautuu opiskelijan opintorekisteriin, josta tulee ilmoitus opiskelijan hytti -sähköpostiosoitteeseen. Ks. tarkemmat määräykset kohdasta 10.2 Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö. Lisätietoja tiedekuntien opintoneuvonnasta vastaavilta henkilöiltä tiedekuntien kanslioista. 3.8 Valmistuminen Tiedekunta/dekaani myöntää kandidaatin/maisterintutkintotodistuksen tiedekunnan opiskelijalle, joka on suorittanut kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot ja saanut niistä merkinnät opintosuoritusrekisteriinsä. Kaikkien tutkintoa hakevien opiskelijoiden on oltava yliopistossa kirjoilla läsnäolevana opiskelijana tutkintoa hakiessaan. Kandidaatin/maisterintutkintotodistusta haetaan todistusanomuslomakkeella (suomi/englanti), jota saa opintoasioiden osaston kansliasta tai tulostamalla www-sivulta Tiedekuntien/laitosten opintoneuvonnasta vastaavat henkilöt auttavat tarvittaessa tarkistamaan suoritetut puuttuvat opintosuoritukset. Opiskelija on kuitenkin itse velvollinen tarkistamaan, että hänellä on suoritettuna kaikki ao. tutkintoon tarvittavat opinnot tutkintotodistusta hakiessaan. Hänen tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä tutkintorakenteiden yksityiskohtien osalta tiedekunnan käytännöistä riippuen ao. vastuulaitokseen/ vastuuhenkilöön tai tiedekunnan opintoasiainpäällikköön sekä todistuksen laatijaan opintoasioiden osastossa (ks. neuvontapalvelut). Todistusanomukseen tulee jättää yhteystiedot, josta henkilö on tavoitettavissa virka-aikana. Tutkintotodistuksen toimitusaika on kaksi viikkoa hakemuksen jättämisestä, kauppatieteissä kolme viikkoa. Maisterin/kandidaatin tutkintotodistukseen merkitään koulutusohjelma/pääaine, opintojen kokonaislaajuudet opintoviikkoina ja näiden arvostelut, syventävät opinnot (kandidaatin tutkintotodistuksessa aineopinnot) ja sen arvostelu sekä kypsyysnäyte ja suoritetut kielikokeet. Lisäksi merkitään suoritetut sivuaineopinnot. Erikseen ilmoitetaan ne opinnot tutkinnon minimilaajuuden lisäksi ns. tutkintoon kuulumattomat opinnot, joita opiskelija voi käyttää mm. jatko-opintoihin. Tutkintotodistuksen mukana on ote opintorekisteristä, jos on yksityiskohtainen selvitys tutkintoa varten suoritetuista opinnoista. Jatkotutkintotodistukseen (lisensiaatin ja tohtorin tutkintotodistukseen) merkitään pääaine ja lisensiaatin tutkielman/väitöskirjan aihe sekä muut tutkintoon sisältyvät opintokokonaisuudet sekä niiden laajuus. Yksittäiset opintosuoritukset ja niiden mahdollinen arvostelu ilmenevät erillisestä opintorekisteriotteesta. Diploma Supplementin eli englanninkielisen tutkintotodistuksen liitteen opiskelija saa varsinaisen tutkintotodistuksen yhteydessä. Diploma Supplement on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu, tutkintoa ja kansallista koulutusjärjestelmää englannin kielellä selittävä tutkintotodistuksen liite. Opinto-opas

46 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Todistuksen tiedekunnassa suoritetuista erillisistä opinnoista saa joko tiedekunnan kansliasta tai ao. laitokselta sekä opintorekisteriotteen suoritetuista opinnoista opintoasioiden osastosta (siinä tapauksessa, että opiskelija on ilmoittautunut erillisten opintojen suorittajaksi). 4 Tutkintorakenneuudistus 4.1 Yleistä Valtioneuvosto antoi asetuksen yliopistojen tutkinnoista (ks. kohta 8 Tutkintoasetus). Asetuksella säädetään mm. tutkintojen laajuuksista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voi suorittaa. Tutkintoasetus tuli voimaan ja liittyy samana ajankohtana voimaan tulevaan yliopistolain muutokseen, jolla siirrytään kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Tutkinnonuudistus on osa eurooppalaista Bolognan prosessia, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. Tutkinnonuudistuksen yksi tavoite on myös tutkintoaikojen lyhentäminen. Tutkintojen sisältöä uudistetaan siten, että ne vastaavat paremmin tutkimuksen ja työelämän kehitystä. Lisätietoja: Tutkinnot kaksiportaisiksi Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yliopistojen tutkinnoista muuttuivat kaksiportaisiksi kaksiportaisia: opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat vasta sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempaa korkeakoulututkintoa kutsutaan useimmiten kandidaatin tutkinnoksi ja ylempää korkeakoulututkintoa maisterin tutkinnoksi. Lääketieteessä ja hammaslääketieteessä alempaa välitutkintoa ei ainakaan toistaiseksi oteta käyttöön. Samalla siirryttiin eurooppalaiseen opintosuoritusten mitoitukseen. Nykyisistä opintoviikoista luovutaan ja käyttöön otettiin opintopisteet. Opintopisteet lasketaan siten, että yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä. Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on kuitenkin 210 opintopistettä, mikä vastaa kolmen ja puolen vuoden kokopäiväistä opiskelua. Ylempi korkeakoulututkinto on yleensä 120 opintopisteen laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Psykologian ja musiikin alalla tutkinnon laajuus on kuitenkin 150 opintopistettä, eläinlääketieteessä 180 opintopistettä. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on viisi vuotta. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinnot säilyvät yksiportaisina. Lääketieteessä suoritetaan edelleen suoraan ylempi korkeakoulututkinto (lääketieteen lisensiaatin tutkinto), jonka laajuus on yhteensä 360 opintopistettä (tavoiteaika kuusi vuotta). Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 300 opintopistettä (tavoiteaika viisi vuotta). 46 Kuopion yliopisto

47 4 Tutkintorakenneuudistus Opiskelupolut monipuolistuivat Kelpoisuus yliopisto-opintoihin on ylioppilastutkinnon tai vähintään kolmen vuoden ammatillisen tutkinnon suorittaneella. Yliopisto voi myös todeta hakijan valmiudet muulla tavoin riittäviksi. Yliopistot päättävät opiskelijaksi ottamisesta. Yliopisto voi ottaa opiskelijan suorittamaan sekä ylempää että alempaa korkeakoulututkintoa, pelkkää alempaa korkeakoulututkintoa tai pelkkää ylempää korkeakoulututkintoa. Yliopisto voi myös järjestää erillisen opiskelijavalinnan pelkkään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan. Pääsääntöisesti opiskelija kuitenkin valitaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jolloin hän saa samalla oikeuden opiskella ylempään korkeakoulututkintoon asti. Opiskelijan on myös mahdollista suorittaa pelkkä alempi korkeakoulututkinto. Alemman tutkinnon jälkeen hän voi esimerkiksi hakeutua toiseen kotimaiseen tai ulkomaiseen korkeakouluun suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Hän voi myös mennä töihin ja palata halutessaan suorittamaan ylemmän tutkinnon myöhemmin. Tutkinnonuudistuksen tarkoituksena on myös uudistaa tutkintojen sisältöä. Tähän liittyvät monet käynnissä olevat opetuksen ja ohjauksen kehittämishankkeet. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä yliopistoissa on otettu käyttöön) opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), joiden tarkoituksena on helpottaa opiskelijoiden ohjausta ja heidän etenemistään opinnoissa. Rajoituksia opiskeluaikoihin Laki yliopistolain muuttamisesta ( ) 18 d sisältää rajoituksia opiskeluaikoihin. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran lukuvuonna opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. 4.2 Siirtymäajan hallinta ja siirtymäajan päättyminen Suurimpia haasteita yliopistoissa on ollut kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpitäminen uuden kaksiportaisen tutkintorakenteen tultua voimaan Vanhan järjestelmän mukaan voi opiskella muilla aloilla saakka ja lääketieteessä saakka. Nämä rajat ovat absoluuttisia eli kaikkien opintojen tulee olla suoritettu tuohon päivämäärään mennessä, muutoin opiskelija siirtyy automaattisesti uuteen järjestelmään. Vain jos kaikki opintosuoritukset on tehty ennen ko. päivämääriä ja esim. pro gradun lopullinen versio on jätetty tarkastukseen ennen ko. päivämäärää, saa opiskelija vanhan järjestelmän mukaisen tutkinnon. Kaikille uuteen järjestelmään siirtyville opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS). Uuteen järjestelmään siirtymistä haluavat opiskelijat hakevat siirtoa www-sivulla olevalla lomakkeella Ilmoitus uuteen järjestelmään siirtymiseksi sekä liittävät hakemukseensa oman laitoksensa hyväksymän uuden tutkintorakenteen mukaisen HOPSin. Tätä ennen opiskelijan on siis pitänyt ottaa yhteyttä omaan ainelaitokseensa/opettajatuutoriin sekä sopia hänen kanssaan HOPSin laatimisesta tai päivittämisestä. Siirtymäajan päättymisen jälkeen vanhan järjestelmän mukaisesti opiskelevat siirretään automaattisesti uuteen järjestelmään, minkä jälkeen heidän tulee ohjautua HOPSkeskusteluihin omille ainelaitoksilleen uuden lukuvuoden alkaessa. Uuteen järjestelmään siirryttäessä opiskelijoiden opintojen mittari muuttuu opintoviikosta opintopisteeksi. Mikäli opiskelijalla kuitenkin on suoritettuna alan välitutkinto, niin välitutkintoa ei enää muuteta pisteiksi, vaan ylempi tutkinto ilmoitetaan suoritetun opintoviikoissa ilmoitetun välitutkinnon päälle. Opintoviikot muutetaan uuteen tutkintoon opintopisteiksi seuraavilla kertoimilla: farmasia ja Opinto-opas

48 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta lääketiede 1,5, muut alat 1,875. Kertoimen käytön jälkeen opintopisteet pyöristetään pääsääntöisesti ylempään 0,5 opintopisteeseen siten, että se tapahtuu mahdollisuuksien mukaan opiskelijan eduksi kohtuuden rajoissa. Kaikille vanhasta uuteen järjestelmään siirtyville opiskelijoille tehdään HOPS, jossa muunnot on kirjattu. Erimielisyydet opiskelijan ja opettajan välillä muuntojen suorittamisesta tulee ensin yrittää ratkaista ao. oppiaineen piirissä ja mikäli se ei onnistu, voi opiskelija viedä asian koulutussuunnittelutoimikunnan käsiteltäväksi. Päätöksen tekee tiedekunnan dekaani. Opintotukiasioissa KELA käyttää kaikissa tapauksissa kertoimena 1,8. Tutkintorakenneuudistus eteen Suomen yliopistoissa ja on ollut tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa opintojen arviointiasteikot eurooppalaiseen yhteiseen käytäntöön. Kuopion yliopiston opintojen arviointiohjesäännössä on huomioitu vanhan (ennen suoritetut opintosuoritukset) ja uuden asteikon yhteensovittaminen (ks. kohta ). Tutkintorakenteenuudistus on näkynyt myös opiskelijaa koskevissa hallinnollisissa asiakirjoissa ja rekistereissä. Opintorekisteriotteissa suoritukset näkyvät joko opintopisteinä tai opintoviikkoina riippuen siitä, kumman järjestelmän mukaisesti opiskelija opiskelee. Opintojaksokuvaukset julkaistaan uuden järjestelmän mukaisina opinto-oppaiden liitteenä. Muut kuvaukset julkaistaan vain webissä ( Uudet opinto-oppaat sisältävät uuden järjestelmän mukaiset tutkintorakenteet. Vanhat rakenteet löytyvät vanhoista opinto-oppaista, jotka on julkaistu mm. www-sivulla Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto (Arvike) seuraa uuden tutkintorakenteen toimeenpanoa ja vanhan järjestelmän loppuunsaattamista sekä tekee tarvittavat toimenpiteet ja antaa toimijoille tarvittavat ohjeet siirtymäaikana. Siirtymäajan hallintoon liittyvistä keskeisistä asioista tiedotetaan opiskelijoille lukuvuoden aikana sähköpostitse ja opiskelun www-sivulla julkaistavilla tiedotteilla ( Lisätietoja myös yliopiston Kampusnetistä ja Wossikasta sekä opintoasioiden osastosta ja tiedekunnan kanslioista. 48 Kuopion yliopisto

49 5 Opetussuunnitelmat ja yleiset kuulustelut 5.1 Hoitotieteen laitos Department of Nursing Science 5 Opetussuunnitelmat Kuopion yliopiston hoitotieteen laitoksella on valtakunnallisesti pitkäaikaisin (vuodesta 1979) kokemus hoitotieteen yliopistotasoisesta koulutuksesta. Yliopistollisen hoitotieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen profiilin rakentamisessa on otettu huomioon terveydenhuollon ja yhteiskunnan kehitysnäkymät. Hoitotieteen laitoksen tutkimus ja opetus soveltuvat hyvin Kuopion yliopiston terveys- ja ympäristöyliopiston missioon ja ovat linjassa myös yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tavoitteiden kanssa. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tehtävien määrittämisen lähtökohtana ovat kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät ilmiöt. Hoitotieteen laitoksen tutkimus kohdistuu ennaltaehkäisevän hoitotieteen näkökulmasta yksilö- ja yhteisölähtöisten terveyden edistämisen toimintamallien kehittämiseen, terveyden ja kulttuurin välisten yhteyksien tarkasteluun ja metodologian ja teorioiden kehittämiseen. Näihin linjautuvat kliinisen hoitotyön, terveysalan koulutuksen ja terveyspalvelujärjestelmää koskeva tutkimus. Laajat tutkimushankkeet ovat monitieteisiä ja kansainvälisiä. Opinnäytetyöt liitetään pääsääntöisesti laitoksen tutkimushankkeisiin. Hoitotieteessä tuotettu tutkimustieto asiakkaiden ja väestön terveydestä sekä työntekijöiden työmenetelmistä ja toimintamalleista on erityisen tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset sekä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää koskettavat muutokset edellyttävät teoreettisesti ja menetelmällisesti innovatiivista, tutkittua tietoa. Laitoksella on monipuoliset kansalliset ja kansainväliset yhteistyösuhteet. Yhteistyökumppaneina ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Laitoksella on erinomaiset tutkimus- ja opetusyhteydet Pohjoismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Venäjälle ja Baltian maihin Hoitotieteen koulutus Opiskelijat valitaan hoitotieteen koulutukseen, jossa koulutusaloina ovat hoitotyön johtamisen, preventiivisen hoitotieteen ja terveystieteiden opettajankoulutus. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Opinnot koostuvat perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Hoitotieteen pääaineen opinnot sisältävät hoitotieteen filosofisia, teoreettisia ja metodologisia opintoja. Aineopinnoissa suuntaudutaan terveyden edistämiseen, opettamisen ja oppimisen kysymyksiin terveysalan koulutuksessa sekä hoitotyön johtamiseen. Syventävissä opinnoissa perehdytään hoitotieteen teoreettis-metodologiseen tiedon arviointiin sekä omaan tutkimustyöhön. Opiskelijoiden tutkintoon sisältyy myös muita opintoja Kuopion yliopiston laajasta monitieteisestä terveys- ja yhteiskuntatieteiden opetustarjonnasta. Hoitotieteen opiskelijat voivat suorittaa myös monikulttuurisen hoitotieteen 25 opintopisteen opintokokonaisuuden. Koulutuksessa käytetään opiskelijoita aktivoivia opetus- ja oppimismenetelmiä kuten yhteistoiminnallista projektityöskentelyä. Osa opiskelusta toteutuu joustavissa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävissä oppimis- ja työskentely-ympäristöissä. Hoitotieteen opiskelijat voivat suorittaa osan opinnoistaan opiskelijavaihdossa ulkomailla. Opiskeluvaihdon aikana suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Ulkomailla suoritetut opinnot sisällytetään HOPS:iin (henkilökohtainen opintosuunnitelma). Laitoksella koordinoidaan monitieteistä terveystieteiden yliopistoverkostoa (TerveysNet) vuoden 2007 alusta. Osan opinnoistaan opiskelijat voivat tehdä myös TerveysNetissä. Opinto-opas

50 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Laitoksella jatkuu opetusministeriön vuosille erillisrahoittama Helsingin terveystieteiden maisterikoulutus hoitotieteessä vastauksena kansallisen terveyshankkeen esille tuomiin koulutusvajeisiin. Lisäksi syksystä 2007 lähtien toteutetaan englanninkielistä kansainvälistä maisteriohjelmaa. Laitos vastaa terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtavasta hoitotieteen tieteellisestä jatkokoulutuksesta Kuopion yliopistossa ja on osa valtakunnallista opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoittamaa hoitotieteen tutkijakoulua. Tutkijakoulu toteutetaan yhteistyössä Oulun, Tampereen, Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin kanssa. Laitos on mukana myös yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteisessä tutkijakoulussa. Lisäksi laitos on aktiivinen toimija eurooppalaisessa alan tohtorikoulutusohjelmassa Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Kandidaatin tutkinnon tavoitteet Hoitotieteen laitoksen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa terveystieteiden kandidaatteja, monipuolisia hoitotieteen asiantuntijoita, joilla on hoitotieteen perusteiden tuntemus ja valmius seurata oman tieteenalansa kehitystä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin monitieteisten työryhmien jäsenenä terveysalalla valmiudet kriittisesti hyödyntää hankkimaansa tietoa terveysalalla hyvät kieli- ja viestintätaidot valmiudet maisterikoulutukseen hoitotieteessä ja jatkuvaan oppimiseen Maisterin tutkinnon tavoitteet Hoitotieteen laitoksen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa terveystieteiden maistereita, monipuolisia hoitotieteen asiantuntijoita, joilla on valmiudet arvioida ja soveltaa kriittisesti hoitotieteellistä tutkimustietoa tieteellisen tutkimuksen toteuttamiseen, kriittiseen ajatteluun ja näyttöön perustuvaan toimintaan työskennellä terveysalan monitieteisissä kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa ja työryhmissä terveyden edistämisen ja monikulttuurisuuden lähtökohdista toimia joustavasti tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävissä oppimis- ja työskentely-ympäristöissä eettiseen toimintaan asiantuntijuusalueillaan ja tutkimustyössä osallistua terveysalaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tieteelliseen jatkokoulutukseen hoitotieteessä Hoitotieteen laitoksen opintoneuvonta Hoitotieteen laitoksen yleinen opintoneuvonta on järjestetty syksyn johdatus yliopisto-opintoihin opintojakson yhteyteen. Kaikki terveystieteiden opiskelijat hoitotieteessä laativat HOPS:in ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. HOPSin tekemisen ohjaukseen on lukujärjestykseen varattu seminaariajat. HOPS-ohjauksesta, HOPSin hyväksymisestä ja opintoneuvonnasta vastaa amanuenssi Pirkko Mikkanen. Aiempien opintosuoritusten korvaavuudesta on tarkemmat ohjeet hoitotieteen laitoksen laatukäsikirjassa ( 50 Kuopion yliopisto

51 5 Opetussuunnitelmat Huomioitavaa korvaavuusanomuksen tekemisessä: Tuo mukanasi hakemus, oikeaksi todistetut jäljennökset todistuksista (+ alkuperäiset) ja opintosisältöjen kuvaus. Vapautusanomukset on täytettävä huolellisesti. Päätös vapautuksen myöntämisestä kirjautuu opintorekisteriisi. Opintojen korvaavuuden hylkäyspäätökset ovat hoitotieteen laitoksen käytävällä olevan opiskelijoiden kaapin mapissa. Yksittäiset opintojaksot vanhenevat viidessä vuodessa ja kokonaiset arvosanat kymmenessä vuodessa. Kuopion yliopiston ulkopuolella suoritetuista opintojaksoista on oltava nimi myös englanniksi. Cum laude- ja approbatur -arvosanoista vapautusta haetaan kokonaisuuksina. Vapautusanomukset toimitetaan amanuenssi Pirkko Mikkaselle Opintojaksoille ilmoittautuminen ja laitoksen tiedotuskäytännöt Laitoksen opintojaksoille ilmoittaudutaan pääsääntöisesti Kampusnetin Wossikka-palvelun kautta viimeistään viikkoa ennen opintojakson alkua. Poikkeavat ilmoittautumiskäytännöt on mainittu opintojaksokuvauksissa. Laitos tiedottaa: opintojaksokohtaisista asioista Kampusnetin Wossikan kautta, jolloin tiedon saavat omaan sähköpostiinsa kaikki Wossikan kautta opintojaksolle ilmoittautuneet yleisistä laitoksen toimintaa ja opiskelijoita koskevista asioista laitoksen internet-sivuilla ajankohtaista-palstalla ( tiettyä vuosikurssia tai koulutusalaa koskevista asioista Kampusnetin Kom-postin viestiryhmien kautta, jolloin HO-viestiryhmät koskevat hoitotyön johtamisen ja preventiivisen hoitotieteen koulutuksen opiskelijoita ja TO-viestiryhmät terveystieteiden opettajankoulutuksen opiskelijoita. Lisäksi kannattaa seurata laitoksen ilmoitustauluja Kandidaatin tutkintojen rakenteet Hoitotyön johtamisen koulutus Terveystieteiden kandidaatin tutkinto 180 op 1 Hoitotieteen perusopinnot 30 op* 2 Hoitotieteen aineopinnot 45 op** Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta 9 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 4 op Näyttöön perustuva hoitotyö 4 op Kandidaatintutkielma ja seminaari 10 op Kypsyysnäyte 3 Monitieteiset opinnot 45 op 3.1 Hoitotieteen eriytyvät aineopinnot: hoitotyön johtaminen Hoitotyön johtamisen asiantuntijuuden lähtökohdat Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet Moniammatillisuus ja -kulttuurisuus hoitotyön johtamisessa 5 op 4 op Opinto-opas

52 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta International issues in health care Hoitotyön johtamisen harjoittelu I Pedagogiset valmiudet oppivassa organisaatiossa Henkilöstön ja asiakkaiden opettamisen teoreettiset perusteet ja harjoittelu 3.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen ja juridiikka Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 3.3 Muut opinnot Johdatus yliopisto-opintoihin Akateemiset opiskelutaidot ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Tilastotieteen johdantokurssi Tilastotieteen peruskurssi Tilastollinen ohjelmistokurssi Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja -hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi 4 op 6 op 5 op 5 op 3 op 1 op 5 op 4 op 2 op 1 op 4 Kieli- ja viestintäopinnot 8 op Toinen kotimainen kieli 3 op Vieras kieli 3 op Kirjallinen viestintä 1 op Puheviestintä 1 op 5 Vapaasti valittavat opinnot 52 op Valitse seuraavista moduuleista tai muista yliopiston tarjoamista opinnoista 30 opintopisteen verran opintoja*** Filosofian opinnot Tieteenfilosofia Etiikka I Yhteiskuntafilosofia I Kulttuurisen hoitotieteen opinnot Kulttuuriantropologian perusteet Terveys ja kulttuuri Kulttuurinen hoitotiede: teoria Kulttuurinen hoitotiede: tutkimus Kulttuurinen hoitotiede: käytäntö Preventiivisen hoitotieteen opinnot Terveyden edistäminen ja muuttuva yhteiskunta Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 1 Yhteisöllisyys terveyden edistämisessä 3 op 4 op 3 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 3 op 5 op 3 / 7 op Terveystieteiden yliopistoverkoston (TerveysNet) opinnot Ks Kuopion yliopisto

53 5 Opetussuunnitelmat Terveyshallinnon- ja talouden laitoksen johtamisopinnot Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät Projektinhallinta Arviointitutkimus Taloushallinnon perusteet Muita suositeltavia opintoja Tietokoneavusteinen terveysopetus ja ohjaus Työelämän juridiikka Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 5 op 3 op 6 op 3 op 2 op 4 op 5 op * Opintokokonaisuus korvautuu erikoissairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisella. ** Opintojaksoista korvautuu 18 op erikoissairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisella. *** Opintojaksoista korvautuu 22 op erikoissairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittamisella ja 52 op ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisella. Terveystieteiden kandidaatin tutkinto (Hoitotyön johtamisen koulutus) Ensimmäisen vuosikurssin opinnot Hoitotieteen aineopinnot Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta Hoitotieteen tutkimusmenetelmät Näyttöön perustuva hoitotyö Monitieteiset opinnot Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet Moniammatillisuus ja -kulttuurisuus hoitotyön johtamisessa Henkilöstön ja asiakkaiden opettamisen teoreettiset perusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja palvelujärjestelmät Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet Kieli- ja viestintäopinnot Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Vapaasti valittavat opinnot Muut opinnot Johdatus yliopisto-opintoihin Akateemiset opiskelutaidot ja henkilökohtainen opintosuunnitelma Tilastotieteen johdantokurssi Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja -hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi Opinto-opas

54 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Toisen vuosikurssin opinnot Hoitotieteen aineopinnot Kandidaatintutkielma ja seminaari Kypsyysnäyte Monitieteiset opinnot Hoitotyön johtamisen harjoittelu I Kieli- ja viestintäopinnot Kirjoitusviestintä Puheviestintä Vapaasti valittavat opinnot Muut opinnot Tilastotieteen peruskurssi Tilastollinen ohjelmistokurssi International issues in health care Preventiivisen hoitotieteen koulutus Terveystieteiden kandidaatin tutkinto 180 op 1. Hoitotieteen perusopinnot 30 op* 2. Hoitotieteen aineopinnot 45 op** Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta 9 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 4 op Näyttöön perustuva hoitotyö 4 op Kandidaatintutkielma ja seminaari 10 op Kypsyysnäyte 3 Monitieteiset opinnot 45 op 3.1 Hoitotieteen eriytyvät aineopinnot: preventiivinen hoitotiede Terveyden edistämisen asiantuntijuuden lähtökohdat Terveydenhuollon ja terveyden edistämisen etiikka (TerveysNet) Preventiivisen hoitotieteen harjoittelu I Pedagogiset valmiudet oppivassa organisaatiossa Henkilöstön ja asiakkaiden opettamisen teoreettiset perusteet ja harjoittelu Hoitotyön johtamisen perusteet Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet International issues in health care 4 op 6 op 5 op 5 op 4 op 54 Kuopion yliopisto

55 5 Opetussuunnitelmat 3.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen ja juridiikka Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja palvelujärjestelmät 3.3 Muut opinnot Johdatus yliopisto-opintoihin Akateemiset opiskelutaidot ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Tilastotieteen johdantokurssi Tilastotieteen peruskurssi Tilastollinen ohjelmistokurssi Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja -hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi 3 op 5 op 1 op 5 op 4 op 2 op 1 op 4. Kieli- ja viestintäopinnot 8 op Toinen kotimainen kieli 3 op Vieras kieli 3 op Kirjallinen viestintä 1 op Puheviestintä 1 op 5 Vapaasti valittavat opinnot *** 52 op Valitse seuraavista moduleista tai muista opinnoista 30 opintopisteen verran opintoja Filosofian opinnot Johdatus filosofiaan Tieteenfilosofia Etiikka I Yhteiskuntafilosofia I Kulttuurisen hoitotieteen opinnot Kulttuuriantropologian perusteet Terveys ja kulttuuri Kulttuurinen hoitotiede: teoria Kulttuurinen hoitotiede: tutkimus Kulttuurinen hoitotiede: käytäntö Hoitotyön johtamisen opinnot Moniammatillisuus ja -kulttuurisuus hoitotyön johtamisessa Preventiivisen hoitotieteen opinnot Terveyden edistäminen ja muuttuva yhteiskunta 3 op 3 op 4 op 3 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 4 op 3 op Terveystieteiden yliopistoverkoston (Terveysnet) opinnot Ks. Jokin muu hoitotieteen opintoja täydentävä opintokokonaisuus Opinto-opas

56 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta * Opintokokonaisuus korvautuu erikoissairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittamisella tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisella ** Opintojaksoista 18 op korvautuu erikoissairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisella *** Opintojaksoista 22 op erikoissairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittamisella ja 52 op korvautuu ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisella. Terveystieteiden kandidaatin tutkinto (Preventiivinen hoitotiede) Ensimmäisen vuosikurssin opinnot Hoitotieteen aineopinnot Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta Hoitotieteen tutkimusmenetelmät Näyttöön perustuva hoitotyö Monitieteiset opinnot Terveydenhuollon ja terveyden edistämisen etiikka Henkilöstön ja asiakkaiden opettamisen teoreettiset perusteet ja harjoittelu Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja palvelujärjestelmät Kieli- ja viestintäopinnot Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Vapaasti valittavat opinnot Filosofian opinnot Terveysnetin opinnot Muut opinnot Johdatus yliopisto-opintoihin Akateemiset opiskelutaidot ja henkilökohtainen opintosuunnitelma Tilastotieteen johdantokurssi Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja -hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi Toisen vuosikurssin opinnot Hoitotieteen aineopinnot Kandidaatintutkielma ja seminaari Kypsyysnäyte Monitieteiset opinnot Preventiivisen hoitotieteen harjoittelu I Preventiivisen hoitotieteen ja terveyden edistämisen asiantuntijuus sekä teemaseminaarit Yhteisöllisyys terveyden edistämisessä Kieli- ja viestintäopinnot Kirjoitusviestintä 56 Kuopion yliopisto

57 5 Opetussuunnitelmat Puheviestintä Vapaasti valittavat opinnot Kulttuurisen hoitotieteen opinnot Moniammatillisuus ja -kulttuurisuus hoitotyön johtamisessa Terveysnetin opinnot Muut opinnot Tilastotieteen peruskurssi Tilastollinen ohjelmistokurssi International issues in health care Terveystieteiden opettajankoulutus Terveystieteiden kandidaatin tutkinto 180 op 1 Hoitotieteen perusopinnot 30 op* 2 Hoitotieteen aineopinnot 45 op ** Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta 9 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 4 op Näyttöön perustuva hoitotyö 4 op Kandidaatintutkielma ja seminaari 10 op Kypsyysnäyte 3 Monitieteiset opinnot 45 op 3.1 Kasvatustieteen perusopinnot 25 op Johdatus kasvatustieteeseen 5 op Opetuksen, oppimisen ja opettajuuden perusteet 5 op Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet 5 op Kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet 5 op Kasvatus ja kehitys elämänkulussa 5 op 3.2 Hoitotyön johtamisen perusteet ja juridiikka 7 op International issues in health care 4 op Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 3 op 3.3 Muut opinnot 13 op Johdatus yliopisto-opintoihin Akateemiset opiskelutaidot ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 1 op Tilastotieteen johdantokurssi 5 op Tilastotieteen peruskurssi 4 op Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 op Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi 1 op 4 Kieli- ja viestintäopinnot 8 op Toinen kotimainen kieli 3 op Opinto-opas

58 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Vieras kieli Kirjallinen viestintä Puheviestintä 3 op 1 op 1 op 5 Vapaasti valittavat opinnot*** 52 op Valitse seuraavista moduuleista tai muista opinnoista 30 opintopisteen verran opintoja Filosofian opinnot Tieteenfilosofia Etiikka I Yhteiskuntafilosofia I Kulttuurisen hoitotieteen opinnot Kulttuuriantropologian perusteet Terveys ja kulttuuri Kulttuurinen hoitotiede: teoria Kulttuurinen hoitotiede: tutkimus Kulttuurinen hoitotiede: käytäntö Hoitotyön johtamisen opinnot Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet Moniammatillisuus ja kulttuurisuus hoitotyön johtamisessa Hoitotyön johtamisen menetelmät 3 op 4 op 3 op 25 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 4 op 4 op Terveystieteiden yliopistoverkoston (TerveysNet) opinnot (Ks. Muiden tieteenalojen perusopinnot Kansanterveystieteen perusopinnot Terveystieto ja terveyden edistäminen perusopinnot Terveyshallintotieteen perusopinnot 25 op 25 op 25 op Jokin muu hoitotieteen opintoja täydentävä opintokokonaisuus *Opintokokonaisuus korvautuu erikoissairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisella. ** Opintojaksoista korvautuu 18 op erikoissairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisella. *** Opintojaksoista korvautuu 22 op erikoissairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittamisella ja 52 op ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisella. Terveystieteiden kandidaatin tutkinto (Terveystieteiden opettajankoulutus) Ensimmäisen vuosikurssin opinnot Hoitotieteen aineopinnot Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta Hoitotieteen tutkimusmenetelmät Näyttöön perustuva hoitotyö 58 Kuopion yliopisto

59 5 Opetussuunnitelmat Monitieteiset opinnot Johdatus kasvatustieteeseen Opetuksen, oppimisen ja opettajuuden perusteet Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet Kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet Kasvatus ja kehitys elämänkulussa Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja palvelujärjestelmät Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet Johdatus yliopisto-opintoihin Akateemiset opiskelutaidot ja henkilökohtainen opintosuunnitelma Tilastotieteen johdantokurssi Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja -hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi Kieli- ja viestintäopinnot Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Vapaasti valittavat opinnot Toisen vuosikurssin opinnot Hoitotieteen aineopinnot Kandidaatintutkielma ja seminaari Kypsyysnäyte Monitieteiset opinnot Tilastotieteen peruskurssi Tilastollinen ohjelmistokurssi International issues in health care Kieli- ja viestintäopinnot Kirjoitusviestintä Puheviestintä Vapaasti valittavat opinnot Maisterin tutkintojen erityistavoitteet ja tutkintorakenteet Hoitotyön johtamisen koulutus Hoitotyön johtamisen koulutuksen erityistavoitteena on kouluttaa hoitotyön johtamiseen terveystieteiden maistereita, joilla on osaamisvalmiudet: kehittää hoitotyötä väestön terveystarpeiden ja terveyspoliittisten linjausten mukaisesti hoitotieteellisistä ja modernin johtamisen lähtökohdista edistää näyttöön perustuvaa ajattelu- ja toimintatapaa hoitotyön palvelujen, työyhteisön ja oman johtamisen kehittämisessä arvioida ja kehittää johtamista ja työyhteisön toimintaa eettisistä ja monikulttuurisista lähtökohdista kehittää tavoitteellisesti henkilöstön hankintaa, osaamista ja hyvinvointia käyttää monipuolisia toiminnan laadun, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuraamisen, arvi- Opinto-opas

60 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta oimisen ja kehittämisen menetelmiä kehittää aktiivisesti moniammatillisia ja oman alan yhteistyömuotoja sekä hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa osallistua hoitotyötä ja sen johtamista koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja alan kehittämiseen Terveystieteiden maisterin tutkinto 120 op 1. Hoitotieteen opinnot 70 op 1.1 Hoitotieteen aineopinnot 10 op Terveys ja kulttuuri 5 op Terveyden edistämisen teoreettinen perusta I 5 op 1.2 Hoitotieteen syventävät opinnot 60 op Hoitotieteellisen tiedon arviointi 4 op Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen 6 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö 14 op Pro gradu seminaari 6 op Pro gradu 30 op Kypsyysnäyte 2 Monitieteiset opinnot 42 op 2.1 Hoitotieteen eriytyvät aineopinnot: hoitotyön johtaminen Hoitotyön johtamisen toiminta ja kehittyminen johtajaksi Hoitotyön johtamisen menetelmät Terveyden edistämisen johtaminen Hoitotyön johtaja työnsä tutkijana ja toiminnan kehittäjänä Hoitotyön johtamisen tutkimus Hoitotyön johtamisen harjoittelu II 2.2 Muut johtamisopinnot Terveystaloustiede I Hyvinvointipolitiikka Johtamisteoriat Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon 2.3 Muut opinnot Tieteellinen kirjoittaminen 4 op 4 op 5 op 9 op 4 op 5 op 5 op 5 op 1 op 3 Vapaasti valittavat opinnot 8 op Valitse seuraavista moduuleista tai muista yliopiston tarjoamista opinnoista 8 opintopisteen verran opintoja. Filosofian opinnot Tieteenfilosofia 3 op 60 Kuopion yliopisto

61 5 Opetussuunnitelmat Etiikka I Yhteiskuntafilosofia I Kulttuurisen hoitotieteen opinnot Kulttuuriantropologian perusteet Terveys ja kulttuuri Kulttuurinen hoitotiede: teoria Kulttuurinen hoitotiede: tutkimus Kulttuurinen hoitotiede: käytäntö Preventiivisen hoitotieteen opinnot Terveyden edistäminen ja muuttuva yhteiskunta Terveyden edistämisen teoreettinen perusta Yhteisöllisyys terveyden edistämisessä 4 op 3 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 3 op 5 op 3 / 7 op Terveystieteiden yliopistoverkoston (TerveysNet) opinnot Ks. Terveyshallinnon- ja talouden laitoksen johtamisopinnot Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät Projektinhallinta Arviointitutkimus Taloushallinnon perusteet Muita suositeltavia opintoja Tietokoneavusteinen terveysopetus ja ohjaus Työelämän juridiikka Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 5 op 3 op 6 op 3 op 2 op 4 op 5 op Terveystieteiden maisterin tutkinto (Hoitotyön johtamisen koulutus) Ensimmäisen vuosikurssin opinnot Hoitotieteen aineopinnot Terveys ja kulttuuri Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 1 Hoitotieteen syventävät opinnot Hoitotieteellisen tiedon arviointi Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö Monitieteiset opinnot Hoitotyön johtamisen menetelmät Terveyden edistämisen johtaminen Terveystaloustiede I Hyvinvointipolitiikka Johtamisteoriat Opinto-opas

62 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot Muut opinnot Toisen vuosikurssin opinnot Hoitotieteen syventävät opinnot Pro gradu seminaari Pro gradu Kypsyysnäyte Monitieteiset opinnot Hoitotyön johtamisen harjoittelu II Hoitotyön johtamisen tutkimus Kieli- ja viestintäopinnot Tieteellinen kirjoittaminen Vapaasti valittavat opinnot Muut opinnot Preventiivisen hoitotieteen koulutus Preventiivisen hoitotieteen koulutuksen erityistavoitteena on kouluttaa terveyden edistämiseen terveystieteiden maistereita, joilla on osaamisvalmiudet: seurata ja arvioida kansallisia ja kansainvälisiä, ajankohtaisia terveyden edistämisen ja terveyspolitiikan linjauksia toimia preventiivisen hoitotieteen asiantuntijatehtävissä moniammatillisissa työryhmissä terveydenhuollossa ja kolmannella sektorilla toimia yksilö-, perhe-, yhteisö- ja kulttuurilähtöisesti tutkimus- ja kehittämistyössä soveltaa ja kehittää monikulttuurisuustaitoja terveyttä edistävässä toiminnassa kehittää asiantuntijuuttaan terveyden edistämisessä ja sen työmenetelmien sekä toimintamallien uudistamisessa hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa toimia asiantuntijana näyttöön perustuvassa terveyden edistämisessä ja eettisten periaatteiden toteuttamisessa osallistua terveyden edistämistä ja terveyspolitiikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen ja oman alansa kehittämiseen Terveystieteiden maisterin tutkinto 120 op 1 Hoitotieteen opinnot 70 op 1.1 Hoitotieteen aineopinnot 10 op Terveys ja kulttuuri 5 op Terveyden edistämisen teoreettinen perusta I 5 op 62 Kuopion yliopisto

63 5 Opetussuunnitelmat 1.2 Hoitotieteen syventävät opinnot 60 op Hoitotieteellisen tiedon arviointi 4 op Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen 6 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö 14 op Pro gradu seminaari 6 op Pro gradu 30 op Kypsyysnäyte 2. Monitieteiset opinnot 50 op 2.1 Hoitotieteen eriytyvät aineopinnot: preventiivinen hoitotiede Yksilö, yhteisö ja kulttuuri terveyden edistämisessä Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 2 Yhteisöllisyys terveyden edistämisessä Preventiivisen hoitotieteen tutkimus Kulttuurinen hoitotiede: teoria Terveyden edistämisen asiantuntijuus moniammatillisessa yhteistyössä Preventiivisen hoitotieteen ja terveyden edistämisen asiantuntijuus sekä teemaseminaarit Preventiivisen hoitotieteen harjoittelu II Hoitotyön johtamisen toiminta ja kehittyminen johtajaksi Hoitotyön johtamisen menetelmät Terveyden edistämisen johtaminen 2.2 Muut johtamisopinnot Johtamisteoriat 5 op 7 op 5 op 5 op 5 op 9 op 4 op 4 op 5 op 2.3 Muut opinnot 1 op Tieteellinen kirjoittaminen 1 op TERVEYSTIETEIDEN MAISTERINTUTKINTO (PREVENTIIVINEN HOITOTIEDE) ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN OPINNOT Hoitotieteen aineopinnot Terveys ja kulttuuri Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 1 Hoitotieteen syventävät opinnot Hoitotieteellisen tiedon arviointi Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö Opinto-opas

64 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Monitieteiset opinnot Preventiivisen hoitotieteen harjoittelu II Kulttuurinen hoitotiede: teoria Hoitotyön johtamisen menetelmät Terveyden edistämisen johtaminen Johtamisteoriat Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot TOISEN VUOSIKURSSIN OPINNOT Hoitotieteen syventävät opinnot Pro gradu seminaari Pro gradu Kypsyysnäyte Monitieteiset opinnot Preventiivisen hoitotieteen tutkimus Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 2 Kieli- ja viestintäopinnot Tieteellinen kirjoittaminen Vapaasti valittavat opinnot Terveystieteiden opettajankoulutus Terveystieteiden opettajankoulutuksessa erityistavoitteena on kouluttaa terveysalan koulutukseen terveystieteiden maistereita, joilla on osaamisvalmiudet: toteuttaa, arvioida ja kehittää näyttöön perustuvaa ajattelu- ja toimintatapaa ja jatkuvaa tutkivaa ja kehittävää työotetta opetuksessa käyttää aktivoivia opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmiä tukeakseen oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä toimia aktiivisesti ja vastuullisesti erilaisissa yhteistyöryhmissä ja tiimeissä kehittää persoonallista kasvuaan opettajana ja opiskelijan persoonallisen kasvun tukemista soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa soveltaa ja kehittää monikulttuurisuustaitoja terveysalan koulutuksessa osallistua terveysalan koulutusta ja terveyspolitiikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja oman alansa kehittämiseen Terveystieteiden maisterin tutkinto 120 op 1 Hoitotieteen opinnot 70 op 1.1 Hoitotieteen aineopinnot 10 op Terveys ja kulttuuri 5 op Terveyden edistämisen teoreettinen perusta I 5 op 64 Kuopion yliopisto

65 5 Opetussuunnitelmat 1.2 Hoitotieteen syventävät opinnot 60 op Hoitotieteellisen tiedon arviointi 4 op Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen 6 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö 14 op Pro gradu -seminaari 6 op Pro gradu 30 op Kypsyysnäyte 2 Monitieteiset opinnot 50 op 2.1 Hoitotieteen didaktiikan aineopinnot 40 op Terveysalan koulutus ja kasvu opettajan työhön Orientoituminen terveystieteiden opettajan tehtäviin ja opetusharjoittelu I 5 op Terveysalan koulutuksen hallinto ja suunnittelu 2 op Tietokoneavusteinen terveysopetus ja ohjaus 2 op Oppiminen ja opetus perusta terveystieteiden opettajan ammattiin Hoitotieteen didaktiikka Opetusharjoittelu II terveysalan koulutuksessa Koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmä Opettaja työnsä tutkijana ja kehittäjänä Opetusharjoittelu III terveysalan koulutuksessa Terveysalan koulutuksen tutkimus 10 op 8 op 3 op 8 op 2 op 2.2 Muut opinnot 10 op Tieteellinen kirjoittaminen 1 op Vapaasti valittavat opinnot 9 op Yhteisöllisyys terveyden edistämisessä 7 op Terveystieteiden yliopistoverkoston (TerveysNet) opinnot (Ks. Jokin muu hoitotieteen opintoja täydentävä opintokokonaisuus TERVEYSTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO (TERVEYSTIETEIDEN OPETTAJANKOULUTUS) ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN OPINNOT Hoitotieteen aineopinnot Terveys ja kulttuuri Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 1 Opinto-opas

66 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Hoitotieteen syventävät opinnot Hoitotieteellisen tiedon arviointi Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö Monitieteiset opinnot Orientoituminen terveystieteiden opettajan tehtäviin ja opetusharjoittelu I Terveysalan koulutuksen hallinto ja suunnittelu Tietokoneavusteinen terveysopetus ja -ohjaus Hoitotieteen didaktiikka Opetusharjoittelu II terveysalan koulutuksessa Koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmä Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot TOISEN VUOSIKURSSIN OPINNOT Hoitotieteen syventävät opinnot Pro gradu seminaari Pro gradu Kypsyysnäyte Monitieteiset opinnot Opetusharjoittelu III terveysalan koulutuksessa Terveysalan koulutuksen tutkimus Kieli- ja viestintäopinnot Tieteellinen kirjoittaminen Vapaasti valittavat opinnot Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot HENKILÖKUNTA Professorit Katri Vehviläinen-Julkunen Puhelin: (017) hoitotiede Matkapuh: (050) laitoksen johtaja, sivuvirka KYS S-posti: katri.vehvilainenjulkunen@uku.fi Anna-Maija Pietilä hoitotiede, preventiivinen hoitotiede Puhelin: (017) laitoksen varajohtaja, sivuvirka Kuopion Matkapuh: (050) kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus S-posti: anna-maija.pietila@uku.fi Kerttu Tossavainen Puhelin: (017) hoitotiede, didaktiikka Matkapuh: (040) S-posti: kerttu.tossavainen@uku.fi 66 Kuopion yliopisto

67 5 Opetussuunnitelmat Tarja Suominen Puhelin: (017) hoitotiede S-posti: Lehtorit Jari Kylmä Puhelin: (017) hoitotiede S-posti: Pirjo Partanen Puhelin: (017) hoitotiede (johtaminen) Matkapuh: (044) S-posti: Hannele Turunen Puhelin: (017) hoitotiede (didaktiikka) S-posti: Päivi Kankkunen, vv. Puhelin (017) ma. Eija Kattainen hoitotiede (preventiivinen hoitotiede) S-posti Yliassistentit Merja Nikkonen Puhelin: (017) S-posti: ma Tarja Kvist Puhelin: (017) S-posti: Assistentit Teija Korhonen Puhelin (017) S-posti Pirjo Kinnunen Puhelin: (017) Matkapuh: (050) S-posti: Amanuenssi Pirkko Mikkanen Puhelin: (017) S-posti: Sihteerit Hallintosihteeri Maija Pellikka Puhelin: (017) S-posti: Opetussihteeri Leena Halonen Puhelin: (017) S-posti: Viestintäsihteeri Katja Immonen Puhelin: (017) S-posti: Opinto-opas

68 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tutkijat Tarja Kvist Puhelin (017) kliininen tutkija, post doc S-posti Satu Heiskanen Matkapuh. (040) tutkijakoulutettava S-posti Tarja Välimäki Matkapuh. (050) tutkijakoulutettava S-posti Maria Psychogiou tutkijakoulutettava S-posti Heidi Malava tutkija S-posti Marjorita Sormunen suunnittelija/tutkija MCI S-posti OPETUSMINISTERIÖN HANKE (KOULUTUS) Helsingin maisterikoulutus Päivi Kankkunen Puhelin: (017) Lehtori Matkapuh: (040) S-posti: Arja Haapakorva Puhelin (017) Suunnittelija S-posti TERVEYSNET Terhi Saaranen Matkapuh. (0500) koordinaattori S-posti LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Hoitotieteen laitos Käyntiosoite Yliopistonranta 1 C, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) S-posti hoitot@uku.fi Internet 68 Kuopion yliopisto

69 5 Opetussuunnitelmat 5.2 Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Department of Social Policy and Social Psychology Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos antaa yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta sosiaalipolitiikassa, sosiaalipsykologiassa ja sosiologiassa. Lisäksi laitos tarjoaa yhdessä avoimen yliopiston kanssa arvosanaopetusta filosofiassa (perusopinnot ja aineopinnot) Laitoksen toimintaohjeet Laitoksen opintoneuvonta on järjestetty oppiaineittain. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisesta ja sivuaineiden valinnasta sovitaan oman pääaineen opettajatuutorin kanssa. Sosiaalipolitiikan pääaineessa opettajatuutorina toimii professori Juhani Laurinkari (s-posti: sosiaalipsykologian pääaineessa lehtori Pertti Rautio (s-posti: fi) ja sosiologian pääaineessa lehtori Vesa Puuronen (s-posti: Pääainekohtaista opintoneuvontaa antavat oppiainevastaavat: sosiaalipolitiikassa professori Juhani Laurinkari, sosiaalipsykologiassa professori Vilma Hänninen (s-posti: ja sosiologiassa professori Juho Saari (s-posti: Yksittäisiin opintojaksoihin liittyvää neuvontaa antavat niiden johtajat. Laitoksen kansliassa (osastosihteeri Tuula Keinänen, puh ) vastataan tenttimiseen ja opintosuoritusten kirjaamiseen liittyviin kysymyksiin laitoksen omien opintojaksojen osalta. Opintojaksoille ilmoittautuminen Laitoksen järjestämille opintojaksoille on filosofian opintojaksoja ja pelkkinä kirjallisuuskuulusteluina suoritettavia opintojaksoja lukuun ottamatta ilmoittauduttava ennen kurssin alkamista Kampusnetissä Wossikassa. Kurssien ajankohdat ja ilmoittautumisajat ilmenevät Wossikassa opintojakson perustiedoista. Laitoksen pääaineiden pakollisiin opintoihin sisältyy myös muiden laitosten tai yksiköiden antamaa opetusta (ks. Muiden laitosten ja yksiköiden antama opetus), joiden kohdalla saatetaan myös edellyttää ennakkoilmoittautumista. Näiden opintojaksojen ilmoittautumis- ja tenttikäytännöistä saa lisätietoja opintojakson järjestävältä laitokselta tai yksiköltä. Tentteihin ilmoittautuminen Laitoksen luentojen suorittaminen tapahtuu kurssista riippuen tenttimällä, kirjoittamalla luentopäiväkirja tai essee tms. Tenttiminen tapahtuu seuraavasti: 1) varsinainen luentotentti järjestetään luentosarjan yhteydessä eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua, 2) ensimmäinen uusintakuulustelu järjestetään pääsääntöisesti joko ensimmäisessä tai toisessa varsinaista luentokuulustelua seuraavassa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisessä tentissä tai erillisessä ja erikseen ilmoitetussa uusintakuulustelussa, 3) toinen uusintakuulustelu järjestetään yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisen kuulustelun yhteydessä. Uusintakuulusteluiden ajankohdat ilmoitetaan Wossikassa opintojaksojen perustiedoissa ja niihin sähköisesti. Luentoja ei voi siis tenttiä jokaisessa tiedekunnan yleisessä tentissä vaan pääsääntöisesti kolme kertaa lukuvuoden aikana. Opintojaksoihin liittyvä kirjallisuus tentitään, ellei opintojaksokuvauksessa toisin ilmoiteta, tiedekunnan yleisissä tenteissä, joiden ajankohdat löytyvät tästä oppaasta. Tiedekunnan yleisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan tentittävän opintojakson järjestävälle laitokselle viikkoa ennen tenttipäivää. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitoksella on käytössä sähköinen tenttiin ilmoittautuminen eli yleisiin kuulusteluihin ja uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan laitoksen opintojaksojen osalta Wossikassa. Muiden laitosten ja yksiköiden tarjoamien opintojaksojen osalta ilmoittautuminen tapahtuu näiden antamien ohjeiden mukaisesti. Opinto-opas

70 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Aikaisempien opintojen hyväksilukeminen ja pakollisten opintojen korvaaminen Muualla suoritettuja opintoja voidaan lukea Kuopion yliopistossa suoritettavaan tutkintoon hyväksi kahdella tavalla: 1) tutkintoon voidaan sisällyttää muualla suoritettuja yliopisto-opintoja ja 2) tutkintoon kuuluvia pakollisia opintojaksoja voidaan korvata muualla suoritetuilla vastaavilla opinnoilla. Muussa koti- tai ulkomaisessa yliopistossa tai tiedekorkeakoulussa suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon mahdollisimman täysimääräisesti, mikäli ne soveltuvat sisältönsä puolesta suoritettavan tutkinnon osaksi ja mikäli ne eivät jo sisälly toiseen samantasoiseen tai ylempään tutkintoon. Tutkintoon sisällytettäviltä opinnoilta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta eikä niitä muunneta Kuopion yliopiston opetussuunnitelmia vastaaviksi. Ne eivät myöskään korvaa tutkintorakenteeseen kuuluvia pakollisia opintoja, vaan ne liitetään osaksi Kuopion yliopistossa suoritettavaa tutkintoa omalla nimellään. Opintojaksoja voidaan myös rajoitetusti korvata joko kokonaan tai osittain muussa koulutusohjelmassa, tiedekunnassa tai yliopistossa taikka ammattikorkeakoulussa aikaisemmin suoritetuilla opinnoilla edellyttäen, että koulutusohjelman tavoitteet saavutetaan. Opintosuoritusten korvaavuutta arvioitaessa kriteerinä ovat opintosuoritusten laajuus, sisältö ja vaativuustaso. Laajuuden arviointi perustuu kurssin edellyttämään työmäärään. Suoritusten sisällön vastaavuutta arvioidaan samankaltaisuuden perusteella (tavoite, sisältö ja kirjallisuus). Opintojaksojen korvaaminen ammattikorkeakoulututkinnolla tai sellaiseen sisältyvillä kursseilla käsitellään opintojaksokohtaisesti. Opintojen sisällyttämistä ja korvaamista haetaan Opintojakson vapautusanomus -lomakkeella, jota on saatavissa yliopiston internet-sivuilta sekä opintoasioiden osastolta ja laitokselta. Hakemukseen tulee liittää: 1) jäljennös tutkintotodistuksesta, suoritusrekisteriotteesta tai muusta viranomaisen antamasta todistuksesta, josta opinnot ilmenevät, sekä 2) selvitys opintosuoritusten sisällöstä, tasosta ja laajuudesta (esimerkiksi opinto-oppaan opintojaksokuvaukset tms.). Muualla kuin Kuopion yliopistossa suoritettujen tutkintoon sisällytettäväksi ehdotettavien yksittäisten opintojaksojen englanninkielisten nimien tulee ilmetä hakemuksesta. Hakemukset toimitetaan opintojakson johtajalle. Muissa tiedekorkeakouluissa suoritettujen opintojen korvaavuudesta päättää opintojakson vastuuhenkilö ja muissa oppilaitoksissa suoritettujen opintojen ja tutkintojen (esim. ammattikorkeakoulututkinnot) oppiainevastaava. Tutkintoon sisällytettävien suurempien kokonaisuuksien hyväksilukemista haetaan samalla lomakkeella kuin opintojakson korvaamista. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa valinnaisena sivuaineenaan jonkin sellaisen opintokokonaisuuden, johon sisältyy jokin hänen pääaineeseensa kuuluva pakollinen opintojakso (esim. filosofian perusopinnot, joihin sisältyy pakollisiin opintoihin kuuluvia opintojaksoja), hänen tulee neuvotella päällekkäisestä opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa opintojakson korvaavasta suoritustavasta. Koska sosiaalitieteiden menetelmäopinnot ovat pääosin samat kaikissa sosiaalitieteissä, tulee sosiaalitieteitä pää- ja sivuaineena (aineopinnot, syventävät opinnot) opiskelevan neuvotella sivuaineena suorittamansa oppiaineen oppiainevastaavan kanssa menetelmäopintojen korvaavuudesta. Mahdollisia menettelytapoja on kolme: 1) sivuaineopinnot voidaan suorittaa ilman menetelmäopintoja, esimerkiksi sosiaalipsykologian aineopinnot suoritetaan 65 opintopisteen suuruisena 75 opintopisteen sijasta, koska sosiaalitieteille yhteisiä menetelmäopintoja on aineopinnoissa 10 opintopistettä, 2) sivuaineen menetelmäopintojen osuus voidaan korvata sivuaineen ylimääräisillä muilla opinnoilla, tai 3) sivuaineen menetelmäopintojen tilalla suoritetaan tarvittava määrä menetelmäopintoja valinnaisista menetelmäopinnoista (esim. syventävien menetelmäopintojen vaihtoehtoisia kursseja). Mahdollisista korvaavista menetelmäopinnoista neuvotellaan sosiaalitutkimuksen menetelmien professorin, Pertti Tötön (s-posti: puh ) kanssa. Opintojen poikkeava suorittaminen Sen lisäksi, että opintojaksojen järjestämistavat saattavat mm. opettajavaihdoksista johtuen poi- 70 Kuopion yliopisto

71 5 Opetussuunnitelmat keta siitä, mitä opintojaksokuvausten yhteydessä esitetään, opiskelija voi erityisistä syistä neuvotella opintojakson johtajan kanssa mahdollisuudesta suorittaa opintojakso esitetystä poikkeavalla tavalla. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Laitoksella on käytössä kaikkia opiskelijoita koskeva HOPS-menettely. Opiskelijan tulee heti opintojensa alussa ottaa yhteyttä oman pääaineensa opettajatuutoriin (sosiaalipolitiikan pääaineessa professori Juhani Laurinkariin, sosiaalipsykologian pääaineessa Pertti Rautioon ja sosiologian pääaineessa Vesa Puuroseen) ja sopia HOPSin laadinnasta. Opettajatuutori käy ensimmäisessä HOPS-keskustelussa opiskelijan kanssa läpi opiskelijan opintosuoritukset ja esittää arvionsa siitä, mistä opintojaksoista opiskelijan on niiden perusteella mahdollista hakea korvaavuutta. Sen jälkeen, kun opiskelija on tehnyt korvaavuusanomukset ja hänen pääaineensa oppiainevastaava ja/tai yksittäisten opintojaksojen johtajat ovat ne käsitelleet, opiskelija varaa opinto-ohjaajalta uuden ajan varsinaisen opintosuunnitelman laatimista varten. Toisella tapaamiskerralla laadittavasta opintosuunnitelmasta ilmenevät ne opiskelijan pääaineen pakolliset opintojaksot, jotka hänen tulee suorittaa joko kokonaisuudessaan tai osittain. Opiskelija voi tarvittaessa ottaa yhteyttä pääaineensa opettajatuutoriin täsmentääkseen tai muuttaakseen HOPSiaan. Vanhassa opintoviikkopohjaisessa tutkintorakenteessa opintonsa aloittaneen opiskelijan, joka haluaa siirtyä uuteen opintopistepohjaiseen tutkintorakenteeseen, tulee ottaa yhteyttä oman pääaineensa opettajatuutoriin sopiakseen HOPS-keskustelun ajankohdasta. Keskustelussa käydään läpi uusien ja vanhojen tutkintorakenteiden vastaavuus ja määritetään se, mitä opiskelijan aikaisemmat opintosuorituksensa korvaavat uudesta tutkintorakenteesta. Lähtökohtana on mahdollisimman kattava korvaavuus. HOPS-menettelyn lisäksi opiskelijan tulee vahvistaa siirtymisensä uuteen tutkintorakenteeseen täyttämällä Ilmoitus uuteen tutkintorakenteeseen siirtymisestä -lomake. Lomaketta on saatavilla yliopiston internetsivuilta ja opintoasioiden osastolta. Täytetty lomake palautetaan yliopiston opintoasioiden osastoon. Siirtymistä uuteen tutkintorakenteeseen ei voi peruuttaa. Tutkinnon suorittaminen vanhan opintoviikkopohjaisen tutkintorakenteen mukaisesti on mahdollista saakka. Kandidaatin tutkielma Kandidaatin tutkielmaohjeita löydät tarkemmin tämän oppaan yleisestä osasta. Pro gradu -tutkielmaohjeita Pro gradu -tutkielma on laajahko itsenäinen tutkimustyö. Tutkielma laaditaan pääsääntöisesti yksin tai kaksin. Pro gradu -tutkielman laadintaprosessi etenee muodollisesti seuraavalla tavalla: 1) Mieti tutkielmasi aihe. Aiheen voi keksiä itse, mutta apua sen ideointiin saa laitoksen opettajilta, joilta voi tiedustella myös valmiita aiheita ja jotka voivat avustaa tutkimusaiheen etsimisessä. Oppiaineet järjestävät syksyllä seminaarin aloittaville huhti-toukokuussa tutkielmaseminaarin orientaatiotilaisuuden, missä ideoidaan tutkimusaiheita, pohditaan pro gradu -tutkielmaprosessia jne. 2) Osallistu tutkielmaseminaariin. Tutkielmaseminaari kestää kolme lukukautta ja sen tarkoitus on ennen kaikkea edesauttaa oman tutkielmasi etenemistä. Tutkielmaseminaariin ei kannata osallistua kaiken varalta turhan aikaisin vaan juuri silloin, kun oman tutkielman tekeminen on ajankohtaista. Tutkielman tekeminen on pääsääntöisesti puolentoista vuoden mittainen prosessi. Seminaarin läpäiseminen edellyttää mm. hyväksyttävän tutkimussuunnitelman esittämistä. 3) Etsi ja vahvista työllesi ohjaajat. Tutkielmalle nimetään aina vähintään kaksi (2) ohjaajaa, joista ainakin toinen on tavallisesti opiskelijan oman pääaineen edustaja. Joku ohjaajista voi Opinto-opas

72 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta hyvin kuitenkin edustaa muuta oppiainetta tai yliopistoa ja olla myös yliopistomaailman ulkopuolelta. Ohjaajat vahvistetaan lomakkeella, jonka saa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kotisivuilta tai laitoksen kansliasta. 4) Tutkielman kokonaispituus riippuu suuresti aiheesta, kuvien ja taulukoiden määrästä yms., sosiaalitieteissä pro gradu -tutkielmat ovat laajuudeltaan yleensä sivua. Nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Näiden mallit samoin kuin tekstin asettelua, otsikointia ja lähdeviitteiden merkitsemistä koskevat ohjeet löytyvät verkkosivulta osoitteesta www. uku.fi/tht/opiskohjeet.shtml#muita. 5) Vanhamuotoista tutkintoa suorittava: tee harjoitusaine, mikäli et ole tehnyt sitä vielä kandidaatintutkinnon yhteydessä. Harjoitusaineesta löytyy tarkemmat ohjeet muualla tässä oppaassa. Sovi harjoitusaineen aiheesta ohjaajasi tai oppiainevastaavan kanssa. Harjoitusaineeksi kelpaa myös esimerkiksi sopiva essee tai luku pro gradu -tutkielmasta kunhan se muodostaa täydellisen esseen (kansilehti, sisällysluettelo, johdanto, pohdinta, lähdeluettelo jne.). Palauta valmis harjoitusaine joko ohjaa-jallesi tai oppiainevastaavalle, kummanko kanssa oletkin aiheesta sopinut. Tämän jälkeen varaa Kielikeskuk-sesta itsellesi aika harjoitusaineen palautetilaisuutta varten. Opettaja ottaa harjoitusaineen korjattavakseen vasta sitten, kun palautusaika on varattu. Opettajalle pitää jäädä korjausaikaa vähintään viikko ennen varattua palautusta. Koska saat palautteen omasta kirjoittamisestasi, ei harjoitusaineen laatimista kannata lykätä vaan se kannattaa suorittaa heti tutkielmaprosessin alkuvaiheessa. 6) Neuvottele tutkielmasi tarkastajat. Kun tutkielma on valmis, neuvottele ohjaajien ja oppiainevastaavan kanssa työn tarkastajista. Tutkielmalle nimetään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee olla työn ohjaaja. Esitys työn tarkastajista tehdään yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kotisivuilta tai laitoksen kansliasta saatavalla lomakkeella, joka täytetään yhdessä työn ohjaajan kanssa. Tässä vaiheessa tutkielmalla täytyy olla myös englanninkielinen nimi. 7) Sovi ohjaajasi kanssa valmistumisen aikataulusta. Valmiin tutkielman hyväksyminen ja mm. kypsyyskokeeseen osallistuminen voi viedä yllättävän paljon aikaa, jopa pari kuukautta. Aikataulu kannattaa selvittää ohjaajan kanssa. 8) Toimita tutkielmasi kolmena kappaleena laitoksen kansliaan. Kun aikatauluista ja tarkastajista on sovittu ohjaajan kanssa, tutkielma toimitetaan kolmena kappaleena laitoksen kansliaan, josta kaksi kappaletta toimitetaan tutkielman tarkastajille. Tarkastajilla on yksi kuukausi aikaa tarkastaa tutkielma. Tarkastuksen jälkeen kanslia toimittaa yhden kappaleen lausuntoineen opetussihteeri Maria Joelle, joka toimittaa työn dekaanille hyväksyttäväksi. Tämän kappaleen tutkielmasta voi hakea itselle sen hyväksymisen jälkeen, mutta tarkastajakappaleet jäävät tarkastajille. 9) Ilmoittaudu kypsyyskokeeseen. Kypsyyskokeesta löytyy tarkemmat ohjeet toisaalla tässä oppaassa. Toisin kuin harjoitusaine, kypsyyskoe suoritetaan sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon yhteydessä. Kypsyyskoe suoritetaan pääsääntöisesti tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä ja siihen ilmoittaudutaan normaaliin tapaan viimeistään viikkoa ennen tenttiä tenttikuorella. Kypsyyskokeen ottaa vastaan ohjaaja (tai oppiainevastaava jos ohjaajistasi kukaan ei ole oppiaineen opettaja). Koska kypsyysnäytteen otsikot (tavallisesti kolme, joista saa valita yhden) laaditaan tutkielmasi perusteella, voi kypsyyskokeeseen osallistua vasta kun on jättänyt pro gradu -tutkielman tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa ohjaaja ja kieliasun äidinkielen opettaja. 10) Kun dekaani on hyväksynyt tutkielman, toimita se painettavaksi. Opiskelijan tulee omalla kustannuksella painattaa kolme kappaletta tutkielmasta kansiin ja toimittaa ne luetteloitaviksi Snellmanian kirjastoon. Tutkielmista yksi jää Snellmanian kirjastoon, yksi Canthian kirjastoon ja yksi omalle laitokselle. Halutessa voi kappaleita tilata samalla myös itselle. Voit teettää painatuksen haluamassasi paikassa, tärkeintä on, että lopputulos vastaa yliopiston kriteereitä. 72 Kuopion yliopisto

73 5 Opetussuunnitelmat 11) Lähetä tutkielmasi suomenkielinen tiivistelmä liitetiedostona sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitokselle osoitteeseen Suositeltavia sivuaineopintoja Sosiaalitieteiden sivuaineiksi soveltuvat monet oppiaineet: muut kuin pääaineena luettu oppiaine yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tarjonnasta, kasvatustieteet, hallintotieteet, psykologia, terveyssosiologia etc. Kaikissa laitoksen pääaineissa on tietoisesti jätetty runsaasti opintopisteitä sivuaineopinnolle. Tämän tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisuus suunnata tutkintoaan sivuainevalinnoilla. Varsinaisten tieteenalaperustaisten oppiaineiden lisäksi kaikkien Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitoksen pääaineiden sivu-aineiksi soveltuvat erityisesti maisterivaiheessa hyvin myös mm. seuraavat monitieteelliset opintokokonaisuudet: Työelämä ja johtaminen -opintokokonaisuus (sosiaalipolitiikassa ja sosiaalipsykologiassa 20 op, sosiologiassa 25 op) ja monitieteiset Co-op Network Studies -verkko-opinnot (kaikissa pääaineissa 25 op). Työelämä ja johtaminen -opintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot: Johtamisteoriat 5 op Johtaminen asiantuntijaorganisaatioissa 5 op Työelämän juridiikka 5 op Työpolitiikka 5 op (pakollinen sosiaalipolitiikassa) Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 5 op (pakollinen sosiaalipsykologiassa) Sosiaalipolitiikan tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op PÄÄAINEOPINNOT 75 op vsk Perusopinnot 25 op 1. vsk Suomalainen yhteiskunta 5 op 1. vsk Johdatus sosiaalipolitiikkaan ja sen kehitykseen 5 op 1. vsk Sosiaaliturvapolitiikka 5 op 1. vsk Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen 5 op 1. vsk Sosiaalitieteiden klassikot 5 op 1. vsk Aineopinnot 50 op vsk Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja palvelujärjestelmät 5 op 2. vsk Sosiaalipolitiikan teoria 5 op 2. vsk Sosiaaliset ongelmat 5 op 2. vsk Hyvinvointipolitiikka 5 op 2. vsk Sosiaalipolitiikan muutossuunnat 5 op 3. vsk Yhteisötalous 5 op 3. vsk Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin 5 op 2. vsk Haastattelututkimus 5 op 3. vsk Sosiaalipolitiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op 3. vsk Kypsyysnäyte 0 op 3. vsk Opinto-opas

74 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta SIVUAINEOPINNOT 78 op vsk Vapaavalintaiset sivuaineopinnot 78 op vsk Sivuaineopintoihin tulee sisältyä vähintään kaksi perusopintokokonaisuutta tai yksi perus- ja aineopintokokonaisuus. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 10 op vsk Toinen kotimainen kieli 3 op 1. vsk Kirjoitusviestintä 2 op 2. vsk Puheviestintä 2 op 2. vsk Vieras kieli 3 op vsk MUUT OPINNOT 17 op vsk Johdatus yliopisto-opintoihin 0 op 1. vsk Tietotekniikan perusteet 3 op 1. vsk Tiedonhaun peruskurssi 1 op 1. vsk Johdatus filosofiaan tai Yhteiskuntafilosofia 1 3 op 1. vsk Tieteenfilosofia 3 op 1. vsk Etiikka 1 2 op 3. vsk Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskuntatieteilijöille 5 op 2. vsk YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO YHTEENSÄ 180 op Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 120 op PÄÄAINEOPINNOT 100 op vsk Syventävät opinnot 100 op vsk Sosiaalipolitiikan käytännön harjoittelu 10 op 4. vsk Työvoimapolitiikka 5 op Sosiaalipolitiikan sovellusalueet Opiskelija suorittaa vähintään kaksi seuraavista. 20 op vsk - Asumispolitiikka 10 op - Vammaispolitiikka 10 op - Koulutuspolitiikka 10 op - Muu erikseen sovittava opintokokonaisuus op Syventävät menetelmäopinnot Opiskelija suorittaa seuraavista vähintään 15 op. 15 op 4. vsk - Teksti- ja haastatteluaineistojen analyysi 5 op - Tapaustutkimus 5 op - Arviointitutkimus 6 op - Tilastollisten menetelmien jatkokurssi 5 op - Metodologinen seminaari 5 op - Muu erikseen sovittava opintojakso 5 op Sosiaalipolitiikan tutkielmaseminaari 10 op 5. vsk Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma 40 op 5. vsk Kypsyysnäyte 0 op 5. vsk 74 Kuopion yliopisto

75 5 Opetussuunnitelmat SIVUAINEOPINNOT 20 op vsk Vapaavalintaiset sivuaineopinnot 20 op vsk Vapaavalintaisia vähintään aineopintotasoisia sivuaineopintoja, ks. Suositeltavia sivuaineopintoja YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO YHTEENSÄ 120 op Sosiaalipsykologian tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op PÄÄAINEOPINNOT 75 op vsk Perusopinnot 25 op 1. vsk Sosiaalipsykologian perusteet 10 op 1. vsk Sosiaalisen yhteistoiminnan perusteet 5 op 1. vsk Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen 5 op 1. vsk Näkökulmia ihmiseen 5 op 1. vsk Aineopinnot 50 op vsk Ryhmät ja yhteisöt 5 op 2. vsk Sosiaalitieteiden klassikot 5 op 2. vsk Sosiaalipsykologian nykyteoriat 5 op 2. vsk Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 5 op 2. vsk Minuuden sosiaalipsykologia 5 op 3. vsk Terveyden sosiaalipsykologia 5 op 3. vsk Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin 5 op 2. vsk Haastattelututkimus 5 op 3. vsk Sosiaalipsykologian kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op 3. vsk Kypsyysnäyte 0 op 3. vsk SIVUAINEOPINNOT 78 op vsk Vapaavalintaiset sivuaineopinnot 78 op vsk Sivuaineopintoihin tulee sisältyä vähintään kaksi perusopintokokonaisuutta tai yksi perus- ja aineopintokokonaisuus. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 10 op vsk Toinen kotimainen kieli 3 op 1. vsk Kirjoitusviestintä 2 op 2. vsk Puheviestintä 2 op 2. vsk Vieras kieli 3 op vsk MUUT OPINNOT 17 op vsk Johdatus yliopisto-opintoihin 0 op 1. vsk Tietotekniikan perusteet 3 op 1. vsk Tiedonhaun peruskurssi 1 op 1. vsk Opinto-opas

76 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Johdatus filosofiaan tai Yhteiskuntafilosofia 1 3 op 1. vsk Tieteenfilosofia 3 op 1. vsk Etiikka 1 2 op 3. vsk Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskuntatieteilijöille 5 op 2. vsk YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO YHTEENSÄ 180 op Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 120 op PÄÄAINEOPINNOT 95 op vsk Syventävät opinnot 95 op vsk Sosiaalipsykologian syventävät teoriaopinnot 10 op 4. vsk Sosiaalipsykologinen tutkimus 5 op 4. vsk Sosiaalipsykologian valinnaiset soveltavat opinnot 15 op 4. vsk Sosiaalipsykologian käytännön harjoittelu 10 op 4. vsk Syventävät menetelmäopinnot Opiskelija suorittaa seuraavista vähintään 5 op. 5 op 4. vsk - Teksti- ja haastatteluaineistojen analyysi 5 op - Tapaustutkimus 5 op - Arviointitutkimus 6 op - Tilastollisten menetelmien jatkokurssi 5 op - Metodologinen seminaari 5 op - Muu erikseen ilmoitettu opintojakso 5 op Sosiaalipsykologian tutkielmaseminaari 10 op 5. vsk Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma 40 op 5. vsk Kypsyysnäyte 0 op 5. vsk SIVUAINEOPINNOT 25 op vsk Vapaavalintaiset sivuaineopinnot 25 op vsk Vapaavalintaisia vähintään aineopintotasoisia sivuaineopintoja, ks. Suositeltavia sivuaineopintoja YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO YHTEENSÄ 120 op Sosiologian tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op PÄÄAINEOPINNOT 75 op vsk Perusopinnot 25 op 1. vsk Suomalainen yhteiskunta 5 op 1. vsk Sosiologian peruskurssi 5 op 1. vsk Sosiaalitieteiden klassikot 5 op 1. vsk Instituutiot, käytäntö ja ihmisten yhteiskunta 5 op 1. vsk 76 Kuopion yliopisto

77 5 Opetussuunnitelmat Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen 5 op 1. vsk Aineopinnot 50 op vsk Sosiologinen teoria ja yhteiskunta-analyysi 5 op 2. vsk Suomalainen hyvinvointi 5 op 2. vsk Globalisaatio ja eurooppalaistuminen 5 op 2. vsk Suomalaisen sosiologian suuntaukset 5 op 2. vsk Sosiologian erityisalat (vähintään 2 opintojaksoa seuraavista) 10 op 3. vsk - Alcohol and drugs 1 5 op - Etnisyys, kansalaisuus ja yhteiskunta 1 5 op - Gender issues in sociology 1 5 op - Hyvinvointivaltioiden ja organisaatioiden sosiologia 1 5 op - Kriminologia 5 op - Maaseutusosiologia 1 5 op - Nuoriso ja yhteiskunta 1 5 op - Uskontososiologia 1 5 op Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin 5 op 2. vsk Haastattelututkimus 5 op 3. vsk Sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op 3. vsk Kypsyysnäyte 0 op 3. vsk SIVUAINEOPINNOT 78 op vsk Vapaavalintaiset sivuaineopinnot 78 op vsk Sivuaineopintoihin tulee sisältyä vähintään kaksi perusopintokokonaisuutta tai yksi perus- ja aineopintokokonaisuus. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 10 op vsk Toinen kotimainen kieli 3 op 1. vsk Kirjoitusviestintä 2 op 2. vsk Puheviestintä 2 op 2. vsk Vieras kieli 3 op vsk MUUT OPINNOT 17 op vsk Johdatus yliopisto-opintoihin 0 op 1. vsk Tietotekniikan perusteet 3 op 1. vsk Tiedonhaun peruskurssi 1 op 1. vsk Johdatus filosofiaan tai Yhteiskuntafilosofia 1 3 op 1. vsk Tieteenfilosofia 3 op 1. vsk Etiikka 1 2 op 3. vsk Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskuntatieteilijöille 5 op 2. vs YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO YHTEENSÄ 180 op Opinto-opas

78 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 120 op PÄÄAINEOPINNOT 95 op vsk Syventävät opinnot 95 op vsk Sosiologian tutkimuksen ajankuvia ja hyvinvoinnin tulevaisuus 5 op 4. vsk Sosiologian syventävät erikoisalat (vähintään 3 opintojaksoa seuraavista) 15 op vsk - Alcohol and drugs 2 5 op - Etnisyys, kansalaisuus ja yhteiskunta 2 5 op - Gender issues in sociology 2 5 op - Hyvinvointivaltioiden ja organisaatioiden sosiologia 2 5 op - Maaseutusosiologia 2 5 op - Nuoriso ja yhteiskunta 2 5 op - Uskontososiologia 2 5 op Sosiologian käytännön harjoittelu 10 op 4. vsk Syventävät menetelmäopinnot Opiskelija suorittaa seuraavista vähintään 15 op. 15 op 4. vsk - Teksti- ja haastatteluaineistojen analyysi 5 op - Tapaustutkimus 5 op - Arviointitutkimus 6 op - Tilastollisten menetelmien jatkokurssi 5 op - Metodologinen seminaari 5 op - Muu erikseen sovittu opintojakso 5 op Sosiologian tutkielmaseminaari 10 op 5. vsk Sosiologian pro gradu -tutkielma 40 op 5. vsk Kypsyysnäyte 0 op 5. vsk SIVUAINEOPINNOT 25 op vsk Vapaavalintaiset sivuaineopinnot 25 op vsk Vapaavalintaisia vähintään aineopintotasoisia sivuaineopintoja, ks. Suositeltavia sivuaineopintoja YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO YHTEENSÄ 120 op Filosofian perus- ja aineopinnot Perusopinnot Johdatus filosofiaan Etiikka 1 Filosofian erityisala Filosofian historia 1 Filosofian klassikko 1 Logiikka Tieteenfilosofia Yhteiskuntafilosofia 1 25 op 3 op 4 op 4 op 3 op 2 op 3 op 3 op 3 op 78 Kuopion yliopisto

79 5 Opetussuunnitelmat Aineopinnot Etiikka 2 Filosofian erityisala 2 Filosofian historia 2 Filosofian klassikko 2 Nykyajan filosofia Yhteiskuntafilosofia 2 Filosofian seminaari 35 op 4 op 8 op 3 op 3 op 4 op 3 op 10 op Muiden laitosten ja yksiköiden tarjoama opetus Kielikeskus Kirjoitusviestintä (2 op) Puheviestintä (2 op) Toinen kotimainen kieli (3 op) Vieras kieli (3 op) Kirjasto Tiedonhaun peruskurssi (1 op) Kuopion kesäyliopisto Työelämän juridiikka (5 op) Opintoasioiden osasto Johdatus yliopisto-opintoihin (0 op) Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin (5 op) Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskuntatieteilijöille (5 op) Tapaustutkimus (5 op) Tilastollisten menetelmien jatkokurssi (5 op) Metodologinen seminaari (5 op) Terveyshallinnon ja -talouden laitos Arviointitutkimus (6 op) Johtamisteoriat (5 op) Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja palvelujärjestelmät (5 op) Johtaminen asiantuntijaorganisaatioissa (5 op) Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietotekniikan perusteet (2 op) Opinto-opas

80 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot HENKILÖKUNTA Professorit Juhani Laurinkari Puhelin (017) sosiaalipolitiikka, laitoksen varajohtaja S-posti Vilma Hänninen Puhelin (017) sosiaalipsykologia, laitoksen johtaja S-posti Anneli Juntto Puhelin (017) asumisen tutkimuksen tutkimusprofessor S-posti Juho Saari Puhelin (017) sosiologia S-posti Lehtorit Markku Oksanen Puhelin: (017) filosofia S-posti: Pertti Rautio Puhelin: (017) sosiaalipsykologia S-posti: Vesa Puuronen Puhelin: (017) sosiologia S-posti: Yliassistentit Veli-Matti Poutanen Puhelin (017) sosiaaliturvapolitiikka S-posti Mikko Saastamoinen (ma.) Puhelin (017) sosiaalipsykologia S-posti Erikoistutkija Jukka Korhonen Puhelin (017) sosiaalipolitiikka S-posti Tutkijat Kari Saari Puhelin (017) sosiologia S-posti Anja Saarinen Puhelin (017) sosiaalipolitiikka S-posti Jarkko Tirronen Puhelin (017) sosiaalipolitiikka S-posti 80 Kuopion yliopisto

81 5 Opetussuunnitelmat Petteri Yli-Sikkilä Puhelin (017) sosiologia S-posti Sihteerit Tuula Keinänen Puhelin (017) osastosihteeri, opinto- ja talousasiat S-posti Pirkko Koivula Puhelin (017) tutkimussihteeri S-posti Kaarina Niemelä Puhelin (017) tutkimussihteeri S-posti Sirpa Saastamoinen (ma.) Puhelin (017) toimistosihteeri, opinto- ja talousasiat S-posti Piritta Timonen (ma.) Puhelin (017) kv-koordinaattori S-posti Dosentit Jari Eskola, sosiaalipsykologia Esko Juntunen, osuustoiminta Irmeli Järventie, sosiaalipsykologia Satu Kalliola, sosiaalipsykologia Gustaf Molander, sosiaalipsykologia Markku Myllykangas, terveyssosiologia Heikki Niemelä, sosiaalipolitiikka Jerker Nilsson, osuustoiminta Veijo Notkola, sosiologia Sami Pihlström, filosofia Olli Pusa, sosiaaliturvapolitiikka Juho Saari, sosiaalipolitiikka Jukka Savolainen, sosiologia Robert Schediwy, yhteisötalous Leila Simonen, sosiaalipolitiikka Vammaistutkimusyksikkö Juhani Laurinkari Puhelin (017) johtaja S-posti Veli-Matti Poutanen Puhelin (017) koordinaattori S-posti Pirkko Koivula Puhelin (017) tutkimussihteeri Faksi (017) S-posti Opinto-opas

82 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Käyntiosoite Yliopistonranta 1 C, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) , (017) Internet Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Department of Social Work and Social Pedagogy Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos tarjoaa yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan pääaineissa. Lisäksi laitos tarjoaa yhdessä Avoimen yliopiston kanssa psykologian perusopintotasoista arvosanaopetusta. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen tutkimuksen painopistealueena on hyvinvointitutkimus. Opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä tieteellisiin jatko-opintoihin. Opiskelussa teoria ja käytäntö yhdistyvät toisiinsa kiinnostavalla ja haastavalla tavalla. Opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset valmiudet ymmärtää yhteiskunnan muutoksia ja muutoksen syitä. Opetuksessa tämä merkitsee itsenäisen, kriittisen ajattelun, ongelmien ratkaisukyvyn ja yhteistyön korostamista. Laitoksen pääainekohtaisesta opintoneuvonnasta vastaavat opettajatuutorit ja pääaineiden oppiainevastaavat. Tiedot oppiainevastaavista ja pääaineiden vuosikurssikohtaisista opettajatutoreista löytyvät laitoksen kotisivuilta. Yksittäisiin opintojaksoihin liittyvää opintoneuvontaa antavat kyseisten opintojaksojen johtajat. Laitoksen opintojaksojen tenttimiseen ja opintosuoritusten kirjaamiseen liittyviin kysymyksiin vastaa opetussihteeri Sirkka Tuovinen. Opiskelijoiden yleistä opintoneuvontaa antaa opintohallinnosta vastaava assistentti Anne-Mari Röpelinen Laitoksen toimintaohjeet Opintojaksojen aikataulut sekä opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautuminen Kaikkien sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan pääaineiden tutkintorakenteeseen kuuluvien pakollisten opintojen aikataulut löytyvät Kuopion yliopiston internetsivuilta ( Pääaineissa ei julkaista painettua lukujärjestystä. Mikäli opintojaksokuvauksessa ei muuta mainita, kaikille laitoksen opintojaksoille ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetin kautta ( Järjestelmään kirjautuminen edellyttää yliopiston sähköpostitunnusta. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan opintoihin sisältyy myös eräiden muiden laitosten tai yksiköiden järjestämiä opintojaksoja, joiden kohdalla ilmoittautumis- ja muut käytännöt voivat poiketa Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen käytännöistä. Tarkempia tietoja näiden opintojaksojen käytännöistä saa opintojakson järjestävältä laitokselta tai yksiköltä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen luentojen tenttiminen tapahtuu seuraavasti: jos opintojaksoon liittyy erillinen luentotentti, se järjestetään kahden viikon sisällä luentosarjan päättymisestä ja luentosarjan ensimmäinen ja toinen uusintakuulustelu järjestetään erikseen ilmoitettuina 82 Kuopion yliopisto

83 5 Opetussuunnitelmat tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä ( Laitoksen kaikkiin tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen tenttiä Wossikan kautta, koska tenttikuoret ovat sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksella poistuneet käytöstä (ainoastaan kesätenttiin ilmoittaudutaan tenttikuorella). Kunkin opintojakson mahdolliset tenttikerrat näkyvät Wossikassa. Poikkeustapauksissa (esim. opintojakson nimi, laajuus tai kirjallisuus on eri kuin voimassa olevassa opinto-oppaassa tai kandidaatin tutkinnon/ maisteritutkinnon kypsyysnäyte), ilmoittaudutaan laitoksen kotisivuilta löytyvällä lomakkeella ja lähetetään se opetussihteerille joko sähköpostilla tai postitse: Kuopion yliopisto, Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos, PL 1627, Kuopio. Aikaisempien opintojen hyväksilukeminen ja pakollisten opintojen korvaaminen Muualla suoritettuja opintoja voidaan lukea tutkintoon hyväksi kahdella tavalla: 1) tutkintoon sisällytetään muualla suoritettuja opintoja ja 2) tutkintoon kuuluvia pakollisia opintojaksoja korvataan muualla suoritetuilla vastaavilla opinnoilla. Tutkintoon voi sisällyttää muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja sivuaineita tai näitä suppeampia opintoja vapaasti valittaviksi opinnoiksi, edellyttäen kuitenkin, että niitä ei jo ole käytetty toiseen samantasoiseen tai ylempään tutkintoon. Tutkintoon sisällytettäviltä opinnoilta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta, niitä ei muunneta Kuopion yliopiston opetussuunnitelmia vastaaviksi eivätkä ne korvaa tutkintorakenteeseen kuuluvia pakollisia opintoja, vaan ne liitetään osaksi Kuopion yliopistossa suoritettavaa tutkintoa alkuperäisellä nimellään. Opintojaksoja voidaan myös korvata joko kokonaan tai osittain muussa koulutusohjelmassa, tiedekunnassa tai korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa tai keskiasteella aikaisemmin suoritetuilla opinnoilla edellyttäen, että koulutusohjelman tavoitteet saavutetaan. Ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja ei voi suoraan sisällyttää suoritettavaan tutkintoon. Opintosuoritusten hyväksilukemista arvioitaessa kriteerinä ovat opintosuoritusten sisältö, laajuus ja vaativuustaso. Laajuuden arviointi perustuu kurssin edellyttämään työmäärään. Suoritusten sisällön vastaavuutta arvioidaan samankaltaisuuden perusteella (sisältö, tavoite ja kirjallisuus). Opintojaksojen korvaaminen ammattikorkeakoulututkinnolla tai sellaiseen sisältyvillä kursseilla käsitellään opintojaksokohtaisesti. Muissa oppilaitoksissa suoritetuilla tutkinnoilla voidaan korvata opintoja sen mukaan kuin niiden hyväksilukemisesta on oppiaineen sisällä päätetty, esimerkiksi yliopistossa suoritetulla sosiaalihuoltajan tutkinnolla, ammattikorkeakoulussa suoritetulla sosionomin tutkinnolla sekä opistoasteella suoritetuilla sosiaaliohjaajan, sosiaalikasvattajan, kehitysvammaisten ohjaajan ja diakonin tutkinnoilla on mahdollista korvata sosiaalityön pääaineen opintoja. Yksityiskohtaiset tiedot edellä mainituilla tutkinnoilla korvattavista opinnoista löytyvät laitoksen kotisivuilta ( sekä laitoksen ilmoitustaululta. Sosiaalityön pääaineessa osittain suoritettuihin opistotasoisiin ja ammattikorkeakoulutasoisiin tutkintoihin perustuva opintojen korvaaminen ei ole mahdollista ilman ilmeisiä perusteita. Opiskelija, jolla on kokonaan tai osittain suoritettu edellä mainittu opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto, voi saada ohjausta opintojen hyväksilukemisiin laitoksen opintohallinnosta vastaavalta assistentilta ja opetussihteeriltä. Opintojen sisällyttämistä ja korvaamista haetaan Opintojakson korvaavuusanomus -lomakkeella, jota on saatavissa yliopiston internet-sivuilta ( ja opintoasioiden osastolta ja laitokselta. Hakemukseen tulee liittää: (1) jäljennös tutkintotodistuksesta, suoritusrekisteriotteesta tai muusta viranomaisen antamasta todistuksesta, josta opinnot ilmenevät, sekä (2) selvitys opintosuoritusten sisällöstä, tasosta ja laajuudesta (esimerkiksi opintooppaan opintojaksokuvaukset tms.). Muualla kuin Kuopion yliopistossa suoritettujen tutkintoon sisällytettäväksi ehdotettavien yksittäisten opintojaksojen englanninkielisten nimien tulee ilmetä hakemuksesta. Hakemukset toimitetaan opintohallinnosta vastaavalle assistentille (kokonaiset aiem- Opinto-opas

84 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta min suoritetut tutkinnot ja tutkinnon sivuaineiksi sisällytettävät opinnot) tai opintojakson johtajalle (yksittäiset opintojaksot). Muissa korkeakouluissa suoritettujen yksittäisten opintojaksojen korvaavuudesta päättää opintojakson vastuuhenkilö ja kokonaisten arvosanojen ja ei-yliopistollisten tutkintojen korvaavuudesta opintohallinnosta vastaava assistentti. Sen lisäksi, että opintojaksojen järjestämistavat saattavat mm. opettajavaihdoksista johtuen poiketa siitä, mitä opintojaksokuvauksessa esitetään, opiskelija voi tarvittaessa neuvotella opintojakson johtajan kanssa mahdollisuudesta suorittaa opintojakso poikkeavasti. Esimerkiksi luentojen korvaaminen esseellä tai ylimääräisellä tenttikirjallisuudella voi yksittäistapauksissa olla mahdollista, mikäli opiskelija ei sairauden, asuinpaikan, ulkomailla opiskelun, ase- tai siviilipalveluksen suorittamisen tai vastaavan ylivoimaiseksi katsottavan esteen vuoksi voi osallistua luennoille. Poikkeavasta suorituksesta sovitaan aina yksilö- ja tapauskohtaisesti. Laajojen opintokokonaisuuksien suorittaminen tutkintovaatimuksista poikkeavalla tavalla ei ole mahdollista. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS Opiskelijat laativat perusopintojen alussa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPS:in. Opintojen aloitustilaisuudessa uudet opiskelijat saavat ohjeet opintojen suunnitelmalomakkeen yksityiskohtiin ja mahdollisiin opintojen hyväksilukemisiin opiskelija saa ohjausta laitoksen opintohallinnosta vastaavalta assistentilta ja opetussihteeriltä. Opintohallinnosta vastaava assistentti tai opettajatuutori tarkistaa ja hyväksyy opiskelijan laatiman HOPS-asiakirjan ja säilyttää laitoksella yhden kopion asiakirjasta. Opiskelijalle jää alkuperäinen HOPS-asiakirja. HOPS toimii opiskelijan opintojen suunnittelun työvälineenä läpi opintojen. Opiskelija voi päivittää HOPS:iaan verkossa. Päivitetyn version (suuremmat muutokset opintosuunnitelmaan) opiskelija toimittaa opintohallinnosta vastaavalle assistentille. Lisää tietoa laitoksen HOPS-käytännöistä löytyy Laatukäsikirjasta, joka löytyy osoitteessa Sosiaalityö sivuaineena Sosiaalityön perus- ja aineopintoja voivat kaikki pääaineopiskelijat suorittaa vapaasti. Nämä opinnot eivät tuota sosiaalityön ammatillista pätevyyttä voimaan tulleen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (3 ) Sosiaalityön ammatillisen pätevyyden tuottaviin opintoihin pääsy on rajoitettua ja se tapahtuu hakemalla sosiaalityön maisteriopintoihin erilliskiintiön kautta. Sosiaalityön sivuaineopiskelun kautta voi rakentaa opintopolun, jossa yhtenä tavoitteena on sosiaalityötekijän pätevyys ja tehtävät. Polun alkuosa muodostuu omassa pääaineessa suoritettavasta kandidaatin tutkinnosta, johon sisällytetään sivuaineena sosiaalityön perus- ja aineopinnot. Polun loppuosa muodostuu mahdollisuudesta hakea opiskelemaan maisteritutkintoa sosiaalityö pääaineena ns. erityisryhmien opiskelijavalinnassa, jolloin opiskelija suorittaa kaksi maisteritutkintoa sekä omassa pääaineessa että sosiaalityössä. Eri pääaineiden syventävissä opinnoissa olevia päällekkäisyyksiä, lähinnä menetelmäopintoja, voidaan korvata suorittamalla niiden sijaan muita syventäviä menetelmäopintoja tai vapaasti valittavia, mielellään sosiaalityön substanssia tukevia opintoja. 84 Kuopion yliopisto

85 5 Opetussuunnitelmat Sosiaalipedagogiikan tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT 75 op vsk Perusopinnot 25 op 1. vsk Johdatus sosiaalipedagogiikkaan 5 op 1. vsk Sosiaalipedagogiikan yhteiskuntateoriat 5 op 1. vsk Sosiaalipedagogiikan ihmiskäsitykset ja etiikka 5 op 1. vsk Sosiaalipedagogiikan tieteenteoriat 5 op 1. vsk Sosiaalipedagogiikan käytännön sovelluksia 5 op 1. vsk Aineopinnot 50 op vsk Sosiaaliset ongelmat 5 op 2. vsk Sosiaalipedagogiikan teoria 5 op 2. vsk Avoimet oppimisympäristöt ja kulttuurinen muutos 5 op 2. vsk Sosiaalipedagoginen orientaatio sosiaali- ja kasvatustyössä 5 op 2. vsk Sosiaalipedagogiikka varhais-, nuoriso- ja aikuiskasvatuksessa 10 op 3. vsk Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin 5 op 2. vsk Haastattelututkimus 5 op 3. vsk Sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op 3. vsk Kypsyysnäyte 0 op 3. vsk SIVUAINEOPINNOT 80 op vsk Vapaavalintaiset sivuaineopinnot 80 op vsk Sivuaineopintoihin tulee sisältyä vähintään kaksi perusopintokokonaisuutta tai yksi perus- ja aineopintokokonaisuus. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 10 op vsk Toinen kotimainen kieli (ruotsi) 3 op 1. vsk Kirjoitusviestintä 2 op 2. vsk Puheviestintä 2 op 2. vsk Vieras kieli 3 op vsk MUUT OPINNOT 15 op vsk Johdatus yliopisto-opintoihin 0 op 1. vsk Tietotekniikan perusteet 2 op 1. vsk Tiedonhaun peruskurssi 1 op 1. vsk Johdatus filosofiaan tai Yhteiskuntafilosofia 1 3 op 1. vsk Tieteenfilosofia 2 op 1. vsk Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskuntatieteilijöille 5 op 2. vsk Vapaasti valittavat muut opinnot 2 op 1 3. vsk YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op vsk Opinto-opas

86 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120 op) PÄÄAINEOPINNOT 95 op vsk Syventävät opinnot 95 op vsk Sosiaalipedagogiikan klassikot 5 op 4. vsk Sosiaalipedagogiikan nykysuuntauksia 5 op 4. vsk Sosiaalipedagogiikan erityiskysymyksiä 5 op 4. vsk Sosiaalipedagogiikan käytäntösuhteet 15 op 4. vsk Yhteiskuntatieteiden syventävät tutkimusmenetelmäopinnot vsk Opiskelija suorittaa vähintään 15 op seuraavista: - Tapaustutkimus 5 op - Teksti- ja haastatteluaineistojen analyysi 5 op - Tilastollisten menetelmien jatkokurssi 5 op - Metodologinen seminaari 5 op - Arviointitutkimus 6 op - Comparative research in international social work 10 op - Muu erikseen ilmoitettu opintojakso 5 op Sosiaalipedagogiikan tutkielmaseminaari ja tutkimuspraktikum 10 op vsk Sosiaalipedagogiikan pro gradu -tutkielma 40 op 5. vsk Kypsyysnäyte 0 op 5. vsk SIVUAINEOPINNOT 25 op vsk Työelämä ja johtaminen -opintokokonaisuus 20 op vsk (Hyvin suositeltava opintokokonaisuus) Johdatus sosiaalihallintotieteeseen 3 op 4. vsk Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 5 op 4. vsk Johtaminen asiantuntijaorganisaatioissa (tai Johtamisteoriat) 5 op 5. vsk Työvoimapolitiikka 3 op 4. vsk Työelämän juridiikka 4 op 4. vsk YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op vsk Sosiaalityön tutkintorakenteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT 80 op vsk Perusopinnot 25 op 1. vsk Johdatus sosiaalityöhön 5 op 1. vsk Demokratia ja osallistuminen 5 op 1. vsk Sosiaalityön teoria 1: itseymmärrysteoriat 5 op 1. vsk Sosiaalityön etiikka 5 op 1. vsk Sosiaalityön harjoittelu 1: käytäntöön tutustuminen 5 op 1. vsk 86 Kuopion yliopisto

87 5 Opetussuunnitelmat Aineopinnot 55 op vsk Asiakastyön perusteet 5 op 2. vsk Sosiaalityön harjoittelu 2: käytäntöön perehtyminen 10 op 2. vsk Sosiaalityön ammatillisuus ja asiantuntijuus 5 op 2. vsk Sosiaalioikeus sosiaalityössä 5 op 2. vsk Perhe, ryhmä ja yhteisö sosiaalityössä 5 op 3. vsk Sosiaalityön teoria 2: menetelmäteoriat 5 op 3. vsk Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin 5 op 2. vsk Haastattelututkimus 5 op 3. vsk Sosiaalityön kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op 3. vsk Kypsyysnäyte 0 op 3. vsk SIVUAINEOPINNOT 75 op vsk Yhteiskuntapolitiikka ja hyvinvointi opintokokonaisuus 20 op vsk (Pakollinen opintokokonaisuus) Sosiaaliturvapolitiikka 5 op 1. vsk Sosiaaliset ongelmat 5 op 1. vsk Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät 5 op 2. vsk Hyvinvointipolitiikka 5 op 2. vsk Vapaavalintaiset sivuaineopinnot 55 op vsk Sivuaineopintoihin tulee sisältyä vähintään yksi perusopintokokonaisuus. Työelämä ja johtaminen -opintokokonaisuus 20 op vsk (Hyvin suositeltava opintokokonaisuus) Johdatus sosiaalihallintotieteeseen 3 op 3. vsk Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 5 op 3. vsk Johtaminen asiantuntijaorganisaatioissa (tai Johtamisteoriat) 5 op 3. vsk Työvoimapolitiikka 3 op 3. vsk Työelämän juridiikka 4 op 3. vsk KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 10 op vsk Toinen kotimainen kieli (ruotsi) 3 op 1. vsk Kirjoitusviestintä 2 op 2. vsk Puheviestintä 2 op 2. vsk Vieras kieli 3 op vsk MUUT OPINNOT 15 op vsk Johdatus yliopisto-opintoihin 0 op 1. vsk Tietotekniikan perusteet 2 op 1. vsk Tiedonhaun peruskurssi 1 op 1. vsk Johdatus filosofiaan tai Yhteiskuntafilosofia 1 3 op 1. vsk Tieteenfilosofia 2 op 1. vsk Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskuntatieteilijöille 5 op 2. vsk Vapaasti valittavat muut opinnot 2 op 1. 3.vsk YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op vsk Opinto-opas

88 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120 op) Yleisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto PÄÄAINEOPINNOT 120 op vsk Syventävät opinnot 120 op vsk Sosiaalityön teoria 3: viitekehysteoriat 5 op 4. vsk Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen johtamisen erityiskysymykset 5 op 4. vsk Hallintoasiain käsittely ja oikeussuoja sosiaalityössä 5 op 4. vsk Perheoikeus 5 op 4. vsk Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö 10 op 4. vsk Kuntouttava sosiaalityö 10 op 4. vsk Sosiaalityön harjoittelu 3 15 op 4. vsk Sosiaalityön harjoitteluseminaari 5 op 4.vsk Yhteiskuntatieteiden syventävät tutkimusmenetelmäopinnot 4. 5.vsk Opiskelija suorittaa vähintään 10 op seuraavista: - Tapaustutkimus 5 op - Teksti- ja haastatteluaineistojen analyysi 5 op - Tilastollisten menetelmien jatkokurssi 5 op - Metodologinen seminaari 5 op - Arviointitutkimus 6 op - Comparative research in international social work 10 op - Muu erikseen ilmoitettu opintojakso 5 op Sosiaalityön tutkielmaseminaari ja tutkimuspraktikum 10 op vsk Sosiaalityön pro gradu -tutkielma 40 op 5. vsk Kypsyysnäyte 0 op 5. vsk YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op vsk Tutkijakoulutuksen suuntautumisvaihtoehto PÄÄAINEOPINNOT (120 op) PÄÄAINEOPINNOT 120 op vsk Syventävät opinnot 120 op vsk Sosiaalityön teoria 3: viitekehysteoriat 5 op 4. vsk Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen johtamisen erityiskysymykset 5 op 4. vsk Hallintoasiain käsittely ja oikeussuoja sosiaalityössä 5 op 4. vsk Perheoikeus 5 op 4. vsk Sosiaalityön syventävät erityis- ja tutkimusalaopinnot 10 op 4. vsk Sosiaalityön harjoittelu 3 15 op 4. vsk Sosiaalityön harjoitteluseminaari 5 op 4. vsk Yhteiskuntatieteiden syventävät tutkimusmenetelmäopinnot 4. 5.vsk Opiskelija suorittaa vähintään 20 op seuraavista: - Tapaustutkimus 5 op - Teksti- ja haastatteluaineistojen analyysi 5 op 88 Kuopion yliopisto

89 5 Opetussuunnitelmat - Tilastollisten menetelmien jatkokurssi 5 op - Metodologinen seminaari 5 op - Arviointitutkimus 6 op - Comparative research in international social work 10 op - Muu erikseen ilmoitettu opintojakso 5 op Sosiaalityön tutkielmaseminaari ja tutkimuspraktikum 10 op vsk Sosiaalityön pro gradu -tutkielma 40 op 5. vsk Kypsyysnäyte 0 op 5. vsk YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op vsk International Social Work PÄÄAINEOPINNOT Common Elements International Construction of Social Welfare Practice of International Social Work Management in International Social Work Research in International Social Work (Advanced Research Studies and Research Seminar) Thematic Dimensions (minimum 30 ECTS) International Social Work with Excluded, Migrant and Displaced people International Family and Household Support International Risk Assessment and Interventions International Social Work and Health Care Master s Thesis in International Social Work YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op 50 op 10 op 10 op 10 op 20 op 30 op 15 / 30 op 15 / 30 op 15 / 30 op 15 / 30 op 40 op 120 op Psykologian perusopinnot (Avoimen yliopiston koordinoimaa) Perusopinnot Psykologian peruskurssi Elämänkaaren kehityspsykologia Työ- ja organisaatiopsykologia Mielenterveys ja psyykkisten häiriöiden perusteet Neuropsykologia Persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia 25 op 5 op 5 op 3 op 3 op 4 op 5 op Opinto-opas

90 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot HENKILÖKUNTA Professorit Juha Hämäläinen Puhelin (017) sosiaalityö, erityisesti sosiaalipedagogiikka S-posti Pauli Niemelä (vv saakka) Puhelin (017) sosiaalipolitiikka, erityisesti sosiaalityö S-posti Pirjo Pölkki Puhelin (017) lastensuojelu S-posti Pertti Töttö Puhelin (017) sosiaalitutkimuksen menetelmät S-posti Riitta Vornanen (ma saakka) Puhelin (017) lapsi- ja nuorisososiaalityö S-posti Lehtorit Riitta Vornanen (vv saakka) Puhelin (017) sosiaalityö S-posti Ulla Ryynänen (ma saakka) Puhelin (017) sosiaalityö S-posti lehtori Puhelin (017) sosiaalityö Päätoiminen tuntiopettaja Marja-Liisa Miettinen Puhelin (017) sosiaalilainsäädäntö ja sosiaalityö S-posti Yliassistentti Karin Filander Puhelin (017) sosiaalipedagogiikka S-posti Assistentit Piia Puurunen Puhelin (017) sosiaalityö S-posti Anne-Mari Röpelinen Puhelin sosiaalityö ja sosiaalipedagogiikka S-posti Mari Suonio Puhelin (017) sosiaalityö S-posti 90 Kuopion yliopisto

91 5 Opetussuunnitelmat Tutkijat Pekka Kuusela Puhelin (017) S-posti Leena Leinonen Puhelin S-posti Sihteerit Tarja Koponen Puhelin (017) tutkimussihteeri S-posti Jaana Mäkinen Puhelin (017) hallintosihteeri S-posti Sirkka Tuovinen Puhelin (017) opetussihteeri S-posti Language Coordinator Devjani Janhunen Puhelin (017) S-posti Dosentit Elli Aaltonen, sosiaalityön ja sosiaalihuollon johtaminen Peter Erath. sosiaalityö, erityisesti sosiaalityön teoria Synnöve Karvinen, sosiaalityön ammattikäytännöt Mikko Mäntysaari. sosiaalityö Keijo Piirainen, sosiaalityö, erityisesti kuntoutus Tapio Puolimatka, sosiaalipedagogiikka, erityisesti kasvatusfilosofia Veijo Tarukannel, julkisoikeus TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYKSIKÖT JA -HANKKEET Kvantitatiivisuus, tulkinnallisuus ja faktojen politiikka -hanke Hannu Rita Matkapuh tutkija S-posti Erovanhemmuuteen valmentautuminen -hanke Aino Kääriäinen Matkapuh kehittävä tutkija S-posti Henkilöstöjohtamisen kommunikatiivisuus ja työyhteisön oppimisprosessit -hanke Pekka Penttinen Puhelin (017) tutkija S-posti Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma korkeakouluyhteistyön ja koulutusrakenteiden kehittämisohjelma Helena Helve Matkapuh tutkimusprofessori S-posti Opinto-opas

92 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Sosiaalityön Itä-Suomen maisterinkoulutusohjelma Raija Väisänen Puhelin tutkimusjohtaja S-posti Markku Hänninen Puhelin (017) projektipäällikkö S-posti Miina Konttinen Puhelin (017) sihteeri S-posti Tutkijaopettajat Marjut Arola Matkapuh S-posti Tuula Lehtinen Matkapuh S-posti LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, B-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) Internet 92 Kuopion yliopisto

93 5 Opetussuunnitelmat 5.4 Terveyshallinnon ja -talouden laitos Department of Health Policy and Management Laitoksen koulutukset ja opintoneuvonta Terveyshallinnon ja talouden laitoksella voi opiskella pääaineena terveyshallintotiedettä, terveystaloustiedettä, sosiaalihallintotiedettä ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoa sekä sivuaineena sosiaalitaloustiedettä. Useat laitoksen oppiaineista ovat ainutlaatuisia, eikä niitä voi opiskella pääaineena missään muualla Suomessa. Laitoksella voi suorittaa terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon terveyshallinto- ja terveystaloustieteessä ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon sosiaalihallintotieteessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutuksen opiskelijat valitsevat suuntautumisensa joko sosiaali- tai terveydenhuollon tietohallintoon toisen lukuvuoden alussa. Valinnasta riippuen he voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Opiskelijat valitaan suorittamaan pääsääntöisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa. Kaikki opiskelijat suorittavat sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelijoita lukuun ottamatta ensin terveys- tai yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto, laajuus 180 opintopistettä), jonka jälkeen he siirtyvät suorittamaan maisterin tutkintoa (ylempi korkeakoulututkinto, laajuus 120 opintopistettä). Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää noin 2-2,5 vuotta ja maisterin tutkinnon suorittaminen noin 2 vuotta (keskimäärin yht. 4,5v.) Terveyshallintotieteen (health management sciences) opetuksessa painottuvat johtamisen, ohjauksen ja organisoinnin kysymykset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi terveyshallintotieteen opiskelija perehtyy eri maiden terveyspalveluiden järjestämisen ja julkisen ja yksityisen palvelujärjestelmän kysymyksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden arviointiin. Terveystaloustieteen (health economics) opetuksessa painottuvat terveydenhuoltojärjestelmän taloudellinen organisointi, tehokkuus hyvinvoinnin tuottamisessa ja terveyden ja terveydenhuollon tuottaman kustannusrasituksen jakauma. Terveystaloustieteen opiskelija perehtyy talousteorian soveltamiseen terveyteen ja terveydenhuoltoon, terveydenhuoltojärjestelmien toimintaan taloudellisina organisaatioina, taloudellisen arvioinnin menetelmiin ja terveystaloustieteelliseen tutkimukseen. Sosiaalihallintotieteen (social management sciences) koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia hahmottaa yhteiskunnan toimintaa, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiä ja niiden ohjausta sekä tuottaa taitoja sosiaalialan erilaisten työyhteisöjen johtamiseen ja hallintoon sekä asiantuntijatehtäviin niin julkiselle ja yksityiselle sektorille kuin järjestöihinkin. Koulutus vastaa sosiaalija terveysalan moniammatillisen johtamiskoulutuksen tarpeisiin ja sillä on kiinteä yhteys lähitieteisiin sekä ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään. Sosiaalihallinnon ja -alan osaavien johtajien kysyntä kasvaa tulevaisuudessa ja työllistymisen mahdollisuudet ovat laajat. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelman (health and human services informatics) opetuksessa korostuu tietohallinnon ja johtamisen näkökulma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan arvioinnin, kehittämisen ja hyödyntämisen menetelmällisten valmiuksien vahvistaminen. Koulutukseen sisältyvillä tietojenkäsittelytieteen opinnoilla varmistetaan tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn perusosaaminen. Sosiaalitaloustieteen (social economics) opetuksessa painottuu sosiaalipalvelujen talous ja niiden Opinto-opas

94 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta taloudellinen arviointi. Lisäksi opinnoissa tarkastellaan sosiaalipolitiikan ja talouden välisiä yhteyksiä sekä tulonsiirtojärjestelmien taloudellisia kysymyksiä. Sosiaalitaloustieteestä on tarjolla 26 opintopisteen perusopinnot, jotka soveltuvat hyvin sivuaineeksi niin terveystaloustieteen kuin muiden terveys- ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoille. Opinnot koostuvat perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Niiden lisäksi tutkintoihin sisältyy yleisja menetelmäopintoja. Opiskelija voi valitsemallaan sivuaineella täydentää ja suunnata osaamistaan haluamallaan tavalla. Opintorakenteissa sivuaineella tarkoitetaan yhden oppiaineen kokonaisuutta (esim. sivuaineen laajuudesta riippuen perus-, aine- tai vastaava opintokokonaisuus). Sivuainevaihtoehtoja on runsaasti, ja niistä voit keskustella oman opettajatuutorisi kanssa. Sivuaineeksi soveltuu hyvin myös jokin toinen laitoksen pääaineista. Oman laitoksen pääaineiden suorittamista perusopintojen laajuisena sivuaineena on esitetty erilliset ohjeet jäljempänä. Terveyshallinnon ja talouden laitoksen opetuksessa käytetään monimuotoisia oppimis- ja opetusmenetelmiä. Luentojen ja käytännön harjoittelun ohella opintoihin kuuluu itsenäistä työskentelyä vaativia harjoitustöitä ja seminaareja. Opintojen toteutuksessa hyödynnetään yhä enemmän verkko-oppimisympäristöä. Lisäksi opiskelijat laativat opintoihinsa sisältyvät ohjatut kandidaatin ja pro gradu- tutkielmat. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelmaa yllä olevat opintoihin liittyvät seikat koskevat soveltuvin osin. Tarkempia tietoja antaa tietohallinnon opettajatuutori. Opintoneuvontaa antaa ensisijaisesti laitoksen assistentti Anitta Ruuska (puh ). Hän opastaa myös yleisissä opintoihin liittyvissä asioissa, kuten opintojen suunnittelussa, opintojen suorittamiseen liittyvissä asioissa sekä aiempien opintojen hyväksi lukemisessa. Assistentti ohjaa myös ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa opintojaan suunnittelevia opiskelijoita yhdessä kansainvälisen yksikön kv-suunnittelijan (puh ) kanssa. Lisätietoa saa ja laitoksen kv-koordinaattorilta, Yleistä opintoneuvontaa (käytäntöihin liittyvät asiat, ilmoittautuminen, tentteihin liittyvät asiat, muualla tenttiminen, opintosuoritusten kirjaus yms.) antaa opetussihteeri Tuula Malinen, puh Lisäksi opiskeluun liittyvää tietoa ja ohjeita saa laitoksen www-sivuilta, ja opiskelijoiden sähköpostilistan välityksellä. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Pääaineiden opettajatuutorit käyvät HOPS-keskustelut kaikkien aloittavien opiskelijoiden kanssa heti opintojen alussa. HOPSkeskustelun yhteydessä katsotaan aikaisemmilla opinnoilla saatavat korvaavuudet. Opintosuoritusten hyväksi lukemisen periaatteena on, että aiempien suoritusten tulee olla yliopistotasoisia opintoja, joiden suorittamisesta on kulunut enintään viisi vuotta (joissakin tapauksessa enintään kymmenen vuotta). Opintojen korvaavuutta haetaan myöhemmässä vaiheessa opiskelua korvaavuusanomuslomakkeella (saa opintotoimistosta, www-sivuilta sekä laitoksen kansliasta), johon liitetään todistus tutkinnosta tai opinnoista sekä selvitys opintojen sisällöstä ja laajuudesta. Muualla kuin Kuopion yliopistossa suoritetuista opinnoista tulee ilmetä myös opintojakson englanninkielinen nimi. Korvaavuusanomukset toimitetaan laitoksen assistentille. Pääaineopiskelijat toimivat myös em. tavalla tehtyään opintoja muualla HOPS-keskustelun jälkeen. Tutkintoon sisältyvien muiden laitosten opintojaksojen korvaavuuksien hakemisessa noudatetaan kyseisen laitoksen käytäntöjä. Tuutoreiksi valitut vanhempien vuosikurssien opiskelijat auttavat ja neuvovat myös opintoihin liittyvissä asioissa. Opiskeluun ja opintoihin liittyvää tarkempaa tietoa saa vuosittain syksyllä järjestettävällä Johdatus yliopisto opintoihin opintojaksolla sekä laitoksen omista infoista. Opinnoista tiedotetaan: - opintojaksokohtaisista asioista Kampusnetin Wossikan kautta, jolloin tiedon saavat omaan sähköpostiinsa (hytti-osoitteeseen) kaikki Wossikan kautta opintojaksolle ilmoittautuneet 94 Kuopion yliopisto

95 5 Opetussuunnitelmat - th-tiedotus-sähköpostilistan välityksellä (pidä huoli, että olet listalla) - yleisistä laitoksen toimintaa ja opiskelijoita koskevista asioista laitoksen internet-sivuilla Sivuaineiden suorittamisohjeita terveyshallinnon ja -talouden laitoksen opiskelijoille Terveyshallintotiede pääaineena TERVEYSTALOUSTIETEEN SIVUAINE Mikrotaloustieteen peruskurssi Makrotaloustieteen peruskurssi Suomen talouden rakenne ja toiminta Julkistalouden perusteet Terveystaloustieteen ekonometria 1 Johdatus sosiaalitalouteen ja sosiaalipalveluiden talouteen Terveyshallintotiede pääaineena SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON SIVUAINE Tiedonhallinta asiakaslähtöisissä palveluketjuissa Tietosuoja ja tietoturva Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot Tietohallinnon kirjallisuus Terveystaloustieteen pääaine TERVEYSHALLINTOTIETEEN SIVUAINE Johdatus terveyshallintotieteeseen Johtamisteoriat Hyvinvointipolitiikka Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet Hallintotieteiden metodologia Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia Terveystaloustieteen pääaine SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON SIVUAINE Tiedonhallinta asiakaslähtöisissä palveluketjuissa Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot Tietohallinnon kirjallisuus Terveystaloustieteen pääaine SOSIAALIHALLINTOTIETEEN SIVUAINE Johdatus sosiaalihallintotieteeseen Demokratia ja osallistuminen Johtaminen asiantuntijaorganisaatioissa Hyvinvointipolitiikka Hallintotieteiden metodologia Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 27 op 5 op 5 op 3 op 5 op 4 op 5 op 25 op 5 op 5 op 5 op 10 op 29 op 3 op 5 op 5 op 5 op 6 op 5 op 25 op 5 op 5 op 5 op 10 op 2 op 5 op 5 op 5 op 6 op 5 op 28 op Opinto-opas

96 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Sosiaalihallintotieteen pääaine SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON SIVUAINE Tiedonhallinta asiakaslähtöisissä palveluketjuissa Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot Tietohallinnon kirjallisuus Sosiaalihallintotieteen pääaine TERVEYSTALOUSTIETEEN SIVUAINE Terveystaloustiede 1 Mikrotaloustieteen peruskurssi Makrotaloustieteen peruskurssi Suomen talouden rakenne ja toiminta Terveystaloustieteen ekonometria 1 Toimialan taloustiede SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON SIVUAINE MUIDEN LAITOSTEN OPISKELIJOILLE Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot Tietohallinnon kirjallisuus 25 op 5 op 5 op 5 op 10 op 26 op 4 op 5 op 5 op 3 op 4 op 5 op 25 op 5 op 5 op 5 op 10 op Terveyshallintotieteen tutkintorakenteet Perusopinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät, Organisaatio- ja hallintoteorioiden perusta, Johtamisteoriat ja Johdatus sosiaalija terveydenhuollon tietohallintoon. Aikaisemmalla terveysalan AMK-tutkinnolla korvataan 50 op ja opistoasteen tutkinnolla 35 op vapaasti valittavista/aiemmalla tutkinnolla korvattavista opinnoista Terveystieteiden kandidaatin tutkinto 180 op TERVEYSHALLINTOTIETEEN PÄÄAINEOPINNOT (PERUS- JA AINEOPINNOT) 78 op Poliittishallinnollinen järjestelmä 15 Hyvinvointipolitiikka tai Health policy 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät 10 Terveydenhuollon työyhteisöjen ja organisaatioiden johtaminen 13 Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 5 Johtamisteoriat 5 Projektinhallinta 3 96 Kuopion yliopisto

97 5 Opetussuunnitelmat Terveyshallintotieteen perusteet 33 Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin 2 Johdatus terveyshallintotieteeseen 3 Organisaatio- ja hallintoteorioiden perusta 6 Hallintotieteiden metodologia 6 Arviointitutkimus 6 Kandidaattiseminaari ja tutkielma 10 Kypsyysnäyte Terveystalouden ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opinnot 17 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet 5 Taloushallinnon perusteet 3 Terveystaloustiede 1 4 MUUT OPINNOT 44 op Kieli- ja viestintäopinnot 12 Englanti 4 Ruotsi 4 Kirjoitusviestintä 2 Puheviestintä 2 Filosofian opinnot 6 Tieteenfilosofia 3 Vapaavalintaiset filosofian opinnot 3 Oikeustieteen opinnot 10 Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka 3 Työelämän juridiikka 4 Tiedonhankinta - ja menetelmäopinnot 16 Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja -hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi 1 Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin 5 Haastattelututkimus 5 Tilastotieteen johdantokurssi 5 SIVUAINEOPINNOT (YHDESTÄ SIVUAINEESTA) 25 VAPAAVALINTAISET OPINNOT/ AIEMMALLA TUTKINNOLLA KORVATTAVAT OPINNOT 33 Opinto-opas

98 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Terveystieteiden maisterin tutkinto 120 op TERVEYSHALLINTOTIETEEN PÄÄAINEOPINNOT (SYVENTÄVÄT) 64 op Poliittishallinnollinen järjestelmä 6 Kansainväliset sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät 6 Terveydenhuollon työyhteisöjen ja organisaatioiden johtaminen 18 Johtamisen mikroteoriat terveydenhuollossa 5 Johtamisen makroteoriat terveydenhuollossa 5 Terveyshallinnon käytännön harjoittelu 8 Terveyshallintotieteen tutkimukselliset painotukset 40 Sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkimus 5 Lukuseminaari 5 Terveyshallintotieteen tutkielmaseminaari ja pro gradu -tutkielma 30 Kypsyysnäyte MUUT OPINNOT 17 Menetelmäopinnot 17 Tilastotieteen peruskurssi 4 Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 Laadullinen tutkimus 7 Näyttöön perustuva sosiaali- ja terveydenhuolto 4 SIVUAINEOPINNOT (YHDESTÄ SIVUAINEESTA) 25 VAPAAVALINTAISET OPINNOT 14 Ks. Terveystieteiden yliopistoverkoston (TerveysNet) opintotarjonta ( Ehdotus opintojaksojen suoritusajankohdista päätoimiselle terveyshallintotieteen opiskelijalle Kandidaatin tutkinto 180 op 1. vsk syksy 34 op 1.vsk kevät 28 op Johdatus yliopisto-opintoihin Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät 10 Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka 3 Johdatus terveyshallintotieteeseen 3 Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja - Englanti 4 hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi 1 Hyvinvointipolitiikka/ Health policy 5 Työelämän ja organisaatioiden Organisaatio- ja hallintoteorioiden sosiaalipsykologia 5 perusta 6 Projektinhallinta 3 Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen Taloushallinnon perusteet 3 menetelmiin 5 Vapaavalintaiset filosofian opinnot 3 Terveystaloustiede 1 4 Johtamisteoriat 5 98 Kuopion yliopisto

99 5 Opetussuunnitelmat 2. vsk syksy 31 op 2. vsk kevät 29 op Toinen kotimainen kieli 4 Arviointitutkimus 6 Tieteenfilosofia 3 Hallintotieteiden metodologia 6 Kirjoitusviestintä 2 Tilastotieteen johdantokurssi 5 Puheviestintä 2 Kandidaattiseminaari ja tutkielma 5 Kandidaattiseminaari ja tutkielma 5 Kypsyysnäyte Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 3 tietohallintoon 5 Työelämän juridiikka 4 Haastattelututkimus 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet 5 Sivuaineopinnot 25 Vapaavalintaiset tai aiemmalla tutkinnolla korvattavat opinnot 33 Maisterin tutkinto 120 op 3. vsk syksy 17 op 3. vsk kevät 24 op Kansainväliset sosiaali- ja terveys- Sosiaali- ja terveyshallintotieteen palvelujärjestelmät 6 tutkimus 5 Johtamisen mikroteoriat Näyttöön perustuva sosiaali- ja terveydenhuollossa 5 terveydenhuolto 4 Tilastotieteen peruskurssi 4 Käytännön harjoittelu 8 Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 Laadullinen tutkimus 7 4. vsk syksy 20 op 4. vsk kevät 20 op Johtamisen makroteoriat Lukuseminaari 5 sosiaali- ja terveydenhuollossa 5 Tutkielmaseminaari ja pro gradu Tutkielmaseminaari ja pro gradu -tutkielma 15 -tutkielma 15 Kypsyysnäyte Sivuaineopinnot 25 Vapaavalintaiset opinnot 14 Opinto-opas

100 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Terveystaloustieteen tutkintorakenteet Perusopinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Mikrotaloustieteen peruskurssi, Makrotaloustieteen peruskurssi, Suomen talouden rakenne ja toiminta, Terveystaloustiede 1 ja Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät. Aikaisemmalla terveysalan AMK-tutkinnolla korvataan 50 op ja opistoasteen tutkinnolla 35 op sivuaineopinnoista Terveystieteiden kandidaatin tutkinto 180 op TERVEYSTALOUSTIETEEN PÄÄAINEOPINNOT (PERUS- JA AINEOPINNOT) 67 op Terveystaloustiede 1 4 Arviointitutkimus 6 Johdon laskentatoimen perusteet 6 Mikrotaloustieteen peruskurssi 5 Mikrotaloustiede 1 7 Makrotaloustieteen peruskurssi 5 Makrotaloustiede 1 7 Suomen talouden rakenne ja toiminta 3 Terveystaloustieteen ekonometria 1 4 Kandidaattiseminaari ja tutkielma 10 Kypsyysnäyte Vaihtoehtoiset opintojaksot, joista kaksi suoritetaan yht Julkistalouden perusteet 5 - Toimialan taloustiede 5 - Johdatus sosiaalitalouteen ja sosiaalipalveluiden talouteen 5 MUUT OPINNOT 73 op Kieli- ja viestintäopinnot 12 Englanti 4 Toinen kotimainen kieli 4 Kirjoitusviestintä 2 Puheviestintä 2 Filosofian opinnot 6 Tieteenfilosofia 3 Vapaavalintaiset filosofian opinnot 3 Oikeustieteen opinnot 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka 3 Tiedonhankinta- ja menetelmäopinnot 31 Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin 2 Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja -hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi Kuopion yliopisto

101 5 Opetussuunnitelmat Matematiikan propedeuttinen kurssi 5 Epidemiologia 1 2 Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin 5 Haastattelututkimus 5 Tilastotieteen johdantokurssi 5 Tilastotieteen peruskurssi 4 Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 Terveyshallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opinnot 21 Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät 10 Organisaatio- ja hallintoteorioiden perusta 6 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon 5 SIVUAINEOPINNOT (YHDESTÄ SIVUAINEESTA) 40 op Terveystieteiden maisterin tutkinto 120 op TERVEYSTALOUSTIETEEN PÄÄAINEOPINNOT (SYVENTÄVÄT) 78 op Terveystaloustiede 2 8 Matemaattinen taloustiede 5 Terveydenhuollon ekonometria 2 10 Terveystaloustieteen lukuseminaari 5 Terveystaloustieteen tutkielmaseminaari ja pro gradu tutkielma 30 Kypsyysnäyte Taloudellinen evaluaatio 8 Organisaatiotalous 4 Terveystaloustieteen käytännön harjoittelu 8 MUUT OPINNOT Menetelmäopinnot 7 Laadullinen tutkimus 7 SIVUAINEOPINNOT (YHDESTÄ SIVUAINEESTA) 35 Opinto-opas

102 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Ehdotus opintojaksojen suoritusajankohdista päätoimiselle terveystaloustieteen opiskelijalle Kandidaatin tutkinto 180 op 1. vsk syksy 29 op 1.vsk kevät 32 op Johdatus yliopisto-opintoihin Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin 2 ja palvelujärjestelmät 10 Englanti 4 Tilastotieteen johdantokurssi 5 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka 3 tietohallintoon 5 Makrotaloustieteen peruskurssi 5 Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja Johdon laskentatoimen perusteet 6 -hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi 1 Vapaavalintaiset filosofian opinnot 3 Matematiikan propedeuttinen kurssi 5 Mikrotaloustieteen peruskurssi 5 Terveystaloustiede 1 4 Suomen talouden rakenne ja toiminta 3 2. vsk syksy 33 op 2. vsk kevät 29 op Organisaatio- ja hallintoteorioiden Epidemiologia 1 2 perusta 6 Makrotaloustiede 1 7 Mikrotaloustiede 1 7 Arviointitutkimus 6 Kirjoitusviestintä 2 Terveystaloustieteen ekonometria 1 4 Puheviestintä 2 Toimialan taloustiede 5 Kandidaattiseminaari ja tutkielma 5 Kandidaattiseminaari ja tutkielma 5 Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen Kypsyysnäyte menetelmiin 5 Tilastotieteen peruskurssi 4 Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 Maisteritutkinto 120 op 3. vsk syksy 22 op 3. vsk kevät 28 op Julkistalouden perusteet 5 Matemaattinen taloustiede 5 Toinen kotimainen kieli 4 Terveystaloustiede 2 8 Johdatus sosiaalitalouteen ja Käytännön harjoittelu 8 sosiaalipalveluiden talouteen 5 Laadullinen tutkimus 7 Tieteenfilosofia 3 Haastattelututkimus 5 Sivuaineopinnot vsk syksy 33 op 4. vsk kevät 24 op Taloudellinen evaluaatio 8 Organisaatiotalous 4 Terveystaloustieteen ekonometria 2 10 Lukuseminaari 5 Tutkielmaseminaari ja pro gradu Tutkielmaseminaari ja pro gradu -tutkielma 15 -tutkielma 15 Kypsyysnäyte Sivuaineopinnot Kuopion yliopisto

103 5 Opetussuunnitelmat Sosiaalihallintotieteen tutkintorakenteet Perusopinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Johdatus sosiaalihallintotieteeseen, Demokratia ja osallistuminen, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja palvelujärjestelmät, Organisaatioja hallintoteorioiden perusta, Johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa tai Johtamisteoriat ja Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon. Aikaisemmalla sosiaalialan AMK-tutkinnolla korvataan 50 op ja opistoasteen tutkinnolla 35 op Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op SOSIAALIHALLINTOTIETEEN PÄÄAINEOPINNOT (PERUS- JA AINEOPINNOT) 79 op Johdanto-opinnot 5 Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin 2 Johdatus sosiaalihallintotieteeseen 3 Poliittishallinnollinen järjestelmä 1 15 Hyvinvointipolitiikka 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja palvelujärjestelmät 5 Demokratia ja osallistuminen 5 Sosiaalialan työyhteisöjen johtaminen 13 Johtaminen asiantuntijaorganisaatioissatai Johtamisteoriat 5 Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 5 Projektinhallinta 3 Sosiaalihallintotieteen perusteet ja hallintotieteen sovellutukset sosiaalihallinnossa 28 Organisaatio- ja hallintoteorioiden perusta 6 Hallintotieteiden metodologia 6 Arviointitutkimus 6 Kandidaattiseminaari ja tutkielma 10 Kypsyysnäyte Sosiaalitalouden ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opinnot 18 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon 5 Taloushallinnon perusteet 3 Johdatus sosiaalitalouteen ja sosiaalipalvelujen talouteen 5 Julkistalouden perusteet 5 MUUT OPINNOT 44 op Kieli- ja viestintäopinnot 12 Englanti 4 Ruotsi 4 Kirjoitusviestintä 2 Puheviestintä 2 Opinto-opas

104 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Filosofian opinnot 6 Tieteenfilosofia 3 Vapaavalintaiset filosofian opinnot 3 Oikeustieteen opinnot 10 Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka 3 Työelämän juridiikka 4 Tiedonhankinta- ja menetelmäopinnot 16 Sosiaalitieteiden tiedonhaun verkkokurssi 1 Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin 5 Haastattelututkimus 5 Tilastotieteen johdantokurssi 5 SIVUAINEOPINNOT (YHDESTÄ SIVUAINEESTA) VAPAAVALINTAISET OPINNOT/AIEMMALLA TUTKINNOLLA KORVATTAVAT OPINNOT 25 op 32 op Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 120 op SOSIAALIHALLINTOTIETEEN PÄÄAINEOPINNOT (SYVENTÄVÄT) 64 op Poliittishallinnollinen järjestelmä 2 6 Kansainväliset sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät 6 Sosiaalialan työyhteisöjen ja organisaatioiden johtaminen 18 Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen johtamisen erityiskysymykset 5 Johtamisen makroteoriat sosiaalihallintotieteessä 5 Sosiaalihallinnon harjoittelu 8 Sosiaalihallintotieteen tutkimukselliset painotukset 40 Sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkimus 5 Lukuseminaari 5 Sosiaalihallintotieteen tutkielmaseminaari ja pro gradu tutkielma 30 Kypsyysnäyte MUUT OPINNOT 14 op Menetelmäopinnot 14 Tilastotieteen peruskurssi 4 Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 Tutkimuksen erityiskysymyksiä sosiaalihallintotieteessä 3 - Vaihtoehtoiset opintojaksot, joista yksi suoritetaan 5 - Laadullinen tutkimus - Tapaustutkimus - Teksti- ja haastatteluaineistojen analyysi 104 Kuopion yliopisto

105 5 Opetussuunnitelmat SIVUAINEOPINNOT (YHDESTÄ SIVUAINEESTA) VAPAAVALINTAISET OPINNOT 25 op 17 op Ehdotus opintojaksojen suoritusajankohdista päätoimiselle sosiaalihallintotieteen opiskelijalle Kandidaatin tutkinto 180 op 1. vsk syksy 33 op 1.vsk kevät 30 op Johdatus yliopisto-opintoihin Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin 2 ja palvelujärjestelmät 5 Johdatus sosiaalihallintotieteeseen 3 Demokratia ja osallistuminen 5 Hyvinvointipolitiikka 5 Työelämän ja organisaatioiden Organisaatio- ja hallintoteorioiden sosiaalipsykologia 5 perusta 6 Sosiaalitieteiden tiedonhaun Johdatus sosiaalitalouteen ja verkkokurssi 1 sosiaalipalvelujen talouteen 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka 3 Englanti 4 Taloushallinnon perusteet 3 Vapaavalintaiset filosofian opinnot 3 Tilastotieteen johdantokurssi 5 Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen Projektinhallinta 3 menetelmiin 5 2. vsk syksy 31 op 2. vsk kevät 29 op Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon Johtaminen asiantuntijaorganisaatioissa 5 tietohallintoon 5 Hallintotieteiden metodologia 6 Toinen kotimainen kieli 4 Julkistalouden perusteet 5 Kirjoitusviestintä 2 Työelämän juridiikka 4 Puheviestintä 2 Arviointitutkimus 6 Kandidaattiseminaari ja tutkielma 5 Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 3 Haastattelututkimus 5 Kandidaattiseminaari ja tutkielma 5 Tieteenfilosofia 3 KypsyysnäyteJohtamisteoriat 5 (vaihtoehtoinen opintojakso johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa kanssa) Sivuaineopinnot 25 Vapaavalintaiset tai aiemmalla tutkinnolla korvattavat opinnot 32 Maisterin tutkinto 120 op 3. vsk syksy 15 op 3. vsk kevät 23 op Kansainväliset sosiaali- ja Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen terveyspalvelujärjestelmät 6 johtamisen erityiskysymykset 5 Tilastotieteen peruskurssi 4 Sosiaali- ja terveyshallintotieteen Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 tutkimus 5 Käytännön harjoittelu 8 Tutkimuksen erityiskysymyksiä Laadullinen tutkimus tai sosiaalihallintotieteessä 3 Teksti- ja haastatteluaineistojen analyysi tai Tapaustutkimus 5 Opinto-opas

106 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 4. vsk. syksy 20 op 4. vsk. kevät 20 op Johtamisen makroteoriat Lukuseminaari 5 sosiaali- ja terveydenhuollossa 5 Tutkielmaseminaari Tutkielmaseminaari ja pro gradu-tutkielma 15 ja pro gradu-tutkielma 15 Kypsyysnäyte Sivuaineopinnot 25 op Vapaavalintaiset opinnot 17 op Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma Terveystieteiden / yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 120 op SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON PÄÄAINEOPINNOT 100 op Tietohallinnon perus- ja aineopinnot 24 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot 5 Tietosuoja ja tietoturva 5 Näyttöön perustuva sosiaali- ja terveydenhuolto 4 Tietohallinnon syventävät opinnot 62 Tietotekniikan käyttöönotto ja johtaminen 7 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietämyksen hallinta 6 Tietojärjestelmien ja tietohallinnon tutkimus ja kehittäminen 8 Tietohallinnon teoriat ja käsitteenmuodostus 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon harjoittelu 5 Tietohallinnon tutkielmaseminaari ja pro gradu -tutkielma 30 Kypsyysnäyte Palvelujärjestelmän ohjaus 14 Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät 5 Taloushallinnon perusteet 3 Arviointitutkimus 6 MUUT OPINNOT 20 op Tietohallinnon menetelmäopinnot 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tutkimusmenetelmät 6 Tilastotieteen peruskurssi 4 Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 Kieli- ja viestintäopinnot 8 Englanti 4 Toinen kotimainen kieli 4 TÄYDENTÄVIÄ OPINTOJA max. 60 op 106 Kuopion yliopisto

107 5 Opetussuunnitelmat Palvelujärjestelmän ohjaus ja organisaatioiden kehittäminen Hyvinvointipolitiikka 5 Johtamisteoriat 5 Kansanterveystieteen peruskurssi 3 Organisaatio- ja hallintoteorioiden perusta 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät 5 Terveystaloustiede1 / Johdatus sosiaalitalouteen ja sosiaalipalvelujen talouteen 5 Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 5 Filosofian ja oikeustieteelliset opinnot Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka 3 Tieteenfilosofia 3 Tiedonhankinta- ja menetelmäopinnot Haastattelututkimus 5 Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja -hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi 1 Tilastotieteen johdantokurssi 5 Kieli- ja viestintäopinnot Kirjoitusviestintä 1 Puheviestintä 1 Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen 8 Tietotekniikka 5 Ohjelmointi 1 9 Tietojärjestelmän suunnittelu (Perusopintojen harjoitustyö 3 op) Sosiaalitaloustieteen perusopinnot 26 op Johdatus sosiaalitalouteen ja sosiaalipalvelujen talouteen 5 op Mikrotaloustieteen peruskurssi 5 op Julkistalouden perusteet 5 op Arviointitutkimus 6 op Tulonsiirtojärjestelmät 5 op Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot HENKILÖKUNTA Professorit Sari Rissanen (ma) Puhelin (017) terveyshallintotiede, laitoksen johtaja Matkapuh S-posti sari.rissanen@uku.fi Opinto-opas

108 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Juha Kinnunen Puhelin (017) terveyshallintotiede Matkapuh S-posti Vuokko Niiranen Puhelin (017) sosiaalihallintotiede Matkapuh S-posti Kaija Saranto Puhelin (017) sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Matkapuh S-posti Hannu Valtonen Puhelin (017) terveystaloustiede S-posti Ilkka Vohlonen Puhelin (017) oa. professori, terveyspolitiikka S-posti Jari Vuori Puhelin (017) terveyshallintotiede S-posti Sirkka Sinkkonen emeritaprofessori, terveyshallintotiede S-posti Tutkimusjohtaja Aija Kettunen Puhelin (017) sosiaalitaloustiede S-posti Lehtori Sirpa Kuusisto-Niemi Puhelin (017) sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto S-posti Yliassistentti Ismo Linnosmaa Puhelin (017) terveystaloustiede S-posti Assistentti Anitta Ruuska Puhelin (017) ma. assistentti S-posti Sihteerit Eija Hiltunen Puhelin (017) tutkimussihteeri S-posti Riitta Kinnunen Puhelin (017) toimistosihteeri S-posti Teija Koponen Puhelin (017) hallintosihteeri S-posti 108 Kuopion yliopisto

109 5 Opetussuunnitelmat Tuula Malinen Puhelin (017) opetussihteeri S-posti Tutkijat Satu Jäntti Puhelin (017) S-posti Minna Kaarakainen Puhelin (017) S-posti Eila Kankaanpää Puhelin (017) apurahatutkija S-posti Tuula Kivinen Puhelin (017) S-posti Johanna Lammintakanen Puhelin (017) tutkija, post doc S-posti Sanna Laulainen Puhelin (017) S-posti Tarja Savolainen S-posti Merja Sinkkonen-Tolppi Puhelin (017) S-posti Helena Taskinen Puhelin (017) S-posti Mirja Willberg S-posti TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ SHIFTEC Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tutkimusyksikkö Anneli Ensio Puhelin (017) tutkimusjohtaja, laitoksen varajohtaja S-posti Heidi Häkkinen Puhelin (017) Suunnittelija S-posti Kristiina Häyrinen Puhelin (017) Suunnittelija S-posti Liisa Klemola Puhelin (017) Tutkija S-posti Opinto-opas

110 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Antero Lehmuskoski Puhelin (017) tutkija S-posti Assi Pöyhölä Puhelin (017) projektityöntekijä S-posti Dosentit Marja Blom, terveydenhuollon hallinto, erityisesti hoitokäytäntöjen arviointi Sami Borg, valtio-oppi, erityisesti politiikan tutkimusmenetelmät Kari Harno, terveydenhuollon tietohallinto Unto Häkkinen, terveystaloustiede Ilkka Kalli, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Ritva Laamanen, terveydenhuollon hallinto, erityisesti kuntien peruspalvelujen tutkimus Miika Linna, terveydenhuollon tuottavuus- ja tehokkuustutkimus Markku Pekurinen, terveystaloustiede Pekka Ruotsalainen, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Ari Salminen, julkishallinto Reijo Salmela, terveydenhuollon hallinto Kaija Saranto, terveyshallintotiede, erityisesti terveydenhuollon tiedonhallinta Riitta Seppänen-Järvelä, sosiaalihallintotiede, erityisesti arviointitutkimus Paula Tiihonen, julkishallinto ja -oikeus Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallinen tutkijakoulu 5 tutkijakoulupaikkaa LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Terveyshallinnon ja -talouden laitos Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, A-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) Internet Kuopion yliopisto

111 5.5 Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelma Degree Programme of Social and Health Management Yleistä 5 Opetussuunnitelmat Sosiaali- ja terveysjohtamisen (lyhenteet: sote, sj) koulutusohjelma on sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitoksen ja terveyshallinnon ja -talouden laitoksen yhteinen koulutusohjelma, jossa opiskellaan monitieteisesti. Se tarjoaa väylän julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin asiantuntija- ja johtamistehtäviin. Koulutus luo pohjan laaja-alaiseen hallinnon, talouden ja yrittäjyyden asiantuntijuuteen hyvinvointipalveluiden sektorilla. Koulutusohjelmaan sisältyvän opetuksen tuottavat kauppatieteiden laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, kielikeskus, kirjasto, sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos, sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos sekä terveyshallinnon ja -talouden laitos. Opetusjärjestelyitä koskevat käytännöt, esim. ilmoittautumiset kursseille, vaihtelevat laitoksittain, ja niihin on syytä tutustua tämän oppaan, laitoksen www-sivujen avulla tai ottamalla yhteyttä kyseisen laitoksen opintoneuvojaan. Sosiaali- ja terveysjohtamisen opiskelijoille ei ole omaa vuosikurssikohtaista lukujärjestystä, vaan he laativat itse omat lukujärjestyksensä. Opintojaksojen aikataulut ovat saatavilla internetissä (www. uku.fi/opiskelu/lukari). Opintojen suunnittelussa neuvovat pääaineiden opintoneuvojat. Koulutusohjelmaa koskevissa yleisissä asioissa voit ottaa yhteyttä opintoasiainpäällikkö Annikki Honkaseen, puh. (017) , s-posti: annikki.honkanen@uku.fi Tutkintorakenteen uudistaminen ja opetussuunnitelmat Opetussuunnitelmat ovat uudistuneet lukuvuoden alusta lukien ja opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelman opetussuunnitelmaa ei kuitenkaan ole uudistettu, sillä koulutusohjelmaa ei enää tässä muodossaan ole eikä siihen ole valittu uusia opiskelijoita. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä jotkut opintojaksot ovat saattaneet muuttua tai ne on poistettu/ poistumassa opetussuunnitelmista. Tällaisten opintojaksojen suorittamiseksi tulee olla yhteydessä järjestävään laitokseen. Yleinen käytäntö on, että opiskelijat suorittavat tutkinnon aloitusvuoden opetussuunnitelman mukaisesti. Sosiaali- ja terveysjohtamisen opintoviikkopohjainen rakenne on voimassa saakka. Tämän jälkeen ohjelman opiskelijat siirtyvät automaattisesti opiskelemaan uusien tutkintorakenteiden mukaisesti, jolloin heidän tulee laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma pääaineensa opettajatuutorin kanssa ja heidän suorittamansa opinnot mukautetaan uusiin tutkintorakenteisiin. Opiskelijat voivat myös valintansa mukaan siirtyä opiskelemaan uusien rakenteiden mukaisesti milloin tahansa välisenä aikana. Ohjeet siirtymämenettelyistä on esitetty oppaan luvussa Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelman opetussuunnitelma opintonsa lukuvuonna aloittaneille opiskelijoille Suluissa on ilmoitettu opintojakson tai opintokokonaisuuden järjestävä laitos, jonka kohdalta tästä oppaasta löydät myös opintojaksokuvaukset kauppatieteiden laitoksen opetusta lukuun ottamatta. Opinto-opas

112 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tutkintorakenteiden kuvauksessa esiintyvät laitoslyhenteet: Laitos Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos Kesäyliopisto Kielikeskus Kirjasto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tietojenkäsittelytieteen ja soveltavan matematiikan laitos Lyhenne kkr kky kk kirj. spp stp tht tsm Huom! Tilastotieteen opintojaksojen nimet ovat muuttuneet seuraavasti: vanha nimi Tilastotiede 1 Tilastotiede 2 Tilastollinen tietojenkäsittely uusi nimi Tilastotieteen johdantokurssi Tilastotieteen peruskurssi Tilastollinen ohjelmistokurssi 1. YLEISOPINNOT (19 ov) ov 1.1 Viestintä ja tiedonhankinta (3 ov) Kirjoitusviestintä (kk) 1 Puheviestintä (kk) 1 Tiedonhaun ja kirjastonkäytön peruskurssi (kirj.) Menetelmäopinnot (5 ov) Tieteellisen ajattelun ja argumentoinnin perusteet (stp) 2 Tilastotiede 1 (tht) Kieliopinnot (4 ov) Toinen kotimainen kieli (kk) 2 Vieras kieli (kk) Filosofian opinnot (4 ov) Johdatus filosofiaan (spp) 1 Etiikka 1 (spp) 2 Yhteiskuntafilosofia (spp) Valinnaiset yleisopinnot (väh. 3 ov) 2 (paitsi terveystaloustieteen pääaineopiskelijoilla Tilastollinen tietojenkäsittely) 2. PÄÄAINEOPINNOT (91 ov) 2.1 Integroidut opinnot, kaikille pakolliset (30 ov) Johdatus sosiaali- ja terveysalaan (tht) 2 Johdatus sosiaalipolitiikkaan ja sen kehitykseen (spp) Kuopion yliopisto

113 5 Opetussuunnitelmat Sosiaalipsykologian peruskurssi (spp) 3 Suomen kansantalous ja kansantaloustieteen perusteet (tht) 3 Poliittishallinnollinen ja taloudellinen ohjaus (tht) 2 Hallintotieteiden oppihistoria (tht) 2 Julkisoikeuden perusteet (kky) 1 Yleishallinto-oikeus (kky) 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka (tht) 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmät (tht) 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon muutossuunnat (tht) 3 Huom! Kurssi sisältyy terveyshallintotieteen syventäviin opintoihin. Se kannattaa suorittaa syventävien opintojen vaiheessa. Käytännön harjoittelu 4 Huom! Neuvottele tämän opintojakson suorittamisesta pääaineesi opintoneuvojan kanssa. 2.2 Eriytyvät pääaineopinnot (61 ov) Sosiaalipolitiikan pääaine (61 ov) Kokonaisuudesta vastaa sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos. Laitoslyhenne on merkitty vain niihin opintojaksoihin, jotka järjestää jokin muu laitos. Sosiaalipolitiikan klassikot 3 Sosiaaliturvapolitiikka 5 Sosiaalipolitiikan teoria 3 Sosiaaliset ongelmat ja niiden yhteiskunnalliset kytkennät 3 Yhteisötalous 3 Hyvinvointipolitiikka 3 Kunnallinen demokratia ja osallistuminen (tht) 2 Sosiaalityön johtaminen ja hallinto (tht) 3 Johdatus kvalitatiiviseen tutkimukseen (stp) 3 Johdatus kvantitatiiviseen tutkimukseen (stp) 3 Sosiaalipolitiikan proseminaari 2 Yhteiskuntatieteiden metodologisia kysymyksiä (stp) 2 Lisäksi seuraavista vähintään 3 ov opiskelijan oman valinnan mukaan: - Tilastotiede 2 (tht) 3 - Kvantitatiivisen tutkimuksen syventävä kurssi (stp) 3 - Kvalitatiivisen tutkimuksen syventävä kurssi (stp) 3 - Sosiaalitieteiden erityismenetelmät (spp) 1-3 Sosiaalipolitiikan tutkielmaseminaari 3 Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma 20 Harjoitusaine Virallinen äidinkielen koe Opinto-opas

114 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Terveyshallintotieteen pääaine (61 ov) Kokonaisuudesta vastaa terveyshallinnon ja -talouden laitos. Laitoslyhenne on merkitty vain niihin opintojaksoihin, jotka järjestää jokin muu laitos. Hallinnon tutkimuksen filosofinen perusta 3 Terveystaloustiede 1 3 Työelämän sosiaalipsykologia (spp) tai Organisaatiokäyttäytyminen ja johtamisen perusteet (tht) 2-3 Johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa 2-3 Epidemiologia 1 (kkr) 1 Terveyspolitiikka 3 Tilastollinen tietojenkäsittely (tsm) 2 Terveyshallintotieteen proseminaari 3 Harjoitusaine Terveyshallintotieteen suuntauksia 4 Terveyshallintotieteen tutkimus 2 Arviointitutkimus 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon strateginen johtaminen 3 Terveyshallintotieteen lukuseminaari 3 Tilastotiede 2 3 Terveyshallintotieteen tutkielmaseminaari 4 Terveyshallintotieteen pro gradu -tutkielma 20 Virallinen äidinkielen koe Terveystaloustieteen pääaine (61 ov) Kokonaisuudesta vastaa terveyshallinnon ja -talouden laitos. Laitoslyhenne on merkitty vain niihin opintojaksoihin, jotka järjestää jokin muu laitos. Johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa 2 Terveystaloustiede 1 3 Taloudellinen evaluaatio 1 2 Terveydenhuollon ekonometria 1 3 Julkistalouden perusteet 3 Sosiaalitalouden kurssi 3 Mikrotaloustiede 3 Terveystaloustieteen proseminaari 3 Harjoitusaine Terveystaloustiede 2 3 Taloudellinen evaluaatio 2 4 Terveydenhuollon ekonometria 2 3 Päätösanalyysi 2 Tilastotiede 2 3 Terveystaloustieteen tutkielmaseminaari 4 Terveystaloustieteen pro gradu -tutkielma 20 Virallinen äidinkielen koe 114 Kuopion yliopisto

115 5 Opetussuunnitelmat 3. SIVUAINEOPINNOT 3.1 Pakolliset kauppatieteelliset sivuaineopinnot 35 ov 3.2 Valinnaiset sivuaineopinnot 15 ov 3.1 Pakolliset kauppatieteelliset sivuaineopinnot (35 ov) Kauppatieteelliset sivuaineopinnot koostuvat kaikille pakollisista opintojaksoista (16 ov), joiden lisäksi tulee suorittaa 19 ov:n verran valinnaisia opintojaksoja. Valinnaiset opintojaksot on ryhmitelty temaattisesti. Voit suorittaa kursseja eri ryhmistä oman mielenkiintosi mukaan, mutta tarkasta sitä ennen opetussuunnitelmasta kurssikohtaiset ennakkovaatimukset. Jos haluat suorittaa sellaisen opintojakson, jota listassa ei ole mainittu, ota yhteyttä tiedekunnan opintoasiainpäällikköön. Opintojaksot järjestää kauppatieteiden laitos, jossa annettavasta opintoneuvonnasta vastaa amanuenssi Seija Partanen. Kaikille pakolliset opintojaksot (16 ov) Johdatus yrittäjyyteen ja liiketoimintaan 4 Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan perusteet 4 Johtaminen ja organisaatio 4 Tuloslaskennan perusteet 4 Valinnaisia PK-yritysten johtamiseen liittyviä opintojaksoja Henkilöstöresurssien johtaminen pk-yrityksissä 3 Organisaatioiden sosiaalipsykologia 3 Johtamisen työkalut 2 Johtajuus ja johtamistyö pk-yrityksissä 3 Strateginen johtaminen pk-yrityksissä 3 Laatujohtaminen 3 Nykyaikainen tuotantotekniikka 3 Projektijohtaminen 3 Tietojärjestelmät ja -strategiat 3 Yritystoiminnan etiikka 2 Valinnaisia PK-yritysten markkinointiin ja kansainväliseen liiketoimintaan liittyviä opintojaksoja Markkinointistrategia 4 Palvelujen markkinointi 4 International Operations 4 International Marketing 4 Markkinointitutkimus 3 Myyntityön johtaminen 4 Yritysmarkkinointi 4 Kuluttajakäyttäytyminen 4 Yritystoiminnan etiikka 2 Nykyaikainen tuotantotekniikka 3 Valinnaisia PK-yritysten taloushallintoon ja rahoitukseen liittyviä opintojaksoja Rahoituksen suunnittelu 3 Pk-yrityksen tuloslaskenta ja tilinpäätössuunnittelu 3 Rahoitusinstrumentit ja -markkinat 3 Opinto-opas

116 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yritystutkimus 3 Konsernitilinpäätös 2 Henkilöstöresurssien johtaminen pk-yrityksissä 3 Tietojärjestelmät ja -strategiat 3 Yrityksen laskentatoimen erityiskysymyksiä 3 Valinnaisia yrittäjyyteen liittyviä opintojaksoja Innovaatiojohtaminen ja teknologian kaupallistaminen 3 Liiketoiminnan suunnittelu ja kasvurahoitus 4 Tavoitteelliset kehittämisympäristöt 2 Projektijohtaminen 3 Johdon laskentatoimen perusteet 4 Yritystoiminnan perusjuridiikka 3 Rahoituksen suunnittelu 3 Yritystutkimus 3 Tietojärjestelmät ja -strategiat 3 Palvelujen markkinointi 4 Markkinointitutkimus 3 Nykyaikainen tuotantotekniikka 3 Yritystoiminnan etiikka 2 Yrittäjyys toimintaympäristössään Valinnaiset sivuaineopinnot 15 Koko tutkinto yhteensä 160 ov Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelmaa koskevat siirtymäsäännökset Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta teki tutkintorakenteen uudistamisen yhteydessä pääaineitaan ja koulutusohjelmiaan koskevia uudistuksia, joihin kuuluu mm. sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelman (aik. sosiaali- ja terveyspalvelujen yrittäjyyden ja johtamisen) rakenteellinen arviointi. Tiedekunnassa todettiin, että ohjelman tavoitteet ja sisällöt voidaan saavuttaa pääaine- ja sivuainevalintojen kautta. Näin ollen tiedekunta esitti yliopiston hallitukselle koulutusohjelman lakkauttamista ja hallitus päätti kokouksessaan lakkauttaa sen lukien. Opiskelijoiden oikeusturvan takaamiseksi tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt seuraavat siirtymäsäännökset. Niiden lisäksi opiskelijoiden on hyvä tutustua uuteen tutkintorakenteeseen siirtymistä koskeviin ohjeisiin ja säännöksiin, jotka on esitetty luvussa 4 ja Siirtymäsäännökset 1 Opiskelijat saavat jatkaa opintojaan sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelmassa ja valmistua siitä. Tutkinto suositellaan suorittamaan viimeistään vuoteen mennessä. 2 Mikäli opiskelijalta puuttuu pääaine, hän voi jättää vapaamuotoisen hakemuksen pääainevalinnasta tiedekunnan kansliaan. Pääaineen valinnasta päättää dekaani oppiaineen vastuuhenkilöä kuultuaan. 116 Kuopion yliopisto

117 5 Opetussuunnitelmat 3 Jokaiselle opiskelijalle varataan tilaisuus siirtyä erityisryhmien valinnan kautta ohjelmaan sisältyvästä omasta pääaineestaan sitä vastaavan peruspääaineen opiskelijaksi. 4 Nykyisen tutkintojärjestelmän ja aloitusvuoden opetussuunnitelman mukaisesti voi opiskella saakka. Opiskelijat saavat myös siirtyä opiskelemaan uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti alkaen. Aikaisemmin hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaiset opinnot luetaan täysimääräisesti hyväksi alkaen opiskelijoiden opinnot mukautetaan uusiin opetussuunnitelmiin ja heidän henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa (HOPS) päivitetään. Jos henkilökohtaista kirjallista opiskelusuunnitelmaa ei ole tehty, opiskelija laatii suunnitelman yhdessä pääaineensa HOPS-vastaavan kanssa. 6 Päivitetyn ja vahvistetuista opetussuunnitelmista poikkeavan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman hyväksyy dekaani opintoasiainpäällikön esittelystä (tutkintorakenteen muuttaminen). 5.6 Yleiset kuulustelut lukuvuonna Kuulustelujen aikataulu Syyslukukausi 2007 perjantai klo , salit ML 1, ML 2 ja ML 3 (Medistudia) perjantai klo , salit ML 1, ML 2 ja ML 3 (Medistudia) perjantai klo , salit ML 1, ML 2 ja ML 3 (Medistudia) perjantai klo , suuri luentosali SL (Snellmania) perjantai klo , salit ML 1, ML 2 ja ML 3 (Medistudia) Kevätlukukausi 2008 perjantai klo , salit ML 1, ML 2 ja ML 3 (Medistudia) perjantai klo , suuri luentosali SL (Snellmania) perjantai klo , suuri luentosali SL (Snellmania) perjantai klo , suuri luentosali SL (Snellmania) perjantai klo , suuri luentosali SL (Snellmania) Tutustu kuulusteluja koskeviin ohjeisiin luvussa Tiedekuntien yhteinen kuulustelu Tiedekunnan yleisten kuulustelujen lisäksi opintoasioiden osasto järjestää maanantaina klo yliopiston yhteisen tentin Snellmaniassa. Ilmoittautuminen tähän kuulusteluun tapahtuu tenttikuorella, joita saa laitoksilta ja opintoasioiden osastosta. Tenttikuori palautetaan opintojakson järjestävälle laitokselle opintoasioiden osaston ilmoittamaan määräpäivään mennessä Kuulusteluun osallistumista koskevia ohjeita Ilmoittautuminen tiedekunnan yleiseen kuulusteluun tapahtuu Wossikan kautta. Opinto-opas

118 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Ilmoittautumista koskevat tiedot tulee täyttää huolellisesti. Ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kuulustelua. Kaikkien ilmoitautumisten tulee olla perillä määräajassa. Opiskelija, joka tarvitsee kuulustelussa erityisjärjestelyitä, ilmoittautuu tiedekunnan www-sivuilla ( olevalla lomakkeella. Ilmoittautumisen peruuttaminen Jos opiskelija ei pääse ilmoittautumaansa tenttiin, hänen tulee osallistumisensa sille laitokselle, jolle on ilmoittautunut. Kuulustelutilaisuus Kuulustelu alkaa nimenhuudolla edellä ilmoitettuna ajankohtana. Erityisjärjestelyjä tarvitsevat huudetaan sisään ensimmäisenä ja heitä pyydetään tulemaan koesalin eteen hyvissä ajoin. Kuulusteluun saa tuoda vain siinä tarvittavat välineet. Istumapaikat valitaan valvojien ohjeiden mukaan. Tehtäviin vastaamisen saa aloittaa, kun valvojat ovat antaneet siihen luvan. Kuulustelusta saa poistua aikaisintaan puolen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta, minkä jälkeen myöhästyneitä ei enää oteta kuulusteluun. Yleisestä kuulustelusta saa poistua valvotusti WC:hen. Opiskelija, joka syyllistyy kuulustelussa vilppiin, poistetaan välittömästi kuulustelutilaisuudesta. Kuulustelu päättyy neljän tunnin kuluttua siitä, kun tilaisuus on alkanut. Valvojien puoleen saa kääntyä viittaamalla. Kuulusteluun osallistuvilla tulee olla mukanaan kuvallinen henkilökortti henkilöllisyyden varmistamiseksi. Tulokset Kuulustelun tulokset julkistetaan viimeistään kolmen viikon kuluessa kuulustelusta ja tallennetaan mahdollisimman pian opiskelijatietojärjestelmään. Lisätietoja opintosuoritusten arvioinnista ja kuulusteluista saa yliopiston arviointiohjesäännöstä. 118 Kuopion yliopisto

119 6 Lukuvuoden aikatauluja ja tapahtumia Opetuksen järjestämistä koskevat aikataulut Yliopiston rehtori on vahvistanut seuraavat opetuksen järjestämistä koskevat aikataulut: Lukuvuosi alkaa ja päättyy Yliopiston viralliset avajaiset pidetään torstaina klo suuressa luentosalissa (SL). Avajaisten aikana ei anneta opetusta. Ulkoilupäivät järjestetään keskiviikkona ja tiistaina klo alkaen, minkä jälkeen opetusta ei tulisi antaa. Joululomaa vietetään pääsääntöisesti välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien, ellei opetussuunnitelmassa toisin mainita. Pääsiäisloma pidetää välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien. Kesäloma järjestetään siten, että opiskelijoille varataan vähintään kaksi kuukautta opetuksesta vapaata aikaa. Tapahtumia Opiskelijainfo Tiedekunta järjestää uusille opiskelijoilleen infon maanantaina klo Tietoteknian auditoriossa (TTA). Tilaisuudessa dekaanisto ja tiedekunnan kanslian henkilökunta esittäytyvät, dekaani esittelee tiedekunnan ja opintoasiainpäällikkö kertoo opiskeluun liittyvistä yleisohjeista ja sivuaineopiskelusta. Lämpimästi tervetuloa! Tiedekunnan jatkokoulutuspäivät Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta järjestää lukuvuosittain kaksi jatko-opiskelijoille tarkoitettua jatkokoulutusiltapäivää, johon myös kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoja suorittavat opiskelijat ovat tervetulleita. Tilaisuudet järjestetään seuraavasti: maanantai klo Tietoteknian auditoriossa (ilmoittautuminen mennessä) maanantai klo Tietoteknian auditoriossa (ilmoittautuminen mennessä) Iltapäivien ohjelma julkaistaan osoitteessa ja samassa osoitteessa on myös sähköinen lomake, jolla ilmoittaudutaan iltapäivään. Iltapäivien teemat ovat tieteellisesti yleissivistäviä ja sopivat monien pääaineiden opiskelijoille. Viime lukuvuoden aiheita olivat tieteenteorian suuntaukset sekä tieteellinen julkaiseminen. Tulevien vuosien alustavia teemoja ovat mm. tutkimuksen eettiset kysymykset ja tieteestä tiedottaminen. Opinto-opas

120 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet 7.1 Kieli- ja viestintäopinnot Kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on yliopisto-opiskelun ja tulevan työn kannalta tarpeellinen kieli- ja viestintätaito. Opetuksen järjestämisestä vastaa yliopiston kielikeskus. Opetuksesta ja kurssien sisällöistä tiedotetaan lukujärjestyksissä, wossikassa, kielikeskuksen opinto-oppaassa, kielikeskuksen ilmoitustauluilla ja Internet-sivulla Syyslukukauden alussa järjestetään uusille opiskelijoille kieli- ja viestintäopintojen tiedotustilaisuus (kieli-info, merkitty lukujärjestykseen), johon osallistuminen on välttämätöntä. Englannin ja ruotsin tekstikurssille tulevalta edellytetään lukiokurssia vastaavaa taitoa (englanti A-kielenä ja ruotsi B- kielenä), ja suullisen taidon kurssille tulevalta lisäksi kykyä keskustella yleisistä aiheista englanniksi/ruotsiksi. Jos taito on olennaisesti heikompi (kouluopinnot jääneet puutteellisiksi, opinnoista on kulunut runsaasti aikaa tms.), taitoa on ennen varsinaista kielikurssia täydennettävä aikuislukiossa, täydennyskurssilla avoimessa yliopistossa tai muulla tavalla. Neuvontaa antaa kielikeskuksen amanuenssi Tapani Utunen, tapani.utunen@uku.fi tai puh Toisessa yliopistossa suoritetut kieliopinnot vastaavat yleensä Kuopion yliopiston kieliopintoja, mutta korvaavuudesta on aina tehtävä erikseen anomus kielikeskukseen, kts. Toinen kotimainen kieli: ruotsi Ruotsin kielen opinnot koostuvat kirjallisesta ja suullisesta osuudesta. Kurssin tavoitteena on perehdyttää oman tieteenalan kieleen sekä harjoittaa kirjoittamistaitoa. Hyväksytysti suoritetut ruotsin kielen opinnot vastaavat valtion virkamieheltä vaadittavaa ruotsin kielen taitoa eikä erillistä virkamiesruotsin tutkintoa tarvita (laki 424/2003). Opintojaksosta annetaan arvosana tyydyttävä tai hyvä. Kurssille tulevalta edellytettävästä peruskielitaidosta ja sen täydentämisestä ks. edellä. Jos opiskelijalla on erityisen hyvä ruotsin kielen taito, hän voi osallistua kirjalliseen ja sen jälkeen suulliseen alkukokeeseen, jotka tasoltaan vastaavat kurssin loppukoetta. Kokeissa hyväksytty saa kurssin suoritusmerkinnän arvosanalla hyvä. Vieras kieli: englanti ja muut kielet Englannin kielen opinnot koostuvat kahdesta osasta. Reading for Academic Purposes -kurssin tavoitteena on perehdyttää oman tieteenalan tekstien lukemiseen. Ennen kurssia järjestetään tasokoe, joka vastaa kurssin loppukoetta. Kokeen läpäissyt saa suoritusmerkinnän tekstikurssista ilman eri hakemusta. Academic and Professional English -kurssille tulevalla pitää olla sellainen suullinen taito, että pystyy keskustelemaan yleisistä aiheista englanniksi. Kielitaitovaatimuksista ja taidon täydentämisestä ks. edellä. Vieraaksi kieleksi voi englannin asemesta valita saksan, venäjän, ranskan tai espanjan, jos kielen taito vastaa lukion pitkää kieltä. Näissä kielissä järjestetään tekstin- ja puheenymmärtämisen kokeet sekä keskustelukoe. Kokeita järjestetään tarvittaessa. Puheviestintä ja kirjoitusviestintä Puheviestinnän kurssilla harjoitellaan oman alan opiskelussa ja työelämässä tarvittavia viestintätaitoja. Kirjoitusviestinnän kurssin tarkoituksena on antaa tukea tutkielman, tutkimusraportin ja tieteellisen artikkelin laatimiseen sekä harjaannuttaa heitä laatimaan oman alansa asiatekstejä. Viestinnän kurssien suoritusajankohta käy ilmi lukujärjestyksistä. Joissakin koulutusohjelmissa järjestetään yhdistettyjä aineopintojen ja viestinnän kursseja. Suomi toisena kielenä Kursseille voivat osallistua yliopiston ulkomaalaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat sekä henkilökuntaan kuuluvat. Kursseja on sekä vasta-alkajille että edistyneille. Lisätietoja kielikeskuksen kotisivuilta. 120 Kuopion yliopisto

121 7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet Valinnaiskurssit Vapaavalintaisilla perus-, jatko- ja erikoiskursseilla voi opiskella saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Latinan kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti lääketieteen ja farmasian opiskelijoille. Muutakin kieli- ja viestintäopetusta voi olla tarjolla. Ilmoittautumiset syyslukukauden kursseille elokuussa ja kevätlukukauden kursseille joulukuussa wossikassa. Huom! Kauppatieteiden koulutuksessa vaadittavat kieliopinnot ovat tässä kuvattua laajemmat. Nämä vaatimukset on selitetty tämän oppaan kappaleessa Sivuaineopiskelu Kuopion yliopistossa Opintojen suunnittelussa tärkeän elementin muodostavat opiskelijan sivuainevalinnat, joilla tutkintoa voi suunnata omien tavoitteiden ja kiinnostusten mukaisesti. Joustava sivuaineopiskelu tiedekunnan sisällä, yli tiedekuntarajojen Kuopion yliopistossa sekä jopa toisessa yliopistossa JOOopintojen kautta antaa vapauden rakentaa persoonallinen, omannäköinen tutkinto. Valinnan tueksi opiskelijan kannattaa perehtyä tarkemmin oppiaineiden kuvauksiin, joita löytyy opinto-oppaista ja www-sivuilta sekä myös käydä eri aineiden peruskursseilla. Tässä oppaassa esitellään pääja sivuaineopintoja opiskelijan omassa tiedekunnassa sekä muissa opetusta antavissa yksiköissä. Huomaa myös, että voit sisällyttää tutkintoosi opintoja myös muista yliopistoista (JOO-opinnot kohdassa 7.5). Myös opiskelu verkossa Virtuaaliyliopistossa, erilaisissa verkostoissa (Matkailu, Rural Studies jne., Avoimessa yliopistossa tai Kesäyliopistossa) laajentaa opiskelumahdollisuuksiasi huomattavasti. Näistä kaikista lisätietoja tässä oppaassa, yliopiston www-sivulla sekä yliopiston opintoneuvontahenkilöstöltä. 7.3 Avoin yliopisto-opetus ja erilliset opintokokonaisuudet Avoin yliopisto (Koulutus- ja kehittämiskeskus) järjestää opetusta Kuopion yliopiston noin 30 oppiaineessa. Avoin yliopisto-opetus on Kuopion yliopiston perusopetusta vastaavaa opetusta. Avoimessa yliopistossa voi opiskella myös tiedekunnassa vahvistettujen opetussuunnitelmien mukaisia oppiaineita, joita ei ole yliopiston perusopetustarjonnassa. Perusopintoja on tarjolla mm. seuraavissa oppiaineissa: ergonomia, gerontologia, kansanterveystiede, lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi, liikuntalääketiede, lääketieteen perusteita, psykologia sekä terveyden edistäminen ja terveystieto. Myös aineopintoja on tarjolla seuraavissa oppiaineissa: ergonomian, gerontologia, liikuntalääketiede sekä terveyden edistäminen ja terveystieto. Opiskelija voi suorittaa valintansa mukaan jonkin opintokokonaisuuden tai yksittäisiä opintojaksoja ja liittää ne ainelaitoksensa suostumuksella omaan tutkintoonsa. Tarjolla on myös kieli- ja viestintäopintoja, menetelmäopintoja sekä muita tutkintoihin kuuluvia yleisopintoja. Lisäksi Avoimen yliopiston kautta voi hakea ns. erillisten opintokokonaisuuksien opinto-oikeutta tiedelaitosten järjestämään opetukseen. Avoin yliopisto-opetus on perinteisesti pyritty suunnittelemaan siten, että se soveltuu erityisesti aikuisopiskelijoille. Opetus on pääsääntöisesti ilta- ja viikonloppuopetusta sekä itsenäistä opiskelua. Opetusta järjestetään myös verkko-opintoina ja osa toteutetaan yhteistyössä yliopiston laitosten kanssa, jolloin opetusta on myös päiväaikaan. Kuopion yliopiston läsnäoleviksi ilmoittautuneet perusopiskelijat voivat opiskella Kuopion avoimessa yliopistossa ilman lukukausimaksua. Perusopiskelijat maksavat sen sijaan puolet monimuotoja verkko-opetuksen maksuista. Kieli- ja viestintäopinnot sekä Tilastotieteen johdantokurssi ovat Opinto-opas

122 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta kaikille samanhintaisia. Lisätietoja: Asiakaspalvelu avoinna ma, ti, to klo , pe klo 11 17, ke suljettu, ennen juhlapyhiä klo Puh. (017) , s-posti: avoyo(at)uku.fi Opinto-ohjaaja Leila Saramäki, puh. (017) , s-posti: leila.saramaki(at)uku.fi 7.4 Kesäyliopisto Kuopion yliopiston opiskelijat voivat osallistua ympärivuotisesti Kesäyliopiston tarjoamaan avoimeen yliopisto-opetukseen ja liittää valintansa mukaan suorittamiaan opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä opintojaksoja ainelaitoksensa suostumuksella osaksi omaa tutkintoaan. Kesäyliopisto järjestää muiden kuin Kuopion yliopiston opintovaatimusten mukaista yliopisto-opetusta lähinnä humanistisissa, kasvatustieteellisissä, oikeustieteellisissä ja yhteiskuntatieteellisissä aineissa. Opintoja järjestetään yhteistyössä useiden Suomen yliopistojen kanssa (esim. Joensuun, Jyväskylän ja Oulun yliopistot). Kuopion kesäyliopiston toimipaikat ovat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Opetus on Kuopiossa maksutonta KuY:n läsnäoleville perusopiskelijoille kesäyliopiston maksujen osalta tarkoittaen sitä, että Kuopion yliopiston opiskelijat maksavat vain yhteistyöyliopistojen maksut. Lisätietoja: -> Avoin yliopisto-opetus Asiakaspalvelu avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-15 ympäri vuoden. Puh. (017) , ja Sähköposti: 7.5 JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) Valtakunnallisella joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksella, joka tuli voimaan , pyritään laajentamaan tarkoituksenmukaisesti kotiyliopiston opintotarjontaa ja edistämään tutkintojen suorittamista. Sopimus antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa tutkintoaan ja sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja ja opintokokonaisuuksia muiden yliopistojen opintotarjonnasta. Sopimus myös yhtenäistää opiskelijaliikkuvuuden hallinnointia ja selkeyttää JOO-opintojen ohjausta. JOO-opintojen hakuajoissa yliopistot noudattavat joko jatkuvaa hakua eli hakemuksia käsitellään kohdeyliopistossa jatkuvasti (huomioitava kuitenkin loma-ajat) tai hakua kaksi kertaa vuodessa, jolloin hakuajat päättyvät seuraavan syksyn opintoihin ja mennessä seuraavan kevään opintoihin. Opinto-oikeutta haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta osoitteessa tai paperilomakkeella, mikäli hakukohteena oleva yliopisto ei ole mukana JOO-opintojen sähköisessä haussa. JOO-hakemukseen haetaan puolto kotiyliopistolta ennen hakemuksen lähettämistä kohdeyliopistoon. Puoltamalla hakemusta kotiyliopisto hyväksyy opiskelijan hakemat JOO-opinnot osaksi tutkintoa sekä sitoutuu maksamaan opinnot kohdeyliopistolle. Kotiyliopiston ohjeissa kuvataan puoltokäsittelyn toimintatavat, ajankohdat, kesto sekä puoltojen kriteerit. Tärkeää on, että opiskelija selvittää oman yliopiston puoltokäsittelyn ajankohdan sekä keston, joka vaihtelee yliopistoittain kahdesta viikosta kuukauteen. Opiskelijan tulee toimittaa hakemus puollettavaksi omaan yliopis- 122 Kuopion yliopisto

123 7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet toon hyvissä ajoin ennen kohdeyliopiston hakuajan päättymistä. Joustava opinto-oikeus on voimassa korkeintaan kaksi lukuvuotta. Sopimuksen piiriin kuuluvat perus- ja jatkotutkinto-oikeuden saaneet opiskelijat. Opiskelijalle JOO-opiskelu toisessa yliopistossa on maksutonta. Lisätietoja hakuajoista ja hakemisesta valtakunnallisesti osoitteessa tai www-sivulta tai Kuopion yliopiston JOO-koordinaattorilta suunnittelija Hanna Turkki, opintoasioiden osasto, s-posti: puh. (017) , tai tiedekuntien opintoasiainpäälliköiltä. Kuopion yliopiston JOO-opintojen ohjaajat tiedekunnittain: Farmaseuttinen tiedekunta: opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen, s-posti: riitta.koistinen(at)uku.fi, puh. (017) Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta: hallintopäällikkö Jyrki Wessman, s-posti: jyrki.wessman(at)uku.fi, puh. (017) Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta: opintoasiainpäällikkö Riikka Asikainen (virkavapaalla), sijaisena Tarja Laatikainen s-posti:tarja.laatikainen(at)uku.fi, puh. (017) Lääketieteellinen tiedekunta: suunnittelija Pirjo Lindström-Seppä, s-posti: pirjo.lindstromseppa(at)uku.fi, puh. (017) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen, s-posti: annikki.honkanen(at)uku.fi, puh. (017) Ulkomaille vaihtoon Kuka voi lähteä ulkomaille vaihtoon? Jokaisella Kuopion yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomailla. Ulkomailla suoritetut opintosi voidaan yleensä lukea hyväksi Kuopion yliopistossa suoritettavaan tutkintoosi. Vaihtoon voi pääsääntöisesti lähteä vasta toisena opiskeluvuotena, mutta asian selvittäminen kannattaa aloittaa jo vuosi ennen aiottua vaihdon ajankohtaa. Vaihtopaikat Kuopion yliopisto on mukana useissa vaihto-ohjelmissa, joiden kautta vaihtoon hakeminen on helppoa ja vaivatonta. Seuraaviin vaihto-ohjelmiin hakuaika on vuosittain: Eurooppaan Sokrates/Erasmus-ohjelma, vaihtopaikkoja yli 140:n yliopistoon Pohjoismaihin Nordplus-ohjelma, vaihtopaikkoja 20:n yliopistoon Venäjälle FIRST-ohjelman, vaihtopaikkoja Pietariin, Petroskoihin ja Murmanskiin Afrikkaan North-South -ohjelma, vaihtopaikkoja Nigeriaan ja Keniaan Kaukokohteisiin kahdenvälisten sopimusten kautta: Argentiina, Australia, Kiina, Korea, Meksiko, Yhdysvaltoihin ja kaukokohteisiin suuntautuviin vaihto-ohjelmiin haku päättyy vuosittain: Yhdysvaltoihin: ISEP-ohjelma, vaihtopaikkoja 100:ssa yliopistossa Yhdysvalloissa UNC-EP -ohjelma, vaihtopaikkoja University of North Carolinan 16 eri kampuksella Kaukokohteisiin: Multilateral ISEP ja ISEP-Direct Opinto-opas

124 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Harjoitteluun ulkomaille voi lähteä harjoitteluohjelmien kautta tai hankkimalla harjoittelupaikan itsenäisesti. Kuopion yliopisto on mukana seuraavissa harjoitteluohjelmissa: Leonardo da Vinci ohjelma, harjoittelupaikkoja Euroopassa. Leonardo da Vinci -harjoitteluapurahaa voi hakea myös itsenäisesti tai laitoksen ulkomaisten kontaktien kautta harjoittelupaikan hankittuaan. Apurahoilla ei ole hakuaikaa, vaan ne jaetaan hakujärjestyksessä. IAESTE-ohjelma, harjoittelupaikkoja ympäri maailmaa, haku helmikuussa CIMO:n harjoitteluohjelmat, paikkoja ympäri maailmaa, haku helmi- ja lokakuussa CIMO:n apurahat harjoitteluun kansainvälisissä organisaatioissa, jaetaan hakujärjestyksessä Opintoalakohtaisia harjoitteluohjelmia seuraavilla aloilla: farmasia (SFaO), lääketiede (FiMSIC), fysiikka ja tietojenkäsittelytiede (CERN), luonnontiede (IAAS, Experience International) Itsenäisesti harjoittelupaikkaa voi etsiä mm. kysymällä oman laitoksen ulkomaisia kontakteja, tutustumalla kansainvälisten asioiden osaston kv-harjoittelu netti-ilmoitustauluun ja etsimällä harjoittelupaikkaa Internetistä. Vaihdon rahoitus Vaihto-ohjelmien kautta vaihtoon lähtiessä ei tarvitse maksaa usein kalliitakin kohdeyliopiston lukukausimaksuja (paitsi ISEP-direct). Opiskelu- ja harjoitteluvaihtoon voi hakea opintotukea ja lisäksi vaihto- ja harjoitteluohjelmiin kuuluu apuraha. Itsenäisesti vaihtopaikan hankkineet voivat hakea ns. perusopiskelijan apurahaa (Kuopion yliopiston apuraha perusopiskelijoiden ulkomaisiin opintoihin ja harjoitteluun), joka on haussa kaksi kertaa vuosittain. Kuopiossakin voi kansainvälistyä Myös Kuopiossa voit kehittää kansainvälisiä vuorovaikutustaitojasi. Voit esimerkiksi osallistua englanniksi pidettäville kursseille tai ryhtyä kv-tuutoriksi ja auttaa meille saapuvia ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita alkuun Kuopiossa. Kv-tuutorointi on erinomainen tapa parantaa kielitaitoa ja saada ystäviä ympäri maailmaa. Kuopion yliopistossa toimii myös KISA (Kuopio International Students Association), jonka toimintaan osallistumalla tapaat opiskelijoita ympäri maailmaa. Lisätietoa KI- SAn verkkosivuilta Lisätietoa Kaikissa kansainvälistymiseesi liittyvissä asioissa sinua palvelee Kirsi, Anne-Mari ja Anne kansainvälisten asioiden osastolla Tule rohkeasti juttelemaan, niin yhdessä löydämme juuri sinulle sopivan tavan kansainvälistyä. Koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä suunnittelemaan vaihtoon lähtemistä! 7.7 Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot Matkailualan verkostoyliopisto toteuttaa 17 suomalaisen yliopiston yhteistoimintana matkailualan monitieteisen perus- ja jatko-opetuksen, kansallisen alan tietopalvelun sekä edistää matkailualan tutkimusta. Verkostoyliopiston opintokokonaisuuteen sisältyvät matkailualan tieteelliset opinnot jakautuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Lisäksi tarjotaan jatko-opiskelijoille suunnattuja opintojaksoja. Opiskelija voi sisällyttää verkostoyliopistossa suorittamansa matkailualan opinnot korkeakoulututkintoonsa joko sivuaineopintoina (perus- ja aineopinnot) tai integroituina muiden aineiden arvosanaopintoihin (syventävät ja jatko-opinnot). Tarkempaa tietoa sisällyttämisestä opiskelija saa omasta tiedekunnastaan. Opintojen pohjana ovat opintosuoritukset opiskelijan omassa yliopistossa, johon hän on kirjoittautunut pääaineopiskelijaksi. Verkostoyliopistossa ovat mukana Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Sibelius-Akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, 124 Kuopion yliopisto

125 7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet Tampereen yliopisto, Teatterikorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Matkailualan opintoihin valitaan vuosittain enintään 50 opiskelijaa matkailualan verkostoyliopistossa mukana olevien yliopistojen opiskelijoista. Valittavilta opiskelijoilta edellytetään vähintään yhden vuoden yliopisto-opintoja. Valinnassa otetaan opintomenestyksen lisäksi huomioon eri tieteenalojen monipuolisuus valittavassa opiskelijajoukossa sekä aiottujen matkailuopintojen laajuus. Hakuaika perusopintoihin päättyy vuosittain toukokuussa ja aineopintoihin joulukuussa. Yhteystiedot Matkailualan verkostoyliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto, PL 78, Savonlinna, puhelin (015) , faksi (015) Lisätietoja: Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot Maaseutualan osaamiselle on kysyntää. Maaseutujen kehittäminen ja siihen liittyvät monialaiset Rural Studies -verkosto on monitieteinen, yhdeksän yliopiston muodostama verkosto, joka tuottaa maaseutualan maisteriopinnot sekä kehittää alan monitieteistä opetusta ja tutkimusta. Maisteriopinnot tarjoavat maaseudun kehityksestä ja kehittämisestä kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuuden erikoistua maaseutukysymyksiin poikkitieteellisestä näkökulmasta. Opinnot antavat opiskelijoille tiedollisia ja taidollisia valmiuksia havaita, jäsentää ja ratkaista kestävällä tavalla sekä tutkimuksellisia että maaseudun kehittämiseen liittyviä ongelmia. Maaseutukysymyksiin erikoistunut maisteri hallitsee maaseutupolitiikan järjestelmän ja toimintamekanismit sekä näkee paikallisen kehittämisen yhteydet eri tasoilla tehtävään päätöksentekoon. Hän hallitsee maaseutututkimuksen metodologiaa ja osaa soveltaa tutkimustietoa käytäntöön. Lisäksi hänellä on valmius organisoida ja johtaa laaja-alaisia maaseudun kehittämishankkeita, joissa paikallisten voimavarojen mobilisointi yhdistyy strategiseen kehittämiseen. Opintoja voi suorittaa joko pääaineen suuntautumisvaihtoehtona, sivuaineena tai jatko-opintoina. Rural Studies -opinnot pääaineen suuntautumisvaihtoehtona: Uusien tutkintovaatimusten mukaisesti maisteriopintojen laajuus on 120 opintopistettä, josta varsinaisten maaseutuopintojen osuus on opintopistettä. Kukin oppiaine määrittelee itsenäisesti maisteritutkintoon sisältyvät ko. oppiaineen pakolliset opinnot, joita on noin opintopistettä. Opintoihin sisältyy maaseutuaiheinen pro gradu -tutkielma. Rural Studies -opinnot sivuaineena: Sivuaineena opintojaksoja voi valita vapaasti. Maaseutuopintoja pääaineen suuntautumisvaihtoehtona opiskelevilla on kuitenkin etuajo-oikeus opintojaksoille, joilla on rajoitettu osallistujamäärä. Jatko-opiskelijat voivat valita jatko-opintoihinsa soveltuvia osia Rural Studies -opinnoista. Yliopistoverkoston kotisivuilta ( löytyy opinto-opas, ajantasaista tietoa verkoston toiminnasta, sekä yhteystietoja. Henkilökohtaista opintoneuvontaa antaa ohjelmakoordinaattori Eeva Uusitalo, puh , Jokaisessa yliopistossa on tiedotusyhdyshenkilö, Kuopion yliopistossa opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen, s-posti: puh. (017) Alakohtaista opintoneuvontaa antavat myös tiedekuntien opintoasiainpäälliköt. Opinto-opas

126 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 7.9 Co-op Studies osuustoiminta ja yhteisötalous Monitieteisissä Co-op Studies -opinnoissa perehdytään laaja-alaisesti osuustoiminnan ja yhteisötalouden kysymyksiin. Opetuksen ytimessä ovat yhteisötalous, osuustoiminnan idea ja osuuskunta yritysmuotona. Opintokokonaisuuden aiheita ovat mm. osuustoiminnan periaatteet ja käytännöt, niiden soveltaminen yritystoimintaan, yhteisötalous, kolmas sektori sekä osuustoiminnalliset uudet ratkaisumallit. Yhteisötaloutta ja sen organisaatioita tarkastellaan suhteessa julkiseen ja yksityiseen talouteen ja arvioidaan niiden merkitystä ja tehtäviä perinteisillä ja uusilla tehtäväaloilla, kuten esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuottajina. Osuustoimintaa tarkastellaan sekä suuren osuustoiminnan että pienosuustoiminnan näkökulmista. Taloudellisen yhteistoiminnan tarkastelu ulottuu paikalliselta tasolta aina kan-sainvälisiin verkostoihin. Opiskelija voi suorittaa tarjolla olevista opinnoista yksittäisiä kursseja tai perus- ja aineopintoihin rinnastettavan opintokokonaisuuden ja sisällyttää ne tutkintoonsa. Opinnot sopivat kaikille yhteistoiminnallisista ratkaisuista ja yhteisyrittämisestä kiinnostuneille perustutkinto- tai jatko-opiskelijoille. Opinnot toteuttaa CoopNetwork -verkosto, johon kuuluvat Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillisen yliopisto ja Kuopion yliopisto (sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos). Opetus järjestetään pääosin verkko-opetuksena ja sitä kehitetään vähitellen englanninkieliseksi. Opetusta koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (Mikkelin yksikkö). Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta hyväksyy vuosittain Co-op Studies -opintojen opetussuunnitelman, minkä jälkeen opetus on kaikkien Kuopion yliopiston opiskelijoiden käytettävissä. Yhteys- ja lisätiedot: Verkkopedagogi Pekka Hytinkoski, Ruralia-instituutti /Co-op Studies, Lönnrotinkatu 3-5, Mikkeli, puh. (015) 20231, fax (015) Internet: ja Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu Vuonna 1998 käynnistynyt valtakunnallinen Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu tarjoaa mahdollisuuden erikoistua kohdemaiden tutkimukseen eri tieteenaloilla. Maisterikoulua pitää yllä kolmentoista suomalaisen yliopiston ja korkeakoulun muodostama valtakunnallinen verkosto. Maisterikouluun otetaan vuosittain uusia opiskelijoita, jotka kouluttautuvat oman tieteenalansa puitteissa Venäjän ja Itä-Euroopan laaja-alaisiksi asiantuntijoiksi. Maisterikouluun voivat hakea Kuopiosta opiskelijat, joilla on maisteritutkinnon suoritusoikeus Kuopion yliopistossa. Maisterikouluun hyväksymisen jälkeen opiskelija jatkaa oman laitoksensa opiskelijana ja valmistuu siitä yliopistosta, jossa on kirjoilla. Maisterikoulun opinnot muodostavat osan perustutkinnosta. Lisätiedot: Aleksanteri-instituutin kotisivu: tai verkostonjohtaja Anna Korhoseen, puh. (09) , s-posti: tai 7.11 Valtakunnalliset Aasian opinnot Aasian ohjelma (25 op, 16 ov) Aasian ohjelman järjestää Itä- ja Kaakkois-Aasian yliopistoverkosto. Osioiden toteutuksesta vastaavat Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistot sekä Svenska Handelshögskolan. Ohjelman tavoittee- 126 Kuopion yliopisto

127 7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet na on antaa vankat perustiedot Itä- ja Kaakkois-Aasiasta tarkastelemalla aluetta monen tieteenalan näkökulmasta. Opintokokonaisuus toteutetaan kokonaisuudessaan etäopintoina Internetin välityksellä. Ohjelmaan voivat hakea kaikki opiskelijat, joilla on voimassaoleva opinto-oikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Aasian ohjelman opinnot alkavat aina kalenterivuoden alusta ja päättyvät kalenterivuoden loppuun. Ohjelmaan haetaan yleensä edeltävän vuoden loka-marraskuussa. Lisätiedot: Aasian ohjelman Internet-sivut: Juha Tähkämaa, Itä- ja Kaakkois-Aasian yliopistoverkosto, Turun yliopisto, p. (02) , s- posti: Kv-suunnittelija Anne-Mari Alikoski, kansainvälisten asioiden osasto, Kuopion yliopisto, p. (017) , s-posti: Itä- ja Kaakkois-Aasian yliopistoverkoston syventävät opinnot Itä- ja Kaakkois-Aasian yliopistoverkoston syventävät opinnot tukevat Suomen eri yliopistojen Itäja Kaakkois-Aasian opetusta ja graduohjausta. Opinnot ovat tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa asiantuntijakoulutusta, joka tarjoaa edellytykset alan erityistuntemusta vaativiin työtehtäviin. Opinnot on tarkoitettu kaikkien yliopistojen opiskelijoille osana oman yliopiston syventäviä opintoja. Tavoitteena on erikoistua oman oppiaineen näkökulmasta Itä- ja Kaakkois-Aasiaan ja laatia aluetta käsittelevä pro gradu -tutkielma yhteistyössä verkoston kanssa. HUOM! Ohjelmaa ei toistaiseksi järjestetä rahoitustilanteesta johtuen. Ohjelman mahdollisesta jatkumisesta ja siihen hakemisesta tiedotetaan verkkosivuilla Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) Virtuaaliyliopistotoiminta on sekä yliopiston sisäistä että yliopistojen välistä yhteistyötä ja verkottumista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi opetuksen ja opiskelun tukena. Opiskelijalle virtuaaliyliopistoyhteistyö antaa mahdollisuuden opiskella joustavasti verkon kautta oman yliopistonsa sisällä tai hakeutua muiden yliopistojen tai yliopistojen yhteistyössä tuottamille verkkokursseille, hyödyntää opintojen suunnittelun ja ohjauksen verkkopalveluja sekä käyttää joustavan opiskelun sähköisiä asiointipalveluja. Internet: ja Joustava opinto-oikeus ja opiskelijaliikkuvuus Suomen yliopistoissa Elokuun 2004 alusta voimaan tulleella valtakunnallisella joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksella pyritään laajentamaan tarkoituksenmukaisesti kotiyliopiston opintotarjontaa ja edistämään tutkintojen suorittamista. Sopimus antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa tutkintoaan ja sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja ja opintokokonaisuuksia muiden yliopistojen opintotarjonnasta. Valtakunnallinen JOO-opintojen hakulomake JOOPAS-verkkopalvelusta Joo-opinto-oikeuden haku tapahtuu kaikissa yliopistoissa samalla valtakunnallisella lomakkeella joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Sähköinen JOO-hakujärjestelmä JOOPAS-palveluun kehitetään vaiheittain käyttöön otettavaa valtakunnallista sähköistä JOO-opinto-oikeuden hakujärjestelmää. Lukuvuonna sähköinen JOO-haku on käytössä seuraavissa yliopistoissa: Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto lähtien, Kuopion yliopisto, Svenska handelshögskolan, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto Opinto-opas

128 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta lähtien ja Åbo Akademi. Jos haet joustavaa opinto-oikeutta sähköistä hakua käyttävään yliopistoon, täytä ja lähetä hakemus kirjautumalla sähköiseen JOO-hakujärjestelmään Jos sähköinen haku ei ole käytössä joko opiskelijan omassa yliopistossa tai JOO-opintoja tarjoavassa yliopistossa, haku tapahtuu paperilomakkeella, jonka voi tulostaa JOOPAS-verkkopalvelusta. Lue lisää JOO:sta kohdasta 7.5. Opintoihin hakeutumisen verkkopalveluja: JOOPAS; joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelu perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille Kurssitarjonta; perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille tarkoitettujen yliopistojen ja tieteenalaverkostojen verkkokurssien hakupalvelu Verkko-opintojen opas; käytännön vinkkejä verkko-opintoihin hakeutumisesta ja verkko-opintojen suorittamisesta Opintojen suunnittelun ja ohjauksen palveluja: OVI-sivusto; tietoa ja harjoituksia opiskelun suunnitteluun ja toteutukseen IQ Learn; työkaluja oppimistaitojen arviointiin ja kehittämiseen IQ Team; tietoa, tukea ja ohjausta ryhmätoimintaan Pohjois-Savon urheiluakatemia Urheiluakatemian toimintaidea on tukea, kannustaa ja myötävaikuttaa huippu-urheilijan tukemalla urheilijan henkistä ja fyysistä kasvua, mahdollistaa urheilijan päivittäisharjoittelu ja tukipalveluiden hyödyntäminen ja antaa ikäluokkansa kansallista huipputasoa oleville urheilijoille laaja yleissivistävä koulutus ja samalla turvata nuoren mahdollisuuden kehittyä urheilijana. Akatemiaurheilijaksi aikovilla tulee olla hyväksytty opiskelupaikka yhteistyöoppilaitoksissa ja urheilumenestys hyvä kansallisella kärkitasolla tai kansainvälisellä tasolla. Erillisellä hakemuksella heille voidaan myöntää urheiluakatemian status. Näin he saavat lajivalmennuksen ja eri tukipalvelut käyttöönsä. Hakulomakkeita saa internetistä Pohjois-Savon urheiluakatemian www-sivulta: Kuopion yliopiston on hankkeessa mukana ns. yhteistyötahona urheilijoiden koulutuksessa ja tutkimuksessa. Opiskelijoille tehdään henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), joissa opiskeluja urheilu voidaan nivoa mahdollisimman joustavasti yhteen. Urheilun ja opiskelun täysipainoisen samanaikaisen harrastamisen mahdollisuus vaihtelee tiedekunnittain ja pääaineittain. Tiedekunta voi hyväksyä erillisen hakemuksen perustella tai HOPS:iin liitettynä urheilusuorituksen ja/tai siihen liittyvän teoreettisen osan osaksi tutkintoa. Kaikissa tutkinnoissa on vapaavalintaisten opintojen osuus, joihin urheilusuoritus teoriaosineen voidaan sisällyttää. Hyväksilukemismahdollisuudet vaihtelevat tiedekunnittain ja pääaineittain. Lisätietoja: Tiedekunnissa yhteyshenkilöinä toimivat opintoasiainpäälliköt tai vastaavat. Yliopistotasolla tiedotus- ja opintoneuvontaa antavat opintoasioiden osastossa opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen (017) , opintoneuvoja Jouko Holopainen (017) , osaston johtaja Hannu Berlin (017) Muut Koulutusnetti ja Opintoluotsi runsaasti koulutustietoa Internetissä Opintoluotsi on opetusministeriön Euroopan sosiaalirahaston tuella käynnistetty hanke. Interne- 128 Kuopion yliopisto

129 7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet tosoitteesta koulutuksesta ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneet voivat etsiä tarjolla olevia mahdollisuuksia ja välineitä, jotka auttavat tekemään koulutukseen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Opintoluotsi on koulutuksen tieto- ja neuvontapalvelu, koko kansan koulutusportaali. Se sisältää tietoa kaikilta koulutusaloilta, erilaisista työhön ja harrastuksiin liittyvistä opinnoista sekä mm. verkko-opiskelusta. Koulutusnettiin pääset opetushallituksen sivuilta (opiskelijapalvelut). Koulutusnetti on hakupalvelu, jonka avulla löydät ajankohtaista tietoa Suomessa järjestettävästä koulutuksesta. Koulutusnetissä ovat mukana lukiot, ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, ammattikorkeakoulut, yliopistot, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot sekä peruskoulut. Opinto-opas

130 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 8 Tutkintoasetus, Yliopistolain muutos, Maisteriohjelma-asetus Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 4 Vieraskieliset tutkinnot Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 7 : n 3 momentin ja 9 :n 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 715/2004: 1 luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (645/ 1997) tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista sekä tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista. Yliopistoissa suoritettavista ammatillisista jatkotutkinnoista säädetään erikseen. 2 Koulutusala- ja tutkintokohtainen koulutusvastuu Tämän asetuksen liitteessä on luettelo koulutusaloista, tutkintojen nimistä sekä niistä yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa. 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kansainvälisenä yhteistyönä. Yliopistolain 9 :n 3 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. 5 Opintojen mitoitus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. 6 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. 2 luku Alempi korkeakoulututkinto 7 Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 130 Kuopion yliopisto

131 8 Tutkintoasetus 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 8 Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa lukuvuodessa. 10 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman perus- ja aineopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 11 Eräiden alempien korkeakoulututkintojen pohjalta suoritettava erikoistumiskoulutus Farmaseutin tutkinnon tai muun vastaavan tutkinnon pohjalta voidaan suorittaa farmaseutin erikoistumiskoulutus. Farmaseutin erikoistumiskoulutukseen kuuluu syventyminen erikoisalaan, tutkimus erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Farmaseutin erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia erikoisalallaan itsenäisesti. 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 3 luku Ylempi korkeakoulututkinto 12 Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Opinto-opas

132 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 :ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Erityisesti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuun ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 90 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen sen laajuutta vastaavassa ajassa, kuitenkin korkeintaan kahdessa lukuvuodessa. Psykologian maisterin ja musiikin maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 14 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen ja laajuus ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 360 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 300 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä lukuvuodessa. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 :n 2 momentissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 16 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot taikka koulutusohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopiston valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot, jollei niitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 132 Kuopion yliopisto

133 8 Tutkintoasetus 17 Euroopan yhteisön lainsäädännön noudattaminen Eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, proviisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta sekä niiden pohjana olevaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä on noudatettava seuraavaa koulutuksen vähimmäistasoa koskevaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä: 1) hammaslääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 78/687/ETY; 2) eläinlääkärien toimintaa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 78/1027/ETY; 3) tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta arkkitehtuurin alalla sekä toimenpiteistä sijoittautumisoikeuden ja palveluiden tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi annettu neuvoston direktiivi 85/384/ETY; 4) tiettyä farmasian alan toimintaa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 85/432/ ETY; sekä 5) lääkäreiden vapaan liikkuvuuden sekä heidän tutkintotodistustensa, todistustensa ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojensa vastavuoroisen tunnustamisen helpottamisesta annettu neuvoston direktiivi 93/16/ETY. 4 luku Opettajankoulutusta koskevat säännökset 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. 19 Opettajankoulutuksen opinnot Opettajankoulutuksen opintoja ovat: 1) varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 2) perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka antavat ammatillisia valmiuksia perusopetuslain (628/1998) 11 :n mukaan perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kaikille yhteisten aineiden opettamiseen; 3) erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 4) oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 5) opettajan pedagogiset opinnot, jotka ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja ja jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin; sekä 6) aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja. Edellä 1 momentin 1 5 kohdissa tarkoitetut opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja, joita järjestävät ne yliopistot, joilla on kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu. Mainitun momentin 5 kohdassa tarkoitettu harjoittelu suoritetaan harjoittelukoulussa, muussa yliopiston hyväksymässä oppilaitoksessa tai muulla yliopiston hyväksymällä tavalla. Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä muussa oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus- ja aineopinnot. 20 Opettajankoulutuksen rakenne Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä 19 :n 1 momentissa tarkoitettu luokanopettajakoulutus, erityisopettajan koulutus ja opinto-ohjaajan koulutus. Osa näihin koulutuksiin kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on maisterin tutkinnon pohjana. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä lastentarhanopettajan koulutus. Lastentarhanopettajan koulutukseen kuuluu 19 : n 1 momentissa tarkoitetut varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, luokanopettajan koulutukseen perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, erityisopettajan koulutukseen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja opinto-ohjaajan koulutukseen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Samassa momentissa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat kaikkiin edellä lueteltuihin koulutuksiin lastentarhanopet- Opinto-opas

134 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tajan koulutusta lukuun ottamatta. Edellä 2 momentissa tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja voidaan sisällyttää kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen lisäksi muuhun soveltuvaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai niitä voidaan suorittaa myös erillisinä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä aineenopettajan koulutus, johon kuuluvat 19 :n 1 momentissa tarkoitetut yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opintoja voidaan suorittaa sekä tutkintoon kuuluvina että erillisinä. Osa aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana. 5 luku Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Kuvataidealalla, musiikin alalla, taideteollisella alalla ja teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimisen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 23 Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Musiikin alalla ja teatteri- ja tanssialalla lisensiaatin tutkintoon voi kuulua lisensiaatintutkimuksen sijasta myös julkiset opin- ja taidonnäytteet. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 24 Lisensiaatin tutkintoon sisältyvä erikoistumiskoulutus Jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Tällöin tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutki- 134 Kuopion yliopisto

135 8 Tutkintoasetus mus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin omaan erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia itsenäisesti omalla erikoisalallaan. hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja. 6 luku Erinäiset säännökset 25 Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. 26 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: 1) tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala; 4) tutkinnon keskeinen sisältö; sekä 5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 4 kohdassa säädetään. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 :ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että 27 Oppiarvot Yliopisto voi oikeuttaa: 1) kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään ekonomin arvoa; 2) maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään agronomin tai metsänhoitajan arvoa; 3) kumotun kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen kandidaatin arvoa ja mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen maisterin arvoa; sekä 4) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti-nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen käyttämään maisterin arvoa. 28 Koulutuksen ja tutkintojen kehittäminen Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. 7 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 29 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) eläinlääketieteellisistä tutkinnoista 21 päivänä huhtikuuta 1978 annettu asetus (298/1978); 2) farmasian tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (246/1994); Opinto-opas

136 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 3) filosofian tohtorin tutkinnosta 25 päivänä lokakuuta 1991 annettu asetus (1279/1991); 4) hammaslääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä maaliskuuta 1976 annettu asetus (290/1976) 5) humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (221/1994); 6) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (576/1995); 7) kauppatieteellisistä tutkinnoista 31 päivänä tammikuuta 1995 annettu asetus (139/1995); 8) Kuvataideakatemian tutkinnoista 25 päivänä huhtikuuta 1997 annettu asetus (381/1997); 9) liikuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä huhtikuuta 1994 annettu asetus (327/1994); 10) lääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä syyskuuta 1975 annettu asetus (762/1975); 11) maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (214/1995); 12) oikeustieteellisistä tutkinnoista 12 päivänä helmikuuta 1996 annettu asetus (86/1996); 13) psykologian tutkinnoista 3 päivänä toukokuuta 1996 annettu asetus (318/1996); 14) Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (148/1995); 15) taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (440/1994); 16) teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (216/1995); 17) teknistieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (215/1995); 18) teologisista tutkinnoista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (517/1995); 19) terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuuta 1997 annettu asetus (628/1997); sekä 20) yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (245/1994). Edellä 2 momentissa kumottavista asetuksista sovelletaan kuitenkin edelleen seuraavia lainkohtia: 1) farmasian tutkinnoista annetun asetuksen 5 a ja 14 a ; 2) humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liite ja 14 a ; 3) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen liite; 4) Kuvataideakatemian tutkinnoista annetun asetuksen 3 ; 5) psykologian tutkinnoista annetun asetuksen 14 ; 6) Sibelius-Akatemian tutkinnoista annetun asetuksen 3 ; 7) taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen 5 ja 6 ; 8) teknistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 5 ; 9) terveystieteiden tutkinnoista annetun asetuksen 10 ; 10) yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liite sekä 4a siltä osin kuin se koskee sosiaalityön koulutuksen koulutusvastuita ja 14 a. 30 Opiskelijoiden asema Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee 29 :ssä kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla. 31 Oikeustieteellisen alan tutkintonimikkeitä koskeva siirtymäsäännös Mitä laissa tai muussa asetuksessa säädetään oikeustieteen kandidaatista, tarkoittaa tämän asetuksen tultua voimaan myös oikeustieteen maisteria. 32 Lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvo Lääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen lääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 :n 3 momentin mukainen lääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on lääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Hammaslääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 :n 4 momentin mukainen hammaslääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on hammaslääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Opetusministeri Tuula Haatainen 136 Kuopion yliopisto

137 8 Tutkintoasetus Johtaja Markku Mattila Luettelo yliopistojen koulutusaloista, tutkintojen nimistä ja yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK Helsingin kauppakorkeakoulu HY Helsingin yliopisto HY (SSKH) Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan JoY Joensuun yliopisto JY Jyväskylän yliopisto KuY Kuopion yliopisto KuvA Kuvataideakatemia LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto LY Lapin yliopisto OY Oulun yliopisto SibA Sibelius-Akatemia SHH Svenska handelshögskolan TaiK Taideteollinen korkeakoulu TaY Tampereen yliopisto TeaK Teatterikorkeakoulu TTY Tampereen teknillinen yliopisto TKK Teknillinen korkeakoulu TuKKK Turun kauppakorkeakoulu TY Turun yliopisto VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Koulutusala ja tutkinto/ Koulutusvastuu ELÄINLÄÄKETIETEEN ALA (HY) Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Veterinary Medicine FARMASIAN ALA (HY, KY, ÅA 1 ) Farmaseutin tutkinto Bachelor of Science (Pharmacy) Proviisorin tutkinto Master of Science (Pharmacy) Farmasian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Pharmacy) Farmasian tohtorin tutkinto Doctor of Science (Pharmacy) HAMMASLÄÄKETIETEEN ALA (HY, OY, TY) Hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Dentistry Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Dentistry Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Dental Science HUMANISTINEN ALA (HY, JoY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts Filosofian maisterin tutkinto Master of Arts Filosofian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy KASVATUSTIETEELLINEN ALA (HY, JoY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA) Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Education) Kasvatustieteen maisterin tutkinto Master of Arts (Education) Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy (Education) Kasvatustieteen tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Education) KAUPPATIETEELLINEN ALA (HKKK, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TuKKK, VY, ÅA) Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Economics and Business Administration) Opinto-opas

138 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Science (Economics and Business Administration) KUVATAITEEN ALA (KuvA) Kuvataiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Fine Arts Kuvataiteen maisterin tutkinto Master of Fine Arts Kuvataiteen tohtorin tutkinto Doctor of Fine Arts LIIKUNTATIETEELLINEN ALA (JY) Liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Sport and Health Sciences) Liikuntatieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Sport and Health Sciences) Liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy (Sport and Health Sciences) Liikuntatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Sport and Health Sciences) LUONNONTIETEELLINEN ALA (HY, JoY, JY, KY, OY, TaY, TTY 2, TY, ÅA) Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science Filosofian maisterin tutkinto Master of Science Filosofian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy LÄÄKETIETEELLINEN ALA (HY, KY, OY, TaY, TY) Lääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Medicine Lääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Medicine Lääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Medical Science MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN ALA (HY, JoY 3 ) Elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Food Sciences Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Agriculture and Forestry) Elintarviketieteiden maisterin tutkinto Master of Food Sciences Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Agriculture and Forestry) Elintarviketieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Food Sciences Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Agriculture and Forestry) Elintarviketieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Food Sciences Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Science (Agriculture and Forestry) MUSIIKIN ALA (SibA) Musiikin kandidaatin tutkinto Bachelor of Music Musiikin maisterin tutkinto Master of Music Musiikin lisensiaatin tutkinto Licentiate of Music Musiikin tohtorin tutkinto Doctor of Music OIKEUSTIETEELLINEN ALA (HY, LY, TY, ÅA 4 ) Oikeusnotaarin tutkinto Bachelor of Laws Oikeustieteen maisterin tutkinto 138 Kuopion yliopisto

139 8 Tutkintoasetus Master of Laws Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Laws Oikeustieteen tohtorin tutkinto Doctor of Laws PSYKOLOGIAN ALA (HY, JoY, JY, TaY, TY, ÅA) Psykologian kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Psychology) Psykologian maisterin tutkinto Master of Arts (Psychology) Filosofian maisterin tutkinto Master of Arts Psykologian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Psychology) Psykologian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Psychology) TAIDETEOLLINEN ALA (TaiK, LY) Taiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Art and Design) Taiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Art and Design) Taiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Art and Design) TANSSIALA (TeaK) Tanssitaiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Dance) Tanssitaiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Dance) Tanssitaiteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Dance) Tanssitaiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Dance) TEATTERIALA (TeaK, TaY) Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Theatre and Drama) TEKNILLISTIETEELLINEN ALA (LTY, OY, TTY, TKK, TY, VY, ÅA) Tekniikan kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Technology)/(Architecture) Arkkitehdin tutkinto (OY, TTY, TKK) Master of Science (Architecture) Diplomi-insinöörin tutkinto Master of Science (Technology) Maisema-arkkitehdin tutkinto (TKK) Master of Science (Landscape Architecture) Tekniikan lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Technology)/(Architecture) Tekniikan tohtorin tutkinto Doctor of Science (Technology)/(Architecture) TEOLOGIAN ALA (HY, JoY, ÅA) Teologian kandidaatin tutkinto Bachelor of Theology Teologian maisterin tutkinto Master of Theology Teologian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Theology Teologian tohtorin tutkinto Doctor of Theology TERVEYSTIETEIDEN ALA (JY, KY, OY, TaY, TY, ÅA) Terveystieteiden kandidaatin tutkinto Opinto-opas

140 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Bachelor of Health Sciences Terveystieteiden maisterin tutkinto Master of Health Sciences Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Health Sciences Terveystieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Health Sciences YHTEISKUNTATIETEELLINEN ALA (HY, HY (SSKH) 5, JoY, JY, KY, LY, TaY, TY, VY, ÅA) Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Administrative Sciences Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Social Sciences Hallintotieteiden maisterin tutkinto Master of Administrative Sciences Valtiotieteiden maisterin tutkinto Master of Social Sciences Teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Helsingin kauppakorkeakoulussa, Svenska handelshögskolanissa ja Turun kauppakorkeakoulussa. HUOM! Asetuksen 7 luvun 29 :ssä mainitut kumotut, vanhat asetukset, jotka koskevat vanhan järjestelmän mukaan opiskelevia, löytyvät vanhoista opinto-oppaista (esim. 1 vain farmaseutin tutkinto 2 Tampereen teknillisellä yliopistolla on luonnontieteellisen alan koulutusvastuu erikseen opetusministeriön asetuksella säädettävissä oppiaineissa. Tampereen teknillisessä yliopistossa suoritettavaan tutkinnon nimike on kuitenkin aina teknillistieteellisen alan mukainen tutkintonimike. 3 vain metsätieteellinen ala 4 vain oikeusnotaarin tutkinto 5 vain kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Master of Social Sciences Hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Administrative Sciences Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Social Sciences Hallintotieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Administrative Sciences Valtiotieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Social Sciences Filosofian tohtorin tutkinto (Doctor of Philosophy) voidaan suorittaa tieteellisessä jatkokoulutuksessa Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistoissa, Joensuun yliopistossa, Kuopion yliopistossa, Turun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Åbo Akademissa, Vaasan yliopistossa, Lapin yliopistossa, 140 Kuopion yliopisto

141 8 Tutkintoasetus Yliopistolain muutos Annettu Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Laki yliopistolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 15 :n 1 momentti, 33 ja 35 :n 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 35 :n 3 momentti laissa 1271/2001, sekä lisätään 15 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, sekä lakiin uusi 18 d 18 f seuraavasti: 15 Yliopiston yksiköiden hallinto Tiedekunnan tai muun 14 :n 1 momentissa tarkoitetun yksikön toimintaa johtaa dekaani tai muu johtaja. Lisäksi yksikössä on monijäseninen hallintoelin. Hallintoelimen kokoonpanon osalta on voimassa, mitä 12 : n 1 ja 2 momentissa säädetään hallituksesta. Yksikön jäsenten kokonaismäärästä ja 12 :n 1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä päätetään johtosäännössä. Johtosäännössä voidaan myös päättää, että yksikön jäsenistä enintään kolmannes voidaan valita henkilöistä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita. Professorin ja apulaisprofessorin virkojen täyttämistä varten voidaan kuitenkin määrätä lisäjäseniä siten kuin johtosäännöllä tarkemmin määrätään. 18 d Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on: 1) kuvataiteen kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme ja puoli lukuvuotta; ja 2) muuhun alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on: 1) eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta; 2) lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja kuusi vuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa; 3) hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja viisi lukuvuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa; 4) musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta; ja 5) muuhun tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi lukuvuotta. Yliopiston tulee järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen tässä säädetyssä ajassa. 18 e Opiskeluoikeus Opiskelijalla on oikeus suorittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua 18 d :n mukaista tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi 18 c :n mukaisesti. Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa. 18 f Opiskeluoikeuden jatkaminen Yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 18 e :ssä säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saat- Opinto-opas

142 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta taa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 18 e : ssä säädetyssä ajassa tai 1 momentin mukaisessa lisäajassa samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt henkilö haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. 33 Oikaisumenettely Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen. Opiskelija saa hakea oikaisua opintosuorituksen arvosteluun ja eräisiin muihin opintoja koskeviin päätöksiin, joista säädetään asetuksella. Opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Oikaisumenettelystä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa säädetään tarkemmin asetuksella. 35 Valituskiellot Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 18 :ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 18 f :ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden menettämistä tai 19 :ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran lukuvuonna opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 12/2005 SiVM 4/2005 EV 58/2005 Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Opetusministeri Tuula Haatainen Opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2006 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 7 :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 715/2004: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (645/1997) tarkoitettujen yliopistojen maisteriohjelmista, jotka ovat yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 3 :n mukaisia. Opetusministeriö hyväksyy maisteriohjelmat yliopistojen esittämien suunnitelmien mukaisiksi. Uuden maisteriohjelman aloittaminen, asetukseen kirjatun maisteriohjelman lopettaminen tai maisteriohjelman olennainen muutos vaatii asetukseen muutosta, jonka opetusministeriö tekee yliopiston esityksestä. 2 Maisteriohjelmat Maisteriohjelmaksi nimitetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvaa koulutusta, joka järjestetään koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. 3 Aiempien tutkintoasetusten nojalla käynnistetyt koulutusohjelmat Yliopistoissa voi olla myös aiempien tutkintoasetusten nojalla käynnistettyjä maisteriohjelmaksi kutsuttuja koulutusohjelmia. Nämä olemassa olevat koulutusohjelmat on lopetettava tai uudistettava tutkintoasetuksen mukaisiksi ja lisättävä asetukseen viimeistään yliopistolain muutoksen (715/2004) määrittelemän siirtymäajan kuluessa. 4 Helsingin yliopisto Helsingin yliopistossa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Biotekniikan maisteriohjelma (Master s Degree Programme in Biotechnology) (ETM/FM/MMM; yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa); 2) Kaupunkitutkimuksen maisteriohjelma (FM/VTM); 3) Kieli, puhe- ja käännösteknologian maisteriohjelma (FM); 4) Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelma (FM/VTM); 5) Naistutkimuksen maisteriohjelma/ Magisterprogrammet i kvinnovetenskap (FM; yhteistyös- 142 Kuopion yliopisto

143 8 Tutkintoasetus sä Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa); 6) Varhaiskasvatuksen maisteriohjelma (KM); 7) Aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteriohjelma (KM); 8) Master s Degree Programme in AtmosphereBiosphere Studies (FM; yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa); 9) Master s Degree Programme in Forest Sciences and Business (MMM); 10) Master s Degree Programme in Geoinformatics (FM; yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa); 11) Master s Degree Programme in Economy, State and Society (VTM); 12) Master s Degree Programme (CBU) in Forestry and Environmental Engineering (MMM; yhteistyössä Joensuun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa); 13) Master s Degree Programme (CBU) in History (FM; yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa); sekä 14) Master s Degree Programme (CBU) in Information and Communication Technology (FM; yhteistyössä Joensuun yliopiston, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa). 5 Joensuun yliopisto Joensuun yliopistossa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Käsityömuotoilun ja teknologian maisteriohjelma (KM); 2) Master s Degree Programme in Clinical Linguistics (FM); 3) Master s Degree Programme in European Forestry (MMM); 4) Master s Degree Programme in Human Geography (YTM); 5) Master s Degree Programme in Information Technology (FM; yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa); 6) Master s Degree Programme in Cultural Diversity (YTM); 7) Master s Degree Programme in Media Computing and Optical Technology (FM); 8) Master s Degree Programme (CBU) in Forestry and Environmental Engineering (MMM; yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa); 9) Master s Degree Programme (CBU) in History (FM; yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa); sekä 10) Master s Degree Programme (CBU) in Information and Communication Technology (FM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa). 6 Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Kulttuurienvälisen viestinnän maisteriohjelma (Master s Degree Programme in Intercultural Communication) (FM); 2) Musiikkiterapian maisteriohjelma (FM); 3) Naistutkimuksen maisteriohjelma/ Magisterprogrammet i kvinnovetenskap (YTM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa); 4) Master s Degree Programme in Nanoscience (FM); 5) Master s Degree Programme in Biology of Physical Activity (LitM); 6) Master s Degree Programme in Corporate 7) Master s Degree Programme in Development and International Cooperation (FM/ KM/YTM); 8) Master s Degree Programme in Sport Science and Management (LitM); 9) Master s Degree Programme in Sustainable (FM); 10) Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma (FM/YTM); 11) Ohjausalan maisteriohjelma (KM); 12) Master s Degree Programme in Digital Culture (FM); 13) Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma (YTM/LitM); 14) Uusiutuvan energian maisteriohjelma (Master s Degree Programme in Renewable Energy) (FM/YTM/KTM); 15) Master s Degree Programme in Mobile Technology and Business (KTM/FM); 16) Master s Degree Programme in Educational Leadership (KM); sekä 17) Master s Degree Programme in Entrepreneurship in Family Business (KTM). 7 Kuopion yliopisto Kuopion yliopistossa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Lääkeainekemian maisteriohjelma (FM); 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma (TtM/YTM); 3) Yleisen toksikologian maisteriohjelma (FM); 4) Master s Degree Programme in Information Technology (FM; yhteistyössä Joensuun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa); 5) Master s Degree Programme in Molecular Medicine and Biotechnology (FM); 6) Master s Degree Programme in Neurobiology (FM); 7) Master s Degree Programme in Public Health (TtM; yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa); 8) Master s Degree Programme in AtmosphereBiosphere Studies (FM; yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa); 9) Master s Degree Programme (CBU) in Information and Communication Technology (FM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Joensuun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa); sekä 10) Master s Degree Programme (CBU) in Public Health (TtM). 8 Lapin yliopisto Lapin yliopistossa voi suorittaa seuraavan maisteriohjelman: 1) Naistutkimuksen maisteriohjelma/ Magisterprogrammet i kvinnovetenskap (KM/TaM/ YTM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa). 9 Oulun yliopisto Oulun yliopistossa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Kansainvälisen yritysviestinnän maisteriohjelma (FM); 2) Tiedeviestinnän maisteriohjelma (FM); 3) Master s Degree Programme in Education and Glo- Opinto-opas

144 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta balisation (KM); sekä 4) Master s Degree Programme in Information Technology in the Humanities, Arts and Media (FM). 10 Tampereen yliopisto Tampereen yliopistossa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Naistutkimuksen maisteriohjelma/ Magisterprogrammet i kvinnovetenskap (YTM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa); 2) Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma (HM/ KTM); 3) Turvallisuushallinnon maisteriohjelma (HM; yhteistyössä Turun yliopiston kanssa); 4) Visuaalisen journalismin maisteriohjelma (YTM; yhteistyössä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa); 5) Master s Degree Programme in Health Sciences (Public Health) (TtM; yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa); 6) Master s Degree Programme in Health Sciences (International Health) (TtM); 7) Master s Degree Programme in Higher Education (HM); 8) Master s Degree Programme in Social Sciences (YTM); 9) Ammattikasvatuksen maisteriohjelma (KM); 10) Master s Degree Programme in Bioinformatics (FM; yhteisyössä Turun yliopiston kanssa); 11) Korkeakouluhallinnon ja johtamisen maisteriohjelma (HM); 12) Master s Degree Programme in Data Management and Information Retrieval (FM); 13) Master s Degree Programme in Public Economics and Public Finance (HM/KTM); 14) Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma (YTM); sekä 15) Master s Degree Programme (CBU) in International Relations (YTM). 11 Turun yliopisto Turun yliopistossa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Oikeussosiologian ja kriminologian maisteriohjelma (OTM, VTM; yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa); 2) Terveyden biotieteiden maisteriohjelma (FM); 3) Master s Degree Programme in Baltic Sea Region Studies (FM); 4) Master s Degree Programme in Environmental Sciences (FM); 5) Master s Degree Programme in Information Technology (FM); 6) Master s Degree Programme in Institutions and Social Mechanisms (VTM); 7) Master s Degree Programme in Learning, Learning Environments and Educational Systems (KM); 8) Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma (FM); 9) Master s Degree Programme in Asian Studies (VTM); 10) Master s Degree Programme in Bioinformatics (FM; yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa); 11) Master s Degree Programme in European Heritage, Digital Media and the Information Society (FM); sekä 12) Naistutkimuksen maisteriohjelma/magisterprogram i kvinnovetenskap (FM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa). 12 Vaasan yliopisto Vaasan yliopistossa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Master s Degree Programme in Finance (KTM); 2) Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration (FM/ HM); sekä 3) Master s Degree Programme in International Business (KTM). 13 Åbo Akademi Åbo Akademissa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Magisterprogrammet i kvinnovetenskap/ Naistutkimuksen maisteriohjelma (PM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Turun yliopiston kanssa); 2) Magisterprogrammet i masskommunikation (PM); 3) Master s Degree Programme in Chemical Engineering (DI); 4) Master s Degree Programme in Electronic and Mobile Commerce (EM); sekä 5) Master s Degree Programme in International Human Rights Law (PM). 14 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Digitaalisen viestintätekniikan ja tietojohtamisen maisteriohjelma (DI/KTM); 2) Master s Degree Programme in Mechanical Engineering (DI); 3) Master s Degree Programme in Information Technology (DI; yhteistyössä Joensuun yliopiston ja Kuopion yliopiston kanssa); 4) Master s Degree Programme in Electrical Engineering (DI); 5) Master s Degree Programme in Bioenergy Technology (DI); 6) Master s Degree Programme in Chemical and Process Engineering (DI); 7) Master s Degree Programme (CBU) in Business and Administration (KTM); 8) Master s Degree Programme (CBU) in Forestry and Environmental Engineering (DI; yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Joensuun yliopiston kanssa); sekä 9) Master s Degree Programme (CBU) in Information and Communication Technology (DI; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Joensuun yliopiston ja Kuopion yliopiston kanssa). 15 Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillisessä yliopistossa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Master s Degree Programme in Biomedical Engineering (DI); 2) Master s Degree Programme in Machine Automation (DI); 3) Master s 144 Kuopion yliopisto

145 8 Tutkintoasetus Degree Programme in Radio Frequency Electronics (DI); 4) Master s Degree Programme in Science and Bioengineering (DI); 5) Master s Degree Programme in Materials Science (DI); sekä 6) Master s Degree Programme in Information Technology (DI). 16 Teknillinen korkeakoulu Teknillisessä korkeakoulussa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Ympäristötekniikan DIohjelma (DI); 2) Master s Degree Programme in Space Science and Technology (DI); sekä 3) Master s Degree Programme in Security and Mobile Computing (DI). 17 Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulussa voi suorittaa seuraavan maisteriohjelman: 1) Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma (KTM). 18 Svenska handelshögskolan Svenska handelshögskolanissa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Master s Degree Programme in Advanced Financial Information Systems (EM); 2) Master s Degree Programme in Computational Finance (EM); 3) Master s Degree Programme in Corporate Governance (EM); 4) Master s Degree Programme in Marketing (EM); 5) Master s Degree Programme in Real Estate Investment and Finance (EM; yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa); 6) Master s Degree Programme in Strategic Entrepreneurship (EM); sekä 7) Master s Degree Programme in Intellectual Property Law (EM). 19 Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulussa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Master s Degree Programme in Futures Studies (KTM); 2) Master s Degree Programme in Global IT Management (KTM); 3) Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma (KTM); 4) Kaupan ja palvelujen maisteriohjelma (KTM); 5) Master s Degree Programme in Global Innovation Management (KTM); sekä 6) Master s Degree Programme in Management of Information Technology (KTM). 20 Kuvataideakatemia Kuvataideakatemiassa voi suorittaa seuraavan maisteriohjelman: 1) Taideteoreettinen maisteriohjelma (KuM). 21 SibeliusAkatemia SibeliusAkatemiassa voi suorittaa seuraavan maisteriohjelman: 1) Taidehallinnon maisteriohjelma (MuM). 22 Taideteollinen korkeakoulu Taideteollisessa korkeakoulussa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Kalustesuunnittelun maisteriohjelma (TaM); 2) Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma (TaM); 3) Tilasuunnittelun maisteriohjelma (TaM); 4) Kuvataiteiden maisteriohjelma (TaM); 5) Uuden median maisteriohjelma (Master s Degree Programme in New Media) (TaM); 6) Visuaalisen journalismin maisteriohjelma (TaM; yhteistyössä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa); 7) Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma (TaM); 8) Ympäristötaiteen maisteriohjelma (Master s Degree Programme in Environmental Art) (TaM); sekä 9) Master s Degree Programme in epedagogy Design (TaM). 23 Teatterikorkeakoulu Teatterikorkeakoulussa voi suorittaa seuraavat maisteriohjelmat: 1) Esitystaiteen ja teorian ohjelma (TeM); 2) Koreografin ohjelma (tanssit. maist.); 3) Nordiska Magisteråret (TKM); 4) Tanssijan ohjelma (tanssit. maist.); 5) Tanssinopettajan ohjelma (tanssit. maist.); sekä 6) Teatteriilmaisun opettajan ohjelma (TeM). 24 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan yliopistojen maisteriohjelmista 14 päivänä heinäkuuta 2005 annettu opetusministeriön asetus (569/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki Johtaja Markku Mattila Opinto-opas

146 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset 9.1 Yliopisto-opiskelusta Yliopisto-opiskelun luonteesta Yliopisto-opiskelun tavoitteita Yliopisto-opiskeluun liittyvät olennaisesti tiede ja tutkimus, sivistys sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Opiskelun tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, valmiudet tutkimustiedon ja -menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Muita yliopisto-opetukseen ja - oppimiseen liitettyjä taitoja ja tavoitteita ovat kriittinen ajattelu, tiedon hankinta, hallinta ja arviointi, analyysien ja synteesien tekeminen, uuden tiedon tuottaminen, ryhmätyötaidot sekä valmiudet kansainvälistymiseen ja kestävän kehitykseen. Tavoitteista opetuksen toteutukseen Edellä mainitut tavoitteet sisältyvät kirjoitettuihin opetussuunnitelmiin, jotka puolestaan konkretisoituvat opetuksen järjestämisessä sekä opetuksessa ja ohjauksessa. Tavoitteista johdetut opetussisällöt perustuvat tutkittuun tietoon ts. opetus on tiedelähtöistä. Tiedelähtöisyys toteutuu myös siinä, että yliopisto-opiskelun aikana harjoitellaan tutkimuksen tekemistä. Harjoittelua sisältyy oikeastaan kaikkiin opintojaksoihin, mutta tutkimusprosessin hallintaa kokonaisuutena harjoitellaan opinnäytetutkielmien avulla. Käytettäviä opetusmuotoja ja -menetelmiä ovat luennot, harjoitukset, seminaarit, esseet, kirjatentit, verkkokurssit ja vierailut. Näin opiskeluun sisältyy mm. lukemista ja kirjoittamista ja keskustelua. Opetuksesta oppimiseen Laitokset ja opettava henkilökunta tukevat oppimista monipuolisilla opetusmenetelmillä ja -järjestelyillä, jotka yhdistettynä opettajilta ja opiskelijakollegoilta saatuun palautteeseen edistävät reflektiivisyyttä ja itsearviointia ja näin ollen myös oppimista. Päävastuu oppimisesta on kuitenkin opiskelijalla itsellään. Oppimisessa hyödyllisiä ominaisuuksia ovat uteliaisuus, ennakkoluulottomuus, luovuus ja kokeilunhalu, mutta ne ovat myös taitoja, joita voi harjoitella. Luovuuden voisi määritellä rajojen ylittämiseksi ja, kuten tiedetään, rajapinnoilla syntyvät uudet innovaatiot. Kannattaa siis opiskella laaja-alaisesti. Laaja-alaisuus kehittää aina myös spesialiteettia, joten oppiaineetkin hyötyvät rajanylityksistä. Tärkeätä on lisäksi tunnistaa, miten oppii. Opitko parhaiten näkö- tai kuulohavaintojen tai oman toiminnan kautta? Tarvitsetko ehkä avuksesi kuvia tai kaavioita, kuunteletko mielelläsi luentoja vai työskenteletkö mieluiten ryhmissä? Olennaista on myös oman työskentelyn johtaminen, esim. tavoitteiden asettelu, työskentelyn vaiheistaminen ja aikatauluttaminen. Yliopisto-oppiminen ja käytäntö Yliopisto-opiskelua pidetään usein teoreettisena ja monet ovatkin sitä mieltä, ettei teoreettisilla opinnoilla ole mitään tekemistä käytännön kanssa. Näin ei kuitenkaan ole tai ei ainakaan tarvitse olla. Tutkimustietoa ja teorioita kannattaa testailla, etenkin kun yhteiskunnalliset ja terveyteen liittyvät ilmiöt ovat läsnä lähes aina ja kaikkialla. On siis mahdollista tehdä havaintoja ja pohdiskella, mi- 146 Kuopion yliopisto

147 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset ten jokin teoria tai malli kuvaa todellisuutta tai toimii käytännössä. Voi myös keksiä omia esimerkkejä ja malleja, kehitellä omia teorioita sekä tehdä vertailuja. Lisäksi tutkimustyöhön harjaantuminen kehittää tutkivaa työotetta, jolle on varmasti käyttöä työelämässä. On siis itsestäkin kiinni, miten hyvin asiat sisäistää ja miten oppii soveltamaan tutkittua tietoa. Loppujen lopuksi tekemällä oppii kaikkein syvällisimmin. Toivottavasti harjoittelujaksolla tai viimeistään työelämässä, huomaa tutkimustiedon ja teorioiden annin ja voi todeta Claude Levi-Straussin sanoin: Mikään ei ole niin käytännöllinen kuin hyvä teoria Opintojen suunnittelu ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opintojen suunnittelu on olennainen osa opiskeluja, onhan hyvin suunniteltu puoliksi tehty. Suunnittelu alkaa oikeastaan jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opiskelupaikan saamisesta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietoja yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen toiminnasta. Konkreettisemmin opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja työ jatkuu tilannetarkistusten muodossa läpi koko opiskeluajan. Opiskelusuunnitelman kruunaa tutkinnon suorittaminen ja sijoittuminen työelämään. Suunnittelussa on siis kyse prosessista. Opintojen suunnittelu yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Opintojen suunnittelun tueksi on tarjolla henkilökunnan keskusteluapua ja erilaisia työkaluja, mm. Lukari ja Wossikka. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa kaikkien uusien opiskelijoiden kanssa käydään henkilökohtaiset ohjauskeskustelut, joista vastaavat laitosten nimeämät opettajatuutorit. Myös ne opiskelijat, jotka eivät ole käyneet HOPS-keskusteluja, voivat ottaa yhteyttä laitoksensa opettajatuutoriin ja sopia keskustelusta. Keskustelun tuloksena syntyy henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS, josta kerrotaan jäljempänä. HOPS-keskustelut ovat henkilökohtaisia ja luottamuksellisia ja ne toteutetaan opiskelijalähtöisesti. Ensimmäinen keskustelu on välttämätön opiskelukokonaisuuden hahmottamiseksi ja siihen liittyvien asioiden dokumentoimiseksi. Muita keskusteluita käydään opiskelijan aloitteesta ja opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. HOPS-keskusteluun voi valmistautua pohtimalla esim. seuraavia kysymyksiä: Mitä osaan nyt? Mitä en osaa? Mitä uutta, miten ja miksi haluan oppia? Mitkä aikaisemmat oppimiskokemukseni ovat olleet merkityksellisiä joko positiivisesti tai negatiivisesti? Mitä niistä on seurannut? Mitä tavoittelen nyt valitsemani pääaineen opinnoilla? Mitä odotan tältä koulutukselta? Mihin minun on ryhdyttävä päästäkseni omiin ja koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin? Mihin voin sitoutua? Minkälainen on opiskeluaikatauluni? Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnassa on päätetty, että HOPS-keskusteluissa käydään läpi ainakin seuraavat asiat: 1. tutkinnon tavoitteet ja rakenne 2. opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja opiskelun aikataulu (ml. opintotuki) 3. kansainvälistymisvalmiudet 4. ura- ja työllistymissuunnitelmat 5. aineyhdistelmät (sivuainevaihtoehdot, vapaasti valittavat ja valinnaiset kurssit) 6. ohjaus- ja neuvontapalvelut Laitosten HOPS-käytännöistä kerrotaan tarkemmin laitoskohtaisissa ohjeissa ja infoissa. Opinto-opas

148 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta HOPS HOPS on opintojen suunnittelun väline, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opintojen kokonaisuus sisällöllisesti, aikataulullisesti ja suoritustavoiltaan. Suunnittelun lähtökohtana on tutkinnon tavoitteiden ja opiskelijan omien tavoitteiden saavuttaminen, joten HOPS-työskentelyllä on vahva tulevaisuusorientaatio. Opiskelija laatii HOPSin opettajatuutorinsa kanssa käydyn keskustelun pohjalta. HOPS on ns. rajattu ts. siihen kirjataan vain opintojen suorittamista koskevat asiat, mm. hyväksiluetut ja korvatut opintosuoritukset, suoritettavat opintojaksot, sivuainevalinnat ja opiskeluaikataulu. HOPS on aina myös joustava. Opintojen alussa hahmotellaan opiskelun yleisiä suuntaviivoja ja laajempia kokonaisuuksia. Opintojen kuluessa suunnitelmaa tarkistetaan ja tarkennetaan ja sitä voi tarvittaessa myös muuttaa. HOPSin laatimista helpottavat yliopiston tarjoamat työvälineet, esim. Lukari ja Wossikka. Lukarin avulla voi suunnitella opintojen aikatauluja. Myös Wossikan kautta saa opetuksen aikataulutietoja, mutta lisäksi sieltä voi seurata opintojen etenemistä, lukea kurssitiedotteita ja jopa saada opetusmateriaalia. Opettajatuutorin ja opiskelijan välinen työnjako ja vastuut Opettajatuutoreiden toimivat opintojen suunnittelun tukihenkilöinä. Tuutori mm. auttaa keksimään uusia näkökulmia ja erilaisia vaihtoehtoja ja neuvoo konkreettisissa pulmatilanteissa. Opiskelijan vastuulla on HOPSin laatiminen, opintojen suorittaminen ja valintojen tekeminen. Valintoja tehdessä kannattaa muistaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua vaan että tavoitteet voi saavuttaa monella eri tavalla. Ohjaus- ja neuvontapalveluista HOPS- ja muiden ohjauskeskustelujen (esim. tutkielman ohjausta koskevien keskustelujen) lisäksi ohjausta saa opiskelijainfoissa ja -tapaamisissa, seminaareissa ja päättökeskusteluissa ja tarvittaessa suunnittelu- ja keskusteluapua voi pyytää myös muilta opintoasioiden parissa työskenteleviltä henkilöiltä. Opintojen suunnitteluun liittyy myös muita kuin opiskelua suoranaisesti koskevia asioita, esim. asuminen, opintotuki, terveys jne. Tämän vuoksi kannattaa tutustua yliopiston yhteisiin opiskelun tukipalveluihin, jotka on esitelty opinto-oppaan luvussa Kuopion yliopisto

149 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset Sivuaineopinnot Sivuaineen valitseminen Sivuaineet ovat tärkeä osa opintoja ja niiden valintaan on useita näkökulmia. Valinnan voi tehdä oman kiinnostuksen, laitoksen suositusten, tulevan ammatin tai työelämän yleisten odotusten mukaisesti taikka niin, että se luontevasti tukee pääainetta tai tutkielman laatimista. Oleellista on, että tutkinnosta muodostuu mielekäs ja mielenkiintoinen kokonaisuus, joka tukee työelämään sijoittumista. Voit valita sivuaineen yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiainevalikoimasta tai muista tiedekunnista. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineita voi opiskella sivuaineina melko vapaasti. Poikkeuksen muodostavat sosiaalityön syventävät opinnot (maisterin tutkintoon johtavat opinnot; ks. luku ), joihin voi saada opinto-oikeuden vain opiskelijavalinnan kautta, sekä hoitotieteen opinnot. Hoitotiedettä voivat opiskella henkilöt, joilla on terveysalan ammatillinen tutkinto. Lisäksi eri koulutuslinjojen syventäviä opintoja, harjoitteluja ja terveystieteiden opettajankoulutuksen didaktisia opintoja voivat suorittaa vain kyseisen koulutuslinjan opiskelijat. Lisätietoja eri oppiaineista saat laitosten amanuensseilta ja assistenteilta. Tietoa muiden tiedekuntien oppiaineista saat mm. opinto-oppaista, laitosten opintoneuvojilta, tiedekuntien opintoasiainpäälliköiltä sekä seuraavista osoitteista: Tutkintoon on mahdollista sisällyttää myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Tällaisia opintoja ovat mm. Kuopion kesäyliopiston, muiden yliopistojen sekä yliopistoverkostojen arvosanaopinnot, monitieteiset opintokokonaisuudet ja kurssit. Lisätietoja näistä opinnoista ja niitä koskevista sopimuksista saat tämän oppaan luvusta 7, opintoasioiden osastolta tai tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä. Muissa yliopistoissa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta kerrotaan tämän oppaan luvussa 3.7, arviointiohjesäännössä (oppaan luku 10) sekä laitosten toimintaohjeissa. Noudata aina laitoksen toimintaohjeita. Seuraavilta sivuilta löydät mahdollisuuksia ja välineitä, jotka auttavat tekemään opintoihin liittyviä valintoja ja päätöksiä. (Kuopion yliopiston urapalvelut) (Klikkaa kohtaa OVI-sivusto.) Urapalveluiden sivuilla on tietoa mm. urasuunnittelusta ja siihen liittyvästä koulutuksesta ja ohjauksesta, verkottumisesta ja työpaikan hakemisesta. Lisää työvälineitä löydät Ohjausta virtuaalisesti -hankkeen (OVI), Opintoluotsi -hankkeen www-sivuilta sekä IQ FORM -hankkeen sivuilta. OVI-sivusto sisältää tietoa, harjoituksia, esimerkkejä sekä kirjallisuus- ja linkkivinkkejä opiskeluun liittyvistä aiheista. Opintoluotsi puolestaan on koulutuksen tieto- ja neuvontapalvelu, joka sisältää tietoa kaikista koulutusaloista, erilaisista työhön ja harrastuksiin liittyvistä opinnoista sekä mm. verkko-opiskelusta. IQ FORM-hankkeen sivuilla löydät työkaluja, joiden avulla voit lisätä itsetuntemustasi. Lisäksi sivusto antaa tietoa strategisten oppimistaitojen kehittämisestä. Edellä mainitut hankkeet ovat osa Suomen virtuaaliyliopisto -hanketta (SVY). SVY:n opiskelija- Opinto-opas

150 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta palvelut ovat keskitetysti saatavilla osoitteesta Portaalin Verkko-opintojen opas antaa käytännön vinkkejä verkko-opintoihin hakeutumisesta ja verkko-opintojen suorittamisesta. Kurssitarjonnasta voi etsiä perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille tarkoitettuja yliopistojen ja tieteenalojen verkostojen verkkokursseja. Verkko-opintojen opas puolestaan antaa käytännön vinkkejä verkko-opintoihin hakeutumisesta ja verkko-opintojen suorittamisesta Sosiaalityön sivuaineopiskelu ja sosiaalityöntekijäksi pätevöityminen Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto), johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityön pääaineopinnot tai niitä vastaavat opinnot ts. syventävät opinnot (asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005). Kuopion yliopistossa sosiaalityö pääaineena maisterintutkinnon suorittaneet saavat siis sosiaalityöntekijän kelpoisuuden. Myös sosiaalityön sivuaineopiskelun kautta voi rakentaa opintopolun, jossa yhtenä tavoitteena on sosiaalityöntekijän pätevyys ja tehtävät. Polun alkuosa muodostuu omassa pääaineessa suoritettavasta kandidaatin tutkinnosta, johon sisällytetään sivuaineena sosiaalityön perus- ja aineopinnot. Tutkinnon saamiseksi opiskelijalla tulee olla myös muut tutkintorakenteessa pakollisiksi määritellyt opinnot (ks. sosiaalityön tutkintorakenne luvussa ). Sosiaalityön perus- ja aineopintoja saa suorittaa vapaasti. Opintopolun loppuosa muodostuu sosiaalityön syventävistä opinnoista. Koska syventävät opinnot muodostavat kaksiportaisessa tutkintorakenteessa maisterin tutkinnon, niiden suoritusoikeutta haetaan erityisryhmien opiskelijavalinnassa. Opinto-oikeus myönnetään kaksivuotisen maisterin tutkinnon (YTM 120 op) suorittamiseen. Koulutukseen hyväksytyiltä voidaan vaativa ns. täydentävien opintojen suorittamista. Näillä opinnoilla varmistetaan se, että opiskelijalla on riittävät valmiudet suorittaa sosiaalityön syventävät opinnot ja riittävä ammattitaito toimia sosiaalityöntekijän tehtävissä. Täydentävät opinnot määritellään yksilöllisesti henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa ja ne suoritetaan kurssimuotoisesti opiskellen. Täydentävät opinnot voivat koskea esim. sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja palvelujärjestelmiä. Opiskelija, joka valitaan suorittamaan kaksivuotista maisterin tutkintoa, saa jatkaa opintojaan siinä pääaineessa, johon hänet on aikaisemmin valittu ja suorittaa siinä vanhan tutkintojärjestelmän mukainen viisivuotinen maisterin tutkinto (160 ov) tai kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaiset kolmivuotinen kandidaatin tutkinto (180 op) ja kaksivuotinen maisterintutkinto (120 op). Lisätietoja valintaperusteista ja hakuajoista saa yliopiston opiskelijavalintaoppaasta, joka on julkaistu osoitteessa Kuopion yliopisto

151 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset 9.2 Opintohallinnollisia ohjeita ja määräyksiä Tutkintojen suorittamista ja opiskelua koskevat ohjeet ja määräykset Suoritettavat tutkinnot Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat perustutkinnot: Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkinto (YTK) Yhteiskuntatieteiden maisterintutkinto (YTM) Terveystieteiden kandidaatintutkinto (TtK) Terveystieteiden maisterintutkinto (TtM) Bachelor of Social Sciences Master of Social Sciences Bachelor of Health Sciences Master of Health Sciences Kandidaatintutkinnosta käytetään myös nimitystä alempi korkeakoulututkinto ja maisterintutkinnosta nimitystä ylempi korkeakoulututkinto. Tutkintonimike määräytyy pääaineen tai sen suuntautumisen mukaan. Tutkinnon pääaineena on se oppiaine, jota opiskelemaan opiskelija on hyväksytty. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin- tai maisterintutkinnon tai terveystieteiden kandidaatin- tai maisterintutkinnon voivat suorittaa ne, joille on myönnetty opiskeluoikeus niiden suorittamiseen. Tutkintojen tavoitteet Yliopiston tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004; jäljempänä tutkintoasetus) mukaan kandidaatin- ja maisterintutkintojen tavoitteet ovat seuraavat: Kandidaatintutkinto (A 794/ ) Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Maisterintutkinto (A 794/ ) Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; sekä Opinto-opas

152 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 5) hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Kielitaitovaatimuksista säädetään tarkemmin seuraavaa (A 794/ ). Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Säädetty kielitaito saavutetaan opetussuunnitelmassa mainituilla kieli- ja viestintäopinnoilla. Opintojen suunnittelu Kaikkien opintonsa aloittavien kanssa käydään ohjauskeskustelut, jonka pohjalta opiskelija laatii kirjallisesti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman HOPSin. Ohjauskeskusteluja käyvät laitosten nimeämät opettajatuutorit tiedekunnan hyväksymän ohjauksen toimintapolitiikan mukaisesti. Opintojen suorittamista koskevia ohjeita ja määräyksiä Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma koostuu tutkintorakenteesta, opintojaksokuvauksista ja opetusohjelmasta eli opintojaksojen aikataulusta. Opetussuunnitelmassa määritellään tutkinnon yksityiskohtainen rakenne, opintokokonaisuuksien laajuudet, opintojaksojen laajuudet ja suoritustavat sekä opintojen pakollisuus. Opiskelija noudattaa pääaineopintojensa aloitusvuoden mukaista opetussuunnitelmaa, ellei toisin ole sovittu tai määrätty. Kandidaatintutkinto ja maisterintutkinto ovat kaksi erillistä tutkintoa. Tutkintoihin ei pääsääntöisesti voi sisällyttää samoja opintoja. Sivuaine- ja muut opinnot Sivuaine- ja muut opinnot suoritetaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Täydentävät opinnot Riittävien pohjatietojen saavuttamiseksi opiskelijaa voidaan vaatia suorittamaan täydentäviä opintoja enintään 60 opintopistettä. Täydentävät opinnot eivät sisälly tutkintoon. Opintojen suorittaminen Opintojen suorittaminen edellyttää ilmoittautumista läsnäolevaksi. Opiskelijan tulee noudattaa ohjeita, joita annetaan opetussuunnitelmissa, oppaassa, ilmoitustaululla, www-sivuilla, Wossikassa sekä opetuksen yhteydessä. Opintojakso tai sen opetussuunnitelmassa määritelty osasuoritus tulee suorittaa kerralla loppuun. 152 Kuopion yliopisto

153 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset Koepapereita tai niitä vastaavia suorituksia säilytetään puolen vuoden ajan. Opiskelijan tulee seurata säännöllisesti opintosuoritusten kertymistä ja sitä, että hyväksytyt opintojaksot on tallennettu rekisteriin. Jos hyväksyttyä opintojaksoa ei ole tallennettu tai tallennuksessa on virhe, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintojakson järjestäneen laitoksen opintoasioita hoitavaan henkilöön tai opettajaan. Kypsyysnäyte Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa voimaan astuneiden tutkintorakenteiden mukaan opiskelevat kirjoittavat kypsyysnäytteen sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon. Kandidaatintutkintoon sisältyvä kypsyysnäyte tarkastetaan sisällöltään ja kieliasultaan. Maisterintutkintoa varten annettu kypsyysnäyte tarkastetaan vain sisällöltään, mikäli sen kieli on sama kuin kandidaatintutkinnon kypsyysnäytteen. Yhteiskuntatieteellisistä ja terveystieteiden tutkinnoista annettujen asetusten (A 245/1994, A 628/1997) opiskelevat kirjoittavat kypsyysnäytteen vain kerran. Se tarkastetaan sekä sisällöltään että kieliasultaan. Opintojen vanheneminen Opintojen vanhenemisesta määrätään opetussuunnitelmissa tai laitosten ohjeissa. Opetussuunnitelmissa tai laitosten ohjeissa määrätään myös hyväksiluettavien ja korvaavien opintojen vanhenemisesta. Opetussuunnitelmasta poikkeaminen Tutkintorakenteen muuttaminen Tutkintorakenteen muuttamisella tarkoitetaan poikkeamista tiedekuntaneuvoston vahvistamasta opetussuunnitelmasta. Tutkintorakenteen muuttamiseen tulee olla perusteltu syy ja siitä päättää dekaani. Pää- tai sivuaineopintojen sisällä tehtävistä muutoksista päättää kuitenkin oppaineen vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa. Kielitaitovaatimuksista vapauttaminen Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksenä ulkomailla, voidaan vapauttaa tutkintoasetuksen (6 2-3 momentti) mukaisista kielitaitovaatimuksista. Lisäksi yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa muunkin opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Päätöksen asiassa tekee dekaani. Päätöksessä opiskelija voidaan määrätä suorittamaan muita kieli- ja viestintäopintoja. Opintojen korvaaminen ja hyväksilukeminen Tiedekuntaneuvoston hyväksymiin opetussuunnitelmiin sisältyviä opintoja voi korvata muissa oppilaitoksissa suoritetuilla vähintään samantasoisilla opinnoilla. Opintokokonaisuus tai -jakso hyväksytään korvaavaksi suoritukseksi silloin, kun se vastaa tavoitteiltaan, sisällöiltään ja laajuudeltaan oppiaineen opetussuunnitelmaan sisältyvää opintokokonaisuutta tai -jaksoa. Opinto-opas

154 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja voidaan liittää osaksi tutkintoa siten kuin opintoasioiden delegointisäännössä, opetussuunnitelmissa ja laitosten ohjeissa määrätään. Hakija on velvollinen hankkimaan ratkaisun pohjaksi tarvittavat selvitykset oikeansisältöisen asiaratkaisun tekemiseksi. Päätösvalta opintojen hyväksilukemista koskevissa asioissa on tiedekuntaneuvoston määräämällä virkamiehellä tai tämän valtuuttamalla. Laitokset antavat tarkempia hyväksilukemiskäytännöistä. Opiskelijan oikeusturva Opiskelijan oikeusturvaa koskevissa asioissa noudatetaan yliopiston arviointiohjesääntöä. Pääaineen vaihtaminen Opiskelija saa perustellusta syystä vaihtaa pääainetta opintojen aikana. Opetus- ja tutkintokielet Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Opiskelijalla on oikeus käyttää opinnoissaan suomen kieltä, jollei suoritettavan oppiaineen sisältö muuta vaadi. Tiedekunta voi järjestää opetusta myös muulla kuin suomen kielellä. Opiskelija saa tällöin kuulusteluissa käyttää opintojakson kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää tiedekunta. Tutkinnon suorittaminen Dekaani myöntää anomuksesta tutkintotodistuksen opiskelijalle, joka on suorittanut kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot ja saanut niistä merkinnät opintosuoritusrekisteriinsä ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi. Tutkintotodistukseen merkitään pääaine ja koulutusohjelma tai -linja taikka suuntautumisvaihtoehto, suoritettujen opintokokonaisuuksien (arvosanaopintojen ja monitieteisten opintokokonaisuuksien) taso, laajuus ja arvostelu. Todistukseen kirjoitetaan vähintään 15 opintopisteen laajuiset yhdessä oppiaineessa suoritetut kokonaisuudet. Opintojen rakenteesta johtuvista syistä todistukseen voidaan merkitä myös edellä mainittua suppeammat kokonaisuudet. Tutkintotodistuksesta ilmenee kypsyysnäytteen suorittaminen ja asetuksen (794/2004) 6 :n mukainen kielitaito. Tutkintotodistuksen mukana on opintosuoritusote ja Diploma Supplement, tutkintotodistuksen englanninkielinen liite sekä suomenkielinen liite, jossa kuvataan suoritettua tutkintoa Tutkintojen tuottamat kelpoisuudet Sosiaalityö pääaineenaan maisterintutkinnon suorittanut saa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (L 272/2005) mukaisen sosiaalityöntekijän kelpoisuuden. Terveystieteiden opettajankoulutuksen opinnot hoitotieteen pääaineessa suorittanut saa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (A 986/1998) mukaisen opettajan kelpoisuuden. 154 Kuopion yliopisto

155 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset Suoritusotteet ja erilliset todistukset Opintojen aikana tai niiden keskeytyessä opiskelijalla on oikeus saada todistus (opintorekisteriote) suorittamistaan opinnoista. Virallisen otteen saa opintoasioiden osastosta. Epävirallisen opintorekisteriotteen saa Wossikasta. Todistuksen tiedekunnassa suoritetuista erillisistä opinnoista (suoritettu arvosana tai opintokokonaisuus) saa laitoksilta. Muussa tapauksessa tulee käyttää virallista opintosuoritusotetta. Opintosuoritusvilppi Mikäli opiskelijan opintosuorituksen havaitaan perustuvan vilppiin, suoritus hylätään. Opiskelija, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, poistetaan välittömästi kuulustelutilaisuudesta. Suoritus hylätään myös silloin, jos vilppi havaitaan vasta opintosuorituksen hyväksymisen jälkeen. Vilpiksi katsotaan myös plagiointi. Kuulustelun valvoja tai opintosuorituksen vastaanottaja tekee vilpistä raportin dekaanille, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Opiskelijaa, joka on yliopiston piirissä syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi (Yliopistolaki 645/ ). Yliopistolain 19 :ssä tarkoitetusta opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus (Yliopistoasetus 115/ ). Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Päätöksenteko Dekaanin päätösvaltaan kuuluvissa opintoasioissa valmistelijana ja esittelijänä toimii opintoasiainpäällikkö, jolle hakemukset mm. opetussuunnitelmasta poikkeamisesta toimitetaan. Lisätietoja Kirjallisia ohjeita: Tutkintoasetus (luku 8) Opiskelijan oikeusturva ja arviointiohjesääntö (luku 10) Tutkielmia koskevat ohjeet (luku 9.2.2) Sivuaineopinnot (luku 7) ja sivuaineen valitseminen (luku 9.1.3) Ohjaus ja neuvonta: Opintoasiainpäällikkö Laitosten opettajatuutorit, amanuenssit ja assistentit Opinto-opas

156 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tutkielmia koskevat ohjeet ja määräykset Kandidaatintutkielmia koskevat määräykset ja arviointiperusteet Tutkielman tavoitteet Kandidaatintutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja työskentelytapoihin. Tutkielman tekemisessä harjoitellaan erityisesti tieteellistä kirjoittamista ja argumentointia. Tutkielma tehdään osana kandidaattiseminaaria ja sen ohjeellinen laajuus sivua. Tutkielma on pääsääntöisesti kirjallisuuskatsaus. Tutkielman laatimiseen ja seminaarin suorittamiseen sisältyy lisäksi oman tutkielman esittäminen suullisesti sekä toisen tutkielman opponointi. Tutkielma laaditaan yksilötyönä. Tutkielman ohjaaminen, tarkastaminen ja hyväksyminen Opiskelijoiden ohjaus ja palaute toteutuu seminaarityöskentelynä, henkilökohtaisena ohjauksena ja pienryhmäohjauksena. Tutkielman ohjaajana toimii ilman erillistä päätöstä kandidaattiseminaarin opettaja. Ohjaaja myös tarkastaa ja hyväksyy tutkielman. Laitos huolehtii siitä, että tutkielman ohjaaja- ja tarkastajatiedot tallennetaan OTTO-rekisteriin sopivalla tavalla, esim. osallistujalistan perusteella. Kandidaattiseminaarin opettaja ilmoittaa kandidaattitutkielman ja -seminaarin tulokset siten kuin arviointiohjesäännössä määrätään opintojaksojen tulosten julkistamisesta. Laitos huolehtii tulosten tallentamisesta rekisteriin ja arkistoi tutkielman taltiokappaleen. Tutkielman arviointi Arvioinnissa noudatetaan seuraavia arviointialueita ja -kriteereitä: 1. Kirjallisuuskatsauksen kysymyksenasettelu: Kysymys on asetettu selkeästi. Aihe on rajattu onnistuneesti ja perustellusti ja opiskelija pystyy sen avulla vastaamaan asettamaansa kysymykseen. 2. Kirjallisuus ja lähteiden käyttö: Valittu kirjallisuus liittyy keskeisesti aihealueeseen. 3. Käsitteiden hallinta ja käyttö: Opiskelija osoittaa tuntevansa aihealueeseen liittyvää käsitteistöä ja osaa käyttää sitä. 4. Päätelmien johdonmukaisuus ja argumentointi: Päätelmät on tehty johdonmukaisesti ja perusteltu huolellisesti. 5. Esitystapa ja kieliasu: Esitystapa on selkeä ja noudattaa tieteellisiä käytänteitä. Työn kieliasu on huoliteltu ja lähdemerkinnät ovat asianmukaiset. Terveystieteiden tutkielma arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja sosiaalitieteiden asteikolla erinomainen/hyvä/tyydyttävä Pro gradu -tutkielmia koskevat määräykset ja arviointiperusteet Tutkielman tavoitteet Pro gradu -tutkielma on maisterin tutkintoon sisältyvä opinnäytetyö, jonka laatimiseen opiskelija saa ohjausta. Tutkielman laadinnassa opiskelija kehittää valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida tieteellisiä tutkimuksia sekä seurata oman alansa tieteellistä kehitystä. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aiheeseen liittyvään tutkimustietoon ja siinä käytettäviin tutkimus- 156 Kuopion yliopisto

157 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset menetelmiin sekä taitoa soveltaa valittua menetelmää tieteellisten ongelmien asettamiseen, analyysiin ja ratkaisemiseen sekä niiden raportointiin. Tutkielman ohjepituus on sivua. Tutkielma voidaan laatia yksin tai opiskelijoiden parityönä. Silloin kun tutkielma tehdään parityönä, se arvioidaan pääsääntöisesti yhtenä kokonaisuutena, josta annetaan sama mainesana kummallekin opiskelijalle. Parityönä laadittuun tutkielmaan tulee liittää erillinen selvitys siitä, millainen opinnäytteen tekijöiden työnjako ja yhteistyö on ollut, jollei asia ilmene tutkielmasta. Perustellusta syystä pro gradu -tutkielma voi olla myös artikkelimuotoinen. Tällaiseen tutkielmaan tulee sisältyä vähintään kaksi samaa asiakokonaisuutta käsittelevää tieteellistä artikkelia, joista ainakin yksi on julkaistavaksi hyväksytty. Toinen artikkeleista saa olla julkaistavaksi tarkoitettu. Lisäksi kirjoittajan tulee laatia artikkeleista yhteenveto. Tutkielman laatijan tulee olla artikkeleiden 1. kirjoittajan Jos artikkeleista osa tai kaikki ovat yhteisjulkaisuja, tutkielmaan tulee liittää kaikkien yhteisjulkaisujen kirjoittajien allekirjoittama selvitys siitä, mikä opinnäytetyöntekijän osuus eri yhteisartikkeleissa on ollut. Artikkelimuotoisen pro gradu -tutkielman tulee osoittaa, että opiskelija hallitsee tutkimusprosessin kokonaisuudessaan ja kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Pro gradu -tutkielmat ovat pääsääntöisesti julkisia. Tutkielma tulee laatia siten, että se voidaan hyväksymisen jälkeen julkaista kokonaisuudessaan. Perustellusta syystä se voidaan kuitenkin julistaa salaiseksi määräajaksi. Salaiseksi julistamisesta päättää dekaani tutkielman ohjaajien esityksestä. Tutkimusaineisto, jota ei voida julkistaa, on suositeltavaa jättää tutkimuksen taustamateriaaliksi. II Ohjausprosessi ja ohjauksen vastuut Laitosjohtaja tai oppiaineen vastuuhenkilö nimittää opiskelijalle vähintään kaksi (2) ohjaajaa. Sivuaineen syventävien opintojen tutkielman tekemiseen nimitetään kuitenkin vain yksi ohjaaja. Laitosjohtajan tai vastuuhenkilön estyneenä tai esteellisenä ollessa ohjaajanimityksen tekee dekaani. Ohjaajana saa toimia henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä korkeamman tutkinnon. Toinen/yksi ohjaajista voi olla yliopiston ulkopuolelta. Opiskelija: vastaa tutkielman toteuttamisesta (esim. hankkii aineiston ja materiaalin) asettaa tutkielmalle henkilökohtaisen tavoitteen (esim. tavoittelemansa arvosanan) ja aikataulun ja keskustelee näistä ohjaajien kanssa on sovitusti yhteydessä ohjaajiin ja raportoi tutkimustyön edistymisestä Ohjaajat: antavat oikea-aikaista palautetta ja arviointia työskentelyn eri vaiheissa ohjaavat hyvään tieteellisen työskentelytapaan ja tutkimuseettiseen työotteeseen ilmoittavat ohjattavalle pidemmistä poissaoloista ja sellaisesta palvelussuhteen muutoksista, jotka voivat vaikuttaa ohjaukseen Ohjauksen tulee perustua ohjaajien ja opiskelijoiden keskinäiseen luottamukseen ja yhteydenpitoon sekä ohjaajien väliseen yhteistyöhön. Opinto-opas

158 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta III Tutkielman tarkastaminen ja hyväksyminen Tutkielman tarkastaa kaksi (2) tarkastajaa, joista toisen tulee olla opiskelijan työskentelyprosessin tunteva ohjaaja. Tarkastajat nimittää laitosjohtaja tai oppiaineen vastuuhenkilö taikka heidän estyneenä tai esteellisenä ollessa dekaani. Sivuaineen syventävien opintojen tutkielman tarkastaa kuitenkin oppiaineen vastuuhenkilö tai hänen määräämänsä. Tarkastajana saa toimia henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä korkeamman tutkinnon. Tarkastajien tulee perustaa arviointinsa tiedekunnan hyväksymiin arviointiperusteisiin ja noudattaa arvioinnissaan yleisiä oikeusperiaatteita. Heidän tulee toimittaa lausuntonsa tiedekunnan kansliaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun painamista varten viimeistelty tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Tutkielman hyväksymisestä päättää dekaani tarkastajien lausunnon perusteella. Mikäli tarkastajat eivät pääse yhteisymmärrykseen arvioinnista, dekaani voi nimittää tutkielmalle kolmannen tarkastajan ja lisäksi saattaa tutkielman tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi. Dekaani voi saattaa tutkielman tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi myös muusta erityisestä syystä. Myös opiskelija voi perustellusta syystä (esim. työn arviointiin ja ohjaukseen liittyvistä syistä) vaatia tutkielman hyväksymistä tiedekuntaneuvoston kokouksessa. IV Hallinnolliset vastuut Tiedekunnan kanslia hoitaa ohjaaja- ja tarkastajanimitykset laitosjohtajan tai oppiaineen vastuuhenkilön estyneenä tai esteellisenä ollessa julkaisee arviointialueet ja arvosanakriteerit sekä hyväksyttyjen tutkielmien nimet ja niiden tekijöiden nimet www-sivuillaan neuvoo oikeusturvakysymyksissä ja huolehtii toimituskirjeistä sekä siitä, että päätöksiin ja toimituskirjeisiin tulee oikaisuohjeet huolehtii siitä, että arvioidut tutkielmat ovat nähtävissä kolmen (3) viikon ajan hyväksymispäivämäärästä tiedekunnan kansliassa tallentaa tutkielmien arvosanat opiskelijatietojärjestelmään Laitos huolehtii ohjaaja- ja tarkastajanimityksistä informoi opiskelijaa tutkielman arviointialueista ja tutkielman laatimisohjeista antaa opiskelijalle mahdollisuuden vastineeseen tarkastajien lausunnosta toimittaa tarkastajien lausunnon ja tutkielman tiedekuntaan antaa opiskelijalle ohjeet tutkielman julkaisemisesta laitoksen käytännön mukaisesti V Tutkielman arviointi Tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma arvostellaan kuitenkin asteikolla hyväksytty/hylätty. 158 Kuopion yliopisto

159 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset Arviointialueet 1. Tutkimuksen lähtökohdat: tutkimusaiheeseen perehtyminen, kytkentä aikaisempiin tutkimuksiin sekä tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys aiheen perustelujen vakuuttavuus ja monipuolisuus aiheen teoreettisten kytkentöjen osoittaminen omalla tieteenalalla aikaisemman kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen tuntemus ja esittäminen (synteesi) 2. Tutkimuksen tarkoitus ja kysymyksenasettelu tutkimuksen tarkoituksen selkeys ja rajaus tutkimuksen rajaus, mielekkyys ja loogisuus 3. Tutkimusmenetelmien valinta ja hallinta (aineiston kerääminen ja analyysi) aineistonkeruun ja analyysimenetelmien sopivuus tutkimuskysymykseen käytettyjen menetelmien perusteltavuus, soveltuvuus ja hallinta aineistonkeruun selkeys ja luotettavuus aineiston laajuus ja laatu analyysin kattavuus ja syvyys analyysin kuvauksen läpinäkyvyys, selkeys ja luotettavuus 4. Tutkimustulosten esittäminen tutkimuskysymysten ja tulosten välisen suhteen selkeys tulosten informatiivisuus ja monipuolisuus tulosten esittämisen loogisuus, jäsentyneisyys ja ymmärrettävyys tulosten havainnollistaminen (esimerkiksi kuviot ja taulukot) uuden tiedon tuottaminen 5. Yhteenveto ja pohdinta: tulosten kriittinen tarkastelu, arviointi ja päätelmät tutkimuskysymyksiin vastaaminen keskeisten tulosten tarkastelu suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin ja teorioihin päätelmien asianmukaisuus ja selkeys 6. Tieteellinen esitystapa kirjoitetun kielen tieteellisyys, selkeys ja elävyys argumentoinnin vakuuttavuus tutkimuksen raportoinnin hallinta lähteiden valinnan kriittisyys lähdemerkintöjen (lähdeviitteet ja lähdeluettelo) korrektius 7. Tutkimuskokonaisuuden hallinta luotettavuuden kriteerien selkeä määrittäminen ja oman tutkimuksen arviointi suhteessa esitettyihin kriteereihin eettisyyden kriteerien selkeä määrittäminen ja oman tutkimuksen arviointi suhteessa esitettyihin kriteereihin tehtyjen valintojen perusteleminen tutkimusprosessin eri vaiheissa eri tutkimusvaiheissa osoitettu tieteellinen mielikuvitus teorian ja empirian välinen suhde hyvän tieteellisen tutkimustavan osoittaminen Opinto-opas

160 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Arvosanakriteerien viitteellinen kuvaus Approbatur (hyväksytty) Työ sisältää tutkimuksen peruselementit. Työ on itsenäisesti suunniteltu ja laadittu. Työ on toteutettu tutkimuseettisten normien mukaisesti. Peruselementeissä esiintyy seuraavia heikkouksia: Tutkimuksen lähtökohdat ovat tutkittavan ilmiön kannalta puutteelliset. Tutkimuksen tarkoitus on epäselvä. Kysymyksenasettelu on tehty, mutta sitä ei ole perusteltu riittävästi. Tutkimusmenetelmien valinta ja hallinta ovat puutteellisia, ja menetelmien käyttö on teknistä. Käytetty empiirinen aineisto on niukkaa tai sitä ei osata hyödyntää. Tutkimustulosten esittäminen on pinnallista ja suppeaa ja/tai ei vastaa kysymyksenasettelua. Yhteenveto ja pohdinta ovat heikkoa tasoa. Tuloksista ei tehdä päätelmiä. Tutkimuksen tieteellinen esitystapa on heikkoa, ja käytetty kirjallisuus on tasoltaan tai laadultaan vaatimatonta. Tutkimuskokonaisuuden hallinta on puutteellista. Lubenter approbatur (mielihyvin hyväksytty) Osa tutkimuksen peruselementeistä ylittää selkeästi approbatur-tason. Non sine laude approbatur (ei ilman kiitosta) Tutkielma täyttää osin cum laude -tason kriteerit. Cum laude approbatur (kiitoksin hyväksytty) Tutkielma tuottaa tieteellisyyden kriteerit täyttävää tietoa. Mahdolliset puutteet jossakin tutkimuksen peruselementissä kompensoituvat cum laude -tasoa ylittävillä ansioilla. Tutkimuksen lähtökohdat ovat tarkoituksenmukaiset ja asialliset. Tutkielmassa on käytetty laadultaan hyvää tutkimuskirjallisuutta, myös kansainvälistä. Tutkimuksen tarkoitus ja kysymyksenasettelu on rajattu ja perusteltu hyvin. Tutkimusmenetelmien valinta on perusteltu hyvin, ja niiden käyttö on hallittua. Tulosten esittäminen on selkeää ja johdonmukaista. Yhteenvedossa ja pohdinnassa tuloksia on tarkasteltu asiallisesti. Tieteellinen esitystapa on asiallista ja selkeää. Tutkimuskokonaisuuden hallinta on hyvää. Magna cum laude approbatur (suurin kiitoksin hyväksytty) Tutkimuksen lähtökohdat perustuvat aikaisemman tutkimustiedon synteesiin. Tutkija osoittaa tieteellistä mielikuvitusta. Osa tutkimuksen peruselementeistä ylittää selkeästi cum laude -tason. Eximia cum laude approbatur (erityisin kiitoksin hyväksytty) Tutkimuksen lähtökohdat on kuvattu monipuolisesti ja vakuuttavasti. Tutkimuksen tarkoitus ja kysymyksenasettelu ovat selkeitä ja innovatiivisia. Tutkimusmenetelmien valinta ja hallinta on erinomaista. Tulosten esittäminen osoittaa erinomaista tutkijan työotetta. Yhteenveto ja pohdinta ovat johdonmukaisia ja kriittisiä. Tieteellinen esitystapa on vakuuttavaa. 160 Kuopion yliopisto

161 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset Tutkimuskokonaisuuden hallinta on eheää. Laudatur (ylistäen kiittävä) Tutkielma täyttää selkeästi eximia-tason kriteerit, ja lisäksi sillä on menetelmällisiä tai teoreettisia erityisansioita. Pro gradu -tutkielman arvosanojen muuntaminen numeeriseen asteikkoon approbatur (1 = välttävä; adequate) lubenter approbatur (2 = tyydyttävä; satisfactory) non sine laude approbatur (3 = hyvä; good) cum laude approbatur (3 = hyvä; good) magna cum laude approbatur (4 = kiitettävä; very good) eximia cum laude approbatur (5 = erinomainen; excellent) laudatur (5 = erinomainen; excellent) Huom! Tiedekunnan www-sivuilla osoitteessa on ohjeita ja työkaluja pro gradu -tutkielman laatimiseen Graduprosessi tiiviisti Mieti tutkielman aihe viimeistään graduseminaarissa. Aihe voi liittyä omaan työhön. Neuvottele oppiaineen vastuuhenkilön kanssa ohjaajista. Jokaisella opiskelijalle nimitetään kaksi ohjaajaa tutkielman laatimisen tueksi. Ohjaajanimityslomake on osoitteessa yhttdk/lomakkeet.shtml. Vastuu tutkielman laatimisesta on opiskelijalla itsellään. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta, mutta myös velvollisuus ottaa vastaan rakentavaa ja kriittistä palautetta. Ohjaajan kanssa kannattaa keskustella omista tavoitteista, esim. tavoiteltavasta arvosanasta, työskentelyn aikataulusta sekä menetelmällisistä ja sisällöllisistä ratkaisuista. Työskentelyn apuna ovat mm. tiedekuntaneuvoston hyväksymät arviointialueet ja -kriteerit sekä laitosten kriteerit. Kirjoitus- ja painatusohjeet jaetaan tutkielmaseminaarissa tai ne voi pyytää erikseen laitokselta. Kun tutkielma on loppusuoralla, neuvottele ohjaajien ja oppiaineen vastuuhenkilön kanssa tutkielman tarkastajista, joita nimitetään kaksi. Tutkielman toinen ohjaaja toimii myös toisena tarkastajana.tarkastajanimityslomake on osoitteessa Jätettyäsi tutkielman tarkastettavaksi ilmoittaudu kypsyysnäytteeseen voimaan astuneiden tutkintorakenteiden mukaan opiskelevat kirjoittavat kypsyysnäytteen sekä kandidaatinettä maisterintutkintoon. Kandidaatintutkintoon sisältyvä kypsyysnäyte tarkastetaan sisällöltään ja kieliasultaan. Maisterintutkintoa varten annettu kypsyysnäyte tarkastetaan vain sisällöltään, mikäli sen kieli on sama kuin kandidaatintutkinnon kypsyysnäytteen. Yhteiskuntatieteellisistä ja terveystieteiden tutkinnoista annettujen asetusten (A 245/1994, A 628/1997) opiskelevat kirjoittavat kypsyysnäytteen vain kerran. Se tarkastetaan sekä sisällöltään että kieliasultaan. Tutkielman hyväksyy dekaani tarkastajien arvosanaehdotuksen perusteella. Opiskelija saa hyväksymispäätöksestä toimituskirjeen oikaisuohjeineen. Huom! Tiedekunnan www-sivuilla osoitteessa on ohjeita ja työkaluja pro gradu -tutkielman laatimiseen. Opinto-opas

162 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kypsyysnäytteen ja harjoitusaineen kulku yksiköstä toiseen Kypsyysnäytteeseen ja harjoitusaineeseen sisältyy asiatarkastus, joka tehdään ainelaitoksella ja kieliasun tarkastus, josta huolehditaan kielikeskuksessa. Nämä opintosuoritukset etenevät seuraavasti Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen tai harjoitusaineen (jatkossa teksti) tiedekunnan yleisessä kuulustelussa tai laitoksen kanssa sovittuna päivänä. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty hyväksyttäväksi. Harjoitusaineen kirjoittamisessa on laitoskohtaisia eroja. Tutkielman ohjaaja tai muu nimetty henkilö tarkastaa tekstin sisällön (ns. asiatarkastus). Jos teksti on sisällöllisesti hyväksyttävä, se lähetetään kieliasun tarkastukseen. Muussa tapauksessa opiskelija kirjoittaa sen uudelleen. Ennen uusintasuoritusta opiskelijalle suositellaan palautekeskustelun käymistä. Laitos lähettää tekstin kielikeskukseen. Jos kielikeskuksen tarkastaja hyväksyy tekstin kieliasun, kokonaissuoritus tallennetaan rekisteriin. Jos kieliasua ei hyväksytä, opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen uudelleen tai jatkaa harjoitusaineen hiomista. Kielikeskus palauttaa tekstin ainelaitokselle, jossa opiskelija voi käydä tutustumassa niihin. Kaikki suorituspaperit säilytetään ainelaitoksella 6 kuukauden ajan, minkä jälkeen ne hävitetään. Kielikeskuksella on kypsyysnäytettä ja harjoitusainetta koskevia ohjeita seuraavissa osoitteissa: kypsyysnäyte: harjoitusaine: JOO-opintoja koskevat menettelyt yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Suomen yliopistot ovat solmineet sopimuksen joustavasta opiskeluoikeudesta (JOO). JOO-sopimuksen mukaisesti opiskelijoiden on mahdollista suorittaa sivuaineopintoja tai vapaasti valittavia opintoja muissa yliopistoissa. JOO-opiskelusta on kerrottu tämän oppaan luvussa 7.5 ja yliopiston www-sivuilla osoitteessa www. uku.fi/opiskelu/joo.shtml. Muiden yliopistojen tarjoamat JOO-opinnot ja hakuajat on esitetty osoitteessa Samassa osoitteessa on myös hakulomake. JOO-menettelyohje opiskelijoille 1. Tutustu osoitteessa tarjolla oleviin JOO-opintoihin, hakuaikoihin sekä siihen tapahtuuko haku paperilomakkeella vai sähköisesti. Sähköistä hakujärjestelmää käyttäviin yliopistoihin haetaan sähköisellä lomakkeella. Nämä yliopistot on lueteltu osoitteessa haku.joopas.fi/. 2. Tutustu Kuopion yliopiston puoltoperiaatteisiin ( ja varmista, ettei hakemiasi opintoja ole tarjolla Kuopion yliopistossa tai Kuopion kesäyliopistossa. 3. Täytä hakulomake ohjeiden mukaisesti. Paperilomake on osoitteessa Sähköisen hakemuksen voi täyttää osoitteessa 4. Käy tarvittaessa opettajatuutorin kanssa ohjauskeskustelu ja laadi/päivitä sen pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Varmista, että HOPS:issa on opettajatuutorin tai laitoksen nimeämän JOO-vastuuhenkilön allekirjoitus. Laitos- tai oppiainekohtaisen HOPS-lomakkeen voit pyytää opettajatuutorilta. 5. Toimita paperinen hakulomake liitteineen opintoasiainpäällikölle tiedekunnan kansliaan. Sähköinen hakemus ohjautuu yliopiston opintoasioiden osastoon ja tulee sieltä puoltolausunnolle tie- 162 Kuopion yliopisto

163 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset dekuntaan. Liitä hakemukseen HOPS:in tai jatko-opintosuunnitelman sähköinen versio JOO-opiskelua koskevaa ohjausta yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa antaa opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen. Yhteystiedot: puh. (017) s-posti: Tietoteknia: B-porras, 2. kerros, huone Tutkintorakenteen uudistaminen: siirtymäkauden periaatteet ja menettelyt Taustaa Eduskunta on antanut kaikkia koulutusaloja koskevan tutkintoasetuksen, asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004), joka astuu voimaan Asetus kumoaa terveystieteiden ja yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetut asetukset (A 628/1997, A 245/1994). Uusi tutkintoasetus perustuu lakiin yliopistolain muuttamisesta (716/2004). Laissa säädetään siirtymäkaudesta, jonka kuluessa opiskelija voi suorittaa tutkinnon nykyisten tutkintoasetusten mukaan. Siirtymäkausi on Uuden asetuksen mukaisesti opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Uuden tutkintoasetuksen mukaan kandidaatintutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja maisterintutkinto 120 opintopistettä. Kandidaatin ja maisterintutkintojen suhteet muuttuvat. Nykyinen kandidaatintutkinto on suhteellisesti laajempi kuin uusi kandidaatintutkinto ja nykyinen maisterintutkinto taas uutta maisterintutkintoa suhteellisesti pienempi. Nykyinen kandidaatintutkinto: Uusi kandidaatintutkinto: 120 ov (3/4 kandidaatin- ja maisterintutkinnon 180 op (60 % kandidaatin- ja yhteislaajuudesta 160 ov) maisterintutkinnon yhteislaajuudesta 300 op) Nykyinen maisterintutkinto: Uusi maisterintutkinto: 40 ov 120 op Uuden tutkintoasetuksen mukaiset opetussuunnitelmat astuvat voimaan Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti suorittamaan sekä kandidaatin- että maisterintutkintoa, jolloin kandidaatintutkinnosta tulee pakollinen. Yleisiä periaatteita Opiskelijat, joille on myönnetty opiskeluoikeus lukuvuonna tai tätä lukuvuotta aikaisemmin alkaneisiin opintoihin, saavat siirtyä opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaisesti milloin tahansa siirtymäkauden aikana. Kandidaatintutkinto ja maisterintutkinto ovat kaksi erillistä tutkintoa. Tutkintoihin ei pääsääntöisesti voi sisällyttää samoja opintoja. Opinto-opas

164 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opiskelu nykyisten tutkintoasetusten mukaan Opiskelijan on mahdollista suorittaa nykyisten tutkintoasetusten mukainen tutkinto saakka. Laitosten tulee turvata opiskelijan aloitusvuoden opetussuunnitelman mukaisten opintojaksojen suorittaminen siirtymäkauden loppuun saakka. Uusien opintojaksojen laajuudet ilmoitetaan myös opintoviikkoina. Nykyisten tutkintoasetusten mukaisen tutkinnon suorittamiseen ei myönnetä lisäaikaa siirtymäkauden päättymisen jälkeen. Siirtyminen uuden tutkintoasetuksen mukaisiin opintoihin Siirtymistä suositellaan niille opiskelijoille, jotka eivät todennäköisesti ehdi suorittaa maisterintutkintoa mennessä. Opiskelija siirtyy opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaisesti täyttämällä lomakkeen ilmoitus uuteen tutkintojärjestelmään siirtymiseksi ja laatimalla opettajatuutorin kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, HOPSin. Ilmoitus on sitova, eikä sitä voi muuttaa. Opiskelijan siirtyessä opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaisesti aikaisemmin suoritetut opinnot luetaan mahdollisimman täysimääräisesti hyväksi. Opintoviikot muunnetaan opintopisteiksi ja merkitään HOPSiin. Kandidaatintutkinto on pakollinen niille, jotka siirtyvät lukien uuteen tutkintojärjestelmään eivätkä ole suorittaneet nykyisten tutkintoasetusten mukaista kandidaatintutkintoa. Kandidaatintutkintoon sisältyneitä opintoja voidaan hyväksilukea osaksi maisterintutkintoa silloin, kun opintojen asema tutkintovaatimuksissa on muuttunut tai kun kandidaatintutkintoon sisältyy syventäviä opintoja. Opintojen vanheneminen Opinnot voivat vanheta oppiaineen harkinnan mukaan. Opintojen vanhenemisesta määrätään laitosten ohjeissa. Opintoviikkojen muuntaminen opintopisteiksi Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvien opiskelijoiden opinnot muunnetaan opintopisteiksi kertoimella 1,875. Näin saatu opintopistemäärä pyöristetään pääsääntöisesti ylempään 0,5 opintopisteeseen. Pyöristäminen tapahtuu mahdollisuuksien mukaan opiskelijan eduksi kohtuuden rajoissa. Kertoimen käyttö koskee niitä opintojaksoja ja -kokonaisuuksia, joiden laajuutta ei ole ilmoitettu opintopisteinä. Erimielisyyksien ratkaiseminen Opintoviikkojen muuntamista opintopisteiksi koskevat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti oppiaineen sisällä. Mikäli ratkaisuun ei oppiainetasolla päästä, opiskelija voi saattaa asian koulutussuunnittelutoimikunnan käsiteltäväksi toimittamalla kirjallisen käsittelypyynnön opintoasiainpäällikölle. Päätöksen erimielisyyden ratkaisemista koskevassa asiassa tekee dekaani. 164 Kuopion yliopisto

165 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset Opiskelijapalautteen käsittely yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskelijapalautetta voi antaa useaa eri reittiä. Pääperiaatteena on, että palaute annetaan ensisijaisesti sille henkilölle tai laitokselle, jonka toimintaa palaute koskee. Opintojaksokohtaista palautetta voi antaa oma-aloitteisesti joko opintojakson johtajalle tai opettajalle. Opettajat myös keräävät palautetta kurssien lopussa vuosittain tai vuorovuosin. Laitoksen opetusta ja ohjausta koskevaa yleistä palautetta on mahdollista antaa opettajatuutorille tai laitosjohtajalle. Nämä palautteet käsitellään koulutussuunnittelutoimikunnissa. Koko tiedekunnan opetusta koskevissa asioissa voi ottaa yhteyttä joko opintoasiainpäällikköön tai dekaanistoon. Dekaanistolle tai opintoasiainpäällikölle tullutta palautetta käsitellään opetustoiminnon kehittämistyöryhmässä ja mahdollisesti myös tiedekunnan johtoryhmässä. Tiedekunnan kanslian toiminnasta voi antaa palautetta sähköisellä lomakkeella osoitteessa www. uku.fi/yhttdk/tiedotteet.shtml. Opinto-opas

166 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 10 Opiskelijan oikeusturva 10.1 Opintojen arviointi Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö a) Yleistä Kaikkien Kuopion yliopiston opetussuunnitelmiin kuuluvien opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien sekä erillisarvosanojen suoritusten arviointiin sovelletaan tätä ohjesääntöä. Kohta b) sisältää arviointia koskevat yleisohjeet ja kohta c) kirjallisia kuulusteluja koskevat erillisohjeet. Oppimisen arviointi on osa oppimisprosessia ja oleellinen oppimista ohjaava tekijä. Arvioinnin tulee ohjata opiskelijaa omaksumaan työtapoja ja menetelmiä, joita hän käyttää asiantuntijana ja tutkijana työskennellessään. Opintosuorituksen arviointi voi perustua loppuarvioinnin sijasta myös oppimisprosessin jatkuvaan arviointiin. Kirjallisten kuulustelujen sijasta voidaan käyttää vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä esim. dialogitenttiä, esseetä, kotitenttiä, portfoliota, projektityötä, oppimispäiväkirjaa, verkkotenttiä, tai muita oppimisen arviointimenetelmiä. Opintojakson arvioinnin tulisi tukea mahdollisimman hyvin tieteellisen ajattelutavan ja tieteen toimintamuotojen oppimista. Yliopiston perus- ja jatkotutkintoihin sekä erillisiin opintokokonaisuuksiin ja erillisarvosanoihin sisältyvien opintosuoritusten ajankohdista ja suoritustavoista päätetään opetussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä. Tarkentavia selvityksiä suoritustavasta ja arvioinnista voidaan antaa opintojakson alkaessa. b) Opintosuoritusten arviointia koskevat yleisohjeet Opintosuoritusten hyväksyminen ja arviointi Opintosuoritukset arvioidaan hyväksytyiksi ja hylätyiksi suorituksiksi. Hyväksytyt suoritukset voidaan lisäksi arvioida mainesanoilla välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä ja erinomainen ja/tai numeroin, jolloin 1 vastaa mainesanaa välttävä, 2 mainesanaa tyydyttävä, 3 mainesanaa hyvä, 4 mainesanaa kiitettävä ja 5 mainesanaa erinomainen. Pro gradu -tutkielmat, lisensiaatin tutkimukset ja väitöskirjat voidaan myös arvioida perinteisellä latinankielisellä asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur tai asteikolla: tyydyttävä, hyvä ja erinomainen tai asteikolla hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa otetaan huomioon, mitä laki julkisyhteisöjen kielitaidosta (424/2003) sekä asetus suomen ja ruotsin kielin taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) määräävät. Huom! Vanhan (ennen suoritetut opintosuoritukset) ja uuden asteikon yhteensovittaminen esimerkiksi kokonaisuuksien arvosanoissa tulee tapahtumaan tietoteknisesti automaattisesti siten, että vanhat arviointinumerot 12 ja 11 vastaavat uutta numero 5, vanhat 10 ja 9 numeroa 4, vanhat 8 ja 7 numero 3, vanhat 6 ja 5 numeroa 2 sekä vanhat 4 ja 3 numeroa 1. Suorituksista tiedottaminen ja suoritusten rekisteröinti Tulokset opintosuorituksen arvioinnista on julkaistava joko ilmoitustaululla tai muulla opetussuunnitelmassa tai opetuksen kuluessa määritellyllä tavalla kolmen (3) viikon kuluessa opintosuorituksesta. Myös arviointitulosten viivästymisestä on tiedotettava mainitulla tavalla kolmen (3) viikon kuluessa. Opetuskauden ulkopuolelle (yleensä ) ajoittuvien suoritusten arvioinnin julkaisemisessa voidaan noudattaa joustavampia käytäntöjä. Riippumatta opintojaksolle valitusta arvioin- 166 Kuopion yliopisto

167 10 Opiskelijan oikeusturva timenetelmästä, tulee yleisten arviointiperusteiden olla opiskelijan tiedossa jo ennen opintosuoritusten lopullista arviointia. Kirjallisten kuulustelujen yhteydessä tämä tarkoittaa tehtäväkohtaisten pistemäärien ilmoittamista tenttitilaisuudessa ja vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä käytettäessä annettujen tehtävien vaatimustason selvittämistä. Pro gradututkielman ja syventävien opintojen kirjallisen työn tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa tutkielmasta/työstä ja pro gradututkielman osalta myös ehdotus sen mainesanaksi viimeistään kuukauden kuluttua siitä kun opiskelija on jättänyt pro gradututkielman tai syventävien opintojen kirjallisen työn lopullisen version tiedekunnan määräämällä tavalla tarkastukseen. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus perehtyä opintosuorituksensa arviointiperusteisiin vähintään yhdellä seuraavista tavoista: a) tulosten yhteydessä julkaistava vastausanalyysi tai mallivastaukset, b) erikseen järjestettävä palautetilaisuus tai c) henkilökohtainen palaute (keskustelu, kirje, puhelu, sähköposti). Hyväksytyt opintosuoritukset on kirjattava mahdollisimman pian yliopiston opintosuoritusrekisteriin. Virheen sattuessa on opiskelijaa kuultava sitä korjattaessa. Arvioinnin oikaisumenettely Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteet. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta opintojakson järjestäneen tiedekunnan tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Oikaisuvaatimus osoitetaan tutkintolautakunnalle ja toimitetaan yliopiston opintoasioiden osastoon. Tiedekuntiin kuulumattomien oppiaineiden osalta oikaisuvaatimus osoitetaan sen tiedekunnan tutkintolautakunnalle, jonka piirissä opiskelija tutkintoaan suorittaa. Kirjalliset opintosuoritukset on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös suorituspapereistaan. Opintosuoritusvilppi Mikäli opiskelijan opintosuorituksen havaitaan perustuvan vilppiin, suoritus hylätään. Opiskelija, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, poistetaan välittömästi kuulustelutilaisuudesta. Suoritus hylätään myös silloin, jos vilppi havaitaan vasta opintosuorituksen hyväksymisen jälkeen. Vilpistä on tehtävä raportti dekaanille, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Yliopistossa valmistellaan paraikaa ohjeistoa plagioinnin ehkäisemiseksi ja toimenpiteiksi plagiointiepäilyssä. Ohjeiden ilmestyttyä ne julkaistaan myös www-sivulla Korvaavuuden hakeminen ja rekisteröinti Korvaavuudet käsitellään pääsääntöisesti opiskelijan HOPSin yhteydessä (ks. kohdat 3.6 ja 3.7). Opiskelija voi hakea korvaavuutta johonkin opintojaksoon tai sen osaan sellaisten aikaisempien opintosuoritusten (ja poikkeustapauksessa myös muun toiminnan, kuten työsuoritusten) perusteella, jotka sisällöltään, tasoltaan ja laajuudeltaan ovat kyseistä opintojaksoa tai sen osaa vastaavia. Tällöin opiskelijan on esitettävä korvaavuutta koskeva hakemus vahvistettua lomaketta käyttäen asianomaisen opintojakson johtajalle tai muulle tiedekuntaneuvoston määräämälle henkilölle, joka päättää korvaavuuden myöntämisestä tiedekuntaneuvoston antamien yleisten perusteiden mukaisesti. Epäselvissä tapauksissa asia voidaan jättää tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Korvatusta opintojaksosta tai sen osasta ei anneta mainesanaa, vaan mainesanan sijasta opintosuoritusrekisteriin ilmoitetaan, missä ja milloin korvaava suoritus on tehty. Mikäli korvatusta opintosuorituksesta poikkeuksellisesti tarvitaan tämän ohjesäännön 2.1. kohdassa tarkoitettu mainesana ja nume- Opinto-opas

168 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ro, siitä päättää korvaavuuden myöntäjä opiskelijaa kuultuaan. c) Kirjallisia kuulusteluja koskevat ohjeet Kuulustelut ja niihin ilmoittautuminen Yliopistossa järjestetään tiedekunta- ja laitoskohtaisia yleisiä kuulusteluja, joihin ilmoittaudutaan vahvistetulla yleisen kuulustelun tenttikuorella tai muulla erikseen määrätyllä tavalla seitsemän (7) vuorokautta ennen kuulustelua. Lisäksi järjestetään opintojaksokohtaisia alku-, taso-, osa-, kirjaja loppukuulusteluja, joihin ilmoittaudutaan opetussuunnitelmassa tai muutoin opintojakson opetuksen yhteydessä mainitulla tavalla. Kuulustelujen määrät ja ajankohdat Kuulustelujen määristä ja ajankohdista päätetään hallituksen ja tiedekuntien hyväksymissä vuosittaisissa opetussuunnitelmissa. Mikäli kuulustelun ajankohtaan, oppimateriaaliin tms. joudutaan pakottavista syistä tekemään muutoksia, siitä on tiedotettava, mikäli mahdollista, kaksi viikkoa ennen kuulustelua. Erityisten syiden niin vaatiessa voidaan asianomaisten opettajien sekä opiskelijoiden kesken sopia ylimääräisten kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä. Opintojaksoja tai niiden osia tulee voida suorittaa vähintään kolme (3) kertaa lukuvuodessa. Uusintakuulustelujen on oltava vaikeusasteeltaan varsinaista kuulustelua vastaavia. Ensimmäinen uusintakuulustelu on järjestettävä 1 5 (kesäaikana 1 8) viikon kuluessa kuulustelun tulosten julkistamisesta. Kirjallisten kuulustelujen käytännön järjestelyt Kuulustelun kesto on enintään kuusi tuntia. Kuulustelut alkavat pääsääntöisesti tasatunnein. Kuulustelutilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia kokeen alkamisesta ja sen jälkeen ei saa enää ottaa sisään myöhästyneitä. Kuulustelutilaisuuksissa on oltava riittävä määrä valvojia, jotta kuulustelujen aloitus, valvonta ja päättyminen sujuvat viivytyksittä. Yli kahden tunnin kuulustelusta voi poistua WC:hen valvotusti. Kuulustelutilaisuudessa opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä ylioppilaskunnan opiskelijakortilla tai julkisen viranomaisen vahvistamalla, kuvalla varustetulla asiakirjalla. Kuulustelussa on pidettävä luetteloa kuulusteluun osallistuneista. Mikäli opiskelija ei saa ottaa kysymyspaperia lähtiessään mukaansa on siitä ilmoitettava erikseen. d) Erillisiä määräyksiä Opintosuoritusten arviointiohjesäännön toteuttamista valvoo kyseisen tiedekunnan dekaani, joka voi myös erityisistä syistä myöntää poikkeuksia ohjesäännön määräyksiin. Tiedekuntien ulkopuolisissa yksiköissä toteuttamista valvoo yksikön johtaja. Ohjesäännön rikkomista koskevat kantelut osoitetaan dekaanille tai edellisessä kohdassa mainituille erillisten yksiköiden johtajille ja toimitetaan asianomaisen tiedekunnan kansliaan tai opintoasioiden osastoon. Tämä arviointiohjesääntö tulee voimaan ja sillä kumotaan Kuopion yliopiston aiemmat tiedekuntakohtaiset kuulusteluohjesäännöt Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva Opintosuorituksella tarkoitetaan sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää tai muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin tai syventäviin opintoihin kuuluvaa tutkielmaa, lisensiaatintutkielmaa tai väitöskirjaa. Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua arviointiin kohdassa esitetyn arviointiohjesäännön mukaisesti. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Oikaisuvaatimus osoitetaan tiedekunnan tutkintolautakunnalle ja toimitetaan opintoasioiden osastoon. Tutkintolautakunnan 168 Kuopion yliopisto

169 10 Opiskelijan oikeusturva oikaisupyyntömenettelyssä antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kussakin tiedekunnassa on tutkintolautakunta, jonka tehtävänä on käsitellä opintosuoritusten arvostelusta tehtyjä oikaisupyyntöjä. Tutkintolautakuntaan kuuluvat rehtorin nimeämä puheenjohtaja, jonka tulee olla professori sekä jäseninä vähintään kolme muuta professoria sekä kolme opettaja- tai tutkijakunnan edustajaa. Lisäksi tutkintolautakuntaan kuuluu kaksi opiskelijajäsentä. Tutkintolautakunnan puheenjohtajalle ja muille jäsenille rehtori nimittää henkilökohtaiset varajäsenet, joilla tulee olla sama kelpoisuus kuin varsinaisilla jäsenillä. Tutkintolautakunnan toimikausi on kolme vuotta. Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai niitä vastaavan opintosuorituksen arvostelusta opiskelija voi tehdä kirjallisen oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ennen asian ratkaisua tiedekuntaneuvoston tulee pyytää lausunto yliopiston jatkotutkintojen oikaisulautakunnalta. Tiedekuntaneuvosto ratkaisee oikaisupyynnön lausunnon saatuaan Korvaavuudet ja hyväksilukeminen Ks. 3.6 ja Opintojen vanheneminen Opinnot ovat voimassa pääsääntöisesti 12 vuotta siitä, kun opiskelija on merkitty yliopiston opiskelijaluetteloon. Tiedekunnan dekaani voi, jos siihen on erityisiä syitä, hakemuksesta myöntää lisäaikaa. Dekaanin opiskelijalle myöntämä opintojen aloittamisen lykkäys, varusmiespalvelus, siviilipalvelus, äitiysloma tai lapsen hoito, pidentävät automaattisesti tutkinnon suorittamisen enimmäisaikaa vuodella. Lisätietoja saa tiedekunnan suunnittelijalta, opintoasiainpäälliköiltä, opintoasioiden osastosta tai oppiaineen vastuuhenkilöltä Ohjeet plagioinnin ehkäisemiseksi ja toimenpiteiksi plagiointiepäilyssä Mitä plagiointi on? Plagiointi on toisen ihmisen ideoiden, ajatusten, kirjoitusten, keksintöjen jne. kopiointia ja esittämistä ominaan ja se on aina loukkaus hyvää tieteellistä käytäntöä sekä asianomaista opettajaa kohtaan. Plagiointi on rangaistava teko ja siihen puututaan lievimmissäkin tapauksissa. Plagiointi on kiellettyä opintojen kaikissa vaiheissa ja kaikilla opintojaksoilla. Opiskelijan perustaitoihin kuuluu, että osaa tehdä eron oman ja lainatun tiedon välillä, eikä toisen tekijänoikeuksia saa loukata. Toisten töihin tulee viitata annettujen ohjeiden mukaan (esim. KY:n julkaisuohjeet > tai laitoksen oma ohjeisto). Epäselvissä tapauksissa opiskelijan kannattaa kysyä neuvoa opettajalta tai ohjaajalta. Kun plagiointiepäily viriää, on kyseessä vilppiepäily, joka on eri asia kuin esim. kiinni jääminen tentissä lunttaamisesta. Yliopistoon ollaan paraikaa luomassa toimintaohjeita, kun plagiointiepäily viriää riippumatta siitä, onko kyseessä tahaton vai tahallinen teko. Opiskelijan ohjaus ja neuvonta yksittäisessä tapauksessa on aina keskeinen osa prosessia. Toimintaohjeet julkaistaan niiden ilmestyttyä yliopiston www-sivulla Suositus yliopistoon hakevia ja vammaisia opiskelijoita sekä erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä Suositus koskee yliopiston valintakokeisiin osallistuvien hakijoiden erityisjärjestelyjä sekä vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevia erityisjärjestelyjä opetuksessa. Opinto-opas

170 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevien erityisjärjestelyjen tavoitteena on vähentää vammasta, pitkäaikaissairaudesta tai oppimisen vaikeudesta aiheutuvaa haittaa ja siten edistää yhdenvertaisuuden toteutumista vammaisten henkilöiden ja erilaisten oppijoiden koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi. (Yhdenvertaisuuslaki 5 ). Opetukseen ja opiskeluun liittyviä järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota opetuksen ja opiskelun yleiseen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen esimerkiksi tilojen ja muiden opetusjärjestelyjen osalta. Yleinen saavutettavuus ei välttämättä vähennä erityisjärjestelyjen tarvetta, mutta se tukee eri tavoin vammaisten henkilöiden ja erilaisten oppijoiden tasavertaista osallistumista yliopistoyhteisöön. Opiskelijan tai koulutukseen pyrkijän vamma tai pitkäaikaissairaus voi olla luonteeltaan fyysinen tai psyykkinen, esimerkiksi liikunta-, aisti- tai kognitiivinen vamma. Erilaisella oppijalla voi olla lukemiseen, kirjoittamiseen tai muuhun oppimiseen liittyvä vaikeus. Opiskelijalla tai opiskelemaan aikovalla voi olla myös useampia vammoja tai pitkäaikaissairauksia, jotka vaikuttavat koulutukseen pääsemiseen ja opiskelusta selviytymiseen. Erityisjärjestelyjä voidaan toteuttaa myös silloin, kun vamman aiheuttama haitta on lyhytaikainen, esimerkiksi onnettomuuden seuraus. Erityisjärjestelyihin liittyvää neuvontaa antavat opiskelijapalvelun päällikkö ja suunnittelija (opintoasioiden osasto), tiedekuntien opintoasiainpäälliköt sekä ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri. Suositus on julkaistu kokonaisuudessaan yliopiston www-sivulla Palautejärjestelmät Kuopion yliopistossa on käynnistynyt laaja opiskelijapalautekanavien kehittämisprojekti oppimiskeskuksen hankkeena. Hankkeessa kehitetään yliopisto-opiskelun ja koko opiskelijan uran kattava kokonaispalautejärjestelmä, jonka kautta sekä opiskelijat että opettajat voivat antaa palautetta ja jonka tuloksena opiskelijat näkevät, että heidän antamaansa palautetta todella hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Uusi kokonaispalautejärjestelmä (PASI) on otettu vaiheittain käyttöön lukuvuoden aikana. Kuopion yliopisto haluaa taata opiskelijoille hyvät, ajanmukaiset oppimisympäristöt, motivoivat ja motivoituneet, pedagogisesti ja tieteellisesti pätevät opettajat sekä mahdollisuuden osallistua opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Opetustoiminnon laadunhallinnan systemaattisesta seurannasta kantavat vastuun koulutussuunnittelutoimikunnat (KOSTI). KOSTIT kokoavat vuoden mittaan palautetta opettajilta ja opiskelijoilta kunkin koulutusohjelman sujumisesta ja antavat vuosittain tammi-helmikuussa koosteen tiedekuntaneuvostoille sekä aina tarvittaessa myös palautetta opetusta antaville toimintayksiköille. Yliopisto arvostaa opiskelijoiden roolia yliopiston kehittämisessä. Siksi kaikkia opiskelijoita kannustetaan antamaan palautetta erilaisia palautekanavia käyttäen: suullisesti esimerkiksi opetuksen yhteydessä, Internetin palautelomakkeilla ( shtml), erilaisilla opiskelijan sähköpostiin lähetettävillä kyselyillä sekä eri opintojaksoilla kerättävillä palautteilla. Koulutuksen jatkuvan kehittämisen sekä opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on erittäin tärkeää, että opiskelijat hyödyntävät erilaisia olemassa olevia palautekanavia. Uudella opiskelijapalautejärjestelmällä systematisoidaan ja vakiinnutetaan opiskelijapalautteen kerääminen ja hyödyntäminen koko yliopistossa. 170 Kuopion yliopisto

171 11 Jatko-opiskelijaksi 11 Jatko-opiskelijaksi 11.1 Tieteellinen jatkokoulutus Kuopion yliopistossa on sen perustamisesta lähtien kiinnitetty suurta huomiota tieteellisen jatkokoulutuksen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Tutkijakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty tieteiden väliseen yhteistoimintaan, joka paitsi rikastuttaa tutkimustyötä myös säästää voimavaroja. Jo vuonna 1973 yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen suunnitteluryhmä julkaisi Suunnitelman tieteellisen jatkokoulutuksen järjestämiseksi Kuopion korkeakoulussa. Suunnitelmassa on esitetty varsin yksityiskohtaiset ohjeet yliopiston jatkokoulutusjärjestelmän kehittämiselle Tutkinnot, tutkintovaatimukset ja jatko-opintoihin hakeutuminen Tutkinnot Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa sekä yhteiskuntatieteellisen että terveystieteiden koulutusalan jatkotutkintoja. Tutkintonimikkeet ovat seuraavat: yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL) ja tohtori (YTT) terveystieteiden lisensiaatti (TtL) ja tohtori (TtT) Molemmilla koulutusaloilla voi suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinnon (FT). Jatkokoulutus toteutetaan seuraavien asetusten mukaisesti: yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettu asetus (245/1994) terveystieteiden tutkinnoista annetun asetus (628/1997) valtioneuvoston asetus 794/2004) yliopistojen tutkinnoista (ks. luku 8). Jatkokoulutusta koskevat ohjeet ja määräykset on esitetty yliopiston jatkokoulutusoppaassa sekä tiedekunnan www-sivuilla ( Jatko-opintoihin hakeutuminen Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen tuottaa yleisen kelpoisuuden jatko-opintoihin. Lisätietoja jatko-opintoihin hakemisesta saat yliopiston jatkokoulutusoppaasta tai tiedekunnan www-sivuilta Jatkokoulutukseen liittyvää yleistä opinto-ohjausta ja -neuvontaa antavat opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen, puh. (017) , s-posti: annikki. ja opetussihteeri Maria Joki, puh. (017) , s-posti: Opinto-opas

172 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta LIITE 1 Opintojaksokuvaukset lukuvuonna Tämä luettelo sisältää vain uusien tutkintorakenteiden mukaiset opintojaksot. Muut opintojaksot on julkaistu osoitteessa Kuvauksia päivitetään lukuvuoden aikana.tarkista uusin versio www-sivuilta. AKATEEMISET OPISKELUTAIDOT JA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Academic Studying Skills and Personal Curriculum Opintopisteet/ECTS credits: 1,0 Opintoviikot/Credits: 0,5 Ilmoittautuminen: 1. lukukauden syksyllä ensimmäisessä yhteisessä tapaamisessa Koulutusohjelma/Pääaine: TO1, HO1 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Jakson vastaava opettaja amanuenssi Pirkko Mikkanen Yhteystiedot: Opintojakson opettaja Pirkko Mikkanen , Pirkko.Mikkanen@ uku.fi Jakson sisältö: Yliopisto-opiskelu ja siihen liittyvät käytännöt. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Oppimateriaali: HOPS-ohjeet. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas Opetus ja suoritustavat: Osallistuminen yhteisiin tapaamisiin, HOPS-keskustelut kaksi kertaa 1. lukuvuoden aikana. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen. Opintojakson arviointi: Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaan sisällön hallinta. Opetuskieli: suomi ALCOHOL AND DRUGS 1 Alcohol and drugs 1 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: https// Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoi sta. Järjestävä laitos: Department of Social Policy and Social Psychology Jakson johtaja: Lecturer of Sociology Jakson sisältö: The aim of this course is to give a comprehension about cultural variations of alcohol and drugs use. The course deals for example with the following issues Finnish drinking patterns, drugs use among young people, alcohol and drugs problems and control policies. Oppimateriaali: Two or three of the following books. 1) Warsell, L. Perikato vai uuden alku? Alkon purku 1990-luvulla. Helsinki: Stakes, ) Hakkarainen, P., Tupakka nautinnosta ongelmaksi. Vastapaino 2000, 3) Holmila, M. (toim.), Yhteisö ja interventio. Alkoholihaittojen paikallinen ennaltaehkäisy. Stakesin tutkimuksia 73, 1997, 4) Itäpuisto, Maritta, Kokemuksia alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eletystä lapsuudesta, Kuopio 2005, 5) Velleman, R. & Copello, A. & Maslin, J. (eds.), Living with Drink. Women who live with problem drinkers. Longman 1998, 6) Partanen, J., Sociability and Intoxication Alcohol and Drinking in Kenya, Africa and the Modern World. The Finnish Foundation for Alcohol Studies. Vol 39, ) South, N. (ed.), Drugs. Cultures, Controls & Everyday Life. Sage, Opetus ja suoritustavat: 1) Lectures 20 hrs (examination or lecture diary) and literature examination (2 books) or 2) literature examination (3 books) Opetuskieli: Finnish or English ALCOHOL AND DRUGS 2 Alcohol and drugs 2 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: https// Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoi sta. Järjestävä laitos: Department of Social Policy and Social Psychology Jakson johtaja: Lecturer of Sociology Jakson sisältö: Advanced information about cultural variations of alcohol and substance use. Oppimateriaali: Two of the following books: 1) Klingemann, H. & Gmel, G. (eds.), Mapping the Social Consequences of Alcohol Consumption. Kluwer Academic Publishers Boston 2001, 2) Edwards, G. ym. Alcohol Policy and the Public Good. Oxford University Press 1994, 3) 172 Kuopion yliopisto

173 Kaukonen, O. & Hakkarainen, P., Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa. Gaudeamus 2002, 4) Valverde, M, Diseases of the Will. Alcohol and the Dilemmas of Freedom. Cambridge University Press Opetus ja suoritustavat: Literature examination Opetuskieli: Finnish or English ARVIOINTITUTKIMUS Evaluation research Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Projektinhallinta. Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin. Haastattelututkimus. Ajankohta: 2. vsk kevätlukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Sari Rissanen Opettajat: Anneli Ensio, Sanna Laulainen, Sari Rissanen, Hannu Valtonen. Jakson sisältö: Arviointitutkimuksen tarve, kehitys, yhteydet yhteiskunnallisiin tekijöihin ja eri tieteenaloihin. Arviointi - arviointitutkimus, keskeiset käsitteet ja lähestymistavat. Arviointitutkimuksen eri suuntaukset ja keskeiset menetelmälliset kysymykset. Arviointitiedon hyödyntäminen johtamisessa ja politiikassa. Oppimateriaali: 1) Clarke A Evaluation Research: an Introduction to Principles, Methods and Practice. Sage Publications. London. 2) Drummond Michael, Stoddart Greg & Torrance George Methods for Economic Evaluation of Health Care Programmes. Oxford Mecialal Publications. 3) Kuusela P Julkisen sektorin modernisaatio, tuloksellisuus ja arviointi: realistisen sosiaalitieteen ja arvioinnin näkökulma. Kuopion yliopisto. Kuopio. 4) Kuusela Pekka & Niiranen Vuokko (toim.) Realismin haaste sosiaalitieteissä. UNIpress AB. 5) Mäkelä Marjukka, Kaila Minna, Lampe Kristian & Teikari Martti (toim.) Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. Duodecim. Hämeenlinna. 6) Rajavaara Marketta Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 84. Kelan tutkimusosasto. Helsinki. 7) Robson C Käytännön arvioinnin perusteet: opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Tammi. Helsinki. 8) Vedung Evert Public Policy and Program Evaluation. Transaction Publishers. New Brunswick. Opetus ja suoritustavat: Luennot 26 tuntia, harjoitukset 12 tuntia ja itsenäinen työskentely 120 tuntia. Seminaarityö. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa aikaisemman Arviointitutkimus -opintojakson 2 ov, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan arviointi -opintojakson 3 ov ja Taloudellinen evaluaatio 1-opintojakson 2ov. ASIAKASTYÖN PERUSTEET SOSIAALITYÖSSÄ Basic skills in interaction with clients in social work Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Johdatus sosiaalityöhön, Sosiaalityön teoria 1, Sosiaalityön harjoittelu 1 Ajankohta: Syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön lehtori Opettajat: Sosiaalityön lehtori/assistentti Jakson sisältö: Jakson tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalityöstä vuorovaikutustyönä sekä kehittää asiakkaan kohtaamisen ja haastattelemisen taitoja. Kurssin sisältöihin kuuluvat vuorovaikutuksen kysymykset sekä haastatteluprosessi asiakastyössä. Oppimateriaali: 1) Särkelä, A.: Välittäminen ammattina. Vastapaino, ) Parton N. & O Byrne: Constructive social work. Towards a new practice. Macmillan, 2000 tai Trevithick, P. Social Work skills: a practice handbook. Open University Press Opetus ja suoritustavat: Luentoja 16 t sekä harjoituksia ja pienryhmätyöskentelyä yhteensä 8 t. Oppimistehtävä ja kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Perusopiskelijat suorittavat kurssin integroituna kokonaisuutena opintojaksojen Kirjoitusviestintä, Puheviestintä, Sosiaalityön harjoittelu 2 ja Sosiaalityön ammatillisuus ja asiantuntijuus kanssa. Opetuksessa hyödynnetään Moodle-oppimisympäristöä verkossa. Huom: Korvaa aikaisemmista tutkintovaatimuksista opintojakson Asiakkaan kohtaamisen ja haastattelemisen taidot. Opinto-opas

174 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ASUMISPOLITIIKKA Housing policy Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Kummallekin opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisajat ja kurssien ajankohdat ilmenevät kurssien perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Asumisen tutkimuksen tutkimusprofessori Jakson sisältö: Opintokokonaisuus koostuu Asuntopolitiikka (5 op) ja Asuntopolitiikasta asumispolitiikkaan (5 op) opintojaksoista. Opetuskieli: Suomi ASUNTOPOLITIIKASTA ASUMISPOLITIIKKAAN From housing policy to policy of housing Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Erikoistutkija Jukka Korhonen Opettajat: Erikoistutkija Jukka Korhonen, professori Anneli Juntto ja vierailevat luennoitsijat Jakson sisältö: Asuminen ja hyvinvointitutkimus, erityiset asunnontarpeet (ikääntyvät, vammaiset, asunnottomat), asuminen ja elämänpolitiikka, asumisessa syrjäytyminen ja sosiaalityö, asumispalvelut, asumisessaan uhanalaisten ryhmien tukeminen, asumisen esteettömyys, asuminen ja terveys. Oppimateriaali: Osoitetaan luentojen yhteydessä Opetus ja suoritustavat: Luentoja 20 t ja esseekuulustelu Opetuskieli: Suomi ASUNTOPOLITIIKKA Housing Policy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Asumisen tutkimuksen tutkimusprofessori Opettajat: Asumisen tutkimuksen tutkimusprofessori Anneli Juntto, erikoistutkija Jukka Korhonen ja vierailevat luennoitsijat Jakson sisältö: Asumisen ja asuntopolitiikan historia, asumisen tutkimus, asumistaso ja asuntomarkkinat, asuntopolitiikan keinot, kunnallinen asuntopolitiikka, erityisryhmät, tulevaisuuden asuminen. Oppimateriaali: Kirjallisuus sovitaan erikseen. Opetus ja suoritustavat: 20 tuntia luentoja, esseekuulustelu. Opetuskieli: Suomi AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA KULTTUURINEN MUUTOS Open learning-environments and cultural change Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalipedagogiikan yliassistentti Opettajat: Karin Filander Yhteystiedot: karin.filander@uku.fi Jakson sisältö: Sosiaalipedagogisen näkökulman ja tutkivan työotteen kehittelyä suhteessa erilaisiin avoimiin oppimisympäristöihin, yhteisöihin, toimintajärjestelmiin ja moniammatillisiin yhteistyörakenteisiin. Jakson aikana paneudutaan tutkivaan työskentelyyn ja tieteelliseen kirjoittamiseen sosiaalipedagogiikan kannalta ajankohtaisista kysymyksistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Käydään läpi yksilöitymisen, projektoituvan työn ja uudenlaisen sopimus- ja arviointiyhteiskunnan muutospiirteitä, jotka korostavat yksilöiden ja yhteisöjen omaa vastuuta elämästään ja tulevaisuudestaan. Tarkastelun kohteena on koko ihmisen elämänkaari lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuudesta vanhuuteen. Osanottajat suuntautuvat oman valintansa perusteella toimintamuotoihin ja kysymyksiin, joihin he haluavat perehtyä kirjallisessa työssään. Kurssin keskeisenä tieteellisenä tavoitteena on johdattaa tiedonhakutehtävien ja essee-tehtävien kautta aktiiviseen teoria-käytäntö-suhteeseen ja lisätä ym- 174 Kuopion yliopisto

175 märrystä sosiaalipedagogisen asiantuntijatyön tekemisen uusista ehdoista. Oppimateriaali: Tenttikirjallisuus: 1) Rantala, K. & Sulkunen P. (toim.) Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Gaudeamus ja 2) Sankari, Anne, Jyrkämä, Jyrki (toim) Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. Vastapaino, Oheiskirjallisuus: 1) Jokinen, E. Aikuisten arki. Gaudeamus ) Giroux, H. A. & McLaren, P.: Kriittinen pedagogiikka. Vastapaino ) Sennett, Richard Työn uusi järjestys. Miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta. Tampere: Vastapaino ) Hämäläinen, J. & Komonen, K. (toim.): Työkoulu - Visiosta käytäntöön. Itä-Suomen työkoulun julkaisuja 1. Kuopio, ) Paju, P. & Vehviläinen, J.: Valtavirran tuolla puolen. Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kitkat 1990-luvulla. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 18, Opetus ja suoritustavat: Luentoja ja seminaarityöskentelyä 24 t, kirjallinen työ, kirjallisuustentti Opetuskieli: Suomi COMPARATIVE RESEARCH IN INTERNATIONAL SOCIAL WORK Comparative research in international social work Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Kampusnet: https// Wossikka Ajankohta: Autumn semester or spring semester Koulutusohjelma/Pääaine: Social Work Järjestävä laitos: Department of Social Work and Social Pedagogy Jakson johtaja: Professor of Social Work Opettajat: Juha Hämäläinen Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi Jakson sisältö: Comparative research methods in social work research. Oppimateriaali: Web-based learning, material in web. Opetus ja suoritustavat: Individual essey. Opetuskieli: English Yleistä: This course can be used as a part of Research in international Social Work study module. DEMOKRATIA JA OSALLISTUMINEN Democracy and participation Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Johdatus sosiaalityöhön tai sosiaalihallintotieteeseen (tai muu oman pääaineen johdantoluentosarja), Sosiaaliturvapolitiikka/Hyvinvointipolitiikka. Ajankohta: 1. vsk. kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Vuokko Niiranen Opettajat: Vuokko Niiranen ja Merja Sinkkonen-Tolppi Jakson sisältö: Demokratian ja julkisen päätöksenteon peruslähtökohdat. Kunnallisen demokratian teoreettiset perusteet ja ulottuvuudet. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen alue- ja paikallishallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Demokratian uusien muotojen tunnistaminen. Järjestöt osallistumiskanavina ja kunnallisen demokratian täydentäjinä. Oppimateriaali: Kaikille pakolliset: 1) Setälä M Demokratian arvo. Teoriat, käytännöt ja mahdollisuudet. Gaudeamus. 2) Berndtson E Politiikka tieteenä. Helsinki, Edita. Lisäksi valitun teeman yksi kohta seuraavista 1 8: 1) Ryynänen A. & Telakivi H Eurooppalainen mallikunta. Edita. Helsinki. Ruostetsaari I. & Holttinen J Luottamushenkilö ja valta. Edustuksellisen kunnallisdemokratian mahdollisuudet. Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Linström A Kommunsystem i Europa. Malmö. Liber. 2) Dahlberg M. & Vedung E Demokrati och brukarutvärdering. Studentlitteratur ja artikkelit: Lowndes V Citizenship and Urban Politics. Teoksessa Judge David & Stocker Gerry & Wolman Harold (eds.). Theories of Urban Politics. Sage, London, s ja Niiranen V Asiakkaan osallistuminen tukee kansalaisuutta sosiaalityössä. Teoksessa Kirsi Juhila & Hannele Forsberg & Irene Roivainen (toim.) Marginaalit ja sosiaalityö. SoPhi, Jyväskylän yliopisto. (s.63 80). 3) Kuntalaki 365/1995, erityisesti neljäs luku ja Hallituksen esitys 192/1994 ja erikseen osoitettavat artikkelit. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Valtioneuvosto Verkkojulkaisu: vn/liston/base.lsp ja Kuntademokratian valkoinen kirja. Kunnallisen demokratian kehittämishankkeen loppuraportti. STM julkaisuja 56/2006. Verkkojulkaisu: 4) Rantanen Heli Nettikioskeja ja laajakaistaa. Kansalaisten tietoyhteiskuntaa rakentamassa. SIT- RAn raportteja 49, Edita. 5) Vehviläinen Jukka Rajatonta palvelua? Nuorten osallisuus- Opinto-opas

176 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta hankkeen arvioinnin väliraportti. Opetushallitus. Helsinki ja Euroopan Unionin nuorisopolitiikan valkoinen kirja Verkkojulkaisu: 6) Niemelä J. & Möttönen S Kunta ja kolmas sektori. PS-kustannus. Jyväskylä. 7) Käkönen J. & Paastela J. (toim.) Demokratia ja poliittinen osallistuminen. Tampere, Tampereen yliopisto. 8) Muu opettajan osoittama, seminaarityön teemaan soveltuva materiaali. Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 tuntia, kirjallinen ryhmäessee ja seminaarityöskentely 16 tuntia. Itsenäinen työskentely 107 tuntia. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemmista tutkintovaatimuksista jakson Kunnallinen demokratia ja osallistuminen. ELÄMÄNKAAREN KEHITYSPSYKOLOGIA Life-span developmental psychology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Avoin yliopisto Aikaisemmat opinnot: Psykologian peruskurssi Järjestävä laitos: Avoin yliopisto Jakson johtaja: Lastensuojelun professori Opettajat: Johanna Rantanen, Pirjo Pölkki Jakson sisältö: Elämänkaaren kehityspsykologian peruskäsitteet ja lähestymistavat. Katsaus keskeisiin kehitysteorioihin. Kasvuvuosien psyykkiset toiminnat ja vuorovaikutusilmiöt sekä niiden tavanomaiset ongelmat. Aikuisiän psyykkiset ja sosiaaliset kehitysvaiheet. Vanhenemiseen liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset muutokset ja niihin mukautuminen Oppimateriaali: 1. Nurmi, Jari-Erik ym. (toim.): Ihmisen psykologinen kehitys WSOY, JA 2. Vuorinen, R.: Minän synty ja kehitys: ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren. WSOY JA 3. Aalberg, V. & Siimes, M.A.: Lapsesta aikuiseksi: nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Nemo, 1999 TAI Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.): Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen, WSOY, 2002 TAI Raitanen, T. ym. (toim.): Geropsykologia: vanhenemisen ja vanhuuden psykologia. WSOY, Opetus ja suoritustavat: Kotitentti Opetuskieli: Suomi Huom: Kotitenttiin ilmoittaudutaan Avoimen yliopiston käytäntöjen mukaisesti. EPIDEMIOLOGIA I Epidemiology I Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle on ilmoittauduttava mennessä Wossikassa. Koulutusohjelma/Pääaine: LT1, PR4, YM3, TT3, TH3, EET3, KBT3, MOG3, RA3 Järjestävä laitos: Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos Jakson johtaja: Epidemiologian professori Yhteystiedot: Epidemiologian assistentti,opetussihteeri Eeva Kumpulainen, puh , sähköposti: eeva.kumpulainen@uku.fi Jakson sisältö: Epidemiologian peruskäsitteet. Sairauksien esiintyvyyden mittaluvut. Epidemiologian tutkimustyypit. Syy-yhteyden arviointi.tutkimuksen tulkinta ja virhelähteet. Epidemiologisen analyysin perusteet.seulonta. Oppimateriaali: Rothman KJ. Epidemiology. An Introduction. New York (NY): Oxford University Press 2002, luvut 1-9. Opetus ja suoritustavat: Luennot 14 t, pakollinen ryhmäopetus 6 t, kuulustelu. Opetuskieli: Suomi Huom: Yliopiston yhteinen opintojakso. ETIIKKA 1 Ethics 1 Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Luennoille ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Vain luentokurssin suorittajat voivat tenttiä oheiskirjallisuuden luentokuulustelun yhteydessä. Lukujärjestyksen voi tulostaa osoitteesta: http// (Kirjallisuus): Opintojakson voi suorittaa kirjallisuustenttinä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisessä tentissä, johon on ilmoittauduttava Wossikassa vähintään viikkoa ennen tenttiä. (ks. Ajankohta: Luennot: , Krijallisuus: Kaikki yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleiset tentit. Koulutusohjelma/ Pääaine: Yliopiston yhteinen opintojakso, yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opintojakso. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Mark- 176 Kuopion yliopisto

177 ku Oksanen Yhteystiedot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos, puh Jakson sisältö: Johdatus etiikan teorioihin ja eettisten ongelmien kriittiseen tarkasteluun. Oppimateriaali: Joko: 1) Häyry, M: Hyvä elämä ja oikea käytös: lyhyt johdatus moraalifilosofiaan. Yliopistopaino, 2002 (2 op). tai 2) Karjalainen & Launis & Pelkonen & Pietarinen (toim.): Tutkijan eettiset valinnat (sivut ja ). Gaudeamus, 2002 (2 op) tai 3) Pietarinen, J. & Poutanen, S.: Etiikan teorioita, 1998 (2 op) Opetus ja suoritustavat: Luennot (2 op) ja/tai kirjallisuus (2 tai 4 op) Opetuskieli: Suomi Huom: Yliopiston yhteinen opintojakso. Vaadittava opintopistemäärä vaihtelee tutkinnoittain. Kunkin kirjan opintopistemäärä mainittu suluissa. Kirjat ovat vaihtoehtoisia, joten kaikkia kirjoja ei saa tenttiä. (Tarkempi ohjeistus: ETIIKKA 2 Ethics 2 Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Aikaisemmat opinnot: Filosofian approbatur Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Jakson sisältö: Syventävä perehtyminen filosofisen etiikan teorioihin, traditioihin ja pääkysymyksiin Oppimateriaali: Kaksi seuraavista teoksista: 1) Pietarinen, J. & Poutanen, S.: Etiikan teorioita, 1998 (Huom! Jos teos on tentitty aikaisemmin, ei saa tenttiä uudestaan). 2) Benn: Ethics, ) Sayre-McCord (ed.) Essays on Moral Realism, ) Von Wright: Varieties of Goodness, 1963 (suom. Hyvän muunnelmat, 2001) Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi ETNISYYS, KANSALAISUUS JA YHTEISKUNTA 1 Ethnicity, Citizenship and Society 1 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Jakson sisältö: Jakson tarkoitus on tarjota lähtökohtia etnisten suhteiden sosiologiseen ymmärtämiseen globalisoituvassa yhteiskunnassa. Jaksolla tarkastellaan etnisyyden, rasismin ja kansalaisuuden määrittelyitä monikulttuurisuuteen pyrkivässä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Oppimateriaali: 1) Harinen, Päivi, toim., Kamppailuja jäsenyyksistä. Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Nuorisotutkimusverokosto, Helsinki 2003, 2) Tiilikainen, Marja, Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003, 3) Lepola, Outi, Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi. Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 2000, 4) Rastas, Anna Huttunen, Laura Löytty, Olli toim. Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Vastapaino. Tampere Opetus ja suoritustavat: Luennot t + luentomateriaali ja oppimistehtävät sekä kirjallisuuskuulustelu (2 teosta) tai 2) kirjallisuuskuulustelu (3 teosta) Opetuskieli: Suomi ETNISYYS, KANSALAISUUS JA YHTEISKUNTA 2 Ethnicity, Citizenship and Society 2 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Jakson sisältö: Opintojaksolla perehdytään kansainvälisen etnisyyden ja kansallisuuden sosiologisen tutkimuksen kehitykseen ja uusiin teoreettisiin ja metodisiin suuntauksiin. Oppimateriaali: Kaksi seuraavista teoksista: 1) Billig, M. Banal Nationalism. Sage Publications. London 2002, 2) Fenton, S. Ethnicity. Polity Press. Cambridge 2003, 3) Gunaratnam, Y. Researching Race and Ethnicity. Methdos, Knowledge and Power. Sage Publications. London 2003, 4) Song, M. Choosing Ethnic Identity. Polity Press. Cambridge Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi Opinto-opas

178 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta FILOSOFIAN ERITYISALA 1 Special Topics 1 Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Jakson sisältö: Perehtyminen johonkin filosofian erityisalaan Oppimateriaali: Valitse kaksi teosta yhdestä erityisalasta (Huom. Tieteenfilosofiassa Kiikeri ja Ylikoski pakollinen): (Taiteenfilosofia) 1) Aldrich: Philosophy of Art, ) Goodman: Languages of Art, ) Lammenranta-Haapala (toim.): Taide ja filosofia, ) Haapala & Lammenranta (toim.): Kauneudesta kauhuun, (Metafysiikka ja uskonnonfilosofia) 1) Juti: Metafysiikka, ) Koistinen & Räikkä: Taivaassa ja maan päällä B johdatus uskonnonfilosofiaan, (Mielenfilosofia) 1) Churchland: Matter and Consciousness, ) Dennett: Miten mieli toimii, ) Saariluoma, Kamppinen & Hautamäki (toim.) Moderni kognitiotiede, (Tieteenfilosofia 2) 1) Kiikeri ja Ylikoski: Tiede tutkimuskohteena, 2004 sekä joko 2) Kuhn: Tieteellisten vallankumousten rakenne, 1994 tai 3) Popper: Arvauksia ja kumoamisia, (Biologian filosofia) 1) Sintonen (toim.) Biologian filosofian näkökulmia, ) Mayr: This is Biology, 1999 (suom. Biologia - elämän tiede, 2002). (Tietoteoria) 1) Lehrer: Theory of Knowledge, ) Raatikainen (toim.): Ajattelu, kieli ja merkitys, (Yhteiskuntatieteiden filosofia) 1) Ryan (ed): The Philosophy of Social Explanation, ) Trigg: Understanding Social Science B A Philosophical Introduction to the Social Sciences, ) von Wright: Explanation and Understanding, ) Hacking: Social Construction of What? (Ympäristöfilosofia) 1) Oksanen & Rauhala-Hayes (toim.): Ympäristöfilosofia. Kirjoituksia ympäristönsuojelun eettisistä perusteista, ) Pratt (with Howarth & Brady) Environment and Philosophy, ) Aaltola: Eläinten moraalinen arvo, (Käytännöllinen etiikka) 1) Launis: Geeniteknologia, arvot ja vastuu, ) Singer: One World. The Ethics of Globalization, ) Singer: Practical ethics (2nd ed.) 4) Gylling (toim.): Kehityksen etiikka ja filosofia, (Informaatioteknologian filosofia) 1) Johnson: Computer Ethics (3rd ed.). 2) Floridi: Philosophy and Computing, 1999 Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu/luennot Opetuskieli: Suomi FILOSOFIAN ERITYISALA 2 Special Topics 2 Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Aikaisemmat opinnot: Filosofian approbatur Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Jakson sisältö: Perehtyminen johonkin filosofian erityisalaan Oppimateriaali: Filosofian opettajan kanssa erikseen sovittava kokoelma jonkin filosofian erityisalan teoksia tai kirjoituksia Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu/luennot Opetuskieli: Suomi FILOSOFIAN HISTORIA 1 History of Philosophy 1 Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Jakson sisältö: Johdatus filosofian historiaan Oppimateriaali: Saarinen: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi FILOSOFIAN HISTORIA 2 History of Philosophy 2 Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Aikaisemmat opinnot: Filosofian approbatur Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Jakson sisältö: Syventävä perehtyminen filosofian historiaan Oppimateriaali: Toinen seuraavista teoksista: 1) Korkman & Yrjönsuuri (toim.): Filosofian historian kehityslinjoja. Gaudeamus, ) Nordin: Filosofian historia: länsimaisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin. Pohjoinen, 1999 Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi 178 Kuopion yliopisto

179 FILOSOFIAN KLASSIKKO 1 Classical Text 1 Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Jakson sisältö: Perehtyminen johonkin merkittävään klassiseen filosofiseen teokseen Oppimateriaali: Yksi seuraavista teoksista: 1) Platon: Faidros, Faidon ja Pidot (Platon, Teokset 3). 2) Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka, ) Hobbes: Leviathan (osat I II, s , 1999). 4) Descartes: Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta (Descartes, Teokset II, s. 7 84, 2002). 5) Rousseau: Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista, ) Hume: Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä. 7) Kant: Prolegomena, 1997 Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu/luennot Opetuskieli: Suomi FILOSOFIAN KLASSIKKO 2 Classical Text 2 Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Aikaisemmat opinnot: Filosofian approbatur Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Jakson sisältö: Perehtyminen johonkin klassiseen filosofian ajatusvirtaukseen tai ajattelijaan Oppimateriaali: Yksi klassikko ja sen kommentaari seuraavista: 1) Platon: Valtio, 1981 ja Pietarinen: Platonin filosofia, ) Aristoteles: Politiikka, 1991 ja Sihvola: Hyvän elämän politiikka, ) Spinoza: Etiikka, 1994 ja Pietarinen: Ilon filosofia (useita painoksia). 4) Mill: Utilitarismi, 2000 ja Häyry: Mahdollisimman monen onnellisuus, 2001 Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi FILOSOFIAN SEMINAARI Seminar of Philosophy Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Sähköpostitse filosofian lehtorille (markku.oksanen@uku.fi) mennessä Aikaisemmat opinnot: Filosofian approbatur Järjestävä laitos: Sosiaalispsykologian ja sosiologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Jakson sisältö: Filosofisen argumentaation ja tutkimuksen tekemisen harjoittelua Opetus ja suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariharjoituksiin kahden lukukauden ajan Opetuskieli: Suomi GENDER ISSUES IN SOCIOLOGY 1 Gender Issues in Sociology 1 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: kampusnet: https// Wossikka Järjestävä laitos: Department of Social Policy and Social Psychology Jakson johtaja: Senior Lecturer of Sociology Jakson sisältö: The course aims to offer students understanding gender in the social context. The course gives students knowledge on e.g. the structural and relational dimensions of gender and connects gender issues in the debate of welfare. Oppimateriaali: Two or three of following books: 1) Wharton, A., The Sociology of Gender. An Introduction to Theory and Research. Blackwell 2005, and one of the following books: 2) Jackson, S., Heterosexuality in Question. Sage1999, 3) Rantalaiho, L. & Heiskanen, T. (eds.), Gendered Practices in Working Life. Macmillan Press Ltd. 1997, 4) Thorne, B., Gender Play. Girls and Boys in School. Rutgers 1993, 5) Whitehead S. M., Men and masculinities. Polity 2002, 6) Jokinen, A. (toim.), Mies ja muutos. TAJU Opetus ja suoritustavat: 1) 20 hrs of lectures (lecture diary) and literature (essay or examination, 2 books) or 2) literature examination or essay (3 books). Opetuskieli: English GENDER ISSUES IN SOCIOLOGY 2 Gender Issues in Sociology 2 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Järjestävä laitos: Department of Opinto-opas

180 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Social Policy and Social Psychology Jakson johtaja: Senior Lecturer of Sociology Jakson sisältö: The course aims to offer students a deepened understanding on issues of gender. The course gives students further knowledge on e.g. the structural and relational dimensions of gender and connects gender issues in the debate of welfare. Oppimateriaali: Two of the following books: 1) Anttonen, Henriksson & Nätkin (toim.) 1994, Naisten hyvinvointivaltio, tai Holli, Saarikoski & Sana (toim.), 2002, Tasa-arvopolitiikan haasteet, sekä kaksi teosta seuraavista: 2) Aalto & Kolehmainen (toim.), 2004: Isäkirja. Mies, vanhemmuus ja sukupuoli. 3) Beynon, John, 2002, Masculinities and culture. Open University Press, 4) Butler, Judith: Gender trouble: feminism and the subversion of identity. Routledge 1999 tai suomennos 5) Sunnari, Vappu & Kangasvuo, Jenni & Heikkinen, Mervi (eds.), 2002, Gendered and sexualised violence in educational enviro[n]ments. Oulu: Oulu University Press. 6) Letherby, Gayle, 2003, Feminist research in theory and practice. Buckingham: Open University Press. Opetus ja suoritustavat: Literature examination Opetuskieli: English GLOBALISAATIO JA EUROOPPALAISTUMINEN Globalisation and Europeanisation Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori Jakson sisältö: Opintojakson keskiössä on suomalainen yhteiskunta globalisoitumisen ja eurooppalaistumisen paineissa. Oppimateriaali: Kolme seuraavista teoksista: 1) Held,David & McGrew, A. Globalisaatio: puolesta ja vastaan. Tampere: Vastapaino, 2005 (167 s.) TAI 2) Wallerstein, Immanuel: Modern World Systems Analysis An introduction. Duke University Press, Durham ) JA 3) Giddens, Anthony: Europe in the Global Age. Polity, Cambridge 2007 TAI Ferrera, Maurizio: The Boundaries of Welfare European integration and the new spatial politics of social protecion. Oxford University Press, Oxford ) JA Raunio, Tapio & Juho Saari (toim.): Eurooppalaistuminen Suomen sopeutuminen Euroopan integraatioon. Gaudeamus, Helsinki 2006 Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 h ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi HAASTATTELUTUTKIMUS Interview research Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan kurssin alkamispäivään mennessä Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Sosiaalitieteiden pääaineopiskelijoilla Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin Ajankohta: Syyslukukausi Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian professori Jakson sisältö: Kurssilla perehdytään haastattelututkimuksen sekä omaelämäkerrallisten kirjoitusaineistojen tutkimuksen eri tyyppeihin, aineistonkeruutapoihin ja aineiston analysointiin. Kurssiin liittyy harjoitusosa, jossa harjoitellaan haastattelujen tekemistä, apuvälineiden käyttöä ja aineiston analyysia. Oppimateriaali: Alasuutari, P.: Laadullinen tutkimus. Vastapaino 1993 (tai uudempi) tai Eskola, J. & Suoranta, J. : Johdatus kvalitatiiviseen tutkimukseen, Vastapaino Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 t., luentokuulustelu, harjoitukset 12 t. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso vastaa entistä Johdatus kvalitatiiviseen tutkimukseen jaksoa. HAASTATTELUTUTKIMUS HARJOITUKSET Interviewing method practice Opintopisteet/ECTS credits: 0,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 HALLINTOASIAIN KÄSITTELY JA OIKEUSSUOJA SOSIAALITYÖSSÄ Course in administrative activity in social work Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle 180 Kuopion yliopisto

181 ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Sosiaalioikeus sosiaalityössä ja Perheoikeus Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön ja sosiaalilainsäädännön päätoiminen tuntiopettaja Opettajat: Dosentti Veijo Tarukannel, Marja-Liisa Miettinen Yhteystiedot: marjaliisa. Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on syventää sosiaalityön asiantuntijatehtävissä juridisia valmiuksia päätösten valmistelussa ja tekemisessä ja niihin liittyen asiakkaan oikeusturvan huomioimisessa. Opintojakson sisältönä on esittelijän yleinen asema ja vastuu, hallintoasian käsitteleminen viranomaisessa, esittelyyn liittyvien asiakirjojen laatiminen, ja hallinto-oikeudellisten oikeustapausten ratkaiseminen. Oppimateriaali: Ennen kurssin luento-osuuden alkamista suoritetaan teos: Laakso, S. & Suviranta, O & Tarukannel, V: Yleishallinto-oikeus. Tampereen yliopisto, oikeustieteiden laitos, Tarkempi ohjeistus kotitentistä annetaan lukukauden alussa kurssin Moodle-sivustolla. Luentoja tukee lisäksi Luoto I: Hallinto-asian esittely, Kauppakaari Oyj, Opetus ja suoritustavat: Jakson kirjallisuus suoritetaan oppimistehtävinä ennen luento-opetusta tarkemmin ilmoitettavalla tavalla. Luennot 15 t ja essee. Opetuskieli: Suomi Huom: Aikaisempien tutkintorakenteiden mukaisesti opiskelevat suorittavat opintojakson luennot ja tekevät esseen (3 op). Lisäksi ennen opintojakson alkua tulee olla suoritettuna opintojakso Hallintotoiminnan juridiset perusteet (3 op). HALLINTOTIETEIDEN METODOLOGIA The methodology of management and admistrative sciences Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Organisaatio- ja hallintoteorioiden perusta, Tieteenfilosofia, Tilastotieteen johdantokurssi Ajankohta: 2. vsk. kevätlukukausi. Opintojakso voidaan sisällyttää myös jatko-opintoihin, jolloin suoritustavasta on sovittava erikseen. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Jari Vuori Jakson sisältö: Hallintotieteiden paradigmat ja tieteenfilosofian käsitteet tutkimuksessa. Totuuden määrittelyn merkitys käytännön hallintotoiminnalle ja päinvastoin. Oppimateriaali: 1) Raunio Kyösti Positivismi ja ihmistiede. Sosiaalitutkimuksen perustat ja käytännöt. Gaudeamus. Helsinki. 2) Järvinen Pertti & Järvinen Annikki Tutkimustyön metodeista. Opinpajan kirja. Tampere. Opetus ja suoritustavat: Seminaarityöskentely 24 tuntia, itsenäinen työskentely ja oppimispäiväkirjan laatiminen 138 tuntia. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso voidaan sisällyttää myös jatko-opintoihin, jolloin suoritustavasta on sovittava erikseen. Opintojakso korvaa Hallinnon tutkimuksen filosofinen perusta -opintojakson 3ov HALLINTOTOIMINNAN JURIDISET PERUSTEET Introduction to public law and administrative law and practice Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Kuopion Kesäyliopisto Ajankohta: Kevätlukukausi Järjestävä laitos: Kesäyliopisto Opettajat: Ilmoitetaan myöhemmin. Yhteystiedot: Kuopion kesäyliopisto Jakson sisältö: ks. Kuopion kesäyliopisto Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakson järjestää kesäyliopisto nimellä hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 3 op. Aiemmin opintojakso on koostunut kahdesta osasta: Julkisoikeuden perusteet 1,5 op ja Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet 1,5 op. Kuopion yliopiston perusopiskelijoille opintojakso on maksuton. Tämä on huomioitava opintojaksolle ilmoittautuessa. HEALTH POLICY Health Policy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: 1. vsk. syyslukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Ilkka Vohlonen Jakson si- Opinto-opas

182 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sältö: Terveyspolitiikan suhde hyvinvointipolitiikkaan. Terveyspolitiikan muotoutuminen, toimeenpano ja vaikutusten seuranta Suomessa ja muissa maissa. Oppimateriaali: 1) Health 21 health for all in the 21st century World Health Organization, Regional Office for Europe. European health for all series: no. 6. Copenhagen. 2) Hunter David J Public Health Policy. Cambridge. Soveltuvin osin. 3) Vohlonen Ilkka Suomalainen terveyspolitiikka. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Soveltuvin osin. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja välikuulustelut 15 tuntia sekä itsenäinen työskentely 116 tuntia. Harjoitustyö ja kirjallisuustentti. Opetuskieli: English HENKILÖSTÖN JA ASIAKKAIDEN OPETTAMISEN TEOREETTISET PERUSTEET JA HARJOITTELU Theoretical and practical basis for staff and client teaching Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Wossikka Koulutusohjelma/Pääaine: HJ1, Pr1 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen lehtori (didaktiikka), dos. Hannele Turunen Yhteystiedot: Lehtori Hannele Turunen Jakson sisältö: Henkilöstön koulutuksen ja mentoroinnin periaatteet oppivassa organisaatiossa. Potilaiden ja asiakkaiden ohjauksen periaatteet. Koulutuksen ja ohjauksen suunnittelu: oppija-analyysi, oppimistavoitteet, sisältöjen ja aktivoivien opetus-ja oppimismenetelmien valinta, oppimateriaalin valmistaminen, oppimisen ja opetuksen arviointi. Koulutustapahtuman toteutus ja arviointi. Portfolio, merkitykselliset oppimiskokemukset, yhteistoiminnallinen oppiminen. Koulutusmateriaalin tuottaminen ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Oppimateriaali: ks. Opintojakson www-sivut sekä Bishop V Clinical supervision in practice. 2 nd edition. Pargrave Macmillan. Hampshire. Opetus ja suoritustavat: Luennot, yhteistoiminnallisten oppimistehtävien työstäminen ja keskustelut Moodle-oppimisympäristössä. Koulutustapahtuman suunnittelu, toteutus ja arviointi. Merkityksellisen oppimiskokemuksen analyysi. Opetuskieli: suomi HISTORIALLINEN JA TALOUSSOSIOLOGIA Historical and economical sociology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: kampusnet: https// Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Sosiologian peruskurssi Jakson johtaja: Sosiologian professori Opettajat: Vieraileva luennoitsija Jakson sisältö: Opintojaksolla perehdytään historiallisen sosiologian ja taloussosiologian keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja käytännön sovelluksiin. Oppimateriaali: Kaksi kirjaa seuraavista: 1) Andersson, Marja & Anu Hanna Anttila & Pekka Rantanen: Kahden muusan palveluksessa. Historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat. Historia mirabilis 4, Turun historiallinen yhdistys ry. Turku 2005, 2) Saari, Juho (toim.): Historiallinen käänne Johdatus pitkän aikavälin tutkimukseen. Gaudeamus, Helsinki 2006, 3) Kauppinen, Ilkka (toim.): Moraalitalous. Vastapaino, Tampere 2004, 4) McNeill J.R. & William McNeill: Verkottunut ihmiskunta - Yleiskatsaus maailmanhistoriaan, Vastapaino, Tampere 2006, 5) Swedberg,R.: Principles of Economic Sociology. Princeton University Press New Ed edition (March 15, 2007). Opetus ja suoritustavat: 1) Kirjallisuuskuulustelu (kaksi kirjaa) tai 2) luennot ja seminaarit (18 h), luentopäiväkirja sekä kirjallisuuskuulustelu (yksi kirja). Opetuskieli: Suomi HOITOTIETEELLISEN TIEDON ARVIOINTI Evaluation of Nursing Knowledge Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: 1 viikko ennen opintojakson alkua, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen aineopinnot Ajankohta: 3. lukuvuosi, syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ2, HJ3, Pr2, Pr3, TO2, TO3 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori Opettajat: Hoitotieteen professori Jakson sisältö: Hoitotieteellisen tiedon kehittämisen tieteenfilosofisten lähtökohtien syventäminen. 182 Kuopion yliopisto

183 Perehtyminen kokonaiskuvaan hoitotieteellisestä tiedosta ja sen lähtökohdista sekä erityisesti sen käytettävyydestä ja alan kansainvälisistä näkymistä. Oppimateriaali: 1) Reed P.G, Shearer N.C. & Nicoll L.H. (toim.) Perspectives on Nursing Theory, 4th edition. Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia. 2) Muu oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Aktivoivat luennot, oppimistehtävät ja seminaarit, tentti. Opetuskieli: suomi HOITOTIETEEN ARVO- JA TIETOPERUSTA Values and knowledge basis in nursing science Opintopisteet/ECTS credits: 9,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: 1 viikko ennen opintojakson alkua, Wossikka Ajankohta: 1. lukuvuosi, syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ1, Pr1, TO1 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen lehtori Opettajat: Hoitotieteen lehtori Yhteystiedot: Lehtori Jari Kylmä (jari.kylma@uku.fi) Jakson sisältö: Hoitotieteen kehittyminen. Tieteellisen toiminnan perusteet. Hoitotieteen päämäärä ja tutkimuskohde. Hoitotieteellisen tiedon lajit ja sisältö. Hoitotieteellisen tiedon tuottaminen. Eettinen tieto ja toiminta hoitotyössä ja hoitotieteessä. Hoitotieteellisen tiedon soveltaminen. Hoitotieteen laitoksen tutkimuksen pääsuuntaukset. Oppimateriaali: 1) Eriksson K. ym Hoitotiede. WSOY, Helsinki. 2) Leino-Kilpi H & Välimäki M Etiikka hoitotyössä. WSOY, Juva (soveltuvin osin). Muu opintomateriaali ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Aktivoivat luennot ja oppimistehtävät 52 t, omatoiminen ja pienryhmissä tapahtuva opiskelu, tentti. Opetuskieli: suomi HOITOTIETEEN DIDAKTIIKKA Nursing Education Theory Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: 1 viikko ennen opintojakson alkua, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Kasvatustieteen perusopinnot, hoitotieteen didaktiikan aineopintojen edeltävä opintokokonaisuus (2.1.1). Hoitotieteen aineopinnot. Ajankohta: 2vsk, alkaa syksyllä Koulutusohjelma/Pääaine: TO2 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: oitotieteen professori (didaktiikka.) Kerttu Tossavainen, hoitotieteen laitos Opettajat: Professori Kerttu Tossavainen ja hoitotieteen lehtori (didaktiikka), dosentti Hannele Turunen, ma. assistentti Merja Jokelainen Yhteystiedot: Lehtori Hannele Turunen, puh , s-posti: hannele.turunen@uku.fi Jakson sisältö: Terveysalan opetussuunnitelmien teoreettiset lähtökohdat, laadinta, rakenne ja arviointi. Hoitotieteellisen tiedon integroituminen opetussuunnitelmissa. Hoidon opetuksen ja oppimisen teorioita ja malleja. Didaktiset periaatteet ja kokonaisajattelu näyttöön perustuvassa hoitotyön opetuksessa. Opetuksen suunnittelu, toteutus, menetelmät ja arviointi. Opettajan ammattiin kasvu. Oppimateriaali: 1) Quinn F.M. The Principles and Practice of Nurse Education. Fourth Edition. Nelson and Thornes, Cheltenham, 2001, luvut 6, 7, 8, 13, 14. 2) Pendleton S. & Myles A. (eds). Curriculum planning in nursing education. Practical applications. Edward Arnold, London, ) Stuart C.C Assessment, supervision and support in clinical practice. A guide for nurses, midwives and other health professionals. 2nd ed, Churchill Livingstone, luvut ) Säljö R. Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY, Helsinki. 5) Hoidon didaktiikkaan liittyviä ajankohtaisia artikkeleita (n. 100 s). Opetus ja suoritustavat: Aktivoivat luennot 22 t, seminaarit 12 t, laadullinen yhteistoiminnallinen ryhmätentti 4 t, tenttivastauksen arviointi 4 t ja yhteinen ryhmätentin palautus- ja reflektiotilanne 2 t. Yhteistoiminnallinen ja yksilöllinen opiskelu 228 t. Opetuskieli: suomi HOITOTIETEEN TUTKIMUSMENETELMIEN KÄYTTÖ Application of Nursing Research Methods Opintopisteet/ECTS credits: 14,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: 1 viikko ennen opintojakson alkua, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen aineopinnot Ajankohta: 2. lukuvuosi, kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ2, Pr2, TO2 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen lehtori Opettajat: Hoitotieteen lehtorit, hoitotieteen Opinto-opas

184 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta yliassistentti Yhteystiedot: Lehtori Jari Kylmä, ma. yliassistentti Tarja Kvist, Jakson sisältö: Tutkimusprosessin eri vaiheiden suunnittelu ja syventäminen. Erilaisten aineiston keruu- ja analyysmenetelmien käyttö ja kriittinen arviointi. Eettinen toiminta tutkimuksessa. Tutkimuksen luotettavuuden arviointi. Tutkimuksen raportointi ja julkaiseminen. Hoitotieteellisen tutkimustiedon käyttö Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa Opetus ja suoritustavat: Kvantitatiiviset menetelmät 42 t: itsenäinen ja pienryhmissä tapahtuva opiskelu hyödyntäen Moodle-oppimisympäristöä. Kvalitatiiviset menetelmät: Aktivoivat luennot ja luentotentti 28 tuntia (2op) syyslukukaudella 2007, kevätlukukaudella 2008 osallistuminen TerveysNetin Laadulliset tutkimusmenetelmät terveystieteissä opintojaksolle, jossa valitaan kaikille pakollisen johdatusosion lisäksi yhden menetelmän opiskelu (5 op). Tentti erikseen kvantitatiivisista ja kvalitatiivisista menetelmistä. Opetuskieli: suomi Yleistä: Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät löytyvät lukujärjestyksestä lyhenteellä LTU ja kvantitatiiviset menetelmät lyhenteellä TM2. TerveysNetin laadulliset tutkimusmenetelmät terveystieteissä opintojaksolle ilmoittaudutaan TerveysNetin verkkosivuilla. Ilman tätä ajoissa tehtyä ilmoittautumista TerveysNetin opintojaksolle ei pääse mukaan. HOITOTIETEEN TUTKIMUSMENETELMÄT Nursing research methods Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Wossikka viikko ennen opintojakson alkua Ajankohta: syksy 2007 Koulutusohjelma/Pääaine: HO1, TO1 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Preventiivisen hoitotieteen lehtori Opettajat: Preventiivisen hoitotieteen lehtori ja hoitotieteen lehtori Jari Kylmä Jakson sisältö: Tutkimuksen metodologiset peruskysymykset. Hoitotieteellisen tutkimuksen lähestymistavat. Tutkimusprosessin vaiheet. Tutkimusetiikka hoitotieteessä. Tutkimuksen luotettavuus. Hoitotieteellisen tutkimuksen hyödyntäminen. Oppimateriaali: 1) Polit D & Beck CT Essentials of Nursing Research. Methods, Appraisal, and Utilization. 6th Edition. Lippincott Williams & Wilkins 2) Paunonen M & Vehviläinen-Julkunen K. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. WSOY, Juva (soveltuvin osin). 3) Ajankohtaiset artikkelit. Opetus ja suoritustavat: Luennot 16 tuntia, verkko-opiskelu (itseopiskelumateriaali ja harjoitukset) 90 tuntia, ryhmätentti Opetuskieli: suomi HOITOTIETEEN, TERVEYSTALOUSTIETEEN JA -HALLINTOTIETEEN TIEDONHAUN VERKKOKURSSI Distance Learning Course in Information Retrieval in Nursing Science, Health Policy and Management Opintopisteet/ECTS credits: 1,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: Vapaa suoritus- /ilmoittautumisaika lukuvuoden aikana sähköpostitse: maarit.putous@uku.fi Ajankohta: Kurssi on pakollinen kaikille hoitotieteen ja terveystaloustieteen ja -hallinnon opiskelijoille. Kurssi suositellaan suoritettavaksi silloin, kun opiskelijalla on valmisteltavanaan työ omasta aiheesta, esim. seminaariesitelmä tai kandidaatin tutkielma. Kurssilla on tutorointi syyskuusta toukokuuhun. Tämän puitteissa opiskelija voi aloittaa ja edetä vapaasti omaan tahtiinsa kurssimateriaaliin perehtyen ja omasta aiheestaan tiedonhakuja tehden. Koulutusohjelma/Pääaine: Hoitotiede, Terveyshallintoja taloustiede. Järjestävä laitos: Kirjasto. Jakson johtaja: Informaatikko Maarit Putous. Yhteystiedot: Canthian kirjasto. Puh maarit.putous@uku.fi Jakson sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa opiskelijalle oman alansa tieteellisen tiedonhaun perustaidot. Se sisältää tiedonhaun teorian, alakohtaiset tiedonlähteet ja tiedonlähteiden arvioinnin.kurssin eri osioita sovelletaan opiskelijan kurssin alussa muotoileman oman tutkimusongelman tai aiheen avulla. Oppimateriaali: Sisältyy kokonaisuudessaan verkkokurssiin. Opetus ja suoritustavat: Kurssi suoritetaan kokonaisuudessaan verkossa. Kurssi on ohjattu ja opiskelija saa palautetta tehtävistä. Opetuskieli: Suomi 184 Kuopion yliopisto

185 HOITOTYÖN JOHTAMISEN HARJOITTELU I Practice of Nursing Leadership I Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Kaksi viikkoa ennen opintojakson alkua, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen aineopinnot, Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet Ajankohta: 2. lukuvuosi, syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ2 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen lehtori Pirjo Partanen Opettajat: Laitoksen opettajia, hoitotyön johtajia/asiantuntijoita terveyspalvelujärjestelmästä Yhteystiedot: Pirjo Partanen, s-posti: Pirjo.Partanen@uku.fi Jakson sisältö: Orientoituminen hoitotyön johtajan työhön muuttuvassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Oman johtajuuden ja johtamisvalmiuksien tunnistaminen ja reflektoiva asennoituminen omaan työhön. Kansalliset tavoite- ja toimintaohjelmat hoitotyön johtamisen taustana. Perehtyminen valitun asiakasryhmän hoitotyön palvelujen organisointiin ja hoitotyön johtamiseen. Hoitotyön johtajan rooli ja sen uudistamistarpeet moniammatillisessa ja -kulttuurisessa verkostoituvassa organisaatiossa. Oppimateriaali: 1) Uusin Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma. STM. 2) STM Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma ) Uusin Sosiaali- ja terveyskertomus. STM. 4) Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta. STM ) Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle. Valtakunnallinen suositus. STM, Stakes, Suomen kuntaliitto ) Välimäki R. Osastonhoitajan käsikirja. Kirjayhtymä, Helsinki ) Muu opintojakson aikana ilmoitettava ajankohtainen materiaali. Opetus ja suoritustavat: Ohjattu harjoittelu 80 t. Asiantuntijaseminaari ja muut seminaarit 28 t. Pienryhmä- ja itsenäinen työskentely (kirjallinen harjoittelusuunnitelma ja loppuraportti, oppimispäiväkirjan pitäminen), 54 t. Verkossa vertaisarviointityöskentelyä ja opetusmateriaalia. Opetuskieli: suomi HOITOTYÖN JOHTAMISEN HARJOITTELU II Practices of Nursing Leadership and Management II Opintopisteet/ECTS credits: 9,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: Kaksi viikkoa ennen opintojakson alkua, Wossikka. Aikaisemmat opinnot: Hoitotyön johtamisen harjoittelu I Ajankohta: 3. lukuvuosi, syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ3 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen lehtori Pirjo Partanen Yhteystiedot: Pirjo Partanen, s-posti: Pirjo.Partanen@uku.fi Jakson sisältö: Kokonaiskuvan muodostaminen hoitotyön johtamisesta ja kehittämisestä hoitotieteellisen tiedon ja muun näytön avulla. Oman johtajuuden syventäminen. Hoitotyön johtamiseen/kehittämiseen liittyvän projektityön suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Kansalliset tavoite- ja toimintaohjelmat johtamisen kehittämisessä. Oppimateriaali: 1) STM Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma ) Lauri S. (Toim.) Näyttöön perustuva hoitotyö. WSOY, Helsinki. WS Bookwell Oy, Juva. 3) Jalava U & Virtanen P. Innovatiiviseen projektijohtamiseen. Tammi, Helsinki ) Institute of Medicine. Crossing the quality chasm. A new health system for the 21st century. National Academy Press, Washington D.C, ) Muu opintojakson aikana ilmoitettava ajankohtainen materiaali. Opetus ja suoritustavat: Ohjattu harjoittelu 100 t. Seminaarit 28 t. Pienryhmä- ja itsenäinen työskentely (kirjallisen harjoittelusuunnitelman ja loppuraportin laatiminen, projektityön suunnitelman ja -loppuraportin laatiminen, oppimispäiväkirjan pitäminen), teemaseminaarin alustus pienryhmässä, 115 t. Vertaisarviointityöskentelyä ja opetusmateriaalia verkossa. Opetuskieli: suomi HOITOTYÖN JOHTAMISEN MENETELMÄT Methods for Nursing Leadership and Management Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,5 Ilmoittautuminen: Kaksi viikkoa ennen opintojakson alkamista, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet Ajankohta: 1. lukuvuosi, kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ1 Järjestävä Opinto-opas

186 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen lehtori Pirjo Partanen Opettajat: Laitoksen opettajia, ulkopuolisia asiantuntijoita Yhteystiedot: Pirjo Partanen, s-posti: uku.fi Jakson sisältö: Paneutuminen keskeisiin hoitotyön johtamisessa ja kehittämisessä tarvittaviin välineisiin ja niiden arviointiin: toimintastrategioiden laatiminen, henkilöstömitoitus, laadunhallinta, kehityskeskustelut, näyttöön perustuvan hoitotyön mahdollistaminen, osaamisen johtaminen, henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen, verkostoituminen. Oppimateriaali: 1) Viitala R Henkilöstöjohtaminen. Business Edita. Edita Prima Oy. Helsinki. 2) Sullivan EJ & Decker PJ Effective Leadership & Management in Nursing. 6th ed. Pearson Prentice Hall, New Jersey (osat 2 ja 3) 3) Peiponen ym. (Toim.) Hoitotyön vuosikirja Hoitotyön johtaminen ja työhyvinvointi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Tammer-Paino Oy, Tampere. 4) Muu opintojakson aikana ilmoitettava ajankohtainen materiaali. Opetus ja suoritustavat: Aktivoivat luennot ja seminaarit 24 t, harjoitustyö (arvioidaan) pienryhmissä ja itsenäinen työskentely, 84 h. Opetusmateriaalia ja harjoitustyöt verkossa. Opetuskieli: suomi HOITOTYÖN JOHTAMISEN TEOREETTISET PERUSTEET Theoretical basis of nursing leadership Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: 2 viikkoa ennen opintojakson alkua, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta Ajankohta: 1. lukuvuosi, syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ1, PR1 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen lehtori Pirjo Partanen Opettajat: Lehtori Pirjo Partanen ja laitoksen muita opettajia Yhteystiedot: Pirjo Partanen, Pirjo.Partanen@uku.fi Jakson sisältö: Hoitotyön johtaminen osana terveydenhuollon johtamista. Toimintaympäristön haasteet ja tulevaisuuden kehityssuunnat. Hoitotyön johtamisen osaamisvaatimukset. Ihmisten ja asioiden johtaminen. Johtamisen eettisyys, arvolähtökohdat ja priorisointi. Näyttöön perustuva johtaminen. Magneettisairaalamalli vetovoimaisen hoitotyön toimintaympäristön ja laadukkaan potilashoidon kehittämisessä. Potilasturvallisuuskulttuuri. Oppimateriaali: 1) Sullivan EJ & Decker PJ Effective Leadership & Management in Nursing. 6th ed. Pearson Prentice Hall, New Jersey (osa 1) 2) Sydänmaanlakka P Älykäs johtajuus. Helsinki: Talentum. 3) IOM Keeping patients safe. Trasforming the work environment of nurses. Institute of Medicine of the National Academies The National Academy Press, Washington, DC.4) Muu opintojakson aikana ilmoitettava ajankohtainen materiaali. Opetus ja suoritustavat: Aktivoivat luennot 20 t, itsenäinen työskentely, ryhmätentti, 115 t. Opetusmateriaalia verkossa. Opetuskieli: suomi HOITOTYÖN JOHTAMISEN TUTKIMUS Research on Nursing Leadership and Management Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Kaksi viikkoa ennen opintojakson alkua, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet Ajankohta: 3. lukuvuosi, syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ3 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Professori Tarja Suominen Opettajat: Professori Tarja Suominen ja lehtori Pirjo Partanen Yhteystiedot: Tarja Suominen, s-posti: Tarja.Suominen@uku.fi Pirjo Partanen, s-posti: Pirjo.Partanen@uku.fi Jakson sisältö: Hoitotyön johtamisen tutkimuksen nykytila kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta, keskeiset trendit, metodologiset kysymykset, kehittämistarpeet ja tulevaisuuden suunta. Oppimateriaali: Hoitotyön johtamista ja sen tutkimusta käsittelevät väitöskirjat, tutkimusraportit ja artikkelit. Ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Aktivoivat luennot ja seminaarit 16 t, kansalliseen konferenssiin osallistuminen 15 t, oppimistehtävien (arvioidaan) laatiminen ja esittäminen, itsenäinen työskentely 104 t. Opetusmateriaalia ja oppimistehtävät verkossa. Opetuskieli: suomi 186 Kuopion yliopisto

187 HYVINVOINTIPOLITIIKKA Welfare Policy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Koulutusohjelma/Pääaine: HO3, SP2, PT2 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipolitiikan professori Opettajat: Juhani Laurinkari Jakson sisältö: Kurssilla käsitellään hyvinvointipolitiikan teoriaa, päämääriä, keinoja ja vaikutuksia sekä hyvinvointi- ja terveyspolitiikan muotoutumista, nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa ja eräissä muissa maissa. Oppimateriaali: Hellsten, K. 1993: Vaivaishoidosta hyvinvointivaltion kriisiin. Helsingin yliopiston tutkimuksia 2/1993. Hakapaino Oy. Niemelä, P. & Pursiainen, T. (toim.) 2006: Hyvinvointi yhteiskuntapoliittisena tavoitteena: Juhlakirja professori Juhani Laurinkarin täyttäessä 60 vuotta Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia nro 2. Kuopio. Kuopion yliopisto. Saari, J. 2005: Hyvinvointivaltio. Suomen mallia analysoimassa. Yliopistopaino. Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 t ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi HYVINVOINTIVALTIOIDEN JA ORGANISAATIOIDEN SOSIOLOGIA 1 Sociology of Welfare States and Organisations 1 Opintopisteet/ECTS credits: 0,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: kampusnet: https// Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori Opettajat: Vieraileva luennoitsija Jakson sisältö: Opintojaksolla perehdytään organisaatioihin ja niiden tehtäviin yhteiskunnan eri toimintajärjestelmissä, organisaatioiden valta-, johtamis- ja toimintaverkostoihin ja muutosprosesseihin. Oppimateriaali: Scott, W. Richard, Organisations and Institutions. Sage. London 2000 (2nd edition) tai Castells, M., The rise of the network society. Opetus ja suoritustavat: Luennot 16 h, oppimistehtävät ja/ tai kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi tai englanti HYVINVOINTIVALTIOIDEN JA ORGANISAATIOIDEN SOSIOLOGIA 2 Sociology of Welfare States and Organizations 2 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: kampusnet: https// Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori Opettajat: Vieraileva luennoitsija Jakson sisältö: Opintojaksolla syvennetään sosiologista näkökulmaa organisaatioiden tutkimukseen sekä perehdytään organisaatiotutkimuksen soveltamiseen erityisesti hyvinvointivaltioiden tutkimukseen globalisoituvassa ja eurooppalaistuvassa toimintaympäristössä. Oppimateriaali: Pierson, Paul: The New Politics of the Welfare State. Cambridge University Press, Cambridge ja Castles, Francis: The Future of the Welfare State: Crisis Myths and Crisis Realities. Oxford Universi Press, Oxford Opetus ja suoritustavat: Luennot (20 h), oppimistehtävät ja/tai kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi tai englanti INFORMATION RETRIEVAL AND LIBRARY SKILLS FOR INTERNATIONAL STUDENTS Information Retrieval and Library Skills for International Students Opintopisteet/ECTS credits: 1,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: Registration in advance at Ajankohta: Every year during the autumn term. Koulutusohjelma/Pääaine: This course is compulsory to all undergraduate students aiming at a degree, optional for others. Järjestävä laitos: Library. Jakson johtaja: Tuulevi Ovaska Yhteystiedot: tuulevi.ovaska@uku.fi Jakson sisältö: The course comprises of: - an introductory lecture - training sessions: three appropriate databases - a personal assignment including a report Opetus ja suoritustavat: A lecture, training sessions and a personal assignment in- Opinto-opas

188 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta cluding a report, checked by the teacher. Opetuskieli: English INSTITUUTIOT, KÄYTÄNTÖ JA IHMISTEN YHTEISTOIMINTA Institutions, practice and human co-operation Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori ja sosiaalipsykologian lehtori Opettajat: Sosiologian professori ja sosiaalipsykologian lehtori Jakson sisältö: Jaksolla tutustutaan nykyajan instituutioihin sekä niiden rakenteisiin ja muutoksiin. Opiskelijat oppivat ymmärtämään sosiaalisen yhteistoiminnan käsitteitä, tutustuvat ryhmien sosiaalipsykologian perusteisiin ja ryhmien käyttöön sosiaalisen muutoksen välineenä. Oppimateriaali: Sosiaalipsykologian opiskelijat lukevat teoksen: Pennington, Donald C., Pienryhmän sosiaalipsykologia, Helsinki: Gaudeamus, Sosiologian opiskelijat lukevat valinnaisesti kaksi teosta seuraavista: 1) Hämäläinen, Timo J. ja Heiskala, Risto, Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky. Edita, Helsinki 2004, 2) Melin, Harri & Jouko Nikula (toim.): Yhteiskunnallinen muutos. Vastapaino, Helsinki 2003, 3) North, Douglass C.: Institutions, Institutional Change and Economic Performance. Cambridge University Press, Cambridge ) Nars, Kari: Raha ja onni. Tammi, Helsinki 2006 TAI Richard Layard: Happiness Lessons from a new science. Penguin Press, London 2005, 5) Laurinkari, Juhani: Osuustoiminta- Utopiasta kansainvälisen yrittämisen muodoksi TAI Niemelä, Pauli ja Pursiainen, Terho (toim.), Hyvinvointi yhteiskuntapoliittisena tavoitteena (osa II, Yhteisö- ja sosiaalitalous) Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 h ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi INTERNATIONAL CONSTRUCTION OF SOCIAL WELFARE International Construction of Social Welfare Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Kampusnet: https// Wossikka Ajankohta: Autumn semester and spring semester Koulutusohjelma/Pääaine: Social Work Järjestävä laitos: Department of Social Work and Social Pedagogy Jakson johtaja: Professor of Social Work, especially Social Pedagogy Opettajat: Juha Hämäläinen, Pauli Niemelä and visiting professors from different countries Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi Jakson sisältö: The aim of this module is to enable students to develop a critical awareness of the historical, cultural, political, academic and professional processes that have given rise to the general and particular formulations of the constitution of social work. The course will examine the political, legal, administrative and organisational arrangements for social work in the context of the construction of post war regimes and social policies worldwide and their subsequent reconstruction since the mid 1970 s to the present. Oppimateriaali: Relevant study material will be assigned by the course coordinator. Opetus ja suoritustavat: Lectures, group discussions, workshops, seminar presentations, practical exercises. Opetuskieli: English Huom: Courses Theories for Social Work and Theories in Social Work can be used as parts of this study module. INTERNATIONAL FAMILY AND HOUSEHOLD SUPPORT International Family and Household Support Opintopisteet/ECTS credits: 15,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Kampusnet: https// Wossikka. Ajankohta: Autumn or spring semester Koulutusohjelma/Pääaine: Social Work Järjestävä laitos: Department of Social Work and Social Pedagogy Jakson johtaja: Social Work professors Pirjo Pölkki and Riitta Vornanen Opettajat: Pirjo Pölkki and Riitta Vornanen Yhteystiedot: pirjo.polkki@uku.fi, riitta.vornanen@uku.fi Jakson sisältö: Major demographic trends, recent changes and the new setting of relationships between family, community, state and the market. Pro-active social policies and practices towards families. Concepts of gen- 188 Kuopion yliopisto

189 der specificities, and inequalities and relations between generations and changing family functions. Approaches, levels and methods of family intervention and support. Oppimateriaali: Students will be provided with an introductory text for the course (see the curriculum) and the literature and other related material will be given during the course. Opetus ja suoritustavat: An essay based on the study material negotiated with the course coordinator. Opetuskieli: English INTERNATIONAL RISK ASSESSMENT AND INTERVENTIONS International risk Assessment and Interventions Opintopisteet/ECTS credits: 15,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Kampusnet: https// Wossikka Ajankohta: Autumn semester or spring semester Koulutusohjelma/Pääaine: Social Work Järjestävä laitos: Department of Social Work and Social Pedagogy Jakson johtaja: Social Work Professors Riitta Vornanen and Pirjo Pölkki Opettajat: Riitta Vornanen and Pirjo Pölkki Yhteystiedot: Jakson sisältö: The module will examine the complex preconditions of social situations, behaviour and specific actions and the effects of the organisation of inter-professional and inter- agency helping systems in the assessment, prevention and management of risk. The students will be abled to give critical predictions and evaluations based on a sound knowledge of the methodological background. The module will also add critical awareness of the consequences of social workers interventions in certain forms of perilous situations and behaviours of the clients, e.g. in suicidalism and addiction. Different theoretical approaches like labelling theory are also studied. Oppimateriaali: Students will be provided with an introductory text for the course and the literature and other related material will be given during the course. Opetus ja suoritustavat: An essay based on the study material negotiated with the course coordinator. Opetuskieli: English INTERNATIONAL SOCIAL WORK AND HEALTH CARE International Social Work and Health Care Opintopisteet/ECTS credits: 15,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Kampusnet: in Wossikka Ajankohta: Autumn semester or spring semester Koulutusohjelma/Pääaine: Social Work Järjestävä laitos: Department of Social Work and Social Pedagogy Jakson johtaja: Professor of Social Work Opettajat: Raija Väisänen Yhteystiedot: raija.vaisanen@uku.fi Jakson sisältö: Historical principles of social work in health care, national and international framework of social work in health care, ethical questions, social view to health, illness, functional ability and working capacity and the future of social work in health care. Oppimateriaali: 1. Heinonen T. & Metteri A. (eds): Social work in health and mental health: Issues, developments and actions. Toronto: Canadian scholars press Metteri A. & Kröger T. & Pohjola A. & Rauhala S-L. (eds): Social work visions from around the globe. Citizens methods and approaches. New York, London: The Haworth social work practice press. An imprint of the Haworth press, inc ) Ulas M. & Connor A.: Mental health and social work. London: Jessica. Kingsley ) Learning material on the net. Opetus ja suoritustavat: The web-based learning (private study, exercise) Opetuskieli: English INTERNATIONAL SOCIAL WORK WITH EXCLUDED, MIGRANT AND DISPLACED PEOPLE International Social Work with Excluded, Migrant and Displaced people Opintopisteet/ECTS credits: 15,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Kampusnet: https// Wossikka Ajankohta: Autumn and spring semester Koulutusohjelma/Pääaine: Social Work Järjestävä laitos: Department of Social Work and Social Pedagogy Jakson johtaja: Social work assistant Piia Puurunen Opettajat: Different lecturers from different departments Yhteystiedot: piia.puurunen@uku.fi Jakson sisältö: Aim of the course is to understand situation of displaced people and social work with excluded, migrant and displaced people in different countries. Oppimateriaali: Relevant study material will be assigned by Opinto-opas

190 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta the course coordinator. Opetus ja suoritustavat: Students can use different courses as a part of this study module, for example courses of sociology (Gender issues in sociology, Alcohol and substance use etc.) INTERNATIONAL ISSUES IN HEALTH CARE International Issues in Health Care Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Wossikka, February 2008 Ajankohta: First study year, spring term Koulutusohjelma/Pääaine: NLM1, PNS1, NTE1 Järjestävä laitos: Department of Nursing Science Jakson johtaja: Senior lecturer, docent Hannele Turunen Opettajat: Senior lecturer, docent Hannele Turunen Yhteystiedot: Senior lecturer, docent Hannele Turunen, tel , hannele.turunen@uku.fi Jakson sisältö: Global perspectives in health policy and strategies, health care systems, health care education in the international comparison. International organizations and their role in health care. Oppimateriaali: 1) Material in the Web-learning environment including links. 2) Scriven A & Garman S Promoting health: global perspectives. Palgrarve Macmillan, New York. 3) Dowling B & Glendinning C. (Eds.) The New Primary Care. Modern, Dependable, Successful? Open University Press, Maidenhead, Berkshire. Opetus ja suoritustavat: Web-learning environment, self-directed learning and web-based group discussions based on learning tasks. Written assignments. Tutoring. Opetuskieli: English Yleistä: Web-learning environment. No contact teaching. JOHDANTO TERVEYSSOSIOLOGIAAN Introduction to Sociology of Health Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Järjestävä laitos: Kansanterveystieteen yksikkö Jakson johtaja: Terveyssosiologian professori Opettajat: Professori Tuula Vaskilampi ja dosentti Markku Myllykangas Jakson sisältö: Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskäsitys terveyssosiologiasta tieteenä/oppiaineena. Keskeisiä teemoja opintojaksolla ovat terveyssosiologian syntyhistoria, terveyssosiologia yhtenä sosiologian sovellutusalueena, terveyssosiologian tavoitteet, sen keskeiset menetelmät ja sisältöalueet sekä tulevaisuuden näkymät ja haasteet. Johdanto terveyssosiologiaan opintojen tavoitteena on antaa viitekehys perusopintojen kokonaisuudelle sekä terveyssosiologinen näkökulma terveys-sairaus teemojen käsittelyyn. Oppimateriaali: Artikkelipaketti, joka sisältää seuraavat osiot: (1) terveys- ja sairauskäsitteet, (2) terveyssosiologia, (3) epidemiologiset perustiedot sairastavuuden ja terveyden epätasaisesta jakautumisesta. Lisäksi Radio-kurssin materiaali Radio-ohjelmat kuunneltavissa internetissä osoitteessa kohdasta ohjeet. Opetus ja suoritustavat: Luennot 16 h, oppimistehtävät ja luentotentti. Opetuskieli: Suomi JOHDATUS AKATEEMISIIN OPISKELUTAITOIHIN Introduction to academic studying skills Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: Vuosittain, 1 vsk. syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Sanna Laulainen Opettajat: Anitta Ruuska, Sanna Laulainen, Ismo Linnosmaa Jakson sisältö: Perehtyminen yliopisto-opiskelun periaatteisiin ja käytäntöihin. Tieteellisen ajattelun kehittäminen ja opiskelijan itsetuntemus- ja itseohjautuvuusvalmiuksien lisääminen. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen (HOPS). Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Seminaarityöskentely 16 tuntia, HOPS ja itsenäinen työskentely 38 tuntia. Oppimistehtävät ja HOPS. Opetuskieli: Suomi 190 Kuopion yliopisto

191 JOHDATUS EMPIIRISEN SOSIAALITUTKIMUKSEN MENETELMIIN Introduction to empirical social research Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Syyslukukausi Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalitutkimuksen menetelmien professori Opettajat: Pertti Töttö Yhteystiedot: Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija empiirisen tutkimuksen yleisiin periaatteisiin tieteellisen argumentaation näkökulmasta. Luennoilla tarkastellaan tutkimusprosessin kulkua, menetelmävalintojen perusteita sekä sosiaalitutkimuksen yleisimpiä aineistotyyppejä. Pääaineittain järjestettävissä harjoituksissa perehdytään muutamaan oman alan empiiriseen tutkimukseen menetelmävalintojen ja argumentaation kannalta. Oppimateriaali: Uusitalo, H. Tiede, tutkimus ja tutkielma. WSOY 1991 ja Kakkuri-Knuuttila, M- L. & Heinlahti, K. Mitä on tutkimus? Gaudeamus Kirjallisuus suoritetaan luentokuulustelun tai sen uusintojen yhteydessä. Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 t, luentokuulustelu ja harjoitukset 16 t. Opetuskieli: Suomi JOHDATUS EMPIIRISEN SOSIAALITUTKIMUKSEN MENETELMIIN HARJOITUKSET Introduction to empirical social research Opintopisteet/ECTS credits: 0,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 JOHDATUS FILOSOFIAAN Introduction to Philosophy Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: (Luennot): Luennoille viimeistään ilmoittaudutaan viikkoa ennen Wossikassa. Vain luentokurssin suorittajat voivat tenttiä oheiskirjallisuuden luentokuulustelun yhteydessä. Lukujärjestyksen voi tulostaa osoitteesta: http// (Kirjallisuus): Opintojakson voi suorittaa kirjallisuustenttinä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisessä tentissä, johon on ilmoittauduttava Wossikassa vähintään viikkoa ennen tenttiä. (ks. Ajankohta: (Luennot): (Kirjallisuus): Kaikki yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleiset tentit. Koulutusohjelma/ Pääaine: Yliopiston yhteinen opintojakso, yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opintojakso. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Markku Oksanen Yhteystiedot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos, puh. (017) Jakson sisältö: Systemaattinen johdatus filosofisen ajattelun luonteeseen, perusongelmiin ja tutkimusalueisiin. Oppimateriaali: 1) Sajama, S: Arkipäivän filosofiaa, Kirjayhtymä, 1993 (1 op). 2) Määttänen: Filosofia: Johdatus peruskysymyksiin, 1995 (2 op) 3) Hospers: An Introduction to Philosophical Analysis, 3 rd ed. (3 op) Opetus ja suoritustavat: Luennot ja luentokuulustelu (1 op) ja/tai kirjallisuus (1-3 op) Opetuskieli: Suomi Huom: Luennot (1 op) voi korvata tenttimällä Sajaman teoksen. Yliopiston yhteinen opintojakso. Vaadittava opintopistemäärä vaihtelee tutkinnoittain. Kunkin kirjan opintopistemäärä mainittu suluissa. Kirjat ovat vaihtoehtoisia, joten kaikkia kirjoja ei saa tenttiä. (Tarkempi ohjeistus: JOHDATUS KASVATUSTIETEESEEN Introduction to Education Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,5 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. Ajankohta: 1. vsk Koulutusohjelma/Pääaine: TO1 Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (didakt.) Kerttu Tossavainen, hoitotieteen laitos Jakson sisältö: Muodostetaan yleiskuva kasvatustieteen peruskäsitteistä, tehtävistä, ominaispiirteistä ja osa-alueista sekä kasvatustieteen suhteesta lähitieteisiin. Tutustutaan kasvatuksen tutkimuksen perusteisiin, tutkimusotteisiin ja tutkimusprosessin kulkuun. Oppimateriaali: Tentitään teokset 1) Rinne, R., Kivirauma, O. & Lehtinen, E (tai uudempi painos). Johdatus kasvatustieteisiin, 2) Metsämuu- Opinto-opas

192 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ronen, J Metodologian perusteet ihmistieteissä ja 3) Metsämuuronen, J Laadullisen tutkimuksen perusteet [Metsämuurosen kirjat voi korvata teoksen Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä luvuilla I ja III eli s ja ] Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 t ja itsenäinen työskentely luennot ja teokset tentitään sekä tehdään niihin liittyvä noin 2 op:n laajuinen opintotehtävä Arviointi: 0 5 Opetuskieli: suomi Yleistä: Joensuun yliopiston vaatimusten mukaista opetusta, opetuksen järjestää Kuopion kesäyliopisto. Huom: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. JOHDATUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINTOON Introduction to Health and Human Services Informatics Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään KOLME viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: 1 vsk. syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Kaija Saranto Jakson sisältö: Tietotekniikan käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa, tietojärjestelmät tiedonhallinnan mahdollistajana, tietosuojan ja turvan toteuttaminen, tietoverkot asiakkaan ja asiantuntijan apuna. Oppimateriaali: 1) van Bemmel J. & Musen M.A. (toim.) Handbook of Medical Informatics. Springer. Berlin. Soveltuvin osin. Verkkojulkaisu: mihandbook/r_3_3/handbook/home.htm. 2) Hovenga E. J.S., Kidd M.R. & Cesnik B Health informatics. An overview. Churchill Livingstone. Singapore. Soveltuvin osin. Verkkojulkaisu: 3) Saranto K. & Korpela M. (toim.) Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa. WSOY. Helsinki. 4) Osaavien keskusten verkoston julkaisusarja. Verkkojulkaisut: 5) Oppimistehtävien yhteydessä mainitut muut verkkomateriaalit. Opetus ja suoritustavat: Johdantoluennot 4 tuntia, muuten opintojakso suoritetaan verkko-opetuksena. Verkkotehtävät suoritettava opintojakson aikataulun mukaan. Arvioitavat verkkotehtävät. Itsenäinen- ja verkkotyöskentely 129 tuntia. Itsearvointi opintojakson päättyessä. Verkko-oppimisympäristö Moodlea esitellään jakson alussa (2 tuntia). Vaihtoehtoinen suoritustapa sivuaineopiskelijoille: kirjallinen kuulustelu jakson alussa täsmennettävästä materiaalista. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa aikaisemman Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkaan opintojakson 3 ov. Jakso kuuluu myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon sivuainekokonaisuuteen (25 op). JOHDATUS SOSIAALIHALLINTOTIETEESEEN Introduction to social management sciences Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: 1. vsk. syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Vuokko Niiranen Opettajat: Vuokko Niiranen ja Merja Sinkkonen-Tolppi Jakson sisältö: Hallinnon ja johtamisen peruskäsitteet ja merkitys sosiaalipalveluissa ja sosiaalityössä. Johtamisen ja ohjauksen mekanismit ja ajankohtaiset reformit sosiaalityön organisaatioissa ja niiden valtakunnallisessa ohjauksessa. Sosiaalihallintotieteen teoreettiset lähtökohdat. Sosiaalihallintotieteen keskeiset alueet tutkimus- ja opetusalueet. Oppimateriaali: Luentojen oheislukemistona: 1) Kanaoja A., Jokiranta H. & Niiranen V. Kunnallinen sosiaalipolitiikka. PS-kustannus. Jyväskylä. Ilmestyy syksyllä ) Niiranen V. Sosiaalityön johtaminen. Ilmestyy syksyllä ) Lehto Juhani, Kananoja Aulikki, Kokko Simo & Taipale Vappu Sosiaali- ja terveydenhuolto. WSOY. Helsinki. 4) Muu opettajan osoittama ajankohtainen sosiaalityön hallinnon ja johtamisen materiaali. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 tuntia, itsenäinen työskentely 34 tuntia ja välitehtävä. Jakso suoritetaan kirjallisella esseellä. Opetuskieli: Suomi 192 Kuopion yliopisto

193 JOHDATUS SOSIAALIPEDAGOGIIKKAAN Introduction to social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: Juha Hämäläinen Yhteystiedot: uku.fi Jakson sisältö: Sosiaalipedagogiikan teoria- ja toimintaperinteen synty, aate- ja yhteiskuntahistoriallinen tausta ja oppihistoriallinen kehitys sekä keskeiset sosiaalipedagogiikan tulkinnat. Oppimateriaali: 1) Hämäläinen, J. & Kurki, L.: Sosiaalipedagogiikka. WSOY 1997, 2) Hytönen, J.: Lapsikeskeinen kasvatus. WSOY 1997, 3) Salo, P. & Suoranta, J.: Sivistyksellinen aikuiskasvatus. KVS Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t ja luentotentin yhteydessä tentittävä täydentävä oppimateriaali (Hämäläinen, J.: Johdatus sosiaalipedagogiikkaan. Kuopion yliopiston koulutusja kehittämiskeskuksen opetusjulkaisuja 1/1999), kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi JOHDATUS SOSIAALIPOLITIIKKAAN JA SEN KEHITYKSEEN Introduction to Social Policy and Its Development Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipolitiikan professori Opettajat: Juhani Laurinkari Jakson sisältö: Kurssilla käsitellään sosiaalipolitiikan peruskäsitteitä, syntyä ja sen kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia ja aatehistoriallisia tekijöitä, suomalaisen sosiaalipolitiikan perinnettä, perusarvoja ja tavoitteita, sosiaalipolitiikan asemaa ja tehtäviä yhteiskuntapolitiikan kokonaisuudessa, sosiaalipolitiikan tulevaisuutta, sosiaalipolitiikkatieteen syntyä, kehitystä sekä tutkimuskohteita ja tutkimustapoja. Oppimateriaali: Raunio, K. 1995: Sosiaalipolitiikan lähtökohdat. Helsinki: Gaudeamus. Anttonen, A. & Sipilä, J. 2000: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Tampere: Vastapaino. Saari, Juha (toim.) 2005: Köyhyyspolitiikka: johdatus sosiaalipolitiikan ytimeen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Helsinki. Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 t ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi JOHDATUS SOSIAALITALOUTEEN JA SOSIAALIPALVELUJEN TALOUTEEN Introduction to social economics and the economy of social services Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Viimeistään viikkoa ennen kurssin alkamista Wossikassa. Ajankohta: Syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Aija Kettunen Jakson sisältö: Opiskelija saa yleiskuvan sosiaalitaloustieteen teoriataustasta, sosiaalipalvelujen talouteen ja sosiaalipalvelujen taloudelliseen arviointiin vaikuttavista tekijöistä, palvelujen tuottamisjärjestelmistä, tuottajista sekä näiden talouden perusteista. Kurssi antaa valmiudet syventää ymmärrystä sosiaalipalveluiden taloudellisista kytkennöistä. Oppimateriaali: 1) Le Grand Julian, Propper Carol & Robinson Ray The economics of social problems. Basingstoke. Macmillan. 2) Muu kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot 26 tuntia ja itsenäinen työskentely 109 tuntia. Kotitentti. Opetuskieli: Suomi JOHDATUS SOSIAALITYÖHÖN Introduction to social work Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön lehtori Opettajat: Sosiaalityön lehtori/assistentti Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on jäsentää sosi- Opinto-opas

194 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta aalityötä oppi- ja tutkimusalana sekä yhteiskunnallisena muutostyönä. Luennoilla käsitellään sosiaalityön historiaa, sosiaalityötä käsitteenä, ammattina ja asiantuntijuutena, sosiaalityön tietoperustaa sekä sosiaalityötä yhteiskunnallisena toimintana. Oppimateriaali: 1) Toikko, T. : Sosiaalityön ideat. Johdatus sosiaalityön historiaan. Vastapaino, ) Juhila, K.: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Vastapaino, ) Metteri, A.: Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset. Edita Publishing Oy ja YTH r.y., Oheislukemistona lisäksi Sennett, R.: Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa. Vastapaino, Opetus- ja suoritustavat: Luennot 14 t ja sosiaalityön erityisalojen esittely 4 h. Kirjallisuus- ja luentotentti. Opetus ja suoritustavat: Luennot 14 t ja sosiaalityön erityisalojen esittely 4 t. Kirjallisuus- ja luentotentti. Opetuskieli: Suomi JOHDATUS TERVEYSHALLINTOTIETEESEEN Introduction to health management sciences Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: 1. vsk. syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Juha Kinnunen Opettajat: Juha Kinnunen ja Jari Vuori Jakson sisältö: Terveyshallinto käytäntönä, oppina, tieteellisen analyysin kohteena. Hallinnon ja johtamisen peruskäsitteet. Terveyshallintotieteellisen tutkimuksen päälinjat. Oppimateriaali: 1) Vuori Jari (toim.) Terveys ja johtaminen. Jakso 1: Käsitteet ja tieteenalamäärittely (s. 7-74). 2) Sinkkonen Sirkka & Kinnunen Juha Terveystieteiden eriytymisprosessi, terveyshallintotieteen identiteetti ja suhde lähitieteisiin. Hoitotiede 11(6), s Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 tuntia, seminaari 4 tuntia, itsenäinen työskentely 65 tuntia. Seminaarityö. Opetuskieli: Suomi JOHDATUS TIETOJENKÄSITTELYTIETEESEEN Introduction to Computer Science Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Järjestävä laitos: Tietojenkäsittelytieteen laitos Jakson johtaja: Tietojenkäsittelytieteen professori Jakson sisältö: Yleiskuva tietojenkäsittelytieteen keskeisistä aiheista kuten algoritmit, ohjelmointi, laskettavuus, tietokoneen rakenne ja toimintaperiaate, varusohjelmistot, tietojärjestelmät sekä eräät sovellusalueet. Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheislukemistona teokset: Goldschlager L., Lister A.: Computer Science - A Modern Introduction, Prentice-Hall 1988, Brookshear J.G.: Computer Science: an overview 7. painos, Addison-Wesley, Opetus ja suoritustavat: Luennot 48 t, harjoitukset 36 t, välikokeet tai loppukuulustelu. JOHDATUS YHTEISKUNTATIETEELLISEEN KIRJOITTAMISEEN Introduction to scientific writing in social sciences Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipsykologian ja sosiologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian lehtori Jakson sisältö: Tieteelliseen kirjoittamiseen perehtyminen ja esseen kirjoittaminen sovittavasta aiheesta. Oppimateriaali: Hirsjärvi, S. & Remes, P. ja Sajavaara, P.: Tutki ja kirjoita. Tammi, Opetus ja suoritustavat: Luennot 9 t ja seminaari 20 t. Seminaarityöskentelyyn osallistuminen, seminaariesitelmän laatiminen ja sen esittäminen. Jakson suorittaminen kuuluu sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat 5 op. korvaavia opintoja aine- tai syventävistä opinnoista. Opetuskieli: Suomi JOHDATUS YLIOPISTO-OPINTOIHIN Introduction to University Studies Opintopisteet/ECTS credits: 0,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ajankohta: , vuosittain elo-syyskuussa. Koulutusohjelma/Pääaine: Kaikkien pääaineiden ja koulutusohjelmien ensimmäisten vuosikurssien opiskelijat. Järjestävä laitos: Opintoasioiden osasto, Oppimis- 194 Kuopion yliopisto

195 keskus, Kuopion yliopiston ylioppilaskunta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Seurakuntien opiskelijatyö Jakson johtaja: Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen, opintoasioiden osasto Yhteystiedot: Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen, opintoasioiden osasto, puh , s-posti: ja Sosiaalipoliittinen sihteeri, KYY, s-posti: fi. Jakson sisältö: Opintojakso on osa yliopiston opinto-ohjausta. Opintojakso koostuu yleisluennoista, alakohtaisista luennoista, pienryhmäkokouksista, kaupunkisuunnistuksesta sekä vapaaehtoisesta webmail-koulutuksesta. Tavoitteena on antaa opintonsa aloittavalle opiskelijalle sellaista tietoa, jonka perusteella hän pystyy joustavasti aloittamaan opintonsa yliopistossa. Opintojaksolla tutustutaan myös oppimiskeskukseen, yliopiston opiskelija- ja kirjastopalveluihin, tietotekniikkakeskukseen, ylioppilaskunnan toimintaan ym. palveluihin sekä perehdytään yliopiston ohjausjärjestelmään, opintojen suunnitteluun ja hops-käytäntöihin sekä erilaisiin opintososiaalisisiin etuisuuksiin, harrastusmahdollisuuksiin ja vapaa-ajanpalveluihin Kuopiossa ja Kuopion yliopistossa. Oppimateriaali: Opintojaksolla jaettava materiaali mm. Uuden opiskelijan opas 2007 (toim. opintoasioiden osasto). Opetus ja suoritustavat: Luennot, pienryhmäopetus (tuutorryhmät), kaupunkisuunnistukseen osallistuminen. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Jokaisen uuden opiskelijan edellytetään osallistuvan kurssille. Mikäli opiskelija on tullut valituksi yliopistoon esim. erityisryhmien valintojen kautta ja hän haluaa osallistua kurssille, hänen toivotaan ilmoittautuvan opintojaksolle (tuutorryhmiin) sekä ottavan yhteyttä opintojakson johtajaan (ks. yhteystiedot) mennessä. Ulkomaalaisille opiskelijoille järjestetään oma johdantokurssi KV-tutorointi ks. International Student Tutoring. Lisätiedot: kansainvälisen opiskelijapalvelun koordinaattori puh Huom: Opintojakso toteutetaan ylioppilaskunnan, YTHS:n, seurakunnan, oppimiskeskuksen ja opintoasioiden osaston yhteistyönä. JOHDATUS YRITTÄJYYTEEN JA LIIKETOIMINTAAN Introduction to Entrepreneurship Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Kurssille on ilmoittauduttava viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkamista Wossikan kautta. Ajankohta: Syyslukukausi. Koulutusohjelma/Pääaine: FA3, PR3, PR4, TK2, KTM1, PT1 Järjestävä laitos: Kauppatieteiden laitos. Jakson johtaja: Lehtori, yrittäjyys. Jakson sisältö: Yrittäjyys kansantalouden osana. Yrittäjyyden käsitteet ja pk-yritysten roolit. Yrittäjyyden kehittäminen eri toimintaympäristöissä. Mahdollisuus, visio ja innovaatiot uuden liiketoiminnan taustalla. Uusi liiketoiminta taustat ja suunnittelu. Innovaatio- ja yrittäjätoimintaa silmälläpitäen käsitellään yliopiston ja Kuopion seudun ohjaus- ja tukijärjestelmiä. Oppimateriaali: 1) Koski, T. & Virtanen, M.: Tulos: Liiketoiminnan suunnittelulla menestykseen. Otava, ) Muu myöhemmin ilmoitettava materiaali. Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 tuntia, yksilöharjoitustehtävät, loppukuulustelu. Vaihtoehtoisena suoritustapana kirjallisuuskuulustelu, jossa tentitään englanniksi Hisrich, Robert D ja Peters, Michael P: Entrepreneurship, McGraw-Hill, 5th edition 2002 sekä artikkelikooste. Opetuskieli: Suomi. Yleistä: Taso: Perusopintojen opintojakso. Huom: Yliopiston yhteinen opintojakso. JOO-opintojakso. JOHDON LASKENTATOIMEN PERUSTEET Introduction to Management Accounting Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle on ilmoittauduttava viimeistään kaksi viikkoa ennen opetuksen alkamista Wossikan kautta. Järjestävä laitos: Kauppatieteiden laitos. Jakson johtaja: Dosentti Mervi Niskanen. Jakson sisältö: Organisaation sisäinen laskentatoimi, kannattavuuslaskennan perusteet, kustannuslajilaskennan perusteet ja kustannuspaikkalaskennan perusteet, suoritekohtaisen laskennan perusteet, toimintolaskennan ja toimintojohtamisen perusteet, budjetointi ja johdon raportointijärjestelmät. Oppimateriaali: 1) Neilimo ja Uusi-Rauva (2005), Johdon laskentatoimi, Edita. 2) Needles, Powers, Mills, Anderson, Coldwell & Crosson (1999 tai uudempi painos), Managerial Accounting, 5th edi- Opinto-opas

196 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tion, Houghton Mifflin Company, Boston and New York, (soveltuvin osin). Opetus ja suoritustavat: Luennot ja harjoitukset, yht. 30 tuntia. Loppukuulustelu. Opetuskieli: Suomi. Yleistä: Korvaa aiemman opintojakson Pk-yrityksen talouden ohjaus. Taso: Perusopinto. JOHTAMINEN ASIANTUNTIJAORGANISAATIOISSA Management in expertise organizations Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: pääaineopiskelijoille suositellaan pääaineen perusopintoja Ajankohta: 2 vsk. kevätlukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Vuokko Niiranen Jakson sisältö: Asiantuntijoiden ja asiantuntijaorganisaatioiden johtamisen erityiskysymykset. Osaamisen ja oppimisen edistäminen sekä moniammatillisten työyhteisöjen johtaminen. Oppimateriaali: 1) Pfeffer J New Directions for Organization Theory. Problems and Prospects. Oxford University Press. (Opettajan osoittamat kohdat) 2) Pirttilä I. & Erikson S. (toim.) Asiantuntijoiden areenat. So- Phi. 3) Poikela E (toim.) Oppiminen ja sosiaalinen pääoma. Tampere. University Press. 4) Lawton Alan Ethical Management for the Public Services. Buckingham Open University Press. Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 tuntia, kirjallinen ryhmässä tapahtuva kuulustelu 3 tuntia sekä itsenäinen kirjallisuusseminaari sekä työskentely 120 tuntia. Opetuskieli: Suomi JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO Introduction to Management Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Kurssille on ilmoittauduttava viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkamista Wossikan kautta. Järjestävä laitos: Kauppatieteiden laitos. Jakson johtaja: Lehtori, johtaminen. Opettajat: Johtamisen aineen opettajat. Jakson sisältö: Liiketoiminnan, johtamisen ja organisoinnin keskeiset osa-alueet ja peruskäsitteet. Oppimateriaali: 1) Vanhala S., Laukkanen M. & Koskinen A.: Liiketoiminta ja johtaminen. 2 painos. KY-Palvelu Oy, Helsinki, 1997 tai uudempi, 2) Lämsä A.-M., Hautala T.: Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki, Edita, 2004, 3) luennoitsijoiden ilmoittamat materiaalit. Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 tuntia, oppimispäiväkirja ja loppukuulustelu. Opetuskieli: Suomi. Yleistä: Taso: Perusopinnot. Huom: Yliopiston yhteinen opintojakso. JOO-opintojakso. JOHTAMISEN MAKROTEORIAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Strategic management theories in social and health care organisations Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: 4 vsk. syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Juha Kinnunen Jakson sisältö: Keskeiset käsitteet erityisesti strategisen palvelujärjestelmän johtamisen ja johtajuuden alueella. Erilaisten palvelujen tarjonnan, organisoinnin ja rahoituksen vertailut ja tulevaisuusskenaariot. Oppimateriaali: 1) Lane Jan Erik The Public Sector: concepts, models and approaches. Sage. London. 2) Scott Richard W., Ruef Martin, Mendel Peter J. & Caronna Carol A Institutional Change and Healthcare Organizations. From Professional Dominance to Managed Care. The University of Chicago Press. United States of America. 3) Erikseen sovittava kirjallisuus Opetus ja suoritustavat: Luennot 16 tuntia, harjoitus- ja seminaarityöskentely 12 tuntia, itsenäinen työskentely 103 tuntia. Kirjallisuustentti. Opetuskieli: Englanti Huom: Opintojakso korvaa aikaisemman sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon strateginen johtaminen opintojakson 3 ov. 196 Kuopion yliopisto

197 JOHTAMISEN MIKROTEORIAT TERVEYDENHUOLLOSSA Leadership and management theories in health care organisations Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: 3 vsk. syyslukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Jari Vuori Jakson sisältö: Terveydenhuollon työyhteisöjen johtamis- ja johtajuussovellukset, erityisesti inhimillisten voimavarojen johtamisen, organisaatiokäyttäytymisen ja taloushallinnon sovellukset. Oppimateriaali: 1) Elwyn Glynn, Greenhalgh Trisha & Macfarlane Frase Groups. A guide to small group work in healthcare, management, education and research. Radcliffe Medical Press. 2) Mark Annabelle L. & Dopson Sue Organisational Behaviour in Health Care. The Research Agenda. MacMillan Business. London 3) Juuti Pauli Johtamispuhe. PS -kustannus. Jyväskylä. Opetus ja suoritustavat: Luennot 16 tuntia, itsenäinen työskentely 111 tuntia ja seminaarityöskentely 4 tuntia, harjoitustyö, yksilö- ja ryhmätentti. Opetuskieli: Suomi JOHTAMISTEORIAT Management and leadership theories Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Organisaatioja hallintoteorioiden perusta Ajankohta: 1 vsk. syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Sari Rissanen Jakson sisältö: Moniammatillinen perusopintojakso johtamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Perusymmärrys johtamisesta ja siihen liittyvästä teoriatiedosta, johtamismalleista sekä alueen tutkimuksesta. Oppimateriaali: 1) Niiranen Vuokko, Seppänen-Järvelä Riitta, Sinkkonen-Tolppi Merja & Vartiainen Pirkko Uudistuva sosiaalijohtaminen. 2) Vuori Jari (toim.) (tai uudempi). Terveys ja johtaminen. Terveyshallintotiede terveydenhuollon työyhteisössä. WSOY. Helsinki. 3) Oppimisympäristössä esitetty muu oppimateriaali. Opetus ja suoritustavat: Itsenäinen työskentely ja oppimistehtävät 135 tuntia verkko-oppimisympäristössä. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa -opintojakson 2ov. JULKISTALOUDEN PERUSTEET Introduction to Public Economics Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen yleistä kuulustelua Wossikassa Aikaisemmat opinnot: Mikrotaloustieteen ja Makrotaloustieteen peruskurssit Ajankohta: 3. vsk. Suoritetaan kirjallisuustenttinä erikseen ilmoitettavissa yleisissä kuulusteluissa. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Hannu Valtonen Jakson sisältö: Julkisen sektorin taloudellinen rooli voimavarojen kohdentamisessa, palvelutuotannossa ja uudelleenjaossa. Oppimateriaali: 1) Tuomala M Julkistalous. Gaudeamus. (372 s.) 2) Begg D. ym Economics. 5.painos. McGraw-Hill. (luvut 15-19). Opetus ja suoritustavat: Suoritetaan kirjallisuustenttinä erikseen ilmoitettavissa yleisissä kuulusteluissa. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemman Julkistalouden perusteet opintojakson 3ov. KANDIDAATINTUTKIELMA JA SEMINAARI Bachelor s Thesis and Seminar Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Wossikka, viikkoa ennen opintojakson alkua Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta, Hoitotieteen tutkimusmenetelmät, Näyttöön perustuva hoitotyö, Tiedonhaku Ajankohta: Syksy 2007 Koulutusohjelma/Pääaine: HO2, TO2 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Preventiivisen hoitotieteen lehtori Opettajat: Hoitotieteen lehtorit ja assistentit Jakson sisältö: Kirjalli- Opinto-opas

198 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta suuskatsauksen laatiminen prosessikirjoittamisen menetelmää käyttäen. Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Aktivoivat luennot 8 tuntia, seminaarit, konferenssi ja omatoiminen opiskelu 270 tuntia. Opetuskieli: suomi KANDIDAATTISEMINAARI JA TUTKIELMA Candidate seminar and thesis Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Perusopinnot, tiedonhankinta ja menetelmäopinnot. Ajankohta: 2. vsk. syys- ja kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Helena Taskinen Opettajat: Helena Taskinen, Ismo Linnosmaa, Sirpa Kuusisto-Niemi, Liisa Klemola, Merja Sinkkonen-Tolppi Jakson sisältö: Tieteellisen ajattelun, kirjoittamisen ja tutkimuksenteon periaatteet. Itsenäinen tiedonhankinta ja tiedon kriittinen käyttö. Perehtyminen oman tieteenalan teoreettiseen kirjallisuuteen ja tutkimukseen sekä siihen liittyvien tieteenalojen tuottamaan tietoon. Tieteellisen kirjoittamisen kysymyksenasettelu ja sisällön rajaaminen. Kriittinen tieteellinen kommunikointi. Pääaineen alaan liittyvän kirjallisen seminaariesityksen laatiminen, esittäminen ja opponointi. Kandidaatintutkielman laatiminen. Konferenssiesitys. Oppimateriaali: Suositeltava kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot 8 tuntia, seminaarityöskentely noin 48 tuntia, itsenäinen työskentely 214 tuntia sisältäen verkkotyöskentelyn. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa osittain proseminaarin (3 ov). Opintojakso järjestetään pääaineittain integroidusti. Opintojaksolle osallistuvat seuraavien pääaineiden opiskelijat: sosiaalihallintotiede, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto, terveyshallintotiede sekä terveystaloustiede. Kandidaattiseminaariin on integroituna kirjoitusviestinnän (2 op) ja puheviestinnän (2 op) opinnot. KANSAINVÄLINEN TERVEYDENHUOLLON HALLINNON KURSSI The International Course in Health Care Management Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Kurssille ilmoittaudutaan mennessä opintojakson johtajalle. Aikaisemmat opinnot: Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja palvelujärjestelmät Ajankohta: Kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Helena Taskinen Jakson sisältö: Kurssilla syvennetään vertailevan analyysin avulla ymmärrystä osallistujamaiden terveydenhuoltojärjestelmistä, niiden toiminnasta sekä käynnissä olevista muutoksista. Kurssi koostuu neljästä moduulista: 1. Health care system and health status. 2. Financing Health Care, Quality Management. 3. Health Care Delivery issues. 4. Health Care Reforms. Oppimateriaali: Verkko-oppimisympäristöön koottu materiaali sekä muu, teemoja täydentävä materiaali. Opetus ja suoritustavat: Kurssi toteutetaan verkko-oppimisympäristössä kirjallisina yksilö- ja ryhmätehtävinä. Aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn on kurssin hyväksytyn suorittamisen edellytys. Opetuskieli: Englanti Huom: Opintojakso vastaa Kansainväliset sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät opintojaksoa (6 op). Opintojakso järjestetään yhteistyössä seuraavien yliopistojen kanssa: The Institute of Public Administration ja Trinity College, Irlanti, University of Manitoba ja Dalhausie University, Kanada, sekä Hannover Medical School, Saksa. KANSAINVÄLISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄT International social and health care services Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: 3 vsk, syyslukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Johanna Lammintakanen Jakson sisältö: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen lähtökohdat kansainvälisesti. EU sosiaali- ja terveyspolitiikan toimijana, ohjausmekanismit, välilliset ja välittömät vaikutukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamispyrkimykset 198 Kuopion yliopisto

199 ja niiden kytkennät eri maiden hallinto- ja talousjärjestelmiin sekä tulevaisuuden kehittämisnäkymät. Tulevaisuuden tutkimuksen mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa. Oppimateriaali: 1) Saltman Richard, Bankauskaite Vaida and Vrangbaek Karsten (eds.) Decentralisation in Health Care: Strategies and Outcomes. Open University Press. 2) Pollit Christopher & Bouckaert Geert Public Management Reform. A Comparative Analysis. 2 ed. Oxford University Press. Oxford. 3) Lähteenmäki-Smith Kaisa et al Local and Regional Reform Processes in Norden. Acta Nro 181. Kuntaliitto. Helsinki. 4) Muu oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Seminaarityöskentely 20 tuntia, itsenäinen opiskelu 142 tuntia. Seminaarityö. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa sosiaali- ja terveydenhuollon muutossuunnat -opintojakson 3ov. KASVATUKSEN FILOSOFISET JA HISTORIALLISET PERUSTEET Philosophical and Historical Foundations of Education Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,5 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. Ajankohta: 1. vsk Koulutusohjelma/Pääaine: TO1 Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (didakt.) Kerttu Tossavainen, hoitotieteen laitos Jakson sisältö: Opitaan ymmärtämään erilaisten kasvatusfilosofioiden perusteita ja historiallisia lähtökohtia. Edistetään kasvatusfilosofian tuntemusta sekä maailmankatsomuksellisen arvostelukyvyn kehittymistä moniarvoisessa ja monikulttuurillisessa tilanteessa ja näin parannetaan suomalaisten kykyä dialogiin ja toiseuden kohtaamiseen. Oppimateriaali: Valitaan yksi kirja suoritettavaksi luentotentin yhteydessä: 1) Puolimatka, T (tai uudempi). Kasvatus ja filosofia. 2) Huttunen, R Kommunikatiivinen opettaminen 3) Noddings, N Philosophy of Education 4)Bruhn, K (tai uudempi). Kasvatusopin historian kehityslinjoja, sivut )Huhmarniemi, R., Skinnari, S. & Tähtinen, J. (toim.) Platonista transmodernismiin, sivut ja ) Aaltonen, R. & Tuomisto, J. (toim.) Valistus, sivistys, kasvatus. 7) Koivisto, J. Mäki, M. & Uusitupa, T. (toim.) Mitä on valistus? 8) Kantasalmi, K. (toim.) Yliopiston ajatusta etsimässä. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 t. Osallistuminen luennoille, luennolla annetun oheismateriaalin ja kirjallisuuden tenttiminen. Arviointi: 0-5 Opetuskieli: suomi Yleistä: Joensuun yliopiston vaatimusten mukaista opetusta, opetuksen järjestää Kuopion kesäyliopisto. Huom: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. KASVATUKSEN YHTEISKUNNALLISET PERUSTEET Education and Society Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,5 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. Ajankohta: 1. vsk Koulutusohjelma/Pääaine: TO1 Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (didakt.) Kerttu Tossavainen, hoitotieteen laitos Jakson sisältö: Perehdytään kasvatuksen sosiologisiin peruskäsitteisiin, yhteiskunnallisiin koulutuskysymyksiin, koulutuksen yhteiskunnallisiin tehtäviin suomalaisesta ja yleismaailmallisesta näkökulmasta. Oppimateriaali: Kaksi teosta seuraavista: Antikainen, A. Rinne, R. & Koski, L Kasvatussosiologia. Hyvärinen, M. ym. (toim.) Käsitteet liikkeessä (luvut Yhteiskunta, Valtio, Kansa, Kansalainen). Jokinen, K. & Saaristo, K Suomalainen yhteiskunta. Lehtonen, M. & Löytty, O. (toim.) Erilaisuus. Pernaa, V. & Niemi, M. (toim.) Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Rinne, R. & Salmi, E Oppimisen uusi järjestys. Sennett, R Työn uusi järjestys. Suoranta, J Kasvatus mediakulttuurissa. Suoranta, J Radikaali kasvatus. Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t. Luentojen (2 op) tenttiminen, kirjallisuuden tenttiminen sekä kirjallisuusessee (3 op). Esseessä analysoidaan jokin kaunokirjallinen teos kasvatuksen, oppimiskokemusten tai aikuisen kasvun näkökulmasta. Teos valitaan sillä perusteella, että siinä kuvataan kaunokirjallisuudelle ominaisin tavoin yksilön tai ihmisryhmän elämää jossain elämän tilanteessa, yhteiskunnallisessa murroksessa tai taitekohdassa, jota esseessä tulkitaan kasvatuksellisesti. Omatoimista työskentelyä. Arviointi 0 5 Opetuskieli: suomi Yleistä: Joensuun yliopiston vaatimus- Opinto-opas

200 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ten mukaista opetusta, opetuksen järjestää Kuopion kesäyliopisto. Huom: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. KASVATUS JA KEHITYS ELÄMÄNKULUSSA Education and Development During Life Course Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,5 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. Ajankohta: 1. vsk Koulutusohjelma/Pääaine: TO1 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (didakt.) Kerttu Tossavainen, hoitotieteen laitos Jakson sisältö: Perehdytään keskeisimpiin elämänkulun psykologisiin ja sosiologisiin teorioihin ja käsitteisiin. Tutustutaan kasvatuksen, koulutuksen ja ohjauksen kysymyksiin eri elämänvaiheissa. Oppimateriaali: 1) Tentitään yksi teos seuraavista a-d: a) Dunderfelt, T Elämänkaaripsykologia. b) Lyytinen, P., Korkiakangas, M. & Lyytinen, H Näkökulmia kehityspsykologiaan (osittain.)c) Sankari, A. & Jyrkämä, J Lapsuudesta vanhuuteen iän sosiologiaa d) Turunen, K. E Elämänkaari ja kriisit. JA 2) yksi teos seuraavista a-e: a) Varhaislapsuus Karila, K., Kinos, J., Virtanen, J. (toim.) Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. Jyväskylä: PS-Kustannus. b) Koulu ja kouluikä Alasuutari, M Kuka lasta kasvattaa? Vanhemmuuden ja yhteiskunnallisen kasvatuksen suhde vanhempien puheessa tai Kangassalo, M. & Suoranta, J. (toim.) Lasten tietoyhteiskunta tai Metso, T Koti, koulu ja kasvatus kohtaamisia ja rajankäyntejä tai Pulkkinen, L Mukavaa yhdessä. Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. c) Nuoruus Komonen, K Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus tai Tolonen, T Nuorten kulttuurit koulussa: ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset tai Suutari, M Vallattomat marginaalit. Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla d) Aikuisuus Forsberg, H. & Nätkin, R. (toim.) (2003). Perhe murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä tai Moore, E Pitkä opintie: aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos tai Hänninen, V Sisäinen tarina, elämä ja muutos. e) Vanhuus Heikkinen, E. & Marin, M Vanhuuden voimavarat tai Palomäki, S-L Suhde vanhenemiseen: iäkkäät naiset elämänsä kertojina ja rakentajina, myös tai Sallila, P Oppiminen ja ikääntyminen. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 t ja luentotentti (2 op) sekä kirjatentti (3 op). Arviointi: 0 5 Opetuskieli: suomi Yleistä: Joensuun yliopiston vaatimusten mukaista opetusta, opetuksen järjestää Kuopion kesäyliopisto. Huom: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. KIRJOITUSVIESTINTÄ Written Communication Skills Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Koulutusohjelma/Pääaine: Koulutusohjelmakohtaiset tiedot kielikeskuksen kotisivulla ja opinto-oppaassa. Järjestävä laitos: Kielikeskus. Jakson johtaja: Lehtori Mirja Pesonen ja lehtori Marja Seilonen. Jakson sisältö: Kirjoitusviestinnän kurssilla kirjoittamista tarkastellaan tekstitaidon näkökulmasta, mikä tarkoittaa sekä tekstin kriittistä lukemis- että tuottamistaitoa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään kirjoitusprosessia ja tiedostamaan vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. Välineenä käytetään prosessikirjoittamisen menetelmää, joka sekä auttaa tuottamaan, muokkaamaan ja viimeistelemään tekstiä että kehittää kykyä vastaanottaa ja antaa palautetta. Tekstilajeista ensisijaisia ovat (kandidaatin)tutkielma ja essee, mutta kurssin sisältö ja kirjoitustehtävät voivat vaihdella koulutusaloittain. Oppimateriaali: Opettajan laatima materiaali (monistemaksu). Opetus ja suoritustavat: Luennot ja ryhmäopetus (läsnäolovelvollisuus). Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista harjoituksiin ja sovittujen tehtävien tekemistä. 200 Kuopion yliopisto

201 KIRJOITUSVIESTINTÄ Written Communication Skills Opintopisteet/ECTS credits: 1,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Koulutusohjelma/Pääaine: Koulutusohjelmakohtaiset tiedot kielikeskuksen kotisivulla ja opinto-oppaassa. Järjestävä laitos: Kielikeskus. Jakson johtaja: Lehtori Mirja Pesonen ja lehtori Marja Seilonen. Jakson sisältö: Kirjoitusviestinnän kurssilla kirjoittamista tarkastellaan tekstitaidon näkökulmasta, mikä tarkoittaa sekä tekstin kriittistä lukemis- että tuottamistaitoa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään kirjoitusprosessia ja tiedostamaan vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. Välineenä käytetään prosessikirjoittamisen menetelmää, joka sekä auttaa tuottamaan, muokkaamaan ja viimeistelemään tekstiä että kehittää kykyä vastaanottaa ja antaa palautetta. Tekstilajeista ensisijaisia ovat (kandidaatin)tutkielma ja essee, mutta kurssin sisältö ja kirjoitustehtävät voivat vaihdella koulutusaloittain. Oppimateriaali: Opettajan laatima materiaali (monistemaksu) Opetus ja suoritustavat: Luennot ja ryhmäopetus (läsnäolovelvollisuus). Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista harjoituksiin ja sovittujen tehtävien tekemistä. Opetuskieli: Suomi KOULUTUSPOLITIIKKA Educational Policy Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipolitiikan professori Opettajat: Dosentti, opetusneuvos Osmo Lampinen Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutuspolitiikan historiaan ja tämän päivän ongelmiin. Oppimateriaali: Ilmoitetaan luentojen yhteydessä. Opetus ja suoritustavat: Luentoja 20 tuntia ja essee-kuulustelu. Opetuskieli: Suomi KOULUTUSPOLITIIKKA JA KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Educational Policy and Educational System Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 1,5 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. Ajankohta: 3. vsk Koulutusohjelma/Pääaine: TO Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (didakt.) Kerttu Tossavainen, hoitotieteen laitos Jakson sisältö: Perehdytään koulutuspolitiikan keskeisiin historiallisiin kysymyksiin, erityisesti tasa-arvon problematiikkaan suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Tarkastellaan taloudellisten tekijöiden merkitystä koulutuksen muotoutumisessa. Oppimateriaali: Kaksi teosta seuraavista: Lehtisalo, L. & Raivola, R Koulutus ja koulutuspolitiikka 2000-luvulle. Jauhiainen, A., Rinne, R. & Tähtinen, J. (toim.) Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Honkonen, R. (toim.) Koulutuksen lumo. Retoriikka, politiikka ja arviointi. Lampinen, O Suomen koulutusjärjestelmän kehitys. Lehtisalo, L Suomalainen sivistys ja sivistyspolitiikka. Ahonen, S Yhteinen koulu. Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä. Nevala, A Korkeakoulutuksen kasvu, lohkoutuminen ja eriarvoisuus Suomessa. Opetus ja suoritustavat: Kirjatentti. Arviointi: 0 5 Opetuskieli: suomi Yleistä: Joensuun yliopiston vaatimusten mukaista opetusta, opetuksen järjestää Kuopion kesäyliopisto. Huom: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. KRIMINOLOGIA Criminology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Sosiologian peruskurssi Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Opettajat: Vieraileva luennoitsija Jakson sisältö: Opintojaksolla perehdytään kriminologian ja kriminaalipolitiikan keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja käytännön sovelluksiin. Oppimateriaali: Yksi tai kaksi seuraavis- Opinto-opas

202 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ta teoksista 1) Aromaa & Laitinen (2005): Kriminologia ja kriminaalipolitiikka, 2) Muncie, J. & Mc- Laughlin, E. (eds.), 2001, The problem of crime. 2nd edition. SAGE. 3) Hester, S. - Eglin, P. A Sociology of Crime. Routledge Opetus ja suoritustavat: 1) Kirjallisuuskuulustelu (kaksi kirjaa) tai 2) luennot ja seminaarit (18 h), luentopäiväkirja sekä kirjallisuuskuulustelu (yksi kirja). Opetuskieli: Englanti KULTTUURIANTROPOLOGIAN PERUSTEET Introduction to Cultural Anthropology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen tenttikuorella yleiseen kuulusteluun. Ajankohta: Tenttipäivät ilmoitetaan lukukauden alussa. Koulutusohjelma/Pääaine: Kaikki hoitotieteen koulutukset Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen yliassistentti Merja Nikkonen, hoitotieteen laitos. Opettajat: Hoitotieteen yliassistentti Merja Nikkonen Yhteystiedot: Merja Nikkonen, p , merja.nikkonen@uku.fi Jakson sisältö: Antropologian perusteet ja keskeiset tutkimusalueet. Kulttuuriantropologian (sosiaaliantropologian) keskeiset käsitteet ja paradigmat. Oppimateriaali: 1) Eriksen T.H Toista maata. Johdatus antropologiaan. Gaudeamus, Helsinki. 2) Martikainen T. (toim.) Ylirajainen kulttuuri. Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. SKS, Tietolipas 131, Hki. 3) Jasinskaja-Lahti I, Liebkind K. & Vesala T Rasismi ja syrjintä Suomessa. Maahanmuuttajien kokemuksia. Gaudeamus, Hki. Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelun voi suorittaa yleisinä kuulustelupäivinä, esseenä tai suorittamalla sosiaaliantropologian perusteiden opintojakson tai vastaavan. Opetuskieli: suomi Huom: Opintojakso kuuluu kulttuurisen hoitotieteen opintokokonaisuuteen (25 op). KULTTUURINEN HOITOTIEDE: KÄYTÄNTÖ Cultural nursing: practice Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,5 Ilmoittautuminen: 1 viikko ennen kurssin alkua, Wossikka. Aikaisemmat opinnot: Kulttuuri- tai sosiaaliantropologia, Kulttuurinen hoitotiede: teoria, Kulttuurinen hoitotiede: tutkimus. Koulutusohjelma/Pääaine: Kaikille hoitotieteen opiskelijoille vapaaehtoinen opintojakso. Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen yliassistentti Merja Nikkonen Opettajat: Laitoksen kulttuurisen hoitotieteen opettaja, asiantuntijat monikulttuurisista hoitoyhteisöistä ja sosiaali-/terveydenhuollon organisaatioista. Yhteystiedot: Merja Nikkonen, p , s-posti: merja.nikkonen@uku.fi. Jakson sisältö: Kulttuurisen hoitotieteen tietoperusta ja sen kehittäminen sekä tiedon käyttö hoitotyössä moniammatillisissa ja monikulttuurisissa hoitoyhteisöissä. Oppimateriaali: Kulttuurisen hoitotieteen tietoperusta ja sen kehittäminen sekä tiedon käyttö hoitotyössä moniammatillisissa ja monikulttuurisissa hoitoyhteisöissä. Oppimateriaali: 1) Papadopoulos I. (ed) Transcultural Health and Social Care. Development of Culturally Competent Practitioners. Churchill Livingstone. Elsevier. Edinburgh. 2) Muu opintojakson alussa ilmoitettava materiaali. Opetus ja suoritustavat: Oppimistehtävät ja seminaarit 10 t, ohjattu harjoittelu 10 t, pienryhmä- ja itsenäinen työskentely sekä loppuraportti 80h. Opetuskieli: suomi Huom: Opintojakso kuuluu kulttuurisen hoitotieteen opintokokonaisuuteen (25 op). KULTTUURINEN HOITOTIEDE: TEORIA Cultural nursing: theory Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: 1 viikko ennen opintojakson alkua, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Suositellaan kulttuuriantropologian perusteet -opintojaksoa. Ajankohta: Syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Preventiivisen hoitotieteen opiskelijoille pakollinen, muille vapaaehtoinen. Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen yliassistentti Merja Nikkonen Opettajat: Yliassistentti Merja Nikkonen Yhteystiedot: Merja Nikkonen, puh merja.nikkonen@uku.fi Jakson sisältö: Kulttuu- 202 Kuopion yliopisto

203 risen hoitotieteen historiallis-filosofinen tausta ja kehityksen lähtökohdat. Kulttuurisen hoitotieteen teoriat ja niiden kehittyminen. Oppimateriaali: 1) Giger J.N. & Davidhizar R.E Transcultural Nursing. Assessment & Intervention. 4th Edition. Mosby, Missouri. 2) Campinha-Bacote J The Process of Cultural Competence in the Delivery of Healthcare Services: A Culturally Competent Model of Care. Transcultural C.A.R.E. Associates, Josepha Campinha-Bacote. 3) Muu oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja seminaarit 30 t, omatoiminen opiskelu 80 t. Harjoitustyö. Opetuskieli: suomi Huom: Opintojakso kuuluu kulttuurisen hoitotieteen opintokokonaisuuteen (25 op) KULTTUURINEN HOITOTIEDE: TUTKIMUS Cultural nursing: research Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,5 Ilmoittautuminen: 1 viikko ennen opintojakson alkua, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Kulttuurinen hoitotiede: teoria. Suositellaan myös Kulttuuriantropologian perusteet -opintojaksoa. Ajankohta: Alkaa kevätlukukaudella, jatkuu syyslukukaudella. Koulutusohjelma/Pääaine: Vapaavalintainen kaikille hoitotieteen opiskelijoille. Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen yliassistentti Merja Nikkonen Opettajat: Hoitotieteen yliassistentti Merja Nikkonen Yhteystiedot: Yliassistentti Merja Nikkonen, puh , merja.nikkonen@uku.fi Jakson sisältö: Kulttuurisen hoitotieteen tutkimuksen ontologiset, epistemologiset ja metodologiset perusteet ja niiden kehittyminen sekä erilaiset tutkimustraditiot. Kulttuurisen hoitotieteen tutkimusmenetelmät ja niiden harjoittelu. Kulttuurisen hoitotieteen tutkimuksen haasteet. Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja seminaarit yhteensä 20 t, kenttäharjoitus 10 t, itsenäinen opiskelu 80 t. Pienimuotoisen tutkimuksen suorittaminen ja raportointi. Opetuskieli: suomi Huom: Opintojakso kuuluu Kulttuurisen hoitotieteen opintokokonaisuuteen (25 op). KUNTOUTTAVA SOSIAALITYÖ Rehabilitation in social work Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 5,5 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Ajankohta: Syys- ja kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön professori Opettajat: Raija Väisänen, Pirjo Pölkki ja sosiaalityön lehtori/assistentti Yhteystiedot: raija.vaisanen@uku.fi Jakson sisältö: Sosiaalityön yhteiskunnallisten lähtökohtien, sisällöllisten ja eettisten periaatteiden, toimintaympäristön sekä työn kohteiden ja toimintamuotojen jäsentäminen kohdattaessa sairautta, vammaisuutta, mielenterveys- ja riippuvuusongelmia sosiaalityössä. Oppimateriaali: 1) Heinonen T. & Metteri A. (eds): Social work in health and mental health: Issues, developments and actions. Canadian scholars press, ) Karisto A. & Kröger T. & Seppänen M.: Vanhuus ja sosiaalityö: Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. PS-Kustannus, ) Karjalainen V. & Vilkkumaa I. (toim.): Kuntoutus kanssamme. Ihmisen toimijuuden tukeminen. Stakes, ) Kaukonen O. Päihdepalvelut jakautuneessa hyvinvointivaltiossa. Tutkimuksia 107. Stakes, ) Koski-Jännes A. & Hänninen V. & Jussila A.: Miten riippuvuus voitetaan? Otava, ) Linden M.: Terveydenhuollon sosiaalityö moniammatillisessa toimintaympäristössä. Stakes, ) Järvikoski A.: Vajaakuntoisuudesta elämänhallintaan. Kuntoutuksen viitekehyksen ja toimintamallien tarkastelu. Kuntoutussäätiö, ) Metteri A. & Kröger T. & Pohjola A. & Rauhala S-L. (editors): Social work visions from around the globe. Citizens methods and approaches. The Haworth social work practice press. An imprint of the Haworth press, ) Ryynänen U.: Sairastamisen merkitys ja turvattomuustekijät aikuisiässä. Kuopion yliopisto, ) Tuusa M. Kohti kuntouttavaa sosiaalityötä. Aktivointi ja työllistymisen tukeminen sosiaalityön ammattikäytäntönä kunnissa. Kuntoutussäätiö ) Vehmas S. Vammaisuus: Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Opinto-opas

204 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Gaudeamus, ) Ulas M. & Connor A.: Mental Health and Social Work. Jessica Kingsley, Opetus ja suoritustavat: Johdantoluennot (12 tuntia) ja Kuntouttavan sosiaalityön verkkoopetuskokonaisuus, jonka voi korvata joko Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön opintojaksolla (SOSNET) tai Social work in health care opintojaksolla. Lisäksi on seminaarityöskentely (15 tuntia), jonka voi korvata myös muulla soveltavalla opintojaksolla (esim. SOSNET tarjonnassa olevalla). Opetuskieli: Suomi KV-TUUTOROINTI International Students Tutoring Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Kansainvälisten asioiden osastoon. Ajankohta: Tuutorikoulutus järjestetään kontaktiopetuksena huhtikuussa. Tuutorikoulutus on madollista suorittaa myös verkkokurssina ympäri vuoden. Varsinainen tuutorointi suoritetaan sopimuksen mukaan. Koulutusohjelma/Pääaine: Kaikki Järjestävä laitos: Kansainvälisten asioiden osasto Jakson johtaja: Kansainvälisten asioiden koordinaattori Anne Kauppinen Opettajat: Anne Kauppinen, kv-sihteeri ja vierailevat puhujat Yhteystiedot: Kansainvälisten asioiden koordinaattori Anne Kauppinen, puh tai uku.fi, fax Jakson sisältö: Ulkomaalaisopiskelijoiden tutustuttaminen yliopistoon, opiskeluyhteisöön, kaupunkiin sekä suomalaiseen kulttuuriin. Oppimateriaali: Tuutorikoulutuksessa jaettava materiaali. Opetus ja suoritustavat: Osallistuminen tuutorikoulutukseen sekä palautetialisuuteen, ulkomaalaisen opiskelijan tuutoroiminen ja tuutorointiraportin kirjoittaminen. Opetuskieli: Tuutorikoulutus järjestetään suomeksi, mutta tuutorointi tapahtuu yleensä englanniksi. KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU Practice Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Aloitusseminaariin ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: 3. vsk syyslukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Koordinaattori Anitta Ruuska Opettajat: Anitta Ruuska, Anneli Ensio, Merja Sinkkonen-Tolppi Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on vahvistaa työelämävalmiuksia opiskelijoiden pääaineperustaisen osaamisen pohjalta. Opiskelija valitsee harjoittelun sisällön joko käytäntö- tai tutkimuspainotteisesti. Tutkimuspainotteiset harjoittelut toteutetaan laitoksen tai muiden tutkimusorganisaatioiden projekteissa tutkijoiden työpareina. Opetus ja suoritustavat: Harjoitteluun sisältyy syksyllä pidettävä aloitusseminaari 3 tuntia sekä harjoittelu ja kirjallinen harjoitteluraportointi 211 tuntia. Harjoittelupaikan opiskelija hankki pääsääntöisesti itse oman suuntautuneisuutensa mukaan. Opiskelijan tulee saada käytännön harjoittelun suorituspaikalle ja harjoittelulle asetetuille tavoitteille pääaineen vastuuopettajan hyväksyntä ennen harjoittelun aloittamista. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemman käytännön harjoittelun 3 ov. LAADULLINEN TUTKIMUS Qualitative Research Opintopisteet/ECTS credits: 7,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: syys- ja kevätlukukausi Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen lehtori Jakson sisältö: Kts. Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö 14op Opetus ja suoritustavat: Aktivoivat luennot ja luentotentti 28 tuntia (2op) syyslukukaudella 2007, kevätlukukaudella 2008 osallistuminen TerveysNetin ( Laadulliset tutkimusmenetelmät terveystieteissä -opintojaksolle, jossa opiskellaan kaikille pakollisen johdatusosion lisäksi yksi laadullinen tutkimusmenetelmä (yht.5 op). Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso löytyy lukujärjestyksestä nimellä Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät lyhenteellä LTU (Hoitotieteen laitos). TerveysNetin laadulliset tutkimusmenetelmät terveystieteissä -opintojaksolle ilmoittaudutaan TerveysNetin verkkosivuil- 204 Kuopion yliopisto

205 la. Ilman tätä ajoissa tehtyä ilmoittautumista TerveysNetin opintojaksolle ei pääse mukaan. LAATUAJATTELUN PERUSTEET Principles of Quality Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään kaksi viikkoa ennen opetuksen alkamista Wossikan kautta. Ajankohta: Kevät Koulutusohjelma/Pääaine: farmasia ja luonnontieteet (fysiikka, biotieteet ja ympäristötiede) myös muiden alojen opiskelijat voivat osallistua kurssille. Tällöin tarvittaessa pyritään järjestämään lisäkursseja aloittain. Järjestävä laitos: Hallintokeskus. Jakson johtaja: Sirpa Suntioinen Opettajat: Sirpa Suntioinen. FA: vastuuopettajat ja LYT: vastuuopettajat. Jakson sisältö: Kurssi antaa perustiedot laatuajattelusta ja laatujärjestelmistä sekä niiden soveltamisesta Kuopion yliopistossa. Farmasian opiskelijat tutustuvat, miten ISO-standardia voidaan hyödyntää apteekin oman toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Oppimateriaali: Luento- ja verkkomateriaali ja verkkooppimistehtävä. Opetus ja suoritustavat: Luennot 4 t, Ryhmäopetus 6 t, oppimistehtävä 20 t, vapaaehtoinen ohjaus 2 t, omatoiminen opiskelu 15 t. Opetuskieli: Suomi. Yleistä: Luennot pitää Kuopion yliopiston laatupäällikkö ja ne ovat kaikille yhteiset. Case-keskusteluja vetävät FA:n ja LYT: n opettajat omille opiskelijoilleen. Opiskelijat suorittavat tiedekuntakohtaiset oppimistehtävät Moodle -verkkoympäristössä ja opettajat antavat palautteen samassa ympäristössä. Huom: LPE LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖ Social work with children, youth and families Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 5,5 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Sosiaalityön aineopinnot. Perheoikeus. Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Lastensuojelun professori, Lapsi- ja nuorisososiaalityön ma. professori Opettajat: Pirjo Pölkki, Riitta Vornanen, Marja-Liisa Miettinen Yhteystiedot: pirjo. polkki@uku.fi, riitta.vornanen@uku.fi Jakson sisältö: Lapsiperheiden elämän riskitekijät, kriisit ja suojaavat tekijät, perhekeskeisen sosiaalityön lähestymistavat ja interventiot, lastensuojelun tarvetta aiheuttavat tekijät, lapsi- ja nuorisososiaalityön orientaatioperusta, teoria ja käsitteet sekä työprosessi, lastensuojelun juridiset kysymykset, työskentely lapsen ja nuoren kanssa. Oppimateriaali: Kirjallisuus: 1) Aldridge M. & Wood J.: Interviewing children. A Guide to Child Care and Forensic Practitioners. Wiley, ) Brandon, M. & Schofield, G. & Trinder, L.: Social work with children. Macmillan Press, ) Carpenter B.: Families in context: emerging trends in family support and early intervention. David Fulton Publishers, ) Er-vast, S-A & Tulensalo, H. Sosiaalityötä lapsen kanssa. Kokemuksia lapsikeskeisen tilan-nearvion kehittämisestä. Heikki Waris -instituutti/soc- CA, ) Forsberg, H. & Rita-la-Koskinen, A. & Törrönen, M. (toim.) Lapset ja sosiaalityö. PSkustannus, ) Holland, S. Child and family assessment in social work practice. Sage, ) Hor-wath, J. (ed.): The child s world. Assessing children in need. Jessica Kingsley pub-lishers, ) Honkatukia, P. & Kivivuori, J. (toim.) Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli. Nuorisotutkimusverkosto/ nuorisotutkimusseura, ) Jahnukainen, M. & Kekoni, T. & Pösö, T. (toim.) Nuoruus ja koulukoti. Nuorisotutkimusseura ) Munro E.: Effective child protection. Sage, ) Möller, S. Arviosta sanoisin: tut-kimus lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheeseen liittyvän arvioinnin mallintamisesta. Jyväskylä, Pesäpuu ) Paavilainen E. & Pösö T.: Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY, ) Puonti, A. & Saarnio, T. & Hujala, A. (toim.): Lastensuojelu tänään. Tammi, ) Saari S.: Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytymi-nen. Otava, 2000 sekä Lastensuojelulaki N:o 417/2007 sekä HE 252/2006. Opetus ja suoritustavat: Kontaktiopetusta 50 tuntia, josta osa luentoja, osa seminaarityöskentelyä ja osa opintokäyntejä, jotka sovitaan kurssin aikana. Kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat tehtävät: Perhekeskeisen työn seminaariesitys ja kotitentti, Lapsi- ja nuorisososiaalityön essee, Lapsen havainnointi- ja haastat- Opinto-opas

206 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta teluteh-tävä. Opetuskieli: Suomi Huom: Opiskelijoiden, joilta puuttuu opintosuorituksia vanhan tutkintorakenteen Sosiaalityön erityisalaopinnot -opintokokonaisuudesta (11 ov), tulee keskustella kyseisen kokonaisuuden täydentämisestä Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö -opintojakson johtajan ja/tai Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö -opintojakson johtajan kanssa. Mikäli opiskelija suorittaa tutkintonsa vanhan rakenteen mukaisesti mutta hänellä ei ole vielä suorituksia Sosiaalityön erityisalaopinnot -opintokokonaisuudesta, hänen tulee suorittaa sekä Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö- että Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö -opintojaksot. LOGIIKKA Logic Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen avoin yliopiston kansliaan (Kirjatentti): Opintojakson voi suorittaa kirjallisuustenttinä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisessä tentissä, johon on ilmoittauduttava Wossikassa vähintään viikkoa ennen tenttiä (ks. Ajankohta: (Luennot): Joka toinen vuosi erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Seuraavat luennot keväällä (Kirjallisuus): Kaikki yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleiset tentit. Koulutusohjelma/Pääaine: Yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opintojakso Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Markku Oksanen Yhteystiedot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos, puh. (017) Jakson sisältö: Lause- ja predikaattilogiikka sekä logiikan filosofiset ongelmat Opetus ja suoritustavat: Luennot ja luentokuulustelu. Opintojakson voi pätevästä syystä suorittaa tenttimällä teoksen Kakkuri-KnuutTila (toim.): Argumentti ja kritiikki, 1998 (soveltuvilta osin). Opetuskieli: Suomi Huom: Avoimen yliopiston järjestämä opintojakso. LUKUSEMINAARI (SOSIAALIHALLINTOTIEDE, TERVEYSHALLINTOTIEDE, TERVEYSTALOUSTIEDE) Readings in social management sciences, health management sciences and health economics Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: 4. vsk. kevätlukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Sari Rissanen Opettajat: Sari Rissanen ja Hannu Valtonen Jakson sisältö: Klassikoiden ja nykyteoreetikoiden ajattelun ydin ja merkitys nykypäivän hallinnon ja talouden tutkimukselle. Oppimateriaali: Erikseen määriteltävä kirjallisuus (n sivua). Opetus ja suoritustavat: Luennot 5 tuntia, itsenäinen työskentely 125 tuntia ja seminaarityöskentely 5 tuntia. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa Terveyshallinto- ja taloustieteen lukuseminaari opintojakson, 3 ov. MAASEUTUSOSIOLOGIA 1 Rural Sociology 1 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori Opettajat: Vieraileva opettaja. Jakson sisältö: Opintojaksolla perehdytään maaseudun väestöön, elinkeinoihin ja yhteisöihin sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutukseen yhteiskunnassa. Oppimateriaali: 1) Maaseudun Uusi Aika -aikakauslehden viimeisin vuosikerta, 2) Cloke, P., Marsden, T. and Mooney, P. (ed.), Handbook of rural studies, Sage: London 2006, Part One sekä 3) yksi erikseen sovittava teos joltain maaseutusosiologian erityisalalta. Opetus ja suoritustavat: Oppimistehtävät ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi 206 Kuopion yliopisto

207 MAASEUTUSOSIOLOGIA 2 Rural Sociology 2 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori Jakson sisältö: Opintojaksolla syvennetään tutkimuksen antamaa kuvaa maaseudun asemasta ja kehityksestä yhteiskunnan osana sekä laajennetaan maaseutusosiologian kansainvälisen tutkimuksen tuntemusta. Oppimateriaali: 1) Cloke, P., Marsden, T. and Mooney, P. (ed.), Handbook of rural studies, Sage: London 2006, opettajan kanssa sovitut luvut, 2) Sociologia Ruralis -aikakauskirjan viimeisin vuosikerta sekä 3) yksi maaseutusosiologisen tutkimuksen erityiskysymyksiä käsittelevä teos sopimuksen mukaan. Opetus ja suoritustavat: Oppimistehtävät ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi MAKROTALOUSTIEDE I Macroeconomics I Opintopisteet/ECTS credits: 7,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle on ilmoittauduttava viimeistään kaksi viikkoa ennen opetuksen alkamista Wossikan kautta. Aikaisemmat opinnot: Mikrotaloustieteen peruskurssi, Makrotaloustieteen peruskurssi ja Matematiikan peruskurssi tai aiempi Talousmatematiikka -kurssi. Järjestävä laitos: Kauppatieteiden laitos. Opettajat: KTT Hannu Tanninen. Jakson sisältö: Kansantalouden tilinpito, taloudellinen kasvu, työmarkkinat, intertemporaaliset budjettirajoitteet, raha ja rahapolitiikka, kansantalouden tasapaino, inflaatio ja suhdannevaihtelut, talouspolitiikka. Oppimateriaali: Burda M. & Wyplosz C Macroeconomics. 4th ed. Oxford University Press. Muu mahdollisesti myöhemmin ilmoitettava materiaali. Opetus ja suoritustavat: Luennot 30 h ja harjoitukset 10 h, kuulustelu. Opetuskieli: Suomi. MAKROTALOUSTIETEEN PERUSKURSSI Introduction to Macroeconomics Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle on ilmoittauduttava viimeistään kaksi viikkoa ennen opetuksen alkamista Wossikan kautta. Aikaisemmat opinnot: Mikrotaloustieteen perusteet. Ajankohta: Kevätlukukausi. Järjestävä laitos: Kauppatieteiden laitos. Opettajat: KTT Hannu Tanninen. Jakson sisältö: Kansantalouden rakenne ja toimintaperiaatteet. Kansantalouden tilinpito. Taloudellinen kasvu ja työttömyys. Kansantuotteen, -tulon ja kansantalouden kokonaiskysynnän määräytyminen. Finanssipolitiikan välineet ja vaikutusmekanismit. Rahamarkkinat, rahoituksen välittäjät ja korkotason määräytyminen. Rahapolitiikan välineet ja vaikutusmekanismit. Työmarkkinat, kokonaistarjonta ja inflaatio. Avoimen talouden makrotalous. Valuuttakurssit, maksutase ja talouspolitiikka avoimessa taloudessa. Oppimateriaali: Begg D., Fisher S. & Dornbush R Economics. 8th edition. London: McGraw- Hill. (luvut 1-3 ja 19-36). Muu mahdollisesti myöhemmin ilmoitettava materiaali. Opetus ja suoritustavat: Luennot 30h ja harjoitukset 4 h, kuulustelu. Opetuskieli: Suomi. Yleistä: Taso: Perusopintojen opintojakso. MANAGEMENT IN INTERNATIONAL SOCIAL WORK Management in international Social Work Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: In Wossikka Koulutusohjelma/Pääaine: Social work and social administration Järjestävä laitos: Department of Health Policy and Management Jakson johtaja: Vuokko Niiranen, professor of Social Administration and Leadership Yhteystiedot: vuokko.niiranen@uku.fi Jakson sisältö: This English study module entails a written essay only. No lectures are held. If several overseas students happen to take the same study module, it is recommended that the students co-oper- Opinto-opas

208 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ate so that they can meet on their own initiative and discuss the subject matter of the study module. This helps each student to progress with his/her own written essay as well as to have a better understanding of the content of this study module. Oppimateriaali: Part I: Citizens participation and developing the possibilities of participation in local governance. 1) Held David Models of Democracy. Polity Press. Cambridge. 2) Lowndes Vivien Citizenship and Urban Politics. In David Judge, Gerry Stoker & Harold Wolman (eds.) Theories of Urban Politics. Sage. London 3) Bovaird T., Löffler E. & Parrado-Díez S Developing Local governance Networks in Europe. Local Governance in Europe. Baden-Baden, Nomos Verlagsgesellschaft. 4) Pierre J. & Peters G.B Governance, Politics and the State. Houndmills. Macmillan Press. Part II: Management in social work and social services. Refer to the following publications: 1) Harlow Elizabeth & Lawler John (eds.) Management, social work and change. Aldershot, Ashgate. 2) Kickert W.J.M., Klijn E-H. & Koppenjan J. (eds.) Managing Complex Networks. Strategies for the Public Sector. Sage. 3) Boxal P. & Purcell J Strategy and Human Resource Management. J.W. Arrowsmith Ltd. 4) The Journals: Administration in Social Work, two last volumes. Opetuskieli: English Huom: Only for the students in the programme of Masters in Social Work in Europe and other international students. MARKKINOINNIN JA KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN PERUSTEET Introduction to Marketing and International Business Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle on ilmoittauduttava viimeistään kaksi viikkoa ennen opetuksen alkamista Wossikan kautta. Ajankohta: Syys- marraskuu. Koulutusohjelma/Pääaine: FA3, PR3, PR4, TK2, KTM1, PT1 Järjestävä laitos: Kauppatieteiden laitos. Jakson johtaja: Professori, KTT Teuvo Kantanen. Opettajat: Professori Teuvo Kantanen, Lehtori Nina Huotari, Assistentti Marke Kivijärvi, tutkija Outi-Maaria Palo-oja. Jakson sisältö: Kuluttajamarkkinat ja yritysmarkkinat, markkinoiden segmentointi, tuote- ja palvelustrategiat, hinta- ja jakelutiestrategiat, markkinointiviestintä, globaalit markkinat, elektroninen markkinointi. Oppimateriaali: 1) Kotler Philip & Armsttrong Gary: Principles of Marketing. Yhdeksäs painos soveltuvin osin. 2) Luentomateriaali. Opetus ja suoritustavat: Luennot 30 tuntia, harjoitustyö sekä lopputentti. Opetuskieli: Suomi. Yleistä: Taso: Perusopinnot. Huom: Yliopiston yhteinen opintojakso. JOO-opintojakso. MASTER S THESIS IN INTERNATIONAL SOCIAL WORK Master s thesis in International Social Work Opintopisteet/ECTS credits: 40,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: In a master s thesis seminar Ajankohta: Autumn and spring semester Koulutusohjelma/Pääaine: Social Work Järjestävä laitos: Department of Social Work and Social Pedagogy Jakson johtaja: Professor of Social Work Opettajat: Juha Hämäläinen, Anne-Mari Röpelinen Yhteystiedot: annemari.ropelinen@uku.fi Jakson sisältö: The aim is to produce a research paper, either individually or in a group. The thesis is to be the result of independent thought and work on a topic within social work. A supervisor guides the work. The thesis must demonstrate knowledge of the topic, mastery of relevant research methods, and a good command of the language. The student should display the ability to 1) independently examine and clearly define a research problem within social work, 2) make justifiable choices of scientific methods in solving the problem, 3) gather and analyse necessary data to solve the problem, and critically examine the data, 4) present the research as a report with a well-grounded outline: background information, data, methods, and findings. Oppimateriaali: Master s thesis seminar Opetus ja suoritustavat: 1000 hrs of independent and supervised work. Pro gradu report. Opetuskieli: English Yleistä: Information about research process will be given in a seminar and in web page of the faculty. 208 Kuopion yliopisto

209 MATEMAATTINEN TALOUSTIEDE Mathematical Economics Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Matematiikan propedeuttinen kurssi ja Mikrotaloustiede 1 Ajankohta: 3. vsk. kevätlukukausi. Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Seuraavan kerran keväällä Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja talouden laitos Jakson johtaja: Yliassistentti Ismo Linnosmaa Jakson sisältö: Funktioihin ja matriiseihin liittyvät peruskäsitteet. Taloudellisen mallintamisen perusteet ja taloustieteelliset sovellukset. Rajoittamaton ja rajoitettu optimointi: teoria ja sovellukset. Komparatiivinen statiikka. Lineaarisen ja Dynaamisen optimoinnin perusteet. Oppimateriaali: 1) Chiang A.C Fundamental Methods of Mathematical Economics. 3.painos tai uudempi. McGraw-Hill TAI Simon C.P. & Blume L Mathematics for Economists. WW Norton & Company Inc. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja harjoitukset 30 tuntia, itsenäinen työskentely 101 tuntia. Kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemman Matemaattinen taloustiede opintojakson 3ov. METODOLOGINEN SEMINAARI Seminar on metodology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Tieteenfilosofia, Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin, Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskuntatieteilijöille ja Haastattelututkimus. Ajankohta: Kevätlukukausi. Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalitutkimuksen menetelmien professori Opettajat: Pertti Töttö Yhteystiedot: pertti.totto@uku.fi Jakson sisältö: Seminaarissa keskustellaan opinnäytetöiden menetelmävalintojen perustelemisesta, tutkimusotteiden suhteista ja tieteenfilosofisista suuntauksista sekä harjoitellaan valmiuksia väitellä metodologisista kysymyksistä. Kurssin aikana osallistujat voivat kehitellä opinnäytetyönsä kysymyksenasettelun ja menetelmävalintojen perusteluja prosessikirjoittamisen keinoin. Oppimateriaali: Sovitaan osallistujien kanssa erikseen. Opetus ja suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn 36 t ja kirjallinen työ. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Kurssi on suunnattu erityisesti jatko-opiskelijoille sekä metodologisista ja tieteenfilosofisista kysymyksistä kiinnostuneille perusopiskelijoille. Sen suorittaminen on hyvä ajoittaa opinnäytetyön aktiivisen kirjoittamisen vaiheeseen. MIELENTERVEYS JA PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN PERUSTEET Mental health and mental disorder Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Avoin yliopisto Aikaisemmat opinnot: Psykologian peruskurssi Ajankohta: Syyslukukausi Järjestävä laitos: Avoin yliopisto Jakson johtaja: Tea Alarmo, Pirjo Pölkki Jakson sisältö: Mielenterveys ja sen tukeminen. Kliinisen psykologian ja psykiatrian peruskäsitteitä. Keskeiset mielenterveysongelmat sekä niiden tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen perisaatteet. Mielenterveystyön lainsäädännöllinen perusta ja palvelujärjestelmä. Oppimateriaali: Lönnqvist, J. ym. (toim.): Psykiatria (luvut 1 6, 18 25). Gummerus Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t, luento- ja kirjallisuustentti tai pelkkä kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Luennot on mahdollista korvata teoksella Lönnqvist, J. ym. (toim.): Psykiatria (luvut 10-15), Kirjallisuustentteihin ilmoittaudutaan Avoimen yliopiston käytäntöjen mukaisesti. MIKROTALOUSTIEDE 1 Microeconomics 1 Opintopisteet/ECTS credits: 7,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Mikrotaloustieteen perus- Opinto-opas

210 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta kurssi, Makrotaloustieteen peruskurssi ja Matematiikan propedeuttinen kurssi. Ajankohta: 2. vsk. syyslukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja talouden laitos Jakson johtaja: Yliassistentti Ismo Linnosmaa Jakson sisältö: Kuluttajan preferenssit ja hyöty, kuluttajan valinta, kuluttajan ylijäämä ja markkinoiden kysyntä. Dynaaminen valinta ja valinta epävarmuuden alaisuudessa. Tuotantoteoria: panokset, teknologia ja tuotantokustannukset. Yrityksen ja toimialan tarjonta. Kilpailullisten markkinoiden toiminta. Monopoli, oligopoli ja strateginen käyttäytyminen. Vaihdanta, hyvinvointi ja sosiaalinen valinta. Ulkoisvaikutukset ja julkishyödykkeet. Epätäydellinen informaatio ja päämies-agentti ongelmat. Oppimateriaali: 1) Varian H.R Intermediate Microeconomics, A Modern Approach. 6. painos. W.W. Norton & Company. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja harjoitukset 40 tuntia, itsenäinen työskentely 145 tuntia. Kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi MIKROTALOUSTIETEEN PERUSKURSSI Introduction to Microeconomics Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksoille ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: 1. vsk. syyslukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Jakson johtaja: Yliassistentti Ismo Linnosmaa Jakson sisältö: Kuluttajien valinnat, kulutuskäyttäytyminen ja kysynnän määräytyminen. Tuottajien valinnat, tuotanto, kustannukset ja tarjonnan määräytyminen. Markkinoiden toiminnan periaatteet. Epätäydellinen kilpailu ja markkinoiden epäonnistuminen. Hyvinvoinnin taloustieteen perusteet ja julkisen vallan toiminta markkinoilla. Oppimateriaali: 1) Begg D. Fisher R. & Dornbush R Economics. 8.painos. McGraw-Hill. London. (kappaleet 1-18). Opetus ja suoritustavat: Luennot ja harjoitukset 30 tuntia, itsenäinen työskentely 101 tuntia. Kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemman Mikrotaloustiede ja liiketoiminta opintojakson 3 ov. MINUUDEN SOSIAALIPSYKOLOGIA Social psychology of self Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan opetuksen alkamiseen mennessä Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian lehtori Jakson sisältö: Minuuteen ja identiteettiin liittyvät teoriat ja sosiaalipsykologinen tutkimus. Oppimateriaali: 1) Rautio, P. & Saastamoinen, M. (toim.): Minuus ja identiteetti. Tampere University Press, ) yksi seuraavista: Ashmore, R.D. & Jussim, L.: Self and Identity.Oxford University Press, Burkitt, I.: Social Selves.Sage, Hänninen, V.: Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampereen yliopisto, 1999 tai uudempi painos. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 t ja luentojen oheismateriaali, sekä kirjallisuuskuulustelu, jossa tentitään yksi kirja. Opetuskieli: Suomi MINÄKÖ KANSAINVÄLINEN? Basics of Multiculturalism Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: Wossikassa syyskuun alussa. Aikaisemmat opinnot: - Ajankohta: Suomeksi syys-lokakuussa 2007 TAI englanniksi kevätlukukaudella Koulutusohjelma/Pääaine: Kaikki koulutusohjelmat ja pääaineet. Järjestävä laitos: Kansainvälisten asioiden osasto Jakson johtaja: Kansainvälisen opiskelijapalvelun päällikkö Kirsi Konttinen Opettajat: Vierailevia luennoitsijoita ja Kirsi Konttinen. Yhteystiedot: Kansainvälisen opiskelijapalvelun päällikkö Kirsi Konttinen, s-posti: Kirsi.Konttinen@uku.fi Jakson sisältö: Opintojakson tarkoitus on kehittää opiskelijan monikulttuurista kompetenssiä perehtymällä kulttuurienväliseen viestinnän peruskäsitteisiin. Oppimateriaali: Kirjallisuus ja artikkelit ilmoitetaan myöhemmin. Opetus ja suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin. Kirjallisuuteen tutustuminen ja lopputyönä oppimispäiväkirja. Opetuskieli: Suomi TAI englanti, erilliset kurssit suomeksi ja englanniksi. 210 Kuopion yliopisto

211 MITEN TUTKIMME TULEVAISUUTTA TUTU 1 Future 1 Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Oppimiskeskuksen koulutuskalenteri ( Aikaisemmat opinnot: Ei edellytetä Ajankohta: Syyslukukausi 2007 kuvaukset ja ajankohdat päivitetään lukukausittain osoitteessa: Koulutusohjelma/Pääaine: Tulevaisuusopintoja voi suorittaa minkä tahansa pääaineen yhteydessä. Järjestävä laitos: Oppimiskeskus Jakson johtaja: Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden opetustarjontaa suunnittelee ja koordinoi Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia ( ja jakson koulutusyhteyshenkilönä on Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen suunnittelija. Opettajat: Useita Yhteystiedot: Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemian koulutusyhteyshenkilöt ( Kuopion yliopistossa koulutusyhteyshenkilönä on Taina Rytkönen-Suontausta (@uku.fi). Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on tarjota perustietoa tulevaisuudentutkimuksen tiedonalasta. Oppimateriaali: 1. Kamppinen, Matti & Kuusi, Osmo & Söderlund, Sari (toim.) (2003) Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellutukset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 896. Toinen painos. Helsinki. 926 s. 2. Kurssin aikana jaettava kirjallinen aineisto Opetus ja suoritustavat: Opiskelu on monimuotoista lähi- ja etäopiskelusta. Pääpaino on opintoryhmätyöskentelyssä sekä yksilö- ja ryhmätehtävissä. Työskennellyssä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Tavoitteena on tarjota perustietoa tulevaisuudentutkimuksen tiedonalasta ja menetelmistä. MONIAMMATILLISUUS JA -KULTTUURISUUS HOITOTYÖN JOHTAMISESSA Multiprofessionalism and Multiculturalism in Nursing Leadership and Management Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: 1 viikko ennen opintojakson alkua, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet Koulutusohjelma/Pääaine: 2. vsk Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen yliassistentti Merja Nikkonen Opettajat: Laitoksen opettajia Yhteystiedot: Merja Nikkonen, merja.nikkonen@uku.fi Jakson sisältö: Erilaisuuden kohtaaminen ja hyväksyminen työyhteisössä ja hoitotyön johtamisen eri tilanteissa. Kommunikoinnin ja viestinnän kehittäminen hoitotyön johtamisessa. Kulttuurisen pätevyyden kehittäminen hoitotyön johtamisessa. Johtajan kehittyminen kulttuurisesti sensitiiviseksi. Oppimateriaali: 1) Thompson LL Making the team. A guide for managers. Pearson Education Inc. 2) Sullivan & Decker ed. Effective Leadership & Management in Nursing. Pearson Prentice Hall. 3) Muu opintojakson alussa osoitettava kirjallisuus. Opetus ja suoritustavat: Luennot, pienryhmä- ja seminaarityöskentely 30 h. Opetuskieli: suomi NEUROPSYKOLOGIA Neuropsychology Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Avoin yliopisto Aikaisemmat opinnot: Psykologian peruskurssi Ajankohta: Kevätlukukausi Järjestävä laitos: Avoin yliopisto Jakson johtaja: Eeva-Liisa Helkala, Pirjo Pölkki Opettajat: Eeva-Liisa Helkala Yhteystiedot: eeva-liisa.helkala@uku.fi Jakson sisältö: Kurssilla käsitellään motivaatioon, tunteiden säätelyyn, huomiointiin, näköhavaintojen jäsentämiseen, kommunikaatioon, muistikuvien muodostumi-seen ja tietoiseen kokemukseen ja ajatteluun vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä aivojen rakenteita. Oppimateriaali: Kaila: Hermoston ja käyttäytymisen biologiaa, 1985, Lisäksi yksi seuraavista: Kalat, JW.: Biological Psychology, luvut 4, 6 ja tai Lyytinen ym.: Oppimisvaikeudet - neuropsykologian näkökulma, Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 t, luento- ja kirjallisuustentti tai pelkkä kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Luentojen hyväksytty suorittaminen korvaa kirjallisuudesta valinnaisen teoksen. Kirjallisuustentteihin ilmoittaudutaan Avoimen yliopiston käytäntöjen mukaisesti. Opinto-opas

212 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta NUORISO JA YHTEISKUNTA 1 Youth and Society 1 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Jakson sisältö: Opintojaksolla tutustutaan sosiologisen nuorisotutkimuksen teoreettisiin ja metodisiin lähtökohtiin ja uuden suomalaisen nuorisotutkimuksen tuloksiin. Oppimateriaali: 1) Aaltonen, S. Honkatukia, P. Tulkintoja tytöistä. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki 2002, 2) Käyhkö, M. Siivoojaksi oppimassa. Joensuu University Press, Joensuu ) Paju, P. Autio, M., Kuluttava nuoruus. Nuorten elinolot vuosikirja. Nuorisotutkimusverkosto, STAKES, Helsinki Opetus ja suoritustavat: Luennot t + luentomateriaali ja oppimistehtävät sekä kirjallisuuskuulustelu (2 teosta) tai 2) kirjallisuuskuulustelu (3 teosta). Opetuskieli: Suomi NUORISO JA YHTEISKUNTA 2 Youth and Society 2 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Jakson sisältö: Jaksolla perehdytään kansainvälisen nuoristotutkimuksen uusimpiin suuntauksiin sekä nuorisoa koskevaan kansainväliseen sosiologiseen tutkimukseen. Oppimateriaali: 1) Hammer, T. (ed.), Youth Unemployment and Social Exclusion in Europe. A Comparative Study. London: The Policy Press 2003, 2) Roulleau-Berger, L. (ed.), Youth and Work in the Post-Industrial City of North America and Europe. Leiden Boston: Brill 2003, 3) Muggleton, D. Weinzierl, R., The Post-Subcultures Reader. Oxford: Berg ) Nayak, A., Race, Place and Globalization. Youth Cultures in a Changing World., Oxford: Berg Opetus ja suoritustavat: 1) Luennot 10 t ja kirjallisuustentti (kaksi teosta), 2) kirjallisuusessee tai -tentti (kolme teosta) Opetuskieli: Suomi NYKYAJAN FILOSOFIA Contemporary Philosophy Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Aikaisemmat opinnot: Filosofian approbatur Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Jakson sisältö: Perehtyminen nykyajan filosofisiin virtauksiin ja ongelmiin Oppimateriaali: Tentitään kaksi teosta seuraavista: 1) O Hear: What Philosophy is?, ) Kearney: Modern Movements in European Philosophy, ) Niiniluoto ja Saarinen (toim.): Nykyajan filosofia, ) von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi NÄKÖKULMIA IHMISEEN Aspects of humanity Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,5 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan opetuksen alkamiseen mennessä Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian lehtori Jakson sisältö: Perehtyminen ihmisen tutkimiseen biologian, kulttuurin ja suomalaisen yhteiskunnan näkökulmista. Oppimateriaali: 1) Eriksen, Thomas, H.: Toista maata? Johdatus antropologiaan. Gaudeamus, ) Damasio, Antonio: Tapahtumisen tunne. Terra Cognita, 2000, tai de Waal: Hyväluontoinen. Terra Cognita, 1998, tai Ridley, Matt: Geenit, kokemus ja ihmisenä oleminen. Terra Cognita, Opetus ja suoritustavat: Luento 16 t yhteisopetuksena sosiaalipolitiikan ja sosiologian kanssa (Suomalainen yhteiskunta-luentosarja) ja 2 kirjaa, jotka suoritetaan lukupiirinä. Lukupiiriä koskevat ohjeet löytyvät laitoksen kotisivulta. Ennen lukupiirin aloittamista järjestetään 2 tunnin mittainen oh- 212 Kuopion yliopisto

213 jaustilaisuus ja johdattelu kirjojen aihepiiriin. Lukupiiri päättyy yhteiseen keskusteluun jaksosta vastaavan opettajan kanssa. Sosiaalipsykologiaa sivuaineena opiskelevat sosiologian tai sosiaalipolitiikan pääaineopiskelijat tenttivät kirjallisuuden sekä suorittavat luentojen sijasta kirjan Heikkinen, E. & Tuomi, J.: Suomalainen elämänkulku. Tammi, Opetuskieli: Suomi NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ Evidence based nursing Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Kaksi viikkoa ennen opintojakson alkua, Wossikka. Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta, Hoitotieteen tutkimusmenetelmät Ajankohta: 1. lukuvuosi, kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Pr1, HJ1, TO1 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen lehtori Pirjo Partanen Opettajat: Laitoksen opettajat Yhteystiedot: Pirjo Partanen, s-posti: Pirjo. Jakson sisältö: Näyttöön perustuvan hoitotyön käsitteistö. Näyttöön perustuvan tutkimustiedon hakeminen tietokannoista. Tutkimustiedon kriittinen arviointi. Näyttöön perustuvan hoitotyön tuotteet (hoitosuositukset, hoitotyön suositukset). Tutkimustiedon leviämiseen liittyvät teoriat ja tekijät. Oppimateriaali: 1)Lauri S (toim.) Näyttöön perustuva hoitotyö. WSOY, WS Bookwell Oy. 2) Dicenso A, Guyatt G & Ciliska D Evidence-based Nursing. Mosby-Yearbook Inc. (soveltuvin osin). 3) Muu opintojakson aikana ilmoitettava ajankohtainen materiaali. Opetus ja suoritustavat: Aktivoivat luennot ja harjoitustyöt 22 t, itsenäinen työskentely, ryhmätentti, 86 t. Opetuskieli: suomi NÄYTTÖÖN PERUSTUVA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Evidence Based Social and Health Care Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Tietohallinnon teoriat ja käsitteet, Hoitotieteen, terveystaloustieteen ja -hallintotieteen tiedonhaun verkkokurssi. Ajankohta: 1. vsk. kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Kaija Saranto Jakson sisältö: Näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijatahot. Tieteellisen julkaisun lukeminen ja arviointi. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen työvaiheet. Tiedon keruu: reliabiliteetti ja validiteetti. Tiedon yhdistely: tilastollinen, laadullinen. Tiedon analyysi ja tulkinta. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksien soveltaminen. Meta-analyysin käyttö. Oppimateriaali: 1) Craig J. V. & Smyth R.L The Evidence-based Practice Manual for Nurses. Churchill Livingstone. Oxford. 2) Forsberg C. & Wengström Y Att göra systematiska litteraturstudier. Värdering, analys och presentation av omvårdnadsforskning. Natur och kultur. Stockholm. 3) Hart C Doing a Literature Review. Releasing the Social Science Research Imagination. SAGE Publications. Soveltuvin osin. 4) Lauri S. (toim.) Näyttöön perustuva hoitotyö. WSOY Bookwell. Juva. 5) Mullen E.J Evidence-Based Practice in a Social Work Context - the United States Case. FinSoc Working Papers 2. Verkkojulkaisu: SOC/FI/julkaisut/julkaisusarjat/tp2_2004.htm 6) Varonen H., Semberg V. & Teikari M. (toim.) Tieteestä käytäntöön. Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset terveydenhuollossa. FinOHTAn raportti 11. Verkkojulkaisu: 7) Muu oppimateriaali sovitaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot 16 tuntia, seminaarit 16 tuntia ja itsenäinen työskentely 76 tuntia. Seminaarit ovat osa suoritusta. Arvioitava harjoitustyö. Verkkooppimisympäristöä käytetään opetuksen osana. Opetuskieli: Suomi Huom: Tämä opintojakso toteutetaan yhdessä tieteenalakohtaisen perusopetuksen kanssa. Opintojakso korvaa osittain aikaisemman Näyttöön perustuva sosiaali- ja terveydenhuolto opintojakson 3 ov. NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN Development of Evidence Based Nursing Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: 1 kuukausi en- Opinto-opas

214 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta nen opintojakson alkua, Wossikka Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen aineopinnot Ajankohta: 3. lukuvuosi, kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ3, Pr3, TO3 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori Tarja Suominen Opettajat: Professori Tarja Suominen, lehtori Jari Kylmä ja lehtori Pirjo Partanen Yhteystiedot: Professori Tarja Suominen, lehtori Jari Kylmä, ja lehtori Pirjo Partanen, pirjo. Jakson sisältö: Hoitotieteellisen tiedon rakentaminen, luonne ja käytettävyys. Nursing outcomes. Vaikuttavuuden osoittaminen terveydenhuollossa. Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot, pienryhmissä kirjallisten töiden laatiminen, seminaareissa sovittujen teemojen käsittely. Opetuskieli: suomi OHJELMOINTI I Programming I Opintopisteet/ECTS credits: 9,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Järjestävä laitos: Tietojenkäsittelytieteen laitos Jakson johtaja: Tietojenkäsittelytieteen lehtori Jakson sisältö: Ohjelmoinnin perusteet ohjelmointikielenä oliokeskeinen Java. Luokat ja oliot. Luokan suunnittelu. Metodit. Numeroiden käsittely. Logiikka ja valinta. Toisto. Taulukot. Tiedostot. Oppimistavoitteet: Ohjelmoinnin perustaitojen ja JAVA-kielen perusteiden hallinta. Oppimateriaali: Wikla A.: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, 4. painos, 2004, Y. Daniel Liang: Introduction To Java Programming, 4. painos, Prentice Hall 2002, Morelli R.: Java, Java, Java, Object oriented problem solving, Prentice Hall 2000, Kyppö J, Vesterholm M.: Java-ohjelmointi, Satku Opetus ja suoritustavat: Luennot 36t, harjoitukset 36t, itsenäisesti tehtävät tehtävät, välikokeet tai loppukuulustelu. OPETUKSEN, OPPIMISEN JA OPETTAJUUDEN PERUSTEET Basic Skills in Teaching, Learning and Teacherhood Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,5 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. Ajankohta: 1. vsk Koulutusohjelma/Pääaine: TO1 Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (didakt.) Kerttu Tossavainen,hoitotieteen laitos Jakson sisältö: Perehdytään opetuksen, oppimisen ja sen ohjaamisen teoreettisiin perusteisiin, opetustapahtuman osatekijöihin ja niiden keskinäiseen vuorovaikutukseen sekä opettajan pedagogisen ajattelun kehittymiseen. Perehdytään opetuksen, oppimisen ja ohjaamisen perusteisiin aikuisdidaktisesta näkökulmasta. Tarkastellaan oppimisen ja opetuksen peruslähtökohtia huomioiden aikuisuus ja nuoruus elämänvaiheena. Tarkastellaan aikuisten ja nuorten erityispiirteitä oppijoina sekä perehdytään oppimisen ja opiskelun ohjaamiseen vuorovaikutteisen ohjaajuuden näkökulmasta. Oppimateriaali: 1) Rogers, J Aikuisoppiminen. Helsinki: Finn Lectura. 2) Uusikylä K., Atjonen P. Didaktiikan perusteet. SEKÄ vaihtoehtoisesti joko a) Leino A-L., Leino J Opettaminen ammattina tai b) Lonka K., Lonka I. (toim.) Aktivoitu opetus. Käsikirja aikauisten ja nuorten opettajille. Opetus ja suoritustavat: Luennot 18 t. Luentojen (2 op) ja kirjallisuuden (3 op)tenttiminen. Arviointi: 0-5. Opetuskieli: suomi Yleistä: Joensuun yliopiston vaatimusten mukaista opetusta, opetuksen järjestää Kuopion kesäyliopisto. Huom: Ilmoittautuminen Kuopion kesäyliopistoon. OPETUSHARJOITTELU II TERVEYSALAN KOULUTUKSESSA Teaching Practice II in Nursing Education Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Edellisen kevätlukukauden infotilaisuudessa, myös Wossikka. Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen aineopinnot, kasvatustieteen perusopinnot sekä hoitotieteen didaktiikan aineopinnoista Terveysalan koulutus ja kasvu opettajan työhön opintokokonaisuus. Ajankohta: Opintojakso alkaa syksyisin ja päättyy keväällä. Koulutusohjelma/Pääaine: Terveystieteiden opettajankoulutus TO2, hoitotiede Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (didaktiikka) Kerttu Tossavainen. Opettajat: Assistentti, TtM Pirjo Kinnunen ma. assistentti, THM Merja Jokelainen 214 Kuopion yliopisto

215 ja hoitotieteen lehtori (didaktiikka), dos. Hannele Turunen Yhteystiedot: puh Jakson sisältö: Opetussuunnitelma-analyysi. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Yhteistoiminnallinen oppiminen. Merkitykselliset oppimiskokemukset. Verkko-oppiminen. Portfolio oppimisen ja arvioinnin välineenä. Oppimateriaali: 1) Quinn F.M Principles and practice of Nurse Education. 4th edition. UK. London. Ashford Colour Press Ltd. Sivut ) Niikko A Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki. Tammi. 3) Kansanen P Opetuksen käsitemaailma. Opetus Juva. WS Bookwell Oy. 4) Stuart C.C Assessment, Supervision and Support in Clinical Practice. A guide for nurses, midwives and other health professionals. 2th edition. UK. Printed in China. Sivut: ) Ajankohtaiset kansalliset ja kansainväliset artikkelit. Opetus ja suoritustavat: Osallistuminen erilaisiin oppimistilanteisiin terveysalan oppilaitoksessa 6 t, harjoitukset ja seminaarit yliopistolla 42 t, opetus terveysalan oppilaitoksessa ja ohjatussa harjoittelussa 14 t, toisten opettajaopiskelijoiden opetustilanteiden seuraaminen ja reflektointi 10 t, reflektiiviset suunnittelu- ja palautekeskustelut mentorin ja opettajan kanssa 10 t, opiskelu verkko-oppimisympäristössä 20 t, merkityksellisten oppimiskokemusten analyysi, yksilölllinen ja yhteistoiminnallinen opiskelu 114 t. Opintojakson arviointi: Oppimisportfolio Opetuskieli: suomi OPETUSHARJOITTELU III TERVEYSALAN KOULUTUKSESSA Teaching Practice III in Nursing Education Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Edellisen kevätlukukauden aikana infotilaisuudessa, myös Wossikka Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen aineopinnot, kasvatustieteen perusopinnot ja hoitotieteen didaktiikan aineopinnoista opintokokonaisuudet Terveysalan koulutus ja kasvu opettajan työhön sekä Oppiminen ja opetus - perusta terveystieteiden opettajan ammattiin. Ajankohta: 3. vsk, syksy ja kevät Koulutusohjelma/Pääaine: Terveystieteiden opettajankoulutus TO3, hoitotiede Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (didaktiikka) Kerttu Tossavainen Opettajat: Assistentti Teija Korhonen ja lehtori, dos. Hannele Turunen Yhteystiedot: Assistentti Teija Korhonen, teija.korhonen@uku.fi, puh Jakson sisältö: Koulutuksen ja opetuksen kehittäminen yhteiskunnan ja terveysalan ajankohtaiset haasteet huomioiden. Projekti- ja tiimityöskentely. Vertaistuutorointi. Näyteportfolio. Verkko-oppiminen. Oppimateriaali: 1) Järvinen A., Koivisto T. & Poikela E Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Helsinki. WSOY. 2) Parkay F. W. & Hass G. (Ed.) Curriculum planning: A contemporary approach. Allyn and Bacon. Boston. 3) Silfverberg P Ideasta projektiksi. Projektisuunnittelun käsikirja. Helsinki. Oy Edita. 4) Sydänmaanlakka P Älykäs organisaatio tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 5) Quinn, F. M Principles and practice of Nurse Education. Stanley Thornes. Cheltenham, sivut ) Ajankohtaiset kansalliset ja kansainväliset artikkelit. Opetus ja suoritustavat: Mentorointipäivä ja teemaseminaarit 30 t. Aktiivinen osallistuminen asiantuntijana koulutuksen tai opetuksen kehittämisprojektiin, kehittämistehtävän suunnittelu, toteutus ja arviointi osana laajempaa kehittämisprojektia 75 t. Tuutoroinnin suunnittelu ja toteutus 30 t. Näyteportfolion laatiminen 30 t. Opiskelu verkko-oppimisympäristössä 16 t. Itsenäinen työskentely 34 t. Opetuskieli: suomi ORGANISAATIO- JA HALLINTOTEORIOIDEN PERUSTA Foundations of organisation and administrative theories Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: 1. vsk. syyslukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Jari Vuori Jakson sisältö: Hallinnon ja johtamisen peruskäsitteet sekä organisaatioteorioiden kehityshistoria koulukuntineen. Oppimateriaali: 1) Morgan Gareth Images of Organization. Sage. Newbury Park. 2) Salminen Ari Julkisen toiminnan johtaminen. Hallintotieteiden perusteet. Edita. Helsinki. 3) Drucker Opinto-opas

216 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Peter F Johtamisen haasteet. WSOY. Juva. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 tuntia, itsenäinen työskentely 138 tuntia. Harjoitustyö ja kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa aikaisemman Hallintotieteen oppihistorian 2ov. ORGANISAATIOTALOUS Economics of Organisations Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: 4. vsk. kevätlukukausi. Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi, ensimmäisen kerran keväällä Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Hannu Valtonen Jakson sisältö: Organisaatioiden talous, erilaiset yritysteoriat, transaktiokustannusteoria. Oppimateriaali: 1) Douma S. & Schreuder Hein Economic approaches to organizations. 3.painos. London. 2) Erikseen ilmoitettava artikkelikirjallisuus. Opetus ja suoritustavat: Luentoja 20 tuntia, itsenäinen työskentely 84 tuntia. Kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi ORIENTOITUMINEN TERVEYSTIETEIDEN OPETTAJAN TEHTÄVIIN JA OPETUSHARJOIT- TELU I Orientation to Nurse Teachers Working Life and Teaching Practice I Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Wossikka Aikaisemmat opinnot: Kasvatustieteen perusopinnot Ajankohta: 1 vsk. syksy ja kevät Koulutusohjelma/Pääaine: TO1 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (didaktiikka) Kerttu Tossavainen Opettajat: Hoitotieteen assistentti Teija Korhonen, professori Kerttu Tossavainen ja hoitotieteen lehtori (didaktiikka), dosentti Hannele Turunen Yhteystiedot: Hoitotieteen assistentti Teija Korhonen, , teija.korhonen@uku.fi Jakson sisältö: Terveystieteiden opettajan työ, opettajaksi kasvu. Ammattikorkeakoulu, ammatillinen toisen asteen oppilaitos ja ohjattu harjoittelu oppimis- ja työyhteisönä. Perehtyminen ongelmalähtöiseen oppimiseen, verkko-oppiminen ja merkityksellisten oppimiskokemusten analyysi. Yhteistoiminnallinen oppiminen ammatillisen kasvun välineenä. Oppimateriaali: 1) Jasper, M Beginning Reflective Practice. Foundations in Nursing and Health Care. Nelson Thornes. Cheltenham. 2) Poikela, E. (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka. Teoriaa ja käytäntöä. Tampereen yliopistopaino. Tampere. 3) Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY. Juva. 4) Tossavainen K Yhteistoiminnallinen oppiminen terveydenhuollon opettajankoulutuksessa. Vertailututkimus suomalaisten ja englantilaisten opiskelijoiden kokemuksista. Joensuun yliopisto. 5) Ajankohtaiset artikkelit. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja tutoriaalit (44 h), opiskelu verkkoympäristössä (10 h), merkityksellisten oppimiskokemusten analyysi (15 h), oppimispäiväkirjan laatiminen (15 h), yksilöllinen ja ryhmässä opiskelu (51 h). Opetuskieli: suomi PERHE, RYHMÄ JA YHTEISÖ SOSIAALITYÖSSÄ Family, community and group work in social work practice Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Sosiaalityön perusopinnot, Sosiaalityön harjoittelu 2. Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön lehtori Opettajat: Sosiaalityön lehtori/ assistentti Jakson sisältö: Jakson tavoitteena on perehtyä perheitä, ryhmiä ja yhteisöjä koskevaan tutkimukseen sekä ryhmä- ja yhteisötyön työmenetelmiin sosiaalityössä. Jakson sisältöjä ovat muuttuva perhe ja yhteisö- ja ryhmätyö sosiaalityössä. Oppimateriaali: 1) Kopomaa, T. & Meltti, T. (toim.). Kaupunkisosiaalityötä paikantamassa. Yliopistopaino Kustannus 2005 tai Forsberg, H. 216 Kuopion yliopisto

217 & Nätkin, R. (toim.) Perhe murroksessa: kriittisen perhetutkimuksen jäljillä. 2) Kopakkala, A. Porukka, jengi, tiimi. Edita 2005 tai Niemistö R. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto 1998 tai Seikkula, J & Arnkil, T.E. Dialoginen verkostotyö. Tammi Opetus ja suoritustavat: Luennot 18 t, pienryhmätyöskentelyä 12 t ja kirjallisuustentti Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemmista tutkintovaatimuksista opintojakson Yhteisöt ja ryhmät sosiaalityössä. PERHEOIKEUS Family law Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Sosiaalioikeus sosiaalityössä Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalilainsäädännön ja sosiaalityön päätoiminen tuntiopettaja Opettajat: Marja-Liisa Miettinen Yhteystiedot: marjaliisa.miettinen@uku.fi Jakson sisältö: Tavoitteena on sosiaalityössä tarvittavan perheoikeudellisen sääntelyn keskeisen sisällön hahmottaminen ja sosiaalityön asiantuntijatehtävissä tarvittavan lapsioikeuden keskeisen sisällön ja sen soveltamisen hallinta. Sisältönä ovat perheoikeuden normijärjestelmä ja sen periaatteet, sosiaalityön tehtävä ja rooli perheoikeudessa, perheoikeudellisen normiston erityisesti lapsioikeuden sisältö sekä perheoikeudelliset prosessit. Oppimateriaali: 1) Gottberg, E: Perhesuhteet ja lainsäädäntö. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja A:23, ) Litmala, M. (toim.): Lapsen asema erossa. WSOY, Taskinen, S. (toim.), Lapsen etu erotilanteessa, Opas sosiaalitoimelle. Stakes Opintojaksoa tukee verkkomateriaali. Opetus ja suoritustavat: Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 t ja pienryhmissä tehtävät oikeustapaustehtävät. Opetuskieli: Suomi PERSOONALLISUUS- JA SOSIAALIPSYKOLOGIA Personality and social psychology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Avoin yliopisto Aikaisemmat opinnot: Psykologian peruskurssi Ajankohta: Kirjallisuus tentitään avoimen yliopiston yleisinä tenttipäivinä. Järjestävä laitos: Avoin yliopisto Jakson johtaja: Pirjo Pölkki, Johanna Rantanen Jakson sisältö: Persoonallisuus- ja sosiaalipsykologian keskeiset käsitteet, teoriat ja sovellukset. Oppimateriaali: 1.Helkama ym.: Johdatus sosiaalipsykologiaan, JA 2. Vuorinen: Persoonallisuus ja minuus, 1990 TAI Nurmi & Räikkönen (toim.): Persoonallisuus, terveys ja hyvinvointi, Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi Huom: Ilmoittautumiset Avoimen yliopiston käytäntöjen mukaisesti PERUSOPINTOJEN HARJOITUSTYÖ Project in Basic Studies in Computer Science Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Aikaisemmat opinnot: Ohjelmointi I Järjestävä laitos: Tietojenkäsittelytieteen laitos Jakson johtaja: Tietojenkäsittelytieteen lehtori Jakson sisältö: Ohjelman laatiminen itsenäisesti annetusta aiheesta Java-kielellä. Javan ohjelmointiympäristöön liittyvät välineet dokumenttien tuottamiseen. Työ painottuu tiedostojen käsittelyyn. Oppimateriaali: Kurssilla jaettava ohjemateriaali. Opetus ja suoritustavat: Luennot 6 t, harjoitukset 16 t, harjoitustyö 60 t. PRACTICE OF INTERNATIONAL SOCIAL WORK Practice of international Social Work Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Kampusnet: https// Wossikka Ajankohta: Summer and autumn semester Koulutusohjelma/Pääaine: Social work Järjestävä laitos: Department of Social Work and Social Opinto-opas

218 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Pedagogy Jakson johtaja: Lecturer in Social Work/ Assistant in Social Work Opettajat: Ulla Ryynänen, Anne-Mari Röpelinen Yhteystiedot: fi Jakson sisältö: The aim of the module is to develop student s capacity to evaluate professional social work practice internationally. Another aim is to develop professional identity and qualifications as a social worker. Oppimateriaali: Relevant study material to be assigned at the beginning of the course. Opetus ja suoritustavat: Practice period, learning tasks, practice seminar and seminar work. Opetuskieli: English PREVENTIIVISEN HOITOTIETEEN HARJOITTELU 1 Practical Training in Preventive Nursing Science 1 Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Wossikka, viikkoa ennen opintojakson alkua Ajankohta: Syksy 2007 ja kevät 2008 Koulutusohjelma/Pääaine: Preventiivinen hoitotiede/ho2 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Preventiivisen hoitotieteen professori Opettajat: Laitoksen opettajat ja ulkopuoliset asiantuntijat Jakson sisältö: Terveyden edistämisen ja preventiivisen hoitotieteen asiantuntijuus: oman asiantuntijuuden tunnistaminen, kehittävän työotteen omaksuminen, omien asiantuntijavalmiuksien kehittäminen perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä tapahtuva johtaminen ja päätöksenteko, asiantuntijan rooli moniammatillisissa verkostoissa ja työryhmissä sekä kansalliset tavoite- ja toimintaohjelmat terveyttä edistävän toiminnan suuntaamisessa Opetuskieli: suomi Oppimateriaali: Ajankohtainen kirjallisuus. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja seminaarit 32 tuntia, harjoittelu 80 tuntia. Itsenäinen työskentely, suunnitelman ja raportin laadinta 40 tuntia. Opetuskieli: suomi PREVENTIIVISEN HOITOTIETEEN HARJOITTELU 2 Practical Training in Preventive Nursing Science 2 Opintopisteet/ECTS credits: 9,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Wossikka, viikkoa ennen opintojakson alkua Aikaisemmat opinnot: PREHA1 Ajankohta: Syksy 2007 ja kevät 2008 Koulutusohjelma/Pääaine: Preventiivinen hoitotiede/ho2,ho3 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Preventiivisen hoitotieteen professori Opettajat: Laitoksen opettajat ja ulkopuoliset asiantuntijat Jakson sisältö: Terveyden edistämisen asiantuntijuuden kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä: oman asiantuntijuuden syventäminen, tutkimus-/kehittämistyö, opiskelijoiden välinen yhteistyö, yhteistyö työelämän kanssa, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittämistarpeiden ja palveluiden laadun arviointi sekä kansalliset tavoiteja toimintaohjelmat terveyttä edistävän toiminnan ja johtamisen kehittämisessä. Oppimateriaali: Ajankohtainen kirjallisuus. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja asiantuntijaseminaarit 28 tuntia, projektityöskentely moniammatillisissa työ- ja verkostoryhmissä ja osallistuminen terveyden edistämiseen 150 tuntia. Itsenäinen työskentely, verkko-opiskelu, suunnitelmien ja raporttien laadinta 75 tuntia. Opetuskieli: suomi PREVENTIIVISEN HOITOTIETEEN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN ASIANTUNTIJUUS SEKÄ TEEMASEMINAARIT Expertise in Preventive Nursing Science and Health Promotion, theme seminars Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Wossikka, viikkoa ennen opintojakson alkua Ajankohta: Kevät 2008 Koulutusohjelma/Pääaine: Preventiivinen hoitotiede, HO1,HO2 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Preventiivisen hoitotieteen professori Opettajat: Laitoksen opettajat ja jatko-opiskelijat Jakson sisältö: Preventiivisen hoitotieteen asiantuntijuus väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Asiantuntijuus moniammatillisissa terveyden edistämisen verkostoissa ja työryhmissä sekä kansainvälisissä tehtävissä. Asiantuntijuus näyttöön perustuvassa terveyden edistämisessä. Asiantuntijuus terveyden edistämi- 218 Kuopion yliopisto

219 sen toimintamallien ja työmenetelmien uudistamisessa. Asiantuntijuus ja eettinen vastuu. Oppimateriaali: Ajankohtainen kirjallisuus Opetus ja suoritustavat: Luennot ja teemaseminaarit 40 tuntia, omatoiminen opiskelu 100 tuntia. Seminaarityö. Opetuskieli: suomi Opetuskieli: suomi PREVENTIIVISEN HOITOTIETEEN TUTKIMUS Research in Preventive Nursing Science Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Wossikka, viikkoa ennen opintojakson alkua Ajankohta: Kevät 2008, jatkuu syyslukukaudella 2008 Koulutusohjelma/Pääaine: Preventiivinen hoitotiede, HO3 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Preventiivisen hoitotieteen professori Opettajat: Laitoksen opettajat Jakson sisältö: Yksilö-, yhteisö- ja kulttuurilähtöisyys terveyden edistämisen ja preventiivisen hoitotieteen tutkimuksessa. Hoitotyön, terveyden edistämisen ja terveyspoliittisten linjausten ilmeneminen tutkimuksessa. Tutkimustieto ja sen hyödynnettävyys näyttöön perustuvassa hoitotyössä ja terveyden edistämisessä. Monitieteinen tietoperusta ja tutkimuksen eettiset näkökohdat. Preventiivisen hoitotieteen tutkimuksen painopistealueet ja tulevaisuuden suuntaviivat. Oppimateriaali: Suomalaiset hoitotieteen väitöskirjatyöt preventiivisen hoitotieteen alueelta. Muu ajankohtainen kirjallisuus. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja seminaarit 30 tuntia, omatoiminen opiskelu 90 tuntia. Kansalliseen konferenssiin osallistuminen 20 tuntia. Materiaalitentti. Opetuskieli: suomi PRO GRADU Master s Thesis Opintopisteet/ECTS credits: 30,0 Opintoviikot/Credits: 20,0 Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen syventävät opinnot Ajankohta: Kolmas lukuvuosi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ, PR, TO Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professorit Opettajat: Hoitotieteen professorit Yhteystiedot: Professori Tarja Suominen, s-posti:tarja.suominen@uku. fi, lehtori Hannele Turunen, puh , s-posti: Hannele.Turunen@uku.fi Jakson sisältö: Itsenäinen tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi. Opetus ja suoritustavat: Hyväksytty tutkielma, itsenäinen opiskelu 800 t. Opetuskieli: suomi PRO GRADU -SEMINAARI Graduate Research Seminar in Nursing Science Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: 1 kuukausi ennen opintojakson alkua, Wossikka. Aikaisemmat opinnot: Hoitotieteen aineopinnot, kandidaatin tutkielma ja seminaari, Hoitotieteen syventävät opinnot: Hoitotieteellisen tiedon arviointi, näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen, hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö. Ajankohta: 3. lukuvuosi Koulutusohjelma/Pääaine: HJ, PR, TO Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori Tarja Suominen Opettajat: Professori Tarja Suominen ja dosentti, lehtori Hannele Turunen, yliassistentti Merja Nikkonen ja lehtori Jari Kylmä Yhteystiedot: Professori Tarja Suominen, s-posti: tarja.suominen@uku.fi lehtori Hannele Turunen, s-posti: hannele. turunen@uku.fi yliassistentti Merja Nikkonen, s-posti: merja.nikkonen@uku.fi lehtori Jari Kylmä, s- posti: jari.kylma@uku.fi Jakson sisältö: Tutkimussuunnitelman laatiminen ja esittäminen. Osallistuminen muiden tutkimussuunnitelmien prosessointiin. Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Tutkimussuunnitelman esittäminen ja opponointi, aktiivinen valmistautuminen ja osallistuminen seminaarityöskentelyyn sekä tutkimussuunnitelman hyväksyminen. Seminaarit 50 t, itsenäinen työskentely 110 t. Opetuskieli: suomi Yleistä: Verkko-oppimisympäristö, Kirjallinen viestintä 1 op nivoutuu pro gradu -seminaariopintoihin. PROJEKTINHALLINTA Project Management Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle il- Opinto-opas

220 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta moittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: 1. vsk. kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Tuula Kivinen Jakson sisältö: Projektityöskentelyn teoreettiset perusteet. Projektin suunnittelu, toteutus, ohjaus, johtaminen ja arviointi. Vuorovaikutus, ryhmädynamiikka. Oppimateriaali: 1) Silfverberg P Ideasta projektiksi: projektisuunnittelun käsikirja. Helsinki, Edita. 2) Pelin R Projektihallinnan käsikirja. Projektijohtaminen Oy. Muu materiaali sovitaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot 8 h, arvioitava ryhmätyö, seminaarit 12 h, itsenäinen ja verkko-työskentely 61 h, sekä itsearviointi. Verkkoa käytetään osittain opetuksen osana. Seminaarit ovat osa suoritusta. Oppimisympäristönä käytetään Moodlea, jonka käyttö on hallittava ennen kurssin alkua. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa aikaisemman Projektinhallinta opintojakson 2 ov. PSYKOLOGIAN PERUSKURSSI Introduction to psychology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Kampusnet (kevätlukukausi), Avoin yliopisto (syyslukukausi) Ajankohta: Kevätlukukausi, syyslukukausi Järjestävä laitos: Avoin yliopisto, Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Lastensuojelun professori Opettajat: Kalevi Paldanius, Pirjo Pölkki Jakson sisältö: Psykologia tieteenä.teoreettiset valtavirrat. Tiedonhankinta sekä perustutkimuksen ja sovellutusten alueet. Oppiminen ja kognitiiviset prosessit. Motivaatio ja persoonallisuus. Oppimateriaali: Smith, E. (ed.): Atkinson & Hilgard s Introduction to Psychology, 14. painos, luvut 1 16 TAI Vilkko-Riihelä, A.: Psyyke - psykologian käsikirja (luvut 1-14), Opetus ja suoritustavat: Luennot 18 t ja luentotentin yhteydessä kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi PUHEVIESTINTÄ Speech Communication Opintopisteet/ECTS credits: 1,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Koulutusohjelma/Pääaine: Koulutusohjelmakohtaiset tiedot kielikeskuksen kotisivulla ja opinto-oppaassa. Järjestävä laitos: Kielikeskus. Opettajat: Marja-Leena Hyvärinen, Jonna Mönkkönen, Sanna Niskanen Jakson sisältö: Puheviestinnän opetuksen tavoitteena on, että opiskelijan käsitys omista viestintätaidoista täsmentyy ja valmius toimia oman alan kannalta olennaisissa viestintätilanteissa ja tehtävissä kehittyy. Yleisinä teemoina ovat puheviestinnän oppiminen, viestijäkuvan kehittäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Opetussisällöt ja harjoitukset vaihtelevat kurssikohtaisesti. Teemoja voivat olla esimerkiksi vuorovaikutustaidot ja asiakasneuvonta apteekissa, lääkäri-potilassuhteen vuorovaikutus, asiakasviestintä sosiaalityössä, ravitsemusterapeutti-potilassuhteen vuorovaikutus, esiintyminen, haastattelu, ryhmäviestintä, neuvotteleminen, projektiviestintä tai tieteellinen puheviestintä. Oppimateriaali: Opetusmateriaali jaetaan ja siitä kerätään maksu opetuksen yhteydessä. Opetus ja suoritustavat: Kurssilla keskitytään oman alan opiskelu- ja työtehtävissä tarvittavien puheviestintätaitojen harjoitteluun yksin, pareittain ja pienryhmissä. Itsearviointi, palaute ja videointi ovat olennainen osa harjoittelua. Kurssin arvosana on hyväksytty / hylätty. Hyväksytty arvosana edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen sekä sovittujen tehtävien ja harjoitusten tekemistä koulutusohjelman kurssivaatimusten mukaisesti. Opetuskieli: Suomi. RESEARCH IN INTERNATIONAL SOCIAL WORK (ADVANCED RESEARCH STUDIES AND RESEARCH SEMINAR) Research in international Social Work (advanced research studies and research seminar) Opintopisteet/ECTS credits: 20,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Kampusnet: https// Wossikka Ajankohta: Autumn semester and spring semester Koulutusohjelma/Pääaine: Social Work Järjestävä laitos: Department of Social Work and Social Pedagogy Jakson johtaja: Professor of Social Work, especially Social Pedagogy Opettajat: Juha Hämäläinen, Anne-Mari Röpelinen, Pertti Töttö Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi, anne-mari. 220 Kuopion yliopisto

221 Jakson sisältö: The aim of this module is to promote students appreciate the challenges and problems associated with research, and understanding and application of research methodology in social work. To facilitate students to be able to critically appraise, devise, undertake and commission comparative studies. The course will examine selected methods of comparative research in the context of social work practice and research. In particular the module will address the following issues: the theoretical basis, objectives and aims of comparative research ethical and practical problems associated with comparative studies types, forms, methods and design of comparative studies critical analysis of published studies. Oppimateriaali: Relevant study material will be assigned by the course coordinator. Opetus ja suoritustavat: This course consists of three parts: 1) Comparative research in international Social Work (web-based learning), 2) Master s thesis seminar and 3) literature exam. Students will study independently with web material, they will prepare a research plan and present it in Master s Thesis seminar and they will read literature concerning research methods. Opetuskieli: English Huom: Partly together with other courses of research method studies in advanced level. RYHMÄT JA YHTEISÖT Groups and communities Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos. Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian lehtori Jakson sisältö: Perehtyminen ryhmäilmiöihin, ryhmiä sekä yhteisöllisyyttä koskeviin teorioihin ja tutkimussuuntauksiin hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Oppimateriaali: 1) Brown, R.: Group processes. Blackwell, 1988 tai Stangor, C: Social Groups in Action and Interaction. Psychology Press, ) Field, J.: Social Capital. Routledge, Sivuaineopiskelijoille harjoitusten asemasta Niemistö, R.: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998, tai jokin muu erikseen sovittava kirja, mikäli Niemistön kirja on suoritettu jo muussa yhteydessä. Opetus ja suoritustavat: Luennot 16 t, harjoitukset 20 t ja kahden kirjan tenttiminen ovat pakolliset pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat tenttiä harjoitusten asemesta kirjan. Opetuskieli: Suomi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JURIDIIKKA Social welfare and health care legislation Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojakso suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna. Tenttiin ilmoittaudutaan Kampusnetissä. Ajankohta: Syys- ja kevätlukukausi Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalilainsäädännön ja sosiaalityön päätoiminen tuntiopettaja Opettajat: Marja-Liisa Miettinen Yhteystiedot: marjaliisa.miettinen@uku.fi Jakson sisältö: Tavoitteena on antaa yleiskuva sosiaalija terveydenhuollon sääntelyjärjestelmän keskeisistä periaatteista ja sisällöstä. Sisältönä on ihmisja perusoikeudet, palveluiden järjestämisvastuu ja tuottamistavat, lainsäädännön keskeinen sisältö, tietosuoja ja salassapito, asiakkaan asema ja oikeudet sekä ammattihenkilöiden velvollisuudet ja vastuukysymykset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oppimateriaali: 1) Tuori Kaarlo: Sosiaalioikeus. Sivut: , ja , sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevin osin. WSOY, ) Lohiniva-Kerkelä Mirva: Terveydenhuollon juridiikka. Talentum Media Oy, ) Sutela, Marja: Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen. Oikeudelliset reunaehdot. (Sivut: ) Edita Publishing Oy, 2003 ja lisäksi seuraavat lait: Perustuslaki 739/ luku, L sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, L potilaan asemasta ja oikeuksista, Kansanterveyslaki 66/1972, Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989, Sosiaalihuoltolaki 710/1992, Päihdehuoltolaki 41/1986, Mielenterveyslaki 1116/1990, Lastensuojelulaki 417/2007, L vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, A vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987, L omaishoidon tuesta 937/2005, L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, L sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005, Poti- Opinto-opas

222 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta lasvahinkolaki 585/1985, L julkisista hankinnoista 348/2007 sosiaali- ja terveyspalveluja koskevin osin. Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi Huom: Tentissä saa olla mukana edellä mainitut lakitekstit monistettuina ilman merkintöjä. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON OHJAUS JA PALVELUJÄRJESTELMÄT Steering systems and service structures in social and health care Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: 1. vsk kevätlukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Sari Rissanen Jakson sisältö: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien perusperiaatteet, toteutustavat (palvelujen organisointi ja rahoitus) ja ohjausjärjestelmät (kansainvälinen - kansallinen - alueellinen). Erityisteemoja: Tietoyhteiskuntakehitys, poliittishallinnollinen järjestelmä, yksityinen - julkinen palvelurakenne, palvelujärjestelmien tulevaisuuden näkymät. Oppimateriaali: 1) Oulasvirta Lasse, Ohtonen Jukka & Stenvall Jari Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus. STM. Helsinki. 2) Paloheimo Heikki & Wiberg Matti Politiikan perusteet. WSOY. 3) Heikkilä Matti & Lahti Tuukka (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus Helsinki, Stakes. 4) Rissanen Sari & Sinkkonen Sirkka Hoivayrittäjyys. PS-kustannus. Jyväskylä. 5) Muu opintojakson alussa sovittava verkkojulkaisumateriaali. Opetus ja suoritustavat: 5 opintopistettä: Luennot 26 tuntia ja itsenäinen opiskelu 105 tuntia. Luento- ja kirjallisuustentti (kohdat 1-2). 10 opintopistettä: Luennot 26 tuntia ja itsenäinen opiskelu 244 tuntia. Kotitentti (kohdat 1-5). Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa aikaisemman sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmät -opintojakson 5 ov ja poliittishallinnollinen ja taloudellinen ohjaus 2 ov opintojakson. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIEDONHALLINNAN PERUSTEET Introduction to Information Management in Social and Health Care Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa Aikaisemmat opinnot: Johdatus sosiaalija terveydenhuollon tietohallintoon Ajankohta: 1. vsk syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Jakson johtaja: Lehtori Sirpa Kuusisto-Niemi Jakson sisältö: Tietohallinnon historialliset vaiheet Suomessa. Tietohallinnon keskeiset teoriat ja käsitteet. Asiakirjallinen tiedon hallinta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tutkimus. Tietoyhteiskunta sosiaalija terveydenhuollossa. Tietohallinnon vaikuttajatahot. Oppimateriaali: 1) Englebardt S. & Nelson R Health Care Informatics. Mosby. London. 2) Saranto K. & Korpela M. (toim.) Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa. WSOY. Helsinki. 3) Muu opetusmateriaali eri aihealueilta teemoittain ilmoitetaan opintojakson kuluessa. Opetus ja suoritustavat: Luennot 30 tuntia, arvioitavat harjoitustyöt. Jakso toteutetaan osittain verkko-oppimisympäristössä (Moodle). Itsenäinen- ja verkkotyöskentely 100 tuntia. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa aikaisemman Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet opintojakson 3 ov. Jakso kuuluu myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon sivuainekokonaisuuteen (25 op). SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON HARJOITTELU Practical Training in Health and Human Services Informatics Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Aikaisemmat opinnot: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot Ajankohta: 2. lukuvuosi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Tutkimusjohtaja Anneli Ensio Jakson sisältö: Projektiluonteinen käytännön harjoittelu sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon alaan kuuluvissa tehtävissä. Opiskelija voi järjestää itse harjoittelupaikan. Opetus ja suoritustavat: Projektiraportti harjoittelusta. Opetuskieli: Suomi Huom: Harjoittelusta sovittava etukäteen jakson johtajan kanssa. 222 Kuopion yliopisto

223 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON KIRJALLISUUS Health and Human Services Informatics Literature Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: viimeistään kahta viikkoa ennen Wossikassa Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Opettajat: Professori Kaija Saranto Oppimateriaali: 5 opintopistettä: 1. Johnson, D.G. ( 2004). Computer Ethics. Teoksessa Floridi L.(toim.) Philosophy of Computing and Information. Blackwell Publishing Ltd, s Kallinen-Kräkin S. ja Kärki J. (2003). Sosiaalityön luokitus - luonnos Aiheita 4/2004, luku 2. Stakes Laudon K. ja Laudon J. (2005). Essentials of Management Information Systems. Prentice Hall. Luku Saranto K. et al. (2007). Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen. WSOY. Luvut 4-5 ja Tenhunen E. et al. (2006). Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys. Teoksessa Häyrinen Kristiina (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Tutkimuspaperit Työpapereita 18/2006, Stakes Whetton S. (2005). Health Informatics. A Socio-technical Perspective. Oxford University Press. Sivut opintopisteeseen lisäksi: 1. Choo, C. W. (1998). The Knowing Organization. Oxford University Press. Sivut Kestilä T. et al. (2004). Varsinais-Suomen sosiaalialan tietohallinnon nykytila. VS_sos.alan_tietohallinto_kartoitus.pdf. 3. Laudon K. ja Laudon J. (2005). Essentials of Management Information Systems. Prentice Hall. Luvut 2,3 ja Orlikowski, W J. & Baroudi, J.J.(2002) Studying Information Technology in Organizations: Research Approaches and Assumptions.Teoksessa Myers, M. D. & Avison, D (Ed.) Qualitative Research in Information Systems. SAGE Publication. Sivut Winblad I. et al. (2006). Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö. Tilanne ja kehityksen suunta. Raportteja 7. Stakes. Opetus ja suoritustavat: kirjallinen kuulustelu Opetuskieli: Suomi Huom: Jakso on osa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon sivuainekokonaisuutta (25 op). Jakso suoritetaan 5 opintopisteen laajuisena, mikäli sivuaineyhdistelmään sisältyy myös Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmät-opintojakso, ja 10 opintopisteen laajuisena, jos Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmät sisältyy pääaineen tutkintovaatimuksiin. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON TUTKIMUSMENETELMÄT Research Methods in Health and Human Services Informatics Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Tietohallinnon teoriat ja käsitteet*, Tilastollinen peruskurssi. Ajankohta: 1. vsk. kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Kaija Saranto Jakson sisältö: Tiedonhallinnan tutkimusperinteet ja lähestymistavat, tutkimusprosessin vaiheet, tutkimusetiikka ja luotettavuuden arviointi. Oppimateriaali: 1) Burns N. & Grove S.K The practice of nursing research. W.B. Saunders Company. Philadelphia. Soveltuvin osin. 2) Järvinen P. & Järvinen A Tutkimustyön metodeista. Opinpaja. Tampere. 3) Myers Michael D. & Avison David. (toim.) Qualitative Research in Information Systems. SAGE Publication. London Thousand Oaks. New Delhi. 4) Niiniluoto Ilkka Totuuden rakastaminen. Tieteenfilosofisia esseitä. Otava. Helsinki. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 h, kirjallinen kuulustelu Opetuskieli: Suomi Huom: * Aikaisempi suoritus Tiedonhallinta asiakaslähtöisissä palveluketjuissa 5op (2006 aloittaneet) korvaa Tietohallinnon teoriat ja käsitteet SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT JA OHJELMISTOT Information Systems and Programmes in Social and Health Care Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet, Tietosuoja ja -turva Ajankohta: 1. vsk. kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Opettajat: Tutkija Liisa Klemola Jakson si- Opinto-opas

224 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sältö: Tietojärjestelmä, ohjelmisto ja toimintajärjestelmä käsitteinä. Ohjelmisto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuurit. Sairaalan ja perusterveydenhuollon tietojärjestelmät. Sosiaalialan tietojärjestelmät. Päätöksenteon tukijärjestelmät. Johtamisen tietojärjestelmät. Sähköinen potilaskertomus tietojärjestelmänä. Alueelliset ja kansalaisen tietojärjestelmät. Tietojärjestelmien kehittäminen. Oppimateriaali: Suoritettava kirjallisuus sovitaan jakson alussa Opetus ja suoritustavat: Luennot 19 tuntia ja seminaarit 8 tuntia. Arvioitavat harjoitustyöt. Jakso toteutetaan osittain verkko-oppimisympäristössä (Moodle). Itsenäinen- ja verkkotyöskentely 108 tuntia. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa osittain aikaisemman Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot opintojakson 4 ov. Jakso kuuluu myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon sivuainekokonaisuuteen (25 op). SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETÄMYKSEN HALLINTA Knowledge Management in Health and Human Services Informatics Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa Aikaisemmat opinnot: Tietotekniikan käyttöönotto ja johtaminen. Ajankohta: 2. vsk kevätlukukausi. Seuraavan kerran keväällä Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Lehtori Sirpa Kuusisto-Niemi Jakson sisältö: Sosiaali- ja terveydenhuollon ontologiat, luokitukset ja niiden käyttö tietojärjestelmissä. Kansallisen ja kansainvälisen standardointityön merkitys tietojärjestelmille. Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Seminaarit 30 tuntia, itsenäinen ja verkkotyöskentely 132tuntia. Arvioitava harjoitustyö. Seminaarit ovat osa suoritusta. Verkko-oppimisympäristöä käytetään opetuksen osana. Opetuskieli: Suomi Huom: Tämä opintojakso toteutetaan yhdessä tieteenalakohtaisen perusopetuksen kanssa. Opintojakso korvaa aikaisemman Sosiaali- ja terveydenhuollon tietämyksen hallinta opintojakson 3 ov. Opintojakso järjestetään seuraavan kerran keväällä SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIETEEN TUTKIMUS Research in Health and Social Management Sciences Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: 3 vsk. kevätlukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Juha Kinnunen Opettajat: Juha Kinnunen ja Vuokko Niiranen Jakson sisältö: Terveyshallintotieteen tutkimusperinne. Tutkimusten hyöty tieteenalan kehitykselle. Tutkimusmetodologiset valinnat ja tutkimusprosessin hallinta. Oppimateriaali: 1) Tsoukas H. & Knudsen C The Oxford Handbook of Organization Theory. Meta-theoretical perspectives. Oxford University Press. New York. 2) Muu opintojakson alussa sovittava materiaali Opetus ja suoritustavat: Luentoja 16 tuntia, itsenäinen työskentely 101 tuntia, seminaarityöskentely 18 tuntia. Seminaarityö. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa Terveyshallintotieteen tutkimus -opintojakson (3 ov) SOSIAALIOIKEUS SOSIAALITYÖSSÄ Social welfare legislation in social work Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Syys- ja kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalilainsäädännön ja sosiaalityön päätoiminen tuntiopettaja Opettajat: Marja-Liisa Miettinen Yhteystiedot: marjaliisa. miettinen@uku.fi Jakson sisältö: Opintojakso koostuu kahdesta osasta, 1.osa järjestetään syysja 2.osa kevätlukukaudella. Ensimmäisen osan tavoitteena on antaa yleiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon sääntelyjärjestelmän keskeisistä periaatteista ja sisällöstä. Sisältönä on ihmis- ja pe- 224 Kuopion yliopisto

225 rusoikeudet, palveluiden järjestämisvastuu ja tuottamistavat, tietosuoja ja salassapito, asiakkaan asema ja oikeudet sekä ammattihenkilöiden velvollisuudet ja vastuukysymykset. Toisen osan tavoitteena on sosiaalityön asiantuntijatehtävissä toimimisen kannalta keskeisen sosiaalioikeudellisen normiston hallinta sekä oikeudellisen tiedon hankinnan hallinta ja soveltamisvalmiuksien harjoitteleminen. Toisen osion lähestymistapa on ongelmakeskeinen, tapausaineiston pohjalta ratkaistaan sosiaalityön käytännössä tyypillisesti esiin tulevia oikeudellisia ongelmia. Oppimateriaali: 1) Tuori Kaarlo: Sosiaalioikeus. Sivut: , ja , sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevin osin. WSOY, ) Lohiniva-Kerkelä Mirva: Terveydenhuollon juridiikka. Talentum Media Oy, ) Sutela, Marja: Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen. Oikeudelliset reunaehdot. Sivut: Edita Publishing Oy, ) Räty, T. Uusi lastensuojelulaki. Edita Publishing Opettajan osoittamat säädökset ja muu materiaali Opintojaksoa tukee verkkomateriaali. Opetus ja suoritustavat: Luentoja ja seminaarityöskentelyä 40 t sekä pienryhmätyöskentelyä Opetuskieli: Suomi Huom: Lukuvuonna järjestetään opintojakso sosiaalioikeus sosiaalityössä 3 op laajuisena syyslukukaudella koskien osaa 2. Sitä ennen tulee olla suoritettuna sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka 3 op. SOSIAALIPEDAGOGIIKAN ERITYISKYSYMYKSIÄ Special questions in social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Yhteydenotto jakson johtajaan Aikaisemmat opinnot: Sosiaalipedagogiikan aineopinnot Ajankohta: Avoin Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: Juha Hämäläinen ja Karin Filander Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi, karin.filander@uku. fi Jakson sisältö: Perehtyminen opiskelijan oman valinnan mukaan erityiskysymyksiin, jotka voivat liittyä monikulttuurisuuteen, identiteettiin ja elämänhallintaan elämänkaaren eri vaiheissa, sukupuoleen, kansalaisuuteen ja osallisuuteen, sosiaalisiin verkostoihin ja sosiaaliseen pääomaan ja kansalaisyhteiskuntaan, kehittämistyöhön, uudenlaiseen asiantuntijuuteen ja muuttuviin palvelurakenteisiin, kriittiseen kasvatusteoriaan ja vapautuksen pedagogiikkaan tai mediakasvatukseen. Valitaan n. kolme kirjaa, joista neuvotellaan erikseen jakson johtajan kanssa. Oppimateriaali: Sovitaan erikseen Opetus ja suoritustavat: Suoritustapa on yksilöllinen ja määritellään syventävien opintojen suorittamista varten laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman yhteydessä. Laitokselta on saatavissa erillinen ohje. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPEDAGOGIIKAN IHMISKÄSITYKSET JA ETIIKKA Concepts of human being and ethics in social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Avoin yliopisto Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Avoin yliopisto Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: KT Leevi Launonen Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi Jakson sisältö: Ihmiskäsitykset ja eettiset kysymykset sosiaalipedagogisessa kysymyksenasettelussa. Oppimateriaali: Tenttikirjallisuus: 1) Stevenson, L.: Seven Theories of Human Nature. Oxford University Press, 1989 tai vastaava erikseen sovittava teos. 2) Puolimatka, T.: Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat. Minuuden rakentamisen filosofia. Kirjayhtymä, ) Skinnari, S.: Pedagoginen rakkaus. Kasvattaja elämäntarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-Kustannus, Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t ja luentotentin yhteydessä tentittävä täydentävä oppimateriaali (Launonen, L. & Puolimatka, T.: Sosiaalipedagogiikan ihmiskäsitykset ja etiikka. Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen opetusjulkaisuja 5/1999), kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Kirjallisuustentteihin ilmoittaudutaan Avoimen yliopiston käytäntöjen mukaisesti. Opinto-opas

226 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta SOSIAALIPEDAGOGIIKAN KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA Proseminar and bachelor s thesis in social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Kandidaattiseminaari sijoittuu aineopintojen loppuvaiheeseen. Kandidaattiseminaariin tullessa opiskelijalla tulee olla alustava aihealue/tutkimusidea, jota hän aikoo kandidaattiseminaarin aikana työstää pidemmälle. Ajankohta: Opintojakson seminaariosuus sijoittuu pääosin syyslukukaudelle. Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalipedagogiikan yliassistentti Opettajat: Karin Filander Yhteystiedot: karin.filander@uku.fi Jakson sisältö: Tutkimuksen tekemiseen, tieteelliseen raportointiin ja tutkimuksen arviointiin perehtyminen Oppimateriaali: 1) Oheismateriaalina mm. Hirsjärvi S. & Remes P. & Sajavaara P.: Tutki ja kirjoita, Tammi, ) Kinnunen, M.& Löytty, O. (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino, Opetus ja suoritustavat: Seminaarityöskentelyyn osallistuminen 24 t, tutkimussuunnitelman laatiminen kandidaatin tutkielmaan varten, suunnitelman esittäminen seminaarissa ja oppilasvastaväittäjänä toimiminen sekä kandidaatin tutkielman laatiminen. HUOM! Kandidaatin tutkielman tulee olla lähes valmis, ennen kuin opiskelija voi osallistua pro gradu tutkielmaseminaariin. Tarvittaessa on työn tilanteesta neuvoteltava erikseen kandidaattiseminaarin ohjaajan kanssa. Opetuskieli: Suomi Huom: Opiskelijoiden, jotka ovat sivuaineen tai erillisarvosanan opiskelijoita tai suorittavat tutkintonsa vanhan tutkintorakenteen mukaisesti ja joille kandidaatin tutkinnon suorittaminen ei näin ollen ole pakollista, osallistuvat seminaarityöskentelyyn, laativat proseminaarityön, esittävät sen seminaarissa ja toimivat oppilasvastaväittäjänä. SOSIAALIPEDAGOGIIKAN KLASSIKOT Classics in social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Yhteydenotto jakson johtajaan Aikaisemmat opinnot: Sosiaalipedagogiikan aineopinnot Ajankohta: Avoin Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Juha Hämäläinen Opettajat: Juha Hämäläinen Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi Jakson sisältö: Sosiaalipedagogiikan klassikkoajattelijat alan oppihistoriassa Oppimateriaali: Tentitään Huhmarniemi, R. & Skinnari, S. & Tähtinen, J. (toim.): Platonista transmodernismiin. Suomen kasvatustieteellinen seura, Muu kirjallisuus sovitaan opiskelijakohtaisesti. Opetus ja suoritustavat: Kirjatentti ja esseeseminaari 12 t. Esseen kirjoittamista varten opintojakson johtajalta saa erillisen ohjeen. Suoritustapa määritellään tarkemmin syventävien opintojen suorittamista varten laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman yhteydessä. Opetuskieli: Suomi ja englanti SOSIAALIPEDAGOGIIKAN KÄYTÄNNÖN SOVELLUKSIA Practical applications of social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalipedagogiikan yliassistentti Opettajat: Raija Väisänen Yhteystiedot: raija.vaisanen@uku.fi Jakson sisältö: Sosiaalipedagoginen toiminta käytännössä: muodot, sovellusalueet ja erilaiset toimintaympäristöt Oppimateriaali: Tenttikirjallisuus: 1) Kurki, L.: Sosiokulttuurinen innostaminen. Vastapaino, 2000, 2) Lehtonen, T. (toim.): Elämän seikkailu. Näkökulma elämyksellisen ja kokemuksellisen oppimisen kysymyksiin Suomessa. Atena, Oheiskirjallisuus: 1) Kiesiläinen, L.: Vuorovaikutusvastuu. Ammatilliset vuorovaikutustaidot kasvatusyhteisössä. Arator, ) Mönkkönen, K. & Nurro, M. & Väisänen, R.: Sosiaalipedagogiikan käytännön sovelluksia. Kuopion yliopiston Koulutus- ja ke- 226 Kuopion yliopisto

227 hittämiskeskuksen opetusjulkaisu 4/1999. Opetus ja suoritustavat: Seminaarityöskentelyä 16 t, seminaarityö, kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPEDAGOGIIKAN KÄYTÄNTÖSUHTEET Practice in social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 15,0 Opintoviikot/Credits: 10,0 Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalipedagogiikan yliassistentti Opettajat: Karin Filander Yhteystiedot: uku.fi Jakson sisältö: Opintojakson aikana luodaan edellytyksiä elävälle teoria-käytäntösuhteelle sekä tunnistetaan uusia sosiaalipedagogisia kehittämistarpeita yhteiskunnan erilaisilla tehtäväalueilla. Opintojakson tavoitteena on integroida teoriaa, käytäntöä ja tutkivaa työotetta. Jakso sisältää omaehtoisesti valitun 3 kuukauden harjoittelun sekä harjoitteluun liittyvien kokemusten jakamisen seminaaritapaamisessa. Tarkoitus on eritellä sosiaalipedagogisten työmuotojen käyttöä ja kehittämistä sekä projektien ja ohjelmien suunnittelua ja johtamisen kysymyksiä erilaisissa toiminnallisissa konteksteissa (järjestöt, yritykset, julkiset organisaatiot). Tarkastelu voi liittyä mm. seuraaviin toiminta-alueisiin: varhaiskasvatus ja perhetyö, nuorisokasvatus ja sosiaalipedagoginen työ oppilaitoksissa, aikuiskasvatus, kansalaisuus ja työ- ja kansalaisyhteisöjen kehittäminen. Oppimateriaali: Oheiskirjallisuus: 1) Heikkinen, H. & Syrjälä, L. (toim): Minussa elää monta tarinaa. Kirjoituksia opettajuudesta. KVS, ) Antikainen Ari & Huotelin, Hannu (toim.): Oppiminen ja elämänhistoria 37. Aikuiskasvatuksen vuosikirja. KVS, ) Sava, I. & Vesanen-Laukkanen, V. (toim.): Taiteeksi tarinoitu oma elämä. PS-kustannus, ) Hyvärinen, M. & Peltonen, E. & Vilkko, A. (toim.): Liikkuvat erot, sukupuoli elämäkertatutkimuksessa, Vastapaino, ) Enwald, L. & Vainikkala-Kejonen M.-R. & Vähäaho A.: Elämä tarinaksi. KVS, ) Vuorikoski, M. & Törmä, T.: Opettaja peilissä. Katse ammatilliseen kasvuun. KVS, Voit katsoa myös viitteitä lisäkirjallisuutta varten seuraavasta linkistä Opetus ja suoritustavat: Opiskelija kirjoittaa harjoittelustaan etukäteen opintojakson johtajalle harjoittelusuunnitelman, pitää harjoittelun aikana päiväkirjaa ja kokoaa harjoittelun päätyttyä portfolion työskentelyn annista. Jo työkokemusta omaavat opiskelijat voivat korvata harjoittelun työelämäkerran kirjoittamalla. Työelämäkerrassa analysoidaan ammatillisen kasvun eri vaiheita, työn haasteista ja kehittämistarpeita sosiaalipedagogiikan kannalta. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintokokonaisuuden suorittamisesta on sovittava erikseen opintojakson johtajan kanssa. SOSIAALIPEDAGOGIIKAN NYKYSUUNTAUKSIA Modern lines of thought in social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Yhteydenotto jakson johtajaan Ajankohta: Avoin Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: Juha Hämäläinen ja Karin Filander Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi, karin.filander@uku.fi Jakson sisältö: Sosiaalipedagogiikan teoriakeskustelun päälinjat ja keskeiset ongelma-alueet tutkimuksessa ja käytännön sosiaalipedagogisessa työssä. Oppimateriaali: Sovitaan erikseen. Opetus ja suoritustavat: Suoritustapa on yksilöllinen ja määritellään syventävien opintojen suorittamista varten laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman yhteydessä. Laitokselta on saatavissa erillinen ohje. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPEDAGOGIIKAN PRO GRADU -TUTKIELMA Master s Thesis in Social Pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 40,0 Opintoviikot/Credits: 20,0 Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: Juha Hämäläinen Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on tuottaa tieteelli- Opinto-opas

228 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta nen tutkielma, joka voidaan tehdä yksin tai ryhmässä. Tutkielma on tehtävä itsenäisesti, mutta ohjauksen alaisena jostakin oppialaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä aiheeseen ja käytettävien tieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaan sekä hyvää äidinkielen taitoa. Opiskelijan tulee tutkielmassaan 1) kyetä itsenäisesti tarkastelemaan tiettyä sosiaalipedagogista ongelmaa ja pystyä rajaamaan se mielekkäällä tavalla, 2) kyetä tekemään ongelman ratkaisuun tarvittavat tieteelliset valinnat ja perustella ne, 3) kyetä kokoamaan ja käsittelemään ongelman ratkaisemiseksi tarvittava aineisto ja kyetä tarkastelemaan sitä kriittisesti, 4) kyetä esittämään tutkimus raporttina, jossa on perusteltu jäsennys tutkimuksen taustasta, aineistosta, menetelmistä ja tuloksista. Opetus ja suoritustavat: Omatoimista ja ohjattua työskentelyä 1000 t. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPEDAGOGIIKAN TEORIA Theory of social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: Juha Hämäläinen Yhteystiedot: Jakson sisältö: Sosiaalipedagogiikan teorian keskeiset käsitteet, teorian ja käytännön suhde sosiaalipedagogisessa tutkimuksessa ja toiminnassa, sosiaalipedagogiikka toimintatieteenä, sosiaalipedagogisen ajattelun ja toiminnan antropologiset, eettiset, yhteiskuntateoreettiset ja tieteenteoreettiset perusteet. Oppimateriaali: Tenttikirjallisuus: 1) Madsen, B.: Socialpedagogik. Studentlitteratur, ) Gustavsson, A. & Hermansson, H.-E. & Hämäläinen, J. (eds.): Perspectives and Theory in Social Pedagogy. Daidalos, 2003 tai Eriksson, L. & Hermansson, H.- E. & Münger, A.-C. (red.): Socialpedagogik och samhällsförståelse. Symposion, ) Yksi seuraavista: (i) Eriksson, L. & Markström, A.-M.: Den svårfångade socialpedagogiken. Studentlitteratur, (ii) Stensmo, C.: Socialpedagogik. Studentlitteratur, (iii) Mollenhauer, K.: Einführung in die Sozialpädagogik. Beltz, (iv) Hamburger, F.: Einführung in die Sozialpädagogik. Kohlhhammer, (v) Blomdahl Frej, G. & Eriksson, B. (red.): Social omsorg och socialpedagogik. Filosofi, teori, praktik. Studentlitteratur, Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t, luentotentti, kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi ja englanti SOSIAALIPEDAGOGIIKAN TIETEENTEORIAT Epistemological theories relating to social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Avoin yliopisto Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Avoin yliopisto Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: Jakson opettaja ilmoitetaan myöhemmin. Yhteystiedot: uku.fi Jakson sisältö: Sosiaalipedagogisen ajattelun ja toiminnan tieteenteoreettiset lähtökohdat, sosiaalipedagoginen tutkimus ja tiedon käyttö sosiaalipedagogiikassa. Oppimateriaali: Tenttikirjallisuus: 1) Leino, A.-L. & Leino, J.: Kasvatustieteen perusteet. Kirjayhtymä, ) Siljander, P.: Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Otava, (3) Heikkinen, H. & Huttunen, R. & Moilanen, P. (toim): Siinä tutkija missä tekijä: toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja. Ateena, Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t ja luentotentin yhteydessä tentittävä täydentävä oppimateriaali (Moilanen, P.: Sosiaalipedagogiikan tieteenteoriat. Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen opetusjulkaisuja 3/1999), kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Kirjallisuustentteihin ilmoittaudutaan Avoimen yliopiston käytäntöjen mukaisesti. 228 Kuopion yliopisto

229 SOSIAALIPEDAGOGIIKAN TUTKIELMASEMINAARI JA TUTKIMUSPRAKTIKUM Thesis seminar and research practicum in social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Kandidaattivaiheen filosofian ja tutkimusmenetelmäopinnot Ajankohta: Kolme lukukautta Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: Juha Hämäläinen, Karin Filander Yhteystiedot: Jakson sisältö: Pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ohjattu laatiminen, itsenäisen aineistonkeruun suunnittelun ja toteutuksen ohjeistaminen, omasta tutkimusaineistosta esiin nousseiden kysymysten pohtiminen, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun perehdyttäminen ja kannustaminen ja pro gradu -tutkielman viimeistelyn ohjaaminen. Opintojakson tavoitteena on tieteellisen tutkielman laatiminen opintojakson kuluessa yksin tai yhdessä työparin kanssa. Opetus ja suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin kolmen lukukauden ajan Opetuskieli: Suomi Yleistä: Tutkielmassa sovellettavaa tutkimusmenetelmää tukeva Yhteiskuntatieteiden soveltaviin tutkimusmenetelmäopintoihin kuuluva opintojakso suoritetaan viimeistään yhtä aikaa oman aineiston analysoinnin kanssa. Huom: Korvaa aikaisemmista tutkintovaatimuksista opintojakson Sosiaalipedagogiikan tutkielmaseminaari. SOSIAALIPEDAGOGIIKAN YHTEISKUNTATEORIAT Social theories in social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalipedagogiikan yliassistentti Opettajat: Karin Filander Yhteystiedot: Jakson sisältö: Sosiaalipedagogisen ajattelun ja toiminnan yhteiskuntateoreettiset lähtökohdat ja kytkennät poliittiseen ja sosiaaliseen ajatteluun ja yhteiskunnallisiin liikkeisiin. Oppimateriaali: Tenttikirjallisuus: 1) Toikko, T.: Sosiaalityön ideat. Johdatus sosiaalityön historiaan. Vastapaino, 2005 tai Alapuro, R. et al.: Kansa liikkeessä. Kirjayhtymä, ) Bauman, Z.: Notkea moderni. Vastapaino, 2002 tai Beck, U. & Giddens, A. & Lash, S.: Nykyajan jäljillä. Refleksiivinen modernisaatio. Vastapaino, 1995, 3) Hyyppä M.T. Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja terveys PS-kustannus. tai Kurki, L. & Nivala, E. (toim.) Hyvä ihminen ja kunnon kansalainen. Johdatus kansalaisuuden sosiaalipedagogiikkaan. Tampere: Tampere University Press Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t ja luentotentin yhteydessä tentittävä täydentävä oppimateriaali: (Niemi, K.: Sosiaalipedagogiikan yhteiskuntateoriat. Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen opetusjulkaisuja 2/1999), kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPEDAGOGIIKKA VARHAIS-, NUORISO- JA AIKUISKASVATUKSESSA Social pedagogy in early childhood-, youth and adult educatio n Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori (osa 1), sosiaalipedagogiikan yliassistentti (osa 2) Opettajat: Juha Hämäläinen ja Karin Filander Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi, karin.filander@uku.fi Jakson sisältö: Opintojakson aikana käsitellään varhaiskasvatuksen, nuorisokasvatuksen ja aikuiskasvatuksen tutkimusalueiden tutkimuksellisia lähestymistapoja ja sosiaalipedagogiikan kannalta lupaavimpia kehityssuuntauksia. Opintojakso jakautuu kahteen 5 opintopisteen laajuiseen osakokonaisuuteen, joista ensimmäinen on kaikille yhteinen. Jälkimmäisessä osuudessa voi oman valintansa mukaan suuntautua joko varhais-, nuoriso- tai aikuiskasvatuksen alueille. Oppimateriaali: Tenttikirjallisuus/ osa 1: 1) Karila, K. & Kinos, J. & Virtanen, J.: Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. PS-kustan- Opinto-opas

230 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta nus, ) Puuronen, V.: Johdatus nuorisotutkimukseen. Vastapaino, ) Rinne, R. & Salmi, E. Oppimisen uusi järjestys. Vastapaino Tenttikirjallisuus/Osa 2: Valitaan joko A, B tai C. A. (Varhaiskasvatus): 1)Karila, K., Alasuutari, M., Hännikäinen, M., Nummenmaa, A.R., Rasku- Puttonen, H. (toim) Kasvatusvuorovaikutus. Vastapaino. Tampere ) Karila, K. & Nummenmaa, A.-R.: Matkalla moniammatillisuuteen. Kuvauskohteena päiväkoti. WSOY, 2001 tai B. (Nuorisokasvatus): 1) Tommi Hoikkala & Anna Sell (toim.). Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Julkaisuja 76. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura Tentitään sivut ) Nivala, E. & Saastamoinen, M. (toim.) Nuorisokasvatuksen teoria perusteita ja puheenvuoroja. Julkaisuja 73. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto tai C. (Aikuiskasvatus): 1) Mäkinen, J, Olkinuora, E., Rinne, R. & Suikkanen, A. (toim.) Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus ) Pellinen, P.: Aikuiskasvatuksen ammatillistuminen. Katsaus aikuisoppilaitosten tehtäväkuvan historialliseen muotoutumiseen 1900-luvulla. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B: 68, 2001 tai Heikkinen, A. (toim.): Aikuiskasvatuksen tutkimuspolut. KVS, Opetus ja suoritustavat: Kaksi erillistä kirjallisuuskuulustelua SOSIAALIPEDAGOGINEN ORIENTAATIO SOSIAALI- JA KASVATUSTYÖSS Ä Socio-pedagogical orientation in social work Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: Juha Hämäläinen Yhteystiedot: juha.hamalainen@ uku.fi Jakson sisältö: Sosiaalipedagoginen ajattelu- ja työskentelytapa sosiaali- ja kasvatustyössä, keskeiset työmuodot ja sovellusalueet. Oppimateriaali: Tenttikirjallisuus: 1) Heikkilä J. & Heikkilä, K.: Dialogi - Avain innovatiivisuuteen, WSOY, 2001, 2) Freire, P.: Sorrettujen pedagogiikka. Vastapaino, ) Kurki, L.: Persoona ja yhteisö. Personalistinen sosiaalipedagogiikka. SoPhi 68, Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t ja luentotentti, opintokäyntejä 12 t, esseeseminaari 12 t ja kirjatentti. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPOLITIIKAN KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA Proseminar and bachelor s thesis in social policy Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoist Aikaisemmat opinnot: Perusopinnot Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaaliturvapolitiikan yliassistentti Opettajat: Veli-Matti Poutanen Jakson sisältö: Tieteellinen kirjoittaminen, seminaarityöskentely ja tutkimuksen tekemiseen perehtyminen. Oppimateriaali: Sovitaan erikseen. Opetus ja suoritustavat: Seminaarityöskentelyyn osallistuminen 24 t, tutkimussuunnitelman laatiminen kandidaatin tutkielmaa varten, suunnitelman esittäminen seminaarissa ja oppilasvastaväittäjänä toimiminen sekä kandidaatin tutkielman laatiminen. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPOLITIIKAN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU Practice in social policy Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Aikaisemmat opinnot: Pääaineen perus- ja aineopinnot Ajankohta: Sopimuksen mukaan Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipolitiikan professori Opettajat: Juhani Laurinkari Jakson sisältö: Harjoittelu on pakollinen opiskelijoille, jotka eivät ole tai eivät ole olleet työelämässä. Muut suorittavat vastaavan määrän tutkielmaansa tukevia substanssi- tai menetelmäopintoja. Opintojakson voi korvata ulkomailla tapahtuneella harjoittelulla tai ulkomaisessa 230 Kuopion yliopisto

231 korkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla. Opetus ja suoritustavat: Suorittamisesta sovitaan sosiaalipolitiikan professorin kanssa. SOSIAALIPOLITIIKAN MUUTOSSUUNNAT The future of social policy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Aikaisemmat opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipolitiikan professori Opettajat: Juhani Laurinkari Jakson sisältö: Kurssilla käsitellään sosiaalipolitiikan teoreettisia ja syventäviä kysymyksiä sekä sosiaalipolitiikan tulevaisuutta. Oppimateriaali: Esping-Andersen, G. (ed.) 1996: Welfare States in Transition - National Adaptations in Global Economies. Sage. Esping-Andersen, G. - Gallie, D. - Hemerijck, A. - Myles, J. 2002: Why we Need a New Welfare State. Oxford University Press. Castells, M. 1998: The Rise of the Network Society. The Information age: Economy, Society and Culture. Volume I. Blackwell Publishers. Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPOLITIIKAN PRO GRADU -TUTKIELMA Master s Thesis of Social Policy Opintopisteet/ECTS credits: 40,0 Opintoviikot/Credits: 24,0 Aikaisemmat opinnot: Kandidaatintutkinto tai vastaavat opinnot sekä Yhteiskuntatieteiden metodologia 2 ja Yhteiskunta- ja terveystieteiden syventävät tutkimusmenetelmäopinnot Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipolitiikan professori Opettajat: Juhani Laurinkari Jakson sisältö: Tutkielma on tehtävä itsenäisesti, mutta ohjauksen alaisena jostakin oppialaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä aiheeseen ja käytettävien tieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaan sekä hyvää äidinkielen taitoa. Opiskelijan tulee tutkielmassaan 1) kyetä itsenäisesti tarkastelemaan tiettyä sosiaalipolitiikan ongelmaa ja pystyä rajaamaan se mielekkäällä tavalla, 2) kyetä tekemään ongelman ratkaisuun tarvittavat tieteelliset valinnat ja perustella ne, 3) kyetä kokoamaan ja käsittelemään ongelman ratkaisemiseksi tarvittava aineisto ja kyetä tarkastelemaan sitä kriittisesti, 4) kyetä esittämään tutkimus raporttina, jossa on perusteltu jäsennys tutkimuksen taustasta, aineistosta, menetelmistä ja tuloksista. Opetus ja suoritustavat: Omatoimista ja ohjattua työskentelyä 1000 t. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPOLITIIKAN SOVELLUSALUEET Apllied fields of social policy Opintopisteet/ECTS credits: 20,0 Opintoviikot/Credits: 12,0 Aikaisemmat opinnot: Perusopinnot. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkari Opettajat: Laitoksen dosentit ja vierailevat luennoitsijat Jakson sisältö: Opintokokonaisuus koostuu valinnaisista 5 opintopisteen laajuisista ajankohtais- ja vierailuluentosarjoista, joissa perehdytään sosiaalipolitiikan erityisalueiden teorian ja käytännön sovellutuksiin. Luentosarjoja pyritään järjestämään erityisesti asuntopolitiikassa, eläkepolitiikassa, koulutuspolitiikassa, vammaispolitiikassa sekä yhteisötaloudessa. Kurssien laajuus 5 op. Oppimateriaali: Sovitaan erikseen kunkin kurssin yhteydessä. Opetus ja suoritustavat: Sovitaan erikseen kunkin kurssin yhteydessä. Opetuskieli: Suomi tai englanti. SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA Theories of Social Policy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Johdatus sosiaalipolitiikkaan ja sen kehitykseen. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipolitiikan professori Opettajat: Juhani Laurinkari Jakson sisältö: Sosiaalipolitiikan, hyvinvoinnin ja sosi- Opinto-opas

232 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta aalisen oikeudenmukaisuuden teoria ja keskeiset käsitteet. Oppimateriaali: Miller, D. 1979: Social Justice. Clarendon press. Rawls, J. 1988: Oikeudemukaisuusteoria. WSOY. Opetus ja suoritustavat: Luennot 16 t ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPOLITIIKAN TUTKIELMASEMINAARI Thesis Seminar in Social Policy Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkari Opettajat: Professori Juhani Laurinkari ja yliassistentti Veli-Matti Poutanen Jakson sisältö: Pro gradu -tutkielman suunnittelu: tutkimuskysymyksen muotoilu, tutkimussuunnitelman laadinta, empiirisen aineistonkeruun kysymyksiä, teoria tutkimuksessa, aineiston analyysi. Tutkimusraportin rakenne ja laadinta. Tutkimuksen eettisyys ja tutkimuksen arviointi. Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja sen ajankohtaisiin kysymyksiin. Opetus ja suoritustavat: 120 tuntia seminaarityöskentelyä, 130 tuntia itsenäistä työskentelyä Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPSYKOLOGIAN KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA Pro seminar and bachelor s thesis in Social Psychology Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian yliassistentti Jakson sisältö: Perehdyttää opiskelija omakohtaiseen tieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen sekä laatia kandidaatin tutkielma. Oppimateriaali: 1) Hirsjärvi, S. & Remes, P. & Sajavaara P.: Tutki ja kirjoita. Tammi, ) Kinnunen, M. & Löytty, O. (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino, Opetus ja suoritustavat: Jakson suorittaminen kuuluu vain sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille. Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, tutkimussuunnitelman laatiminen kandidaatin tutkielmaa varten, suunnitelman ja työn edistymisen esittäminen seminaarissa, opponointi sekä kandidaatin tutkielman laatiminen. Osallistuminen edellyttää Johdatus sosiaalipsykologiseen kirjoittamiseen -opintojakson suorittamista. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPSYKOLOGIAN KLASSIKOT Classical Theories in Social Psychology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipsykologian ja sosiologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian lehtori Jakson sisältö: Tutustuminen sosiaalipsykologian teoria- ja tutkimusperinteisiin ja kahden eri tekijän klassikkoteokseen Oppimateriaali: 1) Vygotsky, L.S.: Mind in society. The development of higher psychological processes, Harvard University Press, 1978 tai Vygotsky, L.S.: Ajattelu ja kieli. Weilin & Göös, ) Mead, G.H.: Mind, self and society. tai Mead, G.H.: On Social Psychology, Selected Papers (toim. Strauss, A.), The University of Chicago Press, ) Goffman, E.: The presentation of self in everyday life (kirjasta on hieman epätarkka suomennos Arkielämän roolit) tai Goffman, E.: Frame analysis, Northeastern University Press, ) Lewin, K.: Field theory in social science tai APA, Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 t ja kirjallisuustentti Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPSYKOLOGIAN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU Practical training in Social Psychology Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian professori Jakson sisältö: Sosiaalipsykologian ammatillista soveltamista tukevaa työelämäharjoittelua ennalta sovitussa paikassa. Harjoittelupaikka ja harjoittelun luonne sovitaan etukäteen oppiaineen professorin kans- 232 Kuopion yliopisto

233 sa. Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan. Opetus ja suoritustavat: Suorittamisesta sovittava etukäteen sosiaalipsykologian professorin kanssa. Harjoittelusta kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Tarjolla on myös harjoitteluseminaari, josta ilmoitetaan tarkemmin syksyllä opetuksen alkaessa sekä Wossikassa että laitoksen ilmoitustaululla. Seminaariin osallistuminen on suositeltavaa mutta ei pakollista. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPSYKOLOGIAN NYKYTEORIAT Contemporary Theories in Social Psychology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksoille ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen opetuksen alkamista Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian yliassistentti Jakson sisältö: Tutustuminen sosiaalipsykologian teoreettisiin perusteisiin sekä viime vuosikymmenten teoreettisiin virtauksiin. Teoreettisen ajattelun ja argumentoinnin valmiuksien harjoitteleminen. Oppimateriaali: Yksi teos seuraavista: Agoustinos, M. & Walker, I.: Social Cognition: An integrated Introduction. Sage, 1995 tai uudempi painos. Hepburn, A: An Introduction to Critical Social Psychology. Sage, Tuffin, K.: Understanding critical social psychology. Sage Publications, Opetus ja suoritustavat: Pääaineopiskelijat suorittavat kirjallisuuden lisäksi ohjatun lukupiirin 16 t, jossa käydään pienryhmissä läpi ilmoitettava artikkelipaketti sosiaalipsykologian nykyteorioista. Opetuskieli: Suomi Huom: Lukupiirin suorittaminen kuuluu pääaineopiskelijoille. Kirjallisuuden suoritusmuoto on tentti tai sovittava essee. Sivuaineopiskelijat suorittavat lukupiirin sijasta kirjan: Kuusela, P.: Sosiaalipsykologian maailmahypoteesit. Unipress, 2002 tai Stainton Rogers, W.: Social Psychology. Open University Press, Kirja tentitään muun kirjallisuuden suorittamisen yhteydessä. SOSIAALIPSYKOLOGIAN PERUSTEET Introduction to Social Psychology Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 7,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian professori Jakson sisältö: Ihmisen sosiaalisuuden perusteet. Sosiaalinen ihminen tutkimuksen kohteena. Sosiaalipsykologia tieteenä ja sen suhde muihin tieteisiin, sosiaalipsykologian synty ja kehitys, sosiaalipsykologian tutkimuskohde, sosiaalipsykologian peruskäsitteet, sosiaalipsykologisia ongelmia, sosiaalipsykologian ammatillinen sovellettavuus. Oppimateriaali: 1) Burr, V.: Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä. Vastapaino, ) Helkama, K. & Myllyniemi, R. & Liebkind, K.: Johdatus sosiaalipsykologiaan. Edita, ) Lahikainen, A. R. & Pirttilä-Backman, A-M. (toim.): Sosiaalinen vuorovaikutus. Otava, ) Schellenberg. J. A.: Sosiaalipsykologian klassikoita. Painokaari, Opetus ja suoritustavat: Johdantoluennot: Sosiaalinen ihminen tutkimuksen kohteena 4 t. Luennot: Sosiaalipsykologian tieteelliset perusteet, sovellusalueet ja suuntaukset, 20 t oheismateriaaleineen ja kirjallisuuskuulustelu, jossa kirjallisuus tentitään yhdellä kertaa kokonaisuutena. Luentokuulustelua ei voi korvata muilla suoritustavoilla. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPSYKOLOGIAN PRO GRADU -TUTKIELMA Master s Thesis in Social Psychology Opintopisteet/ECTS credits: 40,0 Opintoviikot/Credits: 20,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian professori Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on tuottaa tieteellinen tutkielma, joka voidaan tehdä yksin tai parina. Tutkielma tehdään ohjattuna mutta itsenäisesti jostakin oppiaineeseen liittyvästä aiheesta. Tutkielman tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä aiheeseen ja käytettävien tieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaa sekä hyvää äidinkielen taitoa. Opetus ja suoritustavat: Omatoimista ja ohjattua työskentelyä 800 t Opetuskieli: Suomi Opinto-opas

234 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta SOSIAALIPSYKOLOGIAN SYVENTÄVÄT TEORIAOPINNOT Advanced Theoretical Studies of Social Psychology Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian yliassistentti Jakson sisältö: Perehtyminen amerikkalaisen ja eurooppalaisen sosiaalipsykologian teoreettisiin ja metodologisiin suuntauksiin, tutkimuslinjoihin ja käsitejärjestelmiin Oppimateriaali: 1) kaksi teosta seuraavista: Collier, G., Minton, H. & Reynolds: Currents of thought in American Social Psychology. Oxford University Press, Greenwood, J. D.: The Disappearance of the Social in American Social Psychology. Cambridge University Press, Hewstone, M. & Schut, H. & de Wit, J. & Van Den Bos, M. (eds.): The Scope of Social Psychology. Psychology Press, Holstein, J. A. & Gubrium, J. F.: Inner Lives and Social Worlds. Oxford University Press, ) yksi teos seuraavista: Archer, M. S.: Being human.cambridge U.P., Billig, M: Arguing and thinking. Cambridge U.P, Harré, R.: Social Being. Blackwell, 2nd edition,1993 Holland, D. & Lachicotte, W. & Skinner, D. & Cain, C.: Identity and agency in cultural worlds. Harvard University Press, Potter, J. & Wetherell, M.: Discourse and social psychology. Sage, Opetus ja suoritustavat: Seminaari 20 t ja kirjallisuuskuulustelu. Seminaarissa harjoitellaan kirjoittamista ja analyysiä työstämällä pro gradu -tutkielman kannalta keskeinen vieraskielinen teoreettinen teksti suomenkieliseksi seminaariesitelmäksi. Kirjallisuuden voi tenttiä kahdessa osassa tai tenttiä toisen osan ja tehdä toisesta osasta esseen, joka on sovittava etukäteen tentaattorin kanssa. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPSYKOLOGIAN TUTKIELMASEMINAARI Thesis Seminar in Social Psychology Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Aikaisemmat opinnot: Sosiaalipsykologian kandidaattiseminaari tai harjoituskurssi. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian professori Jakson sisältö: Seminaarin kuluessa laaditaan pro gradu tutkielman tutkimussuunnitelma ja aloitetaan sen toteuttaminen. Seminaarikokoontumisissa harjaannutaan tieteelliseen keskusteluun sekä tutkimuksen teoreettisten, menetelmällisten, eettisten ja käytännöllisten kysymysten pohtimiseen. Seminaarin voi aloittaa joko syys- tai kevätlukukauden alussa ja se kestää kaksi lukukautta. Oppimateriaali: Hakala, J.: Graduopas. Gaudeamus, Opetus ja suoritustavat: Ohjattua seminaarityöskentelyä kaksi esitelmää ja opponointia. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPSYKOLOGIAN VALINNAISET SOVELTAVAT OPINNOT Alternative applied Studies in Social Psychology Opintopisteet/ECTS credits: 15,0 Opintoviikot/Credits: 8,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian professori Jakson sisältö: Perehtyminen johonkin sosiaalipsykologian soveltavaan erityisalueeseen ja sitä taustoittavaan teoriaan (esimerkiksi työelämän hyvinvointikysymykset, ohjaus ja neuvonta, terveyden ja kuntoutuksen sosiaalipsykologia, ryhmä- ja verkostotoiminta). Oppimateriaali: Kirjallisuus sovitaan jakson johtajan kanssa ennen opintojen aloittamista. Kirjojen sijasta voidaan käyttää myös tieteellisiä artikkeleita sopimuksen mukaan. Kolmelta seuraavista neljästä aihealueesta valitaan kustakin kolme kirjaa (=5 op) seuraavista: (1) Työelämä: Arnkil, T. & Eriksson, E. & Arnkil, R.: Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Stakes, raportteja 253. Helsinki, Hochschild, A. 2003: The Commercialization of Intimate Life. Berkley and Los Angeles: University of California Press, 2003 Kuusela, P.: Realistinen toimintatutkimus? Työturvallisuuskeskus, 2005 Stockdale, M. S. & Crosby, F. J. (eds.): The Psychology and Management of Workplace Diversity. Blackwell, Webb, J.: Organisations, identities and the self. Palgrave, (2) Ohjaus ja neuvonta: Beck, U. & Beck- Gernsheim E.: Individualization Sage 2002 Chamberlayne, P., Bornat, J. & Apitzch, U. Biographical methods and professional practice. Policy Press, 2004 Gergen, K.J.: Therapeutic Realities. A 234 Kuopion yliopisto

235 Taos institute publication, Illouz, E.: Cold Intimacies. Polity, 2007 McLeod, J.:Narrative and Psychotherapy. Sage, 1997 Mönkkönen, K.: Dialoginen asiakastyö. Edita, 2007 Peavy, V.:Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Psykologien kustannus, (3) Terveyden sosiaalipsykologia: Bury, M.: Health and illness in a changing society. Routledge, 2000 Freund, P.& McGuire, M.B. : Health, illness, and the social body. Prentice Hall, 2003 Hänninen, V. & Valkonen, J. (toim.): Kunnon tarinoita, Kuntoutussäätiö 1998 Pennebaker, J.: Opening up, Guilford Press, 1990 Rissanen, P.: Skitsofreniasta kuntoutuminen. Mielenterveyden keskusliitto, (4) Ryhmät, yhteisöt ja verkostot: Chambers, D.: New social ties. Palgrave, Johnson, D. & Johnson, F.: Joining together: group theory and group skills. Allyn and Bacon, Milne, D.: Social therapy. Wiley, Seikkula, J. & Arnkil, T.E.: Dialoginen verkostotyö, Tammi, 2005 Wenger, E.: Communities of practice. Cambridge University Press, 1999 tai uudempi painos. Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelut, kirjallisuusesseet, myöhemmin ilmoitettavat kurssit ja/tai lukupiirityöskentely. Opetuskieli: Suomi SOSIAALIPSYKOLOGINEN TUTKIMUS Social psychological research Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian professori Jakson sisältö: Tutustuminen johonkin keskeiseen sosiaalipsykologian tutkimusalueeseen Oppimateriaali: Kolme kirjaa tai artikkelikokoelma yhdeltä seuraavista alueista: 1) ryhmien väliset suhteet, vähemmistöt, monikulttuurisuus, 2) sukupuoli ja seksuaalisuus, 3) tunteiden sosiaalipsykologia tai 4) Vuorovaikutus. Kirjalistat ja tentaattorit löytyvät laitoksen verkkosivuilta. Kirjojen sijasta voidaan käyttää sovitusti myös tieteellisiä artikkeleja. Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu, essee tai soveltuva kurssi. Opetuskieli: Suomi tai englanti SOSIAALISEN YHTEISTOIMINNAN PERUSTEET Social co-operation Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan opetuksen alkamiseen mennessä Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian lehtori Jakson sisältö: Sosiaalisen yhteistoiminnan käsite, vuorovaikutuksen käsite, ryhmien sosiaalipsykologian perusteet, yhteisöt ja yhteisöllisyys. Oppimateriaali: 1) Pennington, D.C.: Pienryhmän sosiaalipsykologia. Gaudeamus, ) Niemistö, R.: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 t yhteisopetuksena sosiologian kanssa ja 2 kirjaa kirjallisuuskuulusteluna tai esseesuorituksena. Sosiaalipsykologiaa sivuaineena opiskelevat sosiologian pääaineopiskelijat suorittavat luentojen sijasta kirjan Kopakkala, A.: Porukka, jengi, tiimi. Edita, Opetuskieli: Suomi SOSIAALISET ONGELMAT Social Problems Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaaliturvapolitiikan yliassistentti Opettajat: Veli-Matti Poutanen Jakson sisältö: Sosiaalisten ongelmien tutkimuksen keskeiset teoriat ja käsitteet. Oppimateriaali: Bourne, R. & Lewin, J 1999: Social Problems: Causes, Consequences, Interventions. (2nd ed.) Roxbury Pub Co. Lisäksi yksi kohdista a-c: a) Heikkilä, Matti. & Karjalainen, Jouko (toim.) 2000: Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros. Gaudeamus. b) Jamrozik, A & Nocella, L. 1998: Sociology of Social Problems. Theoretical perspectives and methods of intervention. Cambridge University Press. c) Helne, Tuula 2002: Syrjäytymisen yhteiskunta. Helsinki: STAKESin tutkimuksia 123. Opetus ja suoritustavat: Luen- Opinto-opas

236 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta not 24 t ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi SOSIAALITIETEIDEN KLASSIKOT Classics in social sciences Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Opettajat: Sosiologian lehtori, sosiaalipsykologian lehtori Jakson sisältö: Perehtyminen sosiaalitieteiden modernien klassikoiden ajatteluun ja ihmiskäsityksiin sekä sosiaalitieteiden teorioihin ja niiden kehitykseen. Oppimateriaali: Jones, P.: Introducing Social Theory. Polity Press, 2003 tai Gronow, J. & Noro, A. & Töttö, P.: Sosiologian klassikot. Gaudeamus, 1996 sekä kaksi tai kolme kirjaa seuraavista: 1) Foucault, M.: Tarkkailla ja rangaista. Otava, 1980, 3) Berger, P. & Luckmann, T.: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Gaudeamus, 1994, 4) Goffman, E.: Stigma. Touchstone Books, 1986, 5) Mills, C.W. Sosiologinen mielikuvitus. Gaudeamus, 1982, 6) Simmel, G.: Suurkaupunki ja moderni elämä. Kirjoituksia vuosilta Gaudeamus, Opetus ja suoritustavat: 1) Luennot (20 tuntia) ja kirjallisuuskuulustelu (3 teosta) 2) kirjallisuuskuulustelu (4 teosta). Opetuskieli: Suomi SOSIAALITIETEIDEN TIEDONHAUN VERKKOKURSSI Distance Learning Course in Information Retrieval in Social Sciences Opintopisteet/ECTS credits: 1,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: Vapaa suoritus-/ ilmoittautumisaika lukuvuoden aikana sähköpostitse: maarit.putous@uku.fi Ajankohta: Kurssi suositellaan suoritettavaksi silloin, kun opiskelijalla on valmisteltavanaan työ omasta aiheesta, esim. seminaariesitelmä tai kandidaatin tutkielma. Kurssilla on tutorointi syyskuusta toukokuuhun. Tämän puitteissa opiskelija voi aloittaa ja edetä vapaasti omaan tahtiinsa kurssimateriaaliin perehtyen ja omasta aiheestaan tiedonhakuja tehden. Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityön, sosiaalipsykologian, sosiologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalipedagogiikan koulutusohjelmat. Järjestävä laitos: Kirjasto Jakson johtaja: Maarit Putous Yhteystiedot: Informaatikko Maarit Putous Canthian kirjasto Puh maarit.putous@uku.fi Jakson sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa opiskelijalle oman alansa tieteellisen tiedonhaun perustaidot. Se sisältää tiedonhaun teorian, alakohtaiset tiedonlähteet ja tiedonlähteiden arvioinnin.kurssin eri osioita sovelletaan opiskelijan kurssin alussa muotoileman oman tutkimusongelman tai aiheen avulla. Oppimateriaali: Sisältyy kokonaisuudessaan verkkokurssiin Opetus ja suoritustavat: Kurssi suoritetaan kokonaisuudessaan verkossa. Kurssi on ohjattu ja opiskelija saa palautetta tehtävistä. Opetuskieli: suomi Yleistä: Verkkokurssi on vaihtoehtoinen lähiopetuksena järjestettävälle kurssille: Tiedonhaun peruskurssi, sosiaalitieteiden opiskelijat. SOSIAALITURVAPOLITIIKKA Social Security Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Viimeistään viikkoa ennen kurssin alkamista Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Johdatus sosiaalipolitiikkaan ja sen kehitykseen. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalitalouden laitos Jakson johtaja: Sosiaaliturvapolitiikan yliassistentti Opettajat: Veli-Matti Poutanen Jakson sisältö: Sosiaaliturvapolitiikan teoria ja käytännöt Suomessa ja muissa EU-maissa. Oppimateriaali: Jaakkola, J. - Pulma, P. - Satka, M. - Urponen, K. 1994: Armeliaisuus, yhteistyöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto. Saari, J. 2002: Euroopan sosiaalinen malli - Sosiaalipoliittinen näkökulma Euroopan integraatioon, Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 t ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi. 236 Kuopion yliopisto

237 SOSIAALITYÖN AMMATILLISUUS JA ASIANTUNTIJUUS Professionalism and expertise in social work Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Johdatus sosiaalityöhön, Sosiaalityön harjoittelu 1, Asiakastyön perusteet sosiaalityössä, Sosiaalityön harjoittelu 2 Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön lehtori Opettajat: Sosiaalityön lehtori/assistentti Jakson sisältö: Jakson tavoitteena on avata sosiaalityön ammatillisuuden ja asiantuntijuuden käsitteitä. Kurssin sisältönä on sosiaalityön ammattitaito ja sen kehittäminen, sosiaalityön asiantuntijuuden eri muodot sekä harjoittelukokemusten reflektointi. Oppimateriaali: 1) Eräsaari R. et.al (toim.): Arviointi ja asiantuntijuus. Gaudeamus, ) Karvinen S: Sosiaalityön ammatillisuus modernista professionaalisuudesta refleksiiviseen asiantuntijuuteen. Kuopion yliopisto, ) Mutka U.: Sosiaalityön neljäs käänne: asiantuntijuuden mahdollisuudet vahvan hyvinvointivaltion jälkeen. Jyväskylän yliopisto, 1998, 4) Satka, M. & Pohjola, A. & Rajavaara, M.(toim.): Sosiaalityö ja vaikuttaminen. Jyväskylän yliopisto, 2003, 5) Konstikas sosiaalityö Suomalaisen sosiaalityön todellisuus ja tulevaisuudennäkymät. Karvinen-Niinikoski, S. et al. (toim.). Sosiaali- ja terveysministeriö, ) Asiantuntijoiden areenat. Pirttilä, I. & Eriksson, S. (toim.). Jyväskylän yliopisto, ) Keskeiset kansainväliset sosiaalityötä koskevat aikakauslehdet. Opetus ja suoritustavat: Luentoja 23 t ja esseeseminaari 7 t sekä seminaarityö. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Perusopiskelijat suorittavat kurssin integroituna kokonaisuutena Asiakastyön perusteet sosiaalityössä, Sosiaalityön harjoittelu 2, Kirjoitusviestintä ja Puheviestintä -opintojaksojen kanssa. Opetuksessa hyödynnetään Moodle-oppimisympäristöä verkossa. SOSIAALITYÖN ETIIKKA Ethics in social work Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön professori Opettajat: Pauli Niemelä Yhteystiedot: pauli.niemela@uku.fi Jakson sisältö: Opintojaksossa perehdytään sosiaalityön eettisiin kysymyksiin ja tarkastellaan ammattieettisiä kysymyksiä. Oppimateriaali: 1) Niemelä P. & Hämäläinen J.: Sosiaalialan etiikka. WSOY, 1993, 2) Hugman R. & Smith D.: Ethical issues in social work. Routledge, ) Shardlow S. (ed.): The values of change in social work. Tavistock/Routledge, Opetus ja suoritustavat: Luennot 10 t ja esseeseminaari 10 t. Opetuskieli: Suomi SOSIAALITYÖN HARJOITTELU 1: KÄYTÄNTÖÖN TUTUSTUMINEN Social work practice 1 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Johdatus sosiaalityöhön Ajankohta: Syys- ja kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön lehtori Opettajat: Sosiaalityön lehtori/ assistentti Jakson sisältö: Jakson tavoitteena on tutustuminen ammatilliseen sosiaalityöhön, sosiaalialan järjestöihin ja projektityöhön. Seminaareissa käsitellään sosiaalityötä ammatillisena auttamistyönä verrattuna kolmannen sektorin toimijoihin sekä sosiaalityön opiskeluun ja ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä. Oppimateriaali: Kauppila, R.: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Otavan kirjapaino oy, 2005 ja Juhila,K., Forsberg, H. & Roivainen, I. (toim.): Marginaalit ja sosiaalityö. SoPhi, Opetus ja suoritustavat: Seminaarityöskentely, tutustumiskäynnit ja käytän- Opinto-opas

238 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta nön harjoittelu 30 t. Opetuskieli: Suomi SOSIAALITYÖN HARJOITTELU 2: KÄYTÄNTÖÖN PEREHTYMINEN Social work practice 2 Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Johdatus sosiaalityöhön, Asiakastyön perusteet sosiaalityössä, Sosiaalityön harjoittelu 1. Ajankohta: Syys- ja kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön lehtori Opettajat: Sosiaalityön lehtori/assistentti Yhteystiedot: ulla.ryynanen@uku. fi Jakson sisältö: Jakson tavoitteena on tutustuminen käytännön sosiaalityöhön ja perehtyminen sosiaalityön tutkimuskenttään. Kurssin sisältönä on käytännön harjoittelu ja sen reflektointi. Oppimateriaali: Sovitaan kurssin alussa. Opetus ja suoritustavat: Alku- ja välitapaamiset ja ohjauskeskustelu, käytännön harjoittelu 6 vkoa, oppimistehtävät. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Opetuksessa hyödynnetään Moodle-oppimisympäristöä verkossa. SOSIAALITYÖN HARJOITTELU 3: KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU Social Work Practice 3 Opintopisteet/ECTS credits: 15,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä.Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Sosiaalityön kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma sekä sitä edeltävät opinnot. Ajankohta: Kevät, kesä tai syksy. Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön lehtori Opettajat: Sosiaalityön lehtori/assistentti Yhteystiedot: ulla.ryynanen@uku. fi Jakson sisältö: Jakoson tavoitteena on sosiaalityön asiantuntijuuden syventäminen, itsenäisten työvalmiuksien kehittäminen sekä teoreettisen tiedon, käytännön ja tutkimuksellisen otteen integrointi. Oppimateriaali: Opintojakson materiaali Moodle-oppimisympäristössä, muu erikseen sovittava materiaali. Opetus ja suoritustavat: Käytännön harjoittelu 3kk ja oppimistehtävät. Opetuskieli: Suomi SOSIAALITYÖN HARJOITTELUSEMINAARI Social Work Practice Seminar Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Sosiaalityön harjoittelu 3 ja sitä edeltävät opinnot. Ajankohta: Syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön lehtori Opettajat: Sosiaalityön lehtori/assistentti Yhteystiedot: ulla.ryynanen@uku.fi Jakson sisältö: Käytännön harjoittelusta nousevien kysymysten ammatillinen ja tieteellinen tarkastelu. Oppimateriaali: Sovitaan seminaarin alussa. Opetus ja suoritustavat: Seminaarityöskentelyä 30 t, seminaarityö. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Opetuksessa hyödynnetään Moodle-oppimisympäristöä verkossa. SOSIAALITYÖN JA SOSIAALIPALVELUJEN JOHTAMISEN ERITYISKYSYMYKSET Leadership in social work and human services Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Sosiaalihallinnon aineopinnot sekä sosiaalityön opiskelijoilla sosiaalityön aineopinnot ja yhteiset sivuaineopinnot. Muilla opiskelijoilla oman pääaineen aineopinnot. Ajankohta: 4. vsk. Kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Vuokko Niiranen Jakson sisältö: Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen johtaminen, reformit ja ohjausmekanismit. Johtamisen 238 Kuopion yliopisto

239 ja hallinnan teoriavalintojen merkitys sosiaalialan kehittämiselle. Osaamisen, asiantuntijuuden ja verkostojen johtamisen erityiskysymykset sekä strategisen johtamisen merkitys arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Strateginen osaaminen ja sosiaalipalvelujen kilpailuttaminen sekä asiakaslähtöisen toiminnan johtaminen. Oppimateriaali: Kaikille yhteisinä: 1) Storey J. (toim.) Leadership in Organizations. Current issues and key trends. Routledge. 2) Niiranen V., Seppänen- Järvelä R., Sinkkonen-Tolppi M. & Vartiainen P Johtaminen sosiaalialalla. (ilmestyy v.2007 lopussa). 3) Patti Rino J. (ed.) The Handbook of Social Welfare Management. Thousand Osaks. Sage. (opettajan osoittamat kohdat) Lisäksi yksi vaihtoehto seuraavista 1-8 kohdista seminaarityön teeman mukaisesti: 1) Styhre A Understanding Knowledge Management: Critical and Postmodern Perspectives. Malmö 2) Kickert W.J.M., Klijn E-H. & Koppenjan J. (ed.) Managing Complex Networks. Strategies for the Public Sector. Sage. 3) Boxal P. & Purcell J Strategy and Human Resource Management. J.W. Arrowsmith Ltd. 4) Aula P. & Hakala S. (toim.) Kolmet kasvot. Näkökulmia organisaatioviestintään. Helsinki. 5) Meyer M. W Rethinking Performance Measurement: Beyond the Balanced Scorecard. Cambridge University press. New York. JA Sinkkonen-Tolppi M. & Niiranen V Osaaminen ja tuloksellisuus sosiaalipalvelujen johtamisessa. Kuopio. Kuopion yliopisto. 6) Bovaird Tony & Löffler Elke (toim.) Public Management and Governance. Routledge. London ja 7) Administration in Social Work - kaksi viimeistä vuosikertaa. 8) Erikseen osoitettava, muu seminaarityön aihealueeseen liittyvä kirjallisuus. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 tuntia ja valitusta teema-alueesta tehty kurssimateriaaliin ja luentoihin perustuva kirjallinen seminaarityö sekä osallistuminen seminaaritöiden käsittelyyn 16 tuntia, itsenäinen työskentely 72 tuntia. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemmista tutkintovaatimuksista opintojaksot Sosiaalityön johtaminen ja hallinto. SOSIAALITYÖN KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA Proseminar and bachelor s thesis social work Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Kandidaattiseminaari sijoittuu aineopintojen loppuvaiheeseen. Kandidaattiseminaariin tullessa tulee opiskelijalla olla alustava aihealue/tutkimusidea, jota hän aikoo kandidaattiseminaarin aikana työstää pidemmälle. Ajankohta: Opintojakson seminaariosuus sijoittuu pääosin syyslukukaudelle Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön assistentti Opettajat: Piia Puurunen, Karin Filander Yhteystiedot: piia.puurunen@uku.fi Jakson sisältö: Tutkimuksen tekemiseen, tieteelliseen raportointiin ja tutkimuksen arviointiin perehtyminen. Oppimateriaali: Hirsjärvi S. & Remes P. & Sajavaara P.: Tutki ja kirjoita, Tammi, 2004 ja Kinnunen, M.& Löytty, O. (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino, Opetus ja suoritustavat: Seminaarityöskentelyyn osallistuminen 24 t, tutkimussuunnitelman laatiminen kandidaatin tutkielmaa varten, suunnitelman esittäminen seminaarissa ja oppilasvastaväittäjänä toimiminen sekä kandidaatin tutkielman laatiminen. HUOM! Kandidaatin tutkielman tulee olla lähes valmis, ennen kuin opiskelija voi osallistua pro gradu tutkielmaseminaariin. Tarvittaessa on työn tilanteesta neuvoteltava erikseen kandidaattiseminaarin ohjaajan kanssa. Opetuskieli: Suomi Huom: Opiskelijoiden, jotka ovat sivuaineen tai opiskelijoita tai suorittavat tutkintonsa vanhan tutkintorakenteen mukaisesti ja joille kandidaatin tutkinnon suorittaminen ei näin ollen ole pakollista, osallistuvat seminaarityöskentelyyn, laativat proseminaarityön, esittävät sen seminaarissa ja toimivat oppilasvastaväittäjänä. SOSIAALITYÖN PRO GRADU -TUTKIELMA Master s thesis in social work Opintopisteet/ECTS credits: 40,0 Opintoviikot/Credits: 20,0 Aikaisemmat opinnot: Pääaineen perus- ja aineopinnot tai niitä vastaavat opinnot, Tieteenfilosofia, Yhteiskuntatieteiden metodologia 1, Tilastotiede 1, Johdatus kvalitatiiviseen tutkimukseen, Johdatus kvantitatiiviseen tut- Opinto-opas

240 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta kimukseen, Yhteiskuntatieteiden metodologia 2 ja Yhteiskunta- ja terveystieteiden syventävät tutkimusmenetelmäopinnot Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön professori Opettajat: Pauli Niemelä Yhteystiedot: pauli.niemela@uku.fi Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on tuottaa tieteellinen tutkielma, joka voidaan tehdä yksin tai ryhmässä. Tutkielma on tehtävä itsenäisesti, mutta ohjauksen alaisena jostakin oppialaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä aiheeseen ja käytettävien tieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaan sekä hyvää äidinkielen taitoa. Opiskelijan tulee tutkielmassaan 1) kyetä itsenäisesti tarkastelemaan tiettyä sosiaalityön ongelmaa ja pystyä rajaamaan se mielekkäällä tavalla, 2) kyetä tekemään ongelman ratkaisuun tarvittavat tieteelliset valinnat ja perustella ne, 3) kyetä kokoamaan ja käsittelemään ongelman ratkaisemiseksi tarvittava aineisto ja kyetä tarkastelemaan sitä kriittisesti, 4) kyetä esittämään tutkimus raporttina, jossa on perusteltu jäsennys tutkimuksen taustasta, aineistosta, menetelmistä ja tuloksista. Oppimateriaali: Seminaari ja gradu-oppaat Opetus ja suoritustavat: Omatoimista ja ohjattua työskentelyä 1000 t. Tutkielmaraportti Opetuskieli: Suomi SOSIAALITYÖN SYVENTÄVÄT ERITYIS- JA TUTKIMUSALAOPINNOT Advanced special fields and research studies in social work Opintopisteet/ECTS credits: 20,0 Opintoviikot/Credits: 11,0 Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos SOSIAALITYÖN TEORIA 1: ITSEYMMÄRRYSTEORIAT Theories on social work Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: Juha Hämäläinen, Piia Puurunen ja professori Peter Erath (University of Eichstätt-Ingolstadt, Saksa) Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi, piia.puurunen@uku.fi Jakson sisältö: Sosiaalityön itseymmärrysteoriat, sosiaalityön historiantulkinta ja klassikot, sosiaalityön tulkintaperinteet, teoreettinen jäsentäminen ja tieteellinen kirjoittaminen Oppimateriaali: 1) Raunio K.: Olennainen sosiaalityössä. Gaudeamus, TAI Payne M.: Modern Social Work Theory. Third Edition (chapters 1, 2, 14) 2) Soydan H.: The history of ideas in social work. Venture Press, Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t, esseeseminaari 12 t ja kirjallisuustentti Opetuskieli: Suomi ja englanti SOSIAALITYÖN TEORIA 2: MENETELMÄTEORIAT Theories in social work Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Johdatus sosiaalityöhön, Sosiaalityön teoria 1, Sosiaalityön harjoittelut 1 ja 2. Ajankohta: Kevätlukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön lehtori Opettajat: Sosiaalityön lehtori Jakson sisältö: Jakson tavoitteena on tutustuminen sosiaalityön eri menetelmäteorioiden koulukuntiin. Oppimateriaali: 1) Adams R. & Dominelli L. & Payne M. : Social work. Themes, issues and critical debates. (osa II ja III). Macmillan Press, 1998, 2) Payne M.: Modern Social Work Theory. Macmillan Press, ) Turner F.: Social Work Treatment. The Free Press ) Saleebey D.: The strengths perspective in practice. Longman, ) Pease B. & Fook J.: Transforming social work practice. Postmodern critical perspectives. Routledge, ) Trevithick, P. Social work skills: a practice handbook. Open university press Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t, seminaarityöskentely 12 t ja essee. Opetuskieli: Suomi ja englanti Yleis- 240 Kuopion yliopisto

241 tä: Kirjallisuus käsitellään seminaarissa. SOSIAALITYÖN TEORIA 3: VIITEKEHYSTEORIAT Theories for Social Work Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön professori Opettajat: Pauli Niemelä, Juha Hämäläinen Yhteystiedot: Jakson sisältö: Vertaileva sosiaalityön tutkimus. Sosiaalityön teoriaperinteet ja keskeiset lähestymistavat. Kansainvälinen sosiaalityö. Oppimateriaali: 1) Lorenz W.: Social work in a changing Europe. Routledge, 1994, 2) Adams A. & Erath P. & Shardlow S. (eds.): Fundamentals of social work in selected European countries. Russell House, 2000, 3) Adams A. & Erath P. & Shardlow S. (eds.): Key themes in European social work. Russell House, 2001, 4) Lyons K.: International social work. Themes and perspectives. Ashgate, Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 t, luentotenttiä vastaava kirjallinen työ, seminaarityöskentely 12 t ja essee. Opetuskieli: Suomi ja englanti SOSIAALITYÖN TUTKIELMASEMINAARI JA TUTKIMUSPRAKTIKUM Thesis seminar and research practicum in social work Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Kandidaattivaiheen filosofian ja tutkimusmenetelmäopinnot. Ajankohta: Kolme lukukautta Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityö Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön professori Opettajat: Pauli Niemelä, Juha Hämäläinen, Pirjo Pölkki, Pertti Töttö, Raija Väisänen Yhteystiedot: pauli.niemela@uku.fi Jakson sisältö: Pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ohjattu laatiminen, itsenäisen aineistonkeruun suunnittelun ja toteutuksen ohjeistaminen, omasta tutkimusaineistosta esiin nousseiden kysymysten pohtiminen, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun perehdyttäminen ja kannustaminen ja pro gradu -tutkielman viimeistelyn ohjaaminen. Opintojakson tavoitteena on tieteellisen tutkielman laatiminen opintojakson kuluessa yksin tai yhdessä työparin kanssa. Opetus ja suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin kolmen lukukauden ajan, seminaariesitelmät ja opponointi lukukausittain. Tutkimussuunnitelman tekeminen, aineiston keruun suunnittelu ja analyysimenetelmien valinta ja niiden soveltaminen käytännössä omassa tutkimustyössä. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Tutkielmassa sovellettavaa tutkimusmenetelmää tukeva Yhteiskuntatieteiden soveltaviin tutkimusmenetelmäopintoihin kuuluva opintojakso suoritaan viimeistään yhtä aikaa oman aineiston analysoinnin kanssa. Huom: Korvaa aikaisemmista tutkintovaatimuksista opintojakson Sosiaalityön tutkielmaseminaari. SOSIOLOGIAN ERITYISALAT Special topics of sociology Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 SOSIOLOGIAN KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA Pro seminar and bachelor s thesis in Sociology Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori ja/tai professori. Jakson sisältö: Perehdyttää opiskelija omakohtaiseen tieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen sekä laatia kandidaatin tutkielma. Opetus ja suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, tutkimussuunnitelman laatiminen kandi- Opinto-opas

242 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta daatin tutkielmaa varten, suunnitelman esittäminen seminaarissa, opponointi sekä kandidaatin tutkielman laatiminen. Opetuskieli: Suomi SOSIOLOGIAN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU Practical training in Sociology Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori Jakson sisältö: Sosiologian ammatillista soveltamista tukevaa työelämäharjoittelua ennalta sovitussa paikassa. Harjoittelupaikka ja harjoittelun luonne sovitaan etukäteen oppiainevastaavan kanssa. Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan. Opetus ja suoritustavat: Suorittamisesta sovittava etukäteen sosiologian professorin kanssa. Opetuskieli: Suomi SOSIOLOGIAN PERUSKURSSI Introduction to Sociology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Jakson sisältö: Yleiskuva sosiologian historiasta, ajatusmalleista ja kysymyksenasetteluista. Sosiologia tieteenalana, yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Oppimateriaali: 1) Alapuro ym. toim., Suomalaisen sosiologian historia (uusin painos), 2) Saaristo, K. & Jokinen, K.,2004, Sosiologia. WSOY tai Kuusela, P. (toim.), 2005, Sosiologia. Unipress. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 h ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi SOSIOLOGIAN PRO GRADU -TUTKIELMA Master s Thesis in Sociology Opintopisteet/ECTS credits: 40,0 Opintoviikot/Credits: 20,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori ja/tai sosiologian lehtori Opettajat: Professori tai/ja ohjaajat Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on tuottaa tieteellinen tutkielma. Tutkielma on tehtävä itsenäisesti, mutta ohjauksen alaisena jostakin oppialaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä aiheeseen ja käytettävien tieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaan sekä hyvää äidinkielen taitoa. Opetus ja suoritustavat: Omatoimista ja ohjattua työskentelyä 800 t Opetuskieli: Suomi SOSIOLOGIAN SYVENTÄVÄT ERITYISALAT Advanced special topics of sociology Opintopisteet/ECTS credits: 15,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 SOSIOLOGIAN TUTKIELMASEMINAARI Thesis Seminar in Sociology Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori ja/tai sosiologian lehtori. Jakson sisältö: Pro gradu -tutkielman suunnittelu: tutkimuskysymyksen muotoilu, tutkimussuunnitelman laadinta, empiirisen aineistonkeruun kysymyksiä, teoria tutkimuksessa, aineiston analyysi. Tutkimusraportin rakenne ja laadinta. Tutkimuksen eettisyys ja tutkimuksen arviointi. Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja sen ajankohtaisiin kysymyksiin. Oppimateriaali: Hakala, J.: Graduopas. Gaudeamus, Opetus ja suoritustavat: Ohjattua seminaarityöskentelyä. Opetuskieli: Suomi 242 Kuopion yliopisto

243 SOSIOLOGIAN TUTKIMUKSEN AJANKUVIA JA HYVINVOINNIN TULEVAISUUS Contemporary Sociological Research and Future Trends in Welfare Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori Jakson sisältö: Yhteiskuntatieteiden asema luonnontieteen, teknologian ja talouden hallitsemassa maailmassa. Sosiologian vastaukset hyvinvointiyhteiskunnan ajankohtaisiin haasteisiin ja tulevaisuuden näkymiin. Oppimateriaali: 1) Kantola, I. & Koskinen K. & Räsänen, P. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino, Tampere ) Rouvinen, Petri & Pentti Vartia & Pekka Ylä-Anttila: Seuraavat sata vuotta Aikamatka maailmaan ja Suomeen. Taloustieto, Helsinki ) Saari, Juho (toim.): Hyvinvointivaltio Suomen mallia analysoimassa. Yliopistopaino, Helsinki 2005 sekä kaksi teosta seuraavista: 1) Kumar, K., From Post-Industrial to Post-Modern Society: New Theories of the Contemporary World. Blackwell, ) Sayer, A., Realism and Social Science. Sage, 2004 (2nd edition), 3) Sen, Amartya: Development as Freedom. Oxford University Press, 1999, 4) Jordan, Bill: A Theory of Poverty and Social Exclusion. Polity, Opetus ja suoritustavat: Luennot 16 h (luentopäiväkirja), verkkoaineistot ja oppimistehtävät. Opetuskieli: Suomi SOSIOLOGINEN TEORIA JA YHTEISKUNTA-ANALYYSI Sociological theory and social analysis Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Jakson sisältö: Opintojaksolla analysoidaan sosiologisten teorioiden merkitystä yhteiskunnallisessa ajattelussa ja havainnollistetaan sosiologisen tutkimustiedon soveltamista yhteiskunnalliseen käytäntöön tutkimusesimerkkien avulla. Oppimateriaali: Yksi seuraavista teoksista 1) Ilmonen, Kaj & Kimmo Jokinen, 2002, Luottamus modernissa maailmassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, (262 s.), 2) Bauman, Zygmunt, 2002, Notkea moderni. Tampere: Vastapaino, (264 s.), 3) Sennett, Richard: Uuden kapitalismin kulttuuri. Vastapaino, Tampere Lisäksi yksi teos seuraavista: 1) Cheal, David, 2005, Dimensions of sociological theory. New York: Palgrave Macmillan, (195 s.), 2) Danermark, Berth [et al.], 2006, Explaining society: critical realism in the social sciences. London: Routledge, repr. (221 s.), 3) Hamilton & Thompson, 2002, The uses of sociology, Blackwell Publishing with The Open University, Oxford. Opetus ja suoritustavat: Luennot 10 h ja kirjallisuuskuulustelu (2 teosta). Opetuskieli: Suomi SUOMALAINEN HYVINVOINTI Finnish Welfare Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Opettajat: Sosiaalipolitiikan yliassistentti. Jakson sisältö: Näkökulmia hyvinvoinnin ja sosiaalisten ongelmien yhteiskuntatieteelliseen teoriaan sekä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan historialliseen kehitykseen, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Oppimateriaali: 1) Jokinen, K. ja Saaristo, K., Suomalainen yhteiskunta (UUSIN PAINOS) 2) Kautto, Mikko (toim.): Suomalaisten hyvinvointi Stakes, Helsinki ) Julkunen,Raija: Kuka vastaa Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Stakes, Helsinki 2006 Opetus ja suoritustavat: 1) Sosiologian pääaineopiskelijat suorittavat opintojakson tenttimällä Sosiaaliset ongelmat -kurssin luennot (20 h) ja kaksi edellä mainituista teoksista. 2) Sivuaineopiskelijat tenttivät kolme edellä mainituista teoksista. Opetuskieli: Suomi Opinto-opas

244 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta SUOMALAINEN YHTEISKUNTA Finnish Society Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian professori Opettajat: Sosiaalipsykologian, sosiaalipolitiikan ja sosiologian opettajat Jakson sisältö: Suomalainen yhteiskunta, sen muutos ja suomalainen identiteetti yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Oppimateriaali: Kolme seuraavista teoksista: 1) Jokinen, K. ja Saaristo, K., Suomalainen yhteiskunta (latest edition), 2) Saari, J. (toim.) Suomen malli Murroksesta menestykseen? Yliopistopaino, Helsinki 2006, 3) Heiskala, Risto & Eeva Luhtakallio (toim.): Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta. Gaudeamus ) Piirainen, Timo Saari, Juho toim Yhteiskunnalliset jaot luvun perintö. Gaudeamus, Helsinki ) Pernaa, Ville & Mari K. Niemi (Toim.): Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Edita, Helsinki Opetus ja suoritustavat: Luennot 16 h ja kirjatentti. Opetuskieli: Suomi SUOMALAISEN SOSIOLOGIAN SUUNTAUKSET Paradigms in Finnish Sociology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: https//www. kampus.uku.fi/login/in Wossikka. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Jakson sisältö: Opintojaksolla opiskelija tutustutaan suomalaisen sosiologian paradigmaattiseen kehitykseen 1960-luvulta nykypäivään. Oppimateriaali: 1) Pekka Räsänen & Hannu Ruonavaara & Ismo Kantola (toim), Kiistoja ja dilemmoja - sosiologisen keskustelun vastakkainasetteluja, Kirja-aurora Turku 2004 sekä 2) Sosiologiset artikkelit. Opetus ja suoritustavat: Luennot t + luentomateriaali ja oppimistehtävät sekä kirjallisuuskuulustelu (kirja + artikkelit). Opetuskieli: Suomi SUOMEN TALOUDEN RAKENNE JA TOIMINTA Finnish economic structure and performance Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen yleiseen kirjallisuustenttiin viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: 1. vsk. syyslukukausi. Suoritetaan erikseen ilmoitettavissa yleisissä kuulusteluissa. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Ismo Linnosmaa Jakson sisältö: Suomen talouden kasvu ja rakennemuutos. Suomen rooli maailmantaloudessa. Yksityisen ja julkisen kulutuksen rakenne ja kehitys Suomessa. Työ- ja rahoitusmarkkinoiden rakenne ja kehitys Suomessa Talouspolitiikka, rahaja finanssipolitiikka. Oppimateriaali: 1) Loikkanen H.A., Pekkarinen J., Siimes S-A. & Vartia P Kansantaloutemme - Rakenteet ja muutos. 3.painos. Taloustieto Oy. 2) Kiander J., Kröger O. & Romppanen A. (toim.) Finnish Economy-Structural Indicators. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Opetus ja suoritustavat: Suoritetaan kirjallisuustenttinä erikseen ilmoitettavissa yleisissä kuulusteluissa. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemman Suomen kansantalous ja kansantaloustieteen perusteet -opintojakson, 3 ov. TALOUDELLINEN EVALUAATIO Economic evaluation Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: 4. vsk. syyslukukausi. Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Seuraavan kerran syksyllä Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Hannu Valtonen Jakson sisältö: Terveydenhuollon taloudellisen evaluaation menetelmiin liittyvien teoreettisten ongelmien analysointi ja evaluaatiomenetelmien soveltaminen. 244 Kuopion yliopisto

245 Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen. Erillinen osio: Päätöksentekoanalyysi ja sen tekeminen DATA -ohjelmalla. Oppimateriaali: 1) Drummond M.F. & Jefferson T.O Guidelines for authors and peer reviewers of economic submissions to the BMJ. BMJ 313: (3 August). 2) Drummond Michael, O Brien Bernie, Stoddart Greg & Torrance George Methods for economic evaluation of health care programmes. 2.painos. Oxford University Press UK. 3) Lisäksi erikseen ilmoitettavia taloudellisen evaluaation menetelmiä kuvaavia artikkeleita ja päätöksentekoanalyysiartikkeleita. Opetus ja suoritustavat: Luennot 34 tuntia ja harjoitukset 10 tuntia, itsenäinen työskentely 168 tuntia. Arvioitava harjoitustyö ja kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemman Taloudellinen evaluaatio 2 opintojakson 4ov. Sisältää erillisen osion: Päätöksentekoanalyysi ja sen suorittaminen DATA ohjelmalla. Tämän voi suorittaa itsenäisenä 2op:n laajuisena osiona. TALOUSHALLINNON PERUSTEET Financial management Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Ajankohta: kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Ilkka Vohlonen Jakson sisältö: Tuotteistaminen. Kustannuslaskenta. Taloussuunnittelu ja kannattavuuden laskenta. Hinnoittelu. Budjetointi ja sen seuranta. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen tulkinta. Kilpailuttaminen. Oppimateriaali: 1) Drummond Michael F., O`Brien Bernie, Stoddart Greg. L. & Torrance Georga W (tai uudempi). Methods for the economic evaluation of health care programmes. Oxford University Press. Oxford. Soveltuvin osin. 2) Shim Jae K. & Siegel Joel G Financial management for nonprofits: the complete guide to maximizing resources and managing assets. Irwin Professional Pub. Chicago. Soveltuvin osin. 3) Campbell Donald T. & Stanley Julian C Experimental and quasi-experimental designs for research. Soveltuvin osin. 4) Vohlonen Ilkka Managing market failure and preventing government failure. A study of policy solutions in finance, production and administration of Finnish health care. Soveltuvin osin. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja välikuulustelut 9 tuntia, seminaarit 8 tuntia ja itsenäinen työskentely 60 tuntia. Harjoitustyö ja kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemman Financial management in health care -opintojakson 2 ov. TAPAUSTUTKIMUS Case Study Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Kandidaattivaiheen tutkimusmenetelmäopinnot. Ajankohta: Kevätlukukausi Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipedagogiikan professori Opettajat: Juha Hämäläinen ja Pauli Niemelä Yhteystiedot: juha.hamalainen@uku.fi, pauli.niemela@uku.fi Jakson sisältö: Perehtyminen tapaustutkimuksen teoreettisiin perusteisiin ja käytännön toteutuksen ehtoihin ja muotoihin. Oppimateriaali: Tenttikirjallisuus: (1) Laine, M. & Bamberg. J & Jokinen, P. (toim.) Tapaustutkimuksen käytäntö ja teoria. Gaudeamus (2) Yin, R.K. Case study research: design and methods. Sage Publications Oheislukemisto: (3) Richmond, M.E. What is social case work? An introductory description. Russel Sage Foundation 1922 (tai myöhempi painos). (4) Richmond, M.E. Social diagnosis. Russel Sage Foundation 1917 (tai myöhempi painos) Opetus ja suoritustavat: Luentoja 12 t, harjoituksia 12 t ja kirjatentti. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Sosiaalityön opiskelijat perehtyvät tapaustutkimuksen sovellusmahdollisuuksiin myös käytännön sosiaalityön näkökulmasta. Opinto-opas

246 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta TEKSTI- JA HAASTATTELUAINEISTOJEN ANALYYSI Analysis of interview and text data Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan kurssin alkamispäivään mennessä Wossikassa. Ajankohta: Kevätlukukausi Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian lehtori Jakson sisältö: Kurssilla käsitellään haastattelujen sekä erilaisten valmiiden tai tutkijan tuottamien tekstiaineistojen käyttöä aineistona. Kurssilla tutustutaan Atlas-ohjelman käyttöön tekstiaineistojen analyysin apuvälineenä. Oppimateriaali: Opetusta tukevasta oheiskirjallisuudesta ilmoitetaan opetuksen alkaessa. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja harjoitukset 30 t, sekä esseetehtävä. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso vastaa entistä Kvalitatiivinen analyysi jaksoa. TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA MUUTTUVA YHTEISKUNTA Health Promotion and Changing Society Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Wossikka, viikkoa ennen opintojakson alkua Ajankohta: Kevät 2008 Koulutusohjelma/Pääaine: HO1, HO2, TO1, TO2 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Preventiivisen hoitotieteen lehtori Opettajat: Preventiivisen hoitotieteen lehtori Jakson sisältö: Terveyden edistämiseen vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset. Terveyteen vaikuttavat tekijät ja muutos. Yksilöön ja perheisiin vaikuttavat muutostekijät. Terveyden edistämisen haasteet muuttuvassa yhteiskunnassa. Oppimateriaali: Ajankohtainen kirjallisuus Opetus ja suoritustavat: Johdantoluento 2 tuntia, verkko-opiskelu (itseopiskelumateriaali ja harjoitukset) 80 tuntia. Opetuskieli: suomi TERVEYDEN EDISTÄMISEN TEOREETTINEN PERUSTA 1 Theoretical Basis of Health Promotion 1 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Wossikka viikko ennen opintojakson alkua Ajankohta: syksy 2007 Koulutusohjelma/Pääaine: HO1,TO1,HO2,TO2 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (prevent.), hoitotieteen laitos Opettajat: Laitoksen opettajat ja tutkijat Jakson sisältö: Terveyden edistäminen ilmiönä ja sen laaja-alaisuus. Dialogisuus terveyden edistämisessä. Terveyden edistämisen suuntaviivat ja linjaukset toiminnan lähtökohtana. Erilaiset teoreettiset lähestymistavat terveyden edistämisessä. Salutogeeninen lähestymistapa - elämänhallinnan teoria lähtökohtana terveyden edistämisessä. Terveyden edistämisen työmenetelmät ja toimintamallit sekä niiden teoreettinen perusta. Terveyden edistämisen tulevaisuus: asiantuntijuus ja toimintahaasteet. Oppimateriaali: 1) Pietilä A-M ym. (toim.) Terveyden edistäminen. Uudistuvat työmenetelmät, WSOY. 2) Seedhouse D Health Promotion. Philosophy, Prejudice and Practice. Wiley (soveltuvin osin). 3) Vertio, Harri Terveyden edistäminen. Tammi, Helsinki. 4) Ajankohtaiset terveyspoliittiset linjaukset 5) Muu opintojakson alussa ilmoitettu kirjallisuus ja tieteelliset artikkelit. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja seminaarit 40 tuntia, omatoiminen opiskelu 100 tuntia. Dialogitentti/ materiaalitentti. Opetuskieli: suomi TERVEYDEN EDISTÄMISEN TEOREETTINEN PERUSTA 2 Theoretical Basis of Health Promotion 2 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Wossikka, viikkoa ennen opintojakson alkua Aikaisemmat opinnot: TED1 Ajankohta: Kevät 2007 Koulutusohjelma/Pääaine: Preventiivinen hoitotiede, HO3 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (prevent.), hoitotieteen laitos Opettajat: Laitoksen opettajat ja tutkijat Jakson sisältö: Terveyden edistämisen teoriat ja lähestymistavat. Näyttöön perustuva terveyden edistäminen. Kansainvälisyys terveyden edistämisessä. Preventiiviset toimintamallit ja integratiivinen lähestymistapa terveyden edistämisessä. Oppimateriaali: 1) Pietilä A-M ym. (toim.) Terve- 246 Kuopion yliopisto

247 yden edistäminen. Uudistuvat työmenetelmät, WSOY. 2) Nutbeam, D. & Harris, E Theory in a Nutshell: A Guide to Health Promotion Theory. McGraw-Hill Publishing Co. 3) Muu opintojakson alussa ilmoitettu kirjallisuus ja tieteelliset artikkelit. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja seminaarit 40 tuntia, omatoiminen opiskelu 100 tuntia. Seminaarityö. Opetuskieli: suomi TERVEYDEN SOSIAALIPSYKOLOGIA Social Psychology of Health Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian professori Jakson sisältö: Terveyden sosiaalipsykologiset edellytykset, sairauden kokeminen, mielenterveys sosiaalisessa kontekstissa, vuorovaikutus terveydenhuollossa. Oppimateriaali: Marks, D. & al.: Health psychology. 2nd edition. Sage, Opetus ja suoritustavat: Luennot ja kirjan opiskeluun perustuvat harjoitukset 24 t sekä kirjakuulustelu. Opetuskieli: Suomi TERVEYS JA KULTTUURI Health and Culture Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen tenttikuorella yleiseen kuulusteluun. Ajankohta: Tenttipäivät ilmoitetaan lukukauden alussa Koulutusohjelma/Pääaine: Pakollinen kaikille hoitotieteen opiskelijoille. Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen yliassistentti Merja Nikkonen Yhteystiedot: Merja Nikkonen, puh , merja.nikkonen@uku.fi Jakson sisältö: Kulttuurin ja terveyden vuorovaikutus. Monikulttuurinen, integroiva terveyden ja sen edistämisen tarkastelu. Terveys ja terveyden edistäminen monikulttuurisessa ympäristössä. Oppimateriaali: 1) Huff R.M. &. Kline M. V Promoting Health in Multicultural Populations. A Handbook for Practiticioners. Sage Publications, London. 2) MacLachlan M Cultivating health. Cultural perspectives on promoting health. 3) McGee, P. (Edit.)2003. Health, Culture and Delivering Care. Opetus ja suoritustavat: Kirjatentti. Tenttiin ilmoittaudutaan kuten yleiseen kuulusteluun. Opintojakson voi tenttiä myös esseenä. Opetuskieli: suomi Huom: Opintojakso kuuluu kulttuurisen hoitotieteen opintokokonaisuuteen (25 op). TERVEYSALAN KOULUTUKSEN HALLINTO JA SUUNNITTELU Administration and Planning of Education in Health Care Contexts Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: Wossikka Ajankohta: 1. vsk, kevät Koulutusohjelma/Pääaine: TO1 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen professori (didaktiikka), hoitotieteen laitos. Opettajat: TtL Sirkka Lappalainen Yhteystiedot: Lehtori, dos. Hannele Turunen, puh , s-posti: hannele.turunen@uku.fi Jakson sisältö: Sosiaali- ja terveysalan koulutus suomalaisessa yhteiskuntajärjestelmässä. Koulutuspoliittiset tavoitteet sosiaali- ja terveysalan koulutuksen näkökulmasta. Sosiaalija terveysalan koulutuskokeilut ja rakenneratkaisut. Koulutusta säätelevä lainsäädäntö ja hallinnolliset määräykset. Kouluorganisaation ylläpito ja hallinto. Koulutusorganisaation henkilöstö, opiskelun tukipalvelut ja organisaatiokulttuuri. Sosiaali- ja terveysalan opettajan uudet haasteet ja opettajan muuttuva rooli. Oppimateriaali: Oheismateriaali ilmoitetetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja harjoitukset yhteensä 16 t, omatoiminen opiskelu. Opetuskieli: suomi TERVEYSALAN KOULUTUKSEN TUTKIMUS Educational Research in Health Care Contexts Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Wossikka Aikaisemmat opinnot: Kasvatustiede ja hoitotieteen didaktiikan opintokokonaisuudet (2.1.1 ja 2.1.2). Hoitotieteen aineopinnot. Ajankohta: 3. vsk Koulutusohjelma/Pääaine: TO3 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Lehtori, dos. Hannele Turunen Opettajat: Lehtori, dos. Opinto-opas

248 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Hannele Turunen Yhteystiedot: Lehtori, dos. Hannele Turunen, puh , s-posti: Jakson sisältö: erveysalan koulutuksen tutkimus ja sen menetelmät kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimus opetuksen ja koulutuksen kehittäjänä terveysalalla. Koulutuksen laadun arviointi. Oppimateriaali: 1) Opintojakson alussa sovitaan seminaarien oppimateriaali, joka sisältää kotimaista ja ulkomaista koulutuksen tutkimuksia. 2) Quinn, F. M Principles and practice of Nurse Education. Stanley Thornes. Cheltenham, sivut ) Oppimateriaali verkko-oppimisympäristössä. Opetus ja suoritustavat: Oppimistehtävä, seminaarit, yksilöllinen ja yhteistoiminnallinen opiskelu. Opetuskieli: suomi Yleistä: Verkko-oppimisympäristö TERVEYSHALLINTOTIETEEN SUUNTAUKSIA Health Management Approaches Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen Kampusnetissä: ( opiskelijan hytti-tunnuksilla Wossikassa Aikaisemmat opinnot: Perusopinnot sekä Tilastotiede 1 Ajankohta: Syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Jari Vuori Jakson sisältö: Hallintotieteen paradigmat terveydenhuollossa ja terveyshallinnon keskeiset tutkimussuuntaukset sekä erityisesti vertaileva ote. Oppimateriaali: Lane, Jan-Erik: The Public Sector, Sage, London Øvretveit John. Comparative and Cross-Cultural Health Research, Radcliffe Medical Press, 1998 ja Wayne Parsons: Public Policy - an introduction to the theory and practice of policy analysis. Edward Elgar, Cheltehan, UK, 1999 (soveltuvin osin). Jari Vuori (toim.): Terveyden johtaminen. Terveyshallintotiede terveydenhuollon organisaatioissa, 2004, WSOY Opetus ja suoritustavat: Luennot 12 h ja harjoitukset 20 h. Opetuskieli: Suomi TERVEYSSOSIOLOGIA 1: TERVEYS, SAIRAUS JA YHTEISKUNTA Sociology of Health 1 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Aikaisemmat opinnot: Johdanto terveyssosiologiaan Järjestävä laitos: Kansanterveystieteen yksikkö Jakson johtaja: Terveyssosiologian professori Opettajat: Professori Tuula Vaskilampi ja dosentti Markku Myllykangas Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle näkökulma terveyteen/sairauteen yhteiskunnan tasolla. Terveys ja sairaus nähdään ensisijaisesti kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä. keskeisiä teemoja opintojaksolla ovat terveyskulttuuri, kansanlääkintä/vaihtoehtolääkintä, biomedisiininen ajattelumalli sekä medikalisaatio. Oppimateriaali: Tuomainen R, Myllykangas M, Elo J, Ryynänen O-P. Medikalisaatio - aikamme sairaus. Osuuskunta vastapaino. Tampere Vaskilampi T. Vaihtoehtoinen terveydenhuolto hyvinvointivaltion terveysmarkkinoilla. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 88. Jyväskylän yliopisto Kärki R. Lääketiede julkisuudessa Prometheus vai Frankenstein. Tampere. Vastapaino Artikkelipaketti. Opetus ja suoritustavat: Kotitentti Opetuskieli: Suomi TERVEYSSOSIOLOGIA 2: KÄRSIMYS JA HYVINVOINTI Sociology of Health 2 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Aikaisemmat opinnot: Johdanto terveyssosiologiaan Järjestävä laitos: Kansanterveystieteen yksikkö Jakson johtaja: Terveyssosiologian professori Opettajat: Professori Tuula Vaskilampi ja dosentti Markku Myllykangas Jakson sisältö: Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle sosiaalinen ja kulttuurinen näkemys sairastamiseen ja hyvinvointiin. Näkökulma on ryhmätasolla ilmiötä katsotaan kulttuurisesti ja sosiaalisesti määräytyneinä prosesseina. Keskeisiä teemoja opintojaksolla ovat: kipu sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, kärsimyksen tematiikka, sairaan rooli yhteiskunnallisena ilmiönä, kuolema, terveys ja terveyden edistäminen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta, hyvinvointi, onnellisuus, huumori sekä aihealueiden käsittelyyn liittyvät menetelmälliset kysymykset. Oppimateriaali: Honkasalo M-L, Kangas I. ja Seppälä U. (toim). Sairas,Potilas, Omainen. Näkökulmia sairauden koke- 248 Kuopion yliopisto

249 miseen. SKS 2003, Helsinki, Koistinen P. Hoivan arvoitus, Vastapaino Ryynänen U. Sairastamisen merkitys ja turvattomuustekijät aikuisiässä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 119. Kuopion yliopisto. Kuopio Roos.J.P. & Hoikkala T (toim). Elämänpolitiikka. Helsinki. Gaudeamus Opetus ja suoritustavat: Luennot 6 h, työpaja 10 h (4+6, pe-la), kirjallinen tehtävä (esitetään työpajassa). Opetuskieli: Suomi TERVEYSTALOUSTIEDE 1 Health Economics 1 Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Mikrotaloustieteen peruskurssi Ajankohta: 1. vsk. syyslukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja - talouden laitos Jakson johtaja: Professori Hannu Valtonen Jakson sisältö: Terveystaloustieteen peruskäsitteet: tehokkuus, oikeudenmukaisuus ja terveydenhuollon taloudellinen organisointi. Terveyden ja terveydenhuollon erityispiirteet ja analysointi talousteoriassa. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän taloudellinen organisaatio. Oppimateriaali: 1) Sintonen H., Pekurinen M. & Linnakko E (tai uudempi). Terveystaloustiede. WSOY. 2) Mooney G Economics, medicine and health care. Wheatsheat Books Ltd. 3) Erikseen ilmoitettavia terveystaloustieteellisiä artikkeleita. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja harjoitukset 26 tuntia, itsenäinen työskentely 78 tuntia. Kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemman Terveystaloustiede 1 opintojakson 3ov. TERVEYSTALOUSTIEDE 2 Health Economics 2 Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot ja Matemaattinen taloustiede Ajankohta: 3. vsk. kevätlukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Hannu Valtonen Jakson sisältö: Terveydenhuollon taloudellinen analyysi organisoitumisen, kohdentumisen ja tehokkuuden näkökulmista. Terveydenhuollon rahoitus. Terveyden ja terveyspalvelujen kysyntä- ja käyttöteoria. Oppimateriaali: 1) Arrow K Uncertainty and the Welfare Economics of Health Care. American Economic Review 53 (5, December): ) Evans RG Supplier & Induced Demand. Some Empirical Evidence and Implications. Teoksessa: Culyer AJ. (toim). The Economics of Health. Aldershot. U.K. Brookfield Edgar. (s.66-77). 3) Newhouse J.P Toward a Theory of Nonprofit Institutions: An Economic Model of a Hospital. American Economic Review 60. (s.64-74). 4) van Doorslaer ym Income-related inequalities in health: some international comparisons. Journal of Health Economics 16(s ). 5) Ellis R.P. & McGuire T.G Optimal Payment Systems for Health Services. Journal of Health Economics 9(s ). 6) Sherman Folland, Allen C. Goodman & Miron Stano The economics of health and health care. 3.painos. Upper Saddle River. NJ. Prentice-Hall. Opetus ja suoritustavat: Luennot 34 tuntia, harjoitukset 10 tuntia ja itsenäinen työskentely 168 tuntia. Arvioitava harjoitustyö ja kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemman Terveystaloustiede 2 -opintojakson, 3ov. TERVEYSTALOUSTIETEEN EKONOMETRIA 1 Econometrics in Health Care 1 Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Tilastotieteen johdantokurssi, Tilastotieteen peruskurssi ja Tilastollinen ohjelmistokurssi Ajankohta: 2. vsk. kevätlukukausi. Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Lehtori Kari Mauranen Jakson sisältö: Ekonometrian peruskäsitteet. Ekonometriset mallit, mallien ja muuttujien valinta, mallien spesifiointi ja estimointi, tulosten tulkinta. Oppimateriaali: 1) Luen- Opinto-opas

250 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tomoniste. 2) Hill Carter, Griffiths William & Judge George Undergraduate econometrics. John Wiley & Sons Inc. New York. Opetus ja suoritustavat: Luennot, harjoitukset 30 tuntia ja kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemman Terveydenhuollon ekonometria 1 opintojakson, 3ov. TERVEYSTALOUSTIETEEN EKONOMETRIA 2 Econometrics in Health Care 2 Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 6,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: 4. vsk. syyslukukausi. Opintojakso voidaan sisällyttää myös jatko-opintoihin. Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran syksyllä Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Hannu Valtonen Jakson sisältö: Ekonometristen menetelmien soveltaminen käytännön tutkimusongelmiin. Oppimateriaali: 1) Gujarati D.N Basic econometrics. 4.painos. New York. 2) Jones A Health econometrics in North-Holland. Teoksessa: Culyer A.J. & Newhouse J.P. (toim.). Handbook of Health Economics. Elsevier. Vol 1B. (kappale6, s ). Opetus ja suoritustavat: Luennot ja harjoitukset 40h, arvioitava harjoitustyö. Opetuskieli: Suomi Huom: Tämä opintojakso toteutetaan yhdessä tieteenalakohtaisen perusopetuksen kanssa. Korvaa aikaisemman Terveydenhuollon ekonometria 2 opintojakson, 3ov. TIEDONHALLINTA ASIAKASLÄHTÖISISSÄ PALVELUKETJUISSA Information Management in Client-Centered Service Chains Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa Ajankohta: 1.vsk kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Lehtori Sirpa Kuusisto-Niemi Jakson sisältö: Asiakaslähtöisyyden teoriaperusta. Asiakaslähtöinen palveluketju ja palveluketjun hallinta. Tiedonkulku ja tiedonhallinta palveluketjussa ja moniammatillisessa työssä. Alueellinen arkkitehtuuri palveluketjun toteuttamiseksi. Oppimateriaali: Nouko-Juvonen S, Ruotsalainen P & Kiikkala I Hyvinvointivaltion palveluketjut. Tammi, Helsinki. Ohtonen J. (toim.) Satakunnan Makropilotti: tulosten arviointi. Stakes/FinOHTA, Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi. Kuusisto-Niemi S Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot III. Palveluketjusanasto. Stakes: Ohjeita ja luokituksia 2002:3. Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi. Hyppönen H, Hämäläinen P, Pajukoski M, Tenhunen E: Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilulain ( /811) toimeenpanosta kokeilualueilla. Stakes Raportteja 6/ Julkaisut, Verkkojulkaisuja Muu ajankohtainen oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot sekä harjoitustyön ja sen esityksen sisältävät seminaarit 30 h. Seminaarit ovat osa suoritusta. Itsenäinen ja verkkotyöskentely 105 h. Arvioitava harjoitustyö. Verkkoa käytetään opetuksen osana. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa aikaisemman Tiedonhallinta asiakaslähtöisissä palveluketjuissa opintojakson 3 ov. TIEDONHAUN PERUSKURSSI, SOSIAALITIETEIDEN OPISKELIJAT Information Retrieval in Social Sciences Opintopisteet/ECTS credits: 1,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: Luennolle ja harjoituksiin ilmoittaudutaan etukäteen verkon kautta osoitteessa Ajankohta: Tiedonhaun peruskurssi on pakollinen ja sen voi suorittaa itse valitsemanaan ajankohtana ja haluamassaan järjestyksessä. Kurssia suositellaan suoritettavaksi viimeistään silloin, kun opiskelijalla on valmisteltavanaan työ omasta aiheesta esim. seminaariesitelmä tai kandidaatin tutkielma. Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalityön, sosiaalipsykologian, sosiologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalipedagogiikan koulutusohjelmat. Järjestävä laitos: Kirjasto. Jakson 250 Kuopion yliopisto

251 johtaja: Informaatikko Maarit Putous Yhteystiedot: Canthian kirjasto Puh maarit. Jakson sisältö: Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa oppimaan sosiaalitieteiden tieteellisen tiedonhaun perustaidot. Oppimateriaali: Oheislukemistona Heikkinen, R. et al.: Tiedonhakijan teho-opas. 6. uud. p.. Jyväskylä: Docendo, Opetus ja suoritustavat: Lukukausien aikana pidetään toistuvasti Taustaa tiedonhankinnalle -luentoa sekä tiedonhakuharjoituksia eri tietokannoista. Kurssin sisältö: 1. Taustaa tiedonhankinnalle -luento. 2. Harjoitukset seuraavista tietokannoista: Kuopus & Linda & Arto, Nelli-portaali, ERIC & Sociofile, PsycINFO 3. Henkilökohtainen, omalla ajalla ja omasta aiheesta suoritettava tiedonhakutehtävä, jonka opettaja tarkastaa. Opiskelija voi tarkistaa itselleen kuuluvat harjoitukset myös Tiedonhaun opintopassista, johon suoritukset merkitään. Opintopassin ja henkilökohtaisen tiedonhakutehtävän voi tulostaa kirjaston www-sivuilta. Kun kohdat 1-3 on suoritettu, opintopassi ja tehtävä palautetaan opintojakson johtajalle, joka antaa kurssista suoritusmerkinnän. Opetuskieli: Suomi Huom: Kurssin voi vaihtoehtoisesti suorittaa myös verkkokurssina, ks. Sosiaalitieteiden tiedonhaun verkkokurssi TIETEELLISTEN MENETELMIEN HARJOITUSKURSSI 3 OP, TUTU 3 Tieteellisten menetelmien harjoituskurssi 3 op, Tutu 3 Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Oppimiskeskuksen koulutuskalenteri ( Aikaisemmat opinnot: Aiemmiksi opinnoiksi vaaditaan opintojakson Tulevaisuudentutkimuksen tieteelliset menetelmät, TUTU2 hyväksytty suoritus. TUTU3-opintojakson harjoitustyö perustuu TUTU2-opintojaksolla käsiteltyjen menetelmien käyttöön. Ajankohta: Syyslukukausi 2007 lisätietoja on osoitteessa tutu/tva/ Koulutusohjelma/Pääaine: Tulevaisuusopintoja voi suorittaa minkä tahansa pääaineen yhteydessä. Järjestävä laitos: Oppimiskeskus Jakson johtaja: Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden opetustarjontaa suunnittelee ja koordinoi Tulevaisuudentutkimuksen Verkosto- Akatemia ( ja jakson koulutusyhteyshenkilönä toimii Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen suunnittelija. Yhteystiedot: VerkostoAkatemian koulutusyhteyshenkilöt (www. tukkk.fi/tutu/tva). Kuopion yliopistossa koulutusyhteyshenkilönä on Taina Rytkönen-Suontausta (@ uku.fi) Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteina on syventää tulevaisuusajattelua ja soveltaa tulevaisuusnäkökulmaa. Harjoitustyön avulla perehdytään tieteellisen tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin ja työskentelytapoihin sekä tieteelliseen argumentaatioon ja tutkimuksen perusteisiin. Oppimateriaali: Harjoitustyö perustuu erikseen sovittavaan kirjallisuuteen. Opetus ja suoritustavat: Opintojaksoon sisältyy yksilö- ja ryhmätyöskentelyä, joihon annetaan ohjausta intensiivijaksoilla. Intensiivijaksoilla annetaan myös syventävää tietoa tulevaisuudentutkimuksen tutkimusmenetelmistä ja tutkimusprosessin kulusta sekä tieteellisen artikkelin kirjoittamisesta. Opetuskieli: suomi TIETEENFILOSOFIA Philosophy of Science Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: (Luennot): Luennoille viimeistään ilmoittaudutaan viikkoa ennen Wossikassa. Vain luentokurssin suorittajat voivat tenttiä oheiskirjallisuuden luentokuulustelun yhteydessä. Lukujärjestyksen voi tulostaa osoitteesta: http// (Kirjallisuus): Opintojakson voi suorittaa kirjallisuustenttinä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisessä tentissä, johon on ilmoittauduttava Wossikassa vähintään viikkoa ennen tenttiä. (ks. Ajankohta: (Luennot): (Kirjallisuus): Kaikki yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleiset tentit. Koulutusohjelma/ Pääaine: Yliopiston yhteinen opintojakso, yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opintojakso. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Markku Oksanen Yhteystiedot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos, puh. (017) Jakson sisältö: Perehtyminen tiedon ja tieteen peruskäsitteisiin ja filosofisiin ongelmiin Oppimateriaali: Joko 1) Haaparanta & Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun, 1986 (1 op) tai 2) Kiikeri ja Ylikoski: Tiede tutkimuskohteena, 2004 tai 3) Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia (2 op) tai 4) Opinto-opas

252 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Giere: Understanding Scientific Reasoning. 4th ed. (Huom: vain 4. laitos)1997 (3 op). Opetus ja suoritustavat: Luennot (1 op) ja/tai kirjallisuuskuulustelu (1-3 op) Opetuskieli: Suomi TIETOHALLINNON TEORIAT JA KÄSITTEENMUODOSTUS Theory Building in Health and Human Services Informatics Opintopisteet/ECTS credits: 6,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet Muilta kuin pääaineopiskelijoilta vaaditaan sivuainekokonaisuuden suorittamista ennen jaksolle osallistumista. Ajankohta: 1. vsk. kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Kaija Saranto Jakson sisältö: Tietohallinnon tutkimusta tukevat ja rajaavat keskeiset teoriat ja teoreettiset mallit keskeiset käsitemäärittelyn metodit. Oppimateriaali: Suoritettava kirjallisuus sovitaan jakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 tuntia, itsenäinen työskentely 142 tuntia. Luentotentti. Jakso toteutetaan osittain verkko-oppimisympäristössä (Moodle). Opetuskieli: Suomi TIETOJÄRJESTELMIEN JA TIETOHALLINNON TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Research and Development of Health and Human Services Informatics Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tutkimusmenetelmät*, Näyttöön perustuva sosiaali- ja terveydenhuolto. Ajankohta: 2. vsk. syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Professori Kaija Saranto Jakson sisältö: Kirjallisuuskokonaisuuden analyysi, tulkinta ja kriittinen argumentointi seminaareissa. Oppimateriaali: Kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Johdantoluento 2 tuntia, harjoitukset verkko-oppimisympäristössä, osallistavat seminaarit 16 tuntia, kirjallinen kuulustelu ja itsenäinen- ja verkkotyöskentely 198 tuntia. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa aikaisemman Tietojärjestelmien ja tietohallinnon tutkimus ja kehittäminen opintojakson 4 ov. Huom: *koskee vuonna 2006 ja sen jälkeen aloittaneita. TIETOKONEAVUSTEINEN TERVEYSOPETUS JA -OHJAUS Computer-Aided Health Education and Guidance Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: mennessä, Wossikka Koulutusohjelma/Pääaine: TO1, Pr, HJ Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Hoitotieteen lehtori (didaktiikka), dos. Hannele Turunen Opettajat: Lehtori Hannele Turunen, ma. assistentti Merja Jokelainen Yhteystiedot: hannele.turunen@uku.fi, puh Jakson sisältö: Perehtyminen tietokoneavusteiseen terveysopetukseen, verkkopohjaisen oppimisympäristön teoreettisiin perusteisiin ja käytännön sovellutuksiin. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen terveysopetuksessa ja -ohjauksessa. Oppimateriaali: 1) Tirri K. & Nevgi A. Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Oppimista edistävät ja estävät tekijät verkko-oppimisympäristössä opiskelijoiden kokemukset ja opettajan arviot. Suomen kasvatustieteellinen seura Turku. PainosalamaOy. 2) Matikainen J. (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Helsinki. Yliopistopaino. 3) ajankohtaiset artikkelit ja verkkoaineistot internetissä. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja seminaarit 16 t, verkko-opiskelu 8 t, yhteistoiminnallinen oppimistehtävä, oppimateriaalin valmistaminen tietokoneavusteisesti, videoneuvotteluvälineiden ja dataprojektorin käytön harjoittelu. Opintojakson arviointi: Oppimistehtävä Opetuskieli: suomi/englanti TIETOSUOJA JA -TURVA Data Protection and Data Security Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle il- 252 Kuopion yliopisto

253 moittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Johdatus sosiaalija terveydenhuollon tietohallintoon Ajankohta: 1. vsk. syyslukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Lehtori Sirpa Kuusisto-Niemi Jakson sisältö: Tietosuojalainsäädäntö. Asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet. Erityisvaatimukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tietoturvan suunnittelu ja kehittäminen, tietoturvapolitiikka. Oppimateriaali: 1) Paavilainen J Tietoturva. ATK-kustannus Oy. Espoo. 2) Pahlman I. (toim.) Asiakirjajulkisuus ja tietosuoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Edita. Helsinki. 3) Sorvari H Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 4) Tammisalo T Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tietoturvan ja tietosuojan hallinnan periaatteet ja hyvät käytännöt. Stakes. Helsinki. Verkkojulkaisu: 5) Ylipartanen A Tietosuoja terveydenhuollossa. Tietosanoma. Helsinki. 6) Muu materiaali sovitaan jakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot 8 tuntia, arvioitava harjoitustyö, seminaarit 12 tuntia, itsenäinen verkkotyöskentely 107 tuntia sekä itsearviointi. Seminaarit ovat osa suoritusta. Jakso toteutetaan osittain verkko-oppimisympäristössä (Moodle). Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso korvaa aikaisemman Tietosuoja ja -turva opintojakson 3ov. TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖÖNOTTO JA JOHTAMINEN Information System Implementation and Management Opintopisteet/ECTS credits: 7,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot. Ajankohta: 2. vsk. syyslukukausi. Jakso järjestetään seuraavan kerran syksyllä Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Tutkimusjohtaja Anneli Ensio Jakson sisältö: Tietotekniikan johtaminen osana organisaation johtamista. Muutoksen johtaminen. Tietotekniikan käyttöönottoon liittyvän koulutuksen, tiedottamisen ja budjetoinnin suunnittelu ja toteutus. Toimintaprosessit ja tietojärjestelmien käyttöönotto. Oppimateriaali: 1) Hunt E.C., Sproat S.B. & Kitzmiller R.R The Nursing Informatics Implementation Guide. Springer-Verlag. 2) Rogers E.M Diffusion of innovations. 5.painos. New York. The free press. 3) Turner J.R The Handbook of Project-based management. 2.painos. McGraw Hill. 4) Muu materiaali ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 tuntia, seminaarit 40 tuntia, itsenäinen- ja verkkotyöskentely 102 tuntia. Arvioitava harjoitustyö. Verkkoa käytetään opetuksen osana. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakson voi suorittaa myös 6 op:n laajuisena. Opintojakso korvaa aikaisemman Tietotekniikan käyttöönotto ja johtaminen opintojakson 3 ov. TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET Introduction to Adp Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Järjestävä laitos: Tietojenkäsittelytieteen laitos Jakson johtaja: Tietojenkäsittelytieteen lehtori Jakson sisältö: Kurssilla tutustutaan Windows-ympäristöön, tiedostojen hallintaan sekä tiedon esittämiseen ja tallentamiseen tietokoneen avulla. Lisäksi tutustutaan Internetin rakenteeseen ja toimintaan sekä tietoturvaan. Käytännön harjoituksissa tutustutaan käytännössä tietotekniikan sovelluksiin. Oppimistavoitteet: Perustiedot Windows-ympäristöstä, resurssien hallinnasta ja Internetin käytöstä sekä tietoturvasta. Microsoft Word, Excel ja Power Point -ohjelmien peruskäytön hallinta. Oppimateriaali: Opintojakson aikana jaettava materiaali. Opetus ja suoritustavat: Luennot 5 t, harjoitukset t, harjoitustyö. TIETOTEKNIIKKA Information Technology Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Järjestävä laitos: Tietojenkäsittelytieteen laitos Jakson johtaja: Tietojenkäsittelytieteen lehtori Jakson sisältö: Tietotekniikka-opin- Opinto-opas

254 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tojaksolla on tarkoitus oppia perusasioita tietotekniikasta sekä teoreettisesti että käytännöllisesti. Opintojakso antaa käytännön valmiudet käyttää Windows-ohjelmia, ymmärtää Linuxin perusteita ja peruskäskyjä sekä tehdä web-sivuja.. Oppimateriaali: Juha Paananen: Tietotekniikan peruskirja 6. laitos, Docendo, 2005 Opetus ja suoritustavat: Luennot 2 t, kotitentti, pakolliset harjoitukset 12 t, näyttökokeet, harjoitukset 59 t, harjoitustyö Opetuskieli: Suomi TILASTOLLINEN OHJELMISTOKURSSI Course in Statistical Software Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 1,0 Ilmoittautuminen: Wossikka Aikaisemmat opinnot: Tilastotieteen johdantokurssi ja Tilastotieteen peruskurssi Ajankohta: RA3, SL4, ST4, SY4, SP4, SPE4, HO2, TO2, TT3, TI3, TH3, YM3, PT4, PKJ4, PKM4, PKT4, YRI4. Järjestävä laitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos Jakson johtaja: Lehtori Jyrki Möttönen Opettajat: Jyrki Möttönen ja Mika Hujo Jakson sisältö: Opiskelija kykenee saattamaan tilastollisen havaintoaineiston tietokoneella käsiteltävään muotoon ja käyttämään itsenäisesti SPSS-ohjelmistoa havaintoaineiston käsittelyyn ja tulkitsemaan tilastollisten analyysien tuloksia. Keskeinen sisältö: Yleistä SPSS-tilasto-ohjelmasta (käyttöympäristö ja peruskäsitteet), havaintoaineiston käsittelystä, tilastollisista havaintoaineiston kuvailumenetelmistä, perustesteistä (tilastollisten hypoteesien testauksesta), muuttujamuunnoksista, monimuuttujamenetelmistä, malleista. Oppimateriaali: Rasi, Lepola, Muhli, Kanniainen: SPSS 14 for Windows -perusteet, Oulun yliopisto, tietohallinto Landau, Everitt: A Handbook of Statistical Analyses Using SPSS, Chapman&Hall/CRC, Opetus ja suoritustavat: Harjoitukset 20 t, harjoitustyö vähintään 4 t. Kurssin suorittamiseksi opiskelija tekee harjoitukset ja harjoitustyön, johon kuuluu pienimuotoinen aineiston kuvailu, analysointi ja tulosten tulkinta. Harjoitustyöstä kirjoitetaan lyhyt raportti. Opetuskieli: Suomi Huom: Kurssin arviointi on hyväksytty/hylätty. Hyväksytyn arvion saamiseksi on tehtävä kaikki harjoitukset ja harjoitustyö oikein. Kurssi oli ennen nimellä tilastollinen tietojenkäsittely. TILASTOLLISTEN MENETELMIEN JATKOKURSSI Advanced course in statistical methods Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin, Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskuntatieteilijöille, SPSS-johdantokurssi. Ajankohta: Syyslukukausi Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalitutkimuksen menetelmien professori Opettajat: Pertti Töttö Yhteystiedot: pertti.totto@uku. fi Jakson sisältö: Opintojaksolla perehdytään keskeisten monimuuttujamenetelmien perusteisiin käyttäjän näkökulmasta. Harjoituksissa syvennetään aineiston analyysivalmiuksia ja SPSS-ohjelmiston tuntemusta. Oppimateriaali: Nummenmaa, T., Konttinen, R., Kuusinen, J. & Leskinen, E. Tutkimusaineiston analyysi. WSOY Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 t, luentokuulustelu, harjoitukset 16 t ja harjoitustyö. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Suorittaminen on syytä ajoittaa pääaineen tutkielmaseminaarin yhteyteen. Kurssia suositellaan myös jatko-opiskelijoille. TILASTOLLISTEN MENETELMIEN PERUSTEET YHTEISKUNTATIETEILIJÖILLE Basics in statistical methods for social scientists Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Aikaisemmat opinnot: Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin Ajankohta: Kevätlukukausi Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalitutkimuksen menetelmien professori Opettajat: Pertti Töttö Yhteystiedot: pertti.totto@uku.fi Jakson sisältö: Luennoilla käydään läpi mittamisen, otannan tilastollisen kuvailun, kah- 254 Kuopion yliopisto

255 den muuttujan välisen riippuvuuden toteamisen sekä tilastollisen päättelyn perusteet yleistajuisesti käyttäjän näkökulmasta. Harjoituksissa perehdytään kyselytutkimuksen aineiston keruuseen, tallentamiseen ja analyysiin. Oppimateriaali: Alkula, T. & Pöntinen, S. & Ylöstalo, P.: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY Kirjallisuus suoritetaan luentokuulustelun tai sen uusintojen yhteydessä. Opetus ja suoritustavat: Luennot 24 t, luentokuulustelu ja harjoitukset 16 t. Opetuskieli: Suomi Yleistä: Atk-keskuksen järjestämän SPSS-johdantokurssin käyminen harjoitusten aikana on suositeltavaa. TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI Introduction to Statistics Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Wossikka Ajankohta: Koulutusohjelma/Pääaine: HO1, SL3, ST3, TO1, SY3, SP3, KTM1, PT1, SPE3, TI2, TH2, TT1, SH1, YM2, BIO3 Järjestävä laitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos Jakson johtaja: Lehtori Kari Mauranen Opettajat: Kari Mauranen Jakson sisältö: Mittaaminen ja mitta-asteikot. Tutkimuksen suunnittelu ja havaintoaineiston hankinta. Otantamenetelmiä. Aineiston kuvaaminen graafisin esityksin ja empiirisin jakaumin. Tunnusluvut. Todennäköisyyslaskennan perusteita. Teoreettisia todennäköisyysjakaumia. Tilastollisen päätöksenteon teoriaa: estimoinnista ja hypoteesin testauksesta. Oppimateriaali: Luentomoniste. Opetus ja suoritustavat: Luennot 28 t, harjoitukset 20 t, loppukoe Opetuskieli: Suomi Huom: Entinen tilastotiede 1 -kurssi TILASTOTIETEEN PERUSKURSSI Basics in Statistics Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Wossikka Aikaisemmat opinnot: Tilastotieteen johdantokurssi Ajankohta: Koulutusohjelma/Pääaine: HO2, TO2, SP4, SL4, ST4, SY4, TH3, TI3, TT3, SH3, TI1, SPE4, PKM3, PKJ4, PKT4, PT4 Järjestävä laitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos Jakson johtaja: Lehtori Kari Mauranen Opettajat: Kari Mauranen Jakson sisältö: Opiskelija oppii analysoimaan havaintoaineistoa ja tulkitsemaan yleisimpien yksinkertaisten tilastollisten analyysien tuloksia. Opiskelija tutustuu monimuuttujamenetelmiin. Sisällön kuvaus: Estimointi (piste-estimointi, väliestimointi), hypoteesien testaus (keskiarvo-, riippumattomuus-, varianssi-, jakaumasta riippumattomat testit), monimuuttujamentelmien alkeet (varianssi-, regressio-, aikasarja-, pääkomponentti-, faktorianalyysi). Oppimateriaali: Luentomoniste Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 t, harjoitukset 20 t, loppukoe Opetuskieli: Suomi Huom: Entinen Tilastotiede 2 -kurssi TOIMIALAN TALOUSTIEDE Industrial Organization Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa Aikaisemmat opinnot: Mikrotaloustieteen peruskurssi, Mikrotaloustiede 1 Ajankohta: 2.vsk. kevätlukukausi. Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Seuraavan kerran keväällä Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Yliassistentti Ismo Linnosmaa Jakson sisältö: Yrityksen teoria. Monopolin teoria ja monopoliyrityksen sääntely. Kilpailullisten markkinoiden toiminta. Oligopoli. Markkinoille tulon analyysi. Yritysten teknologia valinnat ja T&K toiminta. Mainonnan analyysi. Yritysten hinnoittelustrategiat. Oppimateriaali: 1) Cabral L.M.B Introduction to Industrial Organization. MIT Press. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja harjoitukset 30 tuntia, itsenäinen työskentely 101 tuntia. Kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN TIETEELLISET MENETELMÄT TUTU 2 Future 2 Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 5,0 Ilmoittautuminen: Oppimiskeskuk- Opinto-opas

256 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sen koulutuskalenteri ( Aikaisemmat opinnot: Aikaisemmiksi opinnoiksi suositellaan opintojaksoa Miten tutkimme tulevaisuutta?, TUTU1. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut ko.opintojaksoa, suositellaan etukäteen luettavaksi teos: Kamppinen, Matti & Kuusi, Osmo & Söderlund, Sari (toim.) (2003) Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellutukset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 896. Toinen painos. Helsinki. 926 s. Ajankohta: Kevätlukukausi 2008 kuvaus ja aikataulut ovat osoitteessa Koulutusohjelma/Pääaine: Tulevaisuusopintoja voi suorittaa minkä tahansa pääaineen yhteydessä. Järjestävä laitos: Oppimiskeskus Jakson johtaja: Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden opetustarjontaa suunnittelee ja koordinoi Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia ( ja jakson koulutusyhteyshenkilönä on Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen suunnittelija. Opettajat: Useita Yhteystiedot: VerkostoAkatemian koulutusyhteyshenkilöt ( Kuopion yliopistossa koulutusyhteyshenkilönä on Taina Rytkönen-Suontausta Jakson sisältö: Tulevaisuudentutkimuksen tieteelliset menetelmät opintojakson tavoitteena on antaa perusvalmiudet tulevaisuudentutkimuksen tieteellisten menetelmien ymmärtämiseen ja soveltamiseen. Lähtökohtana ovat erilaiset tutkimusongelmat, joissa on käytetty tulevaisuudentutkimuksen tieteellisiä menetelmiä. Näistä menetelmistä tutustutaan mm. skenaariotyöskentelyyn, Delfoi tekniikkaan, pehmeään systeemimetodologiaan ja kvantitatiivisiin ennustemenetelmiin. Opintojaksolla käsitellään myös tulevaisuudentutkimuksen tieteen- ja arvofilosofisia perusteita. Oppimateriaali: 1. Bell, Wendell (1997) Foundations of Futures Studies. Volumes I and II, London, Transaction publishers. 2. Kurssin aikana jaettava kirjallinen aineisto. Opetus ja suoritustavat: Opiskelu on monimuoto-opiskelua, johon sisältyy opintoryhmän kokoontumisia sekä verkkotehtäviä itsenäisesti ja ryhmätyönä. Opintojakso sisältää työpajan, jonka aikana harjoitellaan Delfoi-prosessia. Opetuskieli: suomi TULEVAISUUSVERSTAS SOSIAALIPEDAGOGIIKAN OPISKELIJOILLE Future workshop for the students of social pedagogy Opintopisteet/ECTS credits: 0,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Ajankohta: Syyslukukausi Koulutusohjelma/Pääaine: Sosiaalipedagogiikka Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalipedagogiikan yliassistentti Opettajat: Karin Filander ja Juha Hämäläinen Yhteystiedot: karin.filander@ uku.fi Jakson sisältö: Tulevaisuusverstas on tarkoitettu sosiaalipedagogiikan kaikkien vuosikurssien pääaineen opiskelijoille yhteiseksi opintojen vuosittaiseksi suunnittelutilaisuudeksi ja syventävien opintojen harjoittelun kokemusten purkutilaisuudeksi. Tulevaisuusverstaan yhteisenä tehtävänä on sosiaalipedagogiikan kehittäminen oppiaineena ja jokaisen opiskelijan henkilökohtaisten opintosuunnitelmien suunnittelun tukeminen, joka etenee myös eri vuosikurssien välisenä vertaisohjauksena. Oppimateriaali: Junk, R. & Müllert, N.R. Tulevaisuusverstaat. Käsikirja demokratian elvyttämisen mahdollisuuksista. Helsinki: Lataamo Opetus ja suoritustavat: Harjoitteluun liittyviä alustuksia ja aktiivinen osallistuminen verstaan työskentelyyn. Opetuskieli: Suomi TULONSIIRTOJÄRJESTELMÄT Transfer Payments Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Viimeistään viikkoa ennen kurssin alkamista Wossikassa. Ajankohta: Syylukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Aija Kettunen Jakson sisältö: Kurssilla tarkastellaan tulonsiirtojärjestelmiä sosiaalisten riskien tasaajina ja tulojen uudelleenjakajina sekä kuvataan järjestelmien rahoitusta ja vaikutuksia. Tulonsiirtojärjestelmien etuja ja haasteita lähestytään sosiaalipolitiikan lisäksi julkistalouden näkökulmasta. Oppimateriaali: 1) Kari Matti & Pakaslahti Johannes EU-Suomen sosiaaliturvajärjestelmä. Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy. 256 Kuopion yliopisto

257 2) Parpo A Kannustavuutta tulonsiirtojärjestelmään. Stakesin tutkimuksia 140. Helsinki. (s ). 3) Muu kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa. Opetus ja suoritustavat: Johdantoluento 4 tuntia, itsenäinen työskentely 127 tuntia ja kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi TUTKIELMASEMINAARI JA PRO GRADU -TUTKIELMA Research Seminar and Masters Thesis Opintopisteet/ECTS credits: 30,0 Opintoviikot/Credits: 20,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään kahta viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Hyväksytty kandidaattiseminaari ja tutkielma. Suurin osa aine- ja syventävistä opinnoista. Ajankohta: 4 vsk. syys- ja kevätlukukausi Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Johanna Lammintakanen Opettajat: Muut opettajat ilmoitetaan myöhemmin Jakson sisältö: Tutkimusidean jalostaminen tutkimussuunnitelmaksi ja edelleen pro gradu -tutkielmaksi. Oman tutkimuksen esittely eri vaiheissa. Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn ja harjaantuminen tieteelliseen argumentointiin. Oppimateriaali: 1) Eco Umberto Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Vastapaino. Tampere. 2) Hakala Juha T Graduopas: melkein maisterin niksikirja. Gaudeamus. Helsinki. 3) Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula Tutki ja kirjoita. Tammi. Helsinki. 4) Karisto Antti & Seppälä Ullamaija Maukas gradu. Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Vastapaino. 5) Kinnunen Merja & Löytty Olli (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino. Tampere. Opetus ja suoritustavat: Luennot 4 tuntia, seminaarityöskentely 36 tuntia, yksilö- (ja ryhmä) ohjaus, itsenäinen työskentely 770 tuntia. Opetuskieli: Suomi Huom: Opintojakso järjestetään pääaineittain integroidusti. Opintojaksolle osallistuvat seuraavien pääaineiden opiskelijat: sosiaalihallintotiede, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto, terveyshallintotiede sekä terveystaloustiede. Korvaa tutkielmaseminaarin ja pro gradu tutkielman (20 ov) TUTKIMUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ SOSIAALIHALLINTOTIETEESSÄ Special questions of the Research in Social Management sciences Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Aikaisemmat opinnot: Kandidaatin opinnot Ajankohta: 4. vsk syyslukukausi. Järjestetään ensimmäisen kerran syksyllä Järjestävä laitos: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Jakson johtaja: Merja Sinkkonen-Tolppi Opettajat: Merja Sinkkonen-Tolppi, Vuokko Niiranen, Sari Rissanen, dosentit Jakson sisältö: Tutkimusteoreettinen näkökulma sosiaalihallintotieteen ajankohtaisiin kysymyksiin. Sosiaalihallintotieteen tutkimuksen ajankohtaiset kysymykset, menetelmät ja tutkimustiedon käyttäminen. Oppimateriaali: 1) Johnson Phil & Duberley Joanne Understanding Management Research. An Introduction to Epistemology. Sage Publications. London. 2) Alvesson Mats & Willmott Hugh Making Sense of Management. A Critical Introduction. Sage. London. (246 s.) 3) Kuusela Pekka & Niiranen Vuokko. (toim.) Realismin haaste sosiaalitieteissä. Kuopio. UniPress. (227 s.) 4) Räsänen Pekka, Anttila Anu-Hanna & Melin Harri. (toim.) Tutkimus menetelmien pyörteissä. Sosiaalitutkimuksen lähtökohdat ja valinnat. PS-kustannus. Jyväskylä. (308 s.) 5) Danemark Berth, Ekström Mats, Jakobsen Liselotte & Karlssson Jan Ch Explaining society: critical realism in the social sciences. London. Routledge. tai vastaava ruotsinkielisenä: Danemark Berth, Ekström Mats, Jakobsen Liselotte & Karlssson Jan Ch (tai uudempi). Att Förklara samhället. Studentlitteratur, Lund. (317 s.) 6) Muu erikseen osoitettava kirjallisuus. Opetus ja suoritustavat: Luennot 10 tuntia, itsenäinen työskentely 98 tuntia, luentopäiväkirja ja kirjallisuustentti tai kirjallinen seminaarityö pienryhmässä tai parityönä (ohjeet annetaan erikseen). Opetuskieli: Suomi TUUTORI -PIENRYHMÄOHJAUS Tutor -Small Group Supervising Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Koulutusohjelma/Pääaine: Kaik- Opinto-opas

258 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ki koulutusohjelmat ja pääaineet. Tuutorit valitaan vuosittain. Järjestävä laitos: Opintoasioiden osasto Jakson johtaja: Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen, opintoasioiden osasto Yhteystiedot: Jakson koordinaattorina toimii KYY:n sosiaalipoliittinen sihteeri (s-posti: Muut toimijat: koulutuspoliittinen sihteeri (KYY), Yliopistopappi Raimo Hakkarainen, järjestösihteeri (KYY), suunnittelija Tommi Haapaniemi, opintoneuvoja Olli-Matti Nevalainen, ma. urapalveluiden palvelupäällikkö Marika Tuupainen, opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen Jakson sisältö: Pienryhmissä tapahtuva uusien opiskelijoiden tutustuttaminen yliopistoon ja opiskeluun. Uusien opiskelijoiden ensimmäisten sosiaalisten kontaktien muotoutuminen. Oppimateriaali: Erikseen jaettava materiaali koulutuksen yhteydessä Opetus ja suoritustavat: Tuutoriksi haluavat jättävät vapaamuotoisen hakemuksen ylioppilaskuntaan. Tuutoreiden valinta tapahtuu maaliskuussa tiedekuntakiintiöiden mukaan. Tuutoreiden koulutus yliopistolla ja viikonloppuleirillä, ryhmädynamiikka- ja vuorovaikutusharjoituksia. Pienryhmät kokoontuvat syksyllä opintojen alussa kymmenen kertaa. Kokoontumisista raportoidaan kirjallisesti. Opetuskieli: Suomi. Yleistä: Opintojakso toteutetaan ylioppilaskunnan, YTHS:n, seurakunnan, oppimiskeskuksen ja opintoasioiden osaston yhteistyönä. TYÖ- JA ORGANISAATIOPSYKOLOGIA Work and organizational psychology Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Avoin yliopisto Järjestävä laitos: Avoin yliopisto Jakson johtaja: Professori Pirjo Pölkki Opettajat: Dosentti Taru Feldt Jakson sisältö: Työelämä, työympäristö ja organisaatiot psykologisesta näkökulmasta. Työhyvinvoinnin peruskäsitteet (mm. työstressi, uupumus, työn imu) sekä keskeisiä teorioita, tutkimuksia ja tutkimussuuntauksia. Persoonallisuuden rooli työhyvinvoinnissa. Työhyvinvoinnin edistäminen ja kehittäminen. Työn epävarmuus ja sen syyt ja seuraukset. Työn ja perheelämän yhteensovittaminen. Oppimateriaali: Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS-kustannus Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 t, luento- ja kirjallisuustentti tai pelkkä kirjallisuustentti. Opetuskieli: Suomi Huom: Luentojen hyväksytty suorittaminen korvaa kirjallisuudesta luvut 1-3 ja 6-7. Ilmoittautumiset Avoimen yliopiston käytäntöjen mukaisesti. TYÖELÄMÄN JA ORGANISAATIOIDEN SOSIAALIPSYKOLOGIA Social Psychology of Working Life and Organizations Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen Wossikassa. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipsykologian yliassistentti Jakson sisältö: Sosiaalipsykologinen näkökulma työyhteisöjen vuorovaikutussuhteisiin ja organisaatioiden toiminnan tutkimiseen. Perehdytään sosiaalipsykologisen työelämä- ja organisaatiotutkimuksen kehitykseen, suuntauksiin ja peruskäsitteisiin. Oppimateriaali: 1)yksi seuraavista: Alvesson, M. & Willmott, H.: Critical Management Studies. Sage, Grant, D. & Keenoy, T. & Oswick, C. (eds.): Discourse & Organization. Sage, Kinnunen, U. & Feldt, T. & Mauno, S. (toim.): Työ leipälajina : työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS-Kustannus, Korvajärvi, P. & Kinnunen, M. (toim.): Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Vastapaino, Latham, G. P.: Work Motivation. Sage, ja 2) yksi seuraavista: Julkunen, R. & Pärnänen, A.: Uusi ikäsopimus. SoPhi, Kunda, G: Engineering culture. Temple university press, 1992 tai uudempi painos. Molander, G.: Työtunteet : esimerkkinä vanhustyö. Työterveyslaitos, Sennett, R.: Työn uusi järjestys. Vastapaino, Opetus ja suoritustavat: Luennot työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologisista perusteista 20 t ja kirjallisuuskuulustelu. A- ja B- osa tentitään yhdellä kertaa kokonaisuutena. Luentojen suorittaminen kuuluu sosiaalipsykologian opintoihin. Jaksoa osana Työelämä ja johtaminen -opintokokonaisuutta suorittavat, voivat suorittaa kokonaisuuden tenttimällä A-osasta kaksi kirjaa ja B-osasta yhden kirjan. Opetuskieli: Suomi 258 Kuopion yliopisto

259 TYÖELÄMÄN JURIDIIKKA Legislation of working-life Opintopisteet/ECTS credits: 4,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojakso suoritetaan lukuvuonna kirjallisuuskuulusteluna. Tenttiin ilmoittaudutaan Kampusnetissä. Ajankohta: Lukuvuosi Järjestävä laitos: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Jakson johtaja: Sosiaalilainsäädännön ja sosiaalityön päätoiminen tuntiopettaja Opettajat: Marja-Liisa Miettinen Yhteystiedot: Jakson sisältö: Antaa perustiedot yksilöllisen ja kollektiivisen työ- ja virkamiesoikeuden pääsisällöstä, mukaan lukien yhteistoimintaa, työsuojelua ja tasa-arvoa koskevan lainsäädännön. Oppimateriaali: 1) Koskinen, Seppo - Kulla, Heikki: Virkamiesoikeuden perusteet, ) Kairinen, Martti: Työoikeus perusteineen Seuraavat lait: Valtion virkamieslaki (750/1994), Kuntalaki (365/1995), luku 6, Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003), Työsopimuslaki 55/2001, Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1989), Yhdenvertaisuuslaki (21/2004), Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/1988), Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007), Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004), Työaikalaki (605/1996), Vuosilomalaki (162/2005), Työturvallisuuslaki (732/2002), Huom: Tentissä saa olla mukana edellä mainitut lakitekstit monistettuina ilman merkintöjä. TYÖVOIMAPOLITIIKKA Introduction to Labour Policy Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaaliturvapolitiikan yliassistentti Opettajat: Veli-Matti Poutanen Jakson sisältö: Työvoimapolitiikan teoria ja käytännöt Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Oppimateriaali: Koistinen, P. 1999: Työpolitiikan perusteet. WSOY. Opetus ja suoritustavat: Luennot 18 t ja kirjallisuuskuulustelu. Opetuskieli: Suomi Huom: Korvaa aikaisemmista tutkintovaatimuksista opintojakson Työvoimapolitiikka UNIVERSITY STUDY SKILLS University Study Skills Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Internet: Kampusnet/Wossikka Aikaisemmat opinnot: - Ajankohta: during September-November 2007 Koulutusohjelma/Pääaine: Master s Degree Programme in Environmental Biology and Biogeochemistry (EBB) Master s Degree Programme in Health Promotion in Nursing Science Järjestävä laitos: Learning Centre Jakson johtaja: Director Tuula Heide, Learning Centre, tel. (017) , tuula.heide@uku.fi Yhteystiedot: Coordinator Marko Rissanen, Learning Centre, tel. (017) , marko.rissanen@uku.fi and Coordinator Niina Räsänen, Learning Centre, tel. (017) , niina.rasanen@uku.fi Jakson sisältö: The aim of this course is to develop students personal knowledge and skills in academic studies and through this to increase their selfknowledge and self-direction in ther studies. Study module orientates students to different studying skills and strategies, scientific community, academic writing skills and technical environment in Kuopio University (library, basic computing skills). Oppimateriaali: Materials informed during the course Opetus ja suoritustavat: Lectures 6 h, exercises 38 h and independent studying 40 h. Course will be followed partly through as e-learning via Moodle learning environment. Opetuskieli: english Yleistä: Study module is piloted during 2007 and will be spread wider during year Course is co-operated together with Departments of Nursing Science and Environmental Science, Language Centre, Library and International Office. Opinto-opas

260 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta USKONTOSOSIOLOGIA 1 Sociology of Religions 1 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Jakson sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle näkökulma uskontoon ja uskonnollisiin yhteisöihin yhteiskunnallisina ilmiöinä. Keskeisiä aiheita ovat kulttuurinen sekularisaatio, uskonnolliset konfliktit ja rinnakkainelo ja maahanmuuttajien uskonnollisuus. Oppimateriaali: 1) Kääriainen, Kimmo Niemelä, Kati Ketola, Kimmo, 2003, Moderni kirkkokansa. Suomalaisten uskonnollisuus uudella vuosituhannella. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 82. Gummerus. Jyväskylä, 2) Martikainen, Tuomas, 2004, Immigrant Religions in Local Society. Historical and Contemporary Perspectives in the City of Turku. Åbo Akademis Förlag, Turku. Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi USKONTOSOSIOLOGIA 2 Sociology of Religions 2 Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiologian lehtori Jakson sisältö: Perehdyttää uskontososiologian kansainväliseen keskusteluun ja klassikoihin. Oppimateriaali: Kaksi teosta seuraavista: 1) Weber, Max, 1989, Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus, Vastapaino, Tampere tai 2) Durkheim, Emile, 1980, Uskontoelämän alkeismuodot. Tammi, Helsinki ja 3) Bruce, Steve, 2002, God is Dead: Secularization in the West. Blackwell, Oxford tai 4) Dobbelaere, Karel, 2002, Secularization. An Analysis at Three levels. Peter Lang. Brussels. Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi VAIHTUVATEEMAINEN TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN KURSSI TUTU 4 Future 4 Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: VerkostoAkatemian koulutusyhteyshenkilöt ( Kuopion yliopistossa: sade.pirttimaki@uku. fi Ajankohta: kevät/syyslukukausi Lisätietoja( Koulutusohjelma/Pääaine: Tulevaisuusopintoja voi suorittaa minkä tahansa pääaineen yhteydessä. Järjestävä laitos: Oppimiskeskus Jakson johtaja: Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden opetustarjontaa suunnittelee ja koordinoi Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia ( ja jakson koulutusyhteyshenkilönä toimii Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen suunnittelija Yhteystiedot: VerkostoAkatemian koulutusyhteyshenkilöt ( Kuopion yliopistossa koulutusyhteyshenkilönä toimii Säde Pirttimäki, sade.pirttimaki@uku.fi Jakson sisältö: Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat tulevaisuudentutkimuksen kansainvälisessä tiedeyhteisössä käynnissä olevien tutkimustulosten kautta ajankohtaisiin tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin ja työkaluihin. Kurssi on usein kiinteässä yhteydessä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja VerkostoAkatemian vuosittain järjestämään kv. kesäseminaariin, mutta se voi olla myös jonkin perinteisemmän tieteenalan ja tulevaisuudentutkimuksen yhteistyönä järjestämä erikoismoduuli. Tavoitteena on myös saattaa opiskelijat jo opintojensa kuluessa kiinteäksi osaksi tulevaisuudentutkimuksen kansainvälistä tiedeyhteisöä ja auttaa heitä rakentamaan omia kansainvälisiä verkostojaan. Oppimateriaali: Ilmoitetaan aina teeman mukaan Opetus ja suoritustavat: Opiskelu tapahtuu monimuoto-opiskeluna, joka muodostuu lähi- ja etäopiskelusta. Opiskelijat tutustuvat etukäteen ko. ajankohtaiseen teemaan ja tekevät tehtäviä, joita pohditaan sekä tietoverkossa että kv. seminaarin yhteydessä järjestettävän kesäkoulun yhteydessä kansainvälisten asiantuntijoiden opastuksella. Seminaarin teemojen pohdiskelu jatkuu kurssin jälkeen tietoverkossa ja opiskelijat laativat esseen asiantuntijoiden arvioitavaksi. Suorittaminen: 3 op - Perehtyminen etukäteismateriaaliin - Osallistuminen kv. kesäseminaariin ja sen yhteydessä olevaan kesäkouluun tai osallistuminen muuhun kurssin teemaan liittyvään opetukseen Opetuskieli: suomi Yleistä: Tulevaisuudentutkimuksen 260 Kuopion yliopisto

261 opintokokonaisuuden yleisenä päämääränä on tulevaisuusajattelun istuttaminen kiinteäksi osaksi eri alojen opiskelijoiden ajattelua. Opetuksen keskeiset periaatteet ovat monitieteisyys, kansainvälisyys, tieteiden ja käytännön vuorovaikutus sekä opetuksen monimuotoisuus. Opetus tapahtuu lähi- ja etäopiskeluna. Lähiopiskelun jaksot mahdollistavat opettajien, asiantuntijoiden ja opiskelijoiden tehokkaan vuorovaikutuksen, vahvistavat opetuksen monitieteisyyttä ja rakentavat yhteyksiä elinkeinoelämään. Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemiassa opiskeleminen edellyttää opinto-oikeutta jossakin verkostoon kuuluvassa yliopistossa tai korkeakoulussa. Tulevaisuusopintoja voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelija voi suorittaa yksittäisiä opintojaksoja tai muodostaa 25 opintopisteen laajuisen, sivuaineeseen rinnastettavan opintokokonaisuuden. Tulevaisuusopintoja voi suorittaa minkä tahansa pääaineen yhteydessä. Tarkista kuitenkin ainelaitoksesi kanta. Opintokokonaisuus koostuu neljästä opintojaksosta, joita ovat 1) Miten tutkimme tulevaisuutta? 2) Tulevaisuudentutkimuksen tieteelliset menetelmät 3) Tieteellisten menetelmien harjoituskurssi ja 4) Vaihtuvateemainen tulevaisuudentutkimuksen kurssi. VAIHTUVATEEMAINEN TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN KURSSI TUTU 4 Future 4 Opintopisteet/ECTS credits: 8,0 Opintoviikot/Credits: 4,5 Ilmoittautuminen: VerkostoAkatemian koulutusyhteyshenkilöt ( Kuopion yliopistossa: sade.pirttimaki@uku. fi Ajankohta: kevät/syyslukukausi Lisätietoja( Koulutusohjelma/Pääaine: Tulevaisuusopintoja voi suorittaa minkä tahansa pääaineen yhteydessä. Järjestävä laitos: Oppimiskeskus Jakson johtaja: Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden opetustarjontaa suunnittelee ja koordinoi Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia ( ja jakson koulutusyhteyshenkilönä toimii Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen suunnittelija Yhteystiedot: VerkostoAkatemian koulutusyhteyshenkilöt ( Kuopion yliopistossa koulutusyhteyshenkilönä toimii Säde Pirttimäki, sade.pirttimaki@uku.fi Jakson sisältö: Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat tulevaisuudentutkimuksen kansainvälisessä tiedeyhteisössä käynnissä olevien tutkimustulosten kautta ajankohtaisiin tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin ja työkaluihin. Kurssi on usein kiinteässä yhteydessä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Verkosto- Akatemian vuosittain järjestämään kv. kesäseminaariin, mutta se voi olla myös jonkin perinteisemmän tieteenalan ja tulevaisuudentutkimuksen yhteistyönä järjestämä erikoismoduuli. Tavoitteena on myös saattaa opiskelijat jo opintojensa kuluessa kiinteäksi osaksi tulevaisuudentutkimuksen kansainvälistä tiedeyhteisöä ja auttaa heitä rakentamaan omia kansainvälisiä verkostojaan. Oppimateriaali: Ilmoitetaan aina teeman mukaan Opetus ja suoritustavat: Opiskelu tapahtuu monimuotoopiskeluna, joka muodostuu lähi- ja etäopiskelusta. Opiskelijat tutustuvat etukäteen ko. ajankohtaiseen teemaan ja tekevät tehtäviä, joita pohditaan sekä tietoverkossa että kv. seminaarin yhteydessä järjestettävän kesäkoulun yhteydessä kansainvälisten asiantuntijoiden opastuksella. Seminaarin teemojen pohdiskelu jatkuu kurssin jälkeen tietoverkossa ja opiskelijat laativat esseen asiantuntijoiden arvioitavaksi. Suorittaminen: 3 op - Perehtyminen etukäteismateriaaliin - Osallistuminen kv. kesäseminaariin ja sen yhteydessä olevaan kesäkouluun tai osallistuminen muuhun kurssin teemaan liittyvään opetukseen 8 op - edellä mainittujen lisäksi - WebCT -verkko-oppimisympäristössä suoritettavat tehtävät - Essee, erilaiset oppimistehtävät tai tentti Opetuskieli: suomi Yleistä: Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden yleisenä päämääränä on tulevaisuusajattelun istuttaminen kiinteäksi osaksi eri alojen opiskelijoiden ajattelua. Opetuksen keskeiset periaatteet ovat monitieteisyys, kansainvälisyys, tieteiden ja käytännön vuorovaikutus sekä opetuksen monimuotoisuus. Opetus tapahtuu lähi- ja etäopiskeluna. Lähiopiskelun jaksot mahdollistavat opettajien, asiantuntijoiden ja opiskelijoiden tehokkaan vuorovaikutuksen, vahvistavat opetuksen monitieteisyyttä ja rakentavat yhteyksiä elinkeinoelämään. Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemiassa opiskeleminen edellyttää opinto-oikeutta jossakin verkostoon kuuluvassa yliopistossa tai korkeakoulussa. Tulevaisuusopintoja voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelija voi suorittaa yksittäisiä opintojaksoja tai muodostaa 25 opintopisteen laajuisen, sivuaineeseen rinnastettavan opintokoko- Opinto-opas

262 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta naisuuden. Tulevaisuusopintoja voi suorittaa minkä tahansa pääaineen yhteydessä. Tarkista kuitenkin ainelaitoksesi kanta. Opintokokonaisuus koostuu neljästä opintojaksosta, joita ovat 1) Miten tutkimme tulevaisuutta? 2) Tulevaisuudentutkimuksen tieteelliset menetelmät 3) Tieteellisten menetelmien harjoituskurssi ja 4) Vaihtuvateemainen tulevaisuudentutkimuksen kurssi. VAMMAISPOLITIIKKA Disability Policy Opintopisteet/ECTS credits: 10,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen Kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Professori Juhani Laurinkari Opettajat: Professori Juhani Laurinkari ja yliassistentti Veli-Matti Poutanen Jakson sisältö: Kurssilla tarkastellaan vammaisuuden historiaa, vammaispolitiikan kehitystä, nykytilaa, keinoja ja vammaistutkimusta sekä tutustutaan vammaisjärjestöjen toimintaan vierailuiden kautta. Oppimateriaali: Kirjallisuus sovitaan erikseen. Opetus ja suoritustavat: 24 tuntia luentoja, seminaari 10 tuntia. Opetuskieli: Suomi VAPAASTI VALITTAVAT MUUT OPINNOT Optional other studies Opintopisteet/ECTS credits: 2,0 Opintoviikot/Credits: 0,0 Ilmoittautuminen: Soveltuvista opintojaksoista voi neuvotella opintohallinnosta vastaavan sosiaalityön assistentin kanssa. Ilmoittautuminen Kampusnetissä. Jakson johtaja: Sosiaalityön assistentti Anne-Mari Röpelinen Yhteystiedot: Jakson sisältö: Opiskelija voi valita opintoihinsa soveltuvan yleissivistävän opintojakson. Opetus ja suoritustavat: Filosofian opinnot, kieliopinnot ja kansainvälistymisopinnot (esim. kansainvälisen asioiden osaston Basics of Multuculturalism) ja tutor-toiminta soveltuvat hyvin valinnaisiksi opinnoiksi. Myös ulkomailla suoritettuja opintoja voi sijoittaa valinnaisiksi opinnoiksi. YHTEISKUNTAFILOSOFIA 1 Social and Political Philosophy 1 Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Ilmoittautuminen: Luennoille viimeistään ilmoittaudutaan viikkoa ennen Wossikassa. Vain luentokurssin suorittajat voivat tenttiä oheiskirjallisuuden luentokuulustelun yhteydessä. Lukujärjestyksen voi tulostaa osoitteesta: http// (Kirjallisuus): Opintojakson voi suorittaa kirjallisuustenttinä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisessä tentissä, johon on ilmoittauduttava Wossikassa vähintään viikkoa ennen tenttiä. (ks. Ajankohta: (Luennot): (Kirjallisuus): Kaikki yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleiset tentit. Koulutusohjelma/ Pääaine: Yliopiston yhteinen opintojakso, yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opintojakso. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Markku Oksanen Yhteystiedot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos, puh. (017) Jakson sisältö: Perehtyminen yhteiskuntaa kuvaaviin normatiivisiin peruskäsitteisiin ja poliittisiin teorioihin Oppimateriaali: 1) Pietarinen, Launis, Räikkä, Lagerspetz, Rauhala, Oksanen: Oikeus itsemääräämiseen, 1998 (1 op) sekä joko 2) Häyry, M.: Ihannevaltio (2 op) tai 3) Kanerva, J. (toim.) Platonista Bakuniniin - politiikan teorian klassikoita, Yliopistopaino, 1992 (2 op). Opetus ja suoritustavat: Luennot ja luentokuulustelu (1 op) ja/tai kirjallisuus (1-3 op). Opetuskieli: Suomi Huom: Yliopiston yhteinen opintojakso.kunkin kirjan opintopistemäärä mainittu suluissa. Kirjat ovat vaihtoehtoisia, joten kaikkia kirjoja ei saa tenttiä. (Tarkempi ohjeistus: ssf/filosofia/tenttiohjeita.shtml) 262 Kuopion yliopisto

263 YHTEISKUNTAFILOSOFIA 2 Social and Political Philosophy 2 Opintopisteet/ECTS credits: 3,0 Opintoviikot/Credits: 2,0 Aikaisemmat opinnot: Filosofian approbatur Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Filosofian lehtori Jakson sisältö: Syventävä perehtyminen yhteiskuntafilosofian nykyisiin suuntauksiin ja peruskäsitteisiin Oppimateriaali: Kymlicka: Contemporary Political Philosophy (2nd ed.), 2002 Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Opetuskieli: Suomi YHTEISÖLLISYYS TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Community Based Practice in Health Promotion Opintopisteet/ECTS credits: 7,0 Opintoviikot/Credits: 4,0 Ilmoittautuminen: 1 viikko ennen opintojakson alkua, Wossikka. Ajankohta: 1 vsk, kevät Koulutusohjelma/Pääaine: HJ1, PR1, TO1 Järjestävä laitos: Hoitotieteen laitos Jakson johtaja: Professori Kerttu Tossavainen, hoitotieteen laitos. Yhteystiedot: Lehtori Ari Haaranen, puh , ari.haaranen@uku.fi. Jakson sisältö: Kansainvälinen, kansallinen ja alueellinen näkökulma yhteisöllisyyteen. Kansainvälisyys ja monikulttuurinen terveyden edistäminen erilaisissa yhteisöissä sekä terveyserojen kaventaminen. Yhteisön terveyden edistämisen kehittämis- ja tutkimushankkeiden paradigmaattiset läht ökohdat,tutkimusmenetelmät ja eettiset kysymykset. Vaikuttavuus, laadun arviointi ja näyttöön perustava toiminta. Oppimateriaali: 1) Koivisto T, Muurinen S, Peiponen A, Rajalahti E: Hoitotyön vuosikirja Tammi, Tammer-Paino, Tampere ) Scriven A & Orme J (Eds.) Health promotion professional perspectives. Second edition. Basingstoke Palgrave in association with The Open University 2001, New York. 3) Tossavainen K, Okulov S, Leskinen L & Korhonen T Terveyden edistäminen toimintaoppimisena - PD-koulutuksen arviointia. Kuopion yliopisto. Koulutus- ja kehittämiskeskus. Tutkimuksia ja selvityksiä 15. 4) Scriven A & Garman S Promoting health: global perspectives. Palgrarve Macmillan, New York. 5) Nutbeam, D. Evaluating health promotion - progress, problems and solutions. Health Promotion International 1998: 13:1, ) Clift S & Bruun Jensen B (Eds) The Health Promoting School: International Advances in Theory, Evaluation and Practice. Danish University of Education Press. Copenhagen. Opetus ja suoritustavat: Luennot ja seminaarit yht.40 t, omatoiminen työskentely 150 t. Tentti ja seminaarityö. Opetuskieli: suomi YHTEISÖTALOUS Social Economy Opintopisteet/ECTS credits: 5,0 Opintoviikot/Credits: 3,0 Ilmoittautuminen: Opintojaksolle ilmoittaudutaan etukäteen kampusnetissä. Ilmoittautumisaika ja kurssin ajankohta ilmenevät kurssin perustiedoista. Järjestävä laitos: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Jakson johtaja: Sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkari Opettajat: prof. Robert Schediwy (Wien) ja Juhani Laurinkari Jakson sisältö: Kurssilla perehdytään yhteisötalouden käsitteisiin, tavoitteisiin ja tutkimusperinteisiin. Tarkastelun kohteina ovat non-profit organisaatiot. Kurssilla tehdään tutustumiskäyntejä paikallisiin järjestöihin, yhdistyksiin ja osuuskuntiin. Oppimateriaali: Luentomoniste (yhteisötalouden oppikirjan käsikirjoitus) sekä erikseen ilmoitettava oheismateriaali. Opetus ja suoritustavat: Luennot 20 t. ja essee-kuulustelu Opetuskieli: Suomi ja englanti Opinto-opas

264 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta LIITE 2 WWW-osoitteita: Palvelun nimi Kuopion yliopisto, opiskelu Kuopion yliopisto, opiskelijavalinta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opintojen suunnittelu ja opiskelu Kuopion yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Peruskoulutuksen opinto-oppaat Opintojaksokuvaukset Yleiset kuulustelut Lukari Wossikka Arviointiohjesääntö Urapalvelut Muut Kuopion kesäyliopisto Ohjausta virtuaalisesti -sivusto Opintoluotsi -sivusto IQ-form www-osoite > peruskoulutus (Klikkaa kohtaa OVI-sivusto.) Opiskelun tukipalvelut Opintoasioiden osasto Opintotuki Kielikeskus Kirjasto Tietotekniikkakeskus Oppimiskeskus Urapalvelut Kansainvälinen yksikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus (avoin yliopisto-opetus) Muut Siirtyminen työelämään Urapalvelut Aarresaari: Akateemiset rekrytointipalvelut Työministeriö/avoimet työpaikat Kuopion yliopisto

265 LIITE 3 Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita ja malleja: Lomakkeen nimi www-osoite Esitys pro gradu -tutkielman ohjaajiksi Esitys pro gradu -tutkielman tarkastajiksi - Pro gradu -tutkielman kansilehti suomeksi ja englanniksi Pro gradu -tutkielman tiivistelmäsivu suomeksi ja englanniksi Ilmoittautuminen tiedekunnan yleisiin kuulusteluihin ja Opinto-opas

266 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta LIITE 4 Kuopion yliopisto Seminaari- ja luentosalit: Canthia Medi- Medi- Snell- Mela- Tieto- Bio- Micro- IT-talo teknia studia mania nia teknia teknia teknia1 Microteknia2 L1 L2 L3 MC1 MC2 MC3 MC4 S2 S7 S8 S10 S11 S STU MET ML1 ML2 ML3 266 Kuopion yliopisto MS1+2 MMK1 MMK2 MMK3 MR1 MR2 MHS1 MHS2 MHS3 MHS4 MR6 MR7 MR8 MR10 MRM1 MRM2 MRM3 SL L21 L22 S21 S22 S23 S S4069 MC9 S TTA T3 T B1448 B2440 BSL1437 BL 1438 BL1441 MT1 MT2 MT3 MT4 MT5 MT6 E14+15 E16+17 E24 E25 E26+27

267 Snellmania Opinto-opas

268 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Canthia Kuvapalvelu Kielikeskus 268 Kuopion yliopisto

269 Melania Opinto-opas

270 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tietoteknia 270 Kuopion yliopisto

271 Opinto-opas

272 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 272 Kuopion yliopisto

273 Palvelemme joka päivä klo 8 22 Opiskelija-alennus ei-lääkkeellistä tuotteista 10% Lääkeneuvonta kanta-asiakkaalle puh. (017) Puijonkatu 23, Sektori Puh. (017) Opinto-opas

274 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 274 Kuopion yliopisto